1926-11-17-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, marrask, 17 p:nä—WedL, Nov> 17 No. 134 —1^6
I tQMMDNISTlNEN NnORBOLBTTO JA JBJESrONDORET |
Vanhempien lyölaisten
osanotlp nuorison
- toimintaan
Koska ei voi asettaa sille kannalle,
etteikö vanbenipfe»' työläisten
ölisiotettava^ lainkaan osaa. nuori-ison
itoimintaan; on ky^roys siitä,
läiten on nuorison mukana toimi-
^pienvvanhc tovereiden pyrittävä
'rakentamaan' suhteensa nuorisoon,
mlta suurimmassa määrin käsittelyn
arvoinen. Sillä, yhdeltä
puolen on tämän suhteen rakenta-iäisella'.^
mitä " suurin m4ridiyB, ja
toiseltaV puolen on siinä' useihin t a pauksiin
. nähden suuresti toivond-sen
varaa. , •
.rH^eisenä - ^määritelmänä nuorison
'mukana, 'toimivien vanhempien tovereiden
virheellisestä ahteen ra-
. kentanäsesta' .voisi ehkä; sanoa, «ttä
pyritään, liian paljon 'puUisiamaan
',omaa persoonallisuutta .etualalle.
^Tupataan nokka jokaiseen paikkaan.
:^yritään liiaksi -loistamaan,, näyttelemään
liiaksi isää, johtajaa. Ja
seuraus onV että; tapetaan nuorison
bma-alotteinen toimintatarmo, :teh-dSäu'
nuoret .vanhempien läsnäollesr
sa "tuppisuiksi". Tai mikä pahinta,
menetetään ;kokQ vaikutusvalta
nuorisoon. -Liialla j[ohtajan- näyttelemisellä
tehdään todellinen : johtaminen
;kokarfaan mahdottomaksi.
' ' 'Siitä ei voitane olla eri mieltä,
etteikö, nuorison mukana : toimivien
Wnhempien'' tovereidenv yksi * tärkeimmistä
tehtävistä olisi terästää
nuorison alotekykyä, saada nuoriso
mahdollisimman % toimivaksi. >: Mautta,
miten .tämä tehtävä voidaan onnistuneesti'
toteutttaa?
j Tietysti' ei ole tuomittava sitä,
että vanheqimat ytoverit Syleensä
esim. nlotteita tekevät „Vi«läpä Me
,'ott aivan välttämätöntä.' Sfutiä mo-,
nopoliin tällä alalla-ei ole-pyrittä-
,yä,. Tietysti on turmiollista tehdä
yleensäkin sellaisia alolteita, • jotka
ovat aivan liian vähän harkittuja.
;Mntta^ vaikkapa onkin vakuutettu
^alotteen tärkeydestä, on vakuuttau-
'duttava - ensin myös siitä, etteivät
jnuoretf"' itse tosiaankaan huomaa
ftehdä tätä alotetta, ja Vasta sitten
tehtävä se itse. Tai parempi, joa
:^jo" toverillisessa keskustelussa var-^'
:8inaisen toiminnan ulkopuolella t u -
^tustuttaa. nuorisoa uuteen aatok-
.seensa'., K:^lIU'^:,he - its^e useimmissa
•iapaiol^ssa' yhtyvät, • asiaa «tieen->
^päin ajamaan. Tosin siinä tapauk-isessa'
menettää ..useinkin vanhempi
toveri alotteen tekijän muodollisen
"kunnian", mutta nuoriso^ ttiqtee
•alotteen! paremmin omakseen . ja
.suhtautuu siHien ..paljo./suuremmalla
lämmöllä, kuin siinä tapauksessa,
;jo8 vanhempi toveri- iAisV alotteen
-tehnyt omanaan. Parempi kuiten-ikin
terästää ^ nuorikon ,omaa toimintaa,
'saada'se aktiiviseksi! J a kun
>vanhemmat;4näin;? saavat: alctiivisuu-
Iden idun'kylvettyä nuorten mieliin
*ia pyrkivät sitä;) kaikissa tilanteissa^
ravitsemaan, 'luulisi^ sen toki satoa^
kasvavan.
.V Kun on nuorison kokouksia, joisr
sa'''^ostellaan ohjelmaa, tai käsitellään
jonkun alustamaa kysymys-itä,
voi havaita, että usein on vain
piiri vanhempaa toveria äänessä.
Nuor^it.» visusti ^vaikenevat. Tavalli-seifti
selitetään tämä asiain ftil£u>siten,
että 'jö*'iiäbiä 'pari kolme eivät
puhuisir, ei kukaan puhuisit,
' MyÖnniettäköon, etiei • nuoria . |)oi-kia
ja tyttöjä ole juuri varsin ihelp-po'
:saada keskusteluihi sitä/ vähemmän
arvosteluihin osallistumaan,
mutta ei: myöskään voi yllämaini-tunlaisisSä;
tapauksissa . välttää kysymystä,
etteikö vika ole sittenkin
suurelta osaltaan siinä, että nämä
pari: kolme puhuvat ^ liian paljo?
Täten ; asia useimmissa tapauksissa
onkin. Sillä nämä .pari kolme, ollen
kysymyksistä enemmän selvillä, vuorostaan
riistävät mahdollisuuden
nuorilta ja vähemmän kehittyneiltä
^puhua. cSillä he heti sanovat kysymyksessä
kaikki, mitä heidän kyvylleen"
on mahdollista. Mitä silloin
jää vähemmän kehittyneelle sanottavaksi?
Ei'tietysti mitään! He
saavat tyytyä vain kuuntelijan
osaan. Ja kun se tulee tavaksi, on
sitä enää vaikea korjata.; ,
Jos tähän liittyy vielä vanhempien
taholta .ylimielisyyttä, enemmän
tai vähemmän peitettyä halveksumista'
nuorteni vähemmän pyö-risteltyjäj-
ja jehkä; jossain määrin
epäonnistuneita lausuntoja; kohtaan,
muuttuu asian tila kerrassaan toivottomaksi,
eikä. voi kyllin' ankarasti
paheksua sen toverin menettelyä;
joka on tehnyt - siihen itsensä
syypääksi. .
• Kokonaan toiseksi voi muodostua
tilanne, jos kehittyneemmät toverit
eivät halua tällaisissa tilaisuuksissa
ettei keskustelua^ muuten käsillä olevassa
asiassa synny, on tietysti paikallaan
ottaa jonkun vanhemman
toverin heti alussa puhevuoro. Mutta
käyttää niin pitkä puheenvuoro,
että asia tulee tyhjentävästi sanor
tuksi, ei ole lainkaan paikallaan.
Terveellistä «n vielä lyhyeenkin ja
vajanaiseen puheenvuoroon. jättää
niin huomattavia aukkoja, että^ ne
voi kuka hyvänsä havaita. Näin
menetellen on jätetty vähemmänkin
kehittyneelle sanonnan ; mahdollisuus.
Jos vielä keskustelun lopussa
on kysymys puutteellisesti valaistu,
on tietysti silloin paikallaan aukkokohdat
täydentää, ja,yhtä täriceätä
on sopivalla tavalla, ketään loukkaamatta,
oikdstt^^ kysymyksen i käi
sittelyssä esiintyneet ilmeisesti väärät
ajatukset. . .
, Eiköhän näin meneteUcn "tuppi-
&uisnud€n'r' tauti vähitellen nuorisostakin
katoaisi? ' Iikka. ' _
Perusta ja päällysrakenne
K i r j , G. Plehanov
•...,• / '• • ' ••
• Jos haluamme lyhyesti ilmaista
Marxin jä En.gelsin käsitykset nyt
hiiii kuuluisan v ^'peifustan" suhteesta
^'päällysrakehteeseen", niin on
otettava huomiocm: •
1. Tuotantovoimien tila; 2. niihin
perustuvat yhteiskunnalliset
suhteet; 3. kultakin yhteiskunnalliselta
"perustalta" kasvanut yhteiskunta-
poliittinen rakenne; 4.
yhteiskunnallisen- ihmisen psykologia,
jonka osaksi - suorastaan määrää
talous;''Osaksi siitä .kasvanut yhteiskunta-
taloudellinen rakenne; ,5.
eri ideologiat, jotka kuvastavat' tämän
' psykologian erikoisuuksia. t
/Tämä niääriteliipä on kyllin laa-
JA antaakseen asianmukaisen paikan
kaikille historiallisen kehityksen
"muodoille", ja on se täysin vapaa
siitä eklektismistä, jdka ei osaat
mennä pitemmälle eri yhteiskunta-voimien'
keskenäistä vaikutusta eikä
edes epäile/että keskenäisen vai-:
kutuksen tosiasia , näiden' vöiiriien
kesken ei *ielä_ ollenkaan ratka^e
kysymystä niiden alkuperästä. Tä-mä
' on monistinen määritelmä. - Ja
se on täysin materialismin läpitunkema.
Hegel ^ U h u i ! ' H e n g e n filosofiassaan":
"Henki on ainoa hisr
torian i liikkeellepaneva periaate".
Toisin ei voikaan ajatella, pysyen
sen ... ,idealifimi»\wvkatsantokannalla,
jonka mukaan- olemisen: määrää af
jatus. Marxin materialismi osottaai
millä tavalla ajatuksen historian
määrää olemisen historia. Mutta
idealismi 6i estänyt Hegeliä t»innus-tamasta
talouden vaikutusta : Vhenr
gen kehityEs^n välittömänä" syynä;
eikä materialismi' estänyt Marx*-»
tunnustamasta "hengen" vaikutusta
historiassa voimana,' jonka suunnan
jokaisena aikana viime, kädessä
määrää talouden kehityskulku.
ELÄMÄ OPETTI
Venäläinen kertomus
niin Sonja ei tahtonut ostamatta
jättää, tarjosi komeata sormustansa,
mutta sai vastauksen: "meillä
ei pantteja oteta, myykää jonnekin".
Myydyksi se olisi tuUutkin,
ellei olisi ollut sukunimi piirretty
renkaan sisäpuolelle.
Mutta rahaa kun on välttämättö-mästi
tarvis, niin sitä saa. Sonja
käveli "Italjanskin kadulle tapaamaan
; tuttuja, entisiä huvila-asukkaita.
Sonjan onnel^i olikin rouva
kotona j a lyhyen keskustelun
kuluttua Sonja piteli viiden ruplan
seteliä kädessään.
Jonkun ajan kuluttua Sonjan j a loissa
välkkyivät kengät korkeine
korkoineen. Niin. korkeita .korkoja
Sonja ei vielä ollut pitänyt. ' Var-
Saissa jo tuntui kipua, mutta siihen
kyllä V tottuu, - ajatteli /hän.. > , - ,^^
Sonja poikkeaa yli kadun, kuulee
raitiotievaunun hätäistä soittoa
j a auton kimakkaa vihellystä. Silmänräpäyksessä
tapahtuu katastrofi.
Sonjan korvat kuulevat sekavaa kohinaa,
häh on maassa vaaleana
kuin lalcana. Paikalle sattunut läär,
kfbri antaa ensiavun. Sitten Sonja ^
viedään autossa sairaalaan. Hän
on tainnuksissa. Tointuu sitten
^ngyssä, aavistaa olopaikkansa.
Tuntemattomia ihmisiä on .lohduttamassa..
...
Sairaalassa Sonjaan kiintyy nuo-risoliittölaistyttö
Shuura, joka teh-taasta
oli joutunut sairaalaa^. Sou^
j a saa hänestä ystävällisen toverin.
Aikaa on sairaalassa' yltäkyllin. A -
jankuluksi ja velvollisuudestakin
Shuura alkaa toveriaan opettaa ja
karsii vähitellen "hänestä pois. itsekr
kyyttä ja , monta muuta, mustaa
pilkkua. : Sonjalle selviää' paljon,
tietOr ja ajatuskyky - vilkastuu,
hän oppii tuntemaan elämää, saa
'nähdä todellisessa valossa ihmisyyttä
omin silmin; yhtäläinen . puku,
ruoka, ;juoma, I^ohtelu niin.iköyhiä
kuin rikkaitakin kohden. , Sonja oppii.
myös tuntemaan itsensä, hyö^!
dyttömän <elämänpä, • tturhan.- j-ajan-vlettonsa,
seurapiirinsä; kujeilut ja
ala-arvoiset pyrkimykset.
Mutta uskonnonr asioissa käy si-/
säinen ;taistelu. ankaraksi—- : oliko
meitä niin sökai^u? Sonja seuraa
sanomalehdistöä. Shuura, tuo;, köyhä
tehtaan tyttö, teTtee selkoa vaikeimmista
poliittisista artikkeleista.
Sonlialle \ aukeaa' kaksiv maailmaa:
yksi, joka vuosisatojen . taikana- o-mien
asettamiensa lakien - turvaamana
anastaa kaiken hyvinvoinnin
itselleen,' omistaen suuria palatse-jsij
maita, metsiä, järviä ja kaikkivoipaa
kultaa 'kokonaisia aittoja.
Toinen maailma, jonka jäsenet eivät
omista mitään, lukuunottamatta
-kurjuutta, puutetta, nälkää; - Onko'
kaikkivoipa juihala heittänyt arpaa
kelle siunauksensa antaa?
' Sonja on .taistellen ?voittanut^ o-;
man itsensä, kasvattanut pikkumaisen
sielunsa paremmaksi. Voiton
ylpeys saa ;: Sonjan hymyilemään,
mutta ei kauan, sillä vielä on tais-telba
kotiperheessä, omassa kylässä,
. naapurikylässä : ehkäpä. tuntemattomillakin
mailla.
Elämä on' taistelua^ Taistellitta
ei ole elämää. Sonjh tuntee oman
heikkoutensa. Tahdon lujuus terästää
nuorta, alkavaa taistelijaa
opinteille ~' työläistiödekuntaan ja
sieltä yliopistoon. Sonjaa hävettää
mennyt äika, jota ei koskaan saa
takaisin, .mutta tulevaisuudessa saa
kuitenkin mennyttä korvaten työskennellä
aatteiden palveluksessa ja
elää koko maailman työtätekevien
kansojen hyväksi.
HUHSIN NEW BMING CO.
— V a l m i s t a a —
KovaaleipiS, Korppujai. Vehnäleipää ja lniilrt'nlni»ia leivoksia.
:• ' Käyttäkää meidänvalmistamia, tuotteita.
NEW BAKING CO.
2 BIRCH STREET» Box 1306. TIMMINS. ONTARIO.
Timmln*. ja .ymparistolSUet huomatkaa {7 Uusi Suomalainen J^oppisappa
<mAN|6E SMASH B0TTLIN6 WORES
Alottanut liikkeensä j a tarjoaa ehdottomasta pnhtaat j a parhsimni^vir^
yotnsjuomat Pohjois-Ontariossa. Kaikki: tMankset toimitetaan nopeaan ja
huolella.'
- ORANGE SIMASH BOTTLING WORKS
61 Bnrth SI? N . Timmins, Ont., Box 1749^Telef. «46 J . — K . A.-Merikallio.
RJAKAOPPA
VOmAANTnjllA SEURAAVIA k t R j Q J^
Alanteen Sanaldija, .eapipalai^Henglantilainen, sid.
Amefikan Suomajlaisia, "Satiirikertomuksia, k i r j . E . Rissanen
Attila, historiallinen, romaani, k i r j . Dahn^ sid.
Aavoilla inapoilla,iDieOyttävaromaani,^^^^
Bakteerit, Tietoaaxre, kirj. Ose. Streng, äd.
NYKYÄÄN TEEN PARTURIN TYÖTÄ
tPeaoiskskaa tnoonur deai;tieSt^atatny ,}'hjputoelne'l lnisa,uituettt^aj.a vlapsetkittivoivat,taUa..r^KaikeS9a^öjäf-ä S^•h _r» ^ÄMT»S« ^O_SrIr* ^d d"—**•"
. J. OKSANEN. '
TIMMINS TUmaSH BATH
on auki 4 kertaa viikossa: keskiviikkona; torstaina J a perjantaina
lasta päivällä 12:sta yöllä. Lauantaina 12 päivällä 2:teen yöUä.
75 Rea Street A L E X KOSKELA Pahello 696 W. i
Sonjaai oli jo pienestä tyttöpahasr
tti alkaen' hemmoteltu,' ei- minkään^
laista neuvoa eikä varotusta äiti
raaskinut lapsellensa antaa. Vlsär
meidän" ja muut rukoukset kun
ulkda os^sij niin siihen äiti oli /tyytyväinen.
.;ltfäalliset kyllä maailma
opettaa. - Hemmottelusta ja "herr
ran nuhteesta" kehittyi Sonjalle i t sekäs
luonne, hän tahtoi'olla kaikki
kaikessa, kiukutteli ja itki, kun
ei saanut olla mahtavampana vanhempia
sisaruksiaan ja vanhempi-
\aankin.
Jo kuusitoistavuotiaana oli Son»
ja täysi daami, jonka mieliesineitä'
olivat: hajuvedet, puuterit,- kasvomaalit,
käherrysraudat y.m. Kaikki
tanssit nän osasi, vaikeimrihitkin
liikkeet menivät kuin itsestään. Puku
ja jalkineet piti olla viimeisen ..jjj^g^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^^j^^^in
muodin mukaiset. Hiukankaari van- ^^^^^^^^ humoristr
hempaa muotia olevaa vaatekappa- .^^^ . . g . .^ ^.^
letta ei Sonja vutsmyt pitaa, ne ^jj^ nimittäin aivan pieni pojan
joutuivat siikojen käytettäväksi. ^^^j^^ ^^^.^
Jos mistä niin kengistii vanhemmat, ankarasti kielletty piirustamasta t a i
kin napisivat, kun nnden tuli olla nuolemasta pulpettejamme ja mi^
milloin pitkävartiset, milloin ly-1 joutunut kiinni tällaisesta
hyet, keltaiset tai valkoiset Tama 3..^.. seurauksena
!f'"l,.!!.^*""""^'"- ^""^"^ "^^""^ ^"".joko 5 dollarin sakko tai julkinen
selkäsauna. Minun täytyi kertoa
HASTINGS B A K E Ry
VANCOUVER, B. C.
suosittelee VapsRiden lukijoille^ vanhanmaan sekä Amerikan mal- "
Jisia ensilaokaii„aineuta. ja- puhtaasti valmistettuja leivoksia, korp-'|
puja. j a kovaa leipää. Hää-, joulu- j a samtymäpäiväkeekit tehdään
tilattaissa.
764 HASTINGS STREET, EAST
TURKISNAHKOJA HALUTAAN
T R Ä P P A R I T
' lähettäkää turkisnahkanne meille
A [ LAFRANGE
45 Beech Street ^ Sudbury, Ont.
Saatte pgivän korkeimmat hinnat. Maksu
- - paluupostissa.
Pidätämme.'turkiksenne .erillään ja kirjotamme tai • sähkötämme,
hinnan, jos'niin haluatte. Maksamme expressi kulut
, \ l r - P U H E L I N 242 —
ek^;OnLvillnotiiksia
MITEN MARK TWAIN ANSAITSI
ENSIM&ISET RAHANSA
Harry Merriman
Centfai Kauppa^' ^— Seuraava Postikonttorista.
— - MYYDÄÄN
R U O K A T A V A R A A ; J A U H O J A , R E H U J A , T U O R E T T A J A
S A V U S T E T T U A LIHAA."
Rahtji maks^faan - kaikista lähetyksistä yli $15.00
i .{ \f E N G L E H A R T , O N T .
i a t a i w w w <
rww\
^PÄÄMAJA (
Farmarien, Paperipuu japparien ja
Prospektorien tavaroille
X Araa suuri varasto Ropesseja, Kintaita ja Käsineitä, Mackinaw J
Vaatetusta,' Alusvaatteita, Sukkia y, m—. ^
Olemme aina halukkaat teitä palvelemaa. H A R R Y H U R D O CK
I ENGLEHART, ONTARIO.
5.00
.60
^inerikalaisen,jry5väfn1il|ckgpn vararikko, Idrj.: Wm. Z. Eoster. nid. .55
Antokirj^^op^MrjaautoäjurciDe j a korjaajille, k i i j . Y . Weilin -,..2.00
^npndki^^Suisäkonlan laskuoppi j a tuloslqrja, tfd;^;:.-.............^.^..... 1 no
Ati^gonpoike^.Idil&eästikiQOtetta romaani, Idrj. J 'j^
Aapinen, lasten opettelnlnrja, md- .......................;...„.;;.;.........^......„. c-
Aurinfeo, Kun j a Tähdet Tgnnflmnnknikkendcn tarina, kfarj. J . A.
Oil^cmG • • ••••••••••••••••••^•••••••••••••^•^^•••.#«••••••• • • » • ^ l » 2 5
, . .80
«ia.u.»,.. 1.00
.50
Elollisten- olentojen lisääntyminen, i k i r j . P . ^ E ^ sid..;.;.....:.. jgia
En^anninkiel^n Alkeiskirja, kncj» Hanna Andersin, sid. i^s
EnglantiliuA-SnomalaineB Sanauzja^ hyvä opetCelnkiirja;: knj.: H.
• Halonen.
EngBlhnfakielen OppBdtja Ja Kielioppi, kirj.> W. Oksanen, sid......:-.. 2.00
Erämaa Eutsnn, IdrJ. Jack London, sid. ...^....v........... .75
1.40
230
1.75 ilÖ;
Elsinoren" Kapinaj'seikkaUn^omaani;i kirj;. Jack London, -sid.-:
Halikon Hakoniskat, mnrrekertomuksia, kirj. Kallio, sid. .;;
Hedelinien j a Maijanvilielys, k i r j . B. W. Heikel,^ sid.
Hiuioristineiilanliddrja, se viimeinen >painos
Imperiidism^ atjitaattoriknrsseiUa pidetl^ esite&nä;, nid.'
tlun&eh Henra, tärin»; synidstS,^!^ 2^-osaä^
Ihjnäsen Hörräj :täritta q^nnfsti, Idn
Ihounen ei elä ainoastaan, latvasta, l o r i . xK. Sissanen;;.
Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, kirj. Aonundsen, nid*. i.so
JfirjeAelmäni Miehille^'Iq^ J; M t i e l l e r ^ . 1 . 2 5
Jack London, elämänkertamuistelma, k i r j . Helmi Krohn; nid. .75
Kairosta Niilin latvoiU6,matI»iliJakertomiu,,Id^ nid. ,90
K a d o t u i n Kansaa^ kuvaus'Londou^/ItäpääiBta, k i r j . Jack London^ sid. 1*00
Kemia; kurj. Hann^ Seikka, sid. . . « . . . . . . . . . ' . . . . . . . . . . « i . . . ^ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
Ktinmgatar Hanhenjalan Bavihtola; k i r j . Anatole Frahze, sid. 1 zs
Kodin XääkäriMrjaj etevästi toniaitettn, sijfli .:.........;...........v..;;..i...;.:.;.. 6.00
Kansakoulim karttakirja,;toim. Jotuni, sidl ; . . * . . . . . . ; . . . i . . . . . . ; . . . ^ . . . „ . . . . . . . I.QQ
^nsakoulun kartasto, uusi, toim. A . B.' Bldmgvist j a E : £ . Kaila.... i.oo
Kommun&tmen Manuesti,-kirJ. Karl Slarx, md. u.........^.......... I.QQ
Kristinuskon Alkuperä^;.tutkielma kirj. Karl Eautsky sid. .....;. 2.10
Klönd^en Kuningas, Seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London 1.25
Kipinafennättimen toiminta^vkuvitetta opas, kizj. Krigar j a Subkis
Sr' janspiitdo-;o pas^ te^ifl^ jinhara —........ .50
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, Idrj. L ^Kove — «Y^J'
^_ . . , ^ - .. . ^ .. . - jvovcro- ••••••»••»•••••••••»«•*•••»•- 1«S0'
Kanojen hmto» kirj:.Matti J S r ^ ^75
KKueiitttuomkairajna , rkaWkk.a^u'Mtt a^ hienoja ^akkausseikkailuja, Idrj. Jack. „ Lon* 2.00
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutaAan hoitokirja, k i r j . / M . Hyvönen, sid i.oo
Kielletty H^delmäirakkausromanii Idrj. P. O. Höcker, sid. ; .eo
Kolme Muskettisoturia,, jännitysromaani, . k i r j . Alexander Dumas,
. - . 3 osaa^^-. .nid«.., ««»•«*«•••••«««••«•••«••«•••••«••••«••••••••••••««•«•»«••••••••««,««««,«a«a^,a,,«,^^ I.OO*
Kylärmttien kuningas,^ satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
-- kirj. Kaarlo Halm^, sid. ......v..v.....;.....'.......'..v.......'..'....7..i..,.......;.... I.S0
Kristitty,,romani, k i r j . Hall Caine, .sid, ; 1.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, khrj. Johannes Linnankoski, sid. 1.40
Lenin ja Leninismi, kuuluu särj)^drja8tooi)(,'kirj. I.-Stalin, sid .75
Lumikenttien lytär, seikkailuromlaani Alaskasta, Idrj; Jack ;London, ;
Luonnontieteiden ivoittokulkp,. Tietoaarre, ;kirj. Launhardt, sid......... .so
Luokkien sota, kirj. JackV London, nid....t.i.;.i;..^.:.;...'......i...t.....;......;.. .85;
Mbren urhoja, merimiesromaani, kirj. 'R..Kipling, sid. 75
aamusi, seikkailuromaani, kirj; Ja<*i London,:räd. i.so
Mafiilmanrakenne,, käsittelee , maailmankaikkeutta, kirj. E. > Becher,
nid. 1.75
Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, k i r j ; Victor Mad8en,Tiid....;..;. .50
-Maailmanliike, tletoaarre, khrj. Albre(phtWirth,Tsid. .50
Maaitemn avaruus, tietoaarre; k h f j . r .50
Maa ja IhBÖnen, tietoaaire, torj. mteA Kirchhoff, :sid.............. .^.f; .80
Itoanyiljelys Kemia j a FVrii^ Rindell sid, . 1.75
Maanv»Ijelysoppi,i kirj. Saamen, sid.- .;;..u;..'..i.i...;.;. 1.2S
Menkotka,.keitomus S a k s a n i , k a a p p i kirj.
• Felix von Lubkndr, sid. .-. ; J.U 1.25
Merien takanar seikkailu/rakkausromani, i u r j . H. Gourths-Mahler,
/ y h i d o t t i i n a ; . . . . . . „ ; . . . . „ . . . . . . . . i ; . . . i . . . . . . . ; . . . . . : . ; . . ; , . . J ; ; . ; . : .60
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku PäiriS. sid. 1.25
Minua .sanotaan Puuseppksiivyhtfei^ romani,' kirj.. Upton
•. Smclair,; sid.- 4.......\».A.«......;.,.....«...*.^............i......^.,.....2................,.,.^.;^..^1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhtSfskunnallinen romani, kirj. Upton
Sinclair, nid.' ^..; : 90
Naamloimiskoulu, hyvä näyttämöille, kurj. Juurioja, nid. .75
Nuoren /Nimisen Terve303/: lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
Skjerve, nid. 1.00
Naisten Sukuelo, Mrj. Lääket Tarf E . W. Wrejstlind, nid. 1.00
ttejg^mjstelu, kuvitettu opas, khrj. E l l i BjSrksten, nid. 1.00
Nämen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
, Stephens^ , SICI*,-. • • • • • • • • • • • • • • ^ • « • • • • • • • • • • • • • • • « « « • • • • • • • • « • • • • T V ^ « * « ' » « | « L * a a « « M * » « « * * « * * * * P » « a « « 1*80
Napoleon H I vallankaappaus, kirj. Karl Marx; nid: . . . . ^ . . , . . . . . . . . . . . 7 . . . . . . . . .70
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, Örj. Jack .
London, sid ,{ .1 1.75
Perheen, Tksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä,' kirj. F. Engels, ,
. 8id« «••»•• 1«00^
Punainen Vaara; kertomus nykyisessä Venäjän maasta, nid. .25
^hikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50
^^eni.^Tjetpsanakirja>.sid.. S.OO
Pema*uslain Oleinus, kirj. O. Saari .30
Pieni MehUäisKrja, kirj. Mikko Ilkka ....,.t.............................\. .28
Rannerengas, hieno rakkausromani, kirj. David Potter, nid. .40
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, romani, Mrj. Eleniiis, nid. - 75
Sogiahstisen Pilpsofian Juuretj kirj; Frietrich Engels, nid. .40
aa-asLajjsi, lasten terveyshoitokirJa, khrj. Ruotsalainen, sid. 1.2»
Sotamuistelmani, kirj. kenraali Ludendorff, sid; 2.50
fhomen Kielioppi, kirj, E.. N.. Setälä, sid ^ 75
Safa; kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T .-ri Jules
Comh^^tnid. i..;....;. 1.00
.75
ta välitti.
"Viimeinen muoti on aina paras." . isälle, miten minun oli käynyL
Sonja näki kaupungin matk^^^^ =1; "Samuel", sanoi hän, "en voi antaa
rot knllotetut jartkmeet h.eno^ tfe- ckmens-niminen tullia julkisesti hakoa,
koriat korot, -Fto.ranskalay^^.äj^jyj^j^ ^.j^j ^ ^ ^ ^ ^ 35^^,,^ 5
set,.Sisukset vuorattu; k a l l i s a r v o i ^ ^^jj^^.^ ^^^^^ ^^^^^^ ^^^^^ ^j^j
la vaatteÄlta, hopeaisilla k.rjaim,»4 ^g,^. ansaittua rangaistusta, tu-pamettu
liikkeen n:m.J.n.e. Ne oh ,^p^'g huoneeseeni.",
saatava ensr pyhäksi;
Sonja vaati äidiltänsä rahaa uu- "äiellä isä jakoi 'maallista oikeutr
tservontsin. ,
erikoisemmin loistaa tiedoillaan ja Oli iUapuo^i Päivää.. Sonja käveH
arvostelukyvyllään, vaan asettavat Abraksmm ja Gostinnym torin kaik-
;b6htäväkseen nuorison arvostelu-', ja
j^eskustelukyvyn kehittämisen. Van-
" fteinpien ja kehittyneempien • tovereiden
vaikenemisellako he > kehittyvät?
Aiv3W niin, - vaikenemiselUi
^ v i s s i i n määrään. Jos huomaatte,
sien kenkien ostoon. Pienempää' ta olan takaa. Mutta siinäpä hän
rahaa kun ei ollut, niin sai . Sonja ampuikin yli maalin. Nyt minä
ki komeimmat myymälät. Kenkien
hinta kohosi kaikissa myymälöissä
yli Sonjan varojen. Semmoiset kiil-lokkaat
maksoivat yli kolmenkyn»-
menen ruplan, eikä tinkimisen varaa
yhtään; Vaikka rahaa puuttui.
elin jo karaistu. Mennessäni alas
portaita 5 dollaria taskussa pohdin
tilannetta. Kun kerran jaksaa kestitä
yhden selkäsaunan, niin kai sitä
kestää toisenkin, mietin mielessäni.
Pidin siis vaivalla ansaitun 5 dollarin
itse ja marssin ottamaan toisen
selkäsaunan. Näin ansaitsin ensi-mäiset
rahani."
C. H. POWELL S SON
Ensimäinen kauppa alas asemalta;
* ENGL-EHART, O N T .
Täysi vai^asto tuorettani ja puhäasta ruokatavaraa,
tuoretta; ja savustettua
lihaa aina varastossa
— SUOSITTEJL^MME—
Ruokatavaravata^tostamme seuraava^: erikoisia kahvipapuja 5 pahnan
paketeissa 50c pauna; Tämä on hyvää kahvia ja sellaista
jota voimme suositella. /
Valkoista jaapanilaista riisiä — 2 paunaa 2.'5c.
CASCO PERUNAJAUHOJA paketeissa. r
Tuoretta:jästiä tulee meille aina tiistaisin j a torstaisin. ^
MOTTOMME:
Parhaintii lajia—^^KohtuuUinen hinta — Täydellinen tyydytysi
e-, E. Temple/Thurston, Sid. 1.S0
bilmukorvan-nuon Epra, satakuntalainen^^k^ rak-kautta,
kirj. Kaarlo Halme. sid. 1.25
Tarttuvista sukupuolitaudeista/kirj. T a-i Pirilä, nid. .75
Telinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma 1.00
Telmevoinustelui^H, kuvitettu, k^^ l.OP
Tiede jji Vallankumous, mainio teos, kurj. EmiestUntermann, nid. .60
Tuhlaajapoika, romani kirj. Hall Caine, sid 1.30
Työn Histona, ku-j, Tjumenew, sid. .85
Viattoman ^voitto, kaunis rakkausromani,- kirj. H. Courtbs-Mahler
nidottuna .75
Valaveljet. _ romani Islannin asuttamisen'"äjöiita""ki^^^^^^
. ^9"»; sid. i>, i . i.......... .1.50
Vaimo, jonkas minulle annoit, i-omani elämästä- kirj. HaH Caine. sid, 2.50.
Yi.»*™o Jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.^
VaJkmnen^ Pr^fetta, romani engl. dirtomaapolitikasta, kirj. Hall ^
Vaaliheimolaiset, i^itut"te 1.00
Yoimisteluohjelmia I, kirj. Arvo Vartia, nid- ., ...LO»
Voimisteluohjelijiia H , kirj. Arvo Vartia, nid. ................................... l-*»
V3i«b-'^"'J^^P^''?'"."''^,".'^ kirj. Wiggin, sid .75
Valskann kertomuksia, kirj. Sakari Topelius 4.00
varmlannin matka, kertomus Scandinavian salosuomalaisista, kirj.
Erns Lampen, nid ^ 1.00
.Vierasta ja omaa kieltä viertysteniengl.-kielen oppikirja - .... .75 ;
^ i n maailmalla,.kaunis romani, kirj.' Mabell Barnes Grauridv, sid. 1.S0
yleisen Tei^eysljpin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid .". 3.00
Ylos Helvetista, kurj. Konrad Lehtimäki, nid 1.7S
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, .tietoaarre. kirj. Th. H . Huxley, '
/ sid. .:...:.:.,...„..... ' £o
Älkää unhoittako.: meitä; töinen päintf^^ -30
Ylläolevan [libäksi voi Vapauden konttorista tilata WATERMANS
POUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.75, $4.00, $6.00 ja $7.00.
Vapauden! Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont
A. j p p n , »
Tähti kaupan yläkerrassa.
Tel. 499. — Box 2034. — Sudbury.
ValokuTanstyotä kaikesta lajista,
fluurennuksia ja' raamia. -
WILLAMETTE BLVD. SamUrioB
Luonteinen terveydenhoitola-
Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset
välineet sekä X-sade terkistus.
D r . . Peter Kokko D. C.
Dr. Anna Kokko D. C, Ph-. C.
467 Wniamette Blvd, Pordland, Ore.
Pnh. .Walnut 6747
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 17, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-11-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus261117 |
Description
| Title | 1926-11-17-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Keskiviikkona, marrask, 17 p:nä—WedL, Nov> 17 No. 134 —1^6
I tQMMDNISTlNEN NnORBOLBTTO JA JBJESrONDORET |
Vanhempien lyölaisten
osanotlp nuorison
- toimintaan
Koska ei voi asettaa sille kannalle,
etteikö vanbenipfe»' työläisten
ölisiotettava^ lainkaan osaa. nuori-ison
itoimintaan; on ky^roys siitä,
läiten on nuorison mukana toimi-
^pienvvanhc tovereiden pyrittävä
'rakentamaan' suhteensa nuorisoon,
mlta suurimmassa määrin käsittelyn
arvoinen. Sillä, yhdeltä
puolen on tämän suhteen rakenta-iäisella'.^
mitä " suurin m4ridiyB, ja
toiseltaV puolen on siinä' useihin t a pauksiin
. nähden suuresti toivond-sen
varaa. , •
.rH^eisenä - ^määritelmänä nuorison
'mukana, 'toimivien vanhempien tovereiden
virheellisestä ahteen ra-
. kentanäsesta' .voisi ehkä; sanoa, «ttä
pyritään, liian paljon 'puUisiamaan
',omaa persoonallisuutta .etualalle.
^Tupataan nokka jokaiseen paikkaan.
:^yritään liiaksi -loistamaan,, näyttelemään
liiaksi isää, johtajaa. Ja
seuraus onV että; tapetaan nuorison
bma-alotteinen toimintatarmo, :teh-dSäu'
nuoret .vanhempien läsnäollesr
sa "tuppisuiksi". Tai mikä pahinta,
menetetään ;kokQ vaikutusvalta
nuorisoon. -Liialla j[ohtajan- näyttelemisellä
tehdään todellinen : johtaminen
;kokarfaan mahdottomaksi.
' ' 'Siitä ei voitane olla eri mieltä,
etteikö, nuorison mukana : toimivien
Wnhempien'' tovereidenv yksi * tärkeimmistä
tehtävistä olisi terästää
nuorison alotekykyä, saada nuoriso
mahdollisimman % toimivaksi. >: Mautta,
miten .tämä tehtävä voidaan onnistuneesti'
toteutttaa?
j Tietysti' ei ole tuomittava sitä,
että vanheqimat ytoverit Syleensä
esim. nlotteita tekevät „Vi«läpä Me
,'ott aivan välttämätöntä.' Sfutiä mo-,
nopoliin tällä alalla-ei ole-pyrittä-
,yä,. Tietysti on turmiollista tehdä
yleensäkin sellaisia alolteita, • jotka
ovat aivan liian vähän harkittuja.
;Mntta^ vaikkapa onkin vakuutettu
^alotteen tärkeydestä, on vakuuttau-
'duttava - ensin myös siitä, etteivät
jnuoretf"' itse tosiaankaan huomaa
ftehdä tätä alotetta, ja Vasta sitten
tehtävä se itse. Tai parempi, joa
:^jo" toverillisessa keskustelussa var-^'
:8inaisen toiminnan ulkopuolella t u -
^tustuttaa. nuorisoa uuteen aatok-
.seensa'., K:^lIU'^:,he - its^e useimmissa
•iapaiol^ssa' yhtyvät, • asiaa «tieen->
^päin ajamaan. Tosin siinä tapauk-isessa'
menettää ..useinkin vanhempi
toveri alotteen tekijän muodollisen
"kunnian", mutta nuoriso^ ttiqtee
•alotteen! paremmin omakseen . ja
.suhtautuu siHien ..paljo./suuremmalla
lämmöllä, kuin siinä tapauksessa,
;jo8 vanhempi toveri- iAisV alotteen
-tehnyt omanaan. Parempi kuiten-ikin
terästää ^ nuorikon ,omaa toimintaa,
'saada'se aktiiviseksi! J a kun
>vanhemmat;4näin;? saavat: alctiivisuu-
Iden idun'kylvettyä nuorten mieliin
*ia pyrkivät sitä;) kaikissa tilanteissa^
ravitsemaan, 'luulisi^ sen toki satoa^
kasvavan.
.V Kun on nuorison kokouksia, joisr
sa'''^ostellaan ohjelmaa, tai käsitellään
jonkun alustamaa kysymys-itä,
voi havaita, että usein on vain
piiri vanhempaa toveria äänessä.
Nuor^it.» visusti ^vaikenevat. Tavalli-seifti
selitetään tämä asiain ftil£u>siten,
että 'jö*'iiäbiä 'pari kolme eivät
puhuisir, ei kukaan puhuisit,
' MyÖnniettäköon, etiei • nuoria . |)oi-kia
ja tyttöjä ole juuri varsin ihelp-po'
:saada keskusteluihi sitä/ vähemmän
arvosteluihin osallistumaan,
mutta ei: myöskään voi yllämaini-tunlaisisSä;
tapauksissa . välttää kysymystä,
etteikö vika ole sittenkin
suurelta osaltaan siinä, että nämä
pari: kolme puhuvat ^ liian paljo?
Täten ; asia useimmissa tapauksissa
onkin. Sillä nämä .pari kolme, ollen
kysymyksistä enemmän selvillä, vuorostaan
riistävät mahdollisuuden
nuorilta ja vähemmän kehittyneiltä
^puhua. cSillä he heti sanovat kysymyksessä
kaikki, mitä heidän kyvylleen"
on mahdollista. Mitä silloin
jää vähemmän kehittyneelle sanottavaksi?
Ei'tietysti mitään! He
saavat tyytyä vain kuuntelijan
osaan. Ja kun se tulee tavaksi, on
sitä enää vaikea korjata.; ,
Jos tähän liittyy vielä vanhempien
taholta .ylimielisyyttä, enemmän
tai vähemmän peitettyä halveksumista'
nuorteni vähemmän pyö-risteltyjäj-
ja jehkä; jossain määrin
epäonnistuneita lausuntoja; kohtaan,
muuttuu asian tila kerrassaan toivottomaksi,
eikä. voi kyllin' ankarasti
paheksua sen toverin menettelyä;
joka on tehnyt - siihen itsensä
syypääksi. .
• Kokonaan toiseksi voi muodostua
tilanne, jos kehittyneemmät toverit
eivät halua tällaisissa tilaisuuksissa
ettei keskustelua^ muuten käsillä olevassa
asiassa synny, on tietysti paikallaan
ottaa jonkun vanhemman
toverin heti alussa puhevuoro. Mutta
käyttää niin pitkä puheenvuoro,
että asia tulee tyhjentävästi sanor
tuksi, ei ole lainkaan paikallaan.
Terveellistä «n vielä lyhyeenkin ja
vajanaiseen puheenvuoroon. jättää
niin huomattavia aukkoja, että^ ne
voi kuka hyvänsä havaita. Näin
menetellen on jätetty vähemmänkin
kehittyneelle sanonnan ; mahdollisuus.
Jos vielä keskustelun lopussa
on kysymys puutteellisesti valaistu,
on tietysti silloin paikallaan aukkokohdat
täydentää, ja,yhtä täriceätä
on sopivalla tavalla, ketään loukkaamatta,
oikdstt^^ kysymyksen i käi
sittelyssä esiintyneet ilmeisesti väärät
ajatukset. . .
, Eiköhän näin meneteUcn "tuppi-
&uisnud€n'r' tauti vähitellen nuorisostakin
katoaisi? ' Iikka. ' _
Perusta ja päällysrakenne
K i r j , G. Plehanov
•...,• / '• • ' ••
• Jos haluamme lyhyesti ilmaista
Marxin jä En.gelsin käsitykset nyt
hiiii kuuluisan v ^'peifustan" suhteesta
^'päällysrakehteeseen", niin on
otettava huomiocm: •
1. Tuotantovoimien tila; 2. niihin
perustuvat yhteiskunnalliset
suhteet; 3. kultakin yhteiskunnalliselta
"perustalta" kasvanut yhteiskunta-
poliittinen rakenne; 4.
yhteiskunnallisen- ihmisen psykologia,
jonka osaksi - suorastaan määrää
talous;''Osaksi siitä .kasvanut yhteiskunta-
taloudellinen rakenne; ,5.
eri ideologiat, jotka kuvastavat' tämän
' psykologian erikoisuuksia. t
/Tämä niääriteliipä on kyllin laa-
JA antaakseen asianmukaisen paikan
kaikille historiallisen kehityksen
"muodoille", ja on se täysin vapaa
siitä eklektismistä, jdka ei osaat
mennä pitemmälle eri yhteiskunta-voimien'
keskenäistä vaikutusta eikä
edes epäile/että keskenäisen vai-:
kutuksen tosiasia , näiden' vöiiriien
kesken ei *ielä_ ollenkaan ratka^e
kysymystä niiden alkuperästä. Tä-mä
' on monistinen määritelmä. - Ja
se on täysin materialismin läpitunkema.
Hegel ^ U h u i ! ' H e n g e n filosofiassaan":
"Henki on ainoa hisr
torian i liikkeellepaneva periaate".
Toisin ei voikaan ajatella, pysyen
sen ... ,idealifimi»\wvkatsantokannalla,
jonka mukaan- olemisen: määrää af
jatus. Marxin materialismi osottaai
millä tavalla ajatuksen historian
määrää olemisen historia. Mutta
idealismi 6i estänyt Hegeliä t»innus-tamasta
talouden vaikutusta : Vhenr
gen kehityEs^n välittömänä" syynä;
eikä materialismi' estänyt Marx*-»
tunnustamasta "hengen" vaikutusta
historiassa voimana,' jonka suunnan
jokaisena aikana viime, kädessä
määrää talouden kehityskulku.
ELÄMÄ OPETTI
Venäläinen kertomus
niin Sonja ei tahtonut ostamatta
jättää, tarjosi komeata sormustansa,
mutta sai vastauksen: "meillä
ei pantteja oteta, myykää jonnekin".
Myydyksi se olisi tuUutkin,
ellei olisi ollut sukunimi piirretty
renkaan sisäpuolelle.
Mutta rahaa kun on välttämättö-mästi
tarvis, niin sitä saa. Sonja
käveli "Italjanskin kadulle tapaamaan
; tuttuja, entisiä huvila-asukkaita.
Sonjan onnel^i olikin rouva
kotona j a lyhyen keskustelun
kuluttua Sonja piteli viiden ruplan
seteliä kädessään.
Jonkun ajan kuluttua Sonjan j a loissa
välkkyivät kengät korkeine
korkoineen. Niin. korkeita .korkoja
Sonja ei vielä ollut pitänyt. ' Var-
Saissa jo tuntui kipua, mutta siihen
kyllä V tottuu, - ajatteli /hän.. > , - ,^^
Sonja poikkeaa yli kadun, kuulee
raitiotievaunun hätäistä soittoa
j a auton kimakkaa vihellystä. Silmänräpäyksessä
tapahtuu katastrofi.
Sonjan korvat kuulevat sekavaa kohinaa,
häh on maassa vaaleana
kuin lalcana. Paikalle sattunut läär,
kfbri antaa ensiavun. Sitten Sonja ^
viedään autossa sairaalaan. Hän
on tainnuksissa. Tointuu sitten
^ngyssä, aavistaa olopaikkansa.
Tuntemattomia ihmisiä on .lohduttamassa..
...
Sairaalassa Sonjaan kiintyy nuo-risoliittölaistyttö
Shuura, joka teh-taasta
oli joutunut sairaalaa^. Sou^
j a saa hänestä ystävällisen toverin.
Aikaa on sairaalassa' yltäkyllin. A -
jankuluksi ja velvollisuudestakin
Shuura alkaa toveriaan opettaa ja
karsii vähitellen "hänestä pois. itsekr
kyyttä ja , monta muuta, mustaa
pilkkua. : Sonjalle selviää' paljon,
tietOr ja ajatuskyky - vilkastuu,
hän oppii tuntemaan elämää, saa
'nähdä todellisessa valossa ihmisyyttä
omin silmin; yhtäläinen . puku,
ruoka, ;juoma, I^ohtelu niin.iköyhiä
kuin rikkaitakin kohden. , Sonja oppii.
myös tuntemaan itsensä, hyö^!
dyttömän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-11-17-06
