Vapaus, April 9, 1921

              uv mmm Mmmvuf.
V A P A U S
Cauiadan suomalaisen työväestön |
äanenlcannattaia, ilmestyy Sudba
yyssa, Ont., joka kerklviikkona
lauantaina.
. ^ E W PURO, toimittaja
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-hntyi
Ont, every Wednesday and jtavaksi asetetaan
itationikoneistossa -ja muissakin työ-|
jläisten taistelujoukoissa,*
Sillä hetkellä taas, jolloin vanha
valta on kukistettu ja valtionhallin-ninkoneiston
on proletariaatti saanut
käsiinsä, juuri tuon johdon Buoritet-uudet
tehtävät.
Saturday.
\ Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
"best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
-. Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c,
—Kuolemanilmotukset $2,00 (muis-tovärsyistä
50c'kultakin lisäksi). —'
Kihlau^ ja avio]« ilmot. alin hinta
$2.00^ - nimenmuutosilm, (muuten
kuin avioliittoilmotuBten yhteydessä
?2.00 kerta. — Avioeroilm, $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. Syntymä-ilm.
$2.00; kerta, — Halutaan tieto­ja,
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.60 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk.
yhdysvalloissa, $5,25 vuosikerta,
$2.76 puoliv. ja $1.50 3 kk., 1 kk.
78c.
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
' 6 kuukautta.
; Tilauksia; «joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Proletariaatin voitto merkitsee kai-nusten
pintail
mioissa?
jnaisuudesta, olisivat valmiit lyömään jtahsnsa meitä onkaan syytetty, siitä jS
Lukiessa oikeistolaisia sanomaleh
tiä ja kuunnellessa heidän puhuji-aan,
johtuu. mieleen kysymys: miksi
ne yleensä rakastavat liikkua työväen
ken vanhan yhtei^äkunn^Ilisen emmän jijikkeen hajaannusten pintailmiöis-hajoamist.
.a. . UTT.u..d1 en anneijan luomi­gjjijjgja^
ggggjj työväenliikkeen
nen, maan varustaminen elintarpeil­la,
teollisuuden järjestäminen uudel­le
pohjalle, oikeusvirastojen järjestä
minen, keskinäisten suhteiden järjeij-täminen
talonpoikaisväestön kanjsa,
hajaannuksia, ne tavallisesti asetta­vat
tuon tai tämän yksilön syypääksi
hajaannukseen, Koskaan ne eivät
.syvenny tarkastamaan vakavia' peri­aatteellisia
erimielisyyksiä ja jos sen
diplomaattiset .suhteet ramden mai-jtekevätkin, niin kuitenkin pintapuo-j
den kanssa, — kaikki tämä tulee voi­ton
saavuttaneen proletariaatin kes­kitetyn
johdon lähimmäksi tehtäväk­si.
Viivytys jonkunkin näiden teh­tävien
suorittamisessa- tahi horju­minen
näiden ratkaisussa, aiheutta­vat
mitä suurinta turmiota proleta­riaatin
vallankumouksen voitokkaas­ti
kejhittymiselle.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe­lin
10318.
Postiosote: Box 69,, Sudbury, Ont,
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
matter.
Miksi proletariaatin
(»oliittineii puolue
on välttämätön
Jtfeidan Amerikan suomalaisten
• jäistenkin keskuudessa on tavat^
^man paljon viime vuosien ajalla
keal^usteltu ja väitelty kysymyksestä:
Onko tytlläisten poliittinen puolue
' .välttämätön toi ei. Esim. IWW:ssä
on ollut voimakkaana ajatus että
«taloudellinen järjestyminen yksin­omaan
on riittävä». Tämän ajatus-i\;)
Buunnan - ovat IWW jben kuuluv.' suo-inalaiset
suurena enemmistönä hy-
. Väksyneet näihin asti —> nyt on IW-W!
B9ft jo voimakas ryhmä — suoma-
• 4piaii^^}Q —, jotka pitmt prolet«ri-l^
tin poliittisen puolueen välttamUt-
^män^ — tätä samaa ajatuskantaa
Icannattavat Canadassakin huomatta»
va osa suomalaisista obu:l«isista, etu
päässä ne, jotka muodostavat mail-
' maqkatsomuksensa ja ajatusnäkö-
^ kantansa <Industrialisti»-lehden' mu-
. Jsaan. Venäjän suuren vallankumo-
' uksen kokemuks. ovat eittämättömäs
ti^osottaneet poliittisvastaisen kat-
' santokannan olevan väärän, eikä ai-
• noastaan väärän» vaan vieläpä suu­resti
turmiollisen työväenluokka-
, taistelulle. Tämän suuren vallan-
\' ^mouksen kokemuksille perustettu
Kommunistinen Internationale onkin
«isettQnut tiukasti vastustamaan täi^
listi katsantokantaa. Venä-
^ ^an vallanknmouksen juuret soturit
*ö Kommunistisen .Intemationalen
^,-^ohtajat ovat kirjottaneet useita mitä
pelväpiirteisimpiä kirjötuksia tästä
kysymyksestä. Olemme niitä julais-
^ eeet useita. Julkaisemme tässä taas-
" H n otteen yhden tunnetun Venäjän
Icommonistin, toveri Kamehevin «r-
^ valai
eevalla tavalla tekee selkoa proletaa»
;B§en poliittisen puolmses välttämät-tSmyydi^.
Näin klrjottaa Eameni«v)
^ Mutta jos ketran proletariaa­tin
diktatuuri on sellainen valtajär-s
jestd, joka parhaiden soveltuu sodaii
^, vastaan^ ja sen
-vastarinnan murtamiseen, niin me
: :saamme vastauksen tähänkin kysy-
(mykseen, joka tavallisesti tehdään
vkommunisteille syndikalistien eri
V suuntien taholta. Syndikalistit, hy­väksyen
proletariaatin diktatuurin-
; . k i n , eivät voi kieltäytyä vanhoista en
: nakkoluuloistaan proletaoiaatm polii
tista puoluetta kohtaan. Kysymys
siis nimenomaan on siitä, minkälai-
V nen järjestö pystyy toteuttamaan dik
; tehtävät?
• ' / Ei saata olla epäilystäkään siitä,
• ' €ttä ratkaisevalla hetkellä määräys-
/ ja diktatuurivallan täytyy olla mää-
"l irätyn järjestön kasissa, järjestön,
joka pystyy kantamaan vastuunalai­suuden
jokaisesta askeleestaan ja ta-r
' : kaarnaan näiden: askelten johdonnfu-f
i kaisuuden.
>;, ^Vallankumouksessa esiintyvällä
'i-A' proletariaatilla täytyy olla keskitet­ty
johto. Johtaessaan joukkonsa
rynnäkköön; tämän johdon pään t;iy-tyy
pystyä luohiaan yleiskatsaus
-. kaikkeen kansainvälisten, poliittisten
O ' ja taloudellisten taisteluehtojen kes--^
kenäiseen yhtenäisyyteen. Sen täy-i<:;
ivtyy omata yhtäläinen auktoriteetti
Jiaikkien järjestöjen keskuudessa, jois
m.
Sanalla sanoen, tämän johdon tä}'-
tyy olla järjestyneen, vastuunalaisen
ja valmistuneen tarkastelemaan, ja
ratkaisemaan kaikkia poliittisia, ta­loudellisia,
yhteiskunnallisia ja dip­lomaattisia
probleemeja — olla ko­konaisuudessaan
keskitetyn.^^ J l
töä, joka pystyy täyttämään nämä
ehdot ja suorittamaan sille kuuluvat
tehtävät, voidaan tietysti kiitsua mil­lä
nimellä tahansa, mutta tehtävän
oleellisuuden mukaan ja ellemme tah
do leikkiä sanoilla tänä järjestönä ky
kenee olemaan vain proletariaatin po
liittinen puolue, s,o. proletariaatin
etumaisinten valianktimouksellisten
ainesten järjestö, jotka ovat poliitti­sen
ohjelman ja rautaisen kurin yh-teensitomia.
,
Tällaista järjestöä ei Voida luoda,
päivässä, eikä viikossakaan; se syn­tyy
ainoastaan kokeneitten johtajain
pitkä-aikaisen, valinnan ja lajittelön
tuloksena, johtajien, jotka jokapäi­väisessä
työskentelyssä ovat osoitti-neet
kykenevänsä arvostelemaan
työväen taistelun kutakin muotoa ja
erikseen kunkin työläisluokkaryhmän
etuja katselemalla niitä, koko työ­väenluokan
yhteisen etujen kannal­ta.'
Suurin onnettomuus, joka voitai­siin
saattaa proletariaatille, joka on
vallannut kapitalismin varustukset,
olisi se, että johtava koneisto jäisi
henkilöiden, ryhmäin tai järjestöjen
käsiin, joiden ennen suoritettu toi-mintar
on killunut yksistään yhdellä
työläisliikkeen alalla^ Riistäjien vas-tarinhhän
murtaminen, tämähän ön^
kin juuri diktatuurin 'perustehtävä,
on gebii poliittinen että taloudellinen
Riistäjien vastarintft saa" vailanku-muostaistelussa
ainoastaan JyrkiiA-män
muotonsa. Mutta rinnan, tä­män
kanssa rikas talonfioikaiäviiesti»,
jos se ei tahdo laskea käsisitään lei­pää,
mikä on välttämätöntä nälkäi­sille;;^
teollisuuden • saboteeravat insi­nöörit,
tahi pankkitytöt, jotka piilot­tamalla
kirjat, aiheuttaisivat sekaan­nusta
teollisuuslaitosten keskinäisis­sä
suorituksissa — ovat porvarillisen
vastarinnan yhtä tä;rkeitä tekijöitä.
Näiden kaikkien vastarintamuotojen
kukistamiseen pystyy yhtä.vähän jär
jesto, joka on lähtöisin amipatillisen
työväenliikkeen ahtaasta piiristä^
kuin sanokaamme, järjestö, joka on
lähtöisin työvaenosuustoiminnallisen
liikkeen piiristä. Se on menestyksel­lä
isaiiYQtettayiesa ainoastaan kaikki­en
työläisten yleisen järjestön kaufc-ta,
neuvostojen muodossa, joissa o-vat
^edustettuina kalkki työväenliik­keen
muodot ja joita johtaa poliitti­nen
puolue, joka keskittää itseensf
kaiken kokemuksen ennenkäydystä
työväenluokan taistelusta. Proleta­riaatin
diktatuurin/aikakautena kom
munjstinen puolue on vielä enemmän
tarpeen työväenluokalle kuin mi­nään
muuna aikakautena. Se on voi
ton v^ipmätön ehto. Kieltäytymi­nen
työskentelystä s^n luomiseksi ja
lujittamiseksi merkitsee asiallisesti
kieltäytymistä käymästä tarkoituksen
mukaista luokkataistelua, 6.o. kieltäy
tyrnistä diktatuurista, kieltäytymistä
sosialismin voiton ehdoista —^ ja se
voi synnyttää, vaikkapa tiedottoman-tikin
kavaUnta työväenasian pettä­mistä,
koska se riistää porletariaatil-ta,
sen tärkeimpänä hetkenä tärkein
män kaikista sen aseista. Se joka e-
Tpäilee proletariaatin diktatuurin vält
tänÄttömyyttä keinona voiton saaviit
tamiseksi porvaristosta^ se helpottaa
viimeksimainitun voitonehtoja; se
ken epäilee tai kieltäytyy proletari­aatin
poliittisesta puolueesta, se val­mistelee
* työväen joukkojen Jieikontu
mistä ja hajaantumista.
——-o———;
VENÄLÄINEN VANGITTU KAR­KOTTAMISTA
VARTEN
MILWAUKEESSA
Milwaukee — Siirtolaisuusdepar-tementti
ori on lähettänyt tänne van­gitsemismääräyksen
pidättämistä ja
lisesti, että asia ei muuta kuin sot­keentuu
sellais, käsittelyssä. Mai­nittakoon
tässä vain työväenluokan
diktatuurikysymys. Osa oikeistolai­sista
puhujista sanoo, että se hyväks,
vät sen; osa, lettä he hyväksyvät sen
jossakin muussa maassa, esim. Venä­jällä,
mutta ei kansanvaltaisessa
maassa ja osa sitä kokonaan vastus­taa.
Otappa nyt selvä siitä, mikä
on heidän yhtenäinen kantansa, jos
sellaista heillä on ^olemassakaan. Ja
kuitenkin on se kysymys, jo%^. täy­tyy
olla selvä vakaumus jokaisella,
joka tahtoo luokkatietoisena työläi­senä
esiintyä. Mutta oikeistolaiset
puhujat ja sanomalehtimiehet pitä­vät
sen kysymyksen selittelyn muka
toisarvoisena asiana. He sanovat,
että nyt on kysymyksessä vain'jouk­kojen
kokoaminen. Niin onkin, mut
ta MILLÄ'POHJALLA joukkojen
kokoaminen? — Oo, kyllä isä aika
huolen pitää, kuinka missäkin tapa­uksessa
on esiintyminen, kun ensin
vaan saadaan joukot kokoon, sanovat
he. Mutta asia ei ol,e sillä tavalla.
Saksan noskelaisessa puolueessa oli
joukkoja ja työläisiä, mutta tiesivät­kö
ne, mistä on kysymys, kun tuli
vallankumouksellinen tilanne? Eivät
tienneet; he eivät tienneet köyhälis­tön
diktatuurista ja siksi heidän val­lankumouksensa
jäikin siihen, mihin
heidän ohjelmansa ja puoluepäätök-sensä
ohjasivat — enemmistön val-^
taamiseen porvarillisessa valtiokoneis
tossa ja virkaurilla. Venäläinen pro
letariaatti tiesi ötta KAIKEN vallan
käsiinsä, kun sitä oli siihen opetettu,
kun se oli ollut bolshevikipuolueen
ohjelmassa vuodesta 1903 asti. Toi­sessa
näistä liikkeistä ~ Saksan nos-kelaisilla
— oli PAUON JOUKKO­JA,
mutta työväenluokan peruskysyr
mystä tuntemattomia, harhaanjohdet
tuja —: se liike ei ole voinut johtaa
työväenluokkaa voittoon. Sitä vas­toin
toisessa liikkeessä ~ bolsheviki-puolueessa
oli vähän joukkoja,
mutta ne selvillä työväenluokan ky­symyksen
perusolemuksesta -r- se
liilte johti proletariaatin valtaan. —
Kumpaa niistä liikkeistä on esimer­killisenä
seurattava?
Jos näitä kysymyksiä aletaan.se­lostaa,
silloin ei enään voida pinnal­la
liikkua. Täydytään syventyä työ­väenliikkeen
periaatteisiin, etsiä val­lankumouksellisen
sositdismin vää­rennykset-
ja osottaa niiden turmiolli­nen
vaikutus. Mutta sitä eivät oi­keistolaiset
tahdo tehdä, koska he
siinä tuhoaisivat itsensä —heillä
kun on yhä edelleen tarkous jatkaa
vallankumouksellisen sosialismin lie­ventymistä,
Väärennystä.
JfÄ kaikkialla mailmasaa on oikoik-tolaisten
menettely samanlaista: he
väistävät kysymysten sisältöä ja ra­kastavat
liikkua vain pintailmiöissä.
He asettuvat milloin minkin puolueen
tai järjestön eheyden puolesta tais­teluun,
ja kuitenkin ovat valmiit ai­na
rikkomaan minkä puolueen tai
järjestön tahansa, joka asettuu hei­dän
mielestään sopimattoman jyrk­kiä
toimenpiteita tukemaan. £^im.
Saksan riippumattomien oikeistolla
(Cepsien, Dittmah, Ledebow "y.m.)
oli aina huiitona) pitäkäämme ennen
kaikkea Riippumatoin puolue eheänä,
mutta kohta kun riippumattomien e-nemmistö
asettui Kolmannen Kan­sainvälisen
kannalle, oli sama oikeis-»
to valmis lyömään hajalleen riippu­mattoman
puolueen. Samoin kävi
Ranskan ja Italian sosialistipuolueis-sa:
oikeistolaiset, jotka olivat pitä­neet
kauniita puheita noiden puolu^
eiden kokonaisina säilyttämisen tar­peellisuudesta,
olivat heti valmiit
rikkomaan nuo puolueet, kun ne ei­vät
alistuneet kulkemaan heidän talu
tusnuorissaan.
Tämä selvästi osottaa, että eri
maitten työväenliikkeiden hajaannuk
sissa ovat kysymyksessä PERIAAT­TEET,
EIKÄ VAIN MUOTOSEI­KAT,
kuten oikeistolaiset koettavat
joukkoja uskottaa. G. Sinovjey sa­noikin
Hallassa, ettei ole kysymykses
sä K. K:n 21 ehtoa ei 18 ehtoa, eikä­pä
edes puoltakaan ehtoa, VAAN
ON KYSYMYKSESSÄ KAKSI HA-ILMANKATSOMUSTA
~ VAL­LANKUMOUKSELLINEN
JA VAI^
LANKUMOUSVASTAINEN.
Ja siitä se todella onkin kysymys
kaikkialla, missä työväenliikkeen ha­jaannuksia
tapahtuu — SIITÄ ON
KYSYMYS MEILLÄ S. S. JÄRJES­TÖSSÄKIN.
Oikeistolaiset väittävät
olevan kysymyksen Yhdysvaltain so-on
siitä eroamista,)
osottaa, että kysymyksessä
ovat erilaiset mailmankatsoraukset
eikä muotoseikgt, '
Mutta eihän S. S. Jäfje.stökään
kuulu elimellisenä osana Kolmanteen
Kansainväliseen, huomauttanee joku.
Eipä kyllä, mutta edellähän jo on sa­nottu,
ettei nyt ole kysymys muoto­seikoista,
S, S. Järjestö on vain agi-tationijärjestö.
Sos,-puolueen yh­teydessä
ollen sen täytyisi tukea tais­telua
K. K :ta vastaan, mutta itsenäi­senä
ollen se voi tehdä K. K :n peri­aatteiden
mukaista herätys- ja kas­vatustyötä.
Siitä on nyt kysymys,
siis aatteellisetta siaällöttä. Ja K.
Tämä iymmärtää meitä. Puolestakaan oh-iS
todella jdosta ei' K. Kiila ole riitaa niiden
järjestöjen kanssa, jotka todella
^ a d a n
Doliarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
vat sille myötämielisiä, jotka tahto- S 40c. lähetyksistä alle $30,00; 50c. lähetyksistä §3D—$4o- 60B -*
vat ymmärtää sen sellaisena kuin se S lähetyksistä $40,00—$60,00; 75c lähetyksistä $60.00—§100.00, yi; f '
tänäpäivänä on. s $100,00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. '
Mutta kuri oikeistolaiset eivät tah­do,
paljastaa itseään suoranaisiksi K.
K:n vastustajiksi", niin siksi he eivät
halua väitellä kysymysten sisällöstä,
eikä Sinojevin mainitseman kahden
mailmankatsömuksen eroavaisuuksis­ta,
vaan pelastuakseen ansaitsemas­taan
häpeästä koettavat aina liikkua
pintailmiöissä ja uskottaa joukoille,
että niistä nyt on kysymys,— R, P.
VAPAUDEN ASIAMIEHILLE JA
•KANNATTAJILLE
MITEN ON PARASTA TILATA VAPPUA
karkottamista varten Joseph Debar-dusta,
venäläistä, vastaan. Debardus ^^fff^^''}^. väittävät^ sitä
w. V. . / , , siksi, koska sosiahstipuolue nyt tay-tuiranee
hetnmten karkottamaan, hän nastaa heidän mailmankatsomus-tä
syytetään radikaalisen kirjaili- Lgj^^^ s.t.s,, on oikeistolainen. _ Jos
suuden levittämisestä. 'vasemmistolaiset valloittaisivat so-
Sentähden että tulli ja sensori
vaikeudet .tekevät melkein mahdotto­maksi
tilata Vappua isommissa eris­sä
ilman tulematta siitä meille huo­mattavia
kuluja, lisää työtä ja epä­luottamusta,
kehotamme kaikkia a-siamiehiämme,
jos haluavat tämän
vuoden Vappua, joka Vappu paine­taan
Toverissa, lähettämääii tilauk­sensa
stioraan Toverin konttoriin.
Tilausta Jähettäessä käskekää Tove­rin
velottamaan tekemistään lähetyk
sistä tiliänne Vapaudessa ja me sit­ten
velotamme teitä. Mielestämme
tämä on ainoa keino mitä voimme
käyttää päästäksemme sivuutta­maan
sainaliaiset vaikeudet mitä
meillä oli Työmiehen Joulujen kans­sa,
joka juttu ei ole vieläkään täy­sin
setlattuna; /.
Miksi kirjojen hmta Vapaudessa on
kalliimpi kuin samoilla kirjoilla
. Yhdysvaltain puolella?
Eräs asiamiehemme kirjoittaa meil
le jeuraavasti;
<Lasku, jonka sain Toverittaren
Kymmenvuotis Julkaisuista oli vää­rä.
Kirjojen hinta on 60 senttiä ei­kä
75 senttiä. Mistä on tullut tuo
75 senttiä, en ymmärrä sillä Toverit­taressa
ei ainakaan ole koskaan sitä
ilmoitettu. Kirjat olen myynyt 60
senttiä kappale enkä ikinä saa osta­jilta
lisämaksoä.j»
Kun toisillakin asiamiehillä voi
olla samallaisia käsitteitä niin lienee
paikallaan lyhyesti mainita mistä
hinnan ero johtuu.
Seuraava laskelma sen selittää
prikulleen:
Kymmen vuotisjulkaisun hinta Tove­rissa
,„„.,.„.„.,. ,;„,...„,.,r. 6Öc'
Tulli 25 pros. 36 semlltä ..,.,.„. 09c
Myyntivero 2 prosenttia 45 sen­tiltä
..,.....„.., ...„„,.,.„.....,.. 09c.
Rahan kurssiero noin 14 prosent­tia
36 sentiltä 05c.
, ^ ^»««(iiry, Ont. i
s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill,. 214 Adelai- ^
i st. •West.,. S,
iiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiininiiiiiiniiiiiiiimiiiiiiiiiiiniiiiiiimiiiin
set tekisivät tästä koiratorppa pis-neksestä
kerta kaikkiaan lopun. Meil
le se kuuluu ja sen voimme tehdä,
antamalla ilmi jokaisen petlarin. -
Williamilairien.
• • —.—_o—-—
JÄRJESTÖN PUHUJA
/ A. HAUTAMÄKI
puhuu Port Arthurin ympäristöllä
allanimitetyissä paikoissa seuraavi­na
päivinä:
Yhteensä „,., ;,„ .., 74.9c
Kuten, ylläoleva täysin paikkansa
pitävä laskelma osottaa on yllämai­nitun
kirjan hinta meille yhtä kym­menesosaa
senttiä vaille SEITSE­MÄNKYMMENTÄ
VIISI SENTTIÄ.
Näihin asti on joillakin paikkakun­nilla
saatu kirjoja suoraan tilattaes­sa
ilman tullia ja myyntiveroa mak­samatta.
Mutta täällä Sudburyssa
se otetaan aina ja rahan kurssieron
täytyy meidän maksaa jokaisessa ta­pauksessa
kaikista tilimme' kautta t i ­latuista
kirjoista, silloinkin kun kir­jat
ovat lähetetty suoraan niiden t i ­laajille.
Näinollen meidän täytyy
ilmottaa ja pitää hintana sen mitä
kirjat meille itselle maksavat.
VAPAUS.
PORT ARTHURIN JA
FORT WILLIAMIN
UUTISIA
MANTEREEN POIKKI KÄVELI-JÄT
ARTHURISSA
Kolme Canadan tantereen poikki
kävelijää Chas. Burkman, John ja
Gliflord Bellan saapuivat tänne puo­len
päivän aikaan •. tiistama. Kaikki
kolme - pitkän matkan kävelijää näyt­tivät
olevan mitä parhaimmissa voi-
Utissa.
Kun kävelijät saapuvat Savanneen.
eroaa Burkman Bohaneista, jotka
viimemainitut ovat isä ja poika, ja
tällöin alkaa kilpailu kuka saapuu
ensiksi Vancouveriin. Aikaisin päi­vämäärä
olisi heinäk. 1 p.; Burk­man
läksi Halifaxista, tammik. 17 p.
ja Behuiit tammik. 25 p., viimemai­nitut
saavuttaen Burkmanin
lisk. 13 p. Chelmsfordissa.
rationist, 342 Pender'St. W. Van­couver,
B. C. eli Vapauden kautta.
c) Työkansan toverilaina. kohta
ei aiheuttanut mitään keskustelua, sil
lä osastolla on entinen päätös, että
10 prosenttia kaikista iltamatuloista
paitsi ei tansseista kootaan juuri tätä
tarkoitusta varten, jota on jo toteu^
tettu tämän vuoden ajan.
d) '-Kohta hyväksyttiin sellaise­naan.
Pöydälle jäänyt juttu oli aluetoi­mikunnan
järjestely. Valittiin komi­tea,
johon tulivat .0. Kainulainen,
Heikkinen ja M. Maine. Toimikunta
alkaa toimintansa niin pian kuin
Port Arthurin 'toverit ovat tehneet
myöskin valintansa yllämainittuun
komiteaan. Siis toimeen ja ilmoit­takaa
siitä Fort Williamiin.
SANOMALEHTI-ASIAMIEHET
vaatia
Huhtikaulla:
Nipigon ,,„.
Port Arthur ,,.
Fort William ,
North Branch
Tarmola „,.....,.
Kivikoski,,,,,,,,,
Lappi „»„„,
Ware .,...,.-.L„
Intola „„,.„„„.,
Alppila ,
Kaministikwia
Port Arthur ..„
„ 11 ja 12 p,
.,13 ja 14 p,
15 ja 16 p.
„„,..., 17 p,
18 ja 19 p,
, 20 ja 21 p,
22 ja 23 p,
24 p.
25 ja 26 p,
27 p,
,.„„„; 28 p,
.29 ja 30 p.
Jatkuvasta ohjelmasta ilmotetaan
myöhemmin. Pyydämme tovereita
eri paikkakunnilla ottamaan tämän
huomioonsa ja toimimaan mahdolli­simman
hyvin, näiden puhetilaisuuk­sien,
järjestämiseksi ja kaikin puolin
auttamaan niiden onnistumista..
Järjestön tp. komitea, k :tta A. T.
Hill, sihteeri.
en luokkaa kohtaan edistävästi taiva
hingöittavasti ja. osaavat hänelle an.
taa toimintansa mukaan kuuluvan ar
von. ,
Suomessa,- Evijärvellä,. helmik; 27'
,1921. — Suomen puoluetoveri.
Kaikki kolme kävelijää ansaitsevat
elämänsä matkalla myymällä posti­kortteja,
tämä ollen heidän ainoa
toimeentubnsa välkie.
Ehdotettiin ja~pMte
maa- lehtiasiamieheltä E. TUvikseltä ra­portti
tehtävästään kuukausittain
FORT WILLIAM
Tämän kuun 2 päivänä osastomme
kokouksessa päätettiin seuraavista
asioista:
Luettiin toimeenpanevalta komi­tealta
sapuneet kirjeet, a) Vuosi­raportti
ynnä sitä seurannut selvit­tely,
ei aiheuttanut ^mitään keskus-
,telua.'„
b) Kehoitus avustamaan British
Columbia Federationist nfmistä
viikkolehteä, joka on kapitalistipuo-lueen
vainon alaisena' ollut koko elä­mänsä
olo ajan ja nyt taaskin koh­distettu
murskaava isku sitä vas­taan.
Liikemiehet kun ovat otta­neet
liikeilmotuksensa pois * saadak­seen
lehden taloudellisen aseman
entistään' ahtaammalle. Keskuste­lussa
ilmeni,, että emme voi mitään
rahallista avustusta /tehdä. Mutta
kokous kehoitti jokaista, tilaamaan
yllämäUiittua lehteä. Siis suomalai­set
toverit, jos teille oft jostain mer­kityksestä
englantilaisten toverien
kasvatustyö, älkää antako tämän leh­den
kuolla, vaan tilatkaa sitä ja ke-hoittakaa
kielisiä tovereita tekemään
samoin. Tämän lehden merkitys on
suuri Canadan työväenliiSkeen his­toriassa.
Työläinen: Kuka lienet­kin.
Tämä asia kuuluu ainoastaan
sinulle — älä odota .ketään — älä
luota kehenkään vaa tee tämä itse,
joko suoraan osotteella B. C.Fede^
samdla valittiin Mfs~Roine Toverit­taren
asiamieheksL Yllämainitut to'
verit ovat osaston virallisia sanoma-lehtiasiamiehiä.
. . . . . ) . •• *
Wilj8m Falls teki kysymyksen, jos
ko osastolla on sääntöjä, Ömotettiin
ei olevan. Asia jätettiin seuraavaan
kokoukseen.
LAINAKIRJASTON HOITAJAKSI
valittiin toveritar Roine, joten tästä
lähtien kääntykää yllämainitun tove­rittaren.
puoleen tässä asiassa, ajas­ta
en tiedä koska kirjasto on auki.
Mutta katsokaa ilmotusta taulusta
kirjastokaapin ovesta. '
TOVERIT KAINULAINEN JA JA­NATUINEN
MENETTIVÄT
RAHANSA
nen kadottivat rahansa sauhareisul-la
ollessaan 4tse kylpemässä. Varo­kaa
pojat vaivalla ansaittuja raho­janne,
että ei niitä pääse kaikenlai­set
lurjukset tullaamaan.
VIINAPETLARIT.
--Teille huomautan, että pysykää
pois haalilta, siellä ei teidän paik­kanne
ole. Tämä siksi että jos tästä
lähtien tavataan teidät pisnestämäs-tä
haalissa eli ulkopuolella, tullaan
teidät toimittamaan viranomaisille.'
Samoin te viinapetlarien uhrit, älkää
kulettako pulloa haalille ja sitte jos­sakin
nurkassa siitä ryyppäätte. Teil­le
käy samoin. Muutoin ei olisi
hullummin J o s järjestyneet työläi-
AMERIKAN TYÖLÄISILLE
Koska viime aikoina täältä - Suo­mesta
on alkanut siirtyä työläisiä
kauppaamaan työvoimaansa Ameri­kan
työnantajain • käytettäväksi ja
koska niiden työläisten joukossa on
Suomen valkoisia n.k. clahtareita» jot
ka Suomen kansalaissodan aikana o-vat
tehneet itsensä syylliseksi työ-läistoveriensa
murhiin ja kidutuksiiui
mikä suuremmassa ja mikä pienem-
Aiässä määrin ja koska Amerikan to­vereille
saattaa olla hyvin vaikea tun
tea Suomesta tulevien entisyjrttä,
niin tahtoisin tässä tiedoittaa yhdes­tä
sellaisesta, että siellä. Amerikas-
^ osattaisi antaa sille kuuluva koh­telu.
Viime vuoden loppupäivini lähti
täältä Suomesta joko Amerikaan tai
Gaiiadaan. yksi huomen valkoisen ar­meijan
mannerheimiläinen. vapaaeh­toinen
<lahtari> Lennard Furu eli
Kotikangas, kotdsir^j Evijärveltä V. cSuomi armas synnyinmaamme»,,
L., joka koko Suomen kansalaissodan laoiettiin ennen «utaoin kun Han-ajan
toimi vapaaehtoisena jossakin g^jg^^gjijt^laigin^ lähdettin myy-
; Täten todistan todeksi edellämaini
tut lauseet, jotka ovat.vain lyhyesti
selvitetty'Furun eli Kotikankaan käy
töksestä saamieni tietojen mukaan e-rää^
täkin hänen yrityksestään Inan-kylän
työväen osastoa vastaan. Suo-men
kapinan jälkeen oli lahtareiila
tapana muuttaa osastoja nuorisjseu-roiksi
ja mainittua, osastoa, lahtarit
yritt. muuttaa nuoriso-taloksi, vaan
osaston jäsenet eivät siihen myönty­neet,
lupautuivat ennen vaikka ijäk-si
Siperiaan ennenkuin antavat osas­toaan,
minkä he ovat. omilla kourii-laan
eli käsillään pystyttäneet. Fnra
eli Kotikangas röyhkeästi .esiintyi ja
ilmoitti että kaikki jäsenet, jotka ei­vät
sano itseänsä ylös. jäsenyydestä, ,
viedään vankilaan, että siellä on jo
kahdeksankymmentä tuhatta parem­piakin
sankareita kuin, mainitun osas
tpn jäsenet. Vielä uhaten että ei
niitä vankilankaan viitsi viedä, että
ne ovat kaikki tapettava, j a . uhaten
hakea käsipommin ja heittää .mainia
tuun joukkoon joka häntä vastusti,
vaan eihän kuitenkaan pannut käy­täntöön
lupauksiaan. En tiedä eikö .
hänellä ollut siihen kylliksi valtaa,,
vai eiköhän vii^inyt tahrata kasiäaa
mainitun joukon vereen. Ja siinä ta.
pauksessa jäi mainittu Inankylan o-sas^
jälleen entisille jäsenille ja en­tiseen
virkaansa. Ja Furu eli Koti­kangas
läksi Aunukseen taasen jat-!
kamaan urhotöitään; sieltä tultuaaa
hän oli Oulussa poliisina, vaan saatu­aan
sieltä potkut,' ei hänellä ollut
minne olisi mennyt, kuin täistelutkm.
olivat loppuun käyneet, että Furulta.
oli lahtaaminen loppunut, Näm o l ­len
ei Furu tiennyt minne olisi men­nyt
Ei ollut;hyvä mennä rehellis-.^
ten toverien joukkoon eli eiko han.
uskaltanut, sitä en tiedä, Furu otti
aikansa ja lähti Canadaan, Tatea
tiedätte -toverit antaa hänelle kuulu-van:
kohtelun, ferityisempää tunto­merkkejä
en tiedä, vaan leveänlaiset
kasvot ja vähän kankea puhe. P i ­tuus
voi olla 178—180 senttiin, ta-valUsen
vankka rakenteinen saamie­ni
tietojen mukaan. Hänen piti men
nä Soohpn tai Port Arthuriin, t a i
Amerikan puolelle.
Toveruuden puolesta, — Vihta^
kihttu.
VANHANMAAN MIEHEN-
, ^•••-r^- TEITÄ;--^ •
MIET-mannerheimiläisessä
joukko-osastos­sa
ja sikäli kuin tiedetään kertoa, ot­tanut
huomattavassa inääidn osaa tyo
Iäisten yksityisluontoisiin murhiin ja
kidutuksiin. Sen ohessa on häh ollut
mukana Aunuksen ja Viron ryöjstö-retkellä
vapaaehtoisena, lahtaamassa
sikäläisiä heimotovereita^ Sanmten
koetti hän syntymäseudullaan Evi­järvellä,
kapinan päätyttyä olla joh­tavana
selunä ryöstämässä maini­tun
pitäjän Inankylan Työväenyh­distyksen
taloa ja muuta omaisuutta,
jossa Mn kuitenkin epäonnistui, M -
nen vähätietoisuutensa takia. Sen
jälkeen hän toimi Oulussa jonakin
passipoliisina, vaan huhutaan, että
hän olisi tästä tehtävästä saanut pot­kut
hänen epäsuoran toimintansa ta­ida,
sfllä Valkonenkaan Suomi ei voi­nut
sellaista Lennard Furun eli Ko­tikankaan
suoraa toimintaa hyväk­syä,
sillä se olisi liian selvästi jou-koiDe^
aljastanut Suomen virkavalr
taisuuden, ja hän ei huonojen kyky­jensä
vuoksi voinut näytellä sellaisia
silmänkääntötemppuja, jota. valkoi­nen
hallitusmahti olisi vaatinut.
Lennard Furu eli Kotikangas on
lähtöisin yhteiskunnaii alimmilta rap
pusllta, vaan siitä huolimatta ei hän
ole ymmärtänyt tai ei ole tahtonut
jrmmärtää mitä hänen raiihaaiisa so­pii.
Vaan on jokaisessa tilaisuudes­sa
ollut valmis edelläviitatulla kur­jalla
ja mielivaltaisella teolla hei­kentämään
osatoveriensa asemaa.
Tässä lyhyesti sanottuna Furun eli
Kotikankaan entisyys. Amerikan to­verit
voivat vedellä, johtopäätöksiä
onko hän Suomessa toiminut työvä-mään.
työvoimaansa lännen kulta-laan.
Mikä laulu olisi nyt soveliain?
Voiko työläinen 'laulaa isänmaallisia:
lauluja kuten ennen. »Ei,, tuhat ker­taa
d. Ei Suomesta ole työläisea
isänmaaksi Sen porvaristo on tappa
kut isänmaan rakkauden toivotta­vasti
jokaisen tositoyerin ja toverit­taren
rinnasta, ^siihen asti kun punai
nen lippu liehuu ylinnä.
Kirjavaa on se joukko hengeltään
ja sielultaan joka nykyään jättää Suo
men rannat ja tulee tänne kehuttuun
vapauden maahan. Viime vuoden lo
pulla kun oK vapaampi pääsy Cana­daan
ja lähtijöitä oli Suomesta run-saasti,
maksoi,mitä vaan. kunhan
.pääsee. Toiset toivossa päästä va­paammille
olosuhteille ja toiset pn-naisten
vainoa peläten pakenivat
jos täällä olisi omallatunnolla rauha.
Sanotaanhan sanassakin että «jo»
pahaa teet nin pelkää,»
Hangosta lähtiessä voi nähdä sel­vän
merkin jokaisen rinnassa joka o-li
taistellut työläisten murhaajana,
Kiiltä\^<prenikka» rinnassa, jopa
toisilla oli kaksikin kai riippuen ai­ta
k u i i i k a . raaka oli ollut sodassa.
Toiset oli saanut siitäkin lantteja,
että olivat miehiä ampumaan aseet­toman
punaisen, joka oli komennet­tu
vankina seisomaan seinää vasten
j a vakuutettu viimeiseen astimetta ei
sinulle pahaa tehdä. Kumminkin teh­tiin
hyvää niin paljon että päästet­tiin
pois ctäyshbitolan» nälkäkuole-
.masta. Näitä raukkoja, villiä raaka­laisia
sai nähdä lähtevän niyös rnjT'
mään työvoimaansa ja ehkä täältä
kun aika ja hetki tulee, taas puolue-