Vapaus, March 12, 1929

              6hni2 Tiistaina, maalisk. 12 p;nä~-Tues^ March 12 No. 60 — 1929
V A P A U S
4 . T A A B A. S, C. NEO-T
O I M I T T A / A T r
B . A - TZSHVSEX. H- P E H K O X E . S. M . P O H J A X S - U X ).
Kes^tlatd at the P oM O f f i c e D e p a n i s e a : , O t u » » . •» »«ecoJ eU»» »»iteT.
I L U O T U S H I X . V A T V A P A U D E S S A:
XizjtrnSnaUmotcliMt tlM Icru. $2JD0 kxksi L e r t i * . — A r i o J i i u o o a o e n n e n U onneolojTotokiet 50c
p a l u s t a a n a . — Mjn«BKtan: t o i l n . t . t i : k . « l 50c t«rt«. HOO 3 k e r i x j . — S r c i r i a i i l n i ö i o l K t k«Tti,
«ZJOO 3 l u s u a . — A»acto«oUnio?ak«t »2X0 kerta. «3X)0 kakU kertaa. — KUf^Aaotaktet tlM kerta.
— Ko»l«a«BiIinoti>ki« 1 2 . » kerta, SOe l i i i c i a k a a ki;totUo»erJta tai c o i . s o . ä r . j - h i . IUJataaat«dot ja
«MCeamotnkaM SOe kerta. »1010 kr.Ime kertaa. — T i U p i i t i l t n i - t u j i e a ja i l o c t o a a g e c i t u u / i e n rud.t-läbetcttäti
ilmctuiHista etokäteea.
Ammatillinen
T I L A U S H I N . V A T : „
1 » k , %iSO. 6 I V . »2.50, 3 k k . »1.7S »a 1 k k . »I.OO. — Y i d y f T i U o I h J o ja Saonieen »eka i r o i i a l ie
•OumsailSe: 1 . k . » 6 4 » , 6 k k . » 3 3 0 , 3 k k . «2X0 ja I k k . »1X0. ^ /
' ~~ VAPAUS (Liberty) ' . „ .
l l i e oolf c i t a a cf Fincial» T o r i e r a i a Cacada. PiiM:.te<l dailr at SoJbnry. O o u n o . .
LakkoMteao selostus ODIOD Laken
lakon Yaibeista
Lakko Onicn Lakella Pigeon Timber, Työväestöllä on syytä painaa nuc
edellyttääkin, sillä käsitämme palk­katyöläisen
toimivan itseä^ vastaan
vain silloin kim hän ei ole omasta
as<?mflgt^qn tietoinen. Sensijaan ve­toamme
kaikkiin työläisiin siinä mie-l^
sä, että tämä vuosi osottautuisi oi­keaksi
järjestymisen vuodeksi, että
ensi katkasukautena olisimme voimak
L d i t e e a aiotot i l a o l B k a e t pitää o l U k o D t t o r i » a kello • i p . ilme»lymlipäi«än titllJKV* arkipäJTSeä.
Vapaj»<l«o t o i m i i o . : Hooorarto 207. Maekey B a i M i o j . « Dorhara St. Piihelio 536W,
VajMoae» k o o t t o r i : Lifceny B o M n j . 37 Lorae S«. P u h e l i n 1038. P o . t i o K > t e : B J I W . SaÄttry, Ont.
V a p t n d e a paioo j a l a t o i o p : Llhatj BuildiDf, 37 Lorne S t . Pohelin 23S7W. • .
Cenn/tl adtertiiiBf rate» 75e. per <oi. Joel». Slinimoia r i a r g e for aingla l a i e n i o a 75e.
ia the bett a d t e r t i t i o s mediiun amoos the l i n a i a b 'eople i o Canada.
T t e Vr.paua
IM « l e »ailloia t a h a n u »aa vaataarta en«im3i»««» ki.-jee»«tiine, k i f j o t u k a a oadelleen liikteeaboitajaD
jp—«>oBaUi.elU nimellä; J . V . K . V < N A S T O . liikkeetxh^/iuja. ^
Lttokkatttomion vahvistamisesta
Viime keskiviikkona vahvisti vetoomusoikeus Torontossa Vapauden
toimittaja Arvo Vaaralle "kapinallisesta herjauksesta" Sudburyssa istu­neessa
valamiesoikeudessa helmikuun 19 p:nä langetetun kuuden kuu­kauden
vankeus- ja tuhannen dollarin sakkotuomion, jossa lisäksi mää
riteltiin, eitä jos sakkoa ci makseta, niin jatkuu vankeusrangai.stus kah
della vuodella.
"Vetoomus hyljättiin kutsumatta kruununsyyttäjää", kertoo eräs k
pitalistilchti, "ylituomari Latchfordin lausuessa, että ei näytä siltä, ellä
kruununsyyttäjä olisi tehnyt mitään huomautusta siitä tosiasiasta, että
Vaara ei todistanut. Todistukset osottavat päinvastaista. Sen suhteen
oliko liirjotus suunniteltu yllyttämään kapinallisuutta, ei ollut mitään
epäilystä siitä, etteikö kirjolus ollut kapinallinen. Valitettiin, että syytös
kirjaan oli sisällytetty syytteitä sellaisesta, joka ei ole kapinallista
Tuon suhteen, tärkeä syytös siitä, voisiko kirjotus olla rikos Walesin
prinssiä vastaan, tuli nimenomaan valamiehistön toimesta syrjäytettyä
harkinnalta.
"Jostakin voi tuntua, riippuen kunkin kalsantoktmnasla, että tuomio
oli ankara, mutta tuomari oli paremmassa asemassa päättämään siitä.
.Ylituomari.. .lopetti sanomalla, että jos Vaara menisi Otta­vaan
ja ilmaisisi pallottelunsa ja lupaisi olla uudistamatta tuota rikosta,
niin hän voisi saada jotakin lievennystä."
Tähän oli tuomari Riddell lisännyt: "Minä vain huomauttaisin,
että rangaistus on kaksikymmentä vuotta vankeutta, joten kuuden kuu­kauden
tuomio ei ole ankara." Vähää ennen ylituomari Latchfordin
loppuliausuntoa oli samainen tuomari Riddell lausunut: "Menköön hal-litusviranomaisten
luokse ja ilmaiskoon pahotlelunsa. Hän ei vähää­kään
kadu."
"Vaaralle langetettu ja nyt vahvistettu tuomio ei ole mitään muuta
kuin näyte kapitalistisesta kostosta", lausui Canadan työväen puolustus­liiton
sihteerirahastonhoitajaj tov. Florence Custance vetoomusoikeuden
päätöksestä kuultuaan. "Se on terä kiilassa tien avaamiseksi taistelumie-listcn
työläisten jatkuvalle vainoamiselle", jatkoi tov. Custance.
"Ei saa olla mitään puhetta 'lupauksista olla hyvä'. Canadan tais-telumieliset
työläiset eivät tule kuulemaan, että toveri Vaara matelisi hal-
'iHi^en luokse ja pyytäisi armoa- Toveri Vaara on seisonut, paikallaan,
kutch iupkkataistelijan tuleekin. Kapitalististen tuomareitten imartelu ei
liikuta meitä;"
"Toveri Vaara", jatkoi työväen puolustusliiton toimitsija, "on jät­tänyt
kohtalonsa työläisten käsiin. Hänet täytyy saada Vapaaksi. .Hä-;
ncn vapautensa riippuu siitä tarmosta, millä me ajamme tätä asiaa ja
lähetämme vastalauseemme, jois.sa vaaditaan hänen ehdotonta vapautta-mistään,
Ontarion ylisyyltäjä^. H. .PriceMle Queen's Park, Toronto, ja
oikeusvirastolle, Ottawaan."
• o « • ' » •
Canadan työväen puolustusliiton toimeenpaneva kansalliskoniitca on
jo aikaisemmin vedonnut Canadan työläisiin, kehottaen heitä esittämään
vastalauseensa ja lahjottamaan tov. Vaaran puolustusrahasloon. Vetoo­musoikeuden
päätöksen jälkeen on se lähettänyt osastoilleen ja järjestö-jäsenilleen
uuden vetoomuksen ja keräyslistat puolustustahaston kokoa­mista
varten. Puolustusliitto vetoaa asiassa työväen luokkasolidarisu
teen, psottaen^ että Canadan työläisten täytyy järjestyä ,ja/valmistaiitua
torjumaan hallitsevan luokan kiihtyvää hyökkäystä, jonka tarkotuksena
on työväen kaiken järjestäytymisen estäminen ja hävittäminen, jotta heitä
voitaisiin vaikeuksilta riistää ja sortaa sekä käyttää — silvottaa ja mur-hautlaa
— kuumeisesti valmistieltavassa uudessa imperialistisessa sodassa.
Co:n kämpillä alkoi tammik. 26 p.
1929 ja loppui 5 p. maaliskuuta, kes­täen
siis 38 päivää.
Lakon aiheuttajana oli alhaiset pal­kat.
Siltä huolimatta, että metsä oli
perin huonoa, maksoi yhtiö ratapölkyn
tekemisestä vain 12 Vi senttiä kappa­leelta.
Sillä maksulla eivät parhalm-matkaan
metsämiehet kyenneet an­saitsemaan
edes keskinkertaistakaan
päiväpalkkaa, joten yleinen tyytymät­tömyys
työläisten keskuudessa johti
siihen, että esitimme yhtiölle palkan.,
korotusvaatimuksen. Ratapölkyn kat-kasemisesta
vaadimme 15 senttiä: ja
kuukausipalkatr kohotettavaksi 50:neen
dollariin, jotka olivat vain 30—40:neen
dollarim. Kun yhtiö ei - suostunut
vaatimuksiimme, niin päätimme ju­listaa
sanotun yhtiön kämpät lakko-tillaan.
Lakkokatsua
yhtiön kämpältä seurasi nom 80,
Borströmin kämpältä noin 70 ja
Lindqvistin kämpältä noin 25, L. Mäen
kämpältä, jossa työskenteli 50—60,
poistui toistakymmentä rehellistä työ-
Iäistä, (vanhanmaan "herrasmlelisten
Jäädes-ä töihin) joten lakkolaisten ko­konaislukumäärä
yhteensä nousi n.
pariin sataan työläiseen.
Työnantaja turvaantui valheisiin
Sen sijaan, että yhtiö olisi ryhtynyt
tyjTiesti ja asiallisesti harkitsemaan
työlälstensä pienten vaatimusten to­teuttamista,
riensi yhtiön pääherra
antamaan paikallisille lehdille lausun­nolta,
miten "punaiset" niuka ovat
saaneet aikaan rettelöltä yhtiönsä
kämpillä. Menivätpä vielä lausim-noissa
niin pitkälle, että antoivat suo­ranaisia
viittauksia, miten lakkolaiset
olisivat aikeissa muka polttaa heidän
kämppiään. Lakkokomitea jyrkästi
palvelukset, samoin kuin asiaamme
vahingoittavat , karhun-palveluksetkin.
mieliinsä-.,'/;jIa-sitten on työläisten
myöskin kägtärniöllisesli snhtandatta-va
asianomaisilii äten knin he ovat
snhtaatan^fr; nteihin.. Siten olemme
tasapuolisia kaöckia kohtaan.
Kieltäessään palkankorotuksen teki
yhtiö itseään vahingoittavan virheen
Maalisk. 5 p. kokoontuivat lakkolai­set
Työn temppelissä Port Arthurissa
harkitsemaan yleistä tilannetta. Y.
lelnen mielipide lakkolaisten keskuu­dessa
oli, että vastassamme oleva yh­tiö,
kieltäytyessään suostumasta työ-läistensä
kohtuullisiin ja oikeutettui-kaimpia
taisteleznaan elintasomme ko-hottamiseksL
A. Linkton. & Piuras, Nulo Rossi, O.
Westman, J. Wallemus, J. Carlson.
(Lakkokomitea)
hm vaatimuksiin, arvioi tilanteen vää­rin.
SUtä huolimatta, että yhtiö on
koettanut lakon aikana aina Mont­realista
saakka haalia työvoimaa la-konalaisille
kämpilleen, on yhtiö epä-onnistxmut
pitämään töitä normali.
käyiinissä. Tuollainen tilanne on siis
tuottanut yhtiölle suoranaista tappio­ta
ja paljon enempi kuin sen määrän
mitä olisi kulunut, jos yhtiö olisi
maksanut sen kohtuullisen taksan mu­kaan
mitä työläiset yhtiölle ennen
lakkoutumistaan esittivät. Nyt on yh­tiön
tuotantp suuresti kärsinyt, yli­jäämä
pienentynyt ja sen lisäksi on
yhtiön "kunnia-arvomeh" johto, jou­tunut
vähemmän kunniallisella tavalla
suhtautumaan työvoimaansa kohtaan,
joka kuitenkin on kaikkem tärkein,
aivanpa korvaamaton tekijä, ennen­kuin
Pigeon Tlmber-yhitiökään voi
pitää työmaitaan käynnissä.
Lakon lopettaminen
Kokousselostus
tehty lakkokomitean kokoukses­sa
Port Arthurissa 316 Bay St.,
maaliskuun 6 päivä 1929. Pu­heenjohtajana
toimi A. Linkton
ja kirjiuina allekirjoittanut.
LuettUn yleisen kokouksen pöj^-
kirja, joka hyväksyttiin sellaisenaan.
Keskusteltiin millä muotoa lakkoko­mitea
tiedottaa työväenlehdille tämän
lakon menosta ja sen päättymisestä.
Päätökseksi tuU, että lähetetään pöy­täkirjat
julkaistaviksi lakkomitean
allekirjoittamina.
Hyväksyttiin avustuskassatilit tilin­tarkastajien
lausunnon perusteella.
Päätettita kirjoittaa puhtaaksi kalk­ki
lakon aikana tulleet pöytäkirjat eri-tsrlseen
kirjaan, joka tullaan säilyttä­mään
L W . W:n Branchiin. Tästä
'^Raivaajiui^'
Sillä vihamielisyydeUä, jota raivaajalaisten loimitusherrojen taholta
harjoitetaan kommunistista liikettä vastaan, ei näytä olevan naitään rajoja,
huomauttaa toverilehti Eteenpäin toimituspalstoillaan ja osoitukseksi siitä,
miten pitkälle he tuossa intohimoisessa hyökkäyks«ssään m^e^^
lidtyainjaj nähtävät yhd^ viimeisimmän esimeAin.^V
v a a j i ^ i o h toimituskirjoitus, otsikolla: "MUävalistqiii^t
nen/sitä parempi koinmunisti." Sillien syytellään komniunisliseen liik­keeseen
kuuluvia työläisiä siitä, miten he ovat "fanalikkoja", "tietoisia
lurjuksia" ja miiita sellaisia "kauniita" nimiä, ilman perusteluja. Raivaa­jan
herrat ovat lähteneet lyömään konmiunislisla liikettä tässä tapauksessa
ei ainoastaan täällä, vaan noiden herrojen viha näyttää-kohdistuvan myös
Idn Canadan kommunistiseen liikkeeseen. Raivaaja kirjoittaa siitä seu
raavia sanoja:
*'Canadan suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ön sama ilmiö
huomattavissa, kuten n.s. Vaaran juttu on sen selvästi-osoittanut. Siellä
lietobia lurjuksia lienee vähemmän, mutta koko liike on poliittisten lasten
tai tylsämielisten käsissä", jne.
Mitä Raivaajan herrat t tapauksessa n.s. "Vaaran jutulla" tar­koittavat?
kysyy toverilehti ja vastaa: Ei luonnollisestikaan mitään muu­ta
kuin sitä, että canadalaisenlyöväenlehdeh, Vapauden vastaava-toimit­taja,
toveri Arvo Vaara on joutunut taantumuksellisteii pappien, painos­tuksesta
, kuninkaallisen tuomioistuimen tuomittavaksi. Toveri Vaaraa
vastaan nostettu syytös oli perusteeton, ja .Jkoko'kansainvälisen työväen­liikkeen
silmissä on jyrkästi tuomittu Canadan kuninkaalHsten harjoitta­ma
Vapaus-lehden sortaminen ja vaadittu tov. Vaaran Rapauttamista.
Koko Canadan valveutunut, luokkatietoinen työväki on sadoissa protesti-kokouksissaan
ryhtynyt puolustamaan Vapaus-lehteä ja sen syytettyä toi­mittajaa.
Parhaillaan on kä>7inissä voimakas avunkeräys tämän oikeus­jutun
rahastamisdcsiv
Ktika on sitten toveri Vaara? Hän on yksi niitä rehellisiä proletaa­reja,
joka on lähtöisin työväen omista riveistä. Hän on selväpiirteinen
kommunisti ja k>''kenevä työväenliikkeen toimitsija. Hän on tehnyt uraa
uurtavaa ja väsj-mätöntä työtä Canadan työväenliikkeen hy\'äksi, ei ainoas­taan
suomenkielisten, vaan myös muiden kansallbuuksien keskuudessa.
Tämän ovat tienneet kuninkaalliset, "häne;n majesteettinsa" syyttäjät ja
tuomarit, ja siksi hänet on tuomittu. Kal«i (ja puoli) vuotta vankeutta,
tai ehdollisesti 6 kk. vankeutta ja 81,000 sakkoa.
Toveri Vaara on parhaillaan vankilassa. Häntä ei vapautettu. Vaikka
asia vedottiin korkeampaan oikeuteen.
Ja samaan aikaan ilmest>-y viheliäiseksi "tuomariksi" Raivaajan toi­mitus,
joka syytää mitä inhoittavampia solvauksia suorastaan toveri Vaa-tuomitsee
moiset toimenpiteet ja ne
ainekset jotka tuonkaltaisla valheita
ovat lakkolaisista levltelleet. Tarpee­tonta
on oUut myöskin ketään syyt­tää
työläisten lakkoutiimisesta, muuta
kuin kuolemanlinjan alapuolella ole­vaa
palkkatasoa, joka palkkataso on
Pigeon Timber-yhtiön- asettama.
Lakon avustus
Aineellista avustusta olemme saa­neet
sekä Port Arthurin että Fort
Williamlri osuus- sekä kulutusr«oka-loilta
ja teoUlsuusunlonlstisilta ja kom.
munlstisllta ryhmiltä yhteensä $417.85
S i l t ä o n lakkolaisten avustamiseen
käytetty $299.80 joten lakon loppu­essa
oli vielä varoja jäleUä $118.05. SR
tullaan lakkolaisten yleisen kokouksen
päätöksen mukaaa palauttamaan a-vustusta
lahjoittaheiUe ryhmUle. ,
Avustuksen yhteydessä tulkoon
myöskin mainituksi se moraalinen
myötätunto jota olemme saaneet -osak­semme
kaikilta työväen ryhmiltä Ja
yleensä edistysmielisiltä aineksilta.
Onpa syytä aivan erikoisesti mainita.,
että . ammattiimlonistien paikallinen
Trades and Labor Councirkin osot-tautui
asiallemme niin myötätuntoi­seksi,
että sen sihteerirahastonholtaja
Alex Gibson kirjoitti lakkolaisia puol­tavan
kirjoituksen Port Arthurissa i l ­mestyvään
"News Chronicleen", osoit­taen
Pigeon Timber-yhtirä päämie­hen
E. E. Johnstonm samalle lehdelle
antaman, lakkolaisia koskevan tiedon»
annon, paikkansa pitämättömäksi.
Trades and Labor Councilin avulla siis
saimme Port Arthurin engl.-kleliseen
lehteen totuudenmukaisen selostuk-
Vaikkakaan emme tällä kertaa saa­neet
kaikkia vaatimukslamme läpi-
Tajetuksl, niin katsoen siihen, että kos­ka
nyt on jo edullisin katkasuaika
umpeen kulunut ja kelirikon aika kä­sissä,
niin lopetamme lakon niillä pal-kanylenyksUlä,
jotka yhtiö on lak­komme
psUcolttamana joutunut myön­tämään.
Bonen lakkoa jouduimme
Pigeon Timber-yhtiön kämpillä kat.
kasemaan' jä veistämään ratapölksm
12'/4 sentillä. Lakon puhjettua se
kohosi 13'/i senttiin ja nyt on se jo
H sentissä.-' Meille on myöskm seli­tetty
urakoitislja L. Mäenkin korotta­neen
katkasumaksua siinä mielessä^
etteivät kämpäUään työskenteUjät oli­si
millään muotoa voitettavissa lakko­laisten
yhteisrintamaan. Kuukausi­palkoissakin
ön yhtiö tehnyt korotuk­sia.
•
Lakkolaisten voitot ja tappiot
Mitä lakkplaisUn tulee, niin "tappi­oksi"
voidaan laskea ainoastaan se,
että ovat säästyneet kovasta työstä.
Säästöjä ei lakkolaisille ole tosin tul.
lut, mutta "poikkinaisina" meistä mo­net
tulivat kaupunkiin työmailtakin,
vaikka menet olivat työskennelleet jo
pitkänkin aikaa. Mitään eivät lak­kolaiset
ole siis menettäneet. Päin­vastoin,
olemme säästäneet rumnis-tamme,
työvoimaamme, sitä ainutlaa­tuista
omaisuuttamme mitä meillä on;
Kun kalkki siis ymimri käydään, niin
varmuudella voidaan sanoa, että me
lakkolaiset emme ole mitään hävin­neet.
Voitoksi lakkolaisille ja koko
työväenluokalle voidaan laskea se ko­rotettu
palkkataso, jonka yhtiö iak.
komme tähden joutui ottamaan käy.
tänt<!Sbr Noista voitoista saavat ne
"työnhaluisetkm", jotka vastoin omia
etujaan jäivät lakon puhjetessa ja sen
aikana työnantajien puolelle, kiittää
huolehtii J . Valenius.
Tilikertomus jätettiin L. W. L U. of
C. säilytettäväksL
Päätettiin valita kohnehenkmen ko­mitea,
jotka tarkastavat kaikki pöy­täkirjat
jotka ovat tulleet tämän la­kon
aikana, sitten kun ne ovat puh­taaksi
kirjotettuna. Valituiksi tulivat
Westman, N. Rassi ja J. Valenius. -
Kokousen puolesta
A. Linkton, ' E. Puiras,
Puheenjohtaja. Sihteeri.
moon, muuttaen sen entisyyden, jo­ka
on ollut jokapäiväisen yksinker­taista:
tänään ollen kulissien toinen
ja huomenna t«jinen puoli nähtävis­sä,
oli sitte näytelmä nimeltään ja
kokoonpanoltaan minkälainen tahan-sa.
Siksi onkin johtaja Kankainen
täällä oloajallaan tehnyt rakentavaa
työtä kahdella tavalla: kasvattanut
monien omaamiensa kykyjen vuoksi
mielenkiintoa eri yksilöihin näjrttä-mötyöhön
ja samalla saaden yhä l i -
sääirtjrvän yleisön kannatuksen aset­tamilleen
esityksille, ollen siitä hy­vänä
todisteena "Elinan surman"
ensi-ilta, josta toisinta on maalis­kuun
23 päivä, lauantai-illalla, jo­ten
ne, jotka eivät olleet tilaisuu­dessa
ensiesityksessä, epäilemättä
saapuvat toisintaan, päästäkseen nä­kemään
"Elinan surman" asianmu­kaisilla
laitteilla hyvin esitettynä
näyttämöllä, joka on harvinaista
CanadaSsa. ^
NAISLIITON SUOMALAISEN
OSASTON TANSSIT
Halvat ja hauskat tanssit toimeen­panee
naisliiton suomalainen osasto
osaston huoneustolla maaliskuun 19
päivä, tiistai-illalla, alkaen klo 8.30.
Naisten toimeenpanemat tilaisuudet
yleensä ovat hyvin onnistuneita, jo­ten-
jo senkin vuoksi kannattaa
muistaa olla läsnä näissä tansseissa.
NÄYTTÄMÖMME KEVÄT-OHJELMISTO
No.60-
pnolnstos-
. VASTALAUSE
Steeledalen ja Coteau Hillin far­marit
ovat lähettäneet Ontarion
maakunnan prokuraattorille seuraa­van
protestjlauseen:
Ontarion maakunnan Prokuraattori
Torojito, Ont. ,
Herra:
Tilitys
Onion Lakella, Ont. käydyn metsä-työläisten
lakon avustuksesta. Lakko
alkoi tammik. 26 p. 1929 ja päättyi
maalisk. 5 p. 1929.
Lakkoavusta saatu yhteensä $417.85
Lakkoavustusta jaettu yhteensä-$299.80
sen lakkoon johtavista syistä. Ja tuo j meitä lakkolaisia," sillä" meidän ansios-lausunto
myöskin sai enempi kanta-1 ta he nyt nautUvat korotettua palk-vuutta
kun se annettiin englannin-(jyätasoa. Lakkomme siis toi muka-kielJsten
anmattlunlonl^ jp^a
Jotkaeivstt' olleet, suoranaisesti : l i * pn .tiedöttomuud^essaan asettuivat lakko-kanssa-
tekemisissä.
Kaikkein vibamielisemmin 'lakko­laisten
elintason kohottamispyrkhnyk-siin
on suhtautunut valkosuomalainien
aines. Heidän toimestaan on "Cana­dan
Uutiset".nimisessä lehdessä, jul­kaistu
kaikenlaisia asiaamme halvem
tavia tiedonantoja. Yhtään sanaa d
sanotusta lehdestä ole koko lakonai-kana
löytänyt; joka voitaisiin tulkita
asiaamme puoltaviaksi. Kaksoiskau-punkien
engL-kieliset lehdet, siltä
huolimatta, etteivät ole työväenlehtiä,
ovat molemmat Julkaisseet kuitenkin
lakkolaisten asiaa puoltaviakin kir*
laisten vaatimuksia vastustavalle kan­nalle,
vaikka yhteiskunnalliselta ase­maltaan
kuuluvat meihin palkkatyö­läisiin.
Ottaen huomioon tämän lakon kaik­ki
eri vaiheet, emme lakkokomiteanj
voineet tofvoa suurempia saavutuksia
kuin mitä-Uinune, sillä sumrin osa
lakkolaisista oU järlestymättömiä ja
Järjestymättömänä ei työväestjö mii.
loinkaan k3^ene taistelemaan niin tu­loksia
tuottavasti kuin Järjestyneenä
tehoisasti ja ajan vaatimuksia vastaa­valla
tavalla.
Lakkokomitea katsoo tämän yhtey-
Rahaa jäleUä maalisk. 5 p. $118.05
Kassan jäännös summa $11805 lak­kolaisten
yleisen kok. päätöksen pe-rusteeUa
palautetaan niille ryhmiUe
jotka kassan ovat lahjoittaneet.
Olemme tarkastaneet lakkokomite­an
tulo- sekä menopuolen tmt ja
huomanneet ne oikein klrjolMn vie.
dyiksl meille osoitettujen kuittien mu­kaan.
Port Arthurissa, Ont., 6 p. maalisk.
1929,
David Sahni. E. Salo. John Carlson.
joituksia, joista mainittakoon ammat- dessä velvollisuudekseen kUttää kalk-tiunionlstien
selostus Port Arthuria kia niitä järjestyneitä ryhmiä jotka
"News Chroniclessa" ja lakkok—omit•e ­--
-
an jpuheenjohta Jan selostus Fort Wli.
liamhi "The Daily Times Journalis­sa"
Edistävästi lakkolaisten asiaa ovat
edustaneet IhdUstriälisti ja Vapaus.
Niissä bn annettu tilaa Wrjöituksillem-me
ja yleensä muutenkin rohkaistu
lakkolaisia selostuksina, että-työläisillä
on oikeus pyrkiä kohottamaan elinta­soaan
ja oikeiis lakata työstä jos
työnantajat eivät muuten suostu eUn-tasoa
kohottaviin vaatimuksiin.
tavalla., tai toisella osallistuivat lak-kolaistäi
,. pikeutettujeh vaatimusten
'tukemiseeni!!; J a samalla mjrpskin va-roitukseriahuoinautettakoon
niille ai­neksille,
jotka lakon aikana ehdoin
tahdoin äsefetulvat riistäjiämme tuke­maan,
- tulevaisuudessa ryhtyisi­vät
miettimään, mihin suuntaan hei­dän
alemärSa riistet. luc*kaan kuulu­vana
veftTbtlklsi heitä, toimimaan. Me
emme pyri "herättämään teissä vihaa,
emmekä nimittelemään teitä nimityk­sillä:
rikkurit, vaikkapa tekonne sitä
raa vastaan. Tyoläistoverien kaikkialla on swtä painaa tämä seikka mie­leensä./
OsoUlakaamme työläisjoukoille, millä tavalla Raivaajan toimitus-herrat
lehdessään kohtelevat vankilassa olevaa kommunistia. Voidaanko
yllamamitusta asiasta vetää mitään muuta kuin yksi ainoa johtopäätös:
tuolla syvloksellaan kommunisteja vastaan Raivaaja osoittaa olevansa
kapitalistien asian puolustaja ja ystävä.
Kun raivaajalaisuudella ei ole mitään menestj-mismahdollisuutta Ca­nadan
työväenliikkeen keskuudessa, niin nähtävästi siitä s>-ntyvä viha ajaa
Raivaajan esiintj-mään suoranaisena kuninkaallisten asian palvelijana, tais­tellessaan
kommunisteja vastaan, lausuu toverilehti lopuksi.
PARIISIN KOMMUUNIN MUISTO.
JUHLAN -
järjestää paikallinen agitatsioniko-miteä
osaston huoneustolla sunnun-tai-
illalla maaliskuun 17 päivä. Ti­laisuudessa
on monipuolinen ohjel­ma.
Vapaa sisäänpääsy, joten saa­pukaa
paikkakunnan suomalaiset työ­läiset
tilaisuuteen suurin joukoin.
Juhla alkaa 7.30 illalla.
V.. JA U.-SEURA YRITYKSEN
VIJOSIJUHLA
Lauantai-illalla maalisk. 16 p:na
on osaston huoneustolla osastomme
urheiluosaston järjestämä vuosijuh-la,
johon on hankittu arvokas ohjel­ma
nais- ja miesesittäjiltä, joten ti­laisuus
on harvinainen, jonka, vuoksi
pidetään tilaisuus muistissamme ja
mennään jokainen.
SUOMALAISEN OSASTON
KOKOUS
- Sunnuntaina iltapäivällä maalis.
mun J 7 päivä, alkaen kello kolme,
pidetään suomalaisen osaston' varsi­nainen
kuukausikokous, johon tilai­suuteen
pitäisi jokaisen..osaston jä­senen
saapua. Kokouksessa käsitel­lään
useita osaston. tärkeitä asioita,
kuin myös tärkeät järjestön ed^sta-jakokoukseen
aijotut asiat tässä ko­kouksessa
ratkaistaan. ,
" E L I N A N SURMAN"
ensi-ilta Toronton osaston näyttämöl­lä
oli maaliskuun 9 päivä, joka muo^
dostui. kauan muistissa säiljnräksi t i ­laisuudeksi.
Johtaja Kankainen oli
tehnyt perusteellista työtä tämän
historiallisen suumäytelmän hyväk-sL
Esitys oli kauttaaltaan tyydyt­tävää,
vallankin pääosien esittäjät,
joiden esityksen katsomo kukilla
palkitsi, tarjoten johtaja Kankai­selle
(Klaus Kurjelle) sekä Hilja
Haloselle (Kristi Fkmmingille) esi­tyksen
loputtua kukkia. Tällä ker­taa
"Elinan surman" esitys meillä
muistutti hyvin paljon teattenesitys-tä,
sillä näytelmän dekoratsionit oli­vat
kokonaan valmistettu teatteri­asuun.
Muun - muassa toisen osan
dekoratsioni uusine teatterilaittei-neen,
niin kaluston kuin kulissien­kin
puolesta olivat uutta paikalli­selle
katsomon yleisölle. Laukon
on kiinnittänyt mieltä jo sihjä mää­rässä
vierailla paikkakunnillakin, et­tä
siitä on muun muassa Sudburyn
toverit nähneet hyväksi heittää let-kauksen
keskustelun yhteydessä " M i ­tä
työväen näyttämöiltä vaaditaan?"
Tällä kertaa en lähde tuon ohjelmis­ton
puolesta eli sitä vastaan puhu­maan;
pyydän vaan tästä kysymyk­sestä
keskustellessa aina ottamaan
huomioon paikan missä mikin osas­ton
näyttämö joutuu toimimaan, on­ko
sie kaivoskämppäkylä, pikkukau­punki
eli suuri teollisuuskeskus, jos­sa
vallan erilailla saa kannatuksen'
työväen näyttämökin. Pikkukylissä
on kansalaisemme pikku poikkeuksia
lukuunottamatta talomme ja toimin­tamme
ympärillä, ja perin vähäiset
ovat sivullepäin vetävät intressit,
jotayastoin Torontonkin osaston
näyttämö on paikassa, jossa on sa­toja
isompia ja pienempiä teatte­reja
ja kaiken muunlaisia huvittelu-laitoksia,
jotka vetävät mukaansa
suomalaisenkin työväestön. Tällä
perusteella pitää meidän näyttämön
pyrjtiä esittämään tunnetuksi tullei­ta
operetteja, ynnä yhteiskunnallisia
näytelmiä. Niiden kautta kasvät-taaksemme
mielenkiintoa näyttä­möömme
mahdollisimman suuren
yleisön kesken, jonka kautta pää­semme
aina silloin tällöin puhtaasti
luokkapyrkimyksiä edistävien näy­telmien
kalissakin täyden katsomon
keskelle. Sillä sadat ovat tällä ker­taa
kaupungissa kansalaiset, joita
ei edusta minkäänlainen sympatia
kulkemaan katsomollamme, vaan on
tarjottava esitys ja tällä perusteella
pitääkin meidän näyttämön esittää
näitä tällaisia näytelmiä, jotka ovat
paljon vaivaa ja aikaa kysyviä.
Miitta ei yhtään toimintakautta ole
näyttämömme sivuuttanut niiden
16:sta vuoden aikana, jonka alle­kirjoittanut
on ollut mukana, ettei­kö
oliv' esitetty sellaisia näytelmiä,
jotka ovat työväen näyttämöiden
ensi numeroita; toisinaan niiden lu­ku
muodostuu puoleksi koko näy­täntökauden
esityksistä.
^ Me Steeledalen ja Coteau Hiilin
piirien farmarikansalaiset kokoontu­neina
käsittelemään "Vapauden" toi-mitta
ja Arvo Vaaraa vastaan nostet­tua
syytöstä, hyväksyimme yksimie­lisesti
seuraavan päätöslauselman:
Koska Sudburyssa ilmestyvän suo­malaisen
päivälehden toimittajan
Arvo Vaaran vangitseminen kapi­nallisesta
herjauksesta on mielestäm­me
perusteeton ja hatara veruke,
jonka suojassa pyritään tukahdutta­maan
kaikki puhe-, paino- ja ko­koontumisvapaus
Canadan ulkomaa-laissyntyisiltä
työläisiltä ja täten
ehkäisemään heidän järjestäytymis­tään,
ja
Koska Toronton poliisipäällikkö
Draper onkin heti, törkeällä. Cana­dan
lakien polkemisella ryhty.nyt,
peloittelulla, uhkauksilla ja vangit­semisilla,
riistämään kokoontumis-ja
puhevapautta Canadan ulkomaa-laissyntyisiltä
työläisiltä, kieltämällä
heidän<- käyttämästä kokouksissaan
omaa'kieltään, hyvin tietäen, ettei­vät
he muilla kielillä voi kokouksia
pitää.
Sentähden olkoon päätetty, että
tämä kokous asettaa mitä jyrkimmän
ja päättäväisimmän vastalauseensa
näitä sortotoimenpiteitä vastaan ja
että me vaadimme Arvo Vaaran vii­pymätöntä
vapauttamista j a samal­la
vannomme antavamme parhaan
kykymme mukaan rahallista ja mo­raalista
tukea tässä järjestöjemme
sekä niitten johtajien taistelussa lail­lisien
oikeuksiemme puolesta," polii­sien
ja muitten laitonta mTeliyältaa
vastaan. .
(Allekirjoitukset.)
Fascistiterrori Jugro-slaviassa
P o l i i t t i s i a naisvankeja maataan vä.
kisten —- 30,000 vangitsemista
SUOMALAISEN . OSASTON
KOKOUKSESSA
2 päivä maalisk. asetettiin Suoma­laisen
Järjestön keskusviraston ke­hoituksesta
toimeenpanevan komi­tean
jäsenehdokkaat, joista valitaan
Rote Hilfe Pressedienst julkaisee
kuvauksen oloista nykyisessä Jugo-slaviassai
- jossa äskettäin kuninkaan
kanssa suorittivat fascistisen val­lankaappauksen
sellaiset ainekset
kuin kenraali Zhivkovitsh, joka "val­koinen
käsi"-nimisen terroristiklikin.
johtajana osallistui maan kuninkaan
ja kuningattaren murhaan kuluvan
vuosisadan alussa. Tällaisret ainekset
komentelevat nyt Jugoslaviassa ja
itse Zhivkovitsh on pääministerinä.
Varsinkin luokkatietoista työväkeä
vastaan harjoitetaan äärimmäisen
ankaraa ja raakaa terroria. Maini­tussa
kuvauksessa kerrotaan, että
maassa on nyt annettu 24 kuole­mantuomiota,
suoritettu 600 poliit­tisten
vastustajain murhaa, vangittu
30,000 poliittista vastustajaa ja kar-koitettu
maasta lukemattomia. Noin
3,000 on onnistunut paeta- maasta.
Vankiloissa koetetaan uhreja kai-kellaisilla
kidutuksilla pahoittaa sel­laisiin
tunnustuksiin kuih.^ vallanpi­täjät
haluavat. Yleisimpiä .kidutus­menetelmiä
on, että vankr suljetaan
niin ahtaaseen loukkoon, ettei voi
uksessa. Ehdokkaaksi tuli E . P i r t -
tinen, E. Salin, A- Kivi, J. Latva
A. Hill, K. Salminen, J . Kahila, J .
Kiviranta, K. .Klemola, L. Nurmi
äho^ ja J . •W. A h l q v i s t . - — J.
Yleisöltä
isännän Klaus Kurjen pljas sali yl­häällä
kulkevine siltoineen teki
yleisöön epäilemättä teatterin tun­netta
muistuttavan vaikutuksen.
Johtaja Kankaisen esityksissä koko
näytäntökauden olemme aina katso­molle
saaneet uutta nähUivää eri
näytelmien dekoratsionissa, sillä hän
itse kykenee huolehtimaan kulissien
maalauksesta sekä niiden valmistuk­sesta
asianmukaiseen kuntooici, joka
Virkistävällä tavalla vaikuttaa katso-tp.
komitea jäipestöii edustajakoko. seista eikä maata j a pidetään siellä
. X T : , ^ääj.ggmg^^5„jgjj pj^jjigj^jjjjjjj^ an­tamatta
mitään syötäväksi tai juo­tavaksi.
Toisia suljetaan sementti-selleihin,
,,|oifain i-llai^cetsan > vettä
iniin, etp ;seK^^c^^
Kylmyys vxiäU^sii^iBu^ii^^
sa On usein 20 astetta alapuolella
noUan. Toisilta kiskotaan kynnet
sonnista, hirtetään jaloista tai hiuk-
8istä> Ellei t^laisteh kidutjisten-kaan
jälkeen tee vaadiUiui£C timnus-luksia,
lyödään täjuttbma^ Ja. kir­joitetaan,
pöytäkirjat "kuutlti^^luis-ta".
. Eräs todistaja N^JaliJa :^ilic
kertoo oikeudessa,^. etiä j ^ t i s^
toimineen aliluutnantin -"virkaliuo-neen
lattia täytyi hyvin ^^itisein l>östä
verestä puhtaaksi ja ettl^^rran .veri
virtasi melkein kyTinyksÄ'.yiir';'
MAANVILJCLYSKOMMIJIJNI
ASIOITA
TYÖN
Täten ilmotan jäsenille, että ke­väällä
Neuvostoliittoon . siirtyväh j5-
senjoukon lähtlöiäivää on passiaslain
järjestelyn takia, siirretty huhtikuun
alusta toukokuun alkuun.
Tulen heti lähettämään Jäseiiille
persoonakohtaiset selostukset lähtöä
koskevista selkoista.
, Kehoittaisin kalkkia jotka aikovat
kevätjoukkueessa matkustaa, ilmoitta­maan
siltä ensitilassa, sillä nykyinoi
matkajärjestely ottaa enempi aikaa
kuin ennen keskusviraston toimiessa.
John Hillberg,
15 West 126th St,.
New York City.
VASTAUS BXATÄLI A.
TIEDUSTELUUN
. . . . N
Vapauden n:ossa J56 olleeseen tie­dusteluun
imion jäsenten suhteesta
Bosvrordin ulosulettuihin työläisiin
Koska allekirjottaneenkin nimi simä
mainittiin, haluan itsepuolestani i l -
mottaa, että eiinen lähtöäni ilmotin
tjrötovere^eni, että mintm suhteeni
ei ole tarvis ryhtjrä sen enempiin
toimenpiteisiin kuin mitä työhuoneen
tjröläiset olivat jo omasta, aiotteestaan
aikaisemmin tehneet- •Täxoän tein
1
välttääkseni tarpeettoman kudhuiman
kastattamista niissä union jäsenissä,
joiden katsomus Vapauden "kunin-
Naisyankeja kuulustelevat; virka-nyrkit
tavallisesti kesMyön aikaan
ja^ :sen jälkeen. '.KuulusSeluniettJdei-hin
kuuluvat väkivaltafeet'-makaa­miset
ja muut mitä inhbittavitttmat
teot. • •'' •„•;•;-•• '
Eräälle kuulustellulle lausuivat
poliisiviranomaiset uhkauksen, - että
ellei rhän tee käskjrn mukaan, heite­tään
Tonavaan kuolemaan, kuten
niin moni muu aikaisefiiinin. .Tämä
selittääkin, miten ovat.hävinneet ne
lukemattomat työläiset, iotka - polii­sin
käsiin kerran,.jouduttuaan>> eivät
enää koskaan ole ilnaestyneet..mui­den
ihmisten ilmoille.
kuus"-jutussa pii komnäunisteja vas­taan.
Kun myös tiettävästi 4>li paljon
miioi) jäseniä jotka hyväksyivät työn­antajan
menettelyn, olisi-kysymyksen
esille ottaminen aiheuttanut tarpee-tonta
kuohuntaa heikossa imiossam-me,
jota vielä hieikontaa • ammatti-alamme
keskinäinen sisäinen rkansat-
1
lisuusristiriitaisuus työnsaannissa.
Toronto 9. p. maalisk. 1929.
J. W. Ahlqvist-iVapi
II -Un mal
(
J
I L u
i tännöll
entistä
I Laivap
V A
K
Puolue
la
PUOLUEKESl
TARION
Taisteluitta
sosialidemokra
eeseen on va
nadan kommi
sen jäsenistö!
voimistumista-sä
ei tapahtui
kausta", mm
seurauksena,
mukana suu
,.Viihteessä me
kpa r- aattei
sieh varrella
jäsenistöön
sää joukkoja
"pahiolastia"
kaan on M.,
taisteluia puolu
sdmiseksi, niii
tä huolimatta
nyt, sillä siti
ty samassa
minkin. Pääas
luvun lisäämii
jalla ja perin
symyksenä pn
visoiminen —
kalle aatteen
. dessa sekä käsi
det ja tehtäv
puolue jäsenilk
Lähtlessäihm
'telim aikana
-maan todellisi
suomalaisesta
siinä mielessä
tehostettuun
täisi tilanteen
keistoräaran
kompiin vaatii
nyyteen tuU
Puolueen
puietyssä konv
tilanteen tarka
puolueen jäser
' ollut -perin
-tussa keskust
1. Ei edes
ole ehkäissyt
eri paikkakm
värillisiä puol
'tovaltiön vaa
taa bilä mahd
leihin nähden
ei'j^t'ole myöi
luerikbsta. lier
muistutettu,
jotkut ovat
hästä "ehjin
2. Porvarillis
'Jim
päti elamänti
suujaa^ kw
ennenrsäömen
pn kiiitezikin
• ie-Ääierik.
tannusliikkeiden
.' kirja, 'joka
mää;'kirja
tulee'vattnaanldi
• kijakunnan
.OS- on;aijottiiki
l£§öi» Mläinen
^;joa.^i}än,.^yksi,
vpn^täriaatista,
tubset, samat
sensä kuuluva)
Senpä vuoksi
jan menekin,
kirjplttaja on
TioiU^imme t<
Rutanen on
; nyt metsätyöl
taosta*-sorret
• Wsta^ j a timt
tiahat puolet
tä. '7;...,
JBl^jan i&äbez
tää kahta mets
vuotta sitten
ja tulevat toli
sL Yhdtösä t;
lä, tekevät
rahansa Jbapakt^
meloaan j a ta
palle.
elää Jakki,
Suom^sa^omu
sona. Mutta