1926-05-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•m Torstaina, touloik. 6^p;nä — Thiir., May. 6,1926 No, 52
V A P A U S
19^ Sadbtnyssa, OpL, Joka tiistiai. torstai ja laaaata!.
T o i i i i ' i t t f i j a « r '
- S. G. KEOM ARVO VAAEA
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finoisli Worker8 in Canada.' Pab-
Ushed in Sadbory, Ont., every Taesday^. Tbnrsday and
fikttnday. > ' , t
"BejgöAereä at the Post Offiee Department, Ottawa,
t» «6cond class matter. ' '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.26^ kolme kk^
41.ro ja yksi feTc. 75c. ^ - '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k.> $5.60,'puoli vk.
98.00 ja kolme kk. S 1.75.,
^ Tilauksia, joita ei it&\iTh.x r^ba. ei tb^la lähettämään,
jtaltsi osiamiestcn joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotnt Jimoitukset pitää olla kont-torissa
lauantafna. torstain lehteen tiistaina j a lauantain
:,: tehteenitorstaino kello 3. •
Genera» advertisin;; rates .75c per eol. inch, M i -
t nlrnvm .charge f o r single fnsertion 75e. The Vapaus
b the best advertising medium among the Finnish
' PeoDle i n Canada.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Pohelin 1038. Postiö8'ote:>Box 6 ^ Sndbury. Ont.
Jos ette mii* «in, tahansa saa vastausta ensimaiseen
ldbrjeäseenne;>^'kirjoittakaa ^nudelleen^^. K
penoonalllsella niniellä.
J. V . KANÄ4STO. Liikkeenuoitaia.
Englannin vähemniistöliikkeen toi-minnaft
merkitys
Muuan Eriglannin ammatillisen vähcmmistöliikkeen
johtavi$ta persoonalljsuuk^ista, Tom Quelcti,. selostaa
Idintoi8es'sa artikkelissa mainitun liikkeen toimintaa ja
merkitystä. Jos |uodaan kasaus kautecn«< joka seurasi
J vällttamasti. «i|itistaa perjantaita»- — kaivostyöläisten
perinpohjaista tappiota, niin vojdaan jo panna mer*
kille joitaki^^tut^oksia vähemmist^Hiklkeen (toiminnasta
=;V «iWustan '|ierjantain» traagillisen tappion jälkeen näytt
siltä kuin koko Englannin ammatiljlinen liike olisi ol
[ lut mur&kq{tuna J a tuhottuna. Siinä ci ollut mitään
henkeä eilcä toivoa. Viralliset ammatilliset johtajat «i-j
,.yät voineet djatella eivätkä' tehdä mitään. Kaivosty
Iäisten tappio oli "riistänyt heiltä kaiken miehuuden
Tappio seurasi tappiota. 1,922 tuli^suuri metallisulku
Metallityöläiset >murskattiin; kuten' kaivostyöläisetkin
Ja nyt'Seuraäi'yksi tepllisuushaara toistaan. Palkkoja
poljettiin Jj|Uin''ei* koskaan enneri. * Ammcttiyhdistykspt
kareivät "^niin .murhaavia tappioita; että suuret jäsen-^
-Joukot menettivin kaiken luottamuksensa' niihin. Jäsenluku
,aIkoi nopeasti laskea, Mutth amjnattiyhdistys
johtajat vaikenivat yhä liikkumattomina kuin sfink^t
, 'Tällainen oli tilontap, kun «iräät toverit Tom
Mann, Pöllit, ;^ampoeIL yon. rehelliset toverit ryhtyivät
pysäyttämääh' kofataldca$ta' peräytymistä. 1920 ipuö*
doslettiin Englannissa' Piöfinternin ;toimisto. Sen avuH
'Jia alkoivat toverit, työskentelynpä. Alettiin jotkuya
jkcntppailu an^mattiyHdbtysten < sisäpuolella. Pidettiin
^ i t a (Valtuutettujen 'kotifercnssejM^ Muokattiin amma>
talisen uudelleen' Järjestelyn ja toimintaohjelma ja
liarjotettiin propagandaa. Kuukauslehdissä «Kaikki
valta» jä «Työläinen» 'selostettiin mainittujenykonfe-
'^renisien politiikkaa ja kansanomaistutettJTn sitä.
Yuun -'vähemmislöliike ' alkoi k:an>ppailun tu;inuk<
^ scila: «JTakaisin ammattiyhdistyksiin! ja ryhtyi kohen-
^ tamaan Icaivostyölai^ten ' murtunutta taistelutahtoa ja
jceskittamään seii toiveita' viisaalla ohjel^alla kansal
lisissä puitteissa'. Nykyisin-on päivänselvää, etta puhu
taanjyömaajärjestöista ja^4coraiteoi8ta. 'Mutta siihen
aikaaa ta!^t«Hmme me yksinämme liikke^sä niiden
puolata. ^ Nykyisin ^utsutaan yleiseen paikallisia työ-ja(
»t6ja s työväenluokan johtaviksi järjestöiksi^ mutta
siihen'aikaan pidettiin ^niitä toivottomina Ja hyödyttöminä.
'Mutta vähemmistöliikkeen ijiiehet korostivat
korostamistaan niiden meikitystä ja puhalsivat niihin
elävää henkeä. / ' ^. . ^ ^ \
I^ykyism myötinetaän yleiseen olevan välttämätöntä^'
että aimmattiyhdistysten koko mahti keskitetään kon-gr^
iQ valitseman ^ yleisneuvoston käsii^. Mutta ai-~
kaisemmin oli~toisin.- Ja jälleen olivat vähenunistö-liildceen
miehet niitä, jotka singafauttivat joukoille tunnuksen:*
Kaikki Valta yleisneuvostolle! On vielä tuoreessa
muistossa, että tämä koiiomumstipuolueen jäsenten
johtama liike bli ainoa, työläisrybmä, joka siihen
aikaan harjotti sellaista kuin teollisuuspolitiikka.
Elokuussa 1924 j^iti \rähenunistöliike-suurten esitöiden
jälkeen ensimäisen anatfkongrcssinsa 'Lontoossh.
Tilaisuiidessatuli toverien rtyöskentely hyvin palkituksi.
Kongressi osotti, että vähemmistöliikkeestä oli tullut
tns^titekijä ammatillisessa liikkeessä. Vasta tässä
' kongressissa tuli .todella - muodostetuksi suuret- vähem-'
inistöliikkeet 'teollisuuksittain vastaavissa/ ammattilii
.toissa^ kuten kaivostyöläisten, metallityöläisten ja kule-tustyöläisten.
Syventyminen -kongressin päätöslausel-
;'miin ~ . tyqittömyyslijkl^eeslEä, työmaakomiteoista, amr
/.mattiyhdi^ysneuvostoista ja «kaikki valta yleisneuvos'
tolle»'—^ todistaa politiikkamme viisaudesta ja.kau
'konäköisyydestä;.:: Nämä päätöslauselmat ovat vielä tänäkin
päiySnä uusia, opettavia ja hyödyllisiä^ vaikkb
nyt jo onkin saavutettu huomattava menestystä,-kuten
iesim. viime ammattiyhdistyskongressin päätöslauselmat
(Scarborough). . '
VäfaennnistÖliike on sitten v. 1924 jatkanut heikeä
f mätä toimintaansa. / Kapitalistilehdistön raivokkaista
hyöUcayksista^ ammattiyhdistysjohtajain ja -byroloraat
tien; katkerasta:oppositiosta ja ammattiyhdistysten ekse-kutiivikomiteain
'uhkauksista huolimatta paikallisia järjestöjä
kohtaan^ jotta nämä olisivat varoneet - liittymästä
vah^nmistöliiMceeseen, kaikista meidän vastustajiemme
liikkeessä levittämistä, meidän toimintaamme koskevista
valheista ja panettelusta huolimatta on vähem-mislöliike
-jatkunut ja vairttunut ja älynnyt laajentaa
vaikutusvaltaansa. Olemme saaneet kovia iskuja. Juuri
ne>^henkilöt, joidkn 'olisi ensi kädessä pitänyt auttaa
.iHeita, i^imittäin ammattiyhdistysjohtajat, <^«it jnoncn
monessa tapauksessa olleet. meidäil katkeriäipiä vihoK
iisiomme. Meitä on ulvottu hajottajiksi, onntta tahSn
mennessä ci ole Voitu «sittäa ainoatakaan todistusta,
missä- olisimme .faetkentanbet svielä; vähemmän'hajottaneet
ainpatalcaan ammattiyhdistystä. Vähero^
keen ainoana tehtävänähän on ammattiyhdistysliikkeen
rokentaminenVja'tukem'inen ja sen vaäutukse
telukelpoisuuden kohottaminen:..Missä; ammattiyhdis*
tykset ovat olleet heikkoja, siellä ;«len^ne^]^
neet niihin jäseniä. Missä ne ovat-olleet hajaannuksissa,
V olemme me lakkaamatta taistelleet eheyden' •puolesta,^
ja 1111583 ne ovat olleet huonosti «rgani^oiluja,
siellä olemme me johtaneet, niiden uudelleen. organi-soitttiai-;?
^Vähemmistöliikkeen' miehet juuri ovat ajaneet
läpi,ammatillisen organisoinnin ajatuks^. Tätä tosiasiaa
vastaan ei tällä haavaa voi kukaan väittää -vastaan.,
Ja tätä eteenpäin; työntävää: työtä suoritetaan
tehokkaasti yhä edelleen /huomattavin mieskohtaisin
uhrauksin^ jolloin meidän miestemme osaksi - on ^tullut
jopa vankila, kuten Pellitin, Hanningtoniny - Murphyn;
Campbellin Ja- Callacherin.. Ja kun kapitalistinen of^
fensiivi;viime' heinäkuussa torjuttiin yhdistjoieen^^^^^a^
mattiyhdistysliikkeen voimalla, oli vähemmislöliikkee
lä tässä: ansiossa huomattava osansa
Ja meidän.on edelleenkin luotava rohkeutta ja-itse-
4rNaäst€n:;-y^
iVenäjäliä^ e i - ole mikään vanha asfä.'
.'Sehän:.aIkof::-särooihin aikoihiri koin-:
"ihmissornict^ sopassa". Uutiset
/näisp. alkoivat kai 1919^: ;Nämähiiv
vittävät <"tosäflsiat'' neuvostomaasta.
luottamusta, taisteluvalmiiutta ja voittotahtoa ammatti^
yhdistyksissä. ^Meidän 'on puhuttava vähemmän nyky
isten : palkkain ja" ^elintason puol ustamisesta ja f sen
sijaan rtaisti^Itava; todellisia, ' suurisuuntaisia- voittoja.'
Meidän on todellisuudessa .voitettava kapitalismi ja
Valmistauduttava pystyttämään .sosialistista-: tasavaltaa
kirjottaa' Quelch.,
Ruotsissa juhlittu vapplia eheys-
, ttlistelun' merkeissä'
Göteborgin'^öheyttämiskongressin valitsema:eheyskö
mitea osotti. Ruotsin eri työväenpuolueille julistuksen,
missä se kehotti näitä vappujuhlissaan korostama
niainitmi konl^essin eheystunnuksia.' Julistuksessa, to
' delaan, :• eitä , työväenluokka: • on voittanut vain ;^-niissä
taisteluissa, joissa se on esiintynyt yhtenäisenä. > Jälleen
osottaval^kaikki merkit:^ että-työväellä on edessään, suu
ret taistelut, ja ettäketä tahansa voi jo huomispäivänä
odottaa työttömyys. Kapitalistinen, yhteiskunta ei voi
voittaa: 'sisäisiä. vastakohtaisuuksiaah, sijlä on : sama
luonne ja samat' ristiriitaisuudet kuin 191'!., Tällaisessa
tilanteessa on v^äittämätöntä, että .työläiset esiintyvät
yhtenäisesti ja valvovat luokkansa etuja. Tämä ^ on
ennen < kaikkea välttämätöntä ainmatillisessa taistelussa.
'Hajaannuksen ajan täytyy olla ohi, lausutaan Julius-tuksessa
edelleen. * On löydettävä .linja,' missä työläiset
voivat yhtyä yhtenäisessä taistelussa, ilman, että ^h^ tinkivät
oikeuksistaan taikka luopuvat historiallisesta tehtävästään^
luokkana. Göteborgin konferenssin vetämät
suuntaviivat- muodostavat tällaisen taislelupohj an, ja
jokaisen työläisen on hjrVäksyttävä konferenssin spää-täkset>
mikäli hän ei tahdo .luopua taistelusta vääryyttä
ja kapitalistista yhteiskustaa ^ vastaan.
Osotamme sen vuoksi kaikille -luokkatovereille ke-hotuksen:
Olkoon vapunpäivä kansallisen ja kansainvälisen
ammatillisen eheyden kuuluttamispäivä.
Eteenpäin Jääväämättömään taisteluun :niitä^
myksiä vastaan, joiden tarkotuksena on «työrauhani^
luominen riistämällä ^ ammattiyhdistyksiltä .niiden lii*
ikuntavapaäs!
Eteenpäin tehostettuun faisteluim rikkifrointia 'ja fasr
cismia vastaan!
Eteenpäin' typttö^yysyakuutuksen .aikaansaamiseksi,
minkä taloudelliset^ kustannid£sctsuWittaat
ja valtio! ^ f, \
Eteenjiäin tehokkaan työaikalainlaadinnanhyyäksi,
käsittävä kaikki työläiset! Eteenpäin sataprosenttisten
ammattiyhdistysten puolesta, käsittävät kaikki käden ja
aivojen työläiset! ' . ' "
Et^npäin tukemaan ammatillista eheyttä kansallis
sissa ja kansainvälisissä puittebsa Göteborgin konferenssin
päätösten j a englantilai^rvenäläisen eheyskomi-tean''
toiminnan/pohjalla! lausutaan ruotsalaisen:eheys-komitean
julistuksessa. • , ^ .
Wieniläiset työläiset kuuluttavat
elieystahtoaan
Ottaessaan vastaan Venäjältä palanneen valtuuskuntansa
<Wienlslä i ilmotetaaan, .että pääsiäisenä palasi kotimaahansa
itävaltalainen valtuuskunta, joka on 9 viikkoa
matkustellut Neuvostoliitossa, tutustuakseen työväenluokan
asemaan siellä. Ei vähemmän kuin 15,000 työläistä
oli kokoontunut "Wienin asemalle ottamaan vastaan
valtuuskuntaa.; , -
Itävallan työväenluokka, jonka asema huononee vuosi
vuodelta ja päivä päivältä, odottaa mitä suurimmal-.
Ia mielenkiinnolla valtuuskuntansa matkaraporttia.
'Lukuisat ammattiyhdistykset oliVat valinneet «erityi
siä. komiteoja, jotka lausuivat vakuutetut tervetulleiksi.
Muuan sosialidemokraattinen t valtuuskunnan jäsen,
Farkas^ lausui tällöin matkatöveriensa puolesta: v (.
«MatkuBtaessamn^e 9 ^viikkoa sitten huudettiin vaeU
dän jälkeemme: CHtakaa selvä Neuvostoliiton totuudessa!
Voimme tänään vakuuttaa saaneemme siitä selon.
Olemme, mitä ankarimmalla objektiivisuudella koonneet
vaikutuksemme. Venäjän työläiset ovat yhden ainoan
palikan toivon ^elähyttamiä, nimittäin että saatai»
siin aikaan proletariaatin yhteinen rintama kapitalismi^
vastaan.
Tiukka valldnkumouksellinen, koko maailmaa käsittävä
järjestö se on« meidänkin ,: voittomme edellytys»,
lopetti Faikas.
Useat puhujat toivat esiin samoja näkökantoja kuin
Farkas, korostaen ammatillisen eheyden välttämättömyyttä
ja kehottaen jtyöläisiä muodostamaan eheyskomi-teoja
työmailla.
Tämän juhlallisen vastaanoton Jälkeen järjestettiin
mieleooäotasiEulkue, josta koitui suurenmoinen tyoväen-uokancbeystahdon
kuuluti^Iaisuus. '
j o t k a nostivat sivistyneiden^- ihmisten »taa." hän vartijalle
^jokset kauhusta pystyyn. Joutuivat;'' ir«i~«..
pois muodista 1921.' Ne'trahteerasi
kunnianarvoisa englantilainen!'. :maf-ilmanlehti
-Times. Ja^^sittenkilahti-,
yät; ne kiertiimään^Europaa j a Arne-'
rikaa#-, /'Times" tiesi tazkapeen
nia!n}takin'^'.miten -naiset oli:säännös^
teltyrir nainen tavallista Jg^öläistö
kohtij^' 5 ^kommunistia j a mx kansankomissaaria^
kohti. Samoin tiesi
"Time3*\ vettä englantilainen vierail
i j a o l i 'eiisi ateriallaan > tAvannut
ihmissormia;^ äfemessä Leningradissa.
?^ämä'-molemmat tiedot t u l i v a t ; a ir
koinaan rasianomaisessa • Järjestylc-sessäfr.
le-vitetyiksi,. kumotuiksi, 'naure-.
tniksi.i:3a'= ;viskatuiksi nurkan taakse,-
Njrt olisL-aika maksaa tämä ^ ' T i -
meksen!f vanha Issku,-kirjottaa muuan
unkarilainen työväenjournalistij'
jota -tässä^j; lainaamme." Sanptaan
tosin, etteivät bolshevikit maksa velk
o j a a n - o l k o o n tämä : siis poikkeus.
Mutta "niinpä: ^naksammekin me " T i -
meksen*^'valheet, kilisevällä .totuuden
myntillä. Kun " T i m e s " oli n i in
innostunut ; varottamaan jhniiskun-taav:
(epämoraalisilta bolshevikeilta,
niin: ottakoon se nyt vastataksee;n
tsL -vuodettaJi^^^ HäkHen ulkopao^
pysähtyrät^iatukölkijat. -T
levät 'lenin,', ^eläintäeteellisessä puu^
tarhassa: t a i k k a 'oikeammin - teurastajan
' mjrymälässä. " " ^
V a l i t s i j an tehtyä vaalinsa ojen-lieljä
ko|likko2
— nion kolm& markkaa — , vartia
avaa oven j a ' -vieras astuu häkkiin.
K a i k k i tapahtuu' yleisön edes|ä^,'jo-
•Jca':' paihreilee .häkkien. Iuona./<< Siinä
hindu j a . -siinä kiinalaisia^ jotka
k a i k k i :)ialuavat saada imaisen 3. mar^
kalla.' ' > E i kuitenkaan . englannitta-ireja.;;::;
Englantia l e d u s t a a . paikalla
vain '.poliisimies, joka pitää huolta
jonosta j a vangitsee ne, j o t k a pyrkivät
sisään^ — väärällä rahalla.
r ' *^Joku arvelee porvarilliseen t a paan,
että / -ilotalossa: .noudatetaan
toki ^ hygieeiyaa^ suoritetaan 1 lääkärintarkastuksia
j.m.e.? ;Ei sinne
päinkään;-'^ei'lmitään lakeja eikä a -
setuksia, aivan.yksinkertaisesti vain
-naisia, häkissä/ brittiläinen poliisi:
sekai^Englannin ;kulttuuri-TOaailman-vallalle/,
lankeava huvivero. : -
• Kadun kulmassa on i n t i a k i n en
teatteri.' Siellä: esitettävät kappaleet
<kS.yvv.t: läpi' vcrittäin. ankaran
brittiläisen : sensuurin . niin .poliittisessa
kuin moraalisessa suhteessa.
Vieressä ;'on - häkki: •vuoteineen ja
jonottavineenr: j a ; : naisineen ,,'a 3
markkaa. Eläköön Britannia! - •
johtojen harrastamaan "työväenliikkeen
tukemiseen maissa, : joissa n^eL
ole demokratiaa" mnntoiu tulee,
niiii ; o n ' . tämä j o 'sinänsä vain sar^
kean ällöttävä -korulaöse. Tämä
^^'tlpiId"^naiBt on tullut varsin tunne-;
tuksi 'luomea myöten, se . kun, :on
useissa :terrorimaissa_ ilmeAnyt vain
työväenliikieen: ohranoimisena ja
porvarillisen väkivallan^ uhrien, ajojahtina,
ilutta ^ so3.-dem, kellok-kaat;'
eivät näytä ^vierovan -siivotont
a ' vätystelyä edes : oman ' m a r t t i i -
ransa, Matteottin, nimen yhteydessä.
• {•*"..
TYÖVÄEN URHEILU
KILPAILUKUTSU
Mitä-edella: on ikefTottu,- voidaan
siitä, mitä tapahtuu englantilaisissa t^pdistaa silminnäkijöillä. Näi^ä o-silrtomaissa^.
Englannin - lipun a l l ä . v a t koko -kaupungin--^
toista miljoonaa ihmistä. On 'myös
olemassa valokuvia • sieltä.
:;i>r;Muttai;;ei>':;^^
lantilainen^^^^^^^
i n pialannut ' I ^ kotixnaanansa>
d e kohottanut ääntäänprotestiksi'näkemänsä"
johdosta Green-Road-
'Kääuiia.:,l^^E
porvarislehti ole . kirjottanut siitä
sanaakaan Englannissa. '
B o i j i b a y n : : kaupungissa; --Green-
Road-kadun varrella .nähdääi) ; poliisin
ja; v hänen majesteettinsa: k u ningas
.Yrjön lipun välittömässä
valvonnassa;: 900 alastonta ^naista-istumassa
rautahäkeissä.
Raitioyaunut porhaltavat V.: p i t k in
katua, -minkä molemmin,, puolin on
sijotettu:nuo häkit. ,Jokaisessa, niissä
i s t u u ' 6 naista. Useimmat niistä
ovat hinduja.^ja japanilaisia, mutta
joukossa' ^on myöskin 'ranskattaria,
keistä" puuttuu - oikeastaan: vain eng-
'lantilaisi a j a amerikalaisia.
JokaisessaVhäkissä on:.pari: likais-
Täten kutsumme kaikkia C. S>
T . l J r h e i l u l i i t o n jäseniä seurainsa
kautta ottamaan osaa ; murtomaa-juoksumestaruuskilpailuihin,
jotka
asianomaisella: ; luvalla • • toimeenpannaan
toukokuun 16 p:nä 192G, a l kaen
klo 3 jpp. Beaver Lakella.
Kilpailumatlca on, 3 km. Y h f a i -
i ä a kilpaillaan nira^^joukkuemesta-:
ruudesta (kolmen parhaan aika laskettuna
yhteen) • kuin :henkUökohtai-sestakin:
Kilpailuissa ' noudatetaan
T. U . L . kilpailusääntöjä.
Kalle Jalonen, Lauri. Laine,^
puheenjohtaja. sihteeri. -
•: 'Osaanottoi'.motukset: ont tehtävä
O S . Niko Piispanen, Box 52, Wort-hington,
Ont.
men-heefc:"
sormiliemestä" j a naisten: y h -
teiskunnallistuttamisesta": Venäjällä,
saksattaria, rumanitteriaj.n.e.;.Hä-j»n asiana osottaa,
että nuo: 900 alastonta naista. Green-
Rqad-khdun' häkeissä ön' valHe, ettei
niitä" ole eikä ole' koskaan ollut!
I I - intemationalen :-eksekutiivikor
mitea" on Ziirichissä pitämässään
kokouksessa päättänyt muodostaa
Matteqtti-rahaston" "työväenliikkeen
tukemiseksi maissa;, joissa ei
ole demokratiaa". Sösialidemokraat-:
tiset lehdet ilmottavat; että raha*,:
ton tarkotuksena on ensi kädessä-tuen,
antaminen "vainotuille italialaisille
sosialidemokraateille", minkä
kautta selvenee, että koko to:-
menpide :supistuu:'sösialidemokraat-;
tien kc^kiseksi asiaksi. E i siis ole
kysymys varojen keräämisestä kaikkien
fasciistiva|\an yhrien hyväksi,
«i kaikkien. «Maailman työläisten ja
porvarisväkivallan uhreille myötätuntoisten
~ nostattamisesta <- verintah-rattua
fascismia vastaan, minkä v a rojen
keräys kaikille f a s c i s m i n i i h -
reillo muodostaisL On vain kysy^
mys,' porva^ispirujen vainoainien sosialidemokraattien
avustamisesta.: J a
tätä vastaan * i kellään luokkatietoir
sella ^öläisellä ole mitään sanottavana,
sillä ne, j o t k a ova^ rehellisesti
taistelleet fascismia vastaan,
anÄitsevat tukea; ^lukeutuivatpa he,
sitten iJiihin tyjBväenliikkeen poliittiseen
suuntaan .tahansa. Mutta
alotteelle eiv saa antaa: muuta sisältöä
kuin mikä sillä todellisuudessa
on. J a tässä suhteessa ei saata olla
palauttamatta mieliin/- mitä eri maiden:
sosialidemokraattiset: : lehdet
paossa 80,000: italialaista kommunistia
" ia sjrndikalistia; ;joista suurin
osa • elää V sellaisissa olosuhteissa, -etr
t e i ; niiden vaikeutta:^ voi kuvatakadn.'
-Eikö tällom siis olisi ollut oikeampaa
saada ifässä kysymyksessä a i kaan.
kansainvä|isen:työvä^liikkeen
kaikkien,, e r i • snuntien yhteistoimin-;
t^, kutenvPunainen A-vustus on kert
a : kerralta^ «hdottanut sosialidemokraattisille
j a reformistisille järjes-itöille'
saamatta näiden : johdoilta
edes : vastaustakaan? ... Eikö : tällainen
toiminta tuottaisi sekä talou-
..dellisesti että poliittisesti paljoa p a -
r^niman tuloksen? ' K u k a a n ; a j a t t e leva
sosialidemokraatti ei saata
kieltää tätä. Tällaisenaan sen s i jaan:
on -"Matteotti-rahastokin", vain
uutena todistuksena siitä; että jofa-
]bavat sosialidemokraatit ovai työ?
väenluokan:'^ yhteistoiminnan vastust
a j i a jopa ; silloinkin; ' k i i n on kysymyksessä
; omistavan luokan . petomaisuuden:
uhrien kohtalon lievittäminen;
• Mitä muuten tulee taistelun käy-
•miseen. fascismia , v ^ a a n , v jonka i lr
maisua :> pitäisi '^Matteotti-rahaston-k
i n " olla, niin sopii tässä yhteydessä
kysyä: kutka ovat Italiassa tä-
-hän mennessä tarmokkaimmin tais-:
telleet porvariston:' verivaltaa: vastaan?
Ja vastaus: voi v a i n olla
y k s i : vallankumouksellisetV työläiset.
ovat kirjottaheet, Punaisesta Avus-; Useimmat sosialidemokraattiset j o h -
tukses^, joka kamppailee kaikkien
uokkataistelun uhrien puolesta kair
kissa maissa, j a j o k a on suuressa
määrin onnistun'it lievittymään näiden
j a heidän-^ omaistensa kohtaloa.
Mutta sosialidemokraattisessa lehdistössä
on Punainen vAvustus leimattu
kommunistien vehkeilyksi,
moskovalaiseksi salajuoneksi ja. verhotuksi
hajottamisvälineeksi, minkä
vuoksi ei siis kenenkään sosialide-mökraattisesti:
ajattelevan työläisen
sopinut kannattaa sen toimintaa,
vaan päinvastoin vieroa- sitä khiii
ruttoa. Soaalidemokraatit eivät
kuitenkaan ole ;tässä ilkeässa boi-kottiyrityksessääiisonnistuneet
muuta
kuin osin, sillä useissa maissa
on sosiaIi4emokratian parhaimmisto
Punaisen Avustuksen mukana. Mutt
a nyt sitä vastoin, kun on k y ^ -
mys vainottujen sosialidemokraattien
avustamiseista sosiididemokratit-tien
alotteesta,'nH *)n asia ilman
muuta selvä j a : äSrimäisen tähdel-inen.
' ^ «
J a kuitenkin; mitä tqlee Italian
fasclsmin riehuntaan, tietää sekä II
Internationale' «tta sen kansalliset
äänenkannattajat;.'«tteivat'^^v; a
taan sosialidemoltxaati^ -vaan myös
kommunistit jfä:;synd[ikalistit:—^ ja
eritötenkin konunnnistit j a 'synäika-listit
— ov^t saemeet k a r s i a « i t i.
Yksistään Ranskassa on Jo maan^
tajat «ivat ainoastaan V ole: olleet
taistelematta;:--fascismia : .-vastaan,
^Vaan.päinvastoin'pyrkineet yhteistoimintaan
: Mussolinin kanssa.; v On
vain - palautettava •mieMln' ammattijärjestön
johdon kanta j a ;nk. Aven-tini-
oppositio, :; mihin . > sosialidemo-^
kraatit yhtyivät, j a joka ei ollut
mitään muuta kuin :parlamentin:'luo-
-vuttamista ' M u s s o l i n i n ; -vapaaseen
hallintaan - ^ k o m m u n i s t e j a lukuunottamatta,
jotka ovat henkensä kau-p
a l l ^ n tuoneet, /siellä -julki - käd-tyksensä.
Etttei sosialidemokratian : taholta
edelleenkään «le odotetta-vissa ::mi>
tään vakavampaa t a i s t e l l a , fasds-^
mia -vastaan^ näkyy m.m. siitä tosiasiasta,,
e t t i kun Punainen ammat-tiyhdistysintematiqnale
:: taannoin
kääntyi Amsterdamin ; intemationa-^
Ien , j a I I , intemationalen: pnoleen
ehdotuksella yhteisen todellisen taistelun
-kSymxsestä fascfsmia j a sen
ryovarivaltaä vastaan; ^ Jolloin olisi
voitu tehi^kkaana: •• aseena - käyttää
m-^m. kaiken -Italian liikenteen saartoa,
n i i n ' eivät: nämä reformistiset
instanssit •tällöinkään : edes vastanneet.
'Eivätkä ne o l^ millään muullakaan
tavoin, posottaneet olevansk
halnltkaita ryhtymään mihiplcään t e hokkaaseen
toimintaan fascismia
vastaan.
Ja tSiti sonafidemokraattisten
SELOSTUS (
e.S.TiUrn'-: liittotoimikunnan. kokouksesta^;
;:joka pidettiin^ sisähyppy^
mestaruuskilpailujen • jälkeen ,24 -pi.
huhtikuuta Greightos^.'>
Kokoukseen olivat .saapuneet kaik-:
ki liittotoimikunnan jäsenet.
. ::VoimisteluseurajohtajakuTssien jäx-jestaytymfnen
on -lykkääntynyt . k e sä-
kuun loppupuolelle, koska opettar
jaksi tiedusteltu Leo Snell,: ei r pääs^
sitä aijemmin tänne. • Eikä hänen
tänne tulonsa ole sittenkään ehdot-t-
oman: varmaa. • Liittotoimikunta'
kehottaa: kaikesta huolimatta Poh-jois-^
OntarioUj Port Arthurin j a : Sud-bAdyn
ympäristön seuroja toimeenpanemaan
iltamia kurssien rahastamiseksi.
Kirkland Laken "Jymy hyväksyttiin
jäseneksi liittoon.
CoteaUs Hillin' Yritys -päätettiin
asettaa poikkeusasemaan, jota se ;:0-
li pyytänyt hittoon liittymisestä
kirjaimelleen : noudattamaan c liiton
kirjaimellen''V. noudattamaan v: liiton
sääntöjä; koska siellä ei ole vielä
to'ista liittoon kuuluvaa seuraa.
Kilpailulupia myönnettiin seuraavasti:
Beaver Laken Jehulle 8/8, Greigh-ton
Yritykselle 6/6 j a 15/8,'sekä
Sudburyn kisalle 20/6^ j a ' 2 4 / 7 .
Päätettiin ilm6ttäa kommunistipuo-
(lueen -viidennen' piirin • tp. toimikunnalle
^ mainittujen kilpailujen
pitämisestä hyväksymistä-ja,-yhteensattumien
-välttämistä varten.
MurtomaajuoksumestaruuskSpailu
jen- pitämistä ei ollut hakenut: yksikään
'seura; ' Näin ollen päätettilh
ehdottaa Sudbu^n' Kisalle, että- se
ne • järjestäisi. . L i i t t o kustant^ijsi
|>alkinnot.' Muussa^ tapauksessa jäävät
ne pitämättä.
, : Hyväksyttiin seuraavat .uudet ennätykset:
1
: Allö «J.8 v. poikain saa-vuttamia:
3 km. iiiihto, W.- Salminen, Jehu,
15 m. 16.5 s. 1 7 / 4 / 2 6 .Beaver L a k
e l l a . -
: Vauhditon korkeushyppy/: A . "W.
K i r i n e n , Voima, 120.5 cm. 2 4 / 4 / 26
Greightossa.
Vauhditon kolmiloikkaus, A . W.
Kivinen, Voima, 261.5 cm. 2 4 / 4 / 26
Greightossa.
V Vauhditon, kolmiloikkaus, A . TV.
Kivinen; Voima, 774 cm. 2 4 / 4 / 26
Aikuisten miesten: saa-vuttamia:
Ikämiesten 5 km. hiihto, Edvard
l u u jp olevan. suqmalairla,
toivottavaa olisi,' että s a a - . , -^
joukolla tähän, kokoukseen "-r?^
tyisitte jäseneksi liitoon, is^i-o^
sessa : tBlLian valitsemaan tarutta"
•yat' toimihenkilöt, , '
SttOtaiiIai.ten puolaejäsentea joet
kokokous^pidetään sunnuntaina, ton"
kokuun 16 päivänä, jälkeen Suoma"
laisen- seuran kokpaksen. MonL"
tärkei^ kysymyksiä tulee olemaan
keskustelun- alaisena. SaamV
joukoUa! ' -^Pntaa
KerMylxstat .myyjäisten nojaksi
on palautettava myyjäistoimiknn.^
nalle toukokuun:: 15: päivään
nessä. ,
ScIkUansa saivat, kuiskivat nylcvi-sin
tor<^tolaiset tytöt ja pojat, äl"
lä akkojen j a ukkojen iltamat ovat
ensi launataina,' j a varmaa on Jo
etukäteen, että jos ei anan PB'O.
-lella piitata, niin ainakin hyvin lä-
'^elle. - Tosin"'kyllä silloin, k::n ly
töt j a pojat pitivät iltamansa, d i
Inonto laittanut huonon ilman. Mutta
iainahan: ' l u o n t o : o n , heitä vastaan,
joten se ei -ole mikaan eks,
kjrysi. Siis, lauantaina tavataan.-i
Erittäinkufi kaikki rehelliset akat
j a ukot'pitävät tietysti kunnia-asia-naan
nyt j u u r i saa-pua näihin jah-
•lim, sillä . n y t -on kunnia kysymyksessä
-ja :se' merkitsee enemmän -kuin
se. vaivainen 50 senttiä; jonka juhlamerkit
maksaa. •„Katsoppas ilmo-tusta,
tästä:?numerosta, ja jos olet
l u k i j a n i "akan saatana", taikka uk-k
Q , , n u n nosta- rintasi: pystyyn ja
näytä tätfä tytöille ' ja pojille, sekä
pyydä heitä: tulemaan ja nauttimaan
ensiluokkaisesta ohjelmasta'
A l k a a ^ e l l o ; 8 illalla. :— Ukko.
Vähän : nuorisostamme. On ehkä
paikallaan mainita joku sana nykyisestä-
nuorison liikehtimisestä täällä
Arthurissa. : Nuoriso-osastomme toiminta,
joka-on koettanut tehdä kasvatustyötä
etenkin suomalaisen nuorison
keskuudessa; ei suinkaan ole
kovinkaan paljon vielä voinut vaikuttaa
suureen ' nuorisojoukkoon,
joka paikkakunnalla on, ei yksin
suomalaisia, -vaan j yleisesti koko
nuorisomme: l u k u u n ' otettuna, ilman
ibitään kansallisuuksia erottamatta.
Suuret joukot nuorisosta ovat langenneet
kaikelle pahuudelle . alttiiksi.
.Jttopptte]^ j a ••tupakanpoltto on
saanut suuren osan tyttöjäkin jnn-kaan,
i,etenkin tässä »maassa synty-':
neiden:-keskuudessa.;'; On ikävää
Icatsella; kun näkep ;t3rttöjä,' jotka .
ovat vasta -14-—16 vuoden ikäisiä
ja*vähä vanhempiakin, pullo kädessä
jossain sivunurkissa tanssipaikoill
a . . Tällaisen menettelyn jälkiseuraukset
-kyllä jokainen i voi itse arvata
i^män: selostuksia.
- Olisiko. ;-mitään tilaisuutta saada
tällainen tilanne korj'atuksi? Tämä
ehkä nouseef monenkin mieleen, kun
tätä katselee ja- ajattelee.
K u i t e n k i n ; : kun-^ • alkaa ajattelemaan
j a tutkimaan tätä: kysymystä, niin
näyttää aivan mahdottomalta meidän
suomalaisten saada: mitään aikaan
tämänasian korjaamiseksi.
Mtftta - vaikka asia: .näin onkin, ei
kuitenkaan :; s aa -ly^Ittäytyä kokonaan
-toivottomuuteen. Ensinnäkin
o l i s P yksi -puoliij' järjestää erikoisia
henkilöitä jotka ainoastaan katsoisivat-
nuorison perään: j a pienemmästäkin
tällaisesta seikasta raport-teeraisivat,
sekä heti ottaisivat a-sian
Keskustelun o alaiseksi. Eten-
Kuusela, Ilo, 30 m. 16 s. 2 1 / 3 / 26
Timmississä..
15' km.: hiihto, :T€evi Kumpula,
no, 1 t. 10 m. 5 sek. 2 1 / 3 / 2 6 T h n -
minsissä.
Vauhditon korkeushjrppy, H. S i i l a,
Kisa, 128 cm. 2 4 / 4 / 2 6 Greightossa;
Vauhditon p i t u u d f y p p y . P . Ruohonen,
Creighton Yritys j a V . V i r tanen
Beaver Laken' Jehu; 275.4
cm. 2 4 / 4 / 2 6 Greightossa.
Vauhditon kolmiloikka, fi. Sulai
Kisa, 829 cm; 2 4 / 4 / 2 6 Greightossa;
Edelleen . päätettiin sihteeri v e l -
votfaa kirjottamaan Port Arthiirin
Iskulle j a karhuamaan heiltä. -viime
-vuoden liittoveroa/> jonka, sanottu
seura on jättänyt maksamatta.
. S i h t e e r i - , orkeutettun ostamaan
tarpeellisia; välineinä j a kurjaHisuut-
"ta, : sekä pyrkimään yhteyteen P u naisen*
Urheiluintemationalen kera.
.Sihtfee'rL
SN
Toronton
C»nailw Tyovieii PaoIoatadllHoB
suomalaisen osaston perustava kokous
pidetään torstaina, tonkokunn
6 päivänä Don haainia, kello 8 fl-lalhi.
Yllamafaiittuun liittoon kuukin;
vanhempain naistovereiden tul
i s i ottaa täpiä puoli huomioon.
Myöskin -suomalaisten vanhempain
tulisi koettaa^ kaikin keinoin varottaa
lapsiaan v tästä: paheesta, sillä
me hyvin tiedämme, että juoppous
nuorison : keskuudessa on heidän
kaikkein pahimpia vmollisia, j a joka,
helposti voi nuorisoa vahingoit- .
taa; - Selostakaa nuorisolle näitä
kysymyksiä:ja tehkää jokainen kohdaltaan
kaikkenne tämän tilanteen
korjaamiseksi, sillä' nuorisossamme
lepää tulevaisuus. '
' AotomobiUic^nettömuns. Isä, äit
i j a kolme lasta. joutuivat kaikki
automobiilionnettomuuten sunnun-tai-
Utapäivällä v.k. 25 päivä. Leander
Predrickson, P o r t Williamin puolella
asuva,' o l i lähtenyt jälkeen päivällisen
autoajelulle j a tulleet -Arthurin
liuolelle. Arthur St. j a Basson
tien kulmassa heidän autonsa
törmäsi 'telefoonipylvääseen sillä
seurauksella, 5 e t t a kaikki aatossa
loukkaantuivat j a joutuivat sairaa-laan,
muutaniat ollen hyvinkin vaarallisesti
: loukkaantuneena. Mistä
(onnettomuus j ' b h t u i , ei ole tarkoin
selriUä, sillä Fredickson, joka ajo»
autoa; e i ole vielä voinut tarkalleea
selostaa ::a$iaa; V vaan . h ^ otaksun,
että -ohjauspyörään- olisi tullut joku
vika.
Laivaliikenae. Jäämnrtaja ^Vha-len
on ^ o p ä ä s ^ avoveteen ja mm»-
tamanrpSitönvperSstä voidaan odottaa.
•: laivoja'' "aaapavan: kaksoiskaa-pnnkien
• satamiin. , Majakkavartiat
vietiin j o paitcoUeen heti kun jäät
«aaäin r i U t i , J o t e n « f a n pnoK I » -
valUkenteen alkamisesta on snori-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 6, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-05-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus260506 |
Description
| Title | 1926-05-06-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
•m Torstaina, touloik. 6^p;nä — Thiir., May. 6,1926 No, 52
V A P A U S
19^ Sadbtnyssa, OpL, Joka tiistiai. torstai ja laaaata!.
T o i i i i ' i t t f i j a « r '
- S. G. KEOM ARVO VAAEA
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finoisli Worker8 in Canada.' Pab-
Ushed in Sadbory, Ont., every Taesday^. Tbnrsday and
fikttnday. > ' , t
"BejgöAereä at the Post Offiee Department, Ottawa,
t» «6cond class matter. ' '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.26^ kolme kk^
41.ro ja yksi feTc. 75c. ^ - '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k.> $5.60,'puoli vk.
98.00 ja kolme kk. S 1.75.,
^ Tilauksia, joita ei it&\iTh.x r^ba. ei tb^la lähettämään,
jtaltsi osiamiestcn joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotnt Jimoitukset pitää olla kont-torissa
lauantafna. torstain lehteen tiistaina j a lauantain
:,: tehteenitorstaino kello 3. •
Genera» advertisin;; rates .75c per eol. inch, M i -
t nlrnvm .charge f o r single fnsertion 75e. The Vapaus
b the best advertising medium among the Finnish
' PeoDle i n Canada.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Pohelin 1038. Postiö8'ote:>Box 6 ^ Sndbury. Ont.
Jos ette mii* «in, tahansa saa vastausta ensimaiseen
ldbrjeäseenne;>^'kirjoittakaa ^nudelleen^^. K
penoonalllsella niniellä.
J. V . KANÄ4STO. Liikkeenuoitaia.
Englannin vähemniistöliikkeen toi-minnaft
merkitys
Muuan Eriglannin ammatillisen vähcmmistöliikkeen
johtavi$ta persoonalljsuuk^ista, Tom Quelcti,. selostaa
Idintoi8es'sa artikkelissa mainitun liikkeen toimintaa ja
merkitystä. Jos |uodaan kasaus kautecn«< joka seurasi
J vällttamasti. «i|itistaa perjantaita»- — kaivostyöläisten
perinpohjaista tappiota, niin vojdaan jo panna mer*
kille joitaki^^tut^oksia vähemmist^Hiklkeen (toiminnasta
=;V «iWustan '|ierjantain» traagillisen tappion jälkeen näytt
siltä kuin koko Englannin ammatiljlinen liike olisi ol
[ lut mur&kq{tuna J a tuhottuna. Siinä ci ollut mitään
henkeä eilcä toivoa. Viralliset ammatilliset johtajat «i-j
,.yät voineet djatella eivätkä' tehdä mitään. Kaivosty
Iäisten tappio oli "riistänyt heiltä kaiken miehuuden
Tappio seurasi tappiota. 1,922 tuli^suuri metallisulku
Metallityöläiset >murskattiin; kuten' kaivostyöläisetkin
Ja nyt'Seuraäi'yksi tepllisuushaara toistaan. Palkkoja
poljettiin Jj|Uin''ei* koskaan enneri. * Ammcttiyhdistykspt
kareivät "^niin .murhaavia tappioita; että suuret jäsen-^
-Joukot menettivin kaiken luottamuksensa' niihin. Jäsenluku
,aIkoi nopeasti laskea, Mutth amjnattiyhdistys
johtajat vaikenivat yhä liikkumattomina kuin sfink^t
, 'Tällainen oli tilontap, kun «iräät toverit Tom
Mann, Pöllit, ;^ampoeIL yon. rehelliset toverit ryhtyivät
pysäyttämääh' kofataldca$ta' peräytymistä. 1920 ipuö*
doslettiin Englannissa' Piöfinternin ;toimisto. Sen avuH
'Jia alkoivat toverit, työskentelynpä. Alettiin jotkuya
jkcntppailu an^mattiyHdbtysten < sisäpuolella. Pidettiin
^ i t a (Valtuutettujen 'kotifercnssejM^ Muokattiin amma>
talisen uudelleen' Järjestelyn ja toimintaohjelma ja
liarjotettiin propagandaa. Kuukauslehdissä «Kaikki
valta» jä «Työläinen» 'selostettiin mainittujenykonfe-
'^renisien politiikkaa ja kansanomaistutettJTn sitä.
Yuun -'vähemmislöliike ' alkoi k:an>ppailun tu;inuk<
^ scila: «JTakaisin ammattiyhdistyksiin! ja ryhtyi kohen-
^ tamaan Icaivostyölai^ten ' murtunutta taistelutahtoa ja
jceskittamään seii toiveita' viisaalla ohjel^alla kansal
lisissä puitteissa'. Nykyisin-on päivänselvää, etta puhu
taanjyömaajärjestöista ja^4coraiteoi8ta. 'Mutta siihen
aikaaa ta!^t«Hmme me yksinämme liikke^sä niiden
puolata. ^ Nykyisin ^utsutaan yleiseen paikallisia työ-ja(
»t6ja s työväenluokan johtaviksi järjestöiksi^ mutta
siihen'aikaan pidettiin ^niitä toivottomina Ja hyödyttöminä.
'Mutta vähemmistöliikkeen ijiiehet korostivat
korostamistaan niiden meikitystä ja puhalsivat niihin
elävää henkeä. / ' ^. . ^ ^ \
I^ykyism myötinetaän yleiseen olevan välttämätöntä^'
että aimmattiyhdistysten koko mahti keskitetään kon-gr^
iQ valitseman ^ yleisneuvoston käsii^. Mutta ai-~
kaisemmin oli~toisin.- Ja jälleen olivat vähenunistö-liildceen
miehet niitä, jotka singafauttivat joukoille tunnuksen:*
Kaikki Valta yleisneuvostolle! On vielä tuoreessa
muistossa, että tämä koiiomumstipuolueen jäsenten
johtama liike bli ainoa, työläisrybmä, joka siihen
aikaan harjotti sellaista kuin teollisuuspolitiikka.
Elokuussa 1924 j^iti \rähenunistöliike-suurten esitöiden
jälkeen ensimäisen anatfkongrcssinsa 'Lontoossh.
Tilaisuiidessatuli toverien rtyöskentely hyvin palkituksi.
Kongressi osotti, että vähemmistöliikkeestä oli tullut
tns^titekijä ammatillisessa liikkeessä. Vasta tässä
' kongressissa tuli .todella - muodostetuksi suuret- vähem-'
inistöliikkeet 'teollisuuksittain vastaavissa/ ammattilii
.toissa^ kuten kaivostyöläisten, metallityöläisten ja kule-tustyöläisten.
Syventyminen -kongressin päätöslausel-
;'miin ~ . tyqittömyyslijkl^eeslEä, työmaakomiteoista, amr
/.mattiyhdi^ysneuvostoista ja «kaikki valta yleisneuvos'
tolle»'—^ todistaa politiikkamme viisaudesta ja.kau
'konäköisyydestä;.:: Nämä päätöslauselmat ovat vielä tänäkin
päiySnä uusia, opettavia ja hyödyllisiä^ vaikkb
nyt jo onkin saavutettu huomattava menestystä,-kuten
iesim. viime ammattiyhdistyskongressin päätöslauselmat
(Scarborough). . '
VäfaennnistÖliike on sitten v. 1924 jatkanut heikeä
f mätä toimintaansa. / Kapitalistilehdistön raivokkaista
hyöUcayksista^ ammattiyhdistysjohtajain ja -byroloraat
tien; katkerasta:oppositiosta ja ammattiyhdistysten ekse-kutiivikomiteain
'uhkauksista huolimatta paikallisia järjestöjä
kohtaan^ jotta nämä olisivat varoneet - liittymästä
vah^nmistöliiMceeseen, kaikista meidän vastustajiemme
liikkeessä levittämistä, meidän toimintaamme koskevista
valheista ja panettelusta huolimatta on vähem-mislöliike
-jatkunut ja vairttunut ja älynnyt laajentaa
vaikutusvaltaansa. Olemme saaneet kovia iskuja. Juuri
ne>^henkilöt, joidkn 'olisi ensi kädessä pitänyt auttaa
.iHeita, i^imittäin ammattiyhdistysjohtajat, <^«it jnoncn
monessa tapauksessa olleet. meidäil katkeriäipiä vihoK
iisiomme. Meitä on ulvottu hajottajiksi, onntta tahSn
mennessä ci ole Voitu «sittäa ainoatakaan todistusta,
missä- olisimme .faetkentanbet svielä; vähemmän'hajottaneet
ainpatalcaan ammattiyhdistystä. Vähero^
keen ainoana tehtävänähän on ammattiyhdistysliikkeen
rokentaminenVja'tukem'inen ja sen vaäutukse
telukelpoisuuden kohottaminen:..Missä; ammattiyhdis*
tykset ovat olleet heikkoja, siellä ;«len^ne^]^
neet niihin jäseniä. Missä ne ovat-olleet hajaannuksissa,
V olemme me lakkaamatta taistelleet eheyden' •puolesta,^
ja 1111583 ne ovat olleet huonosti «rgani^oiluja,
siellä olemme me johtaneet, niiden uudelleen. organi-soitttiai-;?
^Vähemmistöliikkeen' miehet juuri ovat ajaneet
läpi,ammatillisen organisoinnin ajatuks^. Tätä tosiasiaa
vastaan ei tällä haavaa voi kukaan väittää -vastaan.,
Ja tätä eteenpäin; työntävää: työtä suoritetaan
tehokkaasti yhä edelleen /huomattavin mieskohtaisin
uhrauksin^ jolloin meidän miestemme osaksi - on ^tullut
jopa vankila, kuten Pellitin, Hanningtoniny - Murphyn;
Campbellin Ja- Callacherin.. Ja kun kapitalistinen of^
fensiivi;viime' heinäkuussa torjuttiin yhdistjoieen^^^^^a^
mattiyhdistysliikkeen voimalla, oli vähemmislöliikkee
lä tässä: ansiossa huomattava osansa
Ja meidän.on edelleenkin luotava rohkeutta ja-itse-
4rNaäst€n:;-y^
iVenäjäliä^ e i - ole mikään vanha asfä.'
.'Sehän:.aIkof::-särooihin aikoihiri koin-:
"ihmissornict^ sopassa". Uutiset
/näisp. alkoivat kai 1919^: ;Nämähiiv
vittävät <"tosäflsiat'' neuvostomaasta.
luottamusta, taisteluvalmiiutta ja voittotahtoa ammatti^
yhdistyksissä. ^Meidän 'on puhuttava vähemmän nyky
isten : palkkain ja" ^elintason puol ustamisesta ja f sen
sijaan rtaisti^Itava; todellisia, ' suurisuuntaisia- voittoja.'
Meidän on todellisuudessa .voitettava kapitalismi ja
Valmistauduttava pystyttämään .sosialistista-: tasavaltaa
kirjottaa' Quelch.,
Ruotsissa juhlittu vapplia eheys-
, ttlistelun' merkeissä'
Göteborgin'^öheyttämiskongressin valitsema:eheyskö
mitea osotti. Ruotsin eri työväenpuolueille julistuksen,
missä se kehotti näitä vappujuhlissaan korostama
niainitmi konl^essin eheystunnuksia.' Julistuksessa, to
' delaan, :• eitä , työväenluokka: • on voittanut vain ;^-niissä
taisteluissa, joissa se on esiintynyt yhtenäisenä. > Jälleen
osottaval^kaikki merkit:^ että-työväellä on edessään, suu
ret taistelut, ja ettäketä tahansa voi jo huomispäivänä
odottaa työttömyys. Kapitalistinen, yhteiskunta ei voi
voittaa: 'sisäisiä. vastakohtaisuuksiaah, sijlä on : sama
luonne ja samat' ristiriitaisuudet kuin 191'!., Tällaisessa
tilanteessa on v^äittämätöntä, että .työläiset esiintyvät
yhtenäisesti ja valvovat luokkansa etuja. Tämä ^ on
ennen < kaikkea välttämätöntä ainmatillisessa taistelussa.
'Hajaannuksen ajan täytyy olla ohi, lausutaan Julius-tuksessa
edelleen. * On löydettävä .linja,' missä työläiset
voivat yhtyä yhtenäisessä taistelussa, ilman, että ^h^ tinkivät
oikeuksistaan taikka luopuvat historiallisesta tehtävästään^
luokkana. Göteborgin konferenssin vetämät
suuntaviivat- muodostavat tällaisen taislelupohj an, ja
jokaisen työläisen on hjrVäksyttävä konferenssin spää-täkset>
mikäli hän ei tahdo .luopua taistelusta vääryyttä
ja kapitalistista yhteiskustaa ^ vastaan.
Osotamme sen vuoksi kaikille -luokkatovereille ke-hotuksen:
Olkoon vapunpäivä kansallisen ja kansainvälisen
ammatillisen eheyden kuuluttamispäivä.
Eteenpäin Jääväämättömään taisteluun :niitä^
myksiä vastaan, joiden tarkotuksena on «työrauhani^
luominen riistämällä ^ ammattiyhdistyksiltä .niiden lii*
ikuntavapaäs!
Eteenpäin tehostettuun faisteluim rikkifrointia 'ja fasr
cismia vastaan!
Eteenpäin' typttö^yysyakuutuksen .aikaansaamiseksi,
minkä taloudelliset^ kustannid£sctsuWittaat
ja valtio! ^ f, \
Eteenjiäin tehokkaan työaikalainlaadinnanhyyäksi,
käsittävä kaikki työläiset! Eteenpäin sataprosenttisten
ammattiyhdistysten puolesta, käsittävät kaikki käden ja
aivojen työläiset! ' . ' "
Et^npäin tukemaan ammatillista eheyttä kansallis
sissa ja kansainvälisissä puittebsa Göteborgin konferenssin
päätösten j a englantilai^rvenäläisen eheyskomi-tean''
toiminnan/pohjalla! lausutaan ruotsalaisen:eheys-komitean
julistuksessa. • , ^ .
Wieniläiset työläiset kuuluttavat
elieystahtoaan
Ottaessaan vastaan Venäjältä palanneen valtuuskuntansa
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-06-02
