Vapaus, June 6, 1929

              \
X
V
Sivu 2 Torstaina, kesäkö 6 p;nä — Thu., Jane 6 No. 133 — 1929
V A P A U S
S. & K E lC
T O I M I T T A J A T :
A. VAABA (nakOcMf. B. A- TENHUNEN. B. PEHKOSEN. H. POHJANSAU).
Bctutcnd ^ tb« FoB OÖle« Ocputmest. Otu««. u MCOSJ e!«w suita.
_ » VAPAUS (Lib«tt7)
M l r Msu ef Fissuib TorU» la CuuU. Ptb'Mfced Aulr «t Sodborr. OoUria.
_ 1 »k. MJA, « k k . »2J0, s kk. n . n 1. 1 kk. %\M. — iDo:
«rihxMiU*; 1 Tk. «6.0(1. 6 kk. t3J4>. 3 kk. UXO j» I kk. « J O .
TIIAUSHDOfATj ,
1. — Tbdr»T»U<.aii« 5» SnomM» »ek. B«a»«IJ«
MM Yhdysvaltojen dollaridiktattturin pääjehut
sanovat Englannin vaaleista
Englannin vaalien tulos, jossa taantumuksellisen "työväenjohlajan"
MacDonaldin klikkikunta sai loistavan voiton toisista ponareista, on
saanut myöskin Yhdysvaltojen dollarivallan päämiehet lausumaan mieli­piteitään
tulosten johdosta- Ensiksikin on saatu näiden valtiomiesten
laholta sellainen käsitys, että Työväenpuolueen vaalivoiton "todennäköi-genä"
seurauksena tulee olemaan MacDonaldin johtama hallitus, aseista­riisunnan
edistäminen, sodanjälkeisten vaikutelmien likvidoiminen, joka
johtaa yleistä poliittista suuntautumista rauhallista yhteiskunnallista ke-hitystä
kohden Europassa.
Onhan siinä toivomuksia kerraksi. Miten käynee niiden toteutta­misen
kanssa?
Mutta antakaamme Yhdysvaltain dollaripösöille suunvuoro. Yhdys­valtain
senaatin ulkomaa-asiain valiokunnan puheenjohtaja Borah lau­sui
erikoisen tyv1>-väisy>tensä vaalien tuloksiin, mainiten m.m.: "Jos
vaalin tulos saa aikaan sen, eitä MacDonald tulee Englannin pääminis­teriksi,
merkitsee se käsittääkseni suurta edistystä aseistariisunnan ja
rauhan asialle... Epärehellisyys aseistariisumisicysymyksessä on kehi­tetty
tieteeksi, ja jos nyt sattuisi niin, että s>-västi rehellinen mies joutuu
Englannin hallituksen johtoon, se olisi miltei tärkein tapahtuma tässä
asiassa sitten sodan päättymisen."
Tässä mister Boiahin lausunnossa ilmenee, että esimerkiksi aseista-riisumiskysymyksessä
on imperialistivaltojen tahoka, eikä suinkaan kaik­kein
vähimmin juuri Englannin taholta, ilveilty koko sodan jälkeisen
ajan. Ilveily rauhanasialla on todellakin imperialistien taholta kehi­telty
tjieteeksi, senhän ovat kommunistit sanoneet jo aikoja sitten. Ja sen
totuuden lausui m.m. viimeisissä aseistariisuniisneuvotteluissa Neuvosto­liiton
valtuutettu Litvinov. Borahin lausunto on todellakin siinä suh­teessa
merkitsevä ja kaiketi livahtanut vahingossa, sillä harvoinpa ka­pitalisti
puhuu suoraa kieltä, varsinkaan diplomaatit.
Mutta niinpä senaattori Norrisin lausunto poikkeaakin suuresti edel-lämainitusta.
Hän ei koskettele lausunnossaan niinkään paljoa Eng­lannin
tulevaa ulkopolitiikkaa, mutta antaa lausuntonsa Työväenpuc<-
lueen voiton vaikutuksesta Engla^pin sisäiseen tilanteeseen. Lausunto
on kuvaava suden lausunto, joka on syönyt kyllikseen lampaan lihaa;
*'Se merkitsee (Työväenpuolueen vaalivoitto) Versaillesin rauhansopi­muksen
hylkäämistä, se merkitsee niiden miljonäärihiilikuninkaiden hyl­käämistä,
jotka kieltäyty\'ät antamasta hiilenkaivajilfe elämiseen riittä­vää
palkkaa. Se merkitsee Venäjälle osotetun väärän ja puolustamatto-man
kohtelun hylkäämistä, se on niiden militaristien hylkäämistä, jotka
yrittävät käyttää kansan kaikkea energiaa Voimakkaan armeijan ja lai­vaston
rakentamiseen."
Lausunto on tavallinen kapitalistisen senaattorin jesuiittamainen
lausunto. Herra-Norris ci varmaankaan ole lausuntoaan antaessaan muis­tanut
Yhdysvaltojen, erikoisesti juuri kaivosalueilla työskentelevien työ­läisten
kurjaa' asemaa, ei sitä hurttakomentoa, jota harjotetaan oikeuk­siaan
vaativia lakkolaisia vastaan kaikkialla maassa parhaillaankin; Et­kä
luultavasti muista valtiomiehellehän kuuluukin menneen unhotta­minen
ja silmänsä ummistaminen vallitseville olosuhteille ja tosiasioille
— että ei suinkaan nyt Englannin kunihkaallisen hallituksen .valtatuo.-
I il Ie käpua:<massa oleva MacDonald ole mikään Neuvostoliiton ystävä,
päinvastoin voidaan todeta, että hän on koplineen ollut aina kapitalis­tien
puolella Neuvostoliittoa vastaan koko työväenvallan olemassaolo-ajan.
Lisäksi voidaan hyvin muistaa, että MacDonald rakensi edellisellä
hallituskaudellaan panssariristelijöitä aivan samalla tavalla kuin toi­setkin
. taantumukselliset hällitusherrat. Lähettipä vielä siirtomaihinkin
verisiä rankaisuretkikuntia pitämään yllä tunnettua "brittiläistä järjestys-
BoIshevikiD ja toverin minstolle
Vaiika tieto tov. Järvisalon kuole­masta
ei tule yllätyksenä, sillä kesti­hän
vakava sairaus Jo muutamia kuu­kausia,
niin sUtä. huolimatta ei tah.
toisi uskoa, että tauti saa yliotteen
parhaassa miehuuden ijässä olevasta
sisun ja tarmon esimerkillisestä mic-1 kuului bol=heviikeistä
lolla. Täällä d i myös käsityömyyjSi-•
set 29 p. maaliskuuta, jotsa menestyi'
tverrattain hy\-ic Käsitöistä oli tulot;
— - 177.00 ja ravintolasta 13.25. 1
pillisyyttä missä asiassa tahan=a, oli i . NaisjacHtomme vietti vappujuhlaa
hän ankara. Sellaista ei häu kärsinyt i Suomalaisen järjestön kanssa yhdessä
puolueettomissa ja puoluejäsenissä i jcssa oli hauska kappale ja paljon j
vielä vähemmän- > muuta ohjetnaa jotka onnistuivat fcy-
Lähempi tutustuminen tcv. J ä r ^ - i s a . ! J a c k Rinta lausui tervehdyssa-iocn
antaa oikeuden sanca
NAISTEN OSASTO
Naisosastoille Keski-
Ontarion alueella
hestä. Tov. Järvisalo oli bolsheviikkl
sen sanan parhaassa j a kauniimmassa
merkityksessä. Hänellä oli NJ5.P.rb)
ja sosialistinen rakennustyömme kaik­ki
kaikessa. Menestyksistä iloitsi ja
maisiin, ei ainoastaan Karjalan
I kaavassa, vaan laajemm
kityksessä. Hän oli bolshevistinen
sun, tarmon, päättäväisyyden ja joh­donmukaisuuden
poliitisen johtajan e-vastuksia
vastaan talsteU niin kuin cikuva, esikuva, josta meillä kaiiiUa)
-ön oppinUsta. Erään luonteen piirteen
f luonnehtimiseksi tulkoon tässä yhtey.
tov. Järvlsaloon 19 vuotta sitten. Aj-.jiessä maimtuksi seuraava tapaus:
vain. parhaat voivat tehdä.
Näitten rivien kirjoittaja tutustui
kuvuosien tuntemus supistui enemmän
tai vähemmän viralliseen tuntemuk­seen,
sellaiseen, mikä julkisessa puolu­eessa
luokkataistelutovereiden kesken
on tavallista, s.o. ilman lähempää
henkilökohtaista kosketusta.-Miitta Jo
tämäkin aika jätti keuniin muiston
bolsheviikistä, toverista, jolla kaikissa
vaiheissa — taantumuksen synkinpi-näkin
aikoina — s&Uyi valoisa käsitys
proletariaatin kasvavasta mei<kltyk
sestä, sen lisääntyvästä vaikutuksesta
työtätekevään väestöön ja voimasta
kapitalisteja vastaan taistellessa Ja
riistäjien vallan lopullisesta kukista­misesta.
Työväen herättäminen Ja jär­jestäminen
luokkataisteluun työväen
vallan muodos'^miseksi oli Jo silloin
tov. JärvisaloUa yläpuolella kaiken
muun harrastuksen. Samaa ihailua Ja
kunmoitusta heratta.vä piirre säilyi
kalkissa oloissa loppuun istl. .
Ken tunsi tov. Järvisaloa vain pin­tapuolisesti,
saattoi nähdä liänessä
ainoastaan ankaran puoluemlehen.
kommunistin Joka kylmästi Ja järkäh-tämättömästi
vaati puoluevelvollisuuk-slen
täyttämistä. Tästä suhteessa el
hän todellakaan tuntenut sääliä tut­tua
eikä tuntematonta kohtaan. Puo­lue
yläpuolella kaiken oli johtavana
.periaatteena. Jota hän myös johdon­mukaisesti
noudatti. Mutta kun oli t i ­laisuudessa
tutustumaan tähän itsel­tään
Ja muilta paljon vaativaan bols-hevikkiln
lähemmin, huomasi olevansa
tekemisissä mitä herttaisimman luon­teen
Ja toverin kanssa. Tuskin on yh­tään
rehtiä puoluetoveria tai puoluee­tonta
työläistä. Joka oikeassa asia>;sa
tov. Järvlsalon puoleen kääntyessä o-
Iisi jäänyt saamatta asianmukaista
neuvoa tai apua. Mutta milloin hänen
teräväkatseinen silmänsä huoma&i vil-
Suomen vallankumouksen v. 1918
päätyttyä työläisten tappiolla, pääsi
Burritt via Mattavva
I Jo. kerta tosensa jälkeen me olem-
• me nousse3t tasteluun kapitalistista
; riistojärjestelmää vastaan, joka tu-j
hansittain sortaa ja murskaa mei-
— : dän omia työIäisHiskojamme oinan
Uutta postia hommataan paikkakun-; voiton himonsa uhriksi. Elävä elä-nallemme.
Se tulisi 3 kertaa viikossa QJ, asettanut työläisnaisen eteen
kulkemaan, tähän asti vain 2 kertaa; kaikki - ne epäkohdat joita vastaan
tov, Järvisalo pakenemaan Neuvosto-1 viidessä on tullut po-tL Nyt on postin-iuieidän ori taisteltava joka päivä.
tä" oikeuksiaan vaativien alkuasukkaiden keskuudessa.
Mutta ei Yhdysvaltojen hallitusherrojen tarkotuksena olekaan pu­hua
noista asioista siinä mielessäj että MacDonaldin tuleva hallitus to­della
alkaisi ajamaan rauhanasiaa siinä: mielessä kuin sitä maailman työ-tätekeväluokka
vaatii, enempää kuin että sisäinen tilannekaan Englannissa
itsessään muuttuisi työläisille suotuisammaksi ja hiilikuninkailta katkais­taisiin
heidän kultavirtansa. Ei sellainen ole heidän tarkotuksensakaan.
Laui-jnnoista kuultaa läpi sellainen toivo, että Englannin tuleva pää­ministeri
jarruttaisi! sotavarusteluja itsessään Englannissa, silloin olisi
merien herruudesta kilpailevalla Yhdysvalloilla tilaisuus päästä helposti
yliotteeseen. Tätä herrat toivoo, Siksi-puhutaan tekohurskas ilme huu­lilla
"aseistariisumisasian edistymisestä", kun tuollainen perin "rehel­linen"
"rauhanenkeli" kuin MacDonald istuu hallitustuolille.
Maailman työtätekeviä ei kuitenkaan tuollaiset manöveeraukset ek­sytä.
He tietävät varsin hy\'in, että Työväenpuolueen vaalivoitosta huo­limatta
tulee kapitalistinen kriisi edelleenkin kärjistymään. Se ilmenee
^ensiksikin hyökkäykseh valmisteluna Neuvostoliittoa vastaan jai toiseksi
taisteluna maailman herruudesta Englannin ja Yhdysvaltain välillä.
Mitkään macdonaldit eivät tämän kriisin kärjistymistä voi ehkäistä. Hei­dän
astuttuaan hallitustuoleille, tulee heidän tanssia vain kapitalistien
pillien mukaan, toisin sanoen: mennä sitä tietä eteenpäin, jonka hiili-pafoonit
ja muut kapitalistisen maailman johtajat ovat sille ennakolta
viitottaheet. Vain työväenluokan valtaannousulla voidaan ehkäistä tu-
Ie\'al sodat ja tehdä tyhjiksi samallai niin hyökkäysaikeet' Neuvostoliiton
kimppiiun kuin myöskin imperialistivaltojen välisten ristiriitojen kehit­tyminen,
sekä vapauttaa siirtomaiden miljoonaiset työtätekevät kapita­lismin
puristuksesta.
Työväenluokan valtaannousu on todella ratkaisu aseistariisunnalle,
eikä mitkään imperialistien käskyläisinä toimivat macdonaldit.
Venäjälle, Joutuen Jonkun ajan Kulutr
tua Koltshakin vangiksi, saaden kär­siä
mitä kauheinta ruumiillista j a hen­kistä
kidutusta, ollen m.m. joka päi­vä
kuoleman uhan alaisena, ryhtyi
hän kaikesta huolimatta päättäväisyy.
della opiskelemaan venäjän kieltä Ja
oppi sen myös. Se oli niissä oloissa
suureiunoinen teko, teko, jonka edessä
me suomalaiset punikit saamme paljas­taa
päämme. •
Suurenmoinen oli Järvisalon mene­tys
myöskin puoluesihteerin vastuxm-alaisella
ja paljon vaativalla paikalla.
Sillä on vaikea ajatella, kuinka kan­sallisessa
tasavallassa. Jossa kansalli­suudesta
Johtuvat Miriöt nim helposti
pääsevät näkyviin voi yhtäjaksoisesti
monia vuosia säilyä kaikkien tunnils..
tamana vastuunalaj,'sena 'sihteerinä.
Selitys on löydettävissä vain siitä, ettil
vainajalla oli erittäin kehittynyt bols-hevistmen
kansallisuus Ja niiden eri­koisuudet,
tajunta nähdä kunkin het­ken
tilanteen aiheuttamat vaatimukset
Ja puolueen osuuden niissä. Tov. Jär­visalo
ei ainoastaan tuntenut puolu­een
direktiivit, vaan osasi soveltaa ne
myöskin paikallisiin oloihin.
. Nyt on tämän terävä-älyisen, tar­mokkaan,
lujatahtoisen, päättävän ja
loppuun aSti johdonmukaisen bolshe-vlikin
elämän lanka päättynyt. Mutta
hänen suorittamansa työ ja esimerki!-
imen uhrautuvaisuus työläisten ja
vähävaraisten talonpoikain hyväksi
scsiallsmin rakentamisessa tulevat
kalkkina aikoina säilymään luokka-taistelijain
aikakirjoissa. — J . Lumi-vuokko.
kulku hidasta niin kuin kävi viime | s i l l ä kapitalistisen järj-3stelmän rau-paikkakuntakirjeenikm,
että oli me!- > täinen käsi puristaa juuri nälän ja
kein 2 viikon vanha ennenkuin sen | puutteen keskellp taistelevaa työ-saimme
luettavaksemme (syy ei ollut; läisäitiä kaikkein kovimmin. Meillä
tcimituksessa). Uutta pestiä tulisi hoi. | ei ole mitään ;ulpfepaäsj-mahdollis
lamaan uusi stoorin pitäjä, joka on! ta tästXiJman ^Hfeitttne yipmärrä yh-pystyttänjt
tänne kaupan. Toivotta- teeiiliitfyinisen tärkeyttä sekä siihen
vaa olisi, että tulisi pesti useammin sisältyvää voimaa,
tännekin. Naisten neuvottelukokoukset ovat-
Kirkländ Laken uutisia
SUOM. JÄRJESTÖN OSASTON
ASIOITA
Toukok. 26 p. valittiin 12 johtokun­nan''
ehdokasta, joista ensikokouksessa
valitaan johtokunta tulevalle puolelle
vuodelle. Myöskin keskiisteltlln 'kesä­juhlien
pidosta heinäk. 1 Ja 2 päivä.
Valfttiin 5-henklhen komitea asiaa e-teenpäin
viemään m.m. : juhlakentän
hankkimiseen. Keskusteltiin, että olisi
edullinen jos voitaisi saada pitää
juhlat Swastikan kentällä syystä, että
olisi niin mainio ravintolapaikka ja
myösiin ulmajärvl, eikä tulisi kalliiksi
kyyditä, että voisi kalkki päästä.
J. Oksasen tilalle Vapauden rahan-välitysaslamleheksi
tuli valittua Aaro
Kivinen, Joten kaikki voi tehdä lä­hetyksensä
hänen kauttaan, sillä hän
on aina tavattavissa R. Lindforsin
saunatalölla palloruumassa, jossa sa-nialla.
vbl pyörittää palloja. Siis yksi
tie Ja: kaksi asiaa Joten voi ottaa t ä ­män
erfltoisestl huomioon.
• Päätettiin tUata 20:n dollarin edes­tä
yksiosaisia kappaleita Suom. jär­jestön
sihteerin kautta, joita voidaan
välipaloina näyttää. Myöskin kuulin
kuiskeita, että kovalla kiireellä har­joitellaan
3.osaista kappaletta "Kaino
rakastelija." Viime näytelmäseuran
kokouksessa valittiin 2-henklnen toi­mikunta,
kun johtajamme Valo pois­tui,-'
Joten^ Jäimme taas kesäksi oman
onnemme nojaa. No; vallan olin unohr
taa vaikka Juiuri komitea Ilmoitti, että
'Kaino rakastelija" näytellään kesä­kuun
16 päivä. Jokainen vaan muis­tamme
tallustella haaiillc katsomaan
kappaletta.
Täällä on ollut kovin kuumaa nyt
jonkun päivän, että ehkä nyt tulee
kesä sentään tänne pohjoiseenkin. On­han
se hauskaakin, että pääsee ui­maan,
vaan se on pahapuoli, että. ui-majärvet
on liian kaukana.
Toukok. 29 p:n illalla tuli yhfäkkiä
niin kova ukkosmyrsky, että, meinasi
aivan talot kaataa ja satoikin koko
rivakasti, vaan pian se meni ohi.
Täältä Kirkland järveltä on mennyt
paljon pois ihmisiä ja aina vain me­nee
mikä Suomeen ja Manitobaan,
sitte Sudburyyn. Sinne on eri "kan-sanvaellus".
Ehkä me täällä järvien-päässä
rupeamme varttumaan, että
koska siellä alkaa jo toisesta päästä
takaisin tulemaan. Kesä se iimostaa
meitä ihmislapsia muuttamaan paik­kakuntaakin,
etsimään parempaa.
Vaan eihän se meille työläisille ole
niin hyvää, sillä kapitalisttoen riisto-
Järjostelmä painaa meitä kaikkialla.
Taistelutervehdyksin. — Valittu.
Kuumuutta olemme mekin saaneet
viime viikon kokea. Radankorjaus-joukkueesta
oli eräs puolalainen me­nettänyt
henkensä kuumuuden joh­dosta.
Kesäk. 2 p. pitämässään kokouk­sessa
yhtyi 1 uusi jäsen, edellisessa
kokouksessa yhtyi 3 uutta jäsentä, jo­ten
joukkomme lisääntyj*.
Kesäk. 8 päivä on taas roimat tans­sit
haalilla. Ovirahaa miehiltä 25 c.
naiset vapaasti.
Sltte päätettiin viettää 2-päiväiset
juharnus.luhlat. Ensin on kenttä-juhla
23 p. kello 10 aamulla V. Mäen
farmilla. Sinne tulee henkistä ja ruu.
mullista ravintoa vaikka mistä lajLsta.
sekä urheiluja n.k. kilpajuoksuja. S i ­säänpääsy
vapaa. Sitte hommaa nais­jaosto
Juhannus- eli 24 p. illalla haa-lille
kappaleen y.m. ohjelmaa ja tans­sia.
Joten juhlimaan kaikki juhan­nusta.
Luettiin kokoukselle saapunut kir­jeenvaihto
ja keskusteltiin niiden joh­dosta.
"Worker"-lehdelle valittiin asia.
mies j a t u l i siihen N. H. Hill, joten
englanninkielen taitoiset voivat hänel­tä
tilata sitä.
L.W.I.U. of Canadan hyväksi emmo
voi aivan lähiaikoina pitää iltamia
kun raha-asiamme tahtoo olla vähä
ahtaalla. Mutta ehkä tuonnempana koe
tamme avustaa. — Tummu.
kin käytännössä osoittautuneet tar­koituksenmukaiseksi
naisten järjes-tämistyössä
laajemmassa mitassa.
halua harjoituksissa käydä. Liikkeet
suoritetaan soittokunnan säestyksellä,
j a ohjelman alussa Ja taas lopussa
i ! rjcritetaan marssi rivien avauksineea
ja sulkemisineen. Rivien avauksesta ja
sulkemisesta tullaan -seurojen voimls-tel-
inohjaajUle antamaaa selostusta
ja myöskin julkaistaan se lehdessä pa­ria
-viikkoa ennen juhlia. Mikään este
ei saa tulla kysymykseen, vaan tositoL
mella kootkaamme joukkomme sekä
näyttäkäämme suurille jo'.:!:ciIls miten
suurta ja ylevää on joukkovoima, kun
se esiintyy ruumiillisen kulttuurin
pyrkimyksien palveluksessa esim. juu­ri
tällaisten joukkovoimisteluesitysteu
kautta. Näyttäkäämme, ' e t t ä tuo jalo
ja miehäylentävä voimlsteii^sitys on
jotain .sellaista, josta voimme lausua,
että tuollaiseen joukkotoimintaan mei­dän
tulisi pyrkiä ja katseemme kiin­nittää.
Suomessa, jossa ensimälset voimisten
lujuhlat vietettiin v. 1922, j a joiden
ohjelmassa ensikerran oU musiikin
mukainen voimlsteluesitys, oli se niin
valtavaa, että monet pimtyneet kilpa-lu-
heilun palvojat ja voimistelun ala^
arvioijat täytj^vät sanoa, - että voimis,
telu musiikin mukaisme suorituksineen
löi itsensä läpi, kuten sanotaan, ja
arvonanto tätä urheilun'alaa kohtaan-on
kasvanut päivä päivältä ja kasvaa
yhä. Siihen samaan tulee meidän
pyrkiä täällä ja suurina joukkoina
naislbsa Ja miehissä rientää seuroje.n
Sillä nyt on meillä samassa piirissä i vcimisteluharjoituksim. Joissa nyt t ä -
tai samalla alueella toimivien nais-tovereiden
tilaisuus aina silloin tal­lon
tavata toisemme, sekä keskus­tella
kaikista kapitalistisen järjes­telmän
aikana vallitsevista epäkoh­dista.
Yksi näitä tärkeitä neuvot­ta
yhteisvcimisteluohjelmaa liarjoitel-laan.
Erikoisesti haluaisin sanoa sanasen
varsinaisille n.s. aktiiviurheilijoille, et­tä
pois kynttilä vakan alta ja mukaan
rakentamaan tätä meidän yhteistä
Hornepayne, Ont.
Naistenpäiväjuhlat pidettiin 10 p.
maalisk. Hilda Mäen talossa, jossa oli
paljon ohjelmaa. Aino Lehikoinen
lausui avaussanat. Myös oli meillä
pieni kappale nimeltään "Tätiväkeä".
Niistä oli tuloa $7.00 ja menoja 3.85.
Naisjaosto piti vuosikokouksen 27
p:nä maliskuuta Selma Rasilaisen ta-
Tässä ensimäisessä jutustelussani divitualismille, johon porvarilUnen eli
taidan antautua, aluksi muisteluihin, kapitalistinen yhteiskunta nojaa. Tä-huollmatta
siltä, vaikka yleinen ta.
pani onkin noudattaa mottoa: Eteen­päin
elävän mieli, kuollut taakseen
män anti-indivitualismin vei sosiali­demokratia
niin pitkälle, että se mer­kitsi
nollanmerkillä yksilöllisyyden se-
Englanti hyökkäysvalmisteluissa Itämerellä
Neuvostoliittolaisissa lehdissä kirjoletaan sangen paheksuvassa ää­nilajissa
siitä, että Englannin sotalaivaston osastpja alkaneen kesän ai­kana
tulee käymään useissa Itämeren maissa ja satamissa. Lehdet- kat­sovat,
että tällaisten laivastovierailujen tarkotuksena on perehtyä sodan­käyntiin
Itämerellä. Samoin kertovat lehdet myöskin, että Englannin
laivastolla olisi tarkotuksena tehdä koemaihinnousu Suomen rannikolla,
mikä toimenpide olisi luonnollisesti Suomen puolueettomuuden törkeää
loukkaamista. Edelleenkin puhutaan läheisestä yhteistyöstä Englannin
ja Itämeren valtioiden välillä.
Tuollaiset kirjotukset Neuvostoliiton lehdissä eivät ole eduksi Suo­melle.
Ne osottavat, että naapuri näkee Suomessa vihollisensa, joka
yhdessä maailman tunnetun taantumus- ja imperialistimaan. Englannin
kanssa valmistelee vihollisuulsiin ryhtymistä Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen ja Englannin yhteistyö sotavarustusten lisäämisessä Suomessa!
amaiset englantilaiseen upseerien tarkastusmatkat Itämeren valtioissa, erikoisen selväsU mieleeni. Se oli opin. i mihin vain näennäineq. Joku meille
Suomessa myöskin, oval viimeaikoina kävneet vhä- avonaiseramik«i Ej! kappale, joka määritteli yksilön sekä j historiasta tuttu persoonallisuus ci
siis ole lainkaan ihme, vaikka Neuvostoliiton taholta kiinnitetään tilan-1IP*'^^^"^""^^" - •'«"^''Jen)! oUut ollenkaan välttämätön niihin te-
,leen kehittymiseen vakavaa huomiota.
Beaver Lake, Ont.
K E S Ä - J A U R H E I L U J U H L I S T AL
Majava-järven kesä- ja urheilu­juhlat
ovat t.k. 15 ja IG päivinä.
Näistä juhlista muodostuu taasen
tavanmukaiset suurjuhlat jä siksipä
olemmekin järjestäneet urheilulli­seen
ohjelmistoon oikein jännittä­vää
katselemista. 4x1,500 m:n
viesti on jota ei meidän juhlissa
täällä Canadassa ole ennemmin
juostu ja kun eletään tätä kilpai­lun
aikakautta, niin kaikki haluaa
nähdä mieltäkiinnittäviä kilpailuja.
Yleisurheileijat koettavat myöskin
1,600 m:n juoksussa muissa lajeis­sa
jälkeen jääneitä pisteitä ta-sottaa.
Naiset ja pojat myöskin
koettelevat mitellä voimiaan ja kun
vielä lisäämme 5,000 mm juoksun
kaiken pesuksi, niin sopiipa jok.-si-sen
kääntää kaaransa Majava-jär-velle
toisen pyhän aikana. .Tämä
puhvi on niinkuin alkusoittoa. Kyl­lä
annamme lisää selostuksia niin
juhlista kuin myöskin kilpailijoista,
kunhan seurat muistavat osanotta­jistaan
meille ajoissa ilmoittaa.
mAKAÄ
TILAUKSENNE!
telutilaisuuksia on meillä tällä kes- työväen urheiluliikerakennusta jokal-ki-
Ontarion alueella olevilla Cana­dan
Työläisnaisliittoon kuuluvilla o-sastoilla-
l.! Bäivä"kesäk., alkaen kel­lo
r(räi5;" Saman päivän iltana on
myöskin järjestetty iltamat S. J,
osaäton haalille, jossa eri paikka­kunnilta
tulevat edustajat lausuvat
tervehdyksensä. Ja on siellä myös­kin
kappale nimeltä "Hän on Sys-mästä"
y.m. Tervetuloa kaikki!
C. T. N . Liiton Keski-Ontarion
sihteeristön puolesta — Lyyli T.
nOVÄEN URHEILU
Keski-Ontarion alueen
työläisten kesäjuhlat
'SrLteisvcinusteluohjfctxa ja sen esitys
Yhteisvoim-isteluohjelma tullaan e-sittämään
maanantaina 1 p:nä heinäk.
ajasta, mihin aikaan päivästä, Umote-taan
tuönnsmpana. Kaikille mille,
jotka, tulevat csa2.otlamaan yhteisvoi-misteluesitykseen,
ps^dän täten huomi­oon
kiinnittää muutamia seikkoja:
PUkukysymys on • ensinnäkin sellainen
tärkeä, mutta huomioonottaen sen t i ­lanteen,
missä seuramme ovat' pukujen
yhtäläistyttämiseksi, sUlä se kysyi- .
si jonkun verran uhrauksia ja koska
epäilemme, että pienikin uhraus saat-nen
kohdaltamme ja vomtiirjne mu­kaan;
kaikki ne jotka aikovat ottaa o.
saa aluejuhlien yleisiin urheilukilpai­luihin,
on viimeistä miestä myöten
tultava mukaan, käytävä harjoituk­sissa
tätä esitystä varten ja näin voi­mamme
keräten pystymme suuriin
joukkcsaavutuksiin täälläkin; kun vaan
heitämme pois kaikki muut epäröimi-set.
Penkkiurheilijoissa saattaa löytyä
paljon hjrvää ainesta yhteiseen voimis.
teluesltykseen, kun vaan karistamme
pois kaikki epäilykset ja todella py­rimme
edistämään työväen urheilulii­kettä
niillä keinoilla- joita meillä 6n
käytettävissämme ja joista joukkovoi-mlstelu
on parhain suurten joukkojen
ala. — P. Ruohonen.
Noskelaiset voittaneet
Suomen TUL:n liit-tokoköusvaaleissa
Juuri saapuneet . Suomen tySväan-lehdet
kertovat, "että hittotoimikunta
on vihdoinkin antanut julki liittokoko.
ussdustajien vaalien tulokset ja niiden
mukaan on liittokokousedustajiksi va­littu
42 noskelaista Ja 28 liiton yhte­näisyyden
kannattajaa. Liittotoiinikun- '
nan antamien laskelmien mukaan on
miesten edustajapaikat menneet ta­san,
saaden niin eheyttäjät kum myös-
TästÄ aikain tulette atoa silloin, myöskm ensikslmaimttujen ja histo.
täflöin näkemään tässä lehdessä yllä- rian väliset suhteet. (Huomautan, että
olevalla otsikolla varustettuja pakmoi- persoonallisuudella tarkoitetaan sitä
ta. yksilön eroavaisuutta toisista yksilöis-
Tämä huomautus niinkuin esitelläk- tä, jonka muodostavat hänen hänelle
seni itseni. j yksinään ommaiset luonteentaipumus-
Mltä näiden pakinaim laatuun tu- ten Ja kykyjen laadut. Jokainen i h -
J^e, mainitakseni siitäkin jo etukä­teen,
_|illn otx turhaa odottaa näLsti
minen eroaa toisista . ihmisistä "per­soonallisuudeksi"
näillä ominaisuuk-senlaätulsta
satlurlsta nautintoa kuin sillaan, tarkalleen yhtä suuressa mää-mltä
saa koveron tai kuperan ku­vastimen
avulla. Peili, jota aion käyt­tää,
tulee olemaan tarkalleen tasapin­tainen,
niin että sen antamat kuvat
tulevat olemaan oikeita ja luotettavia.
rässä kuin hän eroaa heistä ruumiU-llsUla
muodoillaan, esim. kasvojensa
piirteillä ja -ilmeillä.)
Sosialistisen opin luonteenomaisim­pia
seikkoja önTvastäkkaisuus siUe i n -
katsokoon. Tulin, näet, tässä muistel- kä persoonallisuuden merkityksen kai-leeksi
eräitä opillisia omituisxiuksia! kissa suhteissa yhteiskunnallisen elä-sosialismissa.
joita pidettiin puhdas-1 män ja historian prosesseissa. Niillä
verisen marxismin kukkasina ennen j ei ollut mitään vaikutusta olosuhtei-scsialldemokratian
aikakaudella. En. siiri. Cleopatran nenän muodosta ei
ole seurannut niin läheisesti sosiali- oUut mitään seurauksia historiaan,
demokratien jäännösten Aninieaikaisia j Sen sijaan ihmisen ulkopuoliset olo-marxlnselltyksiä,
että tietäisin, vielä-j suhteet vaikuttivat mekanismin tark-kö
he yhä kantavat niitä kukkjisia • kuudella kaikki ihmisten edesottami-takim-
mnustimissaan, mutta maailman! set ja aivoitukset Historiallisten "per-sodan
edeUä niitä ainakin kannet-1 soonallisuuksien" "suuret" suoritukset
j tulivat sutä myllystä siten, että noi-
Yksi noista kukkasista muistuu mt'den "persoonallisuuksien" vaikutus oli
pers
j. a ... yhteiskun\t.a t^al o. u.d. ellisten olosun•- ;1 k oihin nähden, joita hän suoritti.
teitten suhteet toisunsa, ja sitä tietä | esim. Napoleon sillä olosuhteet olisivat
panneet hänen sijalleen Jonkun toi­sen,
jos häntä ei olisi sattunut ole-naaan,
ja tuo toinen olisi samaan
aikaan ja samoissa palkoissa suoritta­nut
tarkalleen samat teot kuin hän­kin
näennäisesti suoritti — "näen­näisesti",
koska olosuhteet ne to.
delhsuudessa suoritti.
Muistan hyvin erään suullisen väit­telyn
tästä kysymyksestä Isöies pari­kymmentä
vuotta sitten erään suo­malaisen
professionaalisen sosialistin
ja erään toisen ei-professionaalisen
sosialistin välillä. Tuo professionaali­nen
sosialisti on nykyään Venäjällä
tärkeässä koulumiehen toimessa, ja
on kai hänkin nyt kommunisti, ja
se toinen yhä vetää aamuisin tämän
kirjoittajan pöksyt koiplinsa. Hän
tuo professionaalinen (en käytä tätä
sanaa ivalla, vaan selvyyden 'vuoksi)
sosialisti, edusti täysin tyj^pillisesti sitä
ajatuskantaa, jota siihen aikaan mel­kein
kalkki sosialistit pitivät ai­noana
tosimarxilalsena a jatuskan-tana.
Ja hän kivenkovaan väitti, ja
etevästi selitti, juuri sitä mitä edellä
'kin noskelaiset 28 edustajaa kuiripikin.
Ruotsalaisten, joilla oli valittavana yk-täisi
epäröiville "tuomaille" antaa syyn edustaja, edustajaksi jtull noskelai-jäädä
pois kokonaan, niin sen vuoks:,'^s"-'MerkiUisin on tulos naisten ää-näissä
ensimäisissä voimisteluesity'.:- M^^styksestä, sillä kalkki kolmetoista
sissämme tulemme käyttämään miehet/'^^"^tajl^.palkkaa on joutunut noskelal-.
vain tavallista seuransa urheilupukua,
ja haiset sellaisia pukuja kuin kussa­kin
seurassa on harjoituksissa tai
muirr.a lesitystilaisuuksissa ;käytetty.
Siis ei mitään "ekskyysiä" sen joh­dosta,
vaan kaikki voivat sen syyn
puolesta hyvin tulla mukaan.
Itse ohjelman esitykseen muutama
sana. Monikm voi epäillä, että kun
minä en ole ennen niin suuressa mää­rin
ollut rivissä ja niin poispäin, niin
saattaa tuntua siltä, että" tuollaiseen
esitylöeen ei voisi, osallistua. Asianlai­ta
On nyt kuitenkin siten, että ohjel­maa
esitettäessä tulee jokaisella nel­jällä
taholla esivbimistelijat riäyttä-mään
jokaisen liikesarjan alussa liik­keen
ja myöskin tekevät samalla mu­kana,
joten^i saal"asettaa esteitä ke­nellekään
etteikö siinä joukossa muka­na
pysyisi, jos vaan vähänkin on oUut
yhtähyvin täytyisi sovelluttaa näille­kin
aloille. Sillä ovathan luonnon ja
elämän lait samat "mikrokosmoksen"
kuin "makrokosmoksenkin" taholla.
Yksi esimerkki, mmkälaisim väitöksiin
se johtaisi täUä puolella:
Siellä vanhassa maassa oli kerran
hullu mies, joka sai toismaan pää­hänsä
kulkea jonnekin aivan suoraan
Nitopä kerrankin hän kulki jonnekin
sen päähänpistonsa mukaisesti. Mut­ta
sattuipa nim, että hänen kulku-vUyalleen.,
osxd,, ayc^ePa kentäUn kas.
vava.-iso. ktfiyu.'Öitä' ei voinut kaar
taa,-Wkkoinatia periaatettaan. Niin­pä
mies palasi, haki kirveen ja kaato-koivun
pois -viivaansa katkaisemasta.
Sitten osui eteen lato. Mies kilpasi
sen katon ylitse suorassa viivassa.
Puhdasverisimmänkin sosialidemo-krati-*.'
marxilaisen" mielestä mahtaisi
näyttää hullunkuriselta väitös, että
ulkopuoliset olosuhteet tässäkm tapa^
uksessa kokonaan määräsivät tuo.T
miehen elkeet, hänen persoonallisuu­tensa
olematta simä minään teki­jänä,
ja edelleen, että jos tuota hulhia
Suomen työväenlehdet, kertoessaan
vaalien tuloksesta, huomauttavat, että
nyt jo on tullut selville, että vaaleis.
.sa pn harjoitettu häikäilemätöntä vää­rennystä.
Useista seuroista, noskelai-slsta,
on ilmoitettu käyneen jäsenis­tön
sataprosenttisesti "Sänestämässä,
mutta jälkeenpäin on kuitenkin ilmen­nyt,
että läheskään kaikkien jäsenkir­joihin
ei ole tehty tavanmukaisia ää-nestysmerkintää.
Kuinka siis olisi voi­nut
tulla 100-prosenttinen äänesty^j!
Vieläpä on ilmennyt tapauksia, että
kun Joku jäsen on mennyt äänestys­paikalle,
ei hänen ole annettu äänes­tää,
koska hänet oli jo merkitty a i ­kaisemmin
äänestäneeksi! Lisäksi on
lukematon joukko tapauksia, että .sel-laisiUe
noskelaisten seurojen jäsenUle,
jotka on tiedetty aikasemmin väsein-sancttu:
Kaikki, mitä esim. Napoleo- ei olisi. oUut. nim olosuhteiUa oHs:
nin merkeissä tapahtui, olisi tapah-timut
justiin samoin, vaikka ei tuota
ollut hänen sijalleen joku toinen
hullu, joka olisi samaan aikaan ja
korsikalaista olisi ollutkaan. Johdon, j samoissa paikoissa suorittanut nuo
mukaisesti tämän saman opettajan j samat tekoset. Tällämen väitös olis'
täji,yisi nyt selittää, että Venäjällä kumminkin tiukasti johdonmukainen
olisi tapahtunut rikulleen samoin työ- cd'3lläpuhutun katsomuksen perusteella
Iäisten vaUankumous, vaikka ei Le- Edelläpuhutun katsomuksen suorä-niniä
olisikaan ollut. Mutta tämä ss-' riivaisuuden voi muuten hy\in rinnas-lity.
5 taitaisi olla kommunisteillo vai- taa tuon hullun miehen suoraviivai
keasti nielaistava suuden kanssa.
Tuo oppi ulkopuolisten olosuhteit-i Minulla ei ole uskaUusta esiintyä
ten kaikkimäärääväisyydestä johtaisi puhdasverisen leniniläis-marxilaisen
hyvin hassunkurisiin väitöksim, jos (on tapana sanoa maxsilais-leniniläi-sitä
sovelluttaisi jokapäiväisen elämän sen, mutta se on väärin päin) opin
pienUle aloille. Ja kuitenkin sitä seUttäjänä, mutta rohkenen kummin­kin
pitää oikeana huomiotani, että
tämä, kommunistinen, oppi on astunut,
tai on astumassa, puolimatkaa takai­sin
tuosta sosialidemokratian aritf-:
indlvitualistisuudesta. ei porvarilUsen
ideologian, vaan oman ideologiansa
merkeissä. Ja se on oikein: Sillä se
on tuonut, tai tuo. mahdollisuuden
asettaa opin yksilön sekä persoonaUi-suuden
ja ulkopuolisten olosuhteitten
välistä suhteista käymään oikein. Tie­tysti
kumoamaton totuus on, että
ulkopuoliset olosuhteet muodostavat
pohjan ja rantaäyräät yhteiskunnalli­selle
ja historialliselle virraUe, mutta
ne eivät muodosta tuota virtaa. Sen
muodostavat ihmisten pyrkimykset ja
sen Juoksun voimana ovat ihmisten
vietit, toisin sanoen tarpeet. Ja virta,
samalla kun maanmuodostumat mää­räävät
sen kulkusuuntia Ja juöksunope
uksia, muodostelee itse uomaansa, le­vittelee
sitä, suoristelee sen mutkia Ja
syventelee tai kohottelee pohjaa.
Nyt voi tosin näyttää sUtä. että
tuossa yhteiskunnallisessa ja histo­riallisessa
Ihmiselämän ja -pyrkimys­ten
"virrassa" kumminkin persoonal­lisuuden
merkitys häviää olemattomiin,
vain samanlaisen hiukkasen osan esit­tämiseen
kuin mitä ylipäiten hiukkaset
massassa esittävät.
Mutta niin ei ole asianlaita. Kuten
jo. sanottu, tuo "virta" saa lukevoi-mansa
ihmisten vieteistä. 6e on yleis­tulos
yksUöitten pyrkimyksestä'hakies.
tyydykkeitä tarpeiUe. Se ei ole
tiedottoman, älyttömän ja tunteetto­man
elementin "virtaDua". vaan elä­vän
aineen. Siinä eivät määrää yksi­lön
merkitystä ainoastaan ainemassan
paljous ja mitalliset ulottuvaisuudet,
vaan tietoisuudellaan, älyllään ja tun-
No. 133 — 1
nuolaisiksi, ei oi;
^jrtaisista pyyimöis
-oiäsenkirjaa. jolla
i e s t ä ä , t ä h ä n k
^scnkynunenenkcinii:
crotukä^i eu»-'er
^kelvcttcmaksi tel
{crcimikuuta lia.: n-tsesssan,
niin ei tc^d
-^lä Yaik'ca noskcla
-"sneet" vaa'.eis.^a-
Mihin iuuataan
7UL:s£a tulee mene
% cila selvillä, muti
cn. että liitoss;',
c i i i ä tuskinpa vasen
eheyttä tähän asti
puc!ustanse*>. tul-^v.-:
Järsimään nosiotal.-'
taa. Liiton jäs?r.iea
tö on vasemoiist-jlaii
jieidän hallUL-sian i
oattävammat ja
seurat ja cämä elvy
jäämään noskelaise.n
le liittokokouksen ja
Tjie huvin vuoksi m
jaimpia alueita ja s;
iokonaan vasemnust
jat pääsevät selville i
men TDL:sta jälsi j
aiistolaiset penistaisl
£a: perä-Pohjolan piJ
saan on vasemmistola
tuskin montakaan :
laista jäsentä. Tässä
roja yli kaksikymme
cjniä parin tuhannen
mattavimmat piirin
gemin Into. Karihas
jalaliden Ihme, Veitsi
Bovaniemen Reipas, 1
paus. Kuusiluodon M;
^sa on satalukuinei
•oimakkaimpia painii
oh Kemin seutu. Ch
roskelaisilla vain 60
Jyry Oulussa ja mut
ra maaseudulla, ollen
sevat toiset seurat
joista mainittakoon
Oulunsuun Heitto,
Riento, Kalajoen Rie;
piirissä ori noskelaisil
maaseutuseura, vasei
piirin suurimmat .sei
kuten Vaasan Kiisto, '
ma, pietarsaarelainen i
sataisine jäsenineen
piirissä lienee -roimasi
tasoissa, mutta aktiiv
nemmlstö cn -vasemm
na. Pohjois-Savon jj
reissä on suurimmat si
tolaisia, kuten Kuopio
Distön Elo, Iisalmen
Kisa, lisveden Vesa ;
Tarmossa ollen jäser
kumpaakin. Myöskin ;
rat ovat vassmmirtolai
matta liittoäänestystä
taja paperiseuroja, jt
jaivat kalastettua mu'
niä ääniä. Lahden p;
kokonaisuude-saan . TE
hallussa, myöskin pi*
seuroja lukuunottamat
men piirissä lienee su
noskelaisten pamppuvj
kin liittoäänestys osotti
atcihin nousevan v.as£
mstön. Häme, jossa
on hyvin alkeellisella t£
tin noskelaisilla eneir
Viipurin piirissä, jossa
rin suurin ja elinv
ra Enson Pyrintö on
semmistolainen. Muiss
än vahva vasemmisto,
miehet melkein järjesti
tolaisia. Pohjois-Karjal
euroissa puoliksi kum
lä-Saimaan piirissä on
vasemmistolaisia. I
puoliksi kumpaistakin,
suurin seura Kotkan Ri
lenkin vasemmistolals
rurun piirin seurojen
nistö on vasemmistoh
leihin kaikki piirin suui
Judenniaan piirl-sä on
smmistolaisten enemm;
m piiri on urheilul
isikko, ollen se puolitta!
3inen. Helsingin piirlssi
eiilaan Jokainen, yksi!
lenkiseksi vaikutuskesku
lutteiden vastaanottaja!
Tiorovaikutuksessa astuu
erioormllisuuden laatu
johtuen suppeasti san
rilaisista kyvjristä ottai
•ita ja antamaan vaiku
i^Bt kyvykkäitä ottamaa
!kä antamaan vaikutteit
Fvykkäitä ottamaan vail
vähemmän kyvykkäi
iiitä, kun taas vihdoii
enemmistö) ovat suhteel
'Oiiä ottamaan yaikutte
aan kyvyttömiä niitä ar
anaattinen erittely tapa!
^kjrvylllä varustetut
uudet muodostuvat, olosu
ivasti mukana ollessa, Jc
attajiksi. Heistä tulee J(
sssa tai toisessa, uusi
ieleitten alkuunpanijoiti
•an pysyttämisen pylyäi
'antumuksen esitaistelijo
fat historiallisteh askel
"isen tai ottamatta jätti
»amoja".
T ^ ä lopultakin oikea
»nallisuuden asemasta
^ sielutieteen talous-äeen
avuksi selittämää
^ yhteiskuiman ja h
iBitä. Tämä leimaa yksili
isoonallisuuden merkityk
l&iskunnan ja historian
saman arvoisiksi ulkopi
^teitten meritykseh kans
toism sanoen, myöskir
alisten laadut vaikuttavii
Nuhteisiin, niin että när
"^htalsessa vuorovaikut
'kolisten olosuhteitten ki