Vapaus, November 17, 1926

              VAPAUS
•Canadan soönialaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
iOa mpeeisfa^ nitS anändabl nryssa, O a t , maanantaina, keskivökkona
. S. G. NEIL
T o i m i t t a j a t :
AEVO VAAEA.
^Begistered at the Post Office Department» Ottawa,
as eecond class 'matten •• v.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of tlnniah IVorkers in Canada. Pn|>-
lished in Sadbnry, Ont., every Honday, Wednesday
and Friday. -
EnsjksUun työläiset lakkoutue^aan itse valiieäiiaUaian
hetlcelia, tuntevat jen^emmän luo^amusta faistelunsad^
nestynäseeor toiseksi; loiset työläiset» ollen tyossa^ ovat
kykenevämpiä antamaan vähä avustusta; ja kolman­neksi,
työnantajien näköpiirissä ovat voitot, jotka he
haluavat' saada, ennenkun tilaisuus niiden saamiseen
on sivuutettu.
Mitä ^ tulee rautateihin, niin asia on selvä., Selostus
Canadan kansallisten rautateitten tuloista j a menoista
tämän vuoden ensimäisten: yhdeksän kuukauden ajalta
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk.^^4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c ^ ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76. ; . .
Tilauksia; joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
ypitäi adaroiesten ioJUa on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
khijeeseieimer kirjöttakaa uudeUeen liiEkeenhbitajan per-
«oonaDisella nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Voittoja ei saavuteta taisteluitta
i ' v Hell Port Arthurin metsätyolabten voiton jälkeen,
ja 'Winnipe^n tuikistyoläisten ja Montrealin vaate-työläisten
äskeisten voittojen jälkeen, Uedotetti että
sovittelulautakunta, joka heinäkuun lopulla asetettiin
käsittelemään Canadian Pacific j a Canadian National
; rautateitten konduktöörien,- junamiesten ja ratapiha-
, työläisten vaatimuksia, oU hylännyt työläisten vaati
• mukset, kirjottaa 'puolueemme:. pää-äänenkannattaja.
• i Ja' tässä yhteydessä ansaitsee kiinnittää huomiota siihen
tosiasiaan^ että täs^ä^ •— konduktöörejä,. junamiehiä ja
ratapihatyöläisiä koskevassa — tapauksessa esitettiin
työläisten puolesta tehdyt väitteet kohtuullisuuden puo-
:> lesta: puhimen 'veto[oinuksien muodossa, samalleC kun
^^^^^ > k ä y t e t t y väite oli työläisten järjes­tetty
voima. ^ -
Oppimisen arvoinen .läksy siis on, että samalla
>kim sauieen järjestöön kuuluvien rautatieläisten vaa'
timuksille annettiin palttua^— todellisuudessa nauret­tiin,
kuten tehtiin rautatieläisten järjestön neljännelle
^ jaostolle — niin toiset kaksi työläisryhmää, suhteellisen
/Iteikosti järjestyne!
'jestymättömien''työläisten ympäröiminä; voittivat.
Heillä oli innostusta ja luottamusta voimaansa. Maa-
, ilman /Suurinkin järjestö on * perin huono tuki • niin
';kauan, kun työnantajat voivdt olla varmoja siitä, ettei
ktä>kayteta; kun'taas siinä tapauksessa, että työläiset
vllmaisevar .päättäväisyytensä taistella vaatimuksienea
: V puolesta, työnantajat »ovat pakotetut ajattelemaan kah-
; jesfj, ennenkun ottavat; vastaan taisteluhaasteen, ja
työläiset' ovat alusta alkaen va|miit taisteluun.
Harvoin on ollut tämän otollisempaa aikaa työläi-
•.;*siHe — J a varsinkin Canadan rautateiden työläisille
osottaa yhtiöille, että he ovat valmiit käyt-
;' tämään järjestöjään siihen tarkotukseen, mitä varten
net ovat alunperin rakennetut. Vaikka työttömyyttä on
/ j vielä yllinkyllin (ja tulee aina olemaan niin kauan,
. kuji Britannian ja*" Canadan hallitukset saavat kuljettaa
täijne työttömiä^ työläisiä vanhasta maasta), niin sa-
> .^maan^
^^^^^ n työläisiä no-
\ peammin kuin minään aikana sitten vuoden 1920.
Meidän työnantafanune, laamalla kun ulvovat verotuk-
^^^^^
me8t^iiloitsevat^teollisuuden nousukauden tuoman kul­taisen'v6ittoryöpyn
johdosta. Tarvitsee -vain lukea jon-jcun
heidän, julkaisunsa finanssiosastoa huomatakseen,
elta sikäli kuin kapitalisti on kyseessä, niin Canada
voi tänään melko hyvin. Tutustukaamme esimerkiksi
eeuraaviittlainaukeiin Torontossa ilmestyvästä Saturday
Night-lehdeslä:
perusteollisuuksista
löydämme me niistä hyvin vähä «sellaista, mikä oikeut-
.taisi mitään odotuksia mistään pikaisesta, vaikuttavam­masta
v lamaannuksesta liike-elämässä. Yhdysvalloissa
tuotetaan terästä yhla suurella nopeudella kuin minään
,aikana;8itteri vuoden .1918, rakennustöitä tehdään tyy^^
;;dytt^va3sä määrässä, ellei entisiä saavutuksia rikko-c
vai^sa.tinitassa,,tuotanto yleensä on määräänsä katsoen
i yläpuolella normaalin . . . »
•;':;5Ganadassa tilanne on ^ . . . V i i ­me
vuodrä suuri sato (Saaliin^myytyä hyvillä hinnoilla,
jotenma^nviljelijä maksoi suuren osan veloistaan . . .»
(Tuosta selviää mitä varten maanviljelijäin pitäisi saa­da
hyvän sadon'^— maksaakseen «osan veloistaan».)
cRautateitten 'ansiot ovat olleet suuret, j a suuri osa
' sadosta. on vielä kuljettamatta myöhäisen elonkorjuun
takia;: rakennustoiminta jatkuu tyydyttävässä mittaa
kaavassa, sanomalehtipaperin tuotanto jatkaa uusien
' ennätyksien tekemistä, automobiililuotanto on paljo
edellä edellisistä; vuosista, siirtolaisuustilaslot, osottavat
parantumista j a tämänvuotinen; lisäys ^ pankkilainoissa
; viime yupden y l i riittää takeeksi olettamukselle, että
nykyinen vilkkaus liike-elämässä on jjysyvää laatua.
«Numerot työssäolevien lukumäärästä^ syyskuulla,
joka. on viimeisin kuukausi, miltä ne ovat saatavissa,
V kohoavat yhtä korkeiksi tahi ylittävät numerot viime
r;vuodelta melkein jokaisella tuotannon alalla, j a eräil-
' la a l o i l l a on lisäys liämmästyttävä. Rakennusteollisuu­den
palveluksessa olevien lukumäärä merkittiin tämän
vuoden syyskuussa suhdeluvulla 217 viime vuoden syys­kuun
180 vastaan^ ei-.rautapitoisessa metalliteollisuudes-
• sa työskentelevien: lukumäärä merkittiin tämän vuoden
syyskuussa 125 viime vuoden saman kiinkauden
83 vastaan, , j a kaikkien*" teollisuuksien palveluksessa
•olevien. lukumäärä merkittiin viime syyskuussa,'.suhde­l
u v u l l a 105 viime vuoden syyskuun 97 vaslaant. . ,»
J a tämän kirjoluksen, joka henkii vakuutuslö siitä,
etia tätä tilannetta' tulee jalkumann, viimeisessä 'kappa-eleessä
julistetaan, että kaikki perusteollisuudet Cana-dassa
• ovat «paremmalla pohjalla» (mikä merkitsee,
• etiS'ne ovat paremmassa käynnissä j a tuottavat enem-
' män voittoa|> kuin minään aikana sodan jälkeen...
•' 'Tämän tilanteen tunteminen jossakin määrin auttaa
niidfen suhteellisten menestyksien - selittämisessä, mitkä
menestykset ovat^^kohdanneet niiden työläisten yrityksiä,
jotka ovat menneet matolle herra työnantajan kanssa.
osottaa yli kaksikymmentäviisi miIJ|ponaa dollaria pim-dasta
voittoa, mikä on enemmän kuin kaksi kertaa niin
paljo kuin viime vuoden vastaavaa ajan puhdas voitto.
Tuota vastaan liikenndcustannukset/vuoden 1926 ensi­mäisten
yhdeksän kudcauden ajalla <Hivat $163,752,-
957.97, verrattuna ?156,942,497.35 liikehnekustanniik
siin vuoden 1925 vastaavana aikana, lisäys ollen
$6,810,460.62 eli vain 4M prosenttia.
Tilaxme Canadian Pacific ^rautatiehen nähden on
jokseenkin samanlainen. Kummassakin tapadcsessa on
tämän vuoden historia ollut tulojen li8aänt;^isen ja
liikennekustannuksien .alenemisen historiaa. Suuremr
mat veturit teillä, työn ndpeistuttaminen korjauspajoin
sa, enenomän työtä vähemmällä määrällä työläisiä. Sei
lainen on kertomus canadalaisista rautateistä, ja työ­läisten
vastattavana on kysymys: «Mitä teemme sen
suhteen?» On toivottava, että konduktöörit, junamiehet
ja ratapihatyöläiset asettavat taisteluesimeikin. ja. saa­vat
rautatietyöläisten järjestön neljännen jaoston seu
raamaan sitä. Tämä olisi merkkinä : palldealiikkeitten^
alkamiselle kautta Canadan. Ja juuri nyt me voittai
simme!
Vanha sivistys hautansa partaalla
N.8, sivistyskausi ihmiskunnan historiassa alkoi s iU
loin, kun alettiin käyttää foneettista kirjaimistoa, mää­rittelevät
porvarioppineetKirjotettu historia käsittää
vaiii noin yj^deksän tuhatta vuotta historiastamme, huo­mauttaa
tämän johdosta' Scott Nearfng esitelmöides­sään
«sivistyksemme kohtalosta». Työvälineitten, rau-nioitten,
luolien y.m.s. historia käsittää kuitenkin noin
.40—50 tuhatta vuotta. Fraasi, että historia toistaa it­sensä^
on sisällyksetön ja paikkansapitämätön. Tosi­asiassa
on huomattavissa alituista muutosta, kulkua.
Eihän koneita ^tuotannossa ole käytetty enempää kuin
noin-500 vuotta.
Sivistyskausii. alkoi valtion muodostamisella, * mikä
prosessi rikkoi siihen asti vallinneet veriheimosuhteet.!
Henki- jamaaoirjuutta seurasi kapitalismi, palkkorjuus.
Alkeelliset kauppakeskukset muuttuivat kauppakaupun­geiksi.
Ne muodostivat ensin itsenäisiä kauppakaupun-kivaltioita.
Näistä kehittyi tuotannon .kehittyessä kan­sallisia
' kauppavaltioita. Eikä ; tämä viimeksimainittu
muoto ole .suinkaan vanha,- historiallisella mittapuulla
mitattuna. . ' ^ ,
Mutta -kulkupa ei pysähdy tähän. Omien sisäisten
voimiensa, 'tuotannollisten voimien, ajamana menee se
eteenpäin^ ei suinkaan tasaisessa tahdissa, vaan -hurjain
kamppailujen ja ristiriitojen kautta, kuten historia
yleensä osottaa. Historian kulku on dialektista.:
Niinpä ne kansalliset sivistysvaltiot, jotka kapitalis­min
v mukana ovat kehittyneet,. ovat :^äyneet rajoiltaan
ahtaiksi. Siitä ristiriidat, sodat ja kamppailut — : siitä
lopidcsi vallankumous.
N.S. Kansainliitto on jonkunlainen kapitalistinen yri­tys'tasottaa
Aäitä ristiriitoja. Mtitta- sillä ei ole voi­mia,
koska sillä ei ole taloudellista valtaa.
'Uuden vaiheen ihmiskunnan historiassa vain alkaa
ja' kykenee alkamaan köyhälistö valtaannousullaan. Se
merkitsee kehityksen tien raamista ^ koko ihmiskunnan
laajuisessa mitassa. Se merkitsee nykyisten raja-aitojen
poistamista.
Aivan samalla tavalla kuin voidaan ajatella ja sanoa
nykyisen^ .sivistyskauden alkaneen määrättynä historian
kautena tai vaiheena, voidaan sen päättyminenkin osot­taa.
Se saavuttaa rajan, jonka takana «on jotakin muu­ta
». ^ ^
Itse asiassa olemmekin jo sillä rajakohdalla. Neu­vostoliiton
olemassaolo on sen jättiläismerkki.
Vanhan maailman, vanhan sivistyksen edessä on rap­peutuminen,
luhistuminen ristiriitoihin ja kamppailui­hin,,
joita: se ei voi välttää, koska ne ovat kiertämättö­miä
tuloksia sen omasta perusolemuksesta. Sen edessä
on- kuolema. f
Uusi kausi nousee tulevaisuus luottavana ja valoisa­na
nousee niiden uhrienkin yltä, mitkä tämä taistelu
tuo. Se on uuden synnytystuskaa.
Puolueen järjestäjä tov.' T . .Carl­son
'tulee kiertämään alueella seu­raavan'
matkaohjelman - mukaan:
- •Marraskuulla:. . <
Silver Centre 19 .p.
Hose ' Grove" . . , . . . . . . — . . • . . . . — > . . - . ; 21 'p»
Kirkland Lake 22 j a 27 p.
Bonyn Lake^ Qae. . : 2 4 ja 25-p.
Larder Lake, Ont. ................ 26 p.
Jos olette pikkusenkin V samaa
mielipitettä kgnssani; niin lähettä­kää
- lapsenne . kommnnistoseen kou­luun,
jota toistaiseksi pidetään. 875
Hastings SL E . , jokaise'n kuun toi- PohjoiS-Ontarion pii* -nenja neljäs perjantai. Opettajina
TUI y'ksilÖilIe toistaiseksi toimivat toverit G. Por-
ConnanghtStation 28 p.
Porcupine , (Potteville) . V . . : 29 p-
So. Porcupine . i . . . . . . . . . . : 30 p.
So. 'Porcupine . . . . . . . . . . 1 ja 4 p.
Tinunins : ; . . . . . . . . - . 2, 3- j a 5 p-
Puolueeja Keskuskomiteain ja yk­sikköjen',
tulee - huolehtia tilaisnuk^
sien järjestämisestä ja ilmoittami­sesta.
V
Hän - tulee V puhumaan kansainväli­sen
ja .tämän maan Inokkataistelur
liikkeen tärkeistä kysymyksistä, se­kä
selostelemaan H uudelleen järjes­t
e t ä puolueemme . k ^
toiminnan edistämistä^ Puheitten
yhteydessä on järjestettävä mahdol­lisuus
kysymyksille,, niin että toverit
ja. työIäiset^.' saayat asianmukaisestf
tietää mitä haluavat.
Samoin .on' hänen . pailckäkunnalla
ollessaan järjestettävä toiijaikuntien
y.m. ! kokouksia. Ottamalla osaai
puolueen solujen^ agit-prop. komite-ain,
naisosastojen, nuorison, ja las­ten
kokouksiin, on hänellä tehtär
vänään neuvotella taktiikasta ja
tehtävistä^ \ sekä opastaa : tovereita
suunnitelmallisessa \järje^mistyos^
sä, toiminnassa unioissa y.m. 'jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain. 'ko^
couksiesa-' auttaen korjaamaan höik-koulkia
ja 'tehostamaan - toverien
tySskcnteiyä. Samalla tiukentaa yh­teyttä
keskusorgaanien kanssa .ja
terästää yhteyden lähentämistä' tois^.
kielu^^n työläisten kanssa. ;
Myöskin on toimittava aineelli­sen'
avustuksen - hankkimiseksi. orga-
Qiseeraajan ': .'matkäku£(tannuksien
•peittämiseksi, . järjestäen--iltamanJj;äYldd '^Ä^TätelipuV tekairin~Ä
ter ja T. Väkevä. • /
' Snomeiilddisdk' A^itatsioniicoxiutc-a
n toimesta pidetään kehitysseuraii
kokouksia, joka sunnuntai suomaku-sella
haalilla, jöipie kehotetaan kaik­kia
suomalaisia saapumaan. Siellä
on tilaisuus lausua, jos on- eriäviä
•mielipiteitä; / ja .keskustella niin
kauan, «ttä 'pääsemme yksimielisyy-'
-teeiu Se juuri on meidän velvolli­suutemme
työväenluokan naisina ja
^iniehinä.
Kokoontukaa siis 'haalille opetta-:
maan toisia ja oppimaan toisista;^^
Gttakaa asia omaksenne. Kysymyk­sessä;
ei ole minkään pikkuisen jou--'
kon 'asia; vaan koko ihmiskunnan
asia, joka on pakosta meidän itsem-<
me joskus ratkaistava. Sitävarten
•on meidän>:''?jo'-etukäteen: päästävä^
yhteisymmärrykseen. /:
Montania saaa VaacouTcrin The)
FianUh Soeietya myyjäisten johdos-^
t«. • Societyn valitsema myyjäistoi*
nukunta on lähettänyt ympäri man-:
teren lippuja n^^ytäväksi, lyhyellä
kiertokirjeellä selittäen myyjäisten*
tarkotuksen, ymmärtäen että kun
saisimme talon velan, maksetuksi,
niin olisimme kykenevämpiä - koh­distamaan
toimintamme .'aatteemme
eteenpäin viemiseksi.
Minkätähden toimikunta järjesti
tämän avunkeräyksen myyjäisten
muodossa? Sentähden, kuten se ni­menomaan
kiertokirjeessään mainit-:
see, kääntyäkseen;''': puoluetoverien,
myötätuntoisten ynnä muiden, puo­leen.
, i j
Me kai<' tiedämme,; että y.m. jouk­koon
kuuluu juuri ^ sellainen aines,
jolta ei hyväntahtoisuudesta liike­ne
liikkeemme avustukseen mitään.
Sentäh^n on toimikunta juur^ oi­kein
jrmmärtänyt': asian, asettaes-,
saan . syötiksi kaksi automohiiliä,
saadakseen yksilöpyyteitten ^omaajat
sillä keinoin avustamaan asiaamme;
vNyt on kuitenkin ilmennyt, että
toverit eivä^ ole tätä' kaikilla patk-kakujnnilla
.käsittäneet^ Esinieikiksi
Port Arthurin toverit "palauttivat
sunnuntaisin kello 2.30 j . p p . Saa­pukaa
?fa?kM täsmälleen faarjotuk-siin,
sillä konsertti on aivan lähellä.
Tov. Hj. H . . - rL
EH laiidtakiDiiiilta
SOINTULA, B. C
Otanslcaapaa kokonlcsesta. :Loka-kuun
27 -p. pidettiin - Sointulan : o-r
snuskauipan yleinen kokous'--lpaikka
kunnan haalilla. :^ Kokouksen avas
idd 10 aamulla^^kaupan esimies V;
MäkL Pöytäkirjnriksi valittiin";
Snikkär.' :. Nimihundossa : .oli 'läsnä
kahdeksankymmentä (jäsentä;.;; U^^
Muut virkailijat kökdukselleA va­littiin
seupiavasti: pöytäkirjan tar­kastajiksi
T. Siivonen ja^ O. Luck,
äänten laskijoiksi ^ J . Malm- ja ^ i
Andejrson, puheeifvuorojen :nierkit^
sijaksi E . . Turunen; vraportteriksi E
Ahola Jä järjestysinieh^]^ P. - Jp-sephson.
•• 'Sfksimielisesti hyväksyttiin ^ johto
kunnan esittämä työjärjestys.
Johtokunnan toimintakertomus,
jonka' liiki= johtokunnan ; kirjuri; J ;
Hehtinen, hyväksyttiin muutoksitta.
Johtokunnan jäsenten ja, ^tilintar­kastajain
palkaksi hyväksyttiin* en-itinen
määritelmiä./ . ' :
tai jossakin muussa muodossa.
Hänellä tulee myöskin olemaan
puolueen kirjallisuutta .myytävänä,
ottaen lehtitilauksia y.m.^/ Kaikesta
tästä liikkeestä tulee prosentti puo-ueelle.
, >j
' Toverill^esii.
Kommunistii». org.rkomitean '
"puolestti. a.v 1
. TA: T . H I L L , siht. '
Vähcioiivenii oatisia
Antavat läksyn menettely ta voissia
Canadan amfhattijärjcstön virkailijaston, joka niin
katkerasti taisteli esitystä vastaan siitä, että kautta, C a ­nadan
pidettäisiin sarja joukkokokouksia, j o i l l a halli­tukselle
osotettaisiin työväenliikkeen päättäväisesti vaa­tivan
työläisvastaisen lainlaadinnan kumoamista ja
lainlaadintaa, mikä laillistuttaisi lakkovartioinnin, so­p
i s i ottaa läksy R e t a i l T r a d e Bureau of Canada-nimi-scltä
järjestöltä.
A i v a n hiljattain alotti tämä jälleenmyyjien järjestö
liikkeen sisääutuloveroa vastaan. Tässä se mahdolli­sesti
toimii pelkkänä naamiona sisääntulovcrovastaisen
liikkeen takana oleville suuremmille eduille. Mutta
järjestö ei v a i n h>'A'äksynj-t päätöslauselmaa, missä s i -
sääntulovero ti^omitaan, vaan ottawalaisen W. C. I n -
liesin mukaan ijikoo se nostaa melun.
«Me tulemn4 järjestämään viisisataa, protestikokous-taj
• ^ulottuen ue katkeamattomassa ketjussa Sydneystä,
N.Srssa Victoriaan, B.C:ssa. Kaksitoista puhujaa, jotka
ovat aseistetut mitä täydellisimrnillä tiedoilI^^ sisään-tuloveron
eri puolista sikäli kuin se koskee-veronmak­sajaa,
tulee kiertämään maata.
«Sisääntulovero», jatkoi kapteeni Innes. «pitää pää­omaa
kuristusotteessa, pitäen sen ulkona maasta ja
liikkeestä.»
Samaan aikaan'tulee ammattijärjestö anomaan Mac-kenzie
Kingiltä j a hänen hallitukseltaan.
3*'
.VeaSjaa Tallaakamoaluea yhdek­sättä
muistojuhlaa' vietettiin täällä
marrask.: 7 p; Royal teatterissa.
Osanotto juhlaan oli niin hyvä kurri
voi olla, sillä mainitussa teatterissa
on * ainoastaan/1030' istuinta. '
Illanvietto alettiin suomalaisen
orkesterin ^soittaen Kansainvälisen,
jota. yleisö kuunteli seisaaltaan.
Soiton jälkeen puhujat selittivät
juhlan merkityksen, ja osöttivat
muutamia Venäjän \ työläisten jää-väämättömiä
saavutuksia, joiden
saavuttamiseksi' . kahnattaisi kyllä
meidänkin- ruveta toimintaan.
; Toveri Nikkolan, ^yiulusoolo sai
yleisön- todellisen .huomioni Myös
ukrainalaisten lasten sprkesteri he­rätti
suurta huomiota^'
Illanvietto lopetettiin orkesterin
soittaen Punalippua, yleisön yhty­mällä
laulaen. ,
Huomioonottaen yleisön innostu­neen
mielialan voi varmuudella sa­noa,
että se on kommunistiselle liik­keelle
myötätuntoinen. Sillä vaikka
mainittua juhlaa oli ilmotettu ko­kolailla
heikosti, oli teatteri kum­mankin
ääriään myöten. täysi. . Sitä
ei tähän mennessä ole yksikään toi­nen
puolue tai järjestö; pystynyt
täyttämään/ • ,
Kaupunkikomitean toimesta on ol­lut
jo jonkun aikaa käynnissä kom­munistinen
lasten koulu. Osanotto
tähän mennessä on ollut laimeaa.
Sentähden ^ keskuskomitea vetoaa
työväenliikkeelle, myötätuntoisten
lasten vanhempiin ja kysyy, miksi
ette lähetä lapsianne kouluun? Tä­hän
tietysti vähemmän ajatteleva
vastaa, lapsemmehan kulkevat kou­lussa.
Mutta se ei ole totta. Tie­dättehän
kuka tänä päivänä "^oi^trol-leeraa
koulut; ja niin-ollen pitäisi
jo tietää, mille liikkeelle myötä-mäeliseksi
siellä leivotaan lasten
mielipiteet. • ' . v
Meillä pitäisi jo olla: kylliksi har­millista
kokemusta noitten turme-kertaisesti
huomauttaen: "Meillä on
lakko." '
Minä kuitenkin luulen, ettäv.Port
Arthurissa bn, kuten muissakin kau'
pungeissa, sellaista ainesta, joka ei
ole .myötätuntoista.,:_ lakkolaisille
enempää kuin muullekaan- työväen­liikkeelle.
Lakkolaisillehan juuri oli-;
s i . ollut' hsrvää aikaa kulkea, noita
mainittuja ' lippuja myymässä kai­kille
pikku- ja suurporvareiHe. E i ­kö
se ajatus ollut mielestänne joh-d6nmukaista,
että maksattaa vas­tustajillamme
nuo syötiksi asetetut
autot?
Uskon että ette harkinneet asiaa
kansainvälisen työväenliikkeen jä­seninä,
. kansainvälisen •:• työväenliik­keen
merkityksessä. Vancouverirf
ympärillä ole-mt toverit' ovat"^ häh-
Jieet^v mainitun talon yälttämättib
maksi" välineeksi kansainvälistä työ­väenliikettä
eteenpäin viedessä, >~ja
ovat kamppailleet- sen säilyttämisekr
si parhaan kykynsä mukaan. Juuri
samassa taloja suomalaisen agitat-sionikomitean
alotteeäta pidettiin
kansainvälinen iltama Ontariossa
lakossa olevien, metsätyöläisten: avus­tamiseksi.
Puhdas tulos näistä, ilr
tamista oli 87 dollaria; ja pyöreissä
numeroissa' sanoen on Vancouveris­ta
lähetetty samaan tarkotukseen
yli 400 <iollaria. Tuo summa nyt
.ei ole kiitettävän suuri, mutta osot­taa
se kumminkin, että: teidän ot­tamanne
kanta edellämainittuun
asiaan nähden ei ole kovinkaan pal­jon
sopusoinnussa työväenliikkeen
kanssa.
Arvostellessa suhtaantumistanne
asiaamme, pitäisi oikeastaan olla
raskaampi ase: kädessä kuin kynä.
T. H.
Alkaa unhottako marraskaan 20
päivää. Sillä silloin esitetään vaih­dokas
näyttämöltämme.; Tulkaa ai­kananne,
sillä kappale alkaa täs­mälleen
klo 8.15 j.pp. Toivomme
tiiyttä huonetta.
Osaston musikaaliset alaseurat
parhaillaan harjottelevat tulisella
kiireellä konserttiohjelmaa,' jolc^-
tullaan esittämään joulukuun 11
p:nä. ^
Lauluseura tulee esittämään sil­loin
aivan uuden ohjelman ::ja sa-r
maten tulee -orkesterikin. yksi-l^
yisiä sooloesityksiä tulee olemaan
parhaimmilta j' -musiikkimiehiltämme
sbkä , soololauluja ja ; taidetanssia
Vakinaisiksi tilintarkasta jiks
vuodelle 1927 valittiin A. Snikkar
ja E. Ahola' sekä varalle muut, eh;
dokkaana olleet kuusi toveria,
i ' KJo 11.30 otettiin päivällislomai
jonka kestäessä yleisö: j a myös kou­lulapset
sammuttivat nälkäänsä kau­pan
ikustannuksella.' ' / ,
, ' . Kokous kutsuttiin-jälleen .järjes­tykseen
kello 1^30. Valittiin en-simäiseksi
johtokuntaan 1 jäsen. Va^
liuta tapahtui'^ yäänestyksen- kautta;
Valituksi .tuli J . Lehtinen ja varal-^
\e ; viisi muuta toveria. Esimie^eks;
vaiitTun V. Mäki. A
•••i Keskusteluin Canadian Co-opera-tive
unioniin yhtymisestä. Päätet­tiin
yhtyä sanottuun liittoon sillä
ymmärryksellä, että velvollisuutem­me
on keskittää osuustoiminnallisia
voimia niin paljon kuin mahdollis-ta.-
Kaksisataa dollaria: Englannin t
. kaivosmiehille. - -
Luettiin C. kp. Sointulan osaston
ehdotus rahasumman myönfömises-tä
Englannin:: kaivosmiesten lakko-ta^
elun .avustamiseksi. . Asiasta
kanttiin useampia puheenvuorojai.
Alutta — ' yhtä. jäsentä lukuunotta-niatta;—
r. päätettiin: luovuttaa 'sa-:
nbttuun : tarkotukseen kaksisataa
(200)' dollaria. v ^ ^./
Johtokunta .; velvotettiin: .kirjotta-niaan
fämän Viirin edustajalle Otta'
:nraan -laiturin korjauksesta.: Samair
lakeskusteltiin siitä,', ettk laiväyhi
tiö, joka on paikkakunnalle kulet-tariut
postin ja tavaran, on vähen­tänyt
yhden laivan, joten olemme
jääneet yhden laivan varaan viikos­sa;
Johtokunnalle atmettiin' oikeus
tarjota tavaran. kulotus toiselle yh-töillc,
jos ei asia niuuten korjaan­nu.
'Tähänpä sitten kokous loppui­kin.
Peräkaneetiksi voi mainita, että
kokous kulki ja loppui mallikelpoi­sessa
Järjestyksessä. Kaikki rähinä
ja kähinä, joka entisinä .s^aikoina
näytti olevan pääasiana, on osuus­kauppamme
kokouksista loppunut.
Muistan kuinka pik'kupoikina juos­tiin
. kokouksiin katsomaan kuinka
itsekukin jäsen tehostaa: puhettaan
lyömällä pieksun pohjalla perman­toon
jn.e.'
Nykyään menevät niinkin vasem­mistolaiset
, esitykset, kuten lakko-taistelujen
avustamiset, rauhallises­ti
päätökseen. Muu^s johtuu» e tu-tä,
että kauppamme on aineellisesti
vahvalla pohjalla, ja toivottavasti
myös siitä, että jäsenistömme ym­märtää
nykyään _,paremmin osuus­liikkeen
hengen ja. päämäärän kuin
aikaisemmin.
Toimekseen saanut.
WEBSTER'S CORNERS, B. C.
luslaitosten tuotteista. Meillä on'^^'^'^''- > Konsertteja ei tulla tai-nähtävänä
puolueen veteraanien tyt­vessa
antamaan kum ainoastaan
töjä ja. poikia, jotka ovat läpikäy­neet
stuon turmeluslaitoksen. Ja me
näemme, että he ovat* oppineet! mi­tättömän
pienen kirjotus- ja luku­taidon
sekä lisäksi taipumusta jär­jestää
viina-, tupakka-, maali- ja
purukumitrustien* ohjaamia kekke­reitä.
ksksi. Joten voimme < toivoa, että
siliion- saapuisivat kaikki järjcs^-
määmmc konserttiin. Katsokaa i l -
niotuksista tuonnempana.
Orkesterimme haluaisi saada vie­lä
vähintäin 5 viulun soittajaa.. Ot­takaa
tämä huomfoonne viulunie­kat.
; Orkesterin harjotukset ovat
Naistamme kokouksessa marrask.
7 p:nä vilkkaasti keskusteltiin pii-rimme
naistoiminnan "sihteeriltä
saapuneen kirjeen johdosta, koskien
piirimme naisten 'tulevaa toimintaa
ja piirimme naisten yhteisen: neu­vottelukokouksen
pitämistä. Nai­semme
olivat myös sitä mieltä, että
kokous olisi pidettä ja sopivin ko­kouspaikaksi
olisi Vancouver.
Yksi tärkeimmistä keskusteltavis­ta
asioista j oli kysymys naisorgani-seeraajan
kustantamisesta piiriim­me,
ia että. organiseeraaja olisi ai­van
välttämättä saatava..
Yksimielinen ajatus oli; että San^
na.Kannasto *olisi saatava tähän teh­tävään.
Mutta samalla kertaa olisi
saatava vuoristoalueidenkin naiset
piireinä otthmaan omakseen tämä
sama suunnitelma, sillä ajatuksella,
että sama; ograiiiseeraaja samalla
kiertotiellä; puhuisi ainakin kaikissa
näissä länsipiireissä. Näin mene­tellen
tulisi kaikille ' halvemmaksi,
ja juuri siksi toivomme, että toiset^
kin piirit ,ottaisivat tämän asian
keskusteltavakseen ensi tilassa.
Ja jos riueUpiteefovat organise*.
raajan hankkimisen puolesta, niin ti
Iisi harkita myöskin kuinka monta m
hetilaisuntta -milläkin paikkakui.
nalla' olisi tarpeellista pitää J.E»*
Sitten toivomuksena oli, että öil
ganiseeraajan kulujen peittami<=eki
ei asetettaisi kolehdin keräystä pn-
^het^8isnnkäs^a,' kuten'on ollut ta-yalEsta
ennen--Vaan sen sijaan pi­dettäisiin
iltamia jo ennen näitä ti-laisuuksia.
Tämä sika,' että se olisi
käytännöllisin ja iltairiien muodossa
säätäisin paremmat tulokset
, Omeun^ tySkoluras pidettiin niin­ikään
marrask. 7 pmä. Asioita oli
esniä , varsin vähä: • Englanninkieli-äärag^
tatsionildrjasia päätettiin ti­lata
. 100 kappaletta paildiakunnan
toisenkielisille ' lapsille jaettavako.
Tämä" siis on^-^lastenv touhua.
J Se kutaspaiiflUda on juuri tänään.
En olisi tuota muuten hnomahnnt^
kaan,^ mutta kua. pomo metsässä
lausttttaina sanoi, -että maanantaina
ei tullakaan .töihin;:, -LuuKn «hän,
^ * ä nyt: se taikl.pukata pois koko
työmaasta. Vaan sitten sanoi -pe­rään^
että maanantaina on juhla-päivä.
. t
i En^ kysynyt: hänehä mikä julila-päivä:
tämä nyt sitten on. Kuulin
ktunminkin, että se^^on kiitoqjäira.
i i n ole, enää pitkim aikoihin kiin-nittänyt
hoomiptani -noihin porva­rillisiin
juhlapäiviin, koska siOIä on
aina miikanaän rahataskun päälle
käypää humpuukia, kuten esim. ruo-katavarakauppiaat
keinottelevat sil­loin
pääasiassa; kalkkunoilla huikei­ta
yoittoja.:- Nuo keinottelun väli­neeksi:
'joutuneet siivekkäät ovat
niin . korkeassa hinnassa silloin, että
köyhä ei^ voi niitä ostaa lainkaan.
Saa: tyytyä vain siihen jokapäiväi­seen
; mitä^yksinkertaisinpaan sapus-kaansa;..:.-:'
...
Ja 'eihän tuo'. juhlapäivä näytä
kaikkia työnantajiakaan erikoisem-miuv:,
miellyttävän, • koska teettävät
vain töitä kut^n hiuinakin päivinä.
Niinhän .^se - -parempi - onkin, ällä
mässäiljm-' toimittaminen köyhänä
ja .tyhjänä ei käy'päinsä. Vaan se­hän
siitä työstä poissa olemalla voi
olla seuzaus, että 'ainakin toiset,
kuten ^minäkin, joutavat paremmin
ajattelemaan -asemaansa, kun nä­kevät
/ j a :skuuIevat:.parompiosaisten
mäiskäävän.- Ahkerassa työn hyö-riuässä
• "ei- ftaasen -harkintaan. niin­kään
paljoa, jouda- eikä tule huomio­taan
s; Wirinitianeeksiw^^^.V
"-Niinhän;se:on''tällä^kerralla. Mut-
»^.tulevaisuudessa,.kun me köyhät
kerkiämme^^vähän tässä .kiusallisessa,
tilanteessa ^^Ätjillai. jjärkUnHne, niin
me>:järjestymme": yhdeksi voimaksi,
niin .^.jsitten >:me järjestämme > juhlat
ja ^tilaisuudet'siten,-, että kaikilla on
tilaisuus ottaa niihin osaa ja naut- ^
i a , sen kuin niissä" on . nauttimis-tiakiiis
Kenenkin- ei .silloin taTO^
olla pois yhteisistä menoista sen ta­kia;
että'ei ole varallisuutta eikä sen
perusteella - mahdollisuutta;
Vesipoika.
CHASE, B. C.
KoBtmunistipuolaeen takäiuisten
. äsenten;: yleinen-kokous pidettiin
t.ki 7.' p-Tiä Mrs..-Kosken, asunnolla
Shusjvapissa.-Kokoukseen olikin asi­oita
kertynyt ioko runsaasti.
Workerin suhteen päätti kokous,
että jokainen tekee sen hyväksi mi­tä
voi.
Naisten järjestämiskysymys oli
esillä ja;tultiin siihen tulokseen, et-ä
kun. kaikki naiset jo ovat mu­kana,
niin enempi ei voida tehdä
tällä erää. Heitä on muuten varsin
vähä näillä seuduilla. •
Tässä:kokouksessa oli jäseniä saa­puvilla
. runsaslukuisesti, vaan oli
niitäkin, j otkä' loistivat poissaolol-aari.
-
Yksi uusi jäsen liittyi joukkoom­me
ja toisia on luvassa.
Kirjallisuusasiamiehenime on saa­nut
.kiitoslauseen hyvästä toiminnas­taan,,
vaan se on jäänyt mainitse­matta.
Sietäisipä hänen olla isom­milla
paikkakunnilla. Nytkin hän on
;o:'myynyt hy^n pian loppuun 200
Vancouverin osaston myyjäislippua,
vaikka täällä ei ole ihmisiä kuin
kourallinen. .:
Kirjasto meillä on liian pieni, jo­ten
pitäisi keksiä keinoja millä saa­da
uusia kirjoja, ei näet tahto olla
rahaa sitä varten. Tämä kirjasto
se olisi pääasia tälläkin paikkakun­nalla.
Hyvästä kirjastosta saisi am­mentaa
itselleen * hyviä tietoja ja
kohottaa henkisesti itseään. Silloin
tulisimme ymmärtämään paljon pa-rjfemmin,
toisiamme kuin nyt. Tiedon
avulla: hälvenisivät ne monet eripu­raisuudet,
jotka nyt.vaivaavat työ­väenliikettä
tälläkin paikkakunnalla.
Silloin näkisimme toisemme toverei­na,-
emmekä olisi niin halukkaat to­veriamme
polkemaan- jalkojemme
alle ja sortamaan. Kun käytänime
Tiyvää kirjallisuutta, " niin opimme
näkemään omat vikamme ja heik­koutemme,
joita meissä' kyllä kai­kissa
on. Sillä liiasta tietoisuudes­ta
emme voi kerskua kukaan.
Suomalaisen. lirton kokous on t.k.
21 päivänä Mrs. A . Luoman asun­nolla
Chasessa- Saapukaa taas jou­kolla
päättelemiiän. asioista, niin
silloin i on toimintamme hauskaa.
Terve näkemiin..- -:
Baportteri nro 2,