Vapaus, April 22, 1930

              * VAPAUS CUbety)
«(7W«BI> « s n af Fissul. W 0 A c n ia Cnutda. PsbUabed dcOr >t Sadbaxr. O U B S *,
:^i«^«tered at tk* FoK 0{fie« Ocparuaest. Ottava, aa tetmä tUm mmxtm.
TouBiiaa, konttori, kii^iasppa ja paioo oa talona Zlm StoMtOZä. I
^F<utIoMi«; Vapaa*, Box 69. Sodbnrr. Oot.
.-B^eliioet: Koiutori 103S. — Toioita* — Kinakmupp* 23S7V.
^ « « a : Offlea (job vorfc. a<Irettue>Best<. cie.) 1038—£<ii(or S36W^r-Bo«Itat«xa ZJSTV.
ätuaeer: i . V . AU^riji.
KXitisfi, Boobtore asd Printafcop: Vayana Boildiac Eln Street.
UI naii ta b* mdätend: Vapasa, P.O. Box f», Saibutf Oat,
Tiistaina, huhtik. ^ pmä — Tues., April 22
Suomen ediKkmita simiaiiiiiit täydeOisesii
fascistkn konnantyöt
SAMAAN AIKAAN KBN EDUSKUNTA KÄSITTELI VÄLIKYSYMYSTÄ
mröN ÄÄNEN" KIBJAPAINONSÄSKEMISESTÄ, PITIVÄT FAS-CISTIT
JLAFUAIXA UUDEN KOKOUKSEN, JOSTA LÄHETTIVÄT
BOYBKEÄN SÄHKÖSANOMAN EDUSKUNNALLE, TUNTfUS.
TAEN KATALAN TEKONSA
TILADSHINNAT;
5 fkMSO. 6 U . t2JS0. 8 Iclc. «1.75 }a 1 kk- tlM. — TUTmUalUa }a
tuf clxoicsiUe: 1 TIC tOJOO, 6 U:. « 3 ^ 0 ja 1 U . tiXO.
&^OTt;SHm.NAT VAPAUDESSA I
iurifTaibtoilmotBkMt «lU» kirtÄi.42M Jcalcai fcmaa. -r- ATääliittoca aMnaaJlU oaaentoiTotskaet
He .t><a#tuaiuaa. — ^^itaeiuanattcnlmotakiet SOe kezta, .tljOO 3 kntaa. — STStrndUIsiotakiet $IM
»«ett*. ICÄ) 3 ketaa. — ÄMntoeroilrootiJuet tZM kena, 93M kakai kertaa. — KutaaiLootnkae»
*1.00 kerta. — KaoIcBunUmotakaet $2M kerta. SO lirimakn kiitodaMeelu tai auUaiorärarltä. —
-«lutaaa; Ueiot .Ja oioteilmotukaet ,SOc kerta. |1 JX) kolme kertaa. — TUapZiailaaluiias }• Osiota*
a;eniiuiirieo on. TuditUetaa. 'ibelettitä HaottuIiinU etaklteen.
CcDctal adtrertitioe nte*. 75e per eol. isch. UiDimnm ckait* for iloite iSMttloB, 7S«. Tba
•^apiua 1* tila be*t adTcrtiaioc mtiipm unong tb» Tiaaith people in 4T*"«ffn-
Jaa ette loilloio taliania «aa TaiuuU enniaäiaeea kirjeeaeeima. kiijottakaa •adalleeA lUkkaaa-toiu;
u pcr«oonaUi*ella nimellä: J. V . AklqTiat. liikkeealtoiuja.
''Lapuan laki" Chicagossa
Kolme kertaa kahdessa kuukau­dessa
on poliisi hyökännyt Kom­munistipuolueen
päämajaan Chica-
•gossa, vanginnut ilman lainmukais­ta
valtuutta kaikki johtomiehet ja
organiseeraajat, mitä on saanut
käsiinsä, ja pe'tomaisesti heitä
piestyään raahannut heidät tunte-mallopiiin
luoliinsa. Tämä on sitä
lajia "lakia ja oikeutta", johon
nykyisen työttömien liikehtimisen
aikana olemme saaneet tutustua ei
ainoastaan Torontossa, vaan kai­kissa
Canadan suuremmissa kau­pungeissa,
Montrealista Vancouve­riin
asti, samoin kuin New .Yor­kissa
ja parissakymmenessä muus­sa
Yhdysvaltain kaupungissa —
ja kaikkialla muualla mailmassa.
Se on vpoliisikapula-oikeutta, kasa-
. kanpamppu-oikeutta, Lapuan la­kia,
korpilakia — i se on sitä fas-cismia,
johon porvarillinen "lain-aiainen
yhteiskunta" . nyt viimeise­nä
keinona hädissään turvautuu.
Chicago on kautta mailman tun­nettu
rappcutuneimman "alimail-man"'
paratiisina, jossa järjesty­neet
rosvojoukkiot johtavat kau­pungin
hallintoa. Itse poliisi-^
Murhac, yksitellen
niin fokapä väisip^Cjj»
>teivät l^anon: alehcfi
juuri ^itää » |j,iY>nYpta^iie f eivät
ole n|i,llc i^itaäti' "uutisia'' enää.
Mutta se ei nieinaq sitä, etteikö
siellä ^V)lisi ppUiseja, «i"'dlieinka'an>
Poliisi on/siellä touhussa molem-min
käsin: osilla paheenpesien tu­loista
ja osallisena alimailman ri­koksissa.
Eipä sillä, että Chicago itse
asiassa olisi mikään poikkeus. Se
ei ole muuta kuin korkeimmilleen
kehittynyt aste siitä rikollisten ai­neksien
kieloutumisestp. itse "^oi'
ketis"-koneistoon, johon ollaan
menty tai menossa kaikissa suu­remmissa
kaupungeissa. Chicagon
"jälkeen korkeimmalla kehitysas
teellä sen näemme New Yorkissa.
Canadassa ollaan tätä nykyä pi
simmällä Torontossa, silte Winni
pcgissä, jne,
Chicagon poliisin mielivaltai
nen hyökkäys johtui eräästä salai­sesta
"300 johtavan liikemiehen"
kokouksen päätöksestä, joka kai
kessa lapualaisessa koUomaisuA
dessaan kuului: "Kommunistipuop'
lueen ei ole Icatsoitava naiUlivan
mitään kansalaisille kuuluvia oi­keuksia!*
— siis ei >Iainturvaa!
Tämän päätöksen sisällön sitte po­liisi
ilmotti kommunisteille omal
la totutulla tavallaan.
Näijden raivokkaiden poliisi-hyökkävstcn
tarkotuksena on cs-
Tämän kuun 3 pnä oli Suomen
"kansan eduskunnassa" esillä väli­kysymys
fasclstien Vaasassa särke­män
"Työn Äänen" kirjapainon joh.
dosta. Kun kysytajystä oli jonkun ai­kaa
käsitelty, tuli eduskuntaan juu­ri
Lapualla koolla olleen fascistlen
kokp Vaasan maakuntaa koskevan
kokouksen sähkösanoma, joka röyh­keydessään
on kuvaavimpla. Sähkö­sanoma
kokonaisuudessaan on seu­raava:
"Samalla kun me Lapualle eri puo­lilta
Etelä-Pohjamnaata, Lapualta,
ylihärmästä. Alahärmänä, Kauha­valta,
Kuortaneelta, Seinäjoelta.
Nurmosta, Ilmajoelta. Jaläsjärseltä,
Kurikasta, Kauhajoelta, Ylistarosta,
Vähäkyröstä, Isokyröstä, Alajärveltä,
Lappajärvellä ja Vaasasta, keräyty­neet
kansalaiset Ilmoltamme, että
Työn Äänen kirjapainon hävitys on
maakunnassamme järjestetty, vakuu-laisen
edustajan Penttalan puhe,
jossa hän kaiken tapahtuneep vie­ritti
kommunistien syykä ja kehgsl
itse olleensa lapuaiia lascistijärjSr"
tö' "iJuuaiyh LuilOa''!- perustavassa
kokouksessa. , •
:il5ilir'«fsluriut.^^ ChicägÄ^'kmn-We^^ Turkissa j'p
jtykÄB8a,i)vit< .n^ukfllxÄiasiirilfef Milla or -
oikeus"» työyä|rUHC|^^ h ^ l ^ ^ i t t a -
vakisi, inhottavaksi. 1
Vappu tuiee Chicagoon yhtä
reip|>aäriä j Ö tohkeänV kuin kaik­kialle
muuallekin!
Hoover ei ollut mittainen
-Kommunisti!
alkaailsaadut
liikehtlmiset-> mielenosotufpäivänä
maalisk. 6 p. toivat voimakkaasti
esille miljoonien työttömäin kur­jan
aseman yksin tuossakin "ra-
Jalloman hyvinvoinnin" ja. "kor­keitten
palkkojen" maassa. Yhdys­valloissa.
Työttömäin päivän .ai­heuttaman
vaikutuksen vastapai­noksi
presidentti Hoover heti seu­raavana
päivänä antoi julistuksen,
jossa hän lupasi selvitlävänää ny­kyisen
taloudellisen pulan 60 päi­vässä.
Yksin tein hän lupautui
,^ ^ ^ ^ M ^ ^ o i d a
Tämän vuoden ^alu.s^a, y^ash^ng
tonista lasketeltiin riemulauluja
siitä, että hyvät ajat taas ovat pa­lautuneet
tuon suuren pörssi­romahduksen
jälkeen. Nyt on tä­män
vuoden ensimäinen neljännes
kulunut. Tavallisesti vuoden kol­me
ensimäistä kuukautta psottavat
vuodenajan aiheuttamaa suurta
tuotannon ja työnsaannin lisäystä,
vaikkapa tilapäistä. Mutta tämän
vuoden ensi neljänneksen saavu
tukset luottivat pettymyksen, joka
ratkaisemaan myös työttömyysti-; on kapitalistinkin tunnustettava.
lanteen, tuossa tuokiossa.
Nuo ÖO päivää rupeavat jo 'pa-lia^
li lähestymään loppuaan, eikä
mitään merkkiä näy tilanteen kor­jautumisesta.
Päinvastoiii osotta-vat
presidentin oraan Työvirastpn
viralliset nvimerol, että työttömyys
yhä lisääntyy huimaavauhtia,
työssäolevain työläisten lukumää­rä-
vähenemistään vähenee; ja teol­lisuustuotanto
monella alalla tun-luvasti
alenee. Huomattavin on
työnvähennys kaivoksissa; maalis-.
kuun ajalla väheni työntekijäin
lukumäärä "kövanhiilen" kaivok­sissa
22.7 prosentilla, "pehmeän-hiileu''
kaivoksissa 3.7 prosentilla
ja nictallikaivoksissa 1.5 proisen-tilla.
Soi laiset numerot merkitsevät
hilä, ellä pula on nopeasti kärjis-tymassä,
ja työväenluokan lilanne
yhtä nopeasti kurjistumassa. New
York Times-lehdenkin täytjy loi-mituskirjotukBessaan
tunnustaa, et­tä
''xiQita numeroita .ei voi pitää
cdullisjna", .,
Prcsidenlli- Hooverin lausunto
ci ollut ni^ propagandaa
työläisten harhaanjohtamiseksi, yhä
yU)'vän pulan ja sen seurauksien
peittämiseksi. Porvarillisissa pii­reissä
' ei hänen kehumisiaän^ otet-
.flu.^ vakavalta kannalta. Vielä vä-vhemmän
kommunistien.
' H e t i j>;u1an alkaessa Kömmunis-rMjpnolue
selitti työväelle, että ka-
|ä>xtallsmt on kykenemätön ratkai­semaan';
mtirntoj*aan, että pula ja
•Jyottoinyys johtuvat itse kapUaUs-
'^in olemuksesta. Kapitalismfa on
Tämän huhtikuun 19 p:n numeros-,
saan täytyy itse Wall-kadun "ma
kasiinin" myöntää, ^ttä "olisi
mahdotonta väittää vuoden 1930
kolmen ensimäisen kuukauden lii-keasemaa
muuksi kuin epäsuotui-salwi".
Porvarit osaavat valehdella.
Mutta valheilla ei voida Valkaista
taloudellisia pulia eikä poistaa nii­tä
tekijöitä, jotka kalvavat kapi
talistisen hyvinvoinnin perustuk­sia.
Valheilla'ei'myöskään voida
ruokkia 7 miljoonaa työtöntä g a
heidän nälkäänäkeviä perheitään^
Työläiset eivät tule tyytymääii
vallanpitäjien valheisiin.' He tulei
vai taistelemaan. Maalisk. 6 p. oli
vain alkua amerikkalaisten työ-
Iäisten suureen liikehtimiseen sel­laista
yhteiskuntajärjestelmää vas­taan,
joka ei heille enää kykene
varaamaan elämisen mahdollisuul-ta.
Toukokuun 1 päivä tulee ole­maan
tärkeä askel tämän taistelun
laajVeibtami^eksi ja muuttamiseksi
luonteeltaan vallankumoukselli­seksi
poliitilliseksi taisteluksi.
Vapunpäivä tulee nostamaan
työtlömyystaistelun korkeammalle
poliitilliselle tasolle. Se tulee
osoltamaan työssäolevien ja työt­tömien
työläisten solidarisuuderi
(kiinteän vhtenäisyyden). Silloin
on KAIKKIEN työläisten lakat­tava
työstä. Poli iti Uinen suurlak­ko
on tehokkain aseemme. Osot-takaamme
porvareille sen voiniaa,
tällä kertaa vain tänä yhtenä päi­vänä.
tamme samalla täysin hyväksyväm­me
tekoon pakolttaneet vaikuttimet.
Me valitamme sitä, että Työn- Äänen
harjoittama kilholtus ja uskonnon
pilkka ovat johtaneet tällaiseen lain­vastaiseen
tekoon, mutta toivomme
samalla, että lainsäädähnöllisin toi­min
voitaisiin asettaa sulku sille
myrkylliselle työlle, jonka ehkäise­mistä
l^Ön Äänen kirjapainonkin
hävitys tarkoitti. Täällä, pysytään e-delleenkin
halUtuksen takana ja tu­kemassa
sen toimenpiteitä kommu­nismin
vastustamisessa."
Keskusteluja välikysymyksen joh­dosta
käytiin eduskunnassa 12 timtia
ja lopuksi hyväksyttiin hallitukselle
luottamuslausunto, siten siimaten
vinJH^sti fasclstien tekemän kata-koijnantyön.
Hallitusta vastaan
edustajat Ja kolnie noskelg^ist-a, Tmnm.
ot.au iiUl>kyja JAaesia^ ^n111t-i^
uvaavlmpla lausuntoja välikysy­myskeskustelun
; aikanp, - oli noske-
Kcko ilveily "Icansan eduskunnas­sa"
osoitti kouraantuntuvaUa taval­la,
että herroille porvareiUe ja nos-kelaifiille
ei "lain pyhyys" merkitse
yhtään mitään silloin kun on kysy­mys
taistelusta vallankumouksellis­ta
työväestöä vastaan. He itse ovat
ensimäisenä valmiit siunaamaan
kalkki laittomuudet, olivatpa ne mi­ten
karkeita tahansa, kunhan vain
laittomuudet ovat tapahtuneet por­varillista
yhteiskuntaa puolustavassa
tarkoituksessa.
Tuollaiset ilveilyt ovat kuitenkin
toiselta puolen opettavia siinä suh­teessa,
että ne psdjastavat suurille
työtätekeville joukoille, niillekin.
Jotka vielä ovat uskoneet porvarilli­sen
lain pyhyyteen, kaikessa alas­tomuudessaan
kapitalistisen järjes­telmän
mädä:nnäisyyden ja nostat­tavat
oikeutettua inhoa vallanpitä­jiä
kohtaan, joiden lain kunnioitta­misen
määrää vain fiistoedut. Tuol­laiset
tapaukset jouduttavat osal­taan
kapitalistisen järjestelmän tu­hoa,
vaikkakin ne toiselta puolen
muodostuvat raskaaksi taisteluksi
työväestölle. Mutta eihän mitään ilr
man taisteluita voiteta. Suomenkin
tapaukset ovat otettava vastaan vain
yhtenä välttämättömyytenä, joia ei
voida Idertää eikä 'Kieltää.
Canadan työläisten' on tuettava
kaikella ^mahdollisella tavalla Suo­men
työläisiä taistelussaan. Taistelu
vallasta on Idertämättömänä tosia­siana
Suomen työläisten edessä Ja
meidän tehtävämme on voiraiemma
mukaan koettaa rohkaista tovereir
tamme kestämään taisteluiisa horju­matta.
K^:n välyksellä'kaäkiaan tois.
taiymmentä edustajaa • kpkoukssen.
Kansainväliseen osuustbimihlalUfc-t&
oa kuuluu 55 milj, jäsentä- yU 40
eri maasta, ja sen varsinaisia kong­resseja
pidetään joka kolmas vuosi,
viin-ek£i v: 1927 Tukholmassa. Leip-zigls^^
ä -nyt pidetyssä kongressissa oli
pääiehtävanä saattaa lopulliseen
muctooa tulevan Wienin kongressin
ohjelma. Siinä asetetaan keskeiseksi
kysymykseksi maataloustuotanto-osuuÄkuntain
tuotteiden marickinoil-le
tuomisen helpottaminen ja yhtey­den
etsiminen kulutusosuuskuntien
k a n . ' ^ . 'Toisena - kysymyksenä tules
olemaan osuustoiiiiinnalle tärkeä kä-tcisma!:
sup6riäate,' joka viime ^koi­na
on saanut jalansijaa ete^iMn
Engi annissa. .Edelleen hyväksyttiin
kcnciesstea esitettävät iyjnslläUsel-mat.
Joista' yksi tähtää kaupan va-pauloon
ja toinen koskee osuustoi­minnan
esiintymistä trustien ja kar-t£'
llien liintoja koroittavia pyrkimyk­siä
va-staan.
Kuten tunnettua, ovat Suomen
vasemmistolaiset ennen saaneet edis-ty.
smielisestä osuustoimintaliilskeestä
vähäisen edustuksen osuustoiminta-liiton
maailmankongressiin. Mutta
nyt ovat sosdemit vastoin kaikkea
fiuiiteellLsuutta, josta'Sie muuten niin
paljcn puhuvat, evänneet tämän e-du:;'
uksen, muka silla perusteella,
että he pelkäävät vasemmlstolaise-dusiajain
esiintyvän kokouksessa ve­näläisten
kanssa yksimielisinä vas­toin
sosialifascistien ja muiden por­variston
psrrkimyksiä.' .Sosdemit pal-
'astavat siis tässäkiri karvansa,
kuinka rakkaita heUle porvarit ovat.
3) Parannuksia naisten tn-heilun
muodoissa ja menettelytavoissa
(Neuvostoliitona' ja' Saksan naistove-reiden
^selostuksia).
4) Parannuksia lasten urheUun
muodoissa ja menettytavoissa (Neu-vcstolliton
tovereiden sekä Saksan
ja Tshekkoslovakian edustajain se­lostuksia).
5) Lääkärin- ja itsevalvonnasta
työläisurtieilussa.
6) Ehirepalaisten Spartakiaadlen
ohjelma v. 1931 ja PDI:n maailma-
Spartakiaadien ohjelma ja valmiste­lutyöt
(Alustaja Kalpus).
7) Seuraavaksi vuodelsi kalen­terin
laatiminen maailman urheilu­tapahtumista.
8) Punaisen Urheilu Intematio-
No. 9 5 1 0 ^
paa. Sittöi näytääii^-PakHralamtas-kQnttanssa,
1 .--näytaginen. Se ku­vailee
savolaisukkoa riihtäisä va­kuuttamassa,
erittäin huvittava si­sällöltään.
Ohjelma lauluineen ja
smttolneen sisältää kaikkiaan kol-misenkymmntä
v^Ukoitoa ohjelma­numeroa.
Kolmantena juhlaiäivänä
koko Ulan näytelmä. Ja sitten nel­jäntenä
ja viimeisenä juhlapäivänä
lopettajaistanssit, erikoisK^tolla (ta.
limannin-Piiti soittaa). Kuuluu ole­van
sellainen soitto ja taho että sen
mukaan voi ja osaa »^n<jrfa j o k i ­nen
siitä huolimatta vaikka ei näe
eikä koskaan ennen olisi osannut­kaan.
Ravintolaan tulevat tyttömme
järjestämään jonlcun erikoisuutuu-den'
milä, tulee osaltaan lisäämään'
nalin urheilu- ja' pelisäännöstä, ji&latunnelmaa.
P<*t;^ÖiuriÄvSa^
keiden Kannat*^'
Yelkakaupan yaikotiis;.osu^
iiikkeesecn
T^^läisten/ i jotka^ lymmärtäväfc jär-yestyjt
(^ÄsuustoinUnnallisilhi ijärjesv
'toihik pitäisi 1 välttämättömänä ymu
märt|ä vielö serii Usäksl- se, että pyr-'
klsiylt ipoistäniaan; lllkkeestääa ko-konabuudessaän
tvelkdkattpam i' •
Nyi kuitenkin mont'saiioo tähäö;
heti! f ettei' sellaliien: • ole ti^öväeri •
^usl^ikkeen periefätt^en ' mukaista;
ettei anneta luottoa työläiselle, Uik-keen
jäsenelle hänen omasta liik­keestään,
l^mä • huomautus on kui­tenkin
hyvin kevyt, eikä patoa pal­joa
asian perinpohjaisen käsittelyn
rinnalla. Etsittäessä esito kaikki
huonot vaikutukset. Joita velkakaup-pa
aiheuttaa, saattaa kalkki liikkeen
ymmärtäväisemmät ja tietoisemmat
Jäsenet ja kannattajat yksimielisek­si
ailt^, että velkakauppa on pahe ei
vata liikkeelle, yhteiselle liikkeelle
yleisesti vaan vieläpä^ ostajallekin it­selleen.
Vahingoksi ostajalle koituu se
suorinta tietä siten, että kiin liike
ou tavallisesti pienellä pääomalla
saatettu matkaan, Joutuu velkakau-pan
harjoittajana .kiinnittämään
pääomaansa ensln^iseen tavarava-rastconsa.
Jonka Jakelee .velaksi jä­sen-
sekä muille ostajUleen. Kun
liikkeen pääoma on velkana ostajilla,
el liike voikaan suorittaa käteisostoa
uuden varaston suhteen, vaan joutuu
vaatimaan tukkuliikkeiltä luottoa.
Siis se Joutuu velaksi ostajien taka-usmieheksl
tukkuliikkeelle. Tukku­liike
tavallisesti tietää miten kohdel­laan
velaksi ostajaa. — 'Ensiksikin
sille annetaan mahdollisimman huo­noa
tavaraa Ja mahdoUIsemman
kalliista JMnnasta.. Toiseksi, kun
laskujeri maksut ,vUpyy, Joutuu yh-teisUike
maksamaan tukkuUikk?elle
korkoa Jälkeen Jääneistä tavaralas-kutstaan.
Tämä edelläsanottu pitää palk­kansa
tukkuliikkeen puolesta, joka
outuu velaksi oistamaan. Nyt alam­me
Jo pian ymmärtää, kutoka tämä
nyt sitten koituukin työläiskulutta-icnkin
vahingoksi. Liike ei suinkaan
käsittele tölsenluokan tavaraa ku-tesj.
ensiluokan tavaraa. Siitä aina
ossk on tilaisuudessa pilaantumaan
:ieipommto, taikka on" aina kuiten­kin
«ellatoen vaai^. Kaikketo huo-lelUslmmalla
sisäänosto varovaisuu-deUa
(ostaa pienissä erissä) voidaan
vähentää tavaran pilaantumista en­nen
kun se on ehditty jakelemaan
kuluttajille. Kokonaan sitä el voida
koskoon poistaa niin kauan kun jat­kuvasti
joudutaan tukkuliikkeen
määräysvallan alaiseksi. Sitten on
liikkeen vielä siinä määrin hiimol-kaikki
vilpittömästi pyrkisi suoritta- .
maan tilapäisesti korkeiksi kohon- jf^^^"
neet laskunsa. Niitä
varmojen saatavien
teri'jäävät köliröhaafi
ka"JoUtiiu^mäfcsäriiiaätt''sittä^n ^iiKttiä
saanlattöhiiat va jäuk^t' 'osutfelilkkfebi^
fiö^re?' Jäseriiytö sekä '-mutif-Ijultittä-y
ijat: Taviäran?'iiliittJjä el-vdldä-liUnE'
valnn koV(rftaa; jöinkä' kMltea'^se
rittäifihx kaikilta lUkkeen kärinättä^
•••• Utttf. taSalsestli*sillä:'tuossa'- vifeffeliä'^
on yltsiipskäti^tÄas. joka juiiri talit­iaista
odottaisi osuusliikkeiltä. Ne'
Port Arthurin Iskiin
painit
\ Saamamme sähkösanoman mu­kaan
tulee Port Arthurin Iskun
painikilpailuihin, jotka oyat tämän
viikon loppupäivinä, osallistumaan
Toronton Yrityksestä Kalle Stolt ja
Sudburyn Elisasta Hyvärinen ja
Haapanen.
Yleisön toivotaan pitävän nämä
kilpailut mielessään, sillä on har­vinaista
painikilpailut Port Arthu-
Vieraspaikkakimtalaiset, jot-
Mainittakoon tässä vielä sivumen­nen
että juhTakeekin valmistavat
tyitömme myöskin, kuitenkin sillä
eroituksella että sitä eivät kustanna
pojat vailckaldn akkojen ja poikien
juhlaan sen juhlakeekin kustanti u-kot.
.
Olemme tässä maininneet vain joi­takin
harvoja niistä monista oh­jelmanumeroista
ja niistäldn sangen
pintapuolisesti joita tulee olemaan
Juhlienune ohjelmassa. Juhlamme
ohjelmineen on mahdoton pienessä
kirjeessä osapuillekaan selostaa, se
pitää nähdä ja kuulla omakohtaises­ti
Ja siihen tulee olemaan tilaisuus
(Uusi aloite ja kokeilu).
Tämän toisen teknillisen kongres­sin
tarkoitulisena on V. 1927:n I:n
teknillisen kongressin luomien lujien
perusteiden mukainen päivän polt-tavimpien
käytännöllisten tekniik­kaa
ja menettelytapoja koskevien
kysymysten, ratkaisujen läpi saatta­minen
' proletaarisessa ruumitokult-tuurissa
ja eri järjestöissämme lä­hemmän
suhteen kehittämmen käy­tännöllisten
seikkojen mukaan.
Keholtamme järjestöämme ja
myötätuntoisia yhdistylcsiä lähettä­mään
PUIrlle aineistoa esilletuleviin
kysymyksiin ja saada selville mah­dollisista
toivomuksista päiväjärjes­tyksen
ilmauksen suhteen. Jlrjestö-jen,
joita jokin selostus pöiväjärjes- 'juhlaan kokonaisuudessaan maksaa
tyksessä miellyttää, on niin pian ainoastaan $1.25 eli taalan ja vartin,
kuin mahdollista tehtävä ilmoitus Jos vain haluaa ottaa tiketin yksino-siitä,
sekä esitettävä siinä ehdotuk- maan avajaistansselhto. maksaa se
50 senttiä. Tailcka ohjelma- ja kon-sertti-
atamaan, se on 35 senttiä,
näytös-iltamaan ollen 50 senttiä ja
lopettajaistansseihin 25 senttiä, si­sältyen
siihen lisäiisi oikeus käyt­tää
ravintolaa. Kuten hinnoittelusta
voi havaita, tulee yhteistlketti huo­mattavasti
halvemmaksi, kuin os­tamalla
Jokaista tilaisuutta varten
erikseen. Tikettejä on etukäteen
inaftaohjelmaaD
t -
Ke.ld.Ont. aineen edutUjakoko-uksen
vaolui on JirjestSn
jan J . I-*tT«i» m«tkaol>jelmaa tXy
tynyt nnrattaa searaAvasti:
SaultSte. Marie 23 p.
Beaver Lake 24 n.
White Pish 25 p:
Longr Lake 27 p.
Gai*söii Mine 28 p
Windsor30p.
Pahetilauaaclet olUi o»a»toien
virkaUijoiden koetettava ilmoiu*
ma&dbUisimman hyvin. Latvan on
oltaira Yhd. paolella 30 p, joten
ne o»astot jdlka nyt on täytyayt
sivnattaa, toivotaan voitavan tyy.
dyttSä läkimmässä tnlevaisnttde,»;
JÄRJ. TOIMEENP. KOM;
sensa ja lähetettävä se sitten meille.
PUI:n sihteeristö.
sistä
NE SUURET RIEMUJUHLAT
tyttöjen ja ukkojen jädestäminä! f Otavana osuuskaupass^ poikata-,
Z t«»rv,oon„,n^minn «nn^^ftst.i lähes- ^oUn ja Koskelau sauualla. Lisaksi
se; ituöttäal • väitt'^ tajppiota. Tuomitaan >
liikkeenhoitoa^'Ja-jöhtok!Untla;i Etsi"
tään-syitäi sieltä, missä :niltä»ei mahii
doUipestt < 'olisikaan.'! iVarsl6äista'»feyy-tä,
n.>i velfcakauppaar ei ^kuitenkaati:
hiiömata, eikä tahdota huomata,
koska sefi -poistaKiinen eiisikädessä
tuntuu Milkan «udolta.-"'^''' r
Tällä ei suirikadn sattotä sitä 'et- <
tsikö useissa liikkeissä ole velkakau-pan
ohessa multakin tappioita ai­heuttavia
epälcohtia ja korjattavia
heikkouksia. Tahdotaan sanoa vain
sitä että velkakauppa on yksi sellai­sia-
tekijöitä työläisten osuusliikkeil­le,
että se hivuttaa liikkeen terveyt­tä,
sen voiriiistumista ja kasvua ai­van
samoin kuin hivuttaa syöpä ih­misruumista!-
Se vain voidaan ää-rimälsen
taitavan hoidon kautta pa­rantaa,
mutta sittenkään sitä ei
voida, nähdä. täydessä _ kukoistukses­saan.
Olkoon tässä esim. vuolcsi mamittu,
että International Cp-op.^ Ltdhi jä­senetkin
ja kannattajat voisivat saa­da
paljon tuntuvamman taloudellisen
hyödyn liikkeeltään, jos kokoaisivat
kaikki ketoonsa velkakaupan poista­miseen,
edes sen vähentämiseen
kaikkeen siihen mahdolliseen rajaan
saakka, mikä kuUekto on mahdol­lista.
Tämä olisi, vakuuttavasti osta­jien,
oma hyötyi Pyrkikäämme sii­hen.*
Johtokuntien Ja liikkeenhoita­jien
sekä kuluttajien yhteisymmär­ryksellä
tässä saavutetaan tulokset,
Jolsa poistaa monia vaikeuksia liik­keeltä,
joista kuluttajat maksaa kus­tannukset.
Osuustoim. toveruudella.
K. K.
jäävät ^llikk^n -vtappiotmuei-"m:^ -fähifc^-järjötöilleeö-m
tuottanut tappiota!" Osuustoi-t'.\ • ii„„ ...^_.,,..f„_
ntota elöle. kuin vitsauksena •koska ja sijle • myötämlelisine urh«lluyhty-
'Ijjjie; seuraavan - k i ^ & E i p i e f e f f i ^•
Pimai^h- Urh6ilUin.Int^:öatio«*«ii
lvn;ieeT^AUii^^<!Mbei,h johtokunta ijrtögti;
smm. lclits«äXVii«ie«vuodefl>V:^:S5ir
Jiirihossa päätetjiiii PUIrrf-TK^V^tefc*
jiUjfemetoödlsiBn;kdhgrfeäÄiti nköoUe
iuMlkntm «lusgs^ 'Vi-393Ö!s]^iaiinfln.
5aWn^'"*6tllitäkfeti!i viföOl^mblfen
^p,iiäpsta- *^äie£sine, liä^feaa^" kui-»-'
lenkin PUlJiv sihteeristö olevah pa-koitettu-
järjestämään kongressm
Neuvostoliitossa, mahdollisesti Mos­kovassa
huhtikuun' lopulla
Kokoulben työjärjestyksessä tule­vat
olemaan m.m. seuraavat kysy­mykset:
1) Urheilutekniikkaa koskeva työ
PUI:n eri osastoissa. (Osastojen se­lostuksia.)
2) Parannuksia joukkojen ruu­miillisen
kulttuurityön muodoissa ja
menettelytavoissa, varsmkm matkai-luliikkeestä.
huviretkistä, juhlista, a-gitatsiooni-
illoista (neuvostoliitto­laisten
tovereiden sekä Itävallan ja
Saksan proletaarisen matkailuyhdis­tyksen
selostuksia).
ja toimeenpanemma nopeasti lähes
tyvät. Joku viikko sitten oli akkam
ja poikain juhlat ja onnistuivat ne,
se myönnettäköön, .verrattain h3rvto.
Jos ne sitten sitä ovat ylpistelleet-km.
M.m. lähettivät sähkösanoman
Vapauteen kehuen siinä onnistumis­taan
ja samalla haastaen tytöt ja u-kot
3nittämääJi josko saavat mitään
toimeksi — edes yhden päivän ilta­maa
heidän kolmipäiväistään vas­taan.
Kieltämättä sunä haasteessa
ilmeni peitettyä "halveksumista ja
ylenkatsetta". Ettäkö ei mitään ai­kaan
. saataisi?;. Tämän kirjoittaja jo
4itflt$nlc(n'^^pa?;' soutaa "Mktalcamin
yfl^^V^mi^^^ jäf-*"-
jehnan esittäjiä varustautumaan
runsaav'a ja monipuolisella ohjel­malla,
kuten puheUla, runoUla läu-luilla,
kupleteilla, kertomuksiin jne
huhtik." 25^26-27 ja' 28 päivä. T l - Kumminkm olisi toivottavaa, että'
ketti. mikä oikeuttaa osallisuuden ^^f^."^ kertomukset olisivat liyvin
lyhkasia, mutta sitä pirteämpiä, o
pettavaisia ja tilaisuuöeen sopltffei
SUlä pitkät ja pitkäveteiset kerto­mukset
ovat liian väsyttäviä, ihmi.
set eivät voi nUdä seurata mie.
lenkiinnoUa. Kun olette valinneet
ohjehnanne, niin esittäkää se yUä-matoitulle
toverille, niin hän sen
ottaa mielellään ohjelmistoon.
Vapmi päiväUtana esitetään kap^
pale "Mtoua sinä et petä", jonka
Jälkeen sitten on .tanssia toveri
Tauno Hendriksonin' muodostaman
orkesterin soitolla. Silloin siis ilot
irti ihmisistä^ ja koko lysteihin kuu­luu
pääsevän jokainen joka kyn­nyksen
yli pääsee vaivaisella var-tilla-yfi^
jblkälVainöaif 'Kttäif jiJKyjan erisi- .Keua v^^,^D^si^a ympp^s^
Blilddgg^^ääään eMMTfTeättn-^yttyötöt"t'j a i ' Ä hÖUJ tullaan.. lai^J-amaan. suu^^kpkoinen^-
;JuH»^n 3a*eseamiiieh ."töfiiSeeiäf--
ä'96rätf'vätifta a:^'
taan'; riemujuhlasta irii^S''^'fer'a^lib
lapsuia.. pii joka vildenkymmeiiefa
Viioöen'kiiiiittua-'jä' kokonaiisefa irao^
den mittatoen. Meidän riemujuhlam-
•&ieöe\ "öie viMdfe 'ttittäiiien;'alnoias-jfekfil/'-^'^%
ätiiÄJ&. Wält8öÖ!"ä
|B?-'^a:"blläuteensä'*ä^^^^
«ö*«l^ä?*«^*iSfiiixKM • hlStöriäsa.
iMeidJn riemujuhlamme alkää.öoifcol-
1#-.^Tt£(i&sillär'valkka^ ei solfetö:
pasuuriöiila'' 'eikä tanssita kultais-jis»
vasikan ympärillä. Juhlamme tola­na
päivänä meillä on erittäin run­sas
ja arvokas -ohjelma ja konsert­ti-
iltama. Ohjelmasta matoittakoon
joitakin numeroita.. Orkesterilta ja
kuorolta yhteisesitys, omatekoinen
sänotoeen ja sävelineen. Puhe ty­töltä
sekä ukolta, kuvaelma "Sota
rutto ja nälkä" (omatekoinen). Voi-misteluesityksiä
tytöUtä ja ukoUta.
Ukkomiesten marssL 'Vanhanpojan
rukous. Akan kirje kuliissimiehelle.
Tanssia ja laululeikkejä > tytöiltä.
Tyttöjemme ertopmainen taituruus
näihin esityksim ön siksi tunnettu ei'
ainoastaan meillä mutta muuallakin,
on liikkeellä vielä pari kiertävää
myyjää. Keholtamme hapkkimaan
tiketit itsellenne ajoissa sUlä toden,
näköisesti haali tulee täyttymään Ja
roahdolUsestl tullaan pakoitetuksi
viime tunneilla keskeyttämään tike­tin
myynti.
Paikallisten lukijato huomiota ha­luamme
kitonittä Vapauden lauan-tato
^9 R. numeroon, sillä siinä jul­kaistiin
juhlailmoltus, ollen siihen
hankittu ilmoituksia myösldn paikal­lisilta
liikemiehiltä, nlto että ne yh­teensä
. täyttävät kokonaisen sivun,
ollen juhlaUmoitulcsemme siinä • kes­kellä
ikäänkuto . kehysten , ympfir^
ssnÖi'
KgJei
telnjJ
laistoi
• 1
c t t äi
Ofl to
p^or
T." W
ihBin
Melsei
1000 i
Eauia
moitus jjuijan .koko ohjetoaste^ et-;
tä -yleisö ;kautt^' hgaito jön.'; tUa^uuf
d^ssa näl5^mään .pb^eimt^ ja
mikä on^, aina seinraaya .'{jhjelmj^
mero. Te^etiiloa, ^yain ... juhiäamme
Se houkka ois ken' jäisi pois.
Juhla. tää,-sea.tytöt. ukot toimii.
järjestää.
Siellä riemu verraton ,
Eifcätpojatkaart"?
:kÄtiesilmln JÖJiÄtäa^ i^ti-jBMlUK
Siellä ilo rajaton . "
koko työläisjuhla-joukoir on,
se; tyttiän', "ukkbto -Tiemujuhlaon.
UKKO.
ett^^^nejelvät^Msaä^
"Lapualaisiius" on sauri
talonpojalle
vaara
Suomen edustus Wie­nin
kongrressissa
tettava tavaransa kuluttajille jake­lussa,
että se saa niistä tuoa tukku­liikkeen
- korotetun hinnan sekä
myöskto laskukorkotoa. maksaman­sa
rahan. Siis tukkuliike hyötyy, lii­ke
ja ostaja käi^. " ' T ~> '
Tämän lisäksi kun osuuskaupan
citajatkto ovat epämääräisiä. Ne ei­vät
ole kaikki velaksi ostajat siinä
määrin luotettavia että ne edes
V.k. 25-^28 p. pidettito Leipzigissä
kansatovälisen osuustoimtotaluton
:eskusvaliokunnan, toimeenpanevan
valiokunnan ja eräiden muiden va­liokunta
to yhteinen kongressi, jos­sa
käsiteltiin osuustoimintaluton
maailmankongressissa 'Wienissä esil­le
tulevia asioita. Tämä kongressi
alkaa ensi elokuun 25 p:nä.
Suomen edistysmielistä osuustoi--
mintaUikettä ovat enstamainitussa
kongressissa edustaneet V. Tanner
kansatovälisen osuustoimtotäliiton
piesidentttoä ja Paavo Raitttoen.
Kuten tunnettua eivät sosialidemo­kraatit
K K : n halltotoneuvoston ko-,
kouksessa suvainneet, että yhtään
vasemmistolaisen osuustoimtotaväen
edustajaa pääsisi •Wienissä pidettä­vään
osuustoimtotäliiton maailmanr
kongressim." He aseluvat kongressiin
pääsyn ehdoksi, että kaikkien K K : n
edustajato poti toimittava silla tsfr
valla,. kuto sosialidemokraatit mää^
räävät. ja nito isaatita vasemmisto-edustus
kokoukseen kokonaan este-<
Jo edellisessä * kirjoitulcsessamme
näimme, että "lapualaisuuden" yh-teiskunnallfaen
tausta on sellatoen,
initä ei voida lahjoa, ei kiertää. Se
on kotoisto pulan olosuhteista, mi­kä
ei ole ta^^alltoen toistuva pula,
vaan joka mieslestänune on qsa por­varillisen
järjestelmän kuoltoproses-sjsta.
' Elämme • kapitalismm yleisen
pulan; sellaisessa vaiheessa, missä
fcapitaiistisen maailmantalouden ris­tiriidat
voimakkaasti kärjistyvät,
luokkasuhteet terävöityvät, taistelut
|yven{bTät.')c Näissä, pulan oloissa
se oh tausta "lapualaisuudeUe". Työ­tätekevät
kumoukseUistuvat ja nou-j^
vÄj Juokan voimat kasvavai.^^^ E i -
ifät 'EC»taudu= työn JWkot raivoisana
hyökkaäVÄtt :pääoman edessä. Tais­telusta
i rfascismia vastaan- puhuvat.
Vöitoövarmotoa toimivat ja taistek-vat
Vatoot ja tuholaisten työt ei-yät.
lannista- Tällöin alkavat ka­pitalistien,
napamiehet hätäpäissään
huutaa: "missä on se mies"? Lau­suvat
pääpamput keskenään tun-tiuksia"
fascismista yjns. Kommu-nismto
-perinjuurin hävittämisestä
Jfciifcuvat- Mutta koko tämä touhu
tja*^ turhaa. Nouseva luokka nousee,
kiiolevat kukistuvat.
OvatJ:ohan ne talonpojat, jotka
mahdollisesti .ovat ottaneet . osaa ^ osaltaan
n
villä työläistä ja köyhää talonpoi­kaa
uhkaavasta kaikkien suurim­masta
vaarasta? Sitä täytyy epäillä.
Täytyy olettaa, että he ovat tuijot­taneet
sUmänsä sokeiksi siihen pa­han
kuvaan, jonka herrat porvarit
ovat kommunisteista maalanneet
Eivätkö talonpojat kykene sen takaa
näkemään todellista vaaraa? Vaa­raa,
joka on työtätekevää talonpoi­kaa
varsto lähellä? On tärkeätä
osottaa ja paljastaa tämä vaara
köyhille talonpojille. Ei meillä öle
varaa tulla herrashulluiksi, hihkua
tjTjeryyksiä, huutaa fascismia ja '.'si­tä
miestä", eikä meiUä ole . varaa
hultooida porvarin keralla. Ei" sit­tenkään,
vaikka • fP.ojvarilla nyt nä­kyy
-olevankto ^yvä.halu talonpoi­kaa
sellaiseen viekotella.
Mistä sitten on liysymys? Mikä on
saanut "lapualaiset" ja muut mus­tat
por\'arit tällaiselle hulinapääUe?
Mistä johtuvat ja mitä ilmaisevat
porvarien toimeenpanemat ja fas­clstien
muonittamat "kansalaiskoko­ukset"
ponstoeen. lähetystöineen?
Me. olemme sen jo sanoneet. Ja
onhan se vasemmistolehdissä mon-takto
kertaa sanottu. Mutta sanot,
takoon vielä kerran, että siinä el
ole. mitään muuta loito kapitalisti­sen
riistokomennon ssurauissia kalk-ktoe
pulminensa ja pultoensa, äork-
Iktoensa ja sarvtoensa. Kapitalismia
fascististoe työmuotoineen
Burritt, Ont.
Vappu tuo kansatovälinen työväen
luokan mielenosoituspäivä lähenee,
joten kautta maailman kiireisesti
valmlstaututaan sen jilhltotaan.
Nitopä mekto Burrittto pieni suo-malatoen.
yleisö kokoonnumme S. J .
haalille kello 1 iltapäiväUä, jossa
esitetään tilaisuuteen sopivaa oh­jelmaa.
Ohjelma tulee vapaata ja
sen kerääjäksi on valittu M A. Ol-karatoen.
Näin ollen kehoitan Oh..
Sentumme suomalainen asukas­luku
alkaa olla taas entisellään, kim
vaan E., Mattson saataisiin kotgjj,
tumaan, hänet näet hiljan kuletet-^*
tito miöUsairaalaan. Sillä hiljan
teutul toveri Wiitalan kisato^pi
•Wirta kolmeh kuun koulukursseilfa, etj
jonne hänet avusti kisatoverinsa-ivtil
Ilmat. muuttui hieman kostelJCti,H|
joten farmarit toivovat pian mS\
puvan kesän, että pääsevät kylvötöi-"
hin: joko kaaralla ajamaan tahi
pulppupulta kaatamaan. Sillä se;» j:!
kai on paras kylvö, kun peUot oii -'|
siksi-pienet, että ne^ oviit-.siv
maha '-.
-.0osastomme vViraHh^en" kpkousi-jpn
tOHkbk. 4 pnä' haalillä.' Jokinen
kokoijkseen Jä^uöäet jäsenet 'feire
tältöet. — Niks Naks
^•-' .'f-'' /<..rKofini;J|
K. Korholinilta, Port
Arthurista, yaädi-;
avointa
selitystä
ICana^
-li,-'.'
edustus BMKouKseen KOKonaan ester ua^^^^^ri^^^ -^^y^^^,^ — . . . « ^ « « » x x x . « w i , „ » x u c tjuuiuoujuieen
tyksi, sosialidemokraattien iähettäes-, porvarien "kansalaiskokouksito", sel-|ja se .T-..se. on meidän pääviholli-semme.
"Lapualaisuus" on kuolevan
riistokomennon kannattajato her­mostunutta
hätähuutoa Ja porvaril­lisen
kiukun purkausta. "Lapualai­suus'
on suurin vaara ^talonpojalle.
Se on fascismia. Kapitalistit näke­vät
ja oivaltavat, että heidän kuk-karoetunsa
ovat joutuneet suureen
vaaraan. \
Georg Brandes .porvarina tunsi
naapurtosa hyvto sanoessaan, että
ci mikään peto ole niin julma
kuin porvari, jonka kukkaroon kos­ketetaan".
—
Todellakin: nykyinen kapitalis­mm
pula on nito .kireä, kapitalis­min
pulan nykymen vatoe on nito
terävä, että porvarin järki on vaa­rassa.
Porvari kävelee suu vaah-Öossa
ja etsii," ketä .se saisi lyödä.
Ja. kun se tapaa elättäjänsä, Iiiok.
katietoisen työmiehen. Ja kapita­listien
komentoon kyllästjmeen ta­lonpojan,
nito se lyö ensimäisek-si
tätä ja sanoo: "Stoun lurjuksen
takia mtoä tässä vielä joudun kon-kurssim
—! Sinä se aina juonit,
telet, perustat ammattiyhdislg*;-
siä, opit ja opiskelet, aglteeraat,
lakkoilet, vaadit lyhempiä tyÖpö-:
via, parempia palkkoja, työttf-s.
myysavustusta, vanhuudenvaiaiu-i'
tusta. poUtikoit, sohnit liittoja
toisten maitten työläisten kanssa
y.m., yjn. Stoa — stoa! Stoa olet
kommunisti, bolsheviikkki. Mosko­van
kätjrri, isänmaan petturi. Sinä
olet uusi vallankumous, sinä olet
mm un tuhoni, stoua pitää lyödä,
saattaa ohranan käsito Ja vanki­laan
— teUata!" •
Eikö juuri tämä touhu ja huuto
ole jokapäiväistä meillä? Sunä el
puhu inhimillmen terve järki, el
sitoa ole nähtävisä voimaa, näem­me
vaan raivostuneen riistäjän ja
porvarm raa'at vaistot? Ja kuiten-kto:
tämä on kapitalisöen yleinen
Toveri J. Latvan käytyä leh^^
temme toimituksessa eilen, itaimtäfl
^än m.m. Port Arthurissa JC
hölinin levittämänä olevan sellai­sen
jutun liikkeellä, että yksi Va­pauden
toimittajista olBi hänelk ,,
Korholinille, sanonut Vapauden
toimittajista olevan vain yhden
kommunistipuolueen kannalla.
Kun kuitenkin tietääksemme ai­noastaan
yksi "Vapauden toimitta-jis.
ta toverien Ahlqvistin ja Oka-_
sen läsnäollessa tapasi Korbolimaj
lehden konttorissa, eikä siellä ol­lut
mitään puhetta yllämainittuip .;j
suuntaan, niin Vapauden toimTtns
vaatii Korholinilta avointa selity
tä ja peruutusta mainitun rodis-jutun
suhteen, huolimatta miss
tarkoituksessa hän on sen liikked-,
ie laskenut. '^'
sotahuuto kautta Unjan ylemmistä
alempiin saakka. Tämä on ominais­ta
kapitalisinto pulan tässä vaihees­sa.
Porvari on oUut löytävinään j»-
hantekijän, kommunistin, lu(&iaW-toisen
työläisen, porvarillisen poM-Ja
rapeutuneen huushollinsa aihent-tajan.
Ja siksi huudetaan lalniM-raakto
avuksi.
On löydetty myöskin oiva pam- 1
nusketoo, oikea patenttilääke: «th
laiskansa on tuhottava. KunMjB.
työväenluokan tietoisin osa ja «''j
semmlstotalonpoikaisto voidaan ^ f
jertaa, siUom on kaikki h J ^ , , ^ :]
televat kapitalistit. Kapitali^:
pula muka poistuu, herrasH»^'
hyvtovototi lisääntyy ja riistävä P»-
vari rikastuu. Siksi: mitä m^
kun köyhät nujerretaan,
kuri pystyyn, oikea Mussoimin g ^
mento. Hajoitetaan työväen
jestöt ja ajetaan va
en edustajat pois
Pannaan parhaisto työläisluoi»-^..,
telijoista linnaan, kiristetään ^
kila-oloja ja pannaan kaolcmaB»'
miot • käytäntöön.
: Ja sitten.... Niin
muuta kuto: hallelujaa J ^ Jr
^ n isänmaata. -Väin ^f^^'
hasta päästään. Noin ivaisi^
vcava kapitalisti. SeUaiste I ,.
meininkiä sieltä on nakyn."
kuulunut sieltä Lapuan hiöi^
kaa. "Lapualaisuus" on
Se on suuri vaara taionpo^*.
Kavahda työmies. ^^^,^]
hä talonpoika "^P''^^^^isM
torku. Käy taisteluriveiim^ ^-^'^
muista, että näiden t s p a h j^
kaa näkyy, vähän muutal^_ J
Ja mitä se "vähän m a i ^ , "
Se on kaikketo tärkeintä.
tehtävä selvää seuraavassa
V
I Iin 69,
IMvapi
TiedusU
itpaodelle
ORT AI
316
Port J
f m M
im 5
. Moi
Kirkla
JOI
Sonth ]
1^
l«paview
Dni
eduskannasaf
tie5
ti
£kä.
tne: