Vapaus, August 14, 1929

              Siva 2 KeskiviikfcQna, elok. 14 p;nä — Wed., Aqg. 14 No. 191>~ia2ft
V A P A U S tjtm, O s t z i i o . U k U s a . p i f t d « n a s s u i - {a a B t f t t y i a Z J a U q A M O .
i k « I a l « c d at t k « P oM
V A P A C S d O c z t r )
I T c r k c a i s Caaada. Pabfiabad d i O y at S a d b s r r , Ootarte.
O c p a i t a u s i , O n a v a . a< aeMsd e U » natiCT.
« . C. NEIL, A. VAAS>
T O I M I T T A J A T j
B- T E S H U > E N , M. POHJAJSSAIO, A . PÄIVIÖ.
T D U U S H D O f A T s ' • ^
t t k . »fcSO. C U . t l S O . t k k . « . 7 5 Ja 1 k k - nM.-rhaymiU>d>lM {a Saom^
s l . r k . « 6 4 0 . « k k . » J Ä . S k k . « 2 i » j a 1 k k - tlM.
O M O T U S H I N N A T V A P A O D E S S A : ;..,^v^ Sflt
^ V r ^ - t - . . « . f t i . ^ . . ^ . » n . . w . « , t ^ sOe kerta, « J O O » kaitaa. — *T«tfl«*»]fO«»»»« ViiS» k«tl
•IlEaoleiaaaJlaotakaet « X O karta. SOe lUämakra kiitoalaoaech» BoUtr^lnjUi. — ^ ^ J ^ I T ^ M U ^ »^IS^SSi^aXu^nMi^lm, kertaa- - T a a p l i i l B o t U j i o i Ja flmotBa««»ttaan«i o » . » « ^
B h e t f t t J T i niTrfthnhlirta «rtgHtfif». .
t c b t e e a a l o t t a j e . U a o t n i i e . pSai oUa k o o o o r l - a keJlo 4 i y . U a e a t r n l i p i » ; ^ edelliaent a r k i p I H t o i ,
C y m l aareitUJBt: rataa. 7Se p«t e o l . Igtb^
ft<tt« beat ^Brtinac Badiao aJBOsg f k a Fiaaä
Itiaimam ebMXf for e a g U ioaertioo, 75c. T k a Vapana
SUOMENKl^EN KOMMVNISTISEN
KUUKÄmiLEHDEN TARVE
to . l U B r i D o l . u h « « ..a .aaUOM enaiaiJaeen knjee».*»»'. kirjottakaa « « W « e « Ulkk.a.l«lU|..
Jaefla » t o ^ s J . V . K A N N A S T O . lUkkiMnlioJUJa. •
Ti^aaleB tolmitnas Haoneofto S07. liaekey B n l U i c g . 4 D o r f u a St F o b e l l a SOV
T » . * ! » k o n t t o r i . U b e r t T BniMiafc « 7 O r . n a S t . T o b e l l n 1038. P o « I o ^ : B o . « . S a Ä ^ r . O».
y ^ a n J e n paino U latomo» L i b m y Ballding. 87 L o r e » St. PaheUa W7W^
Komintern vallankumouksellisesta taistelusta
siirtomaissa
Uuden imperialistisen sodan alku ei tule ainoastaan olemaan kapi
talismin vakiintumisen loppua, vaan myöskin kapitalismin lopun alkua
Sodan aikana 1914 ei ollut Kominternia, sodan vastustajat voitnn mo
nessa maassa laskea muutamissa yksilöissä, ja kuitenkin se vei terävään
vallankumoukselliseen pulaan, joka päättyi Neuvostoliiton luomiseen,
useiden monarkioiden tuhoutumiseen ja koko kapitalistisen yhteiskunnan
syvään vallankumoukselliseen järkkyyntyraiseen. Nyt kun on olemassa
\ Neuvostoliitto ja Komintern, tulee uusi imperialistinen sota ja sen tu­loksina
kiertämättömät työväestön vallankumoukselliset kapinat tärkeim­missä
niaissa kohtalokkaiksi imperialismin herruudelle.
Tähän vie myöskin kärjistyvä tilanne siirtomaissa. Kominternin
kuudennen kongressin päätöslauselmassa tp. k:n toimintaselostuksen joh­dosta,
sanotaan, että "Kiinan vallankumouksen uusi nousu ja vallanku-mouksöllisen
tilanteen varma kärjistyminen Intiassa voivat luoda aivan
uuden yleismaailmallisen poliittisen tilanteen ja voivat panna nurin ka­pitalistisen
järjestelihän suhteellisen vakiintumisen."
Kuudes kongressi perusteellisesti harkitsi kysymystä vailankumouk-sellisesta
toiminnasta siirtomaissa ja puolsiirtomaissa ja paljasti sosiali-reformistien
katalan lögendan, että imperialistit muka vievät siirtomaihin
teollisuutta ja kulttuuria, sekä myöskin legehdah kansallisen porvariston
vallahkiiraouksellisesta osasta tärkeimmissä siirtomaissa, sellaisissa kuin
Kiin^;^ Intia, Egypti, indone$ia.^^^^^^^K^ päätökset siirto-maakysymyksessä
asettavat kommunistisille puolueille seuraavia penis-tehtäviä:
1) Taisteiu^täydeliisen vapautumisen .puolesta imperialistien
ikeesitä,"^) feQdaalis-palriarkällisien suhteiden hävittäminen, 'J^SL ovat
imperialismin pem^ 3) ty.ötätekevänjnväestön
laajojen kerros|en Järjestäminen kumouksellisilla tunnuksilla, ^ v a l l a n -
i^umoukseUiseh impenali/fmitt yä^^ rintaman peru^ta^na 'sii^liöpipissa
täytyy^Völia; työläisien/ j a taloinpoikien joukkojärjestöjen, ^öMisten ja
talonpoikain vallankufnoukselli^^^^ liitto, 5) siirtomaiden työl^re^aloh-
•poikaisyallahkuittidilis iiatkaiaervan voitbii tärkeimpäiiä ehtona on, että
^häissä maissa on olemassa ^ kbimhumstisiB puolueita; jptka ovat* riippii-
'mattöraia olemM^
•jotka Witavat'^
licdin liiton järjestämisen, piyrlden^iihe^ tässä liitossa ja koko
taistelussa kansallisen yap puolestt^,-ylijohto kuului;si prpleta-riaatill^
jä seq kommunistiselle, ja ]piiQlsiirto-löaissa^
j o Ä prole^
iten puolueiden
mpuksen proletaariseksi vallankumoukseksi muuttumisen edistämisen,
7) mitä tarmokkain apu sUrtomaakansojen vapaustaistelulle önätnaiden
proletariaatin 'taholta' ja ennenkaikkea kominuriistislen puolueiijjn tahol-tiaf,
8) apu täsHjä taistelussa neuvp^tovaltioideri taholta.
^^^^^^ verrata tätä linjaa II Internationalen linjaan.
So8.-dera.puoiiifeet,; jotka ovat "om porvarillisten hallitustensa renr
kejä, pyrkivät pidättämään siirtomaäkansoja vallankumouksellisesta tais­telusta,
jotta imperialistit Voisivat pysyä siirtomaissa aseman herroina.
Aina siitä saakka kun kcBumunisti-nen
vasemmistoryhmä erosi- sosialisti-puolueesta.
Jolloin entisen Järjestön
kuukausijulkaisu "Säkenet" Jäi Rai­vaajalle,
on toveripiirissä Iceskusteltu
teoreettisen kuukausilehden välttämät­tömyydestä,
varsinkin niiden työläisten
keskuudessa Jotka tuntevat syvemmän
pollittls-teoreettisen tietoisuuden tar­peen.
Paiicallisjärjestöjemme taholta
cn myöskin useammankin kerran he­rätetty
kysymys lehtiyhtiöiden vuosi­kokouksissa
ja Järjestön edustajakoko­uksissa.
Joissa ori kuukausilehden tär­keys
tunnustettu, mutta siirretty sen
perustaminen alea tuonncmmaksL
On selvää, että muuten volmakicaas-ta
lehdistöstämme puuttuu Juuri tämä
tärkeä lehti. Meillä on kolme i^iväleh-teä,
naisten viikkolehti ja humoorin
muodossa asiaamme edustava hjrvä p i -
lalehti. Kuitenkin lehdistömme laa­tuunsa
nähden muodostuu jääasialli-sesti
agitatsionl- Ja iiropagandalehdis-töksi,
mikä on tietysti välttämätön.
Mutta syvempi poliittlsteoreettinen va­listus
Jää pakostakin heikommaksi. Ja
kun katselee nykyistä tilannetta ja
Amerikan suomalaisen työväenliikkeen
tarpeita, niin el tarvitse tehdä syväl­lisiä
tutkimuksia, kuin huomaa, että
teoreettisen valistuksen puute on tun-ruva,
sillä elämmehän Juuri aikakau­della,
Jolloin sosialireformismln pai­nostus
ja sen aikaansaama pikkupor-varillistuminen
on vaikuttanut voimak­kaasti
Amerilcan suomalaisen työväes­tön
keskuudessa. Meillä on paljon
sympatiaa Venäjän vallankumouksen
jo Neuvostoliiton puolesta, melko voi­makas
sympatia Kommunistiselle In-ternationalelle
ja Amerikan kommu­nistipuolueelle,
mutta sympatlajouk-koihimme
nähden meillä kuuluu ver­raten
vähäinen osa puolueeseen, ja
siitäkin suuren osan toiminta puolu­eessa
on vähäistä Ja laimeaa.
Lehdistömme kylläkin on alkanut
seurata ja selostaa yhä kiinteämmin
puolueen toimintaa ja työslcentelyä se-cä
kllimostaa joukkoja osanottajik';!
sen ryntäyksiin. Mutta tietoiseksi Järk­kymättömäksi
Ja aina mukanaolevako
communlstiksl tuleminen el tapahdu
ilman ahkeroimatta. Ja me tarvtsem-me
aiakauslehden, joka käyttäen maa-
Umanpuolueemmei erinäisiä aikakaus­lehtiä
ja mandlals-Ieninlläistä teo­reettista
kirjallisuutta lähteenään
tarjoaisi kommunistisen liikkeen po-
:iittisteoreettlset kysymykset Ameri­kan
suomalaiselle työväelle erikoisessa
ulkalsussa, jonka lukemiseen olisi aina
kuukausi aikaa, ja jota el heitetä me­nemään
kuten päivälehdllle tapahtuu.
Eritoten nyt. kun elämme kärjisty­neen
luokkataistelun vaiheessa Ja jol-oin.
jsuiurexni^iat työläisjoukot tulevat
vastafmpttavaiseminiksi, on.meille':tär-
!£e&ä vahvistaa poliittista kasvatustyö-,
tämme. J a kommunistinen kuukausi-'
ehti t>n siinä suhteessa sangen hyö­dyllinen
VällrielTosin meillä on "The
Cominunlst»"- .puolueemme Julkaisema
englanninkielinen kuukausilehti, mut­ia
ainoastaan pienempi määrä suoma­laisia
puolueen Jäseniä kykenee ym­märtämään
S3rvempää poliittista eng-
Kysyt^ ja
TO^ takHikasta'^
. Yhdy^ toverilehli Eteenpäin kirjottaa toimituspalstallaan:
Silloin kun suomalaisten keskuudessa ns. oppositsioni alkoi nostaa
päätään,; selitti se syntymisensä syyksi muutamien. "pahoj'en miehien"
olemisen puolueemme ja järjestömnie johdossa. Me kyllä heti psotimme,
että syyt ovat syyeramälä, että oppositsionin takana on vissi poliittinen
suunta, joka ei hyväksy Kominternia ja niitä suhteita, jotka puolueel
lamme ja järjestöllämme ovat Kominterniin nähden. Huolimatta siitä,
että tämä seikka ilmeni opppsitsionijohtajairi lausunnoista ja julistul^-
sikta, he /kielsivät sen silloin jyrkästi. Mutta mitenkäs on asianlaita
nytX-.Oppositsipnijohtajain viime lenlolehlisessä sanotaan avoimesti;
"^ysyniyS näes ei ole henkilöistä hiin paljon kuin koko poliittisesta
suunnasta ja noudatettavasta taktiikasta." Se on selvästi sanottu. Kun
Amerikan Kommunistipuolue on Kominternin osa ja kun järjestömme
niitä sympatiseeraavana järjestönä noudattaa kommunistista politiikkaa,
niin oppositsioni ei voi hyväksyä sitä, vaan taistelee järjestöämme ja
puoluettamme vastaan. Se tahtoisi puolueemme ja järjestömme politii­kan
muuttaa sosialidemokraattiseksi, mistä ovat todisteena sen ystäväl­liset
suhteet Raivaajaan, jota ei suinkaan kommunisti voi hyyäksyä. Tä­män
poliittisen ipuutoksen järjestössämme piyrkii oppositsioni saamaan
aikaan parjaamalla vielä noskelaisia kiihkeämmin kaikkia puolueem­me
ja järjestömme toimitsijoita. Sitä " parempi onkin järjestöm­me
jäsenille kuulla oppositsionistien omasta suusta tunnus­tus,
mikä edellä on esitetty. Se selventää asiaa. Kehenkään ei tar\-itse
enää ajatella, että oppositsionilla olisi kysymyksessä vain järjestömme
johdon .muuttaminen' (mikä asiallisesti tapahtuikin järjestömme viime
edustajakokouksessa), vaan sen politiikan ja taktiikan muuttaminen-:
Ja tämä järjestömme politiikan ja taktiikan muuttaminen oppositsionin
haluamaan suuntaan merkitsisi kommunismista luopumista ja palaamista
sosialidemokratian helmaan. Mutta me piemme vakuutettuja siitä, että
vaikka mitenkä oppositsioni esiintyy, järjestömme jäsenistö tulee pysy-riiään
kylmänä sen esittämälle politiikan ja taktiikan muutokselle. Se
seuraa Kominternin linjaa politiikassa ja taktiikassa ja vastaa niille,
jodca sitä pyrkivät sosialidemokratian suolle johtamaan: menkää, teillä
on Icäjkld vapaudet siihen, mutta antakaa meidän myös seurata omaa
vallankumouksellista tietämme, jonka oleriime vapaan harkintamme pe­rusteella:
itsellemme valinneet, koska käsitämme, että vain se tie johtaa
miaiUniaU jproktariaatin^ se on jo entisen Venäjän
proli^täti^tin johtanuL .v
lannlnkiftltä. Sitäpaitsi meillä on puo-lueen
yleisten probleemien lisäksi eri­koisia
Anferikan suomalaisen työväen
probleemeja, myöskin Suomen työ-väenluokkakysymyksen
seuraaminen on
tärkeä,
Canadan suomalaisella työväenliik­keellä
cn sama probleemi, tällaisen
julkaisun tarve on sielläkin, semmin­kin
kun sinne tulee jatkuvasti suurem­pi
määrä suomalaisia siirtolaistyöläi-fiä.
Näin ollen asiassa voitaisi toimia
yhdessä. KuukausJuIkaisu voisi sisäl­tää
myöskin Canadan puolueen Ja Ca­nadan
suomalaisen työväen . problee­meja
poliittisesti pohdittuna.
Kuukausilehtikysymys nousikin uu­den
kerran viine talvena esiin, val­mistauduttaessa
Detroitin edustajako­koukseen
Ja sen yhteydessä suomalais­ten
puoluejäsenten konferensiin. Työ­miehen
Johtokunta teki asian suhteen
jonkun verran valmistavaa työtä. K y ­symys
esitettiin niin puolueen suoma­laisen
kansallisen fraktio-konferenssin
istunnolle kuin myöskin raporteerat-t;
in Järjestön edustajakokoukselle. Mo­lemmat
kokoukset antoivat kuukausi­lehden
perustamiselle kannatuksensia.
TortÄrdmriniiiitisia
Tulevia Juhlia
Alla oleva kappale on aijottu kaik­kien
suomenkieltä taitavien luettavak-si
Port Arthurin ja ympäristön Vapau­den
tilaajien ja variain lukijoiden
keskuudessa.
Lauantaina 24 p. elokuuta on tä­käläisillä
suomalaisilla tilaisuus nähdä
pantu orkesteri, jonka esitykset todella
olisivat olleet kuulemisen arvoiset, e i ­kä
ohjelmisto ainakaan oUut pilatta
työväen luokan liKäckaluonteisilla kai>-
lialeiUa. Mutta sekään'- tilaisuus ei
saanut williamilaisia kuin siinä parin­kymmenen
korville liiklteelle.
Annappa olla kun Joku harmonik­kataiteilija
tulee ja kiskaisee, Utin
Tiltun hyvin remseesti, niin jopa W i l -
liamin pirtin nurkat ja huoneet ovat
Puolueen Suomalainen Toimisto vel-^
voitettiin ryhtymään valmistaviin toi- iiinoUen olemme myös^n arvöst^^^
ja kuulla jotain tavallisuudesta poik­keavaa.
Nyt on lopullisesti saatu jär-jestettyksl
asiat niin, että "Hurja Lola"
esitetään silloin. Silloin vierailevat
täällä superiolaiset S. o:n näyttelijät
yllämainitulla operetilla. Sanomalehti
uutisten mukaan "Hurjan Lolan" esi­tys
on muilla paUtkakunnllla taiteel­lisesti
ensiluokkaista, miksi ei se voisi
olla täälläkin. BZappaleen harjoittelussa
lauluineen ja tansseineen on tehty
tunnon tarkkaa työtä, osat kaikki var­moissa
käsissä, moneen kertaan jo esi­tetty.
Oikeastaan meille tajrjoutuu t i ­laisuus
nähdä kaikin puolin hiottua
Tiäs^ttelemistä.
Ihmisellä kun on vielä koijat kuta­kuinkin
kuulokunnossa, niin joskus
joutuu kuulemaan hyvinkin suorasu­kaista
arvostelua. TUssä vuosien var­silla
eräs taiteen pylväs antoi meistä
arthurilalsista arvostelun, ettemme
ymmärrä näyttelemisestä hölynpölyä.
täynnä hartaita kuulijoita.
S. J . osaston talonmieheksi ja näytel
mäseuran johtajaksi ensi toimintakau­delle
on valittu toveri Ville Airola.
Ville ottaa toimen vastaan tJa. 15 p.
Kuulemani mukaan enslmäiseksl kap­paleeksi
tulee "Järjestäjä 14 ". —1 - r - i .
nöVÄEN URHEILU
menpitelslln Järjetön TPK:n myötä­vaikutuksella.
~
KP :n Suomalainen Toimisto onkin
pohtinut kuultausilehden perustämis-kysymystä
ja tehri3rt siinä suhteessa
vissejä valmisteluja.* Puolueemme ta­holta
puuhalle on annettu lupa ja
kehoitus perustaa lehti. Asiassa on
myöskin oltu yhteydessä Järjestömme
T P K : n kanssa, jonka myötävaikutus-)
ta on edustajakokouksen myönteisen
suhtautumisen nojalla pyydetty ja
saatukin. Canadan puolueen suom. toi­misto
ön niinikään luvannut kanna­tuksensa
puuhalle.
Ennenkuin kuukausllehteä kuiten­kaan
voidaan alkaa julkaisemaan, on
tehtävä julldsta valmistavaa työtä
myöskin työläisjoukkojen keskuudessa.
Kohdakkpln , tullaanldn niin puolueen
suranalalsellej Jäsenistölle kuin Järjes­tömme
yhdistyksille lähettämään asian
johdosta kirjelmä, jossa tullaan pyytä­mään
kultakin paikkakunnalta arviota
mahdollisesti Matavista, tilaajista, joku
määrä avustusta' perustämisrahastoon
v-yttömlä. Toinen kuvaava keskuste­lu
meidän näyttelijöistämme tulkoon
myöskin tässä päivän valoon. Kaksi
näyttelijää tapasivat toisensa ja ta-^
vallisuuden mukaan sukeutui ke^us-telu
nä3rttelemisestä. Toinen riuolasi
kaveriaan seuraavasti: "Sinä sitä olet
edistynyt näsrttämöllä uskomattoman
korkealle." "Kyllähän sitä voisi
luoda osistaan paljon eheämpää ja
taiteellisempaakin, mutta täytyy pysy­tellä
toisten näytteUjäIn tasolla." oli
toisen vastaus. Siinä sitä on kerrak-
Urheilu urheUun
vuoksi
jÄe.
Mitä tulee julkaisun kannattavai-!
suuteen, niin Id^elä^en 'ihiikaäii se
tuottaisi almiklQ' a l u^ e h i ^ jonkun
verran tappiota. M u t t ^ . e U ^ kyseessä
olekaan joku liikeyritys, vaari' kommu-xilstlneix
valistustyö jö^on on kllnnlJ
tettävä enempi ^ ja peirusteelllsempaa
hbomiota. Ja mafidollirien tappip voi­daan
helposti koi7a,t^ puolueen suo­malaisen
,Jäsenl4<$n ja järjestömme jä
eenlstön pienellä "uhrautuvaisuudella.
Suunnitelmana op, että kuukausilehti
alkaisi ilmestyä' ensi vuoden alussa,
tai mahdollisesti ensi tammikuuriVhu-^'
mero ilmestyen johonkin aikaan jou­lukuun
lopulla. Sikäli kuin lehden
valmistavat puuhat sijjuvat tullaan sil­tä
antamaan lähempiä tietoja.
: S. K . T.
VICTOR L BERGERIN KUOLEMAN
JOHDOSTA
Soslalistipuolueen. pitkäaikainen joh-tomlies,
Victor L. Berger, entinen kong-ressimies,
Milwaukee Leaderln toimit­taja
y.m. kuoli kotil^upupglssaan M i l -
'«^-aukeessa, Wis., t.k. 7 p. 69 vxtoden.i-senä,
ollen kuolema seurauksena
hänen .ruhjoutumisestaan katuvaunun
päälleaJossa, mikä tapahtui v.k. 16 p.
Victor L. Berger oli syntynyt Nle-derissä,
Itävalta-tJnkarissa helmlk.
28 p. 1860. Suoritettuaan.ylioppilastut­kintoja
BupdapeSitlssa Ja Vienissä, hän
siirtyi Amerikan 1878. Pääasiallisesti
toimi hän saksankielen opettajana
Milwaukeen kouluissa, sanomalehtia­lalla
ja poUittlsissa tehtävissä. 'Hän
oli soslalistipuolueen perustajia toimi­en
sen lukuisissa luottototmissa.
Poliittisesti kuului Berger aina so-^
sialistipuolueen äärimmäiseen oikeis­toon.
Koskaan el hän ole täysin hy­väksynyt
iparxilalsuutta. Siitä' johtui
aikoinaan häneri kiivas taistelunsa So­sialistisen
työväenpuolueen > johtajaa
Daniel DeLeonia vastaan. Suuressa
määrin siitä taistelusta seurauksena
on pidettävä soslalistipuPlueen perus­tamista.
SosiaUstipitolueessa Berger
taas kaiken aikaa taisteli Debsiä ja y -
leensä vasemmistoa vastaan. Se ei
kuitenkaan sotavuosien aikana estä­nyt
hänen asettumistaan sotavastai-selle
kannalle. Mutta se ei tapahtimut
samalta polkalta kuin Delhin, Rut-'
henbergiri y.m., vaan natsionallsista
syistä, sillä Berger oli saksalaismiell-rien
ja: siltä pohjalta hän vastusti Y h -
dysvtdtain sotaan yhtjrmistä, koskahan
laski sen merkitsevän keskusvalloille
häviötä.
Kaikesta huolimatta Berger joutui
sodan \'astustajana vainotuksi. Jopa
muiden sosiallstipuoleen Johtomiesten
keralla tomituksl 20 vuodeksi vankeu­teen,
joka tuomio kuitenkin myöhem­min
kumottiin häneen kuten muihin-seen
tunnustusta arthurilaisille vuosl-kymmeyiiä
näyttämöllä uurastaneille
henkilöUle.
Olkoon kuinka tahansa, Hyrskeen
tekemälle työlle "eimen" Arthurin y-lelsö
on antanut täyden tunnustuksen.
24 p. näyttää täyttyykö huone viimeis­tä
seisomai^ikkaa myöten. Täyttämäl­lä
huoneen me canadalaiset parhaiten
annamme tunnustuksen vanhan nä3^-
tämöveteraanin työlle. Se on myöskin
samalla osotus työväenliikkeen sollda-risuudesta.
Joka osottaa superlolaisllle
tovereine, että rajat eivät tule kysy-,
mylcseen siUoIn kun saman päämäärän
Inriostamana kokoonnumme ömlln juh-latilalsuuksiimme.
' Tarkempi selostelu paikasta jnlssä
kappale esitetään, lippujen etukäteen
myynnistä yjn. asiaan kuuluvista i l ­moitetaan
tuonnempana. Täniä vaan
etukäteen, että ympäristön osastot tie- °^ hypäjtä rojauttanut
tävät järjestää oman toimintansa niin
ettei mainittuna iltana Ja setiraava-
^ päivänä ole mitään estettä-kaupun­kiin;
rtulollej-' ^ /
. . . . - . 1 . . ' . •
Ne ukkojen aDcuonpanemat urheila-iohlat
pvät sltte 25 p. elokuuta. Sattui nyt
ciiii mukavasti, että pitkämatkaslen-kin
samassa Jutussa tuomittuihin näh­den.
Pari kertaa niinikään Bergeriltä
evättiin edustusoikeus hänen tultuaan
valituksi kongressiin. Sosialistipuolu-een
ainoana edustajana oli hän kui­tenkin
Yhdysvaltsiin kongressissa pari
istuntokautte, tullen ensikerran' va­lituksi
1910," joka oli muutenkin m i l -
vraukeelaisen "rakentavan sosiäUäariln"
menestysvuosL
Maailmansodan ja sen jälkeisel'^-
pahtumat sekä työväenliikk^' uu­delleen
arviointi johtivat Bergerin,yhä
kauemamksi oikealle.^* Sosiailsfepudlu-een
hajaaimukseii jälkeisinä vuosina
ei häntä eroittainut mikään liberaali­sista
porvareista. Asiallisesti hän edus­tikin
pikkuporvariston intriilckejä ei­kä
suinkaan vallarikumouksellisen t^^ö-vÄen.
Se johti hänet taisteluun Neu­vostoliittoa
ja yleensä kommunistista
liikettä vastaan.
Kuten yleensä opportunististen po-lltlkoitsijaln,
heilahteU Bergerin poli­tiikka
taantumuksellisten tekojen ja
pikkuporvarilUs-radlkaallsten puheen­parsien
välillä. Kuvaavana siltä mai­nittakoon,-
että kim häri kaikella voi­mallaan
ajoi. V . 1912 n.s. sabotage-pykälän
soslalistipuolueen sääntöihin,
mistä seurauksena oli Wm. D. Hay-woodin
j a tuhanten muiden jäsenten
spsialistipuolueesta menetys, niin toi­sessa
yhteydessä hän mahtipontlsesti
puhui "kiväärien tarpeellisuudesta
vaalilippumme tueksi". Selvemmin
kuin mikään muu paljastaa tämä Ber­gerin
pikkuporvarilliseri luonteen. Sel­lainen
ei kuulu vallankumoukselliselle
proletariaatille.
Kaikesta huolimatta voimme sanoa
Bergerin olleen ehkä etevimmän ny­kyisen
(ei entisen) soslalistipuolueen
johtajista: Voinimepa sanoa, että hä­nen
mukanaan menee hautaan Ameri­kan
sosialistipuoluekln. Paljon el • sii-i
tä enää tosin ole jälelläkään, muttr>
rippeet kuitenkin, jotka horjahtelevat
sinne ja tänne löytämättä mistään
maaperää jalkojensa alle. Se mikä a i ­koinaan
on bllut hyvää ja kestävää
soslallstlpuolueessa, esiintyy nyt Kom-munistipuoiueessa.
Se ön ainoa työ­väen
vallankumouksellista luokkatais­telua
Yhdysvalloissa edustava liike ja
sille kuuluu tulevaisuus. — Eteenpäin.
SAI TAKAISIN
Muudan tunnettu juutalaisvihaa ja
tahtoi piikitellä Israelin lasta j a joh­ti
puheen turkkilaisten julmuuteen
kristittyjä kohtaan, lausuen sitte:
— Mutta tiedättekö hra Isak, et­tä
ennen vanhaan oli turkkilaisilla
tapana uhrata Konstanttinppolissa
joka vuosi profeetan kunniaksi yksi
juutalainen j a yksi aasi?
— Vai niin, tuumi Isak, eipä
olisi ollut hauskaa meHIe. kummalle­kaan
jos olisimme olleet siellä yh­täaikaa.
kaan ei tarvitse turhantakla pplttaa
kääsiä. Sopii olla järkiään kaupungis­sa
vuorokausikaupalla. Kun kappale
•cn loppuim katseltu, niin on aamupuo­len
yötä jossakin köntysiUään ja seu-^
raavaksl päiväksi mennään joukolla
sinne Palon kentälle. Sieljä P. A. osas­ton
soittokunta soittel;?e juhlien a l ­kajaisiksi,
sitte ukot ovat päättäneet
haastaa superiolaiset vieraamme nä3rt-tämään
mitä heillä on varattu jtihli-amme
varten henkteeksi ravinnoksi.
Ja sitten nähdään sekin Ihme kun- u -
kot antavat päihin poikia kilparadalla,
tai voi se ihme kääntyä niinkin päin
että pojat antavat ukkoja päihin. Käy­köön
kuinka käyköön, mutta, rehdis­ti
siellä otellahan, se on totinen tosi.
Ravintolasta saa virvokkeita niin hä­vinneet
kuin voittajatkin ja penkkiur­heilijat
ne kuuluu Itsestään lömupli-mä
urheilijoihin.
Juhlien päättäjäisiksi on maanantai
Illaksi järjestetty P. A osaston talqUe
lopettajalset. Kilpailuihin osaaottavil­le
urheiliJoiUe Järjestetään olot sellai­seksi,
että pieninkin miellkarvaus hai.^
puu olemattomiin, ja kaikki vapaasti.
Penkkiuhreilljat saavat näyttää kun-/
toaan polkantahdissa.
Pahoittelemme, että olemme tutus-
.tuttaneet lukijoita ystäväämme Miit-reihin
vain monipuolisena lukutuvan-hoitajana
Ja innokkaana avioliiton sa­tamaan
pyrkijänä. Jolla alalla — jäl-jrimäisellä
— ponnistelkoon edelleen­kin,
koska kerran on vielä poikamies.
Mutta Miitrein harrastukset ja pyr­kimykset
eivät suinkaan rajoitu tä­hän.
E i , hänellä on lisäksi joukko
muita varsin kunnioitettavia P37rin-töjä.
Hän on mm. iimokas urheilija.
fy5'sillisen kulttuurin esilaulaja ja u -
ranuurtaja.
Tämä tapahtui kaukana pohjoisessa.
Napapiirin rajoilla, jossa keskikesällä
on ainainen jÄivä ja talvella ikuinen
hämärä.
Ei ollut urheilu näillä perukoilla
tuttu asia. Salolla oli kyllä juostu k i l ­paa
kontion kanssa ja uitu välille sat
tuneen salojärven yli. Vaarojen rin
teillä olevilla peltopaloilla oU kiviä
kasapäihin nakeltu ja kiskottu sah-roja
hevoisen asemasta. Se oli tehty
I^:alkkl elon hankkimiseksi, olosuhtel
den pakosta, roimahousuissa ja. kip-purakärkisissä
lapUckalssä.
Mutta nyt-oU kylään järjestetty o
kein urheilujuhlat, kentällä piti mies
ten j a vieläpä —- niälstenkln — riäj't
tää kuntoaan.
Viikkoa ennen juhlia saapui Mlltrei
kylään, ihnestyl lUalla kentäUe pol->
vihousuiSisa,; yläruuriils paljaana. I h ­metellen
kuin ilmestystä katseli kylän
rahvas Mlltreltä; Mlltrei kaiveU kuop­pia
vai^paansljoiksi, nosteli jalkojaan,
mittain ja asetteli merkkejä, ponnab
teli ja piirieU "pirunpilrejä". Ker-s
toiU töIlisteleväUe rahvaalle Ihmeitä,
käsittämättömiä asioita. Miten joku
MUISTA MMSTA
PUOLALAISTEN EDUSTAJAKO.
KOKOUS PÄÄTTYNYT
Päatöslaaselmissa hyökatSäa Nea-i
vpstoluttoa ja Liettaaa vastaan
Ukrainalainen nuorten
oi^esteri"
"mandollini-
OD antanut ympäristön osastojen ta­loilla
konsertteja 12 eri paikassa. Kuu-lojeni
mukaan ori ollut ihmisiä huo­neet
täynnä j o ^ palkassa. T.k. 8 p.
crkesteri antoi konsertin Port Arthu­rissa.
Kaupungissa el läheskään o l ­lut
huone täysi. Kaupunkilaiset, eivät
tykkää musiikista. Pallohuoneet ja
tanssitilaisuudet ovat paljon tärkeäm.i
piä oleskelupaikkoja kuin tulla
kuuntelemaan työläisten nuorisosta
kokoonpannun orkesterin esityksiä ja
taiteellisesti mitaten koko hyvin esitet­tyä
ohjelmaa.
Konsertti alkoi Kansainvälisellä, m i ­tä
yleisö seisoallaan kuunteli. Ohjel­massa
oli useampia hyvinkin vaikeita
Ouvertuureja, kuten "Talonpoika ru-
E o i l i j a " , "Kevyt ratsuväki" jji.e.
Kaikki vaikeimiriatkin kappaleet est-tettihi
koko täsmällisestL Yleensä e-dtys
oU hyvää, todistus pitkäaikaisesta
ahkerasta työstä. Ukrainalaisilla nuo-^
rilla näkyy olevan aikaa harjoitella
muutakin kuin tanssia.
T.k. 9 p. piti "olla konsertti orkeste­rin
kotinurkilla Port Williamissa S. J.
osaston taloUa. Sinne oU tullut yleisöä
talonmies, varmaankin sentähden kun
mahdollisesti on kuukausipalkalla. Or­kesteri
ei kuulemma ruveimut hänelle
esittämään ohjelmaa, vaan olivat pis­täneet
pillit pussiin ja menneet nuk­kumaan.
Muutaaiia viikkoja takaperin
siellä antoi konsertin täkäläisistä suo­malaisista
soltonharrastajista kokoon-noin
vain saksihypyllä tuosta^l7p:stä,
miten trallasi joku EOipiäinen 100 metr
rlllä j.n.e. Sellaisia, y.ml ihmeitä ker­toili
Mlltrei siinä'puuhdt^ssa^ui töllis-televälle
rahvaalle.
Niin kului viikko Miitrein treenates
sa ja kylän ihmetellessä.
Koitti sitten jUhlapälvän aamu,
mätäturinlUa oli MUtrei kentäUä täy
sissä tariilnelssa. Pitämättä ne kilpal-iut
meinasivat jäädä, sillä el löyty
nyt kylän miehistä kentälle a[stujaa,
kovin olivat kaikki "lyötyjä" MUtrein
viikon kestäneen treenauksen tulok­sena:
•••
Mitäpä siitä, kilpaileehan sitä yksi
näänkin, tuumi Mlltrei ja aloitti vU
siottelun. Kuulan puutteessa tuotiin
kohtalainen mukulakivi Nikitan pel­lonpientareelta.
Sen oli Nikitan .Vaeka
sinne keväällä lennättänyt keskeltä
peltoa.
Mlltrei otti taidokkaan asennon,
teki muutamia "hokkuspokkuksla" ja
lallaaan ja lennätti kiven ilmaan,
mutta se peihus putosikin alas pal­jon
pikemmin kuiri keväällä Nikitan
Vaskan lennättämänä. Toinen ja kol­mas
yritys el antanut parempaa t u -
olsta.
Nyt innostui *Vaskakin. Otti kiven
kopraansa ja "pudotti" sen puolta
kauemmaksi Mlltreltä. Vaskaa seurasi
Luka, Lukaa Mihkali jji.e. Ja kaikki
lennättivät kiveä, eli kuulaa —• n i i n ­kuin
sitä Miitrei kutsui — ohi Miitrein
saavutuksen.
Paremmin ei käynyt muissakaan l a ­jeissa.
Roimahousuissa^ja kippurakär-kislssä
päihittivät pojat Mlltreltä pa-i
hanpäiväisestL Sen päivän viisiotte­lussa
hän Jäi viimeiseksi.
Mutta Miitrei ei ole rilitä; urheili­joita,
jotka kilpailevat voittaakseen.
Hänelle ei voitto tai tappio merkitse
mitään, hän urheilee innostuksesta,
urheUim Itsensä takia.
Hän on siis oikea ihanneurheilija-tyyppi,
eikä mikään prenlkolden- pe­rässä
juoksija. Tämä terve kanta ur­heiluun
nähden johtaa ottamaan osaa
kaikkiin lajeihiri. Niinpä se johti niis­sä
juhlissakin, joista on ollut puhe,
Miitrein myös vesiurheilun alalle,
vaikka hän onkin maakrapu mitä kui­vinta
lajia.
Niin nyt kumminkin Itävi, että
Miitrei päätti antaa hengenpelastus-j.
t vedessäriisuuntumisnäytteen-
•Että tämä näytös oli katkaista Miit­rein
lupaavan urheilu-uran, sitä emme
viitsi sanoa, sanomme v a i n— kyläläis­ien
mukaan — että mitrei menetti
siinä meiningissä toisen kenkänsä. Ja
ilmestyi hän pahoin vettä sylkevänä,
kuin "Ahtolan" uMco, rantatöjmäUe.
Ylläkerrottu on vain yksi, ehkä ir»^iV
kein vaatimattomin Miitrein urheilu-elämyksistä,
mutta-ei d e meidän
syyirime, että emme voi seurata Mllt­reltä
hänen vaelluksillaan, niin mie­lenkiintoista
-kuin se olisikin.
•^Punaisesst Karjalassa" Kustaa.
UUDISTAKAA
ULAUKSENNE!
v.k- 18 p:nä pidettiin Puolan se­naatin
istuntosalissa ulkomailla asu-
•vien puolalaisten edustajakokouksen
päättäjäisistunto. Tämä istunto o li
hyvin yksitoikkoinen j a ikävä, sillä
siinä vain mekaanisesti ään^ettUn
kokoulffien päätöslausumista. H a l -
litulcselle läheinen lehti arvostelee
ankarasti edustajain ei-demokraatti-sia
vaaleja, jonka vuoksi edustajis­tot
eivät muka kuvaa puolalaisten
emigranttien todellista tilaa- Tie­tenkään
ei tämä lehti puhu mitään
siitä, että Neuvostoliitto oli todella
ainoa maa, jossa edustajat valit­tiin.
Ankarasti on kokousta vastaan
esiintynyt myös bändin äänenkan­nattaja,
joka arvostelee kokouksen
taantumulcselliseksi ja kaildnpaolin
vahingolliseksi. -
Edustajakokous valitsi erikoisen
toimiston pitämään yhteyttä oiko­mailla
asuvien puolalaisten JraTKtcn
Toimiston päänä on Lonardovitslu
kokouksen hyväksymien päätöslau-seimien
joukossa on yksi Neovosto-liittoa
vastaan tähdätty päätöslau­selma.
Tässä. päätöslauselmassa v a ­litellaan
samaan tapaan koin järjes­telykomiteassakin
sen johdosta, et­tä
Neuvostoliiton edustajistoa ei
päästetty kokoukseen. Edelleen, äinä
sanotaan, että "Neuvostoliiton alu­eella
asuviUa - ^ o l a l a i s i U a ei ole
minkään laisia - oikeuksia, jonka
vuolcs^ kokous lausuu suruvalittehm-'
sa j a on vakuutettu, etta Neavos-toliiton
alueella asuvat puolalaiset
eivät anna kiskoa itsestään pnola-laistuneita".
Edustajakokous Iiyväk-syi
kolme Liettuaa vastaan täbdät-tyä
päätöslauselmaa, joista yhdes­sä
protesteerataan puolalisusten kou­lujen
sulkemista vastaan. läettoas-sa,
toisessa kehoitetaan Rikkiä 'puo­lalaisia
auttamaan Liettuassa asuvia
tilanherroja, joilta . päätÖdaosefanan
mukaan on otettu 200 miljooaaii
-dollarin arvoinen omaisuus.
: Edustajakokouksen sosialistisefc e-
, dustajat ovat . "Rabotnik*Mehdessä
julkaisseet vastalauseen hyväksytty­jä
päätöslauselmia vastaan. .
SAKSASSA PERUSTETTU TYÖ-
VÄEN PUOLUStUSLIITTO
Leipzigissä (Saksa) Pn -pidetty
kaupungin työläisten kökOois, johon
otti osaa 2,000 henkeä. Knnnallis-hallinriori
ko^ttimunistiednstain-
/heessaah osoitH, etita' fascistie^ a-seistautumisen
voimistumisen oheilla
tulee yhä enemmän välttämättömäk­si
f ascistivastaisen työläisten puo­lustusliiton
järjestäminen. ;| Kokouk­sessa
pääiettiih. muodostaa "Sak­silainen
työväen puolustudiitto", j o ­hon
tilaisuudessa kirjottautni 600
henkeä. Oikeistolehdistö esiintyy an­karasti
liiton muodostamista vaS'
taan ja todistelee, että tämä liitto
on lalckautetun punaisten rintama­miesten
liiton peit A t y Ssijeanös.
Vasemmistolehdistö kehoittaa Sak-san
työläisiä seuraamaan Iteipsögin
työläisten esimerkkiä j a : järjesty­mään
taisteluun fascismia j a sodan-vaaraa
vastaan.
VOLGAN-DONIN KANAVAN TDT-KEttlNEN
Volgan-Donin kanavan tutkimista
varteri asetetussa hallituksen asiaän-tuntijakomiteassa
ovat saksalaiset a -
siantuntijat esittäneet lausuntansa
Volgan-Donin • kariavasuunnitelinan
johdosta. Lausuntonsa he perustelivat
niillä kokemuksilla, mitä rakeamns-i
työaliieilla käydessään olivat saaneet.
Erinäisiä. - pikkuseikkoja' lUkmmotta-matta
hsrväkssdvät saksalaiset asiain­tuntijat
Volgan-Donin rkanavasuomii-telman.
Kun nyt tarkkojen tuUdinus-töiden
tuloksena on löydetty sootui-sa
kohta rakennustöille, tehoittavat
asiaintimtijat alkamaan rakennustyöt
atkamatta enää tutkimt^ksia. Hääa
ollen Volgan-Donin känavakygymys on
suunniteltu täysin vahniiksi j a nyt on
otettava esille kysymys sminnitelnian
toteuttamisesta. Hallltuskomiteiai pu­heenjohtaja
kiitti loppulausunnassaan
saksalaisia asiaintuntijoita j a lausui,
että 8 vuoden kuluttua, voidaan mah­dollisesti
matkustaa yhdessä ki^iavan
kautta. •
MONGOLIA VALMIS PUOLUSTA­MAAN
NEI7VOSTOLIITTOA
Mongoliassa on Itä-Kiinan rautatien
valtaus herättänsrt suuttiunnsta- iCsoi-salllsvallankumouksellisen
paobieen
keskuskomitea alleviivaa, että "Bton-golian
kohtalo on yhdistetty N«wos-liiton
kohtaloon" ja kirjoittaa edel­leen:
"Meidän maamme j a Neuvosto­liiton
on oltava vialmiins torjinnaan
kiinalaisten vallanpitäjien hyäOäss-yritykset".
Ulan-BatOTfesa pldelys^
kokouksessa on hyväksytty i^töäbu-setma,
jossa ihnbitetaan, että pllasn
valmiita vaikka kuolemaan t^ötätea»-
vien vallan puplustamiseksi Neuvosto-^
liitossa ja Mongoliassa Ja maailmas-vanankiimnnfcspn
pirtlqgf.fln'**'^***-