1922-10-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, lokakuun 12 p. ^Thursday, Oct 12
VAJAUS
Canadan suömalaiBcn työväestön äänenkannattaja, ilnses-tyy
Sudfauryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
TtB only organ of Finnish Workera fn Canada. Pob-
B^?d in S u Ä , Ont.. every Tuesday, Tiiursday and
Eftfairday,
Advertising reteu 40c per col. Inch. Mimmum cnarge
«OT rinde inseräon 75c. Discount on standmg advertise.
SfnrYhe Vapaus is the best advertising medium among
^ Finnish Peonle in Canada.
TILAUSHINNAT; ^ „^ , ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
« ^ • ' Ä i i Ä i n ^ a Suomeen, yksi vk. |6.50, puoli vk.
w t t i T % t o Ä r a a raha. ei tulla lähetUmään
^itsi-asiamiesten ioillo on takaukset.
nmotushinta kerran . ula stuisu ^^"^^f^^^^J^^l
palstatuumalta. Suurista jlmotuksista seka dmotutosta
Joiden teöffitiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
Knus^Kuoloilmotuköet $2.00 kerU ja 60c hsaä
jokaiselta muistovärsyltä; ni™enmuutos.lmotukset 50c.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
83 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset „„ ,
lutaantieto- ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1.00 kolme-kert^.
~ Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mukana,
I
Jos ette milloin tahansa saa Atastausta ensimSiseei;
örjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan persoonallisella
nimePä. ...
V J. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja. _
es Yaoauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
L o Ä St., PuJielJn 1038.Postiosote^
Sudbury, Ont.
Rceisteredat the Post Office Department, Ot^y?a.^ir
«ecöfld clacs matter. i
fiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää faiMV
toris* a lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
UM^Pn torstaina kello 3- ' '
Pohjois-Ontarion tulipalo
yjime viikolla tapahtunut useitten Pohjois-Onta-rion-
kaupunkien ja farmikylien palaminen poroksi, on
yk4 niitä ilmiöitä, mitä kapitalistisessa järjestelmässä
tapahtuu yhtämittaa. Tämä onnettomuus itseasiassa oi-ien!'-
vain pienoiskuva niisiä lukuisista tuhoista mitä
anÄistinen yhteiskuntajärjestys väUtämättömästi yhtenen
aiheuttaa. Mutta onnetlomuutlen sattuessa mei-t
l i a h e l t ä , vasta havahdumme huomaamaan sen vaka-vuttden.
- ' . ' i • ^ ^ . { . « M . ; ^ » - ! ' " ' ' • ••' ;
tämä tuhoisa palo alkoi lukuisista metsäpaloista,
joiti joittenkin tietojen mukaan oli aina 200 asti. Metsäpalot"
' laaä tiedotetaan alkaneen farmarien sytyttämisiä
kaskipaloisla, jotka luvan mukaan saavat syty
teili niitä mielinmäärih syysk. 15 päivän Jälkeen. Asu
jamislp paloalueilla taasen syyttää hallitusta, ^Uä tuli-
VpalJivahUen liian aikainen poistämineri päästi tulet val-loitieen.
Tämän syytöksen on «torjunut» Temiskaming
& jyorthem Ontarion (Ontarion hallituksen omistaman)
rautatien presidentti, Mr. Lee, lausumalla ettei maini-tuli
» alueella ole oUul k^säsydännäkään palovahteja.
Tämä Leen «puoliistus» ei/kuitenkaan vähääkään pienennä
hallituksen syyllisyyttä tähän kauheaan^ paloon
nähden; rriissä tähänastisten tietojen mukaan jo yli 50
ihmishenkeä ori saanut kärsiä kauhean kuoleman, päinvastoin
se qsotlaa kuinka huolimattomasti kapitalisti-neii;
fiailjtu? suojelee ihmishenkiä ja kansallisrikkauk-
^ Paitsi etlellämainlttua ihmishenkien menetystä, joka
meille työläisille ihmisyyden kannalta on kaikkein vakavin
asia, hävitti tuli,noin 8,000,000 dollarin.arvosta
omaisuutta, suurimmaksi ojaksi köyhän kansan koteja
ja jokapäiväistä talousirlainta, saattaen noin 6,000 ihmistä
nopeasti lähestyvän talven edessä suojattomaksi.
On aivan selvää, kuinka onneton on niiden lukuisten
köyhäin perheitten kohtalo, jotka äkkiarvaamattoman
tulipalon hävityksen takia ovat joutuneet kodittomiksi
ja menettäneet f listansa ja elamisvälineensä, mitä ovat
keränneet kylmän pohjolan talyen varalta.
Tosin porvarilehdel kertovat suurella ylistyksellä
siitä «sankarillisuudesta» ja «uhrautuvaisuudesta»,
niillä jeriiiälset porvarilliset yhdistykset ovat rientäneet
' auttariiäan hätääkärsiviä. Ja kovastihan yrillävätkin
ylellisyydessä mässäävät yhteiskunijan parempiosäisef
nyt taas niittää mainetta itselleen ja osuttaa kuinka
«jaloja» sieluja yläluokkalaiset ovat, jotka rientävät
pelastamaan yhteiskunnan kovaosaisia niiden joutuessa
suureen onnettomuuteen.
Me luokkatietöiset työläiset taas käsitämme, ettei
silurimnialiakaan anteliaisuudella voida korvata niitä
kärsimyksiä, mitä juuri köyhät onnettomuusuhrit ovat
tässäkin vitsauksessa saaneet osakseen. Näin rikkaassa
maassa täytyisi löytyä yllin kyllin varustamaan
heidät heti uusilla kodeilla ja uusilla elämisen väli
Aneilla, joita ei saisi antaa heille armopaloina, vaan
heille kuuluvina hyvyyksinä.
Ja vaikkakin otamme mitä suurimmalla osanotolla
osaa Pohjois-Ontarion tulipalon uhrien kohtaloon, niin
tahdomme viitata samalla, että tämä on, kuten alussa
sanoimme, vain pienoiskuva niistä kauhun kuvista ja
sanoin kuvaamattomista onnettomuuden vitsauksista mitä
kapitalistinen järjestelmä jokapäiväisesti köyhiälle
kansalle jakelee. Jo aikoja sitten on Icapitalistinen yhteiskunta
lakannut tyytymästä tavalliseen työläisten
riistoon työmailla, ja on sen lisäksi ryöstänyt, murhä-polttanut,
autioittaen ja hävittäen^ kokonaisia maita ja
kansakuntia.
• Se että Ontarion hallitus on nyt määrännyt toimitettavaksi
«tarkan tutkimuksen» tulipaloon aiheuttavista
syistä, ei lievennä onnettomuusuhrien kohtaloa, ja
tuskin edes tulevaisuudessa vähentää samanlaisten onnettomuuksien
vaaraa. Ainoastaan yhteiskunnassa, missä
riisto ja keinottelu on poistettu, ehditään ja tahdotaan
panna mitä suurin arvo ja huoli ihmishenkien
ja kansallisrjkkauksien suojelemiseksi, ja tämä yhteiskunta
missä näin tullaan tekemään, on vallankumouk-sellisen
työväestön luoma sosialistinen yhteiskunta.
Kapitalismin pelastus lisäriistossa
Kapitalismin yleishyokkäyksen puolustuksebi esitetään
porvariston taholta että tuotannon elvyttämiseksi
on välttämätöntä työläisten palkkain painaminen
ennen fiOtaa vallinneelle tasolle. He ovat nimittäin sitä
mieltä, etta työläisten elintaso sodan aikana ja sen
jälkeen kohosi niin, että se nyt olisi korkeammalla
kuin 1914, Tämä ei kuitenkaan pidä paiHcaansa.
Työläisten elintason tarkkaus osoittaa päinvastoin, että
se tällä haavaa kautta maailman on alempana kuin
1914 ja että kapitalistit siitä huolimatta käyvät häikäilemätöntä
taistelua painaakseen sen vieläkin alemmaksi.
Ja enemmänkin, voidaan näet todeta, etteivät työläiset
sitten vuoden 1914 minkään ajankohdan aikana
ole voineet kohottaa elintasoaan yli vuoden 1914, vaan
että se päinvastoin on alituisesti huonontunut. Joitakin
poikkeuksia saattaa löytyä, mutta tällöin on sitä
koskeva työläisryhmä nauttinut korkeampaa elintasoa
vain varsin lyhyen ajan ja saanut sen jälkeen tuntea,
sitä ankarampaa palkkainlaskua. ,
\ Todistuksen esittäminen tästä lienee tarpeetonta mitä
tulee sodassa voitettuihin maihin. Keski-europalaiS'
ten maiden työläisethän on painettu paariasluokaksi
jolla kapitalistivallan jatkuessa on odotettavissa vain
nälkäkuolema. Tässä osoitettakoon vain niillä tilastoi
lisillä ainehistoilla, mitä on ollut saatavissa, että suhde
on sama myös sodassa voittaneissa maissa.
Mitä ensiksikin tulee Amerikaan, ainoana maana,
joka taloudellisesti on.hyötynyl sodasta, niin osoittaa
tutkirhus, että työläisten reaalipalkat maailman sodan
•lopussa olivat 104f20 pros, pienemmät kuin vuosi-
Ijymmfnenä 189a-|9 äekä 7—17 pros. alemmat kuin
KonuBonistisen taktii-ypod€|
p: 1916 kallifnajan kautena. Osoittavatpa jopa
terästrustin omat ilmoitukset läpikäyvää alennusta sen
iyöläi^ien elintasoja sotavuosina, Ampumatarveteolli-äiius
osoittaa poikkeusta, mutta tämä oli tyypillinen
teollisuusala ja sen työläiset ovat aikoja sitten lukeutuneet
työtlömäin joukkoihin. Sodan jälkeen ovat reaalipalkat
entisestäänkin huonontuneet. Niinpä oli elin-tarpeiden
indeksi vuonna 1918 199 ja palkkain 191,
multa 1920 olivat Vastaavat luvut 216 ja 184.
Englannissakaan, minkä työläiset paremmin kuin
muissa maissa onnistuivat sotavuosina "pitämään palk
kansa elinkustannu3ten korkeudella, ei ole voitu välttää
elintason laskua. «Labour Gäzeftessa» vuonna 1921
ulkaistussa tilastossa viikkopalkkain noususta elokuun
9 pstä 1914 31 päivään joulukuuta 1920 nähdään,
että tänä aikana palkkain, nousu .jäi 35—40 pros, alle
elinkustannusten nousun. Oli olemassa vain joitakin
pieniä ammattitaidottomain työläisten ryhmiä, jqjden
palkat olivat huoijnattavasti pienemmät kuin ammatti-tsitoi^
enj jotka ^)ivat onnistuneet saavuttamaan paremman
e!irttasöri,'>wutfa tästä huolirnatta laski elintaso
keskimäärin ^mainituiila prpsenttimääriliä. Vuoden
1920 qn asema käynyt vieläkin huonommaksi, ja
on todettu, etta uhilla, hiilialueilla on työläisillä reaa-fipalkat,
jotka ova^'60'pros. alemmat kuin 1914.
Ranskassa ei ole sellaisia tilastoja kuin muissa
maissa. Hiilityöläisteri keskuudessa toimeenpantu tutkimus
osoittaa,' että heidän palkkansa' sodan aikana
nousivat 325 pros. Saniaan aikaan' oli tukkukauppain-deksi
kohonnut 358 jniitta vähittäishinnat .olivat tietenkin
kohonneet nopeammin. Muudan toinen vuonna
1921 toimfeenparitti tutkimus enemmäa käsityömäisissä
ammateissa, miiurariferi, puuseppien yms. keskuudessa
osoittaa myös koko sodan ajan jatkuvaa elintason
huononnusta. Ranskan, kapitalistit ovat enemmän kuin
minkään muun maaii^ kapitalistit maininneet, «korkeita
» palkjjioja kriisi syynä, minkä vuoksi he myös ovat
ryhtyneet suuriia palkanalennuksiin joka teolHsuuSN
a l a l l a , jotka ovat olleet tavattoman paljon
tuntuvampia kuin felinkustantfastert alennukset, minkä
takia Ranskan ty^vaeöltfokah asema on huonompi kuin
minkään muun «voittaheen» maan työväestön.
Ja saraallainert en Suhde myös puolueettomiin maihin
nähden. Niinpä voidaan viraUisen tilaston avulla
osoittaa, eitä Ruotsin työläisten reaalipalkat ovat keskimäärin
vuoden 1913 tasolla, mutta monien ryhmäin
sen alapuolella. Ruotsin työläisten reaalipalkat
on painettu surkean: alas mutta yhtäkaikki yltyy vain
fepit^ljlstinen offensiivi^ saaden jökä" p ä i # ' y i ä iäikäi-lemättömämmän
luontieen.
Kapitalistien väitteet «korkeista», palkoista eivät
Siis äifedä lähempää tarkastusta, fodeljisuudessa näet
on laita se, että kapitalistit pyrkivät yleishyökkäyksel-lää
»i työläisten kustannuksella voittamaan kriisin, kapitalisteilla
kun maailmansodan vaikutusten perusteella
taloudelliseen elämään ei ole niitä mahdollisuuksia
voittaa sitä kuin mitä heillä on ollut edellisiss
kriiseissä. Kapitalistien offensiivi on epätoivon offer
siivi, millä kapitalismi yrittää pelastautua perikadolta
viskaamalla työväenluokan perikadon kurimoo
— Venäjän kirurgien k o n g r e s s i pidetään
Pietarissa tämän kuun lopulla. Tässä kongressissa
odotetaan Trotskyn pilävän esitelmän taidosta mitenkä
porvareita lopetetaan. — Porvarillinen pilalehti
«London Punch.» •
— Amerikan Workers puolueen äänenkamiattaja,
saatuaan tietää Karl Marxin haudan Lontoossa olevan
sangen kehnossa kunnossa, esittää muistopatsaan pe-ruslamiäa
lieleellisen sosialismin suurelle perustajalle.
Jos kenkään, niin hän on muistopatsaan arvoinen.
— Punaisen Intemationaleft kannalla olevat Englannin
unionistit äskettäin Lontoossa pitämässään kon-ferenssissa
tekivät jyt-kän vaatimuksen Etelä-Afrikan
luokkasolavankien pikaisesta vapauttamisesta, lEsimerk-ki
työväen kansainvälisestä solidarisuudestä^
—r — •jff^'""'
—- «Seuraavassa Amerikan työläisleö Jakossai taistelemme
yhdistyneinä kaivosmiesten j ^ jfaulatielyolais-ten
kanssa ja silloin me voimiamme^. Wm. Fos-ter
Youngslonissa, Ohiossa, pitämässään puHeessaffl,
Kirj. W. Miljufin.
Niihin aikoihin asti on Kommunistisen
Internatioraalen 4 kongressin
kysymyksiä perin vähän käsitelty
s a n o m a l e h t i e n palstoilla;
joten meillä ei ole melkeinpä mitään
piakkoin alkavan kongressin
päiväjärjestykseen asetettuja kysymyksiä
selvitteleviä aineksia.
Kommunistisen Internationalen 4
kongressi pidettiin pääasiallisesti —
niin sanoaksemme — «varovaisuus-näkökantaa
» silmälläpitäen. Tcv.
Sinovjev, Trotski y.m. kehoittivat
tarkoin ennakolta arvioimaan ennen
toimintaan ryhtymistä , omat
voimat Muistissa vereksenä haavar
na oli vielä kirvelemässä Saksan
maaliskuun tapahtumat. Kongressissa
oli esillä yhteisrintamakysymys,
jonka ytimenä on, miten joukot saa-täisiin
kokonaan siirtymään puolellemme
ja miten ne vaipautettaisiin
2 ja 2i internationaalien vaikutusvallasta.
Siitä ajasta on nyt kulunut vuo-den
päivät ja meidän on ^arvioitava
kommunistisen liikkeen tähänastiset
koke Hiukset. •
Objektiiviset historialliset edellytykset
ovat olIe«t,ja edelleen ovfit
meille, perin suotuisat. Porvaristo e;
ole pystynyt- eikä pysty' ratkaisemaan
yhtään tärkeätä kansainväli^
sen politiikan kysymystä, vaan nämä
joka uudessa konferenssissa tulevat
vain entistä entfmmän sotkuisemmiksi.
Kalpitalististen valtioiden
keskeiset ristiriidat räikeiiiä *paljas-tuivat
Versaillesin rauhan ilmeisen
vararikkoutumisen taustaa vasten ja
johtivat näiden valtioiden välisuh
teiden kärjistymiseen. Tässä suh-te^
sa on Ranskan ja Englannin
kesken tapahtunut hajaannus ja vä
lien kärjistyminen erinomaisen kuvaava.
Taloudellinen uudestisyntyminen
ei ole liikahtanut vähääkään
kuolleesta pisteestä, Samaan aikaan
on luokkatiastelu tullut yhä, laajemmaksi
ja katkerammaksi, muuttuen
muutamissa maissa' suorastaan
julkiseksi kansalaissodaksi ase kädessä
(kuten Italiassa ja Saksassa).
Kommunistinen liike sen sijaai^
on voimistunut ja yhä lisääntyvässä
määrässä voimistumassa. Tämä pn
ilmeinen, kieltämätön tosiasia.
Mutta ,kun me vertailemme nykyaikaisten
historiallisten silurta-pahtumain
ja luokkien liikehtimisen
määrää kommunististen ; puolueit-emme
voimien kanssa, niiri me näemme
voimiefnme puutteellisuuden
Tov, Breobraschenskin ja Rade-kin
kesken käydyssä kynäkiistassa
osui tov, Freobraschenski oikeaan
varovaisemmin arvioidessaan lännen
communististen puolueidten nykyisen
tilan. Tov. Trotski on myöE
sattuvasti kuvannut nykyisen tilan
lausuessaan: «Kapitalismi on jo kykenemätön
ja työväenluokka ei vie.
,ä ole valmis - 7 - sellainen on meidän
murroskautemme luonne>.
Voimiiemme liian suureksi arvioiminen
olisi epäilemättä vahingollis-ta.
On tunnustaminen esim., että
yhteisrintama-aatteen toteuttaminen
ylipäänsä on sujunut vähemmän
suotuisasti. Kommunistiset puolueemme
lännessä vielä tätä nykyä
pystyvät huonosti ohjaamaan ja
johtamaan joukkoja mielenosoituksissa
sekä vielä huonommin pystyvät
hyväkseen menestyksellä käyt
tämään sellaisia. mielenosoituksia.
Ranskassa ori .^hteisrintamataktii-kan
toteuttaminen ollut sellaista
että se on vaatinut Kommunistisen
Internationaleh Toimeenpanevan
komitean nioriesti puuttumaan
asioiden kulkuun'.'"^Saksassa, . missä
on kiinnitetty paljon huomiota yhteisrintama-
aatteen toteuttamiseen
ori suuntamme ollut epäselvä.
Tässä suhteessa eivät ole olleet
syynä vain objektiiviset ^edellytys-set,
vaan. myöskin jossakin määrin
puolueemme valmistumattomuuskin
ja Kommunistisen Intemationaalen
Toimeenpanevan komitean riittämätön
johto.
Kommunistisen Internationalen
Toimeenpanevan komitean vaikutusvalta
on suuri. Toimeenpaneva komitea
on antanut selvät ohjeet kaikissa
tärkeimmissä poliittisissa kysymyksissä,
vaan puoluetyön järjestöjen
keskeinen yhteys ja välitön
johto -ori ilmeisesti ollut riittämätöntä.
Useammissa tapauksissa ovat
tehdyt virheet jo korjatut ja niiden
aiheuttajat ilmi saatu, vaan ei ole
ehkäisty «amojen viiiieiden uusiutumisen
mahdollisuutta. Tässä suhteessa
ensimmäisenä suurena edistysaskeleena
on pidettävä sitä työtä,
jonka on 'Kommunistinen Inter-natsionaale
tehnyt Ranskan Kommunistiseen
Puolueeseen nähden.
Kommunistisen Intemationaalen Toimeenpaneman
komitean tähän puolueeseen
tekemät käytännölliset
päätökä^et ovat saaneetkin tämän
puolueen piioluetyon käyntiin ja
ovat ylipäänsä olleet hyvin valaisevia
meidän työllemme. Tässä suhteessa
on nyt välttämättömästi
•päästävä pitsmmälle eteenpäin.
Kommunistisen Iifternationaalen
TöifaeenpiBnevan komitean on tosi-iallisesti
johdettava eri pnoluei- f ni!liiniiII!illlllll!i!!!nni1ini!MI0li!n;|lil||li!|fi|ini||]i|i,,,,,»
!n työtä, samalla johtaen koko . • _ "»"llHm!
Järjestön asioita
s. JÄRJESTÖN ORGANISEE.
RAAJA, TOV. A. RAUTAMÄKI
tulee puhumaan Pohjois-Ontarion
piirin osastoissa ja muissa suomalaisasutuksissa
määrättynä aikana
allanimitetyissä paikoissa. Kehoite-taan
kaikilla paikkakunnilla huolehtimaan
hänen puhetilaisuuksiensa
onnistumiseksi, saapumaan niihin
joukolla. Tov. A. Hautamäki on
tunnetusti kykenevä puhuja ja asioiden
selvittelijä.
Lokakuu:
Timmins 12—^13 p.
'So, Porcupine 14 p,
Timmins 15 p.
So. Porcupine 16—17 p.
Pottsville 18 p.
Connaught Sta. 19 p. •'
Jacksonborossa 21 p.
Gregoires Mill (Mile 46 west
from Coehrane). 23—24 p
Cochrane 25 p.
Iroquois Falls 26 p.
Monteith 27 p.
Kirkland Lake 28—29 p.
Rosegrove 30
Cobaltissa 31 p.
Marrask.
Cobaltissa 1—2 p.
Toverillisesti,
Pohjois-Ontarion PiirHoimrknnta.
iPnolesta J. Oksanen.
as:
den työtä, samalla johtaen
kommunistista liikettä.
Itseasiassa on kuitenkin selvää
ettei tällä tarkoiteta mitään pikkumaista
puuttumista keskuskomite-ain
työhön, taikka myöskään tavalla
tai toisella jälkimäisten kanssa
erimielisten päätösten tekemistä.
Vaan on välttämättömästi ruvettä- S
va yleisesti tekemään puoluetyötä
eri maissa. Huolella on seurattava
niissä puoluetyötä toimintakertomusten
y-ra^ selontekojen avulla
Puolueiden asettamat tunnuslauseei
ovat t a r k o i n tarkastettavat
(hyödyllistä olisi toimittaa esim
sellainen tarkastus yhteisrintama-aatteen
toteuttamisen yhteydessä).
Erikoista huomiota on kiinnitettävä
puolueen sanomalehtiin, joita
on äärimmäisen vähän ja heikkoja
Saksalaiset puoluelehdet ovat muita
paremmat, vaan siitä huolimatta
ovat nekin heikkoja joukkotais-telujen
käymiseen nähden. Lopuksi
on tov. Breobraschenskin vireille-panema,
Länsi-Europan kommunististen
puolueiden kommunistisen yliopiston
perustamista koskeva kysymys
perin vakava kysymys, eikä
suinkaan ansaitse sellaista kevytmielistä
suhtautumista siihen, kuin
tov. Radek on ilmituonut. Harvoja
poikkeuksia lukuunottatnatta or
meillä Länsi-Europan kommunistisessa
- liikkeessä heikosti valmistu
neita.. marxilaisia. . , Marxilaisuuden
entiset teoreetikot, jotka jäivät
internationalen -riveihin, ovat vähi-,
telien . v^'onneet. yhä syvemmälle
ja syvemmälle revisionismin vie
raanvaraiseen helmaan. Omia teoreetikkoja
meillä ei ole lännessä ^iit
tävän paljon.
Täten nousee vakava kysymys siitä,
miten marxilaisen teorian levi
tystyö voitaisiin saada kohotetuksi
korkeammalle tasolle ja laajem
maksi.
Täysin valmistuneiden marxilaisten
kantajoukkioita on mitä no
peimmin koulittava ja kasvatettava
Ilman vähintäkään epäilyä olisi
monta erehdystä ja virhettä vältetty,
jos meillä johtavissa asemissa
olisi ollut käytettävänämme henkilöitä,
jotka eivät olisi vain tulisen
vallankumouksellisen tunteei\ elä
hytt^miä, vaan riiyös täysin pystyviä
hallitsemaan ja käyttämään
marxilaisen dialektisen' ajattelu- ja
menettelytavan 'teiräväksi hiottua
asetta.
; Marxilaisen ajattelutavan ja yli-päänsä
,. marxilaisuuden .keskuksena
on tätä . nyky^ Neuvosto-'Veriäjä.
Tämän ajatuksen sättUmoisiaan
kuulin minä tovereilta Itävallassa
ja Saksassa. • Aivan. luonnollista on,
ett^ kun asianlaita tässä suhteessa
on. näin, pn myöskin tätä asianti-lannetta
hyväksi käytettävä muidpri
maiden kommunististen puolueiden
tarpeiden tyydyttämiseksi. Eikä
tässä ole turvauduttava Vain'käyttämään
käännöksiä jä artikkelilä-hetyksiä,
vaan paljon tehokkaampia
keinoja.
Vallankumouksen edellisenä aika
na perustimmehan me ulkomaille
kouluja ja saimme siten sieltä paljon
täysin valmiita tovereita. Nyt
me puolestamme voisijnme tämän
sahian tehdä heille ulkomaalaisille
tovereillemme paljon laajemmassa
mittakaavassa.
Ylipäänsä on Kommunistisen Internationalen
työ paikallistutettava.
Sen työstä on nähtävissä paljon
loistavia sivuja, vaan silti ei ole
myöskään unohdettava- alustavaa
ahertelua, joka lujittaa entiset saavutukset
ja tekee eteenpäinsiirtymi-sen
hengähdyskohdasta toiseen mah.
dollisieksi. Historia -tuo vettä myllyymme,
vaan myllynkivet myllyissämme
ovat heikonpuoleiset jauhamaan
«Nykyaikaisten todellisten voi-masuhteittemme
kaiken viljan.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle 830- 50o ,
40: 60c lähetyki ?40-?60; 75c Ihet. ^O^Htvf'^
. dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisää Z c •l^'*-- ^•
lähetyksiUe ^3.50 lisämaksu. Sähkösanoma-
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 01:7 »
view Ave. " " • Btoad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
5 Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
1 BOX 69 VAPAUS,
E * SUDBURY, ONT
S Pilettilidke tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
iimiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiHiiiiiHHniiiiii»^
TyMen taistehriiitaialtaen maista
.<il:V
KommiFistivoitot Thur
• .M: .1 fiiigrenissa ~
, Koi^munistiJ;, ovat,^, kuten tunnettua,
saavuttaneet Thuringen|i' kunnallisissa
vaaleissa huomattavia voittoja.
Tämä Saksan tilanteelle tunnusmerkillinen
tosiasia ansaitsee (Jä-hempääkin
käsittelyä. Näissä vaaleissa
näet alkoivat noskelaiset ja
riippumattomat käytännössä toteuttaa
periaatteessa päätettyä yhteyttään,
ja esiintyivät yhteisillä listoilla
kommunisteja vastaan, Samalla
kävivät he hirvittävää her-jaussotaa
kommunistipuoluetta ja
kommunistisia edustajaehdokkaita
vastaan. Tällä kaikella ei kuitenkaan
ollut toivottua tulosta. Sillä
kun vaalin tulokset alkoivat tulla
tunnetuksi, näkyi, että ainoa työväenpuolue,
jota kohtaan työläisjoukot
. tunsivat; luottamusta, oli
kommunistipuolue. ~ ;Jtilannetta, kuvaava
on varsinkin tulos Gerassa
missä riippumattomat juuri lukevat
kuolinmessuaan. Täällä lähti puolue,
yksin vaaliin, hidastellakseen
marssiaan oikealle,,-ja sen edusta-jaehdokkaal
vethoutuivat varsin
jyrkkiin tunnuslauseisiin.,. . Täällä
säilyttikin puolue nipin napin asemansa.
Mutta kaikkialla, missä
noskelaiset ja riippumattomat esiintyivät
yhteisillä listoilla, siirtyi suuri
osa riippumattomain entisistä äänestäjistä
kommunistien puolelle, osa
Scheidemannien ,, nikkupprvarillisis-ta
valitsijoista taas kannatti porva-rispuolueita,
ja suuret ryhmät jättivät
kokonaan, äänestämättä.
Tämä kehityskulku on varsin
helppo selittää. Thuringenin pikkuporvarit
ovat havainneet, että
sosialidemokratinen hallitus o;i suorittanut
suunnilleen mitä hekin olisivat
suorittaneet, jos olisivat olleet
vallassa. iSosialldertiokratisen
hallituksen politiikka ei näet eroa
vähän vähääkään muiden valtioiden
taikka valtakunnan porvarillisen hai
ituksen ajamas'ta politiikasta. Työ-äiset
taas ovat omalta näkökannaltaan
tehneet aivan saman havainnon,
ja alkavat ilmeisesti vetää joh-töipäätöksiä
siitä. He ovat''kadot-laneet
ilökonsa oikeistosbsialismiin.
Heidän eiisiitiriiäinen luorinolliiien
askeleensa •; 'vaSiÖ;mpaän oli' ''tietysti
eiirti^minen ieiipiitimattomain !leiriin.
Muti^ täinä , on jo" tehnyt .pojiitti-ta
Hankkeitsa oleva Venäjän ka.
pankki.
Tukholma 22-9, _ Pankinjof
0. Aschberg, joka, kuten tunne
on mainittu kansainvälisen pa
perustajaksi Moskovassa, mat
täältä eilen Beriinin kautta V
j^le, Rostan täkäläisen toim
haastattelija tiedusteli häneltä
nen lähtöään lähemmin hänen
dettaan mainittuun pankkiyr
seen, ja vastasi pankin johtaj;
haastattelijalle seuraavaan tap;
— Olen saanut yks-tyispankli
sessioonin Moskovassa erään lit
siyhtymän luottamusmiehenä,
ryhmä käsittää sellaisia ilkom
kapitalisteja, joilla ennen on
liikeasioita Venäjällä. Pankin
menä tulee olemaan Venäjän K
pa-Pänkki, ja alkaa sen toimini
lokakuussa. Pankin pohiakap
li tekee 10 miljoonaa kultaru
jaettuna 100,000 osakkeeseen,
kin 100 kultaruplaa. Pankilla
oikeus ryhtyä kaikenlaisiin Iiii
miin samalla perusteella kuin
takunnan Pankki, lukuunottai
emissiooneja. Pankki alistuu
kyään voinnassaoleviin lakeihin
moin kuin myös vastaisuudessa
nettaviin määräyksiin ja. laki
Pankin, hallituslaitosten ja yks
henkilöjen väliset mahdolliset
taisuudet ratkaistaan nykyisen
mukaan oikeusistuimessa. PJ
johdossa tulee olemaan hallintc
sa on 5 jäsentä ja 5 jqihtajaa.
den joukossa on Schlesinger,
nen Moskovan Kauppamiesp
joihtaja, Galaöhkin, ent. Junl
pankin johtaja, ja Ternovski,
Siperian Pankin johtaja, l
maan , osaston johtaaksi tulee
May, ent, nevvyorkilaisen Gua
Campanyn ' ulkomaanosaston
vuotinen johtaja, persoonallisu
kä on kansainv.iiisciti tunnu
auktoteri;eetiii.ji alallaan.
, Minun ka/i>v:ini työ.>k.;ntel
entisillä veiiäliiisilld pankkimi
on mitä pavli.-iar ti>iv3et. He
varmasti Vak-iutettuji, eitä r
tulee nop-iii';^ kehittymään,
kin kun yksityisessä omistu
on ääretömiä, toimettomina m
— . .... , . vina kapitaalimäänä. Tämän
«iXOT^^^sa., ^Sen ....ip^^jat . j ^ , ^ . tärkeä tekiji "'l^.'^!"?!,!"^^^^^^^ ^1, „!":'näjän uiko. ja sisämaakaupa
hityksessä. Siitä että V«
Kauppa-Pankki saattaa alottai
teensä, puoluelehdistön ja järjestöt
lernerokasta. Ja tiedietään liiankin
lyvin, ettei uusi puolue voi tulla
miksikään muuksi kuin mitä on sen
voimakkaampi' ryhmä, noskelaispuo-lue,
ja Nosken hahmo tullaan tuntemaan,
vaikka se esiintyisikin entisen
riippumattoman, Hilferdingin
viitassa. Seurauksena tästä or
luonnoHsesti ollut ,että joukko, jb-ka
on paennut oikeistososialjsmin
tyoläisverellä tahrittua lippua ja
siirtynyt riqipumattomain leiriin
mutta joka ei liioin ole voinut käsittää
rippumattomain siirtymistä
noskelaisuuteen, on vallannut halu'-
tomuus kaikkeen politiikkaan ja jät-täneet
ottamatta osaa vaaliin.. Tämä
on' lujittanut porvarispuolueita
jotka täten savat kiittää sosialide-mokratisten
puolueiden yhtymistä.
pintaansa, saamme etupäässä
tää Valtakunnan Pankin joh
Scheinmannia, mikä on ottanti
an suurpiirteisesti ja käsittänj
tä yksityispankilla on suuria
viä Venäjällä. Juuri hänen
laan on pankkikonsessiooni
aikaan ja hän on sitä paitsi '
nut eteenkinpäin tukea yri
minkä toiminnalle tämä on
suurimmasta merkityksestä.
Thuringenin vaalit osoittavat, että
vain yhtyminen vallankumouk.
sellisella pohjalla voi koota työvä-enjoukkoja,
lisätä proletariaatin
mahtia. Kommunistien vallanKu-mouksellisilla
tunnuksilla käymän
vaalitaistelun tulokset osoittavat
osaltaan' tämän väitteen oikeudenmukaisuuden.
Joko olet hankkinut
uuden tilauksen Vapaudelle?
Venäjän yrefnen asema;
Tähän kysymykseen vastasi
A„ että hän on vuoden tiei
tehnyt 6 matkaa Venäjälle Ja
kerta voinut todeta eteenpj
noa. Ne venäläiset piiri'-
varhemmin olivat ehdottotna
hämielisellä kannalla nejvos
taa kohtaan, älyävät nj-t- ett
kyinen hallitus on ainoa, joi
voimaa, kykyä ja tahtoa sasd;
jestystä olosuhteisiin sekä e'
neuvostojohtajat ole mitaaa
kraatteja, vaan aina korjaavat
dolliset erehdykset. Kaikil.a
Ia saattaa panna merkille e
valtimoniskut ja kehitys .
eteenpäin jättiaskelin. Minni
se varma vaikutus, fauofflan^f
A., että VenäjSIlä «"«taanj
maalla maun Europan
livaorella.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 12, 1922 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1922-10-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus221012 |
Description
| Title | 1922-10-12-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Torstaina, lokakuun 12 p. ^Thursday, Oct 12
VAJAUS
Canadan suömalaiBcn työväestön äänenkannattaja, ilnses-tyy
Sudfauryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
TtB only organ of Finnish Workera fn Canada. Pob-
B^?d in S u Ä , Ont.. every Tuesday, Tiiursday and
Eftfairday,
Advertising reteu 40c per col. Inch. Mimmum cnarge
«OT rinde inseräon 75c. Discount on standmg advertise.
SfnrYhe Vapaus is the best advertising medium among
^ Finnish Peonle in Canada.
TILAUSHINNAT; ^ „^ , ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
« ^ • ' Ä i i Ä i n ^ a Suomeen, yksi vk. |6.50, puoli vk.
w t t i T % t o Ä r a a raha. ei tulla lähetUmään
^itsi-asiamiesten ioillo on takaukset.
nmotushinta kerran . ula stuisu ^^"^^f^^^^J^^l
palstatuumalta. Suurista jlmotuksista seka dmotutosta
Joiden teöffitiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
Knus^Kuoloilmotuköet $2.00 kerU ja 60c hsaä
jokaiselta muistovärsyltä; ni™enmuutos.lmotukset 50c.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
83 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset „„ ,
lutaantieto- ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1.00 kolme-kert^.
~ Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mukana,
I
Jos ette milloin tahansa saa Atastausta ensimSiseei;
örjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan persoonallisella
nimePä. ...
V J. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja. _
es Yaoauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
L o Ä St., PuJielJn 1038.Postiosote^
Sudbury, Ont.
Rceisteredat the Post Office Department, Ot^y?a.^ir
«ecöfld clacs matter. i
fiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää faiMV
toris* a lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
UM^Pn torstaina kello 3- ' '
Pohjois-Ontarion tulipalo
yjime viikolla tapahtunut useitten Pohjois-Onta-rion-
kaupunkien ja farmikylien palaminen poroksi, on
yk4 niitä ilmiöitä, mitä kapitalistisessa järjestelmässä
tapahtuu yhtämittaa. Tämä onnettomuus itseasiassa oi-ien!'-
vain pienoiskuva niisiä lukuisista tuhoista mitä
anÄistinen yhteiskuntajärjestys väUtämättömästi yhtenen
aiheuttaa. Mutta onnetlomuutlen sattuessa mei-t
l i a h e l t ä , vasta havahdumme huomaamaan sen vaka-vuttden.
- ' . ' i • ^ ^ . { . « M . ; ^ » - ! ' " ' ' • ••' ;
tämä tuhoisa palo alkoi lukuisista metsäpaloista,
joiti joittenkin tietojen mukaan oli aina 200 asti. Metsäpalot"
' laaä tiedotetaan alkaneen farmarien sytyttämisiä
kaskipaloisla, jotka luvan mukaan saavat syty
teili niitä mielinmäärih syysk. 15 päivän Jälkeen. Asu
jamislp paloalueilla taasen syyttää hallitusta, ^Uä tuli-
VpalJivahUen liian aikainen poistämineri päästi tulet val-loitieen.
Tämän syytöksen on «torjunut» Temiskaming
& jyorthem Ontarion (Ontarion hallituksen omistaman)
rautatien presidentti, Mr. Lee, lausumalla ettei maini-tuli
» alueella ole oUul k^säsydännäkään palovahteja.
Tämä Leen «puoliistus» ei/kuitenkaan vähääkään pienennä
hallituksen syyllisyyttä tähän kauheaan^ paloon
nähden; rriissä tähänastisten tietojen mukaan jo yli 50
ihmishenkeä ori saanut kärsiä kauhean kuoleman, päinvastoin
se qsotlaa kuinka huolimattomasti kapitalisti-neii;
fiailjtu? suojelee ihmishenkiä ja kansallisrikkauk-
^ Paitsi etlellämainlttua ihmishenkien menetystä, joka
meille työläisille ihmisyyden kannalta on kaikkein vakavin
asia, hävitti tuli,noin 8,000,000 dollarin.arvosta
omaisuutta, suurimmaksi ojaksi köyhän kansan koteja
ja jokapäiväistä talousirlainta, saattaen noin 6,000 ihmistä
nopeasti lähestyvän talven edessä suojattomaksi.
On aivan selvää, kuinka onneton on niiden lukuisten
köyhäin perheitten kohtalo, jotka äkkiarvaamattoman
tulipalon hävityksen takia ovat joutuneet kodittomiksi
ja menettäneet f listansa ja elamisvälineensä, mitä ovat
keränneet kylmän pohjolan talyen varalta.
Tosin porvarilehdel kertovat suurella ylistyksellä
siitä «sankarillisuudesta» ja «uhrautuvaisuudesta»,
niillä jeriiiälset porvarilliset yhdistykset ovat rientäneet
' auttariiäan hätääkärsiviä. Ja kovastihan yrillävätkin
ylellisyydessä mässäävät yhteiskunijan parempiosäisef
nyt taas niittää mainetta itselleen ja osuttaa kuinka
«jaloja» sieluja yläluokkalaiset ovat, jotka rientävät
pelastamaan yhteiskunnan kovaosaisia niiden joutuessa
suureen onnettomuuteen.
Me luokkatietöiset työläiset taas käsitämme, ettei
silurimnialiakaan anteliaisuudella voida korvata niitä
kärsimyksiä, mitä juuri köyhät onnettomuusuhrit ovat
tässäkin vitsauksessa saaneet osakseen. Näin rikkaassa
maassa täytyisi löytyä yllin kyllin varustamaan
heidät heti uusilla kodeilla ja uusilla elämisen väli
Aneilla, joita ei saisi antaa heille armopaloina, vaan
heille kuuluvina hyvyyksinä.
Ja vaikkakin otamme mitä suurimmalla osanotolla
osaa Pohjois-Ontarion tulipalon uhrien kohtaloon, niin
tahdomme viitata samalla, että tämä on, kuten alussa
sanoimme, vain pienoiskuva niistä kauhun kuvista ja
sanoin kuvaamattomista onnettomuuden vitsauksista mitä
kapitalistinen järjestelmä jokapäiväisesti köyhiälle
kansalle jakelee. Jo aikoja sitten on Icapitalistinen yhteiskunta
lakannut tyytymästä tavalliseen työläisten
riistoon työmailla, ja on sen lisäksi ryöstänyt, murhä-polttanut,
autioittaen ja hävittäen^ kokonaisia maita ja
kansakuntia.
• Se että Ontarion hallitus on nyt määrännyt toimitettavaksi
«tarkan tutkimuksen» tulipaloon aiheuttavista
syistä, ei lievennä onnettomuusuhrien kohtaloa, ja
tuskin edes tulevaisuudessa vähentää samanlaisten onnettomuuksien
vaaraa. Ainoastaan yhteiskunnassa, missä
riisto ja keinottelu on poistettu, ehditään ja tahdotaan
panna mitä suurin arvo ja huoli ihmishenkien
ja kansallisrjkkauksien suojelemiseksi, ja tämä yhteiskunta
missä näin tullaan tekemään, on vallankumouk-sellisen
työväestön luoma sosialistinen yhteiskunta.
Kapitalismin pelastus lisäriistossa
Kapitalismin yleishyokkäyksen puolustuksebi esitetään
porvariston taholta että tuotannon elvyttämiseksi
on välttämätöntä työläisten palkkain painaminen
ennen fiOtaa vallinneelle tasolle. He ovat nimittäin sitä
mieltä, etta työläisten elintaso sodan aikana ja sen
jälkeen kohosi niin, että se nyt olisi korkeammalla
kuin 1914, Tämä ei kuitenkaan pidä paiHcaansa.
Työläisten elintason tarkkaus osoittaa päinvastoin, että
se tällä haavaa kautta maailman on alempana kuin
1914 ja että kapitalistit siitä huolimatta käyvät häikäilemätöntä
taistelua painaakseen sen vieläkin alemmaksi.
Ja enemmänkin, voidaan näet todeta, etteivät työläiset
sitten vuoden 1914 minkään ajankohdan aikana
ole voineet kohottaa elintasoaan yli vuoden 1914, vaan
että se päinvastoin on alituisesti huonontunut. Joitakin
poikkeuksia saattaa löytyä, mutta tällöin on sitä
koskeva työläisryhmä nauttinut korkeampaa elintasoa
vain varsin lyhyen ajan ja saanut sen jälkeen tuntea,
sitä ankarampaa palkkainlaskua. ,
\ Todistuksen esittäminen tästä lienee tarpeetonta mitä
tulee sodassa voitettuihin maihin. Keski-europalaiS'
ten maiden työläisethän on painettu paariasluokaksi
jolla kapitalistivallan jatkuessa on odotettavissa vain
nälkäkuolema. Tässä osoitettakoon vain niillä tilastoi
lisillä ainehistoilla, mitä on ollut saatavissa, että suhde
on sama myös sodassa voittaneissa maissa.
Mitä ensiksikin tulee Amerikaan, ainoana maana,
joka taloudellisesti on.hyötynyl sodasta, niin osoittaa
tutkirhus, että työläisten reaalipalkat maailman sodan
•lopussa olivat 104f20 pros, pienemmät kuin vuosi-
Ijymmfnenä 189a-|9 äekä 7—17 pros. alemmat kuin
KonuBonistisen taktii-ypod€|
p: 1916 kallifnajan kautena. Osoittavatpa jopa
terästrustin omat ilmoitukset läpikäyvää alennusta sen
iyöläi^ien elintasoja sotavuosina, Ampumatarveteolli-äiius
osoittaa poikkeusta, mutta tämä oli tyypillinen
teollisuusala ja sen työläiset ovat aikoja sitten lukeutuneet
työtlömäin joukkoihin. Sodan jälkeen ovat reaalipalkat
entisestäänkin huonontuneet. Niinpä oli elin-tarpeiden
indeksi vuonna 1918 199 ja palkkain 191,
multa 1920 olivat Vastaavat luvut 216 ja 184.
Englannissakaan, minkä työläiset paremmin kuin
muissa maissa onnistuivat sotavuosina "pitämään palk
kansa elinkustannu3ten korkeudella, ei ole voitu välttää
elintason laskua. «Labour Gäzeftessa» vuonna 1921
ulkaistussa tilastossa viikkopalkkain noususta elokuun
9 pstä 1914 31 päivään joulukuuta 1920 nähdään,
että tänä aikana palkkain, nousu .jäi 35—40 pros, alle
elinkustannusten nousun. Oli olemassa vain joitakin
pieniä ammattitaidottomain työläisten ryhmiä, jqjden
palkat olivat huoijnattavasti pienemmät kuin ammatti-tsitoi^
enj jotka ^)ivat onnistuneet saavuttamaan paremman
e!irttasöri,'>wutfa tästä huolirnatta laski elintaso
keskimäärin ^mainituiila prpsenttimääriliä. Vuoden
1920 qn asema käynyt vieläkin huonommaksi, ja
on todettu, etta uhilla, hiilialueilla on työläisillä reaa-fipalkat,
jotka ova^'60'pros. alemmat kuin 1914.
Ranskassa ei ole sellaisia tilastoja kuin muissa
maissa. Hiilityöläisteri keskuudessa toimeenpantu tutkimus
osoittaa,' että heidän palkkansa' sodan aikana
nousivat 325 pros. Saniaan aikaan' oli tukkukauppain-deksi
kohonnut 358 jniitta vähittäishinnat .olivat tietenkin
kohonneet nopeammin. Muudan toinen vuonna
1921 toimfeenparitti tutkimus enemmäa käsityömäisissä
ammateissa, miiurariferi, puuseppien yms. keskuudessa
osoittaa myös koko sodan ajan jatkuvaa elintason
huononnusta. Ranskan, kapitalistit ovat enemmän kuin
minkään muun maaii^ kapitalistit maininneet, «korkeita
» palkjjioja kriisi syynä, minkä vuoksi he myös ovat
ryhtyneet suuriia palkanalennuksiin joka teolHsuuSN
a l a l l a , jotka ovat olleet tavattoman paljon
tuntuvampia kuin felinkustantfastert alennukset, minkä
takia Ranskan ty^vaeöltfokah asema on huonompi kuin
minkään muun «voittaheen» maan työväestön.
Ja saraallainert en Suhde myös puolueettomiin maihin
nähden. Niinpä voidaan viraUisen tilaston avulla
osoittaa, eitä Ruotsin työläisten reaalipalkat ovat keskimäärin
vuoden 1913 tasolla, mutta monien ryhmäin
sen alapuolella. Ruotsin työläisten reaalipalkat
on painettu surkean: alas mutta yhtäkaikki yltyy vain
fepit^ljlstinen offensiivi^ saaden jökä" p ä i # ' y i ä iäikäi-lemättömämmän
luontieen.
Kapitalistien väitteet «korkeista», palkoista eivät
Siis äifedä lähempää tarkastusta, fodeljisuudessa näet
on laita se, että kapitalistit pyrkivät yleishyökkäyksel-lää
»i työläisten kustannuksella voittamaan kriisin, kapitalisteilla
kun maailmansodan vaikutusten perusteella
taloudelliseen elämään ei ole niitä mahdollisuuksia
voittaa sitä kuin mitä heillä on ollut edellisiss
kriiseissä. Kapitalistien offensiivi on epätoivon offer
siivi, millä kapitalismi yrittää pelastautua perikadolta
viskaamalla työväenluokan perikadon kurimoo
— Venäjän kirurgien k o n g r e s s i pidetään
Pietarissa tämän kuun lopulla. Tässä kongressissa
odotetaan Trotskyn pilävän esitelmän taidosta mitenkä
porvareita lopetetaan. — Porvarillinen pilalehti
«London Punch.» •
— Amerikan Workers puolueen äänenkamiattaja,
saatuaan tietää Karl Marxin haudan Lontoossa olevan
sangen kehnossa kunnossa, esittää muistopatsaan pe-ruslamiäa
lieleellisen sosialismin suurelle perustajalle.
Jos kenkään, niin hän on muistopatsaan arvoinen.
— Punaisen Intemationaleft kannalla olevat Englannin
unionistit äskettäin Lontoossa pitämässään kon-ferenssissa
tekivät jyt-kän vaatimuksen Etelä-Afrikan
luokkasolavankien pikaisesta vapauttamisesta, lEsimerk-ki
työväen kansainvälisestä solidarisuudestä^
—r — •jff^'""'
—- «Seuraavassa Amerikan työläisleö Jakossai taistelemme
yhdistyneinä kaivosmiesten j ^ jfaulatielyolais-ten
kanssa ja silloin me voimiamme^. Wm. Fos-ter
Youngslonissa, Ohiossa, pitämässään puHeessaffl,
Kirj. W. Miljufin.
Niihin aikoihin asti on Kommunistisen
Internatioraalen 4 kongressin
kysymyksiä perin vähän käsitelty
s a n o m a l e h t i e n palstoilla;
joten meillä ei ole melkeinpä mitään
piakkoin alkavan kongressin
päiväjärjestykseen asetettuja kysymyksiä
selvitteleviä aineksia.
Kommunistisen Internationalen 4
kongressi pidettiin pääasiallisesti —
niin sanoaksemme — «varovaisuus-näkökantaa
» silmälläpitäen. Tcv.
Sinovjev, Trotski y.m. kehoittivat
tarkoin ennakolta arvioimaan ennen
toimintaan ryhtymistä , omat
voimat Muistissa vereksenä haavar
na oli vielä kirvelemässä Saksan
maaliskuun tapahtumat. Kongressissa
oli esillä yhteisrintamakysymys,
jonka ytimenä on, miten joukot saa-täisiin
kokonaan siirtymään puolellemme
ja miten ne vaipautettaisiin
2 ja 2i internationaalien vaikutusvallasta.
Siitä ajasta on nyt kulunut vuo-den
päivät ja meidän on ^arvioitava
kommunistisen liikkeen tähänastiset
koke Hiukset. •
Objektiiviset historialliset edellytykset
ovat olIe«t,ja edelleen ovfit
meille, perin suotuisat. Porvaristo e;
ole pystynyt- eikä pysty' ratkaisemaan
yhtään tärkeätä kansainväli^
sen politiikan kysymystä, vaan nämä
joka uudessa konferenssissa tulevat
vain entistä entfmmän sotkuisemmiksi.
Kalpitalististen valtioiden
keskeiset ristiriidat räikeiiiä *paljas-tuivat
Versaillesin rauhan ilmeisen
vararikkoutumisen taustaa vasten ja
johtivat näiden valtioiden välisuh
teiden kärjistymiseen. Tässä suh-te^
sa on Ranskan ja Englannin
kesken tapahtunut hajaannus ja vä
lien kärjistyminen erinomaisen kuvaava.
Taloudellinen uudestisyntyminen
ei ole liikahtanut vähääkään
kuolleesta pisteestä, Samaan aikaan
on luokkatiastelu tullut yhä, laajemmaksi
ja katkerammaksi, muuttuen
muutamissa maissa' suorastaan
julkiseksi kansalaissodaksi ase kädessä
(kuten Italiassa ja Saksassa).
Kommunistinen liike sen sijaai^
on voimistunut ja yhä lisääntyvässä
määrässä voimistumassa. Tämä pn
ilmeinen, kieltämätön tosiasia.
Mutta ,kun me vertailemme nykyaikaisten
historiallisten silurta-pahtumain
ja luokkien liikehtimisen
määrää kommunististen ; puolueit-emme
voimien kanssa, niiri me näemme
voimiefnme puutteellisuuden
Tov, Breobraschenskin ja Rade-kin
kesken käydyssä kynäkiistassa
osui tov, Freobraschenski oikeaan
varovaisemmin arvioidessaan lännen
communististen puolueidten nykyisen
tilan. Tov. Trotski on myöE
sattuvasti kuvannut nykyisen tilan
lausuessaan: «Kapitalismi on jo kykenemätön
ja työväenluokka ei vie.
,ä ole valmis - 7 - sellainen on meidän
murroskautemme luonne>.
Voimiiemme liian suureksi arvioiminen
olisi epäilemättä vahingollis-ta.
On tunnustaminen esim., että
yhteisrintama-aatteen toteuttaminen
ylipäänsä on sujunut vähemmän
suotuisasti. Kommunistiset puolueemme
lännessä vielä tätä nykyä
pystyvät huonosti ohjaamaan ja
johtamaan joukkoja mielenosoituksissa
sekä vielä huonommin pystyvät
hyväkseen menestyksellä käyt
tämään sellaisia. mielenosoituksia.
Ranskassa ori .^hteisrintamataktii-kan
toteuttaminen ollut sellaista
että se on vaatinut Kommunistisen
Internationaleh Toimeenpanevan
komitean nioriesti puuttumaan
asioiden kulkuun'.'"^Saksassa, . missä
on kiinnitetty paljon huomiota yhteisrintama-
aatteen toteuttamiseen
ori suuntamme ollut epäselvä.
Tässä suhteessa eivät ole olleet
syynä vain objektiiviset ^edellytys-set,
vaan. myöskin jossakin määrin
puolueemme valmistumattomuuskin
ja Kommunistisen Intemationaalen
Toimeenpanevan komitean riittämätön
johto.
Kommunistisen Internationalen
Toimeenpanevan komitean vaikutusvalta
on suuri. Toimeenpaneva komitea
on antanut selvät ohjeet kaikissa
tärkeimmissä poliittisissa kysymyksissä,
vaan puoluetyön järjestöjen
keskeinen yhteys ja välitön
johto -ori ilmeisesti ollut riittämätöntä.
Useammissa tapauksissa ovat
tehdyt virheet jo korjatut ja niiden
aiheuttajat ilmi saatu, vaan ei ole
ehkäisty «amojen viiiieiden uusiutumisen
mahdollisuutta. Tässä suhteessa
ensimmäisenä suurena edistysaskeleena
on pidettävä sitä työtä,
jonka on 'Kommunistinen Inter-natsionaale
tehnyt Ranskan Kommunistiseen
Puolueeseen nähden.
Kommunistisen Intemationaalen Toimeenpaneman
komitean tähän puolueeseen
tekemät käytännölliset
päätökä^et ovat saaneetkin tämän
puolueen piioluetyon käyntiin ja
ovat ylipäänsä olleet hyvin valaisevia
meidän työllemme. Tässä suhteessa
on nyt välttämättömästi
•päästävä pitsmmälle eteenpäin.
Kommunistisen Iifternationaalen
TöifaeenpiBnevan komitean on tosi-iallisesti
johdettava eri pnoluei- f ni!liiniiII!illlllll!i!!!nni1ini!MI0li!n;|lil||li!|fi|ini||]i|i,,,,,»
!n työtä, samalla johtaen koko . • _ "»"llHm!
Järjestön asioita
s. JÄRJESTÖN ORGANISEE.
RAAJA, TOV. A. RAUTAMÄKI
tulee puhumaan Pohjois-Ontarion
piirin osastoissa ja muissa suomalaisasutuksissa
määrättynä aikana
allanimitetyissä paikoissa. Kehoite-taan
kaikilla paikkakunnilla huolehtimaan
hänen puhetilaisuuksiensa
onnistumiseksi, saapumaan niihin
joukolla. Tov. A. Hautamäki on
tunnetusti kykenevä puhuja ja asioiden
selvittelijä.
Lokakuu:
Timmins 12—^13 p.
'So, Porcupine 14 p,
Timmins 15 p.
So. Porcupine 16—17 p.
Pottsville 18 p.
Connaught Sta. 19 p. •'
Jacksonborossa 21 p.
Gregoires Mill (Mile 46 west
from Coehrane). 23—24 p
Cochrane 25 p.
Iroquois Falls 26 p.
Monteith 27 p.
Kirkland Lake 28—29 p.
Rosegrove 30
Cobaltissa 31 p.
Marrask.
Cobaltissa 1—2 p.
Toverillisesti,
Pohjois-Ontarion PiirHoimrknnta.
iPnolesta J. Oksanen.
as:
den työtä, samalla johtaen
kommunistista liikettä.
Itseasiassa on kuitenkin selvää
ettei tällä tarkoiteta mitään pikkumaista
puuttumista keskuskomite-ain
työhön, taikka myöskään tavalla
tai toisella jälkimäisten kanssa
erimielisten päätösten tekemistä.
Vaan on välttämättömästi ruvettä- S
va yleisesti tekemään puoluetyötä
eri maissa. Huolella on seurattava
niissä puoluetyötä toimintakertomusten
y-ra^ selontekojen avulla
Puolueiden asettamat tunnuslauseei
ovat t a r k o i n tarkastettavat
(hyödyllistä olisi toimittaa esim
sellainen tarkastus yhteisrintama-aatteen
toteuttamisen yhteydessä).
Erikoista huomiota on kiinnitettävä
puolueen sanomalehtiin, joita
on äärimmäisen vähän ja heikkoja
Saksalaiset puoluelehdet ovat muita
paremmat, vaan siitä huolimatta
ovat nekin heikkoja joukkotais-telujen
käymiseen nähden. Lopuksi
on tov. Breobraschenskin vireille-panema,
Länsi-Europan kommunististen
puolueiden kommunistisen yliopiston
perustamista koskeva kysymys
perin vakava kysymys, eikä
suinkaan ansaitse sellaista kevytmielistä
suhtautumista siihen, kuin
tov. Radek on ilmituonut. Harvoja
poikkeuksia lukuunottatnatta or
meillä Länsi-Europan kommunistisessa
- liikkeessä heikosti valmistu
neita.. marxilaisia. . , Marxilaisuuden
entiset teoreetikot, jotka jäivät
internationalen -riveihin, ovat vähi-,
telien . v^'onneet. yhä syvemmälle
ja syvemmälle revisionismin vie
raanvaraiseen helmaan. Omia teoreetikkoja
meillä ei ole lännessä ^iit
tävän paljon.
Täten nousee vakava kysymys siitä,
miten marxilaisen teorian levi
tystyö voitaisiin saada kohotetuksi
korkeammalle tasolle ja laajem
maksi.
Täysin valmistuneiden marxilaisten
kantajoukkioita on mitä no
peimmin koulittava ja kasvatettava
Ilman vähintäkään epäilyä olisi
monta erehdystä ja virhettä vältetty,
jos meillä johtavissa asemissa
olisi ollut käytettävänämme henkilöitä,
jotka eivät olisi vain tulisen
vallankumouksellisen tunteei\ elä
hytt^miä, vaan riiyös täysin pystyviä
hallitsemaan ja käyttämään
marxilaisen dialektisen' ajattelu- ja
menettelytavan 'teiräväksi hiottua
asetta.
; Marxilaisen ajattelutavan ja yli-päänsä
,. marxilaisuuden .keskuksena
on tätä . nyky^ Neuvosto-'Veriäjä.
Tämän ajatuksen sättUmoisiaan
kuulin minä tovereilta Itävallassa
ja Saksassa. • Aivan. luonnollista on,
ett^ kun asianlaita tässä suhteessa
on. näin, pn myöskin tätä asianti-lannetta
hyväksi käytettävä muidpri
maiden kommunististen puolueiden
tarpeiden tyydyttämiseksi. Eikä
tässä ole turvauduttava Vain'käyttämään
käännöksiä jä artikkelilä-hetyksiä,
vaan paljon tehokkaampia
keinoja.
Vallankumouksen edellisenä aika
na perustimmehan me ulkomaille
kouluja ja saimme siten sieltä paljon
täysin valmiita tovereita. Nyt
me puolestamme voisijnme tämän
sahian tehdä heille ulkomaalaisille
tovereillemme paljon laajemmassa
mittakaavassa.
Ylipäänsä on Kommunistisen Internationalen
työ paikallistutettava.
Sen työstä on nähtävissä paljon
loistavia sivuja, vaan silti ei ole
myöskään unohdettava- alustavaa
ahertelua, joka lujittaa entiset saavutukset
ja tekee eteenpäinsiirtymi-sen
hengähdyskohdasta toiseen mah.
dollisieksi. Historia -tuo vettä myllyymme,
vaan myllynkivet myllyissämme
ovat heikonpuoleiset jauhamaan
«Nykyaikaisten todellisten voi-masuhteittemme
kaiken viljan.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle 830- 50o ,
40: 60c lähetyki ?40-?60; 75c Ihet. ^O^Htvf'^
. dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisää Z c •l^'*-- ^•
lähetyksiUe ^3.50 lisämaksu. Sähkösanoma-
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 01:7 »
view Ave. " " • Btoad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
5 Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
1 BOX 69 VAPAUS,
E * SUDBURY, ONT
S Pilettilidke tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
iimiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiHiiiiiHHniiiiii»^
TyMen taistehriiitaialtaen maista
. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-10-12-02
