Vapaus, March 19, 1925

              KAmmEN IIMITON TTOIOKAATAJAT THTEESRINTAMAAN! TTCLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KJBIIN MlOimmm
V
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta 1
Vain iärjesiyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa f
No. 34 —1^25 FedttBted Pressin jäsen. Torstaina, maalisk. 19.—Thur., MarchX9th, 1925 IX Vuosik.~-VoL IX
1 ••••
Toronto. — Ennen töiden alötta-
TOista tälle työkaudelle ovat ^urakoit­sijat
waat;ineet palkkataksan tarkis­tusta
ja työajan määrittelyffc; Vaa­timus
on esitettir .Työministeriön
Torontossa olevalle edustajalle E.
Comptonille ja- jollekin virkaili­jalle
Rautatie-,ja kanavaministeriös-tä.
Ehinäisten unioide^ edustajat
ovat vaatimusta vaBtustaheet,* ja t n -
lec kysymys työministeri James
Murdockin ratkaistavaksi. Asia kos­kee
noin 2,000 ammatti- ja seka­työläistä.
,
Yleisissä töissä noudatettava palk-kataksa
tavallisesti laaditaan paik­kakunnalla
kussakin ammatissa
maksettujen palkkojen perusteella,
selittää Amerikan , Työväenliiton
yleisorganiseeraaja John Flett, jo­ka
on saapunut asiasta neuvottele­maan.
Uniot käsittävät urakoitsi-jain
"tarkistusten" ja "määrittely­jen"
tarkotuksena -olevan palkkojen
alentamisen ja työpäivän pitentäini-sen.
Ammattilaisilla on ollut 8
tiinnin . päivä, sekatyöläisillä 10-
tuntinei^. "Työajan yhtäläistyttä-misen"
nimellä urakoitsijat tieten­kin
haluaisivat jatkaa ammattilais­tenkin
työpäivän 10-tuntiseksi.
"Ainoat, joille näistä muutoksis­ta
olisi hyöVä, ovat urakoitsijat",
selitti Flett. "Hallitus niistä ei
hyödy senttiäkään, eika kansa. Tä­nä
vuonna suoritettavasta työstä
laaditut kontrahdit tehtiin voimas-saolevain
työpalkkojen pohjalla, ot­tamalla
juuri nämä palkat työkus­tannusten
perusteeksi. Sitäpaitsi
on sekä yleisissä että yksityisten
urakoissa aina tapana turvata ura­koitsija
työpalkkojen vaihtelulta,
joten palkkojen nousu ei tule ura­koitsijan
vahingoksi. Niinpä ei ole
mitään muilta syytä muutoksiin
työoloissa kuin/ nrakoitsijain halu
saada ylimääräistä .voittoa<^ tyiönte-kijäin
kustaiiiiuksella", • •; ' ^ •
Neuvottelut pidetään St. Cathari-nessa,
Ont. ^' ,; , '".,>
Hätäapua antavain her­rojen
röyhkeys
Hamilton, Ont. — Canadan työt-tömäin
yhdistyksen Hamiltonin nu­mero
toisen osaston esimies ^ohn'
Brewer tuomittiin 5 päiväksi van­keuteen
sentähden, että hän oli
saattanut "epäjärjestystä" 'aikaan
kaupungin hätäaputoimistossa. ,
Tov. Brewer oli useina päivinä
peräkkäin käynyt hätäaputoimistos­ta
tiedustelemassa, josko hänelle
annetaan polttoaineeksi hiiltä. Ha-nen
tiedusteluunsa oli jokaisella
kerralla vastattu, että asia on har­kinnan
alaisena. Moinen puhelu 0
kuitenkaan suurestikaan lämmittä­nyt
hänen asuntoaan, jonka tähden
Brewer menetti malttinsa eräällä
kerralla, ja antoi häiläaputoimiston
•virkailijain tietää mitä hän oikeas.
taan heistä ajatteli. Mutta sita~~ei
olisi pitänyt tehdä", sillä herrat van<
gituttivat hänet, ja hänet tuomittiin
maksamaan joko kymmenen dollaria
sakkoa, tai vankeuteen ,5 päiväksi.
Bahattomana ollen hän joutui me<
nemään vankilaan.
Moinen menettely hätäavusta • huo-lehtivain
henkilöiden taholtai on mi­tä
surkuteltavinta julkeutta.
Nova Scotian avustettava
Sata matkustajaa huk-loinut
laivan upo­tessa.^
^
Tokio, Japani. — Japanin koillis-
Tannikolla plevan Takashiman k i t e i ­syydessä
näyttää t^nneen pieni
höyrylaiva Uwajima Maru, vieden
mukanaan noin sata matkustajaa.
Rannalle on ajautunut 15 pelastu­nutta,
joilta vasta saatiin ensi tie­dot
onnettomuudesta. Kova myr^
ky raivosi silloin näillä tienoin.
Monta kalastaja-alusta haaksirik­koutui,
ja niissä pelätään miehiä
hukkuneen,
Fascistista tylsäilyä
sissa
Sudet hätyyttävät ih­misiä
Edmonton, Alta: — Eräältä Vil­nasta,
Alta., luoteeseen olevalta uu­disasutukselta
kuuluu kummia jut­tuja
jännittävistä taisteluista suu­ria
susilaumoja vastaan. Asutus
on siinä määrässä noiden yaanivain,
nälkäisten petojen uhkaama^ että
asukkaat tuskin uskaltavat poistua
talojensa lähettyviltä. Tanssit on
täytynyt, lykätä toistaiseksi ja 'pe­ruuttaa
kaikki semmoiset tilaisuu­det,
joiden vuoksi pitäisi liikkua
ulkosalla auringonlaslrän j a -nousun
välisenä aikana.. ; ;
Kun yiime viikolla joukko uudis­asukkaita
oli paluumatkalla Hamli-nissa
pidetyistä tansseista, ahdisti
heitä ^usilauma^ yli kolmen ;,mailin
\ matkan yksinäisellä metsätiellä, py­syen
ainoastaan muutaman jalan
päässä, reestä. Yhdellä miehistä oli
[mukanaan luodikkö,;mutta hän pel-j
käsi, että jos hän alkaisi sillä am­pua,
ärsyttäisi se sudet hyökkää­mään
h2idän 'kimppuunsa. Kahdes-
[ti yritli etimuhaineh susi loikata re­tkeen,
riutta pyssynperällä annetut
iskut käännyttivät sen,- ja vihdoin
[jättivät pedot takaa-ajon.
Eräs hevosen selässä kämpälle pa-
I laava metsätyöläinen joutui kym-rmenkunnan
suden piiritykseen. Hä-tnen
täytyi jättää hevonen oman on-
Inensa nojaan ja kiivetä 'puuhun.
Tukholma. —- Ruotsalaisen fascis-min
pää-äänenkannattaja, Kvälltid-ningen,
jokp on tunnettu kommu-nistiajojahdistftfinr
|>h esiintynyt
moiikkamaisuudeliB, jonka luulisi
olevan, ominaista vain suomalaisille
fascistipiireille, | niitä esiintymisen
tylsyyteen ja 'naurettavuuteen tu-
•le«.. '
, > Kuten ingistel^
sink<>iiimiunistipttolu toimistoon
äskettäin niurto, millä epäilemättä
tarkoitettiin päästä käsiksi "tärkei­siin
asiakirjoihin". Kun tällaisia ei
tietysti löytynyt, alkoi "Kvälltidnin-gen"
rusnailla näitä omasta pääs­tään
kuin' lyhtypatsaita. Niinpä tie­si
se heti kohta-murron jälkeen
ilmoittaa saaneensa käsiinsä erään
Sinovjev-kirjeen — tällaisethan
bvat: hykyään muodissa!" — mutta
pyynnöstäkään huolimatta ei lehti
ole, julkaissut tätä hämmästyneen
suuren' yleisön iloksi. Mutta jos­kaan
Ruotsin kansa ei saanut lueak
seeh tätä kirjettä, taritsi mainittu
lehti sille sitä rasvaisempana maku­palana
erään "sähkösanoman"., Jät-tiläiskokoisten
otsikkojen alla. jul­kaisi
lehti näet seuraavan 'pienen
j a mielettömän "sähkösanoman":
'•^Ajrvid Wretling, Moskova, Ktem-li.-,
• Sotamahti tunnustaa taistelu-v^
lniiuden. Voidaanko ohjeita nou­dattaa?
Kaikki selvää. Oscar Sa-muelson."
/
Järjillääh olevalle _ ihmiselle, joka
jonkunkaafi verran tuntee "sähkö­sanomassa"
kosketeltuja "seikkoja"
ja nimiä, oli tietysti selvää, että oli
kysymys isuoranaisesta hullutukses­ta,
mikä tietysti ei estänyt, että
f sähkösanoman" laatijoilla oli tör­keä
tarkoitus.
Itse osoite jo oli suuressa määrin
epäselvä, Kremli kun on kokonainen
kaupunginosa, ja toiseksi ei koip-munistiliikkeejft
kahdesta tunnetus­ta,
Samuelson-nimisestä jäsenestä
kumpikaan kirjoita nimeään "sähkö-sanomassa"
mainitulla tavalla,
• Mutta lennätintiedon heikkoudet
eivät' huolettaneet '^välltidninge-
Sade, joka sattui vilja-keinottelijain
korville
'Winnipeg. — '^Onnettomuuksien
päivä, kun perjantai sattuu kuu­kauden
-JLS päivälle", on vanha tai­ka,
joka sai uutta vahvistusta per­jantaina
t. k, 13 p. täkäläisessä v i i -
japörssissä.' Koskaan ennen ei siel­lä
viljanhinta ole yhtenä päivänä
tehnyt niin piitkää hyppäystä alas­päin
kuin nyt, nim. 15 % senttiä
bushelilta. Hinta nousi kuitenkin
myöhemmin sen verran, että päivän
alennus pörssiajan päättyessä oli 14
senttiä, ollen $1.72 % eli 47 1/8
alempana tämän sadon korkeimmas­ta
hinnasta, joka oli $2.20 7/8.
Tämä oli vuoden hurjin pörssipäi­vä.
Kaikki möivät mistä hinnasta
tahansa, harva osti, ja keinottelijat
menettivät hiryeitä summia:
Chicagon pörssissä oli samanlai­nen
tilanne. Syynä oli ensinnäkin
se, ettei ollut ulkolaisia ostajia,
mutta vielä; enemmän vaikuttivat
tiedot runsaista sateista Yhdysval­tain
tfilviyehnä-alueilla.. Siellä oli
kuivuus uhannut tehdä sadolle tu­hoa,
mutta nyt • ön Yhdysvaltain
länsi- j a lounaisosissa satanut riit­tävästi'
ja muutenkin ' sääsuhteet
kääntyneet suotuisiksi. Mailman
viljavarastojen riittänjättömyydesstä,
jota tähän asti on huudettu huuta­masta
päästyäkin, ei nyt kuulunut
hiiskaustakaan; päinvastoin puhut­tiin,
että Europan- maihin oli os­tettu
viljaa yli tarpeen. v
Seuraavana päivänä nousi hinta
2 % senttiä bushelilta, joten kei­nottelijat
tulivat saamaan osan
tappioistaan takasin.'
V ' • ' o" . '
[LHpsaenlvl oen, ej•na sik•e uIlt*iät- e ntkui1lniv- aXtl a •mu ki•ek h1ae.s ni tikoä.v me- -I ,m ,_a„" ^5.o ,k a „m a,.i nits,i 'j ättäneensä <s,a ^h...-. ,
irit häntä etsimään ja saivat hänet
{pelastetuksi, ammuttuaan kuoliaak-
[si ; kolme sutta ja haavotettuaan
[useampia. ' . '
iNeuvostohällitus ei t u i -
nusta tsaarin velkoja
iPariisi. — Pääministeri Herriot
ja Nettvastovaltojen lähettiläs Kras-ke^
ustelivat Venäjän veloista
inskalle. ^^^assin sanoi, että Mos-varmasti
kieltäytyy tunnusta-nasta
tsaarin velkoja, niii^knin kan-inkcmissaarien
pnheenjbhtaja By-ja
ulkoasiain komissaari Tshits.^
lierin äskeisissä pubeissaan jo olivat
naininneet. ^ - > . h
-Krassinin - poissaollessa; o l i ; Vena-pän
lähetystön dhteeri Vollne saat-nut
Randcan halfitoksen - aemmoi-kädtykseen,
että nenvostohal-
Jtus muka olisi taipuvainen tonnus-an
tiuo velat.
\
kösanoman" j a sen "avaimen" k r i -
minaalipoiiisiUe,- luvaten lehti tehdä
itsekin parhaimpansa y> saadakseen
asian "selvitetyksi".
Jännittynyt sunri, yleisö odotu
nyt henkeäsalpaavassa jännityksessä
mitä- poliisilla oli • tästä kauhistut­tavasta
asiasta sanottavana. Suu­ren
yleisön ei tarvinnut-kauan odot­taa,
sillä vielä saman päivän iltana
ilmoitti "Lehtied tiedonantotoimis-to"
seuraavaa:
"Intendentti Hallgren on tiedus­teltaessa
-lausunut, että -'hän on
Kvälltidningeniltä vastaanottanut
mainittm shifferisähkösanoman.
Asia on asianmukaisessa järjestyk­sessä
tutkittu, ja intendent-ti
Hallgren katsoi v o i v a n s a
töimeenpannnn tutkimuksen perus­teella
lausua^ että hänestä tuntui,
että kaikki mel^kit osoittaisivat kir­jeen
sisältöineen y olevan lähtöisin
henkflöltä, joka <äpd4iinnat Uvehtiä
lehden ja yleiiÄiis feustannoksella!
Kuka Lianin seuraa-
/ jaksi
Oslo. — , Norjan sanomalehdet
ovat hangen innokkaasti pohtineiet
kysymystä, - kenestä tulee Lianin
seuraaja. Metallityöväenliiton pu­heenjohtaja
Halvar Olsen -ja animat-ti
järjestön sihteeri, parlämenttiT-edustaja
Alfred Madsen mainitaan
ensi sijalla ehdokkaina. Jotkut
väittävät, että Olsenilla olisi suu­remmat
mahdollisuudet tulla vali­tuksi.-
€lace Bay,: N;f S, — Kaivosmies­ten'
piirivirkaiUj)|t ovat julkasseet
seuraavan vetoon uksen yleisöön he­t
i lakon alettua:
Suuri joukko : caivosmiesten per­i
s i tä bh iiuatavil ssa puutteessa, ja
jos ulkoai/äin ei: '^d& apua, nälkä­kuoleman
tapauki a voi sattua.' Mo­net
näistä,.miehijfeä ovat sotavete­raaneja
jä kaildiJ he työskentelevät
Nova Scotian 'iifestön omistamiin
luonnobrikkaul^sinl perustuvassa te-ollisuudesisai^^:^:
i
Heti al?^ä|m^ neuvottelut yh­tiön
kanssa, viimef:^^ kävi
selville, että n^ tyisten palkkain
riittämätiömyydMtl huolimatta, yh­tiö
aikoi yhä idpBJ aa palkkoja. Tä­män
ennusiu^8(W-^ ae olemme julki-lausuneet
jbiäiaS la kirjelmässäm­me
heti .neuyoife ijen alkamisesta
tähän päiväärf-ast ,
iHckttir ai^ Ulemme.
Täydellisimmin.; todistaa ennus­tuksemme
olkeufistuksi Wölvinin
Armstrongille lälÄltämä sähkösano­ma,
jossa hän «iii^o:
"Kivihiiltä: löytyy s^ada tuo-
• tetuksi halveinjpialla Cape Bre­tonissa.
Nykyisissä oloissa ja
miesten johtajien kieltäytyessä
hyväkisym^tä - pientä palkan­alennusta,'
imtN^ muuta he
voisivat ödbttatf kuin kurjuut-
• ta?" . tM
Ttion yhtiön pä|miehiltä ei ta­vallisesti
saada;f.*i6in avomielisiä
lausuntoja. Nytt aianotaan selviksi,
että koska yhtiö l i pysty menestyk-sellä
pitämään hiiIii;^ivoksiaan käyn­nissä,
' niin meidän; jotka niissä
työskentelemme, iäylyy kuolla näl­kään,
v a i k k a — i teoreettisesti — -
tuo kivihiili on li|oyk Scotian väes­tön
omaisuutta/ i|)oininion Coal yh­tiön
kivihiili, vaikka sen hintaa l i ­säämässä
on iso Joukko asiaankuu-lupnattomia./
ktistänriuksia, maksaa
^yhtiölle. |3;6p^|!^|^)jse^^
Siksi yhtiö on-sanotun hinnian mää­rännyt
kivihiilestä. työläisilleen. Jos
Mr. Wolvin ilmottaa kustannukset
korkeammiksi, ei hän pysy totuu­dessa,'
:
Irlannin taydennysvaa-vaaleissa
hallitus
voittanut
Kevyessä äänilajissa laaditun kir­joituksensa
tästä järjenköyhäin her-rasretkujen
mauttoioiasta metkusta
päättää "Politiken" seuraavin vaka­vin
loppuvedoinr
Politiken ja Ruotsin kommunisti­puolue
on todella kiitollinen vihollis­tensa
ennenkuulumattomasta tyh­myydestä
ja tylsyydestä. Emme
olisi koskaan kyenneet paremmin
kuin itse nämä "Kvälltidningenin"
herrat paljastamaan, mitä roskaa he
ovat. Koko tämä ajojahtjpropagan-da
meitä vastaan tähtää vain sii­hen,,
että he saisivat jotkin työläi­set
antamaan heille mitä tapahtu­maa
sitten käytettäisiin fascisti'i-ten
väkivaltatoimien perustana. Mutta
herrasväki erehtyy pahasti. Me
kommunistit emme ole mitään ryö-väriromantikkoja
ja keikausmiehiä,
toverimme ovat kylliksi viisaita ja
luokkattetoisia säilyttääkseen pääU'.
sä kylmänä tällaisen provokationin
suhteen ja ylenkatseella suoriutuak-
TietamStön hallibto.
Mr. Wolvih ei tiedä mitään, kivi­hiilen
kaivamisesta. \
Mr. McLurg, varapresidentti, ei
tiedä mitään kivihiilen kaivamises-
:ta.;; '.
Mr. McCann,'yleiB-i8ännöitsijä, on
hankkinut kivihiilen kaivamista kos­kevat
tietonsa yhtiön kaupoissa, jo­ta
tietä hän on noussut nykyiseen
suuruuteensa.
Ei voi muuten ollakaan kuin että
miehet, joilla ei ole parempia edel­lytyksiä
kivihiiliteollisuuden johta­miseen
kuin mitä noilla , l^olmella
yhtiön pääjohtajalla on, surkeasti
epäonnistuvat 'NoVa Scotian. kaivos-liikkeiessä.
Kuka tavallinen ^' liike­mies
tahansa Voisi ostaa €ape Bre-tönin
hiiltä $3.60 hinnalla'tonnilta
kaivoksen suulta ja myydä sitä Ca-nadassa
rajattomat mj^rät sangen
hyvällä voitolla. Mutta niinkauan
kuin Nova -Äcotian taivosteollisuut-ta
hoidetaan Montrealista käsin,
niin kauan se tuottaa tappiota.
Voimme huoleti sanoa, että samalla
kun kaivosmiesten työpalkkoja alen­netaan
ja yhtiön alempain toimihen-kilöitten
^ palkkoja vähennetään, Mr.
Wolvin -yhä vetelee ylettömiä ja an­saitsemattomia
summia yhtiön ra­hastosta.
'
Taittela tulee jatkumaan. .
.Onnistuttuaan työnsululla saa-
:'maan palkat alhaisiksi, on yhtiö
.maattanut meidät rahattomiksi ja
kykenemättömiksi kestämään ny-icyistä
työnsulkua kovinkaan pitkää
aikaa. 'Mutta vaikka' olettaisimme­kin,
että yhtiö voittaisi meidät ny­kyisessä
taistelussa, niin onko. Nova
Scotiassa ketään niin älytöntä, jo­ka
luulisi' meidän taistelumme lop­puvan
siihen? Emme lunle olevan.
Yhtiön täytyy saada lähetetyksi k i ­vihiiltä
ennenkuin kakxi kuukautta
on kulunut. Me tulemme jälleen
pitämään huolen siitä;' että kivihiil
Dublin. — Irlannin eduskunnas­ta
on eronnut 9 natsijjrtialistia, jou­duttuaan
monessa 'kysymyksessä
vastustamaan hallitusta, vaikka hei­dät
oli vaalittu hallituksen ehdok­kaina.
Tasavaltalaiset olivat pph.
nistaneet kaikki voimansa vallatak­seen
näJhä sijat natsionalisteilta.
Heidäh onnistui saada ainoastaan
kaksi näistä paikoista, kun sensi­jaan
hallituspuolue vallotti seitse­män^
Voitto oli tosin monessa vaa­lipiirissä
sangen täperällä, mutta
kun Irlannissa on käytännössä suh­teellinen
vaalitapa, osottavat tulok-set
melkoisen hyvästi todellisia voi­masuhteita.
'
Vaalit olivat täysin- rauhalliset.
Muutamia vangitsemisia (taipahtui
toisena henkilönä esiintymisen joh­dosta.
Sean Milroy, joka oli ollut kapi-noivan'
natsionalistiryhmän johtaja­na,
kärsi surkean tappion, samaten
kuin kaikki häneri\ eronneet toverin­sa,
joten tuota ryhmäkuntaa voi
pitää näyttämöltä kadonneena.
K i i k k i seitsemän nyt valittua nat-sionalistia
ovat varmoja hallituksen
kannattajia.
VardelukoiiFereiissia bniiDataaii
Myöhäinen talvi Euro-
V passa
Lontoo, — Europan hallituksien
miettiessä, rtiistä päivästä "kesä­aika"
pannaan alkamaan, ei kesä-ilmoista
yielä ole pienintäkään en­nettä*^
Päinvastoin on kautta E u ­ropan
tavattoman myöhäinen talvi.
Kovia lumipyryjä on ollut niinkin
kaukana etelässä kuin Napolissa as­ti.
Siellä on ^.ollut nähtäyanä, se
i^ttoltuinen-häky, että Ves
See tulta' lumipeitteisestä huipua.
taan. ,\
Äeininmaassa on ollut rajuja lu.
mtmyrskyjä. Rivieralla, Genovan
lahden ihanalla rannikolla, ovat vie­railijat
hätää kärsimässä Jcylmäin
itätuulien takia. Etelä-Saksassa on
ollut' ankaroita pakkasia.
Englannissa oli verraten lauhkea
talvi,' rankkoine sateineen, ' liiutta
nyt on tullut pakkasten vuoro. Vas­ta
maaliskuulla ovat olleet tämän
talven kovimmat paklcaset.; Poh­josessa
oh ollut ankaroita lumi­myrskyjä
ja kaikkialla purevan kyl­miä
itätuulia.
Rajujen, itämyrskyjen ilmotetaan
haittaavan Brittiläisen laivaston
suuria manöövereitä Välimerellä,
, _———o—••••
FAStlSMI JAPANISSA
Tokio. —- Kiihkoisat yleisen ääni
oikeuden vastustajat tunkeutuivat
eräänla-i iltana pääministeri Katon
asuntoon, kurikoilta asestettuina,
aikoen väkisin ajaa aatettaan hä­nen
kalloonsa. Mutta Katon palve­lijat
riensivät avuksi ja tappelivat
tunkeilijoita vastaan, kunnes poliisi
ennätti paikalle ja vangitsi nämä,
Miehet "pisuttiin aseista" ja raa­hattiin,
vastaan potkimisistaan ja
kirkumisestaan huolimatta^ poliisi­asemalle.
Siellä heidät tunnettiin
taantumuksellisen, Metsuru Toya-man
johtaman ryhmän jäseniksi,
jotka vaativat äänioikeuden rajotet-tavaks[
niin että äänivalta olisi a i ­noastaan
perheitten päämiebillä,
koska Japanin -ikivanha perhejär­jestelmä
ei muutoin säilyisi.
Edellisenä iltana oli samanlainen
joukko yrittänyt mennä aatelisedus-tajan
varakreivi Itakuran ''puheil-le",
niutta poliisi oli paanut ai­keesta
vihiä. Kun puheillepyrkijät
huomasivat palatsin vahvasti varti­oiduksi,
livistivät he pakoon.
Washington. — Kun .Kansainlii­ton
kokouksessa Qenevessä on käy.
nyt «elville, että ei mitään aseista­riisumista
eikä yleistä turvallisuus­sopimusta
Liiton toimesta aaadfr-ai
kaan dnakaan yhteen vuoteen, pi­tää
presidentti Coolidge sitäkin suo-
.tavampana asekonferenssin kutsu­misen
Washingtoniin. Täällä ol­laan
sitä mieltä, että ne vallat, jot-ka
hylkäsivät ,Geneven pöytäkirjan
(Suurbritannia ja sen alusmaat),
mielellään kokoontuisivat Yhdysval­loissa
jatkamaan neljä vuotta sit­ten
pidetyssä. asekonferenssissa
esiintulleiden kysymysten käsittelyä,
joka silloin jäi kesken.
Europan man nervallat ovat sillä
kannalla, että ne eivät 'mostu vä­hentämään
varusteinaan, ennenkuin
ovat varmat "turvallisuudestaan".
Niinpä el Wa8hlngtonin konferens­sissa,
jos se pidetäänkin, tule mi­tään
ainakaan maa-armcijain vähen­tämisestä,
' Yhä kuitenkin puhutaan - aseista­riisumisesta,
varustelun vähentämi­sestä,
: mailmanrauhasta; kansainvä­lisestä
sovinto-oikeudosta ja kaikes­ta
muusta kauniista. Mutta se on
vain silmäin lumeeksi kansalle, et­tei
samalla aikaa tapahtuvaan kuu.'
meiseen ^ varustelukiihkoon kiimtitet''
täisi huomiota. ' VarusteloHa kun
itsekukin kU-ran yrittää Uata "tur­vallisuuttaan",
niin se pakosta joh­taa
.sotaan ei ole kauan, Iran
siltä saatiin riittävästi kokemusta.
Sentähden täytyy yleistä mielipidet­tä
tyynnyttää tuollaisilla tyhjänpäi?
väisillä puuhailuiUa,
Britannian perimmäisenä ayynä
Geneven pöytäkirjan hylkäämiseen-oli
se, ettei se halua IddUda kan­sainvälisiä
kysymyksiään < ällstä4>
yleismailmallisen, sovinto-oikeuden
ratkaistaviksi. Sillä on' tunnollaan
rosvon-olkeudeOa tehtyjä valtauk­sia,
joita se tietää ei voivansa puo-lustaa
minkäänlaisen "oikeuden" n i ­mellä
kulkevan laitoksen edessä.
Enimmät muut. Kansainliiton jäse­net,
ainakin sanovat alistuvansa kai­kissa
asioissa mailmanoikeuteen. ;
Varsin epäiltävää' myös on Yhdys­valtain
alistuminen mailmanolkea-den
päätöksiin — kalkissa aaioisb,
samasta syystä kuin se Britannial­lekin
on niin vaikeata. '.>>^
seen pohjattoman tolkuttomasta
fascistiroikasta. Me emme pyH v2-
hemmistökeikauksiin vaan jonkko-_^nime tappiolle, me laitamme niin.
mahdollisimman pontevasti, mutta
siitä ei ole ollijt mitään hyötyä,
HaUitaksen kaota.
Jos me näemme nälkää, on se
yhtiön' ja meidän välinert, yksityis-sopimuksen
alainen asia; mutta jos
me koetam me puristella yhtiöltä
tä ei tule! Jos me silloinkin jou- myönnytyksiä, niin silloin se on
liikkeeseen, yhdistämään Ruotsin
työläiset ja köyhät talonpojat suu­reen
vallankumoukselliseen jonkko-ettei
kesälaivauksesta tule mitään.
Me jatkamme tätä ainoaa käjrtettä-vissämme
olevaa menettelytapaa —
toimintaan. Ja aika itse toimii mci-j niin katkeraa kärsimystä kuin se
dän päämäärämme hyväksi. Itse-; meille taottaakin — mben Batäska
pä "Kvalltidningetiin" jnlkeus jaj kunnes miehemme, heidän vaimohsä
typeryys on omiaan kannustamaan} ja lapsensa vapautuvat siitä ainal-meidän
toverejamme taisteluani scsta nälän ohasta, jonka alaisina
suurten, kansojavapauttavien ihan-» he ovat eläneet: viimeiset neljä tai
teidemme hyväksi, päättää "Politt- viisi vuotta. Olemme tÄmän seikan
ken". - selostaneet h a l l i t a s vJrkaiUjoille
mitä tärkein yleisluontoinen asia,
se on omaisuuden saattamista vaa­ranalaiseksi,
ja meitä-vastaan suun­nataan
kaikki hallitusvalta' ja sen
voimakeinot. Nykyinen tilanne on
kehittynyt siten kuin ennustimme
sen ^hittyvän. Nyt me ennustam­me,
että tämä tilanne tulee jatkU'
taaan siihen asti, kunnes tälle yh­tiölle
aitnetaan Cana<fas8a • sama
kohtelu kuin mikä sille on annettu
Newfoundlandissa. .
Fimmen tuomitsee an­karasti
Amsterdamin
viimeistä **yhteys".
Päätöslauselmaa
KuljetuBtyÖlälslntcrnati.onnlln sih­teeri
Edo Pimmen määrittelee Ams­terdamin
keskuksen venäläisten am-ttiattiliittojen
JUttymlstä koskevan
epämääräisen ^päätöslauselman seu­raavasti:.
Uusi Venäjän < ammattiHitoille
osoitettu kutsumus muistuttaa van­haa,
t.8. että Venäjän ommattllllt-tojen
on hyväksyttävä Amsterda­min
ammatlUiBen internationalin
säännöt^ j a ; anottava vastaanottoa.
Atrtsterdäinin ^ratkaisu el ole mitään
muuta kuin Venäjän ammattijärjes-töllö
tehty pahansuopa vihjaus eroa­misesta
Punaisesta ammatillisesta
internationalista. Tämä on ollut
niiden sisimpänä ajatuksena, jotka
ovat äänestäneet päätöslauselman
f^uolesta. Ehdotus itsessään on i l"
keä ja kehoitetaan siinä venäläisiä
menettelemään kunniattomasti.
Jos me. todella tahdomme' eheyt­tä,
ei ainoastaan sen lahkon eheyt­tä,
mihin itse lukeuduAme, vaan
yhteyttä koko työtätekevän luokan
hyväksi, / minkä yhteyden tarkoituk
sena olisi kansainvälisdn ja kansalli
sen taistelun käyminen työläisten
elintason parantamiseksi ja kapita
lismin kukistamiseksi, niin ei enem
pää Moskovan kuin Amsterdamin
kaan tarvitse olla voittajan eikä
voitetun. Ainoa keino eheyden to­teuttamiseksi
kansainvälisessä am­matillisessa
liikkeessä on englanti­laisten
ehdotus konferenssin kut­sumiseksi
ilman mitään ehtoja. >
Dominion hallitus ko­vana
laivarahtien
alentamisen puo-^
lesta
Verisiä mellakoita
Saksassa
Berliini.—•Vaalitaistelua, alka­jaisiksi
oli Haliessa verilöyly, jossa
scitscfnän henkilöä, niistä kaksi nais­ta,
sai surmansa ja yli \ neljäkym­mentä
haavottut, jotkut vaikeasti,
Halle, joka on Saksan sisukkaimpia
"punaisia" kaupunkeja, on tapauk-sen
johdosta raivoissaan; Kommunis­tit
käyttävät tilaisuutta hyökätäk-seen
nykyistä hallitusjärjestelmää
vastaan ja kehottaaksecn perusta­maan
sen tilalle neuvostohallituksen.
Mellakka tapahtui iltasella kello
10 tienoissa Kansanpuiston haalissa,
jonne suuret väkijoukot olivat ke­rääntyneet
kuulemaan kommunisti­en
presidenttiehdokkaan Tha^man-nin
puhetta. Siellä oli muitakin pu­hujia,
m^ m. eräs ranskalainen ja
kaksi englantilaista. Poliisi Ijiclsi
ulkomaalaisten puhumasta, . mutta
toinen englantilainen el tbtellut po­liisin
kieltoa, vaan alkoi pitämään
puhetta. Eräs saksalainen kommu­nisti
rupesi sitä kääntämään saksak­si.
Silloin kokouksessa järjestystä
valvova: poliisiupseeri hyppäsi pöy­dälle
ja, revolverillaan uhkaillen,
kielii puhujaa jatkamasta.
Nyt syntyi meteli, yhtäkkiä kuu­lui
laukauksia ja sitte seurasi hur­ja
pakokauhu. Lehteriltä . pakene­van
j ^ o h panosta särkyivät sin­ne
johtavat portaat^ ja moni louk­kaantui
pahoin. Ihme oli, ettei sa­toja
tallattu kuoliaaksi väkijoukon
hurjasti rientäessä ulos haalista,
josta valot oli sanimutettu, - ja jossa
kuolleet ja ^ loukkaantuneet nakasi-
O t t a w a . ' ~ Edustajahuoneessa on '
nyt useita päiviä keskusteltu 'halli- >
tu^sen tekemästä sopimuksesta Pe-tersenin
laivalinjan kanssa; Tuota > ^
sopimusta vastaan on hyökätty mi- ^
t& ankarimmin — eikä suinkaan '
suotta, sillä nouscehan hallituksen
suoritettava apuraha lähemmä 14
mlljl dollariin, samalla kuin Peter'
scnin rakennettavat laivat tulisivat
kalkenkaikkiaati maksamaan oinoas» .
teSLtu 7.^iöUi>^' E i , ÄinoflBtWia.JPohiolfa*^C4Al
Atlannin laivayhtiöt, vaan koko
Suurbritannlan mer^nkulkuedut
ovat nousseet katkerasti arvostele- ^
maan tätä Canadan hallituksen ai­komusta,
joka tulisi vahingolrta-moon
"emämaan", tärkeintä elineh-tpa,
laivallikettä.
Dominion hallituksen puolesta on r
Rautatie- ja kanavaministeri George:
P, Graham ponncjjckaastl selittänyt ;
Canadan hallituksen ei tulevan IUQ-purnaan
yrityksestään saada laiva­rahdit
Atlannilla alenemaan siihen
asteeseen, että canadalaisen tuotta- .
Jan kannattaa lähettää tuotteensa
Europan markkinoille. Olkoon Suur­britannlan
hallitus niin vastahakoi- :
nen kuin' tahtoo kontrolloimoan suu­ria
laivayhtiöitään; niin se ei estä
Canadan hallitusta toimhnasta slUä '
tavalla kuin Canadan edut vaativat.
Suurbrltannialta ei tähän osiaan >
kuitenkaan ole mitään apua odotet- '
tavana. Canada kulkee omaa tie- ' -
tään, tuli mikä tuli, ja "Suurbrl- -
tanniakin mielellään näkee, että sen
pojat merien takana pyrkivät itse
pitämään huolen asioistaan".
Mitä laivayhtiöihin tulee, niin nii­den
jhonopoölllle tulee hallituksen A
apurahasuumiitelma antamaan kuo-liniskun.
"Rohkenen ennu8täa'V^^
hän sanoi, "että ennenkuin leikki
on lopussa, täytyy johtavain valta-meriyhtlOlden
taipua sovitteluihin
Canadan hallituksen kanssa".
mm
m
mm
'•M
Kurdilaiskapina
Konstantinopoli. — Kurdistanln
kapinasta levitetään sangen ristirii«v
talsia tietoja. Jotkut sanomat ker­tovat
vkapinallisten kohta olevan- jo­ka
puolelta saarrettuja, joten kapi- :
na ennen pitkää olisi kukistettu.
Toisaalta tulee tietoja, ettei halli­tus
ennen kolmea kuukautta voi
varsinaista taistelua alottaakaan ka- '
pinallisia vastaan, ja sittenkin voi
taistelu m\iodostua sitkeälpsi ja pit­källiseksi,
kapina kun on laajalle
levinnyt ja kurdilaisten/vuoristoase-'
mat vaikeat vallottaa. Siihen viit­taa
sekin, että yhä uusia ikäluok­kia
kutsutaan palvelukseen i a tääU '
lä sattumalta; oleskelevia sotilaita
vaaditaan ilmottautumaan värväys-toimistoihin.
m
m
m
m.
vat verissään, poliisien raa'asti jah-taillessa
tuhansiin nousevaa säikäh-tynyttä
väkijoukkoa uloskäytäviS
kohden, laukausten paukkuessa ja:
hätähuutojen /kaikuessa. "
Kun kommunistit täällä Berliinis­sä
kahta päivää \j»iy5henmiin pani­vat
UAmeen • mieIenosotuks6n Hapen ^
verilöylyn johdosta, ampui " poliisi
yhden' miehen kuoliadcd luavot-'
tl kolotea. . , :.