Vapaus, October 5, 1927

              «iva 2 Keskiviikkona, lokakuun 5 p;na—vvecL, KJCU O
VAPAUS
ninadan snomalauen tySväestSn alooa äänenkanaattaja,
ilmestyy Sudfauryssa, Ont., maanantaina, tiistaina» kes­kiviikkona,
torstaina ja perjantaina-
T o i m i t t a j a t :
S. G- NEIL. T. N . CARLSON. R. PEHKONEN.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa Mcond class matter. ; -
VAPAUS (Idberty)
The only organ of Finnish Workcrs in Canada. Pub-lished
in Sadbury, Ont., every Monday, Tuesday, Wed-ncsday,
Tharsday and Friday.
TILAUSHINNAT:
1 vk. $4.50, 6 kk. $2.50, 3 kk. $1.75 ja 1 kk. g 1.00.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvicKittoonmeno ilmotokset 50c. palstatunma.
Nimenmuatosilmotakset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kei;taa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $..00 kerta.
Kuoremanilmotukset $2.00 keffe. $50c lisSmaksa
fciitoalauseelta tai muistovärsyltä.
Halataantiedot ja osoteilraotukset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa. ^
Tilapäisilmottajien ja Ilmotusakenttu-jrien on, vaa-
Attaeasa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetUimään,
paitsi asiamiesten, joilla on takaukset.
Lehteenaijotut ilmotukset pitää olla koT^torissa
vihneistään kello 12 ilmestymispäivän edellisenä arki-
• päivänä. . • ' ' • ' • ' _
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W. •
vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ontario, Canada.
General advertising rates 75c per col. mcb. M i -
oimum cbarge for single insertion 75c. The Vapaus
la the best advertising medium among the Finnish
Peonle in Canada.
Jos ette milloin tahansa saa -vastausta ensimaiseen
ftaorjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per*
«ooDallitiella nimeUä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Neiivostovaltalais-englantilaisen
eheyskomitean hajottaminen
Suurtfritännian ammattijärjestön Edinburgissa pi­detyssä
edustajakokouksessa tehdyn neuvostovaltalais-englantilaisen
ammatillisen yhtenäisyyskomitean lak-kauttamispäötöksen
johdosta esitti edustajakokouksen
edistysmielinen ja "^vasemmistolainen vähemmistö vasta­lauseen.
Tuossa vastalauseessa sanotaan m.m., että
**me pidämme päätöstä katkaista välit historian ensi-mäisen
tyoläisvaltion ammattiliittojen kanssa rikokse­na
koko maailman työväenluokkaa vastaan. Tätä ri­kosta
voidaan verrata vain siihen petokseen, jonka uh­reiksi
joutui kolmemilJoonaa englantilaista työläistä
viimevuotisen yleislakon aikana.
Te!:opyhiinvakualteluihin siitä, että hyväksytty
päätöslauselma ei merkitse välien katkeamista neu-vostovaltalaisten
työläisten kanssa^ me vastaamme, et-
. tä aivan samalla tavalla puhui Englannin sisäasiain
ministeri Hicks sen jälkeen, kun oli suoritettu välien
katkaiseminen Neuvostoliiton kanssa. ^
Me torjumme itseltämme kaiken edesvosluun siitä
rikoksesta, joka täten on tehty yleismaailmallista työ­väenluokkaa
ja maailman rauhaa vastaan. Me ilmo-tammc,
että liiota päätöstä ei tehty työväenluokan etuja
silmälläpitäen, vaan pyrittiin sillä palvelemaan kapi-talistiluokkaa.
;
Me ilmaisemme vakaumuksemme siitä, että Eng­lannin
työläiset löytävät tarvittavat keinot vapautuak­seen
väärästä johdosta, joka Edinburgin edustajakoko­uksessa
paljasti todelliset tarkol^ksensa ja pyrkimyk­sensä.
Me uskomme, että huolimatta tuosta johdosta
^a sen pään yli tullaan toteuttamaan yhtenäisyys ja
solidaarisuus Englannin työväenluokan ja Neuvostolii­ton
työläisten välillä."
Amerik^lainen työväenlähetystö
palannut Neuvostoliitosta
Eiisimainen amerikalainen, - todella Amerikan työ­väen
vallitsevia katsantokantoja edustava lähetystö on
palannut takaisin Neuvostoliitosta. Ei siis suotta ole
melkoisella jännityksellä eri leireissä odotettu mitä täl­lä
lähetystöllä bn sanottavana.
Totta, että lähetystö ei ollut virallisesti American
Federation of Laborin lähettämä. Mitään sellaista ei
A. F. of Laborin johdolta voisi odottaa, ellei sen oma
jäsenistö sitä sellaiseen alotteeseen pakota. Mutta lä­hetystö
oli siitä huolimatta osa AmeVikan virallisesta
työväenliikkeestä. Sen matkassa oli taantumukselli-suud^
taan tunnettu Fitzpatrick, edistysmielistä ammat-
/tiunioliikettä tyypillisesti edustava Maurer^ unioitten
lakimiehiä, unioitten lehtien toimittajia — eikä ainoa­takaan
kommunistia.
A. F. of Laborin johto vastusti lähetystön menemis­tä.
Se tiesi jatkuvasti laskeneensa paksua valhetta Neu­vostoliitosta
edustaessaan Amerikan hallituksen viralli­sia
katsantoja työväenliikkeessä., Workers-kommunisti-puolueen
onnistui kuitenkin saada tuo lähetystö lähte­mään.
Minkä vaikutjfksen on l u o lähetystö Neuvosto
liitosta, sen työläisien oloista, sen yhteiskuntajärjestel­mästä,
jne. jne. saanut on tästä syystä kysymys, j o k a he­rättää
kaikkien huomiota. Se on p o l i i t i i n c n kysymys,
joi ia on melkoisia kantavuutta. Se on sitäkin tär­keämpi
nierkitykscltään siksi, etlä A , F . of L a b o r in
konvenisiooni kokoontuu räinä päivinä.
Lälietyslö p y r k i i saamaan raahdolli*;uuden raporl-nustamisesta
siirtymistä A . F . of Laborin sisälle, kysy­myksen
pohtimista, yhä suuremman mielenkiinnon koh­distumista
Neuvostoliittoon, uusia lähetystöjä ja yhä
voimakkaampia vaikutelmia ja taistelun kärjistymistä
Greeniä, Wollia ja kumppaneita vastaan.
Pennsylvania State Federation of Laborin president­ti,
Mäurer, on ensimäisenä tullut julkisuuteen. Hänen
valmistava raporttinsa osottaa, että hän on saanut Neu­vostoliitosta
vaikutelmia, jotka ovat hänen entisiä kat-santokantojaan
järkyttäneet. Hän on saanut totuuden
tyngästä kiinni ja puhuu käsityksensä julkisesti, peit­telemättä
ja arkailematta.
Taistelu on siis alkanut tästä kysymyksestä Ameri­kan
ammattiunioliikkeen keskuud^a. Ja kun otetaan
huomioon, että se on alkanut hetkellä, jolloin unio-byrokratian
mädännäisyys on saavuttanut huippukob-dail
ja aiheuttanut syvää kuohuntaa ja vastavaikutusta
rivimiesten keskuudessa, on käsitettävä, että tämä tais^
|elu tulee lisäämään sitä tulta, jonka liekkiin leiskah­tamista
Gjeenit, Wollit ja kumppanit mitä ankarim-maila
iterrorilläkin ovat koettaneet turhaan estää.
Työmies.
Ammatillinen liike
Silmäys Ontarion metsämiesten
liikehtimiseen
Pettävää politiikkaa
Senaattori Gerald P. Nye North Dakotasta ennustaa,
että Yhdysvaltain senaatissa tullaan muodostamaan
"taistelumielisten edistysmielisten bloki" taistelemaan
farmarien avustuksen ja tulvak9ntrolIin puolesta. Neb­raskan
senaattoria Norrissia ajatellaan tämän blokin
johtajaksi. Sanotaan Iowan senaattorin Brookhartin
suosivan myöskin tällaista yhtymää "vallan tasapainoa"
pitämään seuraavassa istunnossa.
Kuulostaa sangen hyvältä, huomauttaa tuman joh­dosta.
D^ily Worker. Mutta' asiaa lähemmin tarkas­taessa
havaitseekin, että vallan tasapainon juttu on
pelkkää tarua. Se ösottautui siksi viime istuntokau­della.
Wall-kadun republikaanis-demokraattinen ko­koomus
kykeni ajamaan jokaisen haluamansa tärkeän
kysymyksen läpi. Kourallinen oppositiosenaattoreja
ei asioille mitään voinut. Oppositioryhmä jäi yksin
kaikissa suurissa kysymyksissä. Ja nykyään kumman-kin
vanhan puolueen puhemiehet sanovat, että opposi-tiobloki
tulee taaskin' samoin jäämään yksin kaikissa
merkitsevissä asioissa. McNar^-Haugen lakiesitys sai
senaatissa enemmistöä kannatuksen vain siksi, että tie­dettiin
Coolidgen eittoavan sen. Ja jos Coolidge po­liittisista
syistä olisi sen hyväksynyt, olisi ylioikeus ju­listanut
sen perustuslakivastaiseksi, kuten tavallista.
Tällainen farmiblokin uudelleen herättäminen on
todellisuudessa vain farmarien narraamista tukemaan
edelleen kahta vanhaa kapitalistipuoluetta. Tässä
mielessä tämä oppOsitiobloki palveleekin vain taantu­musta
Wall-kadun kokoomuksen hyväksi, ^illä niin
monta kertaa kuin farmarit asettavat toivonsa n.s.
"edistysmieliseen" oppositioon, tulevat ne "aina pete­tyiksi.
Ainoa toivo Yhdysvaltain maanviljelysseulujen köy-lulle
asukkaille, lausuu Daily Worker fopuksi, on pyr­kimyksessä
luoda luokkapuolue, mikä käsittää yhtä hy­vin
kaupunkityöläiset kuin riistetyt farmaritkin.
Fascistisen Italian talouspula
Englantilaisen työväenlehden. Daily Heraldin, mu­kaan
on taloudellinen pula Italiassa kiertämättÖmästi
saaniiissa sellaisen laajuuden, että sen ratkaiseminen
tulee olemaqji yksi fascistihallituksen vaikeimmista
tehtävistä. Fascistinen maanviljelijäin liitto Mantuan
.maakunnassa on maaherran hyväksymisellä . päättänyt
julistaa kuoletetuiksi kaikki vuokrasopimukset maan­omistajien
kanssa j a niiden tilalle tullaan laatimaan
uudet sopimukset. Kaikki osoltaa, että Mantuan esi­merkkiä
tullaan seuraamaan monissa muissa pohjois-
Italian maakiinnissa.
Taloudellisen pulan aiheuttaman sekasorron seu­rauksena
ovat työt sebouksissa Valle Padanassa eli
Po-joen laaksossa, joka on^ Italian hedelmällisintä vil­jelysmaata,
ja roomalaisen fascistilehden, "Imperon",
kerrotaan ennustaneen, että "parin laliimmän kuukau­den
aikana joutuu maataloudessa useita tuhansia työ­läisiä
työltömiksi'\
Sekä maanomistajat että maanvuokraajat ovat vaati-
"neet hallitusta puuttumaan tilanteeseen ja antamaan
apua. Tähän on Mussolinin äänenkannattaja "Popolo
d'Italia" vastannut, että hallitukselta "puuttuu rahaa
jä että vain noin 500 miljoonan liiran ulkomaalaina
voi pelastaa tilanteen Ferrarassa, joka on Po-joen
laakson viljavimpia paikkakuntia. Mutta sittenkin voi
hallitus auttaa vain siten, että se maksaa ulkomaisen
lainan korot ja valtuuttaa maanomistajat panttaamaan
maat lainan tai lainojen takeeksi".*
^ Fascismi on johtanut sellaiseen umpikujaan, ettei­vät
Italian maanomistajat voi enää selviytyä muuten
kuin. panttaamalla maansa ulkomaalaisille rahamiehille
ja antautumalla kapitalistien rengeiksi. Työttömyys-pulman
ratkaisemiseksi taas Italian fascistihallituksella
ei ole mitään keinoa.
— "Sajnalla k u n tuottava työ muuttaa tuotantoväli­neitä
uuden tuotteen niuodoslamisalkeiksi, tapahtuu n i i ­den
arvoihin »vähden sielunvaellus. Arvo s i i r t y y k u l u ­tetusta
ruumiista uudestaaiS muodostuneeseen ruuraii-teen.
Muita t;i:nii sielunvaellus tapahtuu ikäänkuin to­d
e l l i s en työn selän lakana. Työnnes ei v o i lisätä uut­ta
tvötä eikä siis luoda uutta arvoa säilvltämätlä van"^
teecata tuolle konventsioonille. A . F . o f L a b o r i n johdon j h o j a arvoja, sillä hänen täytyy aina lisätä työtä mää-ticdetään
sitä e i ainoastaan vastustavan, vaan ^^eläp5 rätyssä hyödyllisessä muodossa, j a hän e i v o i . sitä lisätä
alkaneeii lian viskomisen lähetystön jäseniä vastaan.
Ekielleen tiedetaan A . F . of Laborin johdon aikovan
tehdä tavanmukaisen parjaushyökkäyksensä Neuvosto­liittoa
vastaan. Sehän kuuluu sen rooliin imperialis­min
lakeijana j a epävirallisena Washingtomn hallituk­sen
osana. -
Jos lähetystö on saanut Neuvostoliitosta suotuisan
Jcasityksfn, merkitsee se taistelim Neuvostoliiton tun-hyödvllisessä
muodossa tekemättä tuotetta uuden tuot
teen tuotantovälineeksi ja siirtämättä sen kautta sen
anoa uuteen tuotteeseen. Toimivalla työvoimalla, elä­vällä
työllä, on siis ikäänkuin luoxmonlahjana kyky
säilyttää arvoa, samalla kun se sitä lisää, mikä luon-nonlahja
ei maksa työmiehelle mitään, mutta tuottaa
kapitalistille paljon, nimittäin olevan pääoma-arvon
säilymisen ja uuden luomisen." — Karl Marx.
Kova on korvenraatajan kohtalo.
K a r u a j a yksinäistä on sen elämä
päivästä päivään. Kuukausia, jopa
vuosiakin, joutuu metsämies viet­tämään
erillään muusta maailmasta,
saaden ainoastaan silloin tällöin s a ­nomalehtien
tai kirjeiden kautta
t i e t o j a muusta maailmasta. - Vähiin
Bupfstiivat useissa tapauksissa nämä­k
i n tietojen saantimahdollisuudet,
sillä kapitalistit, ne, j o t k a yhteis­kuntamme
ohjia hallitsevat, eivät
välitä huolehtia siitä, että postin ' ja
ylejsesti tietojen kulku suurille
kämppätyömaille olisi säännöllistä.
Päinvastoin on riistäjäin tarkoi­tus
ollut, j a on sitä edelleenkin, p i ­tää
metsämiesjoukot mahdollisim­man
paljon' erillään muusta maa­ilmasta
sekä toisilla seuduilla työs­kentelevistä
saman alan työläisistä.
Metsämiesten eristettyä olotilaa, se­kä
siitä että monista muista syistä
johtuvaa heikkoa yhteistoimintaa
ovat metsäkapitalistit käyttäneet
hyväksepsä, ry ostaakseen metsä­miesten
työntulokset viimeistä mah­dollisuutta
myöten.
E r i s t e t y n elämän lisäksi on met­sämiehet
pakoitettu asumaan käm­pissä,
j o t k a vain osaksi t a i e i ollen­kaan,
muistuttavat ihmisasumuksia,
harvoja poikkeuksia lukuunottamat­ta.
K u r j i s s a asumuksissa asuen, raa­taen
rajattoman pitkiä työpäiviä
keskellä kairuja erämaita, ovat nä­mä
työläiset luoneet suunnattomia
rikkauksia, jotka poikkeuksetta.
ovat luisuneet metsäparoonien tas­kuihin,
työläisten saamatta edes s i i ­tä
kaikkein välttämättömimpiin elä­misen,
tarpeisiin riittävää osaa. ^
Kauan on kapitalistien onnistu­nut
säilyttää tätä heille sangen
edullista olotilaa, työläisten tyytyes­sä
niihin rippeisiin mitä heille on
suvaittu antaa, uskoen että miten­kään
toisin ei voisikaan olla.
Vasta viimeisinä atkoina, kapita­listien
riiston käydessä yhä sääli-mättömäinmäksi,
ovat työläiset he­ränneet
ajattelemaan omaa kurjaa
olotilaansa, sekä syitä j o t k a sen a i ­heuttavat.
Sitä mukba^kun tätä on alettu
ajattelemaan, on metsämiehille a l ­kanut
paljastua syyt tähän sekä
rJnnan tämän kanssa on alettu käsit­tämään
niitä menettelytapoja, j o i l ­la
tätä vääryyteen perustuvaa olo­t
i l a a on mahdollisuus korjata. On
alettu ymmärtää työväen järjestö­toiminnan
merkitystä. . ^
Ennen alistuvista nöyräniskaisis-ta
"jätkistä" on alkanut kehittyä
vaativia, jäykkäselkä?siä taistelijoi­ta.-
.
N y t el tyydy, metsämies enää
nedstaan anomaan, se jo v a a t i i k i n!
Käsittäessään yksilöllisen heikkou­den,
käsittäessään suurimmankin
yksilösanlcarillisuuden , tuloksetto-.
maksi taistelussa työnantajain y h ­distettyä
rintamaa vastaan, on met­sämiehet
luoneet itselleen taistelu-järjestön,
"Metsämiesten union"
(L. W. I. U . o f Canada), johon
järjestäytymällä luodaan, voimaa,
j o l l a mahtavftt metsäparoohit voi­daan
pakoittaa ottamaan huomioon
metsämiesten oikeutetut vaatimuk­set
Pohjois-Ontarion metsistä nousi
se joukko, j o k a erisiksi taistelun t i e l ­le
astuin näyttämään, että vain tais­telujen
kautta, yksimielisesti ryn­nistäen
on metsämiehilläkin mah­dollisuus
saaytittaa ihmiselliset elä­män
mahdollisuudet. Monta sitkeää
taisteluja on. siellä jo saatu tais­t
e l l a , mutta monta huomattavaa voit­toakin
on saavutettu, voittoja, jot­k
a ovat olleet omiaan lisäämään työ­läisten
luottoa omaan vormaansa,
järjestövoimaansa.
• Pohjois-Ontarion tovereiden esi­merkkiä
seuraten ovat myös Länsi-
Ontarion metsämiehet lähteneet
liikkeelle, osoittaen, käymällä y h ­den
koko mantoteen huomattavim­mista
metsätyöläisten taisteluista,
että myöskin sen alueen jätkä joukot
ovat oikeata taistelujoukkoa, tultu­aan
käsittämään Järjestötoiminnan
merkityksen. *
Kosl:i-Ontarion metsien miehet
ovat viimeksi alkaneet liikehtimi­sen,
nähtyänsä toisten alueiden työ-läistcn
saavuttavan parannuksia
palkka-, ynnä muihin oloihinsa y h ­teistoimintansa
avulla, heidän itsen­sä
olinehtojeii yhä kiristyessä.
Tämän syksyn työkauden alkaes­sa,
työnantajain esiintyessä entistä
julkeamniin riistossaan, ovat K e s k i -
Ontarion metsämiehet alkaneet y m -
m ärtää järjestötoiminnan tarpeen.
Satamääräisin j o u k o i n onkin alet­t
u liittyä metsätyöläisten järjes­töön,
joukkopäätöksiä tämän toteut­tamiseksi
on tehty, joita myöskin
on alettu käytännössä sorellnttaa.
Sitä mukaa k u n on järjestäytymi­sessä
päästy eteenpäin, on lähdetty
vaatimaan parannuksia.
J o ensimäiset otteet on osoittau­tuneet
tuloksia tuottaviksi, nostaen
mielialaa joukkojen keskuudessa,
sielläkin missä ei sitä ole ennen h a ­vaittu.
,
Raskasta j a voimia kysyvää tulee
metsämiesten taistelu olemaan,
mutta sfltikin tulee mahdollisuudet
voitoista suurenemaan sitä mukaa
mitä suuremmat j a tietoisemmat
joukot mukaan yhtyvät.
Suarryntäys on suoritettava
Metsien valtiaat, metsäparoonit
eivät suinkaan toimettomina seuraa
heille epämieluista työläisten lii­kehtimistä,
jonka liikehtimisen tar­koituksena
on heidän riistosaaliinsa
pienentäminen. He ovat toiminnas­sa,
varustautumassa lyömään alas
k a i k k i metsämiesten pyrkimykset,
j o t k a tähtäävät metsämiesten olo­jen
paranta^miseen, vaikkakin he
olisivat pakotetut tällä kerralla j o i ­t
a k i n myönnytyksiä antamaan ilman
suurempaa vastarintaa. Tarkoituk­sena
heillä kuitenkin on ensimäi-sen
tilaisuuden tultua ryöstää ne
t a k a i s i n .
On siis varustauduttava kohtaa­maan
vastahyökkäystä, samalla k u n
u u s i i n k i n saavutuksiin on pyrittävä.
Mahdollisesti jo ensi vuonna on
tilanne niin muuttunut, että p a i -
kaHisUla, pieniä ryhmiä käsittävillä
t a i s t e l u i l l a ei' enää saavuteta tulok­sia,
vaan tuottavat ne enemmän
pettymyksiä kuin toivottuja tulok­sia.
Siksi onkin metsämiesten pai­nettava
t ä ^ mieleensä sekä tehtä­vä
parhaansa saadaksemme L . W .
L U . o f Canadan jäsenmäärän ja
taistelukyvyn nousemaan tämän
katkaisukauden aikana siihen mää­rään^
että sen t u r v i s s a - j o ensi vuon­na
kyetään suurempaan, koko O n -
t a r i o a koskevien vaatimusten perille
ajamiseen. Silloin olemme tehneet
tyhjäksi myöskin työnantajain y r i ­tykset,
saavuttamiemme etujen t a ­k
a i s in riistämiseksi.
A i k a a ei ole hukattavissa, l i i k e h ­timinen
on alkanut j a se e i saa s i i ­hen
pysähtyä. • Jokaisen miehen vel­vollisuus
on tehdä parhaknsa u n i -
cmme voimistumiseksi, jokaisen met­sämiehen,
j o k a ei vielä' ole l i i t t y n yt
mukaan, 'on tehtävä se viipymättä.
Jokainen metsämies L . W . I . U .
of Canadaan!- Jätkä.
Maanviljelijäin osasto
Työläisten j*a pienfarmarien yhteiset ödut
Usein saamme kuulla mitä eri­laisimpia
mielipiteitä palkkatyöläis­ten
ja työtätekevien farmareiden
yhteisten etujen vastakkain olosta.
A i n a ei harkita asioita siltä kan­nalta,
miksi olot voidaan muuttaa,
vaan otetaan ^vallitsevat nurinkuri­set
olot huomioon j a lausutaan, et­tä
työläiset kaupungeissa pyrkivät
elämään farmarien kustannuksella.
Työläiset vuorostaan, ollessaan k a ­pitalistisen
järjestelmän riistettävi-
-nä, koettavat /etsiä mahdollisimman
edullisia keinoja toimeentulonsa
hankkimiseksi. . '
Voimme ottaa tarkastelun alai­seksi
esim. L o n ^ L a k e l t a lähetetyn,
"Maidontuottajan emännän" kir­jeen,
joka oli j u l k a i s t u n a Vapau­den
viime keskiviikon numerossa.
Siinä aivan oikein kuvataan s.'tä
vaivaloista j a raskasta työtä, jota
'työtätekevät farmarit perheineen
joutuvat suorittamaan. Ja niiltä
kohdiltaan voimme aivan täydelli­sesti
yhtyä mainittuun kirjoittajaan,
että sellaisia vastuksia farmareilla
edessään todella on. Mutta sitten
esiintyy samassa kirjoituksessa eräs
kohta, joka kaipaa hyvinkin paljon
pohtimista, tullaksemme täydelliseen
yhteisymmärrykseen. ^
Kirjoituksessa lausuttiin m.m.:
" A r v . maidonkuluttajat, te riyt tah­dotte,
että maidon hinnan pitää las­kea
samaan kuin missä se kesällä­kin
oli, siis 5% senttiin vartti. E t ­tekö
ajattele, että se olisi ihan suo­ranaista
toJsen työntuloksien riistä­mistä
ja vielä paljon suurempaa
riistämistä, kuin mitä • kapitalisti-,
luokka harjoittaa."
Tämän johdosta Voidaan, j a t u ­leekin
sanoa, että tuossa ajatuksessa
on suuri väärinymmärrys. Maidon-kuluttajat
täällä kaupungissa eivät
ole ensinnäkään vaatineet maidon
hinnan pudottamista viiteen j a puo­leen
senttiin. Kysymyshän on ollut
sen koroittaminen . 1 2 sentistä 16
senttiin kuluttajilta; On aivan toi­nen
asia, kuinka paljon tuosta osuu­desta
on tullut farmareille itselleen
ja kuinka paljon kapitalistisille vä­likäsille.
Voidaan ottaa pohjaksi
mainitun kirjoittajan esittämä väi­te,
että farmarien tulee ,saada aina­kin
9 senttiä v a r t i l t a talven aikana.
Sen jälkeen meidän täytyisi lähteä
laskemaan, kuinka . k a l l i i k s i tulee
maidOn keittäminen, pullottaminen
ja jakaminen.
Olkoon maidonvälittäjien väitteet
mitkä tahansa, niin varmuudella
voimme väittää, että ne kulut eivät
nouse 7 sentjiin varttia kohden, j os
tuotanto järjestetään ajanmukaisel­le
kannalle. Onko silloin kysymyk­sessä
farmarien työntuloksien riis­täminen?
E i ole. Kysymyksessä on
farmarien' j a työläisten, siis tuotta­j
i en ju kuluttajien j^hteisten etujen
valvominen. Kuluttajat eivät tule
ensinkään kapinoimaan siitä, jos |
farmarit tarvitsevat; työstään k o h -|
tuullisen korvauksen. Zvlutta k u n on ;
kyseessä tällainen tapaus, jolloin
maidon hinta kohoaa neljällä sen-tulä
varttia kohden, niin se panee]
kuluttajat ajattelemaan, että me-'
neeköhän nuo rahat farmarUlej v a i
jääkö niistä huomattu määrä väli­käsien
kukkaroon.
Nykyisenä aikana, j o l l o i n työläis­ten
j a pienfarmarien t u l i s i "Jrhä k i i n ­teämmin
ryhtyä käjrtännöllisessä elä­mässä
muodostamaan läheisiä suh­teita,
tulisi ottaa lähtökohdaksi
k a i k k i a l l a osuusliikkeiden pemstami-oen.
Tämän « i saisi rajoittaa a i ­noastaan
Sudburyyn, vaan kaikki­a
l l a Canadassa tulisi työläisten ja
farmarien ryhtyä ottamaan täinän
'suuntainen asia pohdinnan alaiseksi.
Kun asia on harkittu täydellisesti
j a päästy yhteisymmärrykseen, voi­daan
suorittaa käytännölliset val­mistelut.
, ;
Meillä on olemassa u s e i l l a paikka­k
u n n i l l a samanlaisia mahdollisuuk­sia
kuin Sudburyssakin. K u n yhteis­työhön
lähdetään, niin silloin eivät
farmarien jä työläiskuluttajien vä­lit
kärjisty. Yhdistetyin voimin
voimme edistää koko työtätekevän
joukon solidaarisuutta j a samalla
huojentaa toimeenftiloamme.
Kun asia on j o t u l l u t yleisen kes­kustelun
a l i s e k s i Vapauden pals­t
o i l l a , tulisi keskustelua edelleen
j a t k a a . E r i paikakunnilta t u l i s i k i r ­j
o i t t a a , mitä^ asiaste arvellaan ja
siten virittää alotteita osuusliikei-den
perustamiseen.
Poistamalla tarpeettomat välikä­det,
palvelemme k u l u t t a j i e n j a pien­tuottajien
etuja. — T. C.
Timmins, Ont.
V . - j a u.-seura Ilon kokouksessa,
syysk. 29 pnä ,oli käsiteltävänä C-S
. T . U . - l i i o n sihteerin valinta. Koko­us
katsoi, että Sudburyn Kisan jä­sen,
tov. P . Jansson on t u l l u t valit­tua
mainittuun toimeen täysin l i i ­ton
sääntöjen määräämällä tavalla,
jotenka ei katsota olevan minkään-l
a i t a syytä liittokokouksen kooile-^
kutsumiseksi asian johdosta, ^ a a n
olisi se aivan tarpeetonta rahan ja
voiman haaskausta. Jos liittoko-kous
asian johdosta pidettäisiin,
voidaan täydellä syyllä olettaa, että
siitä muodostuisi ainoastaan Keski-
Ontarion V . - j a u.-seuroja käsittävä
edustajakokous, jossa t u l t a i s i i n sel­vittelemään
mainitulla alueella k u ­luneena
kesänä sattuneita, varsin i -
käviä kahnauksia. Tuskinpa m i ­kään
-kaukaisempi seura uhraisi varo­j
a a n mainittuun tarkoitukseen. A i ­nakin
täällä, Timminsissä oletetaan
että liittotoimikunta hoitaa k.o.
luontoiset asiat.
Yllämainitussa kokouksessa teh­t
i i n myöskin mutitamia huomattavia
seuramme sisäisiä adoita koskevia
päätöksiä; M.m., päätettiin laittaa
naisvoimistelijoille seuran varoilla
voimistelupuvut, j o t k a kylläkin ovat
seuran omaisuutta' j a tulevat ver­r
a t t a i n k a l l i i k s i . Mutt^ naiset puo­lestaan
aikovat hommata o i k e i n r y ­myt
iltamat hankkeen rahastami­seksi.
* Innostus heit^än keskuudes­saan
näjrttääkin nyt o l e v a n nouse­massa,
kun heidän entinen kokenut
voimistelun johtajansa, M r s . J o t i t -
sijärvi on taas ryhtynyt vanhaan
toimeensa. >>'yt o n niidenkin paik­kakunnalla
olevien naisten, j o t k a e i ­vät
vielä ole seuramme jäseniä, so-i
piva aika jäseneksi yhtyä. Joukkom­me
ei milloinkaan ole l i i a n lukuisa,
vaan mitä suurempi o n joukko, sitä
hauskempi on olla mukana siinä.
P a i n i j o i l l e j a n i i k s i aikoville h a ­l
u a n huomauttaa, että tästäpuolen
s e ' a l k a a vasta se oikea niskanvään-tö,
sillä jäsentenväliset p a i n i k i l p a i -
lut päätettiin järjestää marras- ja
jouluk. vaihteen p a i k o i l l a . Temmel­lyksestä
huolimatta voitte k u i t e n k in
katsoa, ettette lyö mattoa möyhyksi
ennen M l p a i l u j a , —- se knulemma
tarvitsee jo hiukan korja-jsta, —
Ktfvät-talvella on aikomus järjestää
koko liittoa käsittävät painikilpat
lut. Paikkakunnallamme cnkir: täi"
lä kertaa muutamia varsin ereiiä
p a i n i j o i t a , mutta on epätietoista jo=.
ko he huonon työnsaannin T ^ T Q V ^J
voivat täällä pysyä.
• Tulevasta toiminnasta saattaa
vielä mainita, että 18 pmä jouluk.
järjestää Ho voimisteluiltanan, jo­hon
ohjelma aijotaan valmistaa huo­l
e l l a j a -monipuolista; j a on ätä
varten saatava k a i k k i jäsenet ajoissa
liikeki^nnalle.
Täällä pohjoisessa on viime aikoi­na
entistä enemmän alettu kiinnit­tää
huomiota joukkokilpailujen jär­jestelyyn.
Siinä mielessä kokoon-t
u i v a t k i n täällä Ilon viimeisten ur-heiljfkilpailujen
aikana pöhjoistea
seurojen -edustajat yhteiseen koko­ukseen,
jossa ajatuksena oli yhteis­toimintaan
ryhtyminen mainitussa
suhteessa. Ajan vähyyden takia ei
asiaa voitu perinpohjaisemmin kä­sitellä,
mutta t u l t i i n kuitenkin siihen
tulokseen, että hankitaan yhteisvol-m
i n kiertopalkinto joukkue- eli
viestinhiihtoa varten, josta kilpaiJ-l
a a n vuorotellen kullakin hankkee­seen
osallistuvalla paikkakunnalla,
siis K i r k l a n d . Lakella, Connaugb-tissa,
South Porcupinessa j a Timmin­sissä.
Kokouksen mielipide o!i, «ttä
Timminsin Ilo järjestää ensimäiset
k i l p a i l u t mainitusta palkinnosta, A-siaa
eteenpäin kehittämään valit­t
i i n yksi henkilö jokaisesta asiano­maisesta
seurasta. Lisäksi annettiin
kehoitus k.o. seuroille, että kukin
niistä järjestäisi tulevan talven ai­kana
'ainakin yhdet yleiset hiihto­k
i l p a i l u t , joten tulevan talven kil­pailutoiminta
täällä pohjoisessa
muodostunee varsin vilkkaaksi.
Toronton nutisia
"Ostettu ja mak>ettu"-nimisen
näytelmän esitti näjrttämömme vii­me
lauantaina aivan salintäyteiselie
yleisölle, joka seurasi esitystä €-
rittäin jännittyneenä. Ja voimme-pa
pitää saavutuksena niinkin hyvää
esitystä. Yleisö oli täydellisesti
tyytyväinen illan esitykseen. Tov. ^
E , Grönvall sai ehdottomasti yleisön
tunnustuksen, sillä hän oli ehdotto­masti
tehtävästään, tietoinen. Toi­setkin
osat olivat hyvissä käsissä.
Näytelmä tullaan esittämään toi^
sen kerran ensi sunnuntaina. Alkaa, •
klo 7.30 i p . Hankkikaa tikt;ttinne a-joissa.
Ovelta myydään myöskin
rusetteja. Tiketin ja rus-2tin hinta
35 senttiä. Ilmoittakaa j a puhukaa
tuttavillenne tästä kappaleesta, niin
saamme • vielä toiseenkin esitykseen
täyden huoneen.
Kappaleen ensi näytöksen dekorat-sioni
on kerrassaan loistava, par­hain
mitä voidaan tavallisesti mei­käläisillä
näyttämöillä laittaa. Kii­tos
kaikille niille henkilöille, jotla
antoivat tavaroitaan lainaksi nä.vttä- ,
möllemme.
Näytelmäseuran yleinen kokou» on
sunnuntaina lokak. 9 p:r.ä alkaen
klo 4 ip. Hyvin tärkeitä asioita.
Näytelmäseuran kaikkia jäseniä pyy­detään
olemaan läsnä kokouksessa.
U u s i a jäseniä otetaan vastaan raja­ton
määrä. Siis kaikki henkilöt,
j o t k a haluavat yhtyä näytelmäsen-raän
j a toimia siinä, saapukaa ko­koukseen.
Siellä tullaan jakamaaa
r o o l i t Suomal. Seuran 25-\Tiotisjnli-lahäytelmään.
.
Näyttämö-johtokunnan kokous on
k l o 3 samana päivänä, Saapuljaa
siis ai alianne. — H . .ri^
Port Arthurifl ontisia
Vapauden kilpailu. Vapauden Ö
pailussa e l i ryntäyksessä, voi prt»
A r t h u r i n kohdaltaan onnistan^
sillä ryntäyksen aikana saatiin y,-
pauden tilaajamäärä suuresti no -
semaan, j o s t a tietenkin voi ens«jj ;
k i n kiittää niitä työläisiä, -^"•'^'^^
den tilasivat j a sitten sitä valf»- ;
asiamiesarmeijaa, joka nurk-nmaiB.
toimi tämän ryntäyksen
mah . minkäänlaisia ^uv^^^r
j o i t a muutamissa piireissä r
Jos asiamiehet edelleenlcin
minnastaan samanlaisen ^^'^^'J^^
meillä cn vieläkin *^l=^^"^j^v
Vapauden tilaajamäärää -^--jf^,-
j a sillä tavalla pysyä Jatki3vJ-_-Q:{'
rimpana , Vapauden t i l a a ; - ^ - * - " :^
k i n a . ' / . ^ i-^v^iris?^
Naamio-iltamat, P^^^ :
naisjaosto b n päättänyt toinus .
syn ensimäiset naaraio-ut^^i
17 päivän i l t a n a . 2syt jo ^ ^ - J ^ i
k u k i n valmistumaan tätä t u a ^ - ^
varten.
Watsomn jnltn. I s o s s a - 0 3 ?^
dessa on ollut näinä V^^^ .^h
tävänä syytös Watsonni3
vaimonsa murhasta.
vaimonsa pieksämällä ' ^ ^ ^ «s
asuntonsa . pihamaalla, ^ " ^ ^ j : -
käsitelty j a tultu h u o m a a i n ^
son syyffiseksi vaimonsa mnrc*^