Vapaus, August 19, 1927

              •f:" ^
Pf.'?.
Sivii2 Perjantaina^ elok. 19 p:nä— Friday, Aug. 19 No. 96 - - 1927
VAPAUS •suuri eiosck-aisausldn. KesSk. 15 pznä. 1919 o l i va=la5-]i
C« « « f a » « o m a U u « « työväestön a i n o . £ ä n ^ k « n a t t . ; a , s ä i I ^ ^ . U p o n a r i s t o . O s i k s i o l i sillä !|fVIfUXFII flRHEILni
täica, k e s k i v n k k o n a i c l e a r L a s i a L n k a r u i netn-ostolasavaita rajan takana itaa ! S • * V 1 XlJull VJIlif IrtfaV a ;
Hmestyy Sodbnryssa, Ont^ nsaanan
J * perjantaina.
T o i in 1 1 t a j a t :
E. G. N E I L . T. N . C A R L S O N .
k o h t i . Ja eteläinen rajan takana I t a l i a . i i u « 3 . proietaa |'
R. P E H K O N E N . - " " s n vaJlankunious näj-«i voivan puhjeta n i i i l o i n ta-j TyÖVäen OrheUuliike I
_ -hansa; nyt seisovat Horthy j a M u s s o l i n i r a j o i f l a n i m e . " | C^öadaSSa ^
Eegirtered »t th« Post Office Departnient. Ottawa, r ^ arvokkaan historiallisen vertailun
«ccord class matter. . . _
•jja painavan tunniistuksen. Uauer on n n n kiihKea puo-or^^
t^T^Lh^lL in Canada. Pab.|lt.^tajna;:n nykyistä petosta j a vakuuttamaan j o u k k o j a!
udbnry, Ont;. every Monday, V/ednes<iay jsiilä, että työläisten suorittama vallanvailaus on mah-•
Tbe on!y
tlehed in S
«xsd Friday.
T I L A U S H I N N A T ;
iidoton- ellä hän iskee päin omaa naamaansa j a tunnun-itää,
että V. 1919 olisi itävallassa ollut raahdoUineu tyHmaat-
Canada kehittjTäoä t e o l l i s u u s m a a - j
na e i o l e e h t i n y t työväen j ä r j e s t ö t o i |
m i n n a n k a a n a l a l l a r.iin pitkälle k u in
maut, vanhat t e o l l i s u u s - j a s i v i s -
Yfatenä tällaisena taka-iikkeen
haarana
j k i n työväen
kun esim.
Toroaton s
=1
JACK VALLI
hyppää pituutta. Tämä 19-vuotias
jkxsalainen yleisurheilija voitti 7-'
Eoropan maissa työväen urheilu-(ottelun, joka suoritettiin C. s. t . u . -
, , liike elää parhaiUaan nousukaut- \ l i i t o n T"ata- j a kentftäurheUamesta-
Naimanmotuksct »I.OO kerta, «2.00 kaksi k e r t a a - L u o t u i ^ taan ei tällä mantereella, mutta e-i'^^^P^H''-'^".. ^^^^^^^ Avicliittoonmeno ilmotnkset 50c palstatuuma. ! _ . . . . , . . ,,_„ , , , . . . • , j ^ " . « taita mantereena, mutia e- ^ ^ 9 27.
Nimenmuatosilmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Sosialidemokratia pelkaa kauhulla kaikkea todella j n t o t e n k i n j u u r i Canadassa ole tyo-j
Syntymäilmotakset Ji.OO kerta. $2.00 3 kertaa.-pj-oJetaarlsta vallan valtausta. Se auUoi osin passii-
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: ,'Ietariaalin kohtalon johdosta, jättämällä käyttämäti-i
Avioeroilmotnkset $2.0ö kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosihnotukset 5..00 kerta.
Kaolemanilmotukset $2.00 kerta, $S0c lisämaksu
«ftodauseelta tai moistovärsyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapaisilmottajien ja flmotusakenttuuricn 'on, Vaa-
HttmtaaA, lähetettävä iJmotnsbinta etukäteen.
General adrertisins: rates 75e per eoL ineb. Mi-aimaxb
charge for sins^e insertion 75c. The Vapaus
b tlie best sdlyertisins medium among tbe Finnish
People in Canada. . • • . , • •
visuuden, osin a\'oimen. petoksen avulla porvaristoa
nujertamaan Unkarin vallankumouksen. Se jarrutti
joukkojen taistelua vallasta Italiassa, levitti epäröintiä
työläisten keskuudessa, antoi taantumukselle luottamus­ta
ja %'almisti siten tien fascismille.
Muuten olisi Otto Bauer voinut taydebtää tunnustus­taan
sillä, että Saksassakin olisi ollut sama mahdolli-
Maanantain lehteen aiottujen flmotosten pitää olla
konttorissa lauantama. keskinikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päirällä. .
Vapasden konttori: Liberty Buildhig, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbnry, Ontario, Canada.
Jios ette milloin tahansa saa vastausta ensimijaeen
kirjeeseenne, kirjottakaa undelleen liikkeenhoitajan per»
•ooaalllkella nimellä,
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
suus, jolloin proletariaatin voitto olisi ollut taattu Un­karissa
ja Italiassakin, lausuu lainaamamme toverilehti
lopuksi.
Nestor Alten
Tämän elokuun neljäntenä päivänä menetti Canadan
kommunistipuolue yhden parhaimmista jäsenistään
Nestor Altenissa, joka joutui tapaturmaisen kuoleman
väen urheiluliikettä juuri nimeksi- kauteen. Ja voitto vähitellen
kään, luknxuiottamatta suomalaisten saa-työläisten
kansallista urheilujärjes- {
töä.
teessä asiat hieman paremmalla
kannalla. Siellä näyttää äsken perus­t
e t t u Labor Sports Unio voittavan
a l a a muidenkin kansallisuuksien
vaietaan.
nunen.
Discns.
Joiikkotoiminta Saecon ja Vanzettin
pelastamiseksi
Saecon ja Vanzettin kuolemantuomioitten täytäntöön­pano
lykättiin elokuun kahdcnteenkymmenenteentoisecn
päivään. Vielä kerran pelasti maailman työläisten pai
nostus Saecon ja Vanzettin tulemasta poltetuiksi sähkö­tuolissa,
maailman työläisten, joitten vastalauseet näit­ten
kahden italialais-amerikalaisen työläisen laillistet­tua
murhaamista vaataan ovat saaneet suunnattoman
laajuuden ja voimalckuudent kirjottaa Canadan kom-muflbtipuolueen
päa-äänenkannattaja. .Massachusettsin
valtion vankilan päällikkö, tuomari Thayerin ja kover-noori
Fullerin cveli-aseissa», tusdcin kykeni salaamaan
mieliharmiaan sen johdosta, etta han ei saanutkaan uh­rejaan
vielä telottaa. Celeste Madeiros, joka on vapaa-
'ehtoisesti tunnustanut itsensä syylliseksi siihen rikok-eoeo^
mbtä Saccoa ja Vanzettia syytetään, sai niinikään
kahdentoista päivän lykkäyksen kuolemantuomionsa
täytäntöönpanoon. Nyt. käsittelevät Massachusettsin
valtion ylioikeuden tuomarit puolustuslakimiehen eri­näisiä
esityksiä ja anomuksia uuden kuulustelun saa­misesta.
Työläisten ci saa antaa ruohon kasvaa jalkojensa
alla muutamien seuraavien päivien aikana, jatkaa lehti.
Kiiholus Saecon ja Vanzettin vapauttamiseksi kuole-manvarjon
laaksosta on moninkertaistute(tava. Ennen
tätä on tapahtunut, että kapitalisliluokka on hieman
kumartunut työväenluokan kiukun edessä siksi, kunnes
myrsky on mennyt ohi ja sitten ricniänyt toteuttamaan
alkuperäisiä ärsyttäviä suunnitelmiaan. Massachusett­sin
ja, koko Yhdysvaltain kapitalisliluokka toivoo, että
tnmä muutamien päivien lykkäys rauholtaisi kansain­välisen
^työväenluokan. Meidän vastauksemme täytyy
olla: Saecon Ja Vanzettin ei tule kuolla.
Saecon ja Vanzettin asia on kysymys maailman työ­väen
taistelussa kapitalismia vastaan. Ne eivät ole vain
Fuller Ja Thaycr, joita vastaan joukkomicicnosotuksia
pannaan toimeen Jokaisessa pääkaupungissa Europassa
ja latinalaisen ja Pohjois-Araerikan jokaisessa kaupun­gissa
ja kauppalassa. Se ci ollut vain Massadiusettsin
oikeus, jota vastaan ]ähes puolimiljoonaa työläistä me­ni
lakkoon New Yorkissa. Ne ovat kaikki nämä, Ful­ler,
Tbayer Ja Massachusettsin valtio kapitalistisen jär­jestelmän
tunnusmerkkeinä, joita vastaan työläiset ovat
asettuneet liikekannalle. Missään kysymyksessä sitten
maailmansodan ei kansain%'älisen työväenluokan rivcis^
sa ole ollut sellaista yhtenäisyyttä mielialassa ja toi­minnassa
kuin Saecon Ja Vanzettin puolustamisessa.
Elokuun kahdeniecnkyramenenteentoiseen päivään
mennessä ^tulisi rikkoa kaikki entiset saavutukset vas-talausekokouksien
ja -mielenosotuksien järjestämisessä;
Tarvitaan yhtebrintamatoimintaa Saecon ja Vanzettin
nimien meiiutyksen painamiseksi maan koko työläis-väestön
sydämiin. New Yorkin, Tarapan, Buenos Aire­sin
ja muiden'paikkojen työläisien esimerkkiä tulisi
seurata ja järjestää protestilakkoja. Nämä ovat po­liittisia
lakkoja parhaasta päästä. Työväenliikkeen toi­vo
taistelussaan kapitalismia vastaan, toivo uudesta yh­teiskunnallisesta
järjestyksestä sisältyy tällaisiin toimen-piteihin.
Työläiset, järjestäkää Joukkomielenosotuk-senne
ja protestilakkonne viimeisessä ponnbtuksessa
näitten kahden uljaan proletaarisen taistelijan, Saecon
ja Vanzettin pelastambeksi. Saecon ja Vanzettin ei
Osaa kuolla.
uhriksi Cramby-kaivannossa, Vancouver-saarella, Bri
tish Columbiassa. *
Vapaudelle lähettämässään kirjeessä kertoo toveri A.
Kotila, Ladysmithbtä, B. C , että samoja veljeksiä on
vähän enemmän kuin vuoden aikana kifollut tapatur­maisesti
kaikkiaan neljä. Maalbkuulla/ vuonna 1926
sai David Alten surmansa' samassa kaivannossa kuin
nyt kyseessä oleva Nestor. Vähää myöhemmin sai Nes­torin
toinen veli Suomessa verenmyrkytyksen käteensä,
josta seurasi kuolema. Tämän vuoden keväällä kuoli
kolihas veli, Alex Alten, tapaturmaisesti työskennelles­sään
kaatajana tukkikämpällä. Ja nyt, kuten sanottu,
joutui Nestor Allen teollisuusmurhan uhriksi. Lbäksi
voidaan mainita, että samoja veljeksiä on kuollut jo
yksi ennemmin, noin kaksäcymmentä vuotta sitten, myös
tapaturmaisesti hiilikaivannossa.
Nyt viimeksi kuolleesta toverbta kirjottaa tov. A. Ko­tila,
eKä han,' kuten niin useat- mebtä, oli syntynyt
Suomen saloilla köyhbtä vanhemmbta, joitten lasten
lukumäärä oli kolmetoista. Pahasena paitaressuna
joutui häh vieraalta toimeentulonsa ansaitsemaan, jää­den
vaille kaikkea, paitsi sitä opetusla,^ellä äiti opetti
lukemisen aakkoset. Miehuusiän saavutettuaan tuli hän
tähän maahan noin kaksikymtnentä vuolta sitten, ollen
silloin vielä yhtebkunnallbia asioita ymmärtämätön,
multa kuitenkin omaten sellaisen luonteen, jdca tahtoo
tietää, miksi asiat ovat järjestetyt siten kuin ovat. Niin­pä
hän sitten täälläoJoaikanaan kerkesi ahkeran kirjal-
Ibuudenviljelemisen ja itseopiskelun a«^lla kohota
luokkansa etumaisien joukkoon. Viidentoista viimei­sen
vuoden ajan otti hän toimeliaasti osaa luokkansa
järjestämistyöhön/ ollen tuona aikana karkenlaisbsa
luollamusloimissa. Nyt viimeksi eli sen jälkeen, kun
British Columbiassa ryhdyttiin kommunistipuoluetta
uudelleen järjestämään, loimi hän noin-puolitobla vuot­ta
Canadan kommunistipuolueen Ladysmilhin ja Chase
Riverin Järjestön kirjurina. Ollen toverina suoramie-lincn
Ja valmb nurbematta ottamaan vasiaan tehtäviä,
saavutli hän toverien täydellben luottamuksen, sekä
loiselta puolen, kuten tavallista, oli vastustajien par-jauslulvan*
alaisena.
Manan majoille muuttanut toverimme oli siis yksi
niistä, joiden nimi ei niin erityisen suurena lobta maa­ilmalle,
multa jölka Järjestötoiminnassa ovat välttä­mättömän
tarpeellisia. Sillä ellei tällaisia ahertajia
oi bi aina kussakin paikassa, pitämässä paikallistoimin-aa
yllä ja oikealla linjalla, niin koko yhteistoiminta
ei vobi saavuttaa mitään merkitystä. Venäjän vallan­kumous
toveri Nestor Altenia erHcoisesti lämmitti Ja
innosti; se oli hänen toivonlähtensä synkimpinäkin ai­koina,
ollen hun siihen osotlaen valmb innostamaan
tovereita milloin hyvään toivottomuus pyrki heitä val­taamaan.
Näin ollen hänen ennenaikainen poistumisen­sa
parhaassa miehuuden iässä'jätti paikallbiin toimin-tavoimiin
syvän aukon, jonka täyttäminen kuuluu jä-lellejääneilten
idiläväksi. Ja olkoon hänen muistonsa
meitä kehottamassa Jatkamaan sitä työtä köyhälistön
hyväksi, mbla hän tuli ennenaikaisesti poistemmattua,
kirjottaa tov. Kotila.
N^tor Allenissa menetti my^ Vapaus yh(fen par­haimmista
iarjeenvaihtajistaan. Joten sillä on täysi syy
yhtyä Canadan kommunistipuolueen ja sen Ladysmilhin
ja Chase Riverin järjestön' suruun.
Toronton kansainväli­set
kilpailut
I Siis: jokainen suomalaisen tyo-
YhdysvaUoissa on tässä suh- urheilu järjestön jäsen tarmok­kaaseen
toimintaan työväen urhei­l
u l i i k k e e n tunnetuksi tekemiseen
toiskielisten keskuudessa- Lähiin-uiaenian
K a n s a a i s u o K s i e n ^ j ^ päämääräksemme tulkoon C a -
k u i n suomalaisten keskuudessa. C a - ^ ^ L a j , ^ ^ Sports Union perusta-nadassa
sensijaan ei h. s. kielisten
keskuudessa ole montakaan nrheilu-järjestöä,
— tarkoitamme luonnol­lisesti
työväen urheilujärjestöjä,
eillä p o r v a r i l l i s i a kai lienee sentään
k o k o l a i l l a paljon — lukuunottamat­ta
muutamaa juutalaisten kansallis­t
a urheiluseuraa.
K a p i t a l i s t i s e n riiston käyessähäi-_
käilemättömämmäksi voimistuu sitä
mukaa myöskin työväenliikkeen t o i ­minta.
Olemassaolon taistelu pa-k
o i t i a a sen siihen. Luonnollisena
seikkana silloin myöskin on, että
työväen urheiluliike, yhtenä tär­keimpänä
luokkataisteluliikkeen
haarana kehittyy muun järjestötoi­minnan
ohella valtaamaan sille k u u ­luvan
paikkansa luokka-krmeijan | i -
veissä.
M u t t a ettemme vajoaisi liiaksi
yksipuolisuuteen arvostelussamme,
täytyy tunnustaa, että verrattuna
esim. Europan maihin, olemme me
täällä Canadassa ja koko Pohjois-
Ameriikassa paljoa huonommassa a-semassa
k u i n he. Meillä täällä on
t u l o k s e l l b e n , järjestötoiminnan pa­himpina
esteinä kielivaikeudet! Ne
vaikuttavat osaltaan myöskin ur­heiluliikkeen
kehitykseen. E r i k a n -
sallisunsryhihät pääsevät vaikeasti
tobtensaf kanssa kosketuksiin puut­teellisen
kielentaidon vuoksi, joka
myöskin vaikuttaa sen, että psyko­logiset
käsitteet toisesta kansallbuu-desta
jäävät vajanaisiksi, j a näin
ollen jaa koko yhteistoiminta kai­k
i l t a osiltaan toteuttamatta. L i ­säksi
näille tulevat vielä poliittiset
eroavaisuudet, jotka osaltaan syven-
I tävät kuilua.
K u i t e n k i n , kaikista vastuksista
huolimatta on tabtelua työväen ur-
Toronton työläissenrojen kansain-v
ä l b i s ^ kilpailuissa, jotka pidet­t
i i n Don-laaksossa t.k. 13 pmä, saa­v
u t e t t i in seuraavia tuloksia:
100 j a a r d i n j u o k s u : 1) J . M i t c h e l l
11,8 j a 2) V . PenttUä 12,2.
440 jaardin juoksu: 1) V . Pent­tilä
63 j a 2) K . Klemola 64 sek.
880 jaardin juoksu: 1) Y - Joke­l
a 2,12,1 j a 2) V. Vickberg 2,26.5.
3 m a i l i a : Y . J o k e l a 16,05 j a 2) T.
E l l i s 18,08 sek.
Naisten 100 j . : 1) H. V a c k l i n 15
j a 2) A. Saarinen 15,8.
Kuulantyöntö: 1) V. Penttilä
33 J . . 1 1 tuumaa. 2) E. Johnson
32 j . 10 tuumaa.
Pituushyppy: 1) V. Penttilä
530 2) C. Esenhardt 527. Tulos
m i t a t t i i n erehdyksessä metreissä.
Korkeushyppy: i) E. Johnson
4 j . 7 tnum. 2) H. Salutin 4,5 t u u ­maa.
Lisäksi. o l i muitakin k i l p a i l u j a.
P a l k i n t o j a jaettiin vain kaksi sar­jassaan.
Rata oli huonossa kunnos­sa
j a tulokset sen mukaisia. Ei
kuitenkaan huonoja olosuhtebiih
verrattuna. Muuten kyllä k i l p a i l ut
olivat sangen jännittävät; yleisöä
vain oli vähänpuoleisestL
Snom. Senrao Näyttämö harjoit­telee
parhaillaan kappaletta " P a p p i ­lan
rakastelijat", j a voimpa vakuut­taa,
että se on parhaita huvinäytel­miä
mitä on olemassa- Pappilan
naisväki, niin vanhat kuin nuoret­k
i n ovat rakastuneet pappilan ren­k
i i n j a siitä tulee kamppailu, kuka
sen omakseen saa. Ja ompa s i i ­nä
sivussa rovastikin vähän hairah­tunut
naisiin.
Kappale on sanan täydessä merki-tyiaessä
parhaita hu^Tnäytelmiä.
Niinpä Nevr Y o r k i n Näyttämö viime
talvena esitti liappaleen 8:san eri
kertaa, täydelle huoneelle. Niin,
toivomme täyttä katsomoa tälle syys-näytäntökauden
avajaisnäytelmälle.
J a toiseksi: haali on maalattu ja
l a i t e t tu kianniiseen muotoon, että
kelpaa sitä tulla katsomaan mUtä
se silmissä näyttää. Kappale lop­puu
10.30, joten saatte pbtää j a ­l
a l l a koriasti hyvän orkesterin tah­dissa.
Katsokaa ilmoitusta tästä leh­destä.
— Hj. H—^ri.
Eri paikkaknnmita
C O C H R A N E , ONT.
Täm*B knun 13 päivSLä vaste»
yöllä veivät " s p i n n a r i t " erlli-ä sno.
malaiselta mieheltä ainoat raW-lähes
sata dollaria.
Miehet olivat kämpältä ka--m;
k i i n palattuaan edellisanä iltaca ru­venneet
nauttimaan vähSn -s^ebn
T,-irkistäjää" (alkchoolia). kjn "rliä
nyt Ontariossa saa laiUiislia tavaOa,
I d u t t a yhdelle näistä mkhlHtä tali
se vähän k a l l i i k s i , kun kahden kaa-kauden'ansio
meni ettei jiam-jil' ^j.
lut senttiäkään jälellä.
Tämän k i r j o t t a j a tahtoisi huoma­uttaa,
että oUsi hyvä tape, että
jättäisimme Ontarion %iinakapita-listien
tuotteet ostamatta ja käyt­täisimme
rahamme parempaan tar­koitukseen.
Eikö olisi kaunis tapa
se, vai mitä ajattelevat tästä Cana­dan
metsäjätkät.
ToveriUisesti
"Vanhanmaan jätkä".
SayltSte. Marien Q i i d ^
- Saecon j a Vanxettin suuri pro­t
e s t i - j a mielenosotuskokons on sun­nuntaina
t.k. 21 päivä. Jokainen
työläinen kai ilman mitään tarkem­paa
selostusta tietää ketä ovat nämä
kaksi työläbtoveria ja mikä heitä
odottaa, jos ei työväenluokka ko­konaisuudessaan
lähde liikkeelle
näiden kahden toverinsa puolesta.
Ympäri maailmaa saamme^ tietoja
suurista mielenosoituslakoista, ko-kouksbta
j a kulkueista j a niinpä
täällä Soossakin on järjestetty sen
minkä' voimme tällä kertaa tehdä,
nimittäin mielenosotuskokous ja
-kulkue, j o i h in ottaa osaa monia e ri
kansallisuuksia, sillä tämä asia vaa­t
i i yhteisrintaman .kaikkien eri tyo-
NYRKKEILY NEUVOSTOLII-TOSSA
Tukholmalainen Folkets Dag-blad
Politikeh on äskettäin haasta-heiluliikkecn
yhdistämisen puolesta j t e l l u t parin kuukauden Venäjän-k
a i k k i a kansailbuuksia käsittäväksi
tarmokkaasti edelleen käytävä. Suo­malaisten
urheilujärjestöillä . siiurim-r
pana ja elinvoimaisempana tulee
tässä työssä olemaan uranuurtajan
tehtävä. Emme ollenkaan epäile,
etteikö se isiin ä tulisi onnistumaan,
vaikkakin tulokset alussa luonnolli­sesti
jäävätkin kokolailla pieniksi.
matkaltaan palaavaa norjalabta työ-läburheiln
miestä, kysellen urheilu-oloista
Netivo^toliitossa. Haastatel­tava
lausui m.mJ, kysyttäessä, mik­si
nyrkkeily yenäjäUä on kiellettyä:
— E i , se on erehdys. Nyrkkeily
on kielletty vain Ukrainassa j a L e -
-hingradissa, mutta muualla Neuvos­toliitossa
se on sallittua.^. Leningra-
Mutta lopussahan se kiitos seboo,.'^^^«,«^«yöskääpole^nyrk^^^^^^
sanotaan. Käytäköön sus tarmolla alaisia armeija eika menvaki.
Otto Bauerin tunnustus
^ kapinan aikana pidetyssä kaupungin sos.-
don. luottamusmiesten konferenssissa, missä päätettiin
p^oksen suorittamisesta loppuun asti, vertasi Friedrich
Adler asemaa vuoden 1919 tilanleeseen, jolloin Itäval­lan
proletariaatilla oli ratkaista\-anaan sama pulma,
kertoo eräs toverilehti ja jalkaa: II Intemalionalen
•Vasemmiston" johtaja Otto Bauer lisäsi puolestaan:
kesäkuun 15 p:n ti­lanteesta
1919. Nykyisellä tilanteella on monta yhtä-läbyyttä
silloisen kanssa, mutta on koi olemassa vaikutusta vastaan.
— Vallankumouksen peruskysymys on kysj^ys val­lasta.
Proletariaatin diktatuurin aikana on kasvatettava mil­joonat
talonpojat ja pikkuisännät, sadattuhannet palve-lushenldlöt,
virkamiehet, porvarilliset intelligentit uu­siksi
ihmisiksi, albtellava heidät proletaarisen valtion
Ja prolelaraatin johdon alaisiksi, voitettava heidän por­varilliset
tottumuksensa ja traditsioninsa sekä kasva­tettava
itse proletaaritldn proletariaatin diktatuurin
pohjalla pitkällisessä taistelussa uusiksi ihmisiksi, sillä
hekään eirät yhtäkkiä vapaudu pikkuporyarillbista en-nakkoluulobtaan,
eivät ihmeen kautta eivätkä jumalan-k
a i k k i a l l a , missä suomalaisia työvä­en
urheiluseuroja jo on, agitatsio-massa
tuhatmäärin.
Heinäkuun puolivälissä oli Mosko­vassa
^ u r e t "kansalliset kilpa^ut,
nia t^o i.s kt i•e l1i-sXte n k1e sk» uudje ssa yhUte4-. .o sa.n ottajViat k—a ikkialta Neuvostolii-
naisen C„ anad, an VL abuo r Se.p. or>t*s UTTm •o n »osta. Yleisoa kil*p^a ilu•j' a -seuraa-perustamisen
puolesta. Jollei tob-kielisillä
ole tilabuutta ^eikä voi­mia
oman seuransa perustambeen
koetettakoon näitä saada vaikkapa
vain yksityisinä ji^ninä suoma­laisten
urheiluseuroihin. T o v e r i l l i s e l ­la
kohtelulla ja opastuksella saa­daan
heistä sopivia j a tarmokkaita­k
i n työväen urheiluliikkeen propa-geerajia
oman kansallbuutensa kes-
Englannin ja Ranskan välisessä
maa-ottelussa saavutettiin . m.m.
seuraavia tuloksia: 800 m.: Lowe,
England, 1,54,2 sek. 100 m.: J s ck
London, 10,7 sek. 110 a i t a j . : Gaby,
14,9. 200 m.; B u t l e r , 21,9 sek. P i -
tuush.: A l z i e u , 7,08 m. 5,000 mm
j u o k s u : Beddari, Ranska, 15 min.
17 sek.
P a r i s t a asiasta tässä pitäisi taas
suuta murtaa.
Ensimäinen asia on tarkoitettu
etupäässä metsäkämpille lähteville
pöllintekijöille,. mutta saavat siitä
osansa ottaa, muutkin kuolevaiset,
j o i l l e itsensä valistamineh on tär­keää.
A s i a on nimittäin sillä tavalla;
että me olemme . saaneet äskettäin
käsiimme oikein hyvän k i r j a n , jota
tahtoisimme suositella kaikille kuo­levaisille,
mutta erittäinkin juuri
metsäkämpille lähteville jätkille.
Olemme itsekin olleet kymmenkun­t
a talvea ja kesää Perä-Pohjolan
metsäkämpillä j a niinollen tiedäm­me,
kuinka suloiselta tuntuu saada
siellä lukea oikein hyvää j a äDiä
päähän kasvattavaa kirjaa. Tämä
k i r j a , josta nyt puhumme on nimel­tään
Talousmaantiede. Se on t o t i -
äidin armosta: ei>-äl kumotislunnusluksen eivätkä dek- f«sti hyvä k i r j a ; p a A a i t a , mitä kos-r
e e l in v o i r n a l l a , vaan ainoastaan pitkällisessä ja vai­keassa
joukkojen taistelussa p i k k u p o r v a r i l l i s t a joukko-sisältöä,
luulossa, ettiei se mitään
uutta meidän korkeasti oppineelle
persoonallemme tarjoabi, mutta t u -
limmekin sitten aivan päinvastaisiin
tuloksiin. ' S i i n a o l i k i n sellaista t i e -
totavaraa, josta meillä ei ollut vielä
harmaata aavistustakaan. K u n o l i m ­me
saaneet luettua k i r j a n läpi, olim­me
päässeet taas muutamia portaita
ylemmäs tiedon rapuilla. Suppeasta
koostaan huolimatta on kirjassa n i in
väenyhdistyksien j a - vapaamielisten
seurojen välillä. Olisi paljon tehok­kaampi
keino painostaakseen näiden
tovereiden vapauttamiseksi nin^t-täin
yleblakko, pysäyttää typt niin
k a u a l ^ aikaa, että varmasti t u l i s i -rän
k i l a n ovet aukenemaan. Vaani, tämän
maan työläiset ovat vielä siksi t a ­kapajuisia,
etteivät'käsitä mikä te­hoaisi
j a toiseksi ovat vielä heikos­t
i järjestyneitä ettei ole sitä voi­maa
takanaan. Mutta sittenkin se
on heräämässä, sen todbtavat niin
£uuret j a valtaisat kokoukset, jotka
ovat pidetty tällä mantereella Sae­con
ja Vanzettin puolustamiseksi.
S i i s siinä mielessä kerääntykäämme
oikein suurin joukoin sunnuntaina
näyttääksemme vallassaolevalle luo­kalle
e£tä täällä Soossakin on, j o u ­kot
liikkeellä Saccp ja Vanzettin
asian puolesta.'
Kokoontumbpaikka on Thompson
Street eli S- j . Osaston talon edus­talle
k e l l o - 2 iltapäivällä, jossa en­sin
esiintyy j o i t a k i n puhujia jä sen
jälkeen lähdetään marssimaan kau­pungille.
Yhdysvaltain konsulaatin
edustalle italialais4n soittokunnan
tahdissa.
Työläbet! "Saccö jä Vanzetti ei
saa k u o l l a ! " Näitä kahta työläistä
ei saa kärventää kuoliaaksi sähkö­tuolissa!
Astukaamme ulos kaduille
toimintaan toveriemme pelastami­seksi!
"V**""®* jonkas minulle annoit",
kuuluisa H a l l Cainen ku-jottama r o ­maani,
on nähtävänä myös näyttä­möltä.
Se o n neljässä näytöksessä.
Tämä näytelmä esitetään nyt l a u -
antai-atana S. j . osaston haalilla.
Jokainen kai tietysti ilman mitääh
erikoisia vastaanpanembia haluaisi
nähdä myös tämän näytelmän. E s i ­t
y s alkaa 8.30 illalla^
• — Sama.-:
BORDER CITIES, ONT.
tieteellisestikin. Ja lukemattomat
muut maat aina Canadaa myöten.
K u n siis pöllintekijät lähdette
nyt syksyllä metsiinne, niin varat­kaa
kaikin mokomin seteeliinne tä­mä-
k i i j a . Siellä erämaan h i l j a b u u -
dessa, korttipelin j a vihaan \älje!e-mben
asemasta on teillä" vapaa-aikoinanne
hiton mainio tilabuus
kasvattaa tämän kirjan avulla i t ­seenne
vähän enemmän maaihnaii
tuntemusta kuin mitä nyt teillä
tietovarastossanne "on. VaKstus-nimistä
pääomaa meillä työläisillä
Snomalaisen Järjestön os. B : O 37
«TÖkokoakseMa 8—8—27, luettiin
j a hyväksyttiin tilikertomus eosimäi-seltä
vuosipuoliskolta. Sen mukaan
on osaston omaisuuden kokor.aicarvo
$11,211.43. Sutä on velkoja 57,-
595.00 joten puhdas omaisuus on
$3,616.43. Omaisuuden lisäys pno-lenvuoden
ajalla o n ollut $2,178.20.
Näin suurta omaisuuden lisäystä
voidaan pitää varsin tyydyttävänä,
varsinkin kUn otetaan huomioon,
että paikkakunnalla on \-ii:::eaikoina
v a l l i n n u t kova työttömyys.
Toimeenpanevalta komitealta tul­lut
kirjelmä koskien osaston omai­suuden
registeeransta ei antanat
aihetta enemmille toimenpiteille,
sentähden kun aikabemmin jo on
tehty päätös, että .asia järjestetään
heti kun kiinnityslaina saadaan jär­jestön
nimeen registeerattua.
Hyyäksjrttiin. johtokunnan endotus
järjestysvaKokunnan ohjesäännöksi,
sillä lisäyksellä, että jos järjestys­mies
tavataan päihtyneenä osaston
tilaisuudessa on. • hän heti paikalla
järjestysvaliokunnasta eroitetta.
Päätettiin ! perustaa tor\-isoitto-kuhta
osaston alaosastoksi ja hy-väksyttiih
sille säännöt. •
Juopottelun tähden eroitettiin
järjestysvaliokunnasta 'W, Linqvist,
Wm. Toivo j a S. Helminen ja tilalle
v a l i t t i i n E . T u o m i , Luoto ja K. Hill.
Kesäjuhlakomitea ilmoitti, että
puhdas voitto kesäjuhlista. lukuun-j
O t t a m a t t a ravintolan tuloja, oli
$45.87.
Snomalaisen Järjestön edustajako­kouksessa
ollut edustaja selosti ko­kouksen
kulkua j a siellä tehtyjä
päätöksiä. Niihin oli kokous t.vyty-väinen
j a päätti vointinsa mukaan
niitä ryhtyä käytännössä tcteotta-maan.
Protestikokocs Saecon j a Vanzet­tin
kuoleman tuomiota vastaan pi­d
e t t i in kaupungin keskuskomitean
toimesta suomalaisella haalilla sun­nuntaina
6 p. elok. Yhteensattn-mbien
välttämiseksi oli kokous jär­jestettävä
keskelle kesäistä sunnun­t
a i päivää jolloin jokainen joka
suinkin voi, mielellään menee ulos
kaupungista, vesien rannalle vilvoit­telemaan.
Ja sittenkään ei voitu
sitä yhteensattumaa \-ältl35ä si^
u k r a i n a l a b i l l a tovereilla oli eräs
tärkeä kokous samaan aikaan. Näis­tä
syistä johtui, että kokouksessa
oli vain suomalaisia ja joitakia
engläntilabia tovereita. Yksimieli­sesti
hyväksyttiin Työväsn puolus­t
u s l i i t on «hdottama päätörbusetoa
lähetettäTOksi kuvernööri FuUerilk.
TyottMnien jarje«läininea. ^su-pungin
keskuskomitea .vhdessä ete­lä-
Ontarion niirikomitean kansa
paljon tietoja eri aloilta,;että sen
luettuaan tietää suunnilleen, mikä
on aina Hian vähän, j a a k s i s i tS on
kaikissa mahdollisissa ja mikssi
myöskin mahdottomissakin tilanteis­s
a itsellemme hankittava. Tämän
tätä porvarillista komentoa vaivaa
j a mitkä ovat ne syyt, jotka johta­vat
eri aikakausina yleismaailmal-
Ifeta tilannetta. E i se mikään en-nustuskirja
ole, vaan sellainen luok- 'senttiä kappale. K i r j a valmistuu en-k
i r j a n avulla sitä halukkaat saavat
melkein ilmaisekd. Varatkaa siis
n^atkaaime Talousmaantiede. Sitä
saa Vapauden kirjakaupasta j a mak­saa
vain seitsemänkymmentä viisi
mutta mikäpä se tässä .
n i h i varmaa on. Muu kum
kaan on jätkille'tarjoStu itsensä v a -
listambeksi. Salimme sen kasiimme
Vapauden k i n a k a u p a ^ j a t u t k i m ­me
alussa sangen rikMviisaana sen
kataistelijan läsikirja, jonka jjää-l^^ k u u n alkupäivinä. ^ ~
h ä n ^ päntättävän tietää mikä por-[ Tomen j u t t u , mistä meidän pitää
väreitä j a sonrpääoman omistajia tämän päivän epbtolassanune pu-v
a i v a a , . valmistaessaan maailmaan hua, o n myöskin tavallaan vaOistus-verisiä
sotia. Siitä saa nähdä Kii-Ikysymys. Tämä meidän lehtonme,
nan kysymyksen j a sen ympärL«le |Vapaus, laajennetaan, kuten jokai-kehittyneet
vaiheet; Nenvostolnton'nen aikaansa seuraava kansalainen
I • pääsee siitä tuntemaan niin taian-1jo tietääkin, ensi lokakuun alusta
dellisesti k u i n poliittbesti j a maan-jviisi-päiväiseksi ja* k a i muutaman
a j a n kuluttua päivälehdekai. Sto
on jokaben oteittava oikein sjtJa-men
asiakseen 'lehden ienttäminCT
k a i U d e i l suomenkielisten kesbin-teen.
Tämän kuuh puolivälistä J
k a a yleinen levitysryr^.vs,;»
k i a lehtemme ystäviä kehoitetaan
siihen osaa ottamaan, arvoon J
sukupuoleen katsomatta.
p u o l e l t a piemme saaneet » ^ « ^ '^
että levi^rsrynnistyksessä
parhaimmiDe. levittäjiUe i ^ e * * ^^
myöskin palkintoja, kamoin
me oUeet kuulevmamme, etta
Canada jaetaan yhtä s u u r i i n - ^
_ r J l _ « . . « « o o T , näiden vaUJ-l
e oikein'7yti^7 kapa^»^* ^'^.^^Ä
levityksessä. Tämä tieto « ^
ä l l Ä m i t u l l a ole aivan va-^s»"
ma- Se kuuluu toisille olevan
varmaa. Itse puolestamme
ole sitäkään kokeneet.
N i i n ; miristakaa s i b tukki-l
i p o j a t metsiin lähtebsänne^
mukaan sielunrnokaa — ^""^ j»
lousmaantiede j a tilata
muut, tänne sivbtyksen
jääneet alkakaamme ^^-^JL^
l u j a s t i Vapauden levitys^I«^*°'
I.oppo«a»o