Vapaus, March 2, 1929

              1. b~ -•$^l\.'.^-r
Vapauden kirjakaupatta on Yielä fcyra Tarasto mainiota teo.la,
jonka nimi on
V. 1928
X73.4
172.0
135.5
236.0
• 229.5
1928
93.8
192.0
336.0
183.8
"SEMENTTI"
.Vaikkakin nimi ei oikein romaani kirjaa edeUytä niin to«ia«i41B«««ti
kysymyksessä on ensUuokkainen romaaaileos. Uutuutena on se, e t l i t i i » »
rokäani on kirjotettu kokonaan uusissa olosokteissa ja kuvaa toUenlaa-tuista
elamäa kuin on se johon me olemme tottuneet. Se on kuvaus ny­kyisesta
Venäjän maasta ja sen uudesta kansasta, joka ponnistelee uuden,
laatuisissa olosnkteissa eteenpäin. Vaikkakin teos, joka on suurta kokoa,
käsittäet» kokonaista 486 sivua, on tosioloUt» temmattu romaani, niin
siitä huolimatta, taikka ehkäpä oikeastaan juuri siksi, se on äärettö­män
viehättävä ja voimakas. Sen rakkausjuoni on todellUta ja elähyttä-välL
Sen sisältö on moraalisesti kirkas ja s y ^ Lyhyesti sanottuna on
"Sementti" parhain viimevuosina ilmestyneUtä romaaneuta, ollen samalU
noortea ja vanhojen, kristittyjen ja uskottomien mielenkiintoa elähyttävä
ja yirfdatävä kirja. : ^ "
."Sementin" hinta on sieviin kojriin kansiin sidottuina $1.75 ja paperi-kansitn
«idottuaa $1.2S. Lähettäkää tilauksenne, ennenkuin kirja loppuu
varastosta, jonka jälestä ei sitä enää saa.
VAPAUS, Box 69, Sudbury. Ont
Ratsionalisoiminen
Jatkuva sulautumisprosessi on käyn­nissä
Canadassa. Viimeisin yhdisty,
rainen rahamiespiireissä saavutettiin
Standard pankin sulautumisella Com-merce
pankkiin. Canadassa toimU
nyt kymmenen laillista pankkia. Kol­me
pankkia. Royal, Montreal Ja Com-merce
pankit kontrolloivat yli 70 pro­senttia
kaikkien kymmenen pankin
kpkonaispmaisuuksista.
Yhtymiset ovat päiväjärjestyksessä
kaivanto, mylly, leipomo, rakennus,
metsä, kone, autoteollissuksissa, yjn.
Yhtenäistymisprosessi jatkuu tuotta­jain
ja raaka-ainevalmistajain kesken.
Suuret vesivoimain kehittämishommat
ova^ käyhiilssä, lisäten sUuimattomasti
sähkövoiman ''tuottokykyä. Central
Electric asemien voiman lähetys Ca­nadassa
oli neljänä vuoima (1925—
1928) tiihansissa kilowattitunneissa
seuraavasti:
... Kmikaiisittain- mairasknussa'
1925, 900,180; V. 1926, 1,112,063;
v;;"l«27, 1,315,326; v. 1928. 1,448380.
Huolimatta "hsrvinvoitmista" tilko-m^
akaupan, teollisuuden, yjn. aloilla,
on sitä seturannut numerollinen lisään­tyminen
kauppaliikkeitteh epäonnistu­misessa.
Sensijaan että "hyvät ajat"
menneisyydessä osoittivat vähenty.
mists f;ässä,suhteessa; niin trustiutu-nMBOtt^-.
Ja.. rationalisatsionin pohjalla
tapahtunut tuotannollisten voimien
ki^ttyminen aiheutti useampia epä-oiinistwnisia
y. 1927 kuin vuonna 1926
j a vuonna 1928 enemmSa kuin v.
1927. Keskimääräinen i s o m a i n suu­ruus
kutakin laitosta kohden kohoaa
sampin .kuin työläistenkin.. keskimää­räinen
lukumäärä. Raticbalisoiminen
rautateillä tuottaa tuloksia — kapita­listeille.
C. P. R. raportteeraa, että
Ic^kuussa 1928 päättyvän tilivuoden
yleistulot olivat 14.46 prosenttia kor­keammat
kuin edellisellä vuodella
(1927). mutta nettosäästöt oUvat 31.03
samalta ajalta. Samanlainen tilannie
vamtsee C. N. R:lla. Jakotoiiainnan
ajalla ketju-kaupat valtaavat yhä e-nemmän
tilaa. Tilastojen mukaan on
Canadassa viisikjmimentä ketjukaup-
I»a, ja noin 2000 myymälää, joiden
vuotuinen liikevaihto on yli $100,000,.
000.
Metropolitan kaupat tekevät liikettä
109 myymälässä, $15,000,000 vuotuisella
liikevaihdolla. Dominion kaupat teke­vät
liikettä 560 mjrymälässä Canadas­sa;
Jotka tekivät liikettä $27,000,000
vuonna 1928 sensijaan että v. 1927
vain $19,000,000.
Tämä painostus pikku vählttäismyy-j
i ih on pakoittanut ne järjestymään
N^Uonal Grocers of Eastern Canada
yhtymään, ostaakseen suoraan tukku­liikkeiltä,
niin että voisivat "säästää"
välikäsien voitot.
Kiihkeä työn nopeistuttominen ja
uudelleen järjestäminen tapahtuu nois­sa
teollisuuksissa, jotka tulevat kos­ketuksiin
ulkomaatuotteitten kanssa
kotoisilla markkinoilla, se on kutoma-,
kenkä- ja lapikas-, kummi., auto- ym
teollisuuksissa.
MAATALOUS
Maatalouden alalla yhdistetty vii-,
jankorjuukone. j c ^ ilmestyi Yhdys­valloissa
Joku vuosi sitten, nopeasti
valtaa alaa Canadassa. Aluksi oletet­tiin,
että yhdistetty kone, joka katkai­see
viljan ja suorittaa puiimin sa­malla
kertaa, ei sopisi länsi-Cana-daah.
Torontolaisen "Mail and Em.
pire" lehden vuotuisessa finanssikat-sauksessa,
Thomas Brad3haw, Massey*
Harris yhtiön ylijohtaja kirjoittaa ot­sikolla
"Tractor Power Had Vogue in
I^iianfaaiu^ maSatiisk. '^^^^ March 2
S. J:n Toronton osaston CAITQIiT
uudeif h y i in raken. MaMI
niissuunitelmista
TOIMINNASTA
Kannattavaisuos
Farm Implement Making", seiuraavaa: , ... . • , , ....
"Traktorien myynnissä saavutettUn ='*f. .^.^^"""^^^
Kansainvälistä naistenpäivää sitä
valmistetaan oikein kovaUa kiireellä.
Juhlat pidetään maalisk. 10 päivä
Tn^UIe^.SUjänalaisiliekin j a entisestään
tutulsä", paikassa, Prince .\rthur-haa.
i&sa. Ohjelma siellä tulee olemaan
aivan erikoinen. Juhlan järjestämi­seen
on ottanut osaa viisi eri kielistä
naisjaostoa, nimittäin englantilainen,
juutalainen, venäläinen, ukrainalai­nen
j a suomalainen, joten juhlasta
tulee oikein kansainvälinen työläis-naisten
joukkovoiman näyte. Puhu­j
i a tulee kaikilla näillä mainituilla
kielillä siellä esiintymään. Nuoriso­liittolaiset
ovat myös lupautuneet
avustamaan ohjelmassa ja tulevat
sinne sen kuuluisan mandoliiniorkes-terinsa
kanssa j a sitten vielä ikään­kuin
kaiken "kruununa" esiintyy
siellä pioneerit, esittäen voimiste­lua.
Uskon varmaan, että he saavat
taasen yleisön aivan haltioihinsa,
niinkuin esittämillään kuvaelmilla
toveri Leninin muistojuhlassa. Uk­rainalaiset
pioneerit esittävät kan-santanssejaan.
Suomalaiset myös
esittävät kansantansseja, laululeik­kejä,
j a laulua.
kennuslatooihhi. vaan olemme jo a-taisi
vaikka kumka pitkälle, «lla niin j j^jj tehneet tarkkojen laskeUnien
monipuolinen se tulee olemaan. Pt^r-l r^teeUsL asian itsellemme selväksi,
haiten pääsee kaikesta selville kun
jokainen rientää silloin Prince Art-hur-
haalille. Mennään mekin suo-malaiset
sinne kaikki, naiset ja mie.
het, kun suomalainen naisjaosto ei
tule ollenkaan järjestämään tänä
vuonna erit}'istä naistenpäivää suo­malaisten
keskuudessa, vaikka niin
On itsestään selväii, että jokainen
yritys aletaanko sit& yksilöllisesti tai
Joukkotoiminnan hyödyksi, perustuu
hjyin suuresti taloudelliseen kannat-tai-
aisuuteen- Niinpä Toronton osas­ton
uuden haalin rakennussuunnitel­mia
tehdessä se asetettiin ensiehdoksi.
Tuleehan haaUmme rakennuskustan­nuksista
hankkia lähelle puolet osas­tomme
muilta Jäseniltä ja työväenllik-keelie
myötämieliseltä ainekselta ym­päri
Canadan. Näin ollen olisi an­teeksiantamatonta
vääry>ttä viekotella
työläisiltä, jotka saavut kiduttavissa
hikipajoissa milloin kaivoskämpUlä
jji.e. raskaalla raadannalla, hankkia
toimeentulonsa, josta ei' 'suinkaan
muuten ole mahdollista tehdä säästö­jä
kuin luopumalla monista elämän
nautinnoista ja mukavuuksista'. Jotka
työläisillekin oUsivat aivan välttämät­tömiä
elääkseen ja pjrsyäkseen aikan­sa
tasolla. Vaikka olisimme kuinka
Helsinkiläinen toverilehU "Tiedon­antaja"
kirjottaa:
Xskettäin julkaisimme tässä lehdes­sä
erään huomatim pankinjohtajan
lausunnon., jonka mukaan viime vuon­na
maataloudessa sattunut kato on
aiheuttanut maataloudelle ainakin 2
miljardin markan suuruisen \-ahingon.
Summa on Suomen oloissa jo kerras*
saan huimaava siinäkin tapauksess.**.
vaikka katoyahinko kohtaisi tasaisesti
kaikkia: maataaousyksikköjä. Muttr.
kadcm tavaton raskaus muuttuu vielli
m^nin verroin ankarammaksi kun o>
tamme huomioon,-.että kato on koh.
dannut etupäässä pienviljeUJäväestöä.
Jonka taloudellinen asema Jo muu.
toinkin on useissa tapauksissa suuren
velkataakan , rask^uttaina Ja yleensä­kin
heikko. J a ' vihdoin pn otettava
huomioon, että kato on kaiken lisäksi
kohdannut Pohjois-Suomen Ja K a i -
nuim nälkämaita, joissa on melkein
koko "itsenäisen Suomen" olemassa­olon
ajan eletty lisääntyneiden velko­jen
ja verojen merkeissä kädestä suu­hun.
Kadon aiheuttama 2 miljardin
suuruinen vahinko on siis langennut
etupäässä pienviljelijäväestön. nlskoU-suurla
työväen järjestö- Ja valistus­toiminnan
kannattajia sekä aatteen
innoittamia, emme sittenkään rohke- _ „
nisi keholttaa laajoja työläisjoukko-1 ig-Ja erittä^l^ln''liTSlötka "joln-ja
sljolttamaan_ useassa tapauksessa 1 ^^^^j, ^^^^ ^u^^ erittäin huolestut-ehkä
ainoita säästöjään haaUmme ra- i v a s s a taloudellisessa asemassa. Tä­mä
on saksien toinen puoUkas.
ennätys Canadassa, joka synnytti ky­synnän
suuremmille ja lujemmille vä­lineille,
mitä olivat aikaisemmin käy­tetyt.
Näiden käyttäminen trakto^rln
kanssa on tehnyt mahdolliseksi ^far­marille
suorittaa vUjankorjaustyönsä
paljon pikemmin ja paljon vähemroäl-;
lä ihmistyövoimalla kuin ennen, £^ten
aiheuttaen huomattavan säästön tt^o.
tantokustannukössa."
"Vuoden kuluessa lisääntyi yhdisty­neen
viljank<H:juukoneen käyttö siinä
määrin, että se ansaitsee huomatta­van
paikan Canadan maataloudessa."
CANADA JA KOLMAS JAK^O '
Kaikki edellämainittu täydellisesti
merkitsee, että Canada on sodan Jäl­keisen
kehityksen kolmannessa jaksos­sa
Canadan kapitalistinen talous on
erolttamattomastl sidottuna kansain­väliseen
kapitalismiin ja imperlalis-miin.
Canadan porvaristolla on kiertä­mättömät
imperialistiset pyrkimykset;
sillä on suuret ulkomaiset sijoitukset
ja ulpsvietävä lÄäoma lisääntyy, vuo­sittain.
Canadan kapitalistinen 'taläu£f
on suurelta osalta riippuvainen huo­mattavasta
ulkoisesta kaupasta.
Canadan kapitalismin nopea kehit­tyminen
tapahtuu, kuitenkaan ei ylei­sessä
maailman' inarkkinaln laajentu­misen
kaudessa, mutta imperialismin
ja pndetaariaatin vallankuthouksen
kaudessa, kapitalismin yleisen kriisin
kaudessa, jossa kolmas Jakso — k a ­pitalistisen
tuotannon suuri kasvu,
paljouteen ja laatuun nähden kapita­listisen
tuotannon teknillisestä." ja or­gaanisesta
edistyksestä Johtuvana —
on ainoastaan valhie — uudelleen syn­nyttäen
yhä tiukemmassa Ja kiihke-ämmässä
mitassa kaikki kapitalismin
luontaiset ristiriidat, johtaen suurem­piin
lakkokamppallulhin Ja imperia­listisiin
sotiin.
"Tällaisessa tilanteessa markkinain
ja sijoltusalueitten probleemit käsnrät
tavallista kärjistyneemmäksi. Siksipä
kypsyykin suurien militarististen kamp­pailujen
uusi sarja, Neuvost<rfiittoa
vastaan käj^vät hyökkäyssodat ja
täydellä höyryllä, käynnissä olevat
hyöökä3rssodat Kiinassa. Näin ollen
kapitalistisen vakiintumisen ristiriidat
eittämättömästi Johtavat, lopullisassp.
analyysissä, nykyisen "vakiintumisen'
jakson kasvamiseen summattoman ve­denpaisumuksen
aikakaudeksi." (Lai­naus
kuudennen kongressin päätös­ponnesta.)
(Jatk.)
jestää. . Kansainvälisiä tilaisuuksia
kun tulee olemaan maalisk. ajalla
useita, jossa meidän velvollisuus on
olla mukana. Kansainvälisen nais.
tenpäivän ohjelma koetettiin järjes-tää
niin, että sitä ymmärtää vaikka
ei olekaan kielitaituri. Muistakaa
tekm • palvelijatar-osaston tytöt vain
tulla "kaikki mukaan. Siellä on var­maan
Utitta ja innostavaa teillekin.
Jaa, yhden hyvän ohjelmanumeron
minä olin vallan unohtaa, kuvael­man,
.jonka venäläiset toverittaret
järjestää. Kuvaelman nimi on "Nai­set
taistelemassa vapauden puoles­ta!'.
^^JEIeidän naisjaostossaan ei, ole
niin paljon jäseniä kuin siinä tarvi.
taan henkilöitä, vaan ukrainalaiset
toverit auttavat.
Montrealin naisjaosto lähettää
taisteluterveiset toverittarille ja toi­voisimme,
että naistenpäivä juhla on­nistuisi
kaikilla paikkakunnilla mis-sä
se järjestetään ja toisi se paljon
uusia jäseniä liittoomme. — Nais.
jaoston kirjeenvaihtaja.
Juuri nuo kannattavaisuuslaskelmat.
mitä olemme tavalla tai toisella jul.i
Toinen on tilapäisten ansiomahdol­lisuuksien
erittäin tuhoisa supistumi­nen.
Pienviljelijäväestö on viime vuo-kaisseet,
ovat olleet niin vakuuttavat sina saanut taloudellista asemaansa
ja vapaat liioittelusta, että el edes jossain määrin parannetuksi niiden t i -
vastustajamme ole voineet siinä suh-1 lapäisluontoisten talviansioiden avul-teessa
välttää yrltystänune epäilyttä- i la. Jolta talviset tukklyhtlöt ja eten-väksl.
Päinvastoin, kaikkien täytyy kln tukinajo ovat tarjonneet. Mutta
tunnustasi, että haallrakennus Toron­tossa
toteutettuna on varmin ja kan­nattavin
mitä Järjestötoiminnan ni­messä
koskaan on ajateltu. Tämän o-vatkin
ymmärtäneet ne osastomme jä-nyt
ovat olot tässäkin suhteessa teh­neet
jyrkän käännöksen i>ahempaan
päin. Suomen puutavaramarkkinat o-vat
alkaneet lamaantua. Sahatun puu­tavaran
vienti aleni viime vuonna
Port Arthurin piirin
työläisnaisten liiton
/ osastoille
Sihteeristön taholta on jo Ihnoltettu
osastoille, että kukha näistä ryhtyy
järjestämääii ryhmänsä neuvotteluko­kousta.
Tämä on hetimiten tehtävä,
sillä kaikkien ryhmien on pidettävä
k(^ouksensa ennen maaliskuun 15
pälyää..antaakseen kyllin paljon alkaa
suuremman, laajennetun sihteeristön
kokouksen valmisteluille. Jos joillakin
osastoilla on vaikeuksia kokouksien
väki kykenee aina
kannattamaan.
omat laitoksensa
senet,Eekä hyvin monet meille myö- 137.000 st.andartllla tehden yksin tä.
tätuntoiset työläiset. Jotka ovat jo sl- mä vähennys rahassa n. 250 mllj.
Joittaneet rakennusrahastoomme huo- \ mk. Kalvospylvälden vientimäärä vä-mattuja
summia. Onhan osottautunut, henl 227,965 kuutiom. Ja paperipuiden
että meidän .mukanamme on joukot 1128,422 kuuUometrlllä.
Jotka tukevat'ja kannattavat toimin. T 3 „ „ , „ , J i „ ^ f „„
taamme. Sen penisteclla vakuuttaa, ^etftfäa^ llk^ailrkirkii j otuksak altlualmevmaet ,o,,"iP"-*„o-_r v.,aPrr\«i*U?krlsovt ,e„nt„o .d„e,at„as l,' a net„tu,t nät„ l.j.opiflu.ilu,e„tn„a ^v aoran-sijoittamaan
varojansa r a k e n n u s U l - X ^ ' ; ? " '^
narahastoon. voivat sen tehdä yhtä j XPC^.J^Sa.tri luottavastl kuin johonkin kapitalisti-• t^^^^^J^P»^" i ^ ' * ^ ^ ^ ^ P""^.f-seen
laitokseen E se "nostaa-' Tvö- ka-alneesta. Joka on tuUut näkyvUn
seen laitokseen. Ei se postaa . Työ- ^^j^^^^^ suurissa metsähuutokaupolssa
osoittaa Ilmiön kroonllllsuutta. Ja
tämä sahapuiden hlntaln nousu —
niin porvarilliset asiantuntijat väittä­vät
— ei ole aiheutunut parantuneista
suhdanteista puutavaramarkkinoilla^
vaan yksinomaan kilpailun kiihtymi­sestä.
KllpallucT raaka-aineesta on
nlmltt. katsottava Johtuneeksi metsien
liikahakkuusta, mitä todistaa jo sekin,
eitä sahauksessa käytettyjen tukkien
keskisuuruus on vuoisl vuodelta ple-heiityiiyi"
melkeinpä'" päöttämättÖman
nopeata yauhtia. Esim. erään suu­ren
sahayhtiön sahoissa v. 1911 käy.
tettyjen tukkien keskikuutio oli 9,42
I kuutiojalkaa, mutta v. 1923 enää vain
6,33 Ja vuoteen 1926 mennessä se oli
laskenut jo 5,30; nykyään s? on tuskin
puoltakaan siltä kuin v. 1911. Nämä
mimdrot osoittavat kiertämättömän
selvästi, että metsänhakkuu ja siis
puutavaramarkkinat ovat luonnonvält-tämättömyydellä
laskusuunnassa. Sa-
Varojen hankinta
Me tarvitsemme noin kaksikymmen-tävUsituhatta
dollaria hankkia toverl-lalnoina.
Se on kyllä pitkä raha, mo­nesta
ehkä toivoton summa. Mutta
kun me lähemmin tutustumme hllhi^
mahdollisuuksiin mitä.. meilläkin. väl^ä-vanaisUla
työläisillä onl.;(äJ5s&'-^pai)k-sessa
käytettävänä, niin.' etnme: jää
toivottomuuteen, vaan pikemminkin
innostavan optimistisiksi, sillä me luo­tamme
laajoihin Joukkoihin, Meidän
omassa osastossa yksistään on tällä
kertaa kolmisen sataa jäsentä, jQlsta
hyvin suuri,osa on taloudellisesti sik­si
vakavaraista; että pystyvät kyllä sa.
ta dollaria,. ehkä enempikin, lalhaa-nKsin
Ilman että tarvltselslvat supis­taa
niitä mukavuuksia mihin ovat
pitkäaikaisina maan asukkaina tot-i „„„ . <.
tuneet. Myöskin luulemme, että heidän ^^"^,^»1^^""^^, . ' ^ ^f^^
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i u i i i i i im
Uudelleen rakennettuja i
iriotuskoneita
Vapaus myy uudelleenrakenn«ttuja Undenvood kirjotsskanata. 5
Ne ovat aivan kuin uusia. Kaikki vähänkin kuluneet osat ovzt =
uudet. Olemme vfilittgneet kymmeniä tällaisia koneita «g««s.ti^ s
vuoden ajalla ja jokainen joka niitä on ostanut, on cdeUeea tyr- s
tjnräinen kauppaansa. NQroa koneet kestävät ja ovat aina kmmn- =
Ha vuosia. Kukaan toinen luke el myy niitä yhtä halvalla Inm =
Vapaus. PidSmme nUtS sä&nnSUisesU varastossa, joten imti ^ s
daan lähettää heti tilftuksen saatu». s
^Myymme myöskinJclytettyjfl, sangen hyvässä kunnos» olevia 5
ynderwood ja Remingt^n kirjotuskoneita. Hinnat ovat exittitB S
halvat. s
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont |
^ r i l i n i l l l l l l l l l l l l H l l i U i l l l H M I I I I I I i l l l l l i i i l l l i l l l i l l i l l l i l l l l i i i i i l i i i i i i i t t m f i i H i i M M^
GENERAL WELDING CO.
"Jos se oa metallia, nun me Jaotamme ten"
Radiattoreidcn
korjaustyötä
tehdään
Storage Service
Battery " S L - Station
Työ taattua
Paikka avoinna
» klo 8 ap. — 10
I 10 LARCH ST. SUDBURY. ONT. PUHEUN 1 M 0 ]
I. S. SALO
Kulta- ja hopeaseppä, tekee
ensiluolcan työtä halvimmal­la.
Suuri varasto timantte­ja^
kelloja y.m. kulta- ja
hopeatavaraa.
192 S. Algoma Street,
Port Arthur - Puh. N. 1238
LUONTAINEN HOITAJA JA
HIEROJA
Mary Poukama.
ottaa työtä kotonaan Ontario ka»
dulla 610, tulee myös potilaiden JnQ.^
Puhelin 467. Sudbury, Ont. (KL
UUDISTAKAA
mAUKSEm
YKSINÄISET
Jos kaipaatte ysttrvia tilatkaa
Lemmen Sanomat, panis soonudai-ncn
naimailmoitusIebtL Uaksaa SO
centtia v.k., yksityisnnmcroi 10 c
Liemmen Sanomalu Toimi»
K. L, Box 130^
IrDnwoodL Bfkh.
FINNISH BAKERY
Box 30 SchnmarlMrr, OM.
Korppu- ja lefpS-tilaoIcBet no­peaan
ja huolellisegti täytctito
ELGINLUNCH
Ruokaa ateriolllaln
Huoneita viikko- Ja
maksuilla
J. LAITILA
12 ElgtB St. —
Sudbnrr» Oat.
1141
Soo, OnU ilnioitukaa 1
jos kenenkään pitäisi ymmärtää työ­väen
valistustoiminnan tärkeys. Sik­si
rohkenemme toivoa, että oman o-sastomnie
jäsenten taholta ruvettai­siin
enempi näyttämään terveitä esi­merkkejä.
Osastomme jäsenistön 11-
ulkomaisen kllpa^un
puutavaramarkkinoilla.
kiristyminen
Edelläsanotusta Johtuu siis, että
puutavaran vienti tulee pakosta las­kemaan
— kapitalistien taholta en­nustetaan,
että vähennys tulisi ole-
Eäksi on meillä tuhansia työläisiä,! maan ainakin 100,000 standarttla vuo-jotka
kannattavat ja ovat myötämie-j sittaln — mistä Johtuu, että metsä-llslä
meidän pyrklmyksllmme nähden, työansiot vähenevät samassa suhtees-
SOON SUOMALAINEN OSUUSKAUPPA
yStittSä ensiluokan ruokatavaraa. Päivän halvimmot hinnat. Usa*
ammat Soon ruokatavarakauppiaat ovat pakoitettuja laskenoum
hintojaan pysyäkseen meidän tasollamme. Toivomme edeUcenlda
kannatastanne kaupungissa, samoin linjalla ja lähiyrnjdLristSIii.
369 TVellington St, West — Puhelin 1810.
VASTATAAN VÄHÄN PÖLVÄS­TILLEKIN
InduBtrialistin Timminsin uutisten
kir/oittaja töhertää meidän naisten
toiminnasta niin sekavaa ja harhaan­johtavaa,
että täytyy häntä vähän den.
opjBtftaa ajattelemaan asioita tarkem.
piin, kun on t^än asti tehnyt, ettei
tarvitse niin tökerösti tehdä kirjoi-tuJ^
iaan kuin oli tuo hänen viimei-nenr
Hän kirjoittaa, että paikkakun­tamme
naiset ovat innostuneet po­litiikkaan,
vaikka, ei ole äänioikeut­ta
(!). Jos me naiset naisosastos-sainmie
ja kokouksissa koetamme it.
eeämme ja tovereitamme kehittää ja
opettaa, niin ei suinkaan siihen tar­vita
äänioikeutta tai muuta suurem­paa
niinkuin tuo kirjoittaja koettaa
uskoa ja uskotella. Me tunnemme
tic^onii^ vielä pieneks, joten ha-lonune!
on kehittää itseämme niin
paljon kuin on mahdollisuutta ja sii­nä
ei luulisi olevan mitään muistut­tamista
kenelläkään, joka on rehel­lisesti
työväenliOEkeen kannattaja,
eikä vain ilkeyksien esittäjä. Olem-me
jo monasti ennen kuulleet tuon
saman kirjoittajan kaikella mustaa­van
meidän naisten pyrintöjä.
Bfyöskin hän koettaa tiskotella
Iditensä lokiioflle, että meidän jou­kossamme
ei ole kaikki yhdeharvoi-sia,
vaan köyhempiä ja kovaosaisem-pia
poljetaan. Tuo on suuri par­jaus
meidän pyrintöjämme vastaan,
sillä tarkoituksemme pn, että kaikki
ihmiset tulisi yhdenarvoisiksi ja luok­karajat
poistuisi. Käytännössä ei
meidän keskuudessa ole pidetty mi.
tään rajoja ja puolueellisuutta, vaan
koetamme kaikella välttää puolueel­lisuuden,
samoin nurkkakuntalaisuu-
Hän myös kirjoittaa Hollingerin
kaivanto-onnettomuuden vuosimuis-ton
vietosta, miten jotkut luikki pois
kulkueesta! Tuskin kukaan hiin te­ki,
sillä kulkuetta ei ollutkaan! Ei
sitä oltu suunniteltukaan tuskin ke­nenkään
taholta, sillä huomautam.
me, että ajattele Onko tässä maassa
luvallista järjestää kulkueita, jotka
ovat mielenosoituksellisia sunnuntai­na?
Kaikki ne työläiset jotk& sinä
päivänä kävivät karvantouhrien hau­dalla,
«ivat halunneet Iniklda. -Oli-'
han heitä huomattava joukko, 3;aik^
kakin oli kylmä ilma. Se oli todis­tus,,
että työläiset vielä tuntevat
täälläkin yhteenkuuluvaisuuden tun­netta
toisiansa kohtaan. Myös tilai.
Bundet New Empire-teatterissa ja
suomalaisella haalilla todistaa, että
on vielä jälellä paljon työläisiä tääl­läkin,
jotka nskaltavat käydä työ-
Iäisten tilaisonksissa, huolimatta sii­tä,
että meitä vastassa on monen­laisia
voimia. — Mökin akka.
heti sihteerille, että vaikeudet polsr
tetaan siltä taholta, jos mahdollista.
Kutakin osastoa velvoitetaan laati­maan
omat alustuksensa näille koko­uksille,
mutta työn helpoittamiseksi
ehdotetaan seuraavia aineita. Joista
eri osastot voivat laatia mielipiteidensä
mukaisen alustuksen. Siis valitkaa
seuraavista, jos ette^ ole vielä tämän
suhteen mitään tehneet, tai valitkaa
joitakin muita maineita:
1. Nuorison kasvatus. Tähän kuu-järjestämisessä,
on niiden ilmoitettava | ^^^^P^ sellaisissakin aineksissa, jolta sa. Vain paperiteollisuuden ja puunja­lostusteollisuuden
virkistyminen voi
Jossain määrin tilannetta parahtaa.
Huomaamme siis, että toiselta puo­len
maataloutta kohdannut kato Ja
toisaalla taas metsä työansioiden sulirl
väheneminen muodostavat yhdessä
ikäänkuin sakset, Jotka supistuvat ta-
IcudelUsteii lakien pakottamana yhtä
mittaa plentalonpolkalsen Ja muun
maatalouden työväestön jäädessä ar­motta
supistuvien fiaksenterien vä­liin.
olemme ennen pitäneet jossain suh,
teissa toisin ajattelevina. Mutta nyt
kumminkin ovat osoittautuneet lämpl-miksi
haallrakennustolmintamme
kaimattajlksi, antamalla liamoja ra­kennusrahastoomme.
Myönnettäköön,
että kaikki työläiset eivät ole tilai­suudessa
suuria summia lainaamaan
mutta kun lainaa, sen kuin voi, sitä ei
huoli hävetä. Tarkotuksemme onkin
saada mahdollisimman laajat Joukot
kiinnostumaan rakennustoimintamme
luen lasten Ja nuorison luokkakasva- yhteyteen samalla voittaaksemme hei-tus
sekä kotona että pioneerijärjes-tölssä.
2. Oplskelukerhot, tai muiden o.
piskelutapojen tarpieelUsuus;.
3. Osuustoiminnan merkitys luok­kataistelussa.
4- Kysymys siltä miten liiton osas.
tot voivat vaikuttaa koululautakuntiin.
(Tässä tarjoutuu tilaisuus vaikuttaa
koulujen opetusjärjestelmään yjn.)
5. Työläisnaisten liiton suhtautu­minen
politilllsiln kysjmiykslin. jäse­nistön
tutustuttaminen näihin
6. T. naisten liitot Ja ammattijär-jestötyö.
7. Yhtenäisyys liiton sisällä.
8. Toiminnan elvyttäminen niillä
paikkakunnilla Joilla se on lamaantu­nut,
tai j<dlla sisäiset ristirUdat es­tävät
käytäimöllisen työn edistystä.
Heti kun tyhniäneuvottelukokouk-set
tm pidetty, on alustukset tai pää­tökset
lähetettävä sihteeristölle, että
voidaan taas tiedottaa osastoille neu­vottelukokouksessa
käsiteltäviä asioita.
AiU Hautamäki, plirisiht.
dän myötätuntonsa vastaisen toimin­tamme
hyväksi. Siis tuhansien turvis­sa
— siinä on takaus Johon luottaen
uskaltaa antautua vaikka vieläkin
suurempiin yrityksiin kuin mitä mei­dän
haallrakennussuuimitelmamme e-dellyttää.
Näihhi tuhansiin onkin tar­koituksemme
vedota, saadaksemme jo­kainen
itsekohdaltaan tekemään tlUä
niistä mahdollisuuksista millä voisi
edistää tätä suurinta yritystä mitä
Canadan suomalaisten työläisten his.
toriassa tunnetaan. Ensimälsenä kai­kista
tärkeimpänä tämän yrityksen
toteuttamisessa on raha. Siis toverit
ja koko suomalainen raa^jlsto, jos
teillä on säästöjä vaikkapa plenem-plakin,
niin kih^takaar sijoittamaan
ne osastomme rakennuslaisarahastoon
Silloin on varanne varmasti talletettu
hyödyttäen laiko työväenlucrfckaa. Sa-maila
itse saatte suuremman koron
20 IHMISTÄ KUOLLUT RAKEN­NUKSEN
LUHISTUESSA
Ateena, Kreikka, helmik. 27. —
parikymmentä ihmistä menetti hen-censä
täällä tänään, kun erään ra­vintolan
permanto rakennuksen ylä­kerroksessa
luhistui, seinien sanal­la
kaatuessa ihmisten .päälle. Ar­vellaan
kaoUeiden iayun .mahdolli­sesti
vielä kohoavan.
kuin pankissa. Me emme. vetoa .teidän
uhrautuvaisuuteemme, vaan yhteis­toiminnalliseen
myötävaikutukseenne
Ja luokkavelvoUisuuteenne. Rakezmus-toimintaamme
ei vie eteenpäin mit­kään
fraasit teidän entis^tä uhrautu­vaisuudestanne
työväenliikkeen hyväk­si,
eikä myöskään hyvät sanat j a l u ­paukset.
Ne eivät kelpaa lotin hinnair
si eikä rakennussojdmuksen vastineek-sL
Vaan Jos tahdotte osoittaa, että o-
Ictte refhellisestl mukana, niin kiiruh­takaa
näyttämään tekoja, ne ainoas­taan
tukevat yritystämme, ja saatta­vat
laajat Joukot, seuraamaan esimerk­kiänne
,;Bekä jromärtämään. että kyl­lä
työväki pystyy yhteisi suu­riakin
saavutuksia aikaan szamaan
Tilanteen lohduttomuutta lisää vielä
huomattavassa määrässä se seikka, et­tä
samanaikaisesti on koko kapitali-tlsen
Suomen talous ajautunut anka­raan
talouspulaan. Rakennusteollisuus
on lamassa ja tuhansittain rakennus­työläisiä
on ollut pakotettu astumaan
työttömien armeijaan. Muut teolli­suuslaitokset
seuraavat esimerkkiä
työttömien lisäämisessä Ja kauppaliik­keet
menettelevät samalla tavalla.
Mutta el niin pahaa, josta el koituisi
Jotain hyvääkin. Ja nykyisen ertttähi
lohduttoman tilanteen tulopuolelle on
laskettava se arvaamattoman tärkeä
seikka, että se aukaisee, kaikkien työ­tätekevien
silmät näkemään todellisen
asemansa j a tajuamaan sen asettamat
velvoitukset. TeoUisuiis. Ja maatalous-työläiset
sekä plenvlijelljät tulevat en­tistä
'selvemmin huomaamaan, että
heidän ..sekä taloudelliset^ että pollitti-jsct
etuiisa OTat s ^ ^ j a että heitä
vastassa ön yhteinen säälimätön v i ­hollinen,
jota vastaan on välttämätön
muodostaa yhtenäinen ja voimakas
kalkkien työläisten Ja pientalonpoikien
yhteisrintama. Ja että. vain niin me­netellen
saavat min työläiset kuin
Orthophonic Victrola
fonografeja
ja uuaia •uomalainla levyjä.
Tulkaa katsomaan ineidäo
varastoa
RARNESMUG^^^
SAULT STE. MARIE, ONT.
Huoneita saatavana
päivittäin viikottain ja Inrakaimtiaio.
Myöskin hyvä palitau!^
EDVARD WESSA ;I
173 Huron St., Sooi,. Ont.
MITÄ ON ELÄMÄ ILMAN HYVÄÄ
RAVINTOA?
Parhain ravinto on hyvä leipä. Tä­män
tarpeen tyydsrttää parhaiten
Finnish Bakenr, 201 John St.,
Sault Ste. Marie, Ont., Phone
1572J. Soittakaa kotia tai kysykää
ajurilta. Myöskin kovat leivät, kor­put
y.m. tilaukset täytetään heti ja
huolella. (P
A. ANCILA, Prop.
Sault Ste. Marie, Ont.
pientalonpojatkin turvatuiksi olemas­saolon
mahdollisuutensa.
PCHELIMEN KÄYTTÖ YHDYS­VALLOISSA
YhdysvalMssa on tätänykyä käy-täm^
Bssä yli ll^OOXMO puhelinta, £U
motetaafi viijneksi Julkaistuissa tilas^
toissa.
I Ruokaa ja asuntoa
saatavana. (Pj
K. AARNIO.
304 Albert St. W., Soo, Ont.
317 Albert St. W., Soo. Ont.
K« A. Lemo, Raivon talo
330 Albert St. W^ Soo. Oat.
iniSISAIM
Avoinna joka arkipäivä
kello 10 «.p. 12 yoIKL
John Aho,
340 Albert St. W.
Toht P. V. 6RADY
HAMMASLÄÄKÄRI
T U N N I T :
8.30—12 a.p. IJSO—8 j.p.j».
Maanantaina, keskiviikkona ja
perjantaina tilauksen imdcaaa.
Konttori 2 Albert St, E .
SOO, ONT.
Nutsonin apteekin j^enaasa.
Puhelin 135 — KotHa 4 2 6 M.
McFadden&McIllfiiiaii
Asiaaalajat, laUarfabet, Mtarfot
y. tm.
Konttori:
SAULr S T ^ MARIE. ONT.
Ufiab McPaddon. Ki C
E. V;?McMfflatt.
/, A. Haelnnei, B.A. WA,C. B a oa
MaelNNES A BKIEN
Laklmiehot. AfianaJajait. NMasMSi
303 Qnee» Ste..
Saalt Sto. llarle.
Konttori vastapUtS Sasit » M t t O ,
Rahaa lainataan haMmmalla irorallB.
J O H N K O N K Ai
JALKINEUIKE
Hyvä tyS ja halvat Mxaa/L
37S Albert SI. SM^
Ja leivolnia tatiotaom»
viliittiia kovaa Uip». fm
liliotetUD pyydettitoMi.
STEELTON BAKEKY
Pohelin 2298 W.
309 W«IIIaKto» SL, W., Sai
M « f t l K « t * t»
•'4 dl
li
m