Vapaus, April 4, 1930

              Dollarista
l"^^" 'iahetyskulut:
omissa riveissä — huolimatta siitä
Vastinetta Reinfi. Pel^-
kos^e ja Canadan
S. T, U. Lille
Tosiselostus C. S. T." Urheilulii­ton
suhtautumis^ta taktukkäkysy=-
niyksessä eri mielipiteen omaaviin
työläisurbeilijoihin.
Canadalaisen ' "Yat)aus"-nlmisen
lehäen iaäaliskuun 6:n pn numeros­s
a — vastauksessaan U. W:Ue —
»„i«.rfä. «»»ie ?20.00, fO^itekee Reinh. Pehkonen man. kysy- »•fSr tM.OO—$49^9?'. my^gn: "... eikö esim. Soon tup^
'BOC iökaiselta seuraavalta al-
J^omalähelykmt» ovat 14
S°$3.50 lähetykseltä.
^ e Ä " o « o t t e e l l a :
VAPAUS,
Ui |g, SUDBURY. Onb
Uimetteiä myydään.
l::::tiedusta!caa pUettiasioUa
-v^^^^^ ranaväUtyfc.
*^Saan myöskin:
• VAFAVS
fOBT ARTHUR BRANCB
^ - 816 Bay Street,
Port Arthur, OntarK.
l:CHAUEnUAPANEN^
OsauBkauppa, Timmins, Ont.
!ÖHN W1RTA,
8j BMaview Ave., Toronto, On%
DAVID HELIN,
, jf^iutnlmnnilla Keski-QoUrioBM
0
rjiiin aikaista ottaa kesälomaa
rraÖon on tovereita, jotka eivat
itiiUeet mukaan, vaan ovat t a l -
^'.jJuhjailleet nurkissaan. Kaan-ll^
in l?arhukin jo kylkeänsä näin
tullen, siis tulkaapa tekin
l|ire keskustelemaan asioista.
;^raäya naisjaoston kokous on
^tllniiin 7 P- alkaen kello 1 päi-
^;-I'0lkaapa kaikki jäsenet ja
'•''a^qsja tullessanne. Siellä on
pÄdjoh asioita jotka jäivät
^'ireräisiksi viime Kokouksessa,
^ ^ ^ j u kehittää ja' innostaa Itöi-.
Jtain. • Nurkkakokouksilla ;^fcr 'ai- \
jiS,ästä mihinkään yhtfeife-
^ ^ r y ^ e e i i , : päinvastoin ha-iÄ^
ineHän tpihi|nj«am)nei^ Ei»
in :&sa öle kysyiÄylcBessä mit-yksityisten
asiat, 'tämähän on
ti^qtoimintaa, jossa me:.naiset
JiiÖinmie itseämme ja todella
ts^tnme ymmärtämään yläluokan
^öläisnaisen eroavaisuuden.
lajuulaisseura ole — hajoitusseura^
na syntynyt?" (Tarkoittaen Sault
Ste. Marien v - ja u-seura "Voi­maa".)
Pyydämme huomauttaa
Relnh. Pehkoselle, että ellei hän ky­kene
todistamaan sanojaan, voimme
merkata valheen Pehkosen tilille.
Emme ole saaneet täkäläisen v.
ja u.-seura "Vesan" sanaa kysees-säolevan
syytökseh johdosta, mut­ta
olisimme uteliaat sen kuulemaan
miten ja milloin alemme esiintyneet
työväen urheiluUikettä hajoittavas-ti?
— Puolustaaksemme itseämme
mainitsemme tässä jo pari esimerk­kiä,
jätämme sitten lukijan ratkais­tavaksi,
olenmieko olleet hajottajia
vai (Bi:
Täkäläinen "Vesa" järjesti paini,
kUpailut V. 1927 (edelliset painikil-pailut
"Vesalla" olivat avotana kal-kiUe
työliäsurheilijoille). Näihin hy­väksyttiin
ainoastaan liiton jäsenet,
punnituksessa huomattiin, että sar-jaan
alle 170 paunan ei ole kuin
y^si osanottaja. Tuntia ephen k i l
; Long Lake, Oht..;
,;H[(it Hei! Kuul}i;aapas hyvät
|iivli ja kylänmiehet! Eikös si^
n|kin taas ensi pyhänä oi-fin
joiikolia sinne Pitkänjäryen
jtaliile? Siellä kuuluu olevan taas
äki hauskaa. Ajatelkaa kun bn
Reimaakin oikein monenlaisita.
roalun olevan kappale, kuvaelma,
hyvin onnistaa, niin kaksikin
Byaehnaa. Lauluja, joita kannat-ii
kuulla. Ja se naisten lehtikin;
Sölnft nyt olevan luvattavansa
iiimossa. Ja sitten sitä y.m. sitä
1 ihan siihen asti kun se tanssi
^ ja tanssia saa minkälaisella
iJtDlIa kukin haluaa.
~- No, kyllä sinne sitten men-iän
jos suinkin pyörä pyörii.
Kyllähän sen pyörän sda
•örimään kun panee kaikki pillit
ki. . '
—.Hyvä, siellä sitä sitten tava-
Jh. Näkiemiin! — L T .
pailu^en alkamista pyydettiin, josko
"Voiman" pojat avustaisivat, ja pari
meidän poikaa sitten osallistuikin
kilpailuihin. — Pjyydämme kysya(
R. Pehkoselta, onko tämäkin hänen
mielestään hajoittavaa? . käsittääk­semme
se on toverlllisuuden osoit-^
tamlsta, että seura, joille el aika­naan
ole lähetetty kilpailukutsua, on
valmis avustamaan näin viime mi­nuuteilla.
Vai mitä? V.- ja u.-
seura "Nahjus" niinikään avusti voi-misteiukurssien
onnistumilta, lai­naamalla
välineitä yjn. Toveri A h -
tion mielestä se osoitti mitä par­hainta
toverihenkeä. Mitä sanoo sii­hen
Relnh. Pehkonen?
Miksi sitten on perustettu v- Ja
u.-seura "Voima"? — Se asia on
ulostettu jo niontakin kertf^a,, tn^t-ta.,
J tulkoon, vielä tämänkin' yjhtey?
dlesfiä sanotuksi, että "Voiman" ja.
seiiistö muodostuu osaksi niisiä työ-läisjsl^
r Jo.ti^'^J[P^^s^^^ vainovuosien ali
kana ' jpfttufyai' ' ej-pon ' täkäl. s^s,
Osastosta fadi^äalistnlelisen toimin­tansa
vuoksi, sekä heidän lapsis­taan;
osaksi niyöskin sellaisista, jot.
ka Suomen . pprvarilllnen urheilu­liitto
on aikoinaan erolttaniit työ>J
väen, luokkaUlkkeelle ;tekemäiasä toi­minnan
tähden jne.'— Nämät asi­at.,
olivat esillä m.m. Labor Sports
IJnion neuvottelukokouksessa Wau-keganissa.
lU. heinäkuuUa 1927, jos-sa
C. S. T. U. L : n edustaja H. Sula,
syytti Soo'n "Voimaa" siitä, että
olemme muka kilpailleet kaiken
maaihnan lahtareltten kanssa. Vaa-?
dlttaissa todisteita tuonlalslhi syy­töksiin,
kävi hän noloksi, mijtta
mainitsi sitten jotakin I. Järnefel-tistä.
Me selostimine silloin jo
kantamme ja lausuimme mielipi­teenämme,
että sellaiset urheilijat
— kuin esim. I. Järnefelt — jotkaj
eivät toiminnallaan ole loukanneet
työväen urheUuliikkeen periaatteita
ja pyrkimyksiä, emme voi heitä
syyttää emmekä estää heitä silloin
kuin he vapaasta tahdostaan halua-^^
vat olla mukana urheilutoiminnas­samme
jne.
Soo'n "Voima" on yhä edelleen
samalla kannalla millä se pn ollut,
kin. Me käsitämme, että työväen
urheiluliike on onnistunut tehtäväs­sään
osoittaessaan sen tosiasian, et­tä
työläisurheilljan paikka on sen
lAPPU" kevätjDlkaisumme
H&alsiin kokoa on huomattavasti laajennettu»
lifyttäen nyt enemmän juhlajulkaisulta
kuin koskaan ennen
mlhltiiain täo taiidca tSmä *^päS!Ci
tineh linja oticntautuu". Voimme
myöskin todistaa sen. ettei C. S. T.
U. L : n syytökset J<dituneet mistään
muusta icuin kateudesta, koskiapa
he •^apaus"-tel«Jes^*n hyvin'l(4sw
tavasti, tummenrietian kurjalmln,' i i :
moittivat :kuinkä' "Kasan" kaarU on
nj^t vahvistunut, kim m.m. huomats
tu yleisurheiUja L Järnefelt on y h ­tynyt
Sudburyn "Risaan".
Edellämainitussa l i . s. |J:n ko,
kouksessa tulttta siihen johtopää­tökseen,
että el V.- ja u.-seura
"Voiman" toimUita ole missään ta.
pauksessa ollut työväen urheiluUlk-ke^
e hajoittavaa — gäinvastom.
C, S. T. U. LUton edustajalle an>
nettiin sellaiset evästykset, että e l ­leivät
he nihi pian kuin mahdollis­ta
muuta Uittonsa sääntöjä sellai­siksi,
että tämänlaiset seurat kuin
Soo'n "Voima", voivat siihen lUt-tyä
seuroina — niin L. S. U. ryh­tyy
asiaan uudelleen.
Canadan S. T. XI. Liitto hyväksyy
nyt kylläkin jäsenekseen vaikkapa
"tuplajuulalsen" yksUönä. mutta
ei seuroina. Kapitalisti pelkää jär-jestyneltten
työläisten yhtelstohnln-taa.
mutta el pelkää heitä yksilöinä
—. Mikä yhtäläisyys!
Vilmeishnniät vuodet ovat osoit­taneet
meille sen, että C. S. T. U .
L. on ollut kovakorvainen Labor
Sports Union keholtiikselle. LukuU
sia lankeemuksia olemme huoman­neet
kyseessä olevan liiton jäsen,
ten keskuudessa.
Kysymykseen, miten suhtaudum­me
Suomen työväen urheiluUlkkee-seen?
Jos tilanne Suomessa on sa­ma
kuin täällä, että työväen ur.
heUulllkkeen nimellä toimii Järjestö,
Jonka jäseniksi ei pääse puhtaasti
palkkatyöläisistä muodostunut v.- ja
u.-seura, hiin käsitämme vainottu­jen
toiminnan taisteluksi sortajiaai^
vastaan, kylkivatpa he sitten millä
nimellä tahan?a. itanje pyri tämän
selostuksen nojalla ajamaan mitään
määrättyjä tarkoitusperiä, mutta
katsonmie olevamme velvolliset vas­taamaan
meille tehtyihin kysymyk­siin
Ja samalla torjumaan valheel.
liset J aiheettomat syytökset.
Sault Ste. Marie, 30 p. maallsk. 1930
C. T. K. Liiton Yhdistyksen
y.- Ja u-sevira "Voiman"
puolesta
Yrjö Kovero Eino Luoma
(puheen j.) (kirjuri).
•
EDELLISEN JOHDOSTA
Periantalna, huhtik^4 >p:nä.FrL. Ami\ A
Olemme, antaneet lehdessämme t i .
la edelläolevalle "va5|;ine.ell^" koska
halumme ' o n , että : lubiljpillemme el
jälsi mlt^^n ep^elyyyttä. aslolbht
nähdep, Jo^ka ko4;eyaV työläisten
riveissä esiintyviä h^trastuHsla.
Mikäli allekirjoittanut esim. Soon
tuplajunJalsseHran,. - "Voiman" . syn-?
tyä tuntee, piin pitäisi sen olla en-tlsten
"Vesan'' Jäsenten perustama
syystä, että häUle henkilöille oli
vilmekslmainltussa seurassa (Joka
seura kuuluu liittoomme) tiiUut Jol­tain
kahnauksia "Ves^n" Johtavien
tovereiden kanssa. Syitä en tunne,
mutta seuraukset sensijaan ovat sei
västi näkyvissä. "Voima" on synty­nyt
Jonl^nlalsena häjoltusseurana
siitä ei pääse mihinkään- Sen jö
osoittaa sekin, että se Qp myöhem:
min perustettu kuin "Vesa". Soon
kokoisessa kaupungissa en usko kah­ta
suomalaisseuraa tarvittavan. Hy­vä
jos kaupungin työläiset voivat
yhdenkään seuran kunnollisesti hen­g
i t ä pitää. — Tässä ^9lassa ei sila
aHekh-Jolttaneen kontoUe voida vai.
hetta merkata.
Mitä tulee siihen seikkaan, että
voimalalset" ovat auttaneet jois­sakin
pahilkllpailuissa "Vesaa",
täydentämällä jonkun sarjan, ei voi
muuta kuin moittia "Vesalaisia"
sääntöjen ilmeisestä ri^oiftlsesta.
Liittomme säännöt nim. ntääräävät,
ettei liiton atalsten seurojen kil­pailuissa
saa kilpailla ihtiut kuhi
Uiton jäsenet. Toimelta puolen ei
ainakaan allekirjoittanut voi myön­tää
mlksflcään erikoisekd "kredttUk-si-
"Sötaudfe- sitä. että se •^atoÄö*^
miehiään Uittomme seuran, "VesatfV
kUpaUul(bin(. MahdolUsesU se oli
toverUUnen tekp ''Vesan" jäsenlf
kohtaan, mutta ' aUekirJqittaneen
mielestä sotu seUainen kaikkia jär^
jestöfeiätöksiä vastaan siksi, että
me' pyrimme saamaan- työväen mr^
heUulllkkeen terveelle toverilliselle
pohJaUe, Jossa kalkki työväen ur-heUulUkkeen
periaatteet tunnusta­net
kUpaUivat tasavertaishia tois­tensa
kanssa, eikä minään siyusta-;
pähi "auttajhia". MoneUa tavalla
porvariston apuna kunnostautunei­takin
pyrkU riveihimme saja^hmäi-sestl
harva se päivä, mutta lieistfl-
Hnme huoU, sillä käsitämme hyvin
minkälaatuisia "auttajia" he ovfit.
Mitä tulee "Nahjuksen" väUnel-j
den lainaamiseen volmistelukurs-j
sellle. niin sekin on yhtä mltä-l
tön ''pointl" toverillisuuden osoir
tukseksi. koska kerran sitä ei mil­lään
muulla tavalla osoiteta. Vielä
vähemmin aatteellisesti kannatetaan
työväen urheiluliikettä.
Soon "Voiman" perustamisen tun­nustetaan
edelläolevassa "vastlnees.
sa" Johtuneen siitä, että eräitä työ­läisiä
muka oli joutunut eroon s.s.
osastosta radikaalisuuden vuoksi.
Olisi voinut tuon maininnan tehdä
hyvin "vastineen" alussakin, jossa
allekirjoittanutta koetetaan naula­ta
valheesta seinälle, että olen vält­tänyt
"Voiman syntyneen hajoitus-seurana.
Ensikslkään en usko lainkaan, et­tä
mainitut "Voiman" perustajajä­senet
ovat Joutuneet eroon s^. osas­tosta
radikaalisuuden vuoksi. Kun
nykyään tarkastelee L W. W:n y-leistä
politiikkaa, jos s i ^ voi edes
seUalseksl nimlttääkään, niin siellä
el löydä suurennuslasillakaan ede9
rippeitä radikaalisuudesta. Ihmetyt­tää
sen vuoksi, että tällä ajaUa olL
si tuplaveen liike puhdistunut por­varien
vihaamasta Tadikaalisuudes-ta,"
ja stksi tulee ajatelleeksi, ett»
sellaista siinä liikkeessä el enää
ole oUutkaan "VoÄnrSi" perustämls-aikolna.
Meille. tääUä Canadassä ei kuulu
mitä yhdysvaltalaiset ovat päättä­neet
ja mitä joku "omilla eväil.
lään" matkassa olev_a_Sula on sikä­läisen
liiton konvcntsioniissa v. 1927
puhunut. Ne eivät velvoita meitä
mihinkään. Liittomme toimU jouk-
Hojärjestöna ja sen lakina ovat
Joukkojen omissa kokouksissaan te.
kemät päätökset. Sitäpaitsi, "yas.tl-neen"
kirjoittajille muistutan tas­su
yhteydessä v. 1927 jälkeen' Y l i - '
dysvaltaln työväen urheiluliikkeessä,
elettyä aikaa. Siellähän juuri I. w J
W:n kontrollin alaiset seurat ja nU-'
den johtopamput yrittivät hajoitta!^'
kokq työväen urheUuliikkeen, päa4
S T. V. mtto hyväksyy nyt >yUä.
kin Jäsenekae» vaUckiQta * t u i i i a ^.
laisen' yksUöhä, mutta ei seutol-na.
KapitaUstl pelkää JärjcstyneU
den työläisten yhteistoimintaa, mut­ta
el pelkää heitä yJ^sUöinä. liO»
yhtäläisyys!» — op Uevlmmin saaoM
tuna suuri tyjunyydeä osoitus, ijos
käytämme vertaustanne sahianmu-;
kaisesti, niin meidän kysymyksem^
me olisi: tunnustay<Ju^tekb te to.
dellakin moisella vertauksejla työ­väen
urheUuUikkeen Ja samttii» Ca.
nadan suomalaisten työläisten ur-heiiuluton
järjestyneeksi^ vihoUisek-sl?
Siksikö te h^^uai^tt? eeuroto^
päästä lUttoomme, (?t|k volsli^ voi
makkaammta kaivaa urheilulUk
EBXÄttX ANKALtA JALAT AtlTA
ms
keemme elinjuurla ja saada siten
hajaannusta aikaan?
Viimeinen lusuntonqe "vastlnees.
sanne" Suomen työväen urheUuliik­keen
sisällä olevasta krUsistä Osoit­taa,
että sikäläistä tilannetta e^te
haluakaan ymmärtää. VertaamaU
la sitä Canadan tilanteeseen, ospit-taa,
että haluatte kiertää Jcokp ky,
symyksen, siUä tUanteeUa Suomes­sa
ja Canadassä et ole mUikäänläi-sia
yhtäläisyyksiä slkfii, että tääUä
on tähän asti pidetty häjoitukseen
Ja myyräntyöhön taipuvaiset ain^k.
set ulkopuolella Uiton Ja siten säi­lytetty
liitossamme tiukka yhtenäi­syys.
Aiheetta enempään, toverillisesti
Relnh. Pehkonen
....-•^taistelu jatkuu. Kapitalis-
^.p-jestelpiä ajautuu yhä suu-
Pil6 ristirUtolhin. Rilstäjäluok-tiiiitee
tuhoutumisensa päivän
ja työväenluokan kes-aavistefeva
luokkamme
>^ -nousua nekin. Jotka tietoi-v^
vät voi käsittää mistä Johtuu
ttä historiallisen tehtävänsä suo­mit
kapitalistiluokka on saapu-a
"latainsa päähän". Näin kau
'^J[*P'taIistisJssa maissa. Tämä
Oteee luokkataist. kiihtymistä
.määrässä, että vain "muodon
f. Ja palkkapaimenina työväs
m keskuudessa- hääränneet
^ ia pienemmät Johtajat' t>e-
«fna jTlttävät löytää pak(>.
-taisteluista loikkien porvarien
;"^.tai Jäniksen tavoin yrit-
T>istää päänsä pensaaseen",
a samalla työväenluokan kes-
»to työntyy esUIe uusia voi-
*s on väsähtäneitä j a epä-f
sortuneita, niin nUden vas-on
myöskin nuoruuden
tarmokkuutta Ja työvä-aiunlle
taisteluille antau-.
^ 5ita kuvaa VaHm.juU;^-
'luokkamme Uput Ja nurai
!^^»a«su Jäntevät kädet vala-kohotettuina.
Kfevät ja
l^u}^""'^^ maaUman histo-n
«rkUUsmimässä käännekoh­dassa
ja nuoriso, jonka sydän sykkii
työväenluokan vapaiis-aatteille ...
sellainen kevät ja sellainen nuo­riso
kuuluvat toislUeen.
Koko Vappu-julkaisun sisältö ku­vineen,
kirjotukslneen ja runoinen
kuvastelee sitä kUhtyvien luokka­taistelujen
aikaa, jota elämme ...
40 kirjotusta ja runoa, 60 kuvaa
onhan siinä sisältöä! Julkaisun klr-
Jotuksla lukiessa ja kuvia silmäil-lessä
tuntuu, että ne koskettavat
työväenluokan elämän kalkkia puo-
Ua. Erikoista huomiota kuvissa ja
kirjoituksissa on annettu sUIe maaU
le, jossa työväenluokka paraikaa r a ­kentaa-
om'aa, rUstäjlstä vapautu-nutta
maaUmaansa keväisellä in-nostukseUa.
"I^ssä luettelo kevätJtU-kaisumme
sisäUöstä:
Kone Ja työläfsef, kirj. K. A. S.,
selostaa miksi koneiden ja työläis­ten
suhde toisiinsa on kolpnaan
erilainen kapltaUstimalssa kuin työ.
Iäisten itsensä haUitsemassa maas­sa.
Ja missä on erotus.
Kultaa—Kaitaa—Kultaa, kirJ. Sa.
kari Kankaanpää. Kirjoitus on jän­nittävä,
ei kek6l^!Ulä keksitty, vaan
todellinen kuvaus kuUanetslntä-fet-kestä
kaameankuuluisaan "Kuole­manlaaksoon".
Tuskin on sen ö r -
Jottajan kynästä koskaan parempaa)
palaa lähtenyt. Mutta tämä onkin
hyvä-
Kommnn^smi, runo, kirj. M . Ruta­nen.
Sitä runoa lausuttanee Vap­puna
monilla juhlilla.
KiunookselUsten tmioi^en fähem'^
mät tehtävät Yhdysvalloissa. kirJi
T. N. Vuorela. Järjestymiskysymyk-sen
tärkeimpiä selostava selvätajui-nen
kirjoitus,
"KeUyJcomppianlan Urvestehdas",
klrj. Jussi, kuvaus yhdestä kaa-meimmista
työpaikoista, Joihin Suo­mesta
rikastiunis-unelmissa Amerb
kaan tulleet voimaa ja tarmoa uh­kuvat
miehet Joutuivat. " J a niitä
muisteUessa " V ä l ä h t ä ä mieleen kuva
siltä miehestä, joka rikkurien vär:
vääjänä riensi työläisten surmaa-jla
auttamaan ... omituinen sat­tuma,
että juuri sellainen mies on
saanut kunnian esUntyä myöskin
Suomen valkoisen hallituksen edus­tajana
. . . palkittu Valkoisilla ruu­suilla
Ja listeUlä," sanotaan klrjo-tuksen
loppukappaleessa.
Kimppu nokkosia, kuvaus Suomen
vankUelreillä, kIrJ. Magnus Raeus.
AvioUtton pemstelsta, kU-j. K.
Hokkinen. Kh-jotuksessa osotetaan,
että avioliitto ei suinkaan ple " j u ­malan
säätätn^" al.n«^ti samal-laisena
pysjrvä laitos, vaan ovat
avioltittoumuodot muuttuneet
muuttuvat vastakin yhteiskunta-ta-loudelUsten
seikkojen vaikutukses­ta.
Luo -lippumme ylvaao! Taistelu-laulu,
kirj. Magnus Eacus.
Rakennustaiteen kehitys Neuvos,
tofiltossa, yksi kevätjulkaisumme
kaikista ralelenkUntolsimmlsta kfa--
jotuksista. " Kirjottaja, Eino Salmi,
joka itse asuu ja typjkentelee Neu­vostomaa^*,
opaa asian selostaa Jo-kal$
eUe ymmärrettävällä tavalla.
KeneUe^ työläiseUe el olisi mie­lenkiintoinen
kysymys: MUIaisia a-suntoja
ja millaisia julkisia raken­nuksia
ratoentavait .itseään -varten
tarkoituksenaan valjastaa Yhdysval
tain toveiililtto palvelemaan Jonkun
vissin ryhmäkunnan etuja. Toivot­tavasti
eivät lukijamme ole Unhot­taneet
näitä muutama vuosi sitten
sattuneita tapauksia.
-Yhdysvaltain työväen urheiluliik­keessä
tapahtuneet ryhmätappelut
muuten osoittivat päivänsel västi,
että liittomme jäsenistö ,jo v. 1?!27
oli oikealla pohjalla suhtautumisesi,
saan hajoittajina l.w.w.'Iäisiin seu->
roihin. Meidän on nim. vaikea u.s.
köa jonkun vilpittömyyteen kun teot
osoittavat kaikkea muuta, mutta ei
reheUista halua rakentaa työväen
nrheUulUkettä.
Mitä tulee toveri Jämefeldin liit­tomme
-jäsenyyteen hyväksymiseen,
niin on suoranaista asioiden vääris-teiyä
puhua, että hänet olisi hy­väksytty
noin vain suoralta kä­deltä.
Jokainen urhellulllkettämme
seurannut tuntee hyvin asian ja
tietää, etä hänen täytyi olla lii­tossamme
kUpailukelvottOmana yli
puolen vuoden ajan siltä syystä, et­tä
hänellä sattui olemaan noske-laisen
poUlttisen tasapalnotaituri.nj
Pullin, antama suositus Suomesta,
jota lUttomme el hyväksynyt pate.;
väksl. Tätäkö "vastineen" kirjoitta-jait
kutsuvat kateudeksi?
Teidän vertauksenne — "Canad^i
Uutispoimintoja
Piiska heiluu Suomessa edeUeen.
kin. siUä TUL:n noskelalsjohto on
antanut jälleen ulos ultimatuumin
Jossa määrätään liitosta soitetta­vaksi
satakunta yksityistä toveria
Lisäksi kieltää liiton Johto yhdek­sää
piiritoimikuntaa käyttämästä
TUL:n piiritoimlHunnan nlnjeä siyys-tä.
kun nämä piirit ovat vasemmia.
tolaisten yhtenälsyysmtesteh 'kfasls.
sä.
Vioiette Morris, eräs ranskalainen
urheiluneitonen, hylkäsi äskettäin
hameensa ja alkoi käyttää vakinai­sesti
housuja. Tästä kimpaantui
naisten urheiluliitto ja eroitti hä*
net jäsenyydestään. Vioiette vetosi
päätöksestä tuomioistuimeen, mntta
tämä tuli sellaiseen päätökseen, et­tä
neitonen oli menettänyt Jäsen-y.
m. oikeutensa liitossa hylkäämäUä
hameensa ja esUntymällä housuissa.
— Vioiette on siis vähän omituises­sa
asemassa.
Torstaihin mennessä oli kisalal-sia;
ilmoittautunut iseuransa ensi
viikolla alkahilDi kftnsalltsUniipalni-kilpailuUiih
i kp^osjiaista.ii6io 1*0ttäa
tulla osanottajiin a i»ähden;f€nnä*ys.
kilpailut, sillä muilta- paikkakunnil­ta
pitäisi ennakk<>tie|oj^ii paukaan
saapua ainakin kymmenen osanot-
• o •
Jokohan kaikki Canadan TUL:n
suomalaiseen* Jaostoon''kuuluvat seu­rat
ovat' kääitblteet liittokokotis&sf.
at? Liittokokous, ^ kuten'< tunnettua,
alkaa Sudburyssa t.k. 13 pnä.
Hyväksi aloitteeksi voidaan sa­noa
Timmlnsln ilon järjestämiä am-mattikuntahi
välisiä kilpailuja. Nyt
kevään tullen tulisi mulliakin paik­kakunnilla
järjestää samanlaisia
kilpaUuja eri lajeissa. Sellaiset jos
mikään vetävät uutta voimaa k i l -
patanterlUe.
Suomesta
'OLLOS HUOLETON
työläiset päästyään valtaluokaksi?
MyrSky-yö, runo, kh-j. Kustaa Ha-koliioma.
Siirtolaisen herääminen, nimi­merkki
"SUrtplalsen" runoilema yh-
«enveto elämänsä kokemuksista.
Buttessa kaksikymmentä vuot.
la sitteii. ^Ikaisun pisin kirjotus,
kirjottanut J . F. K . . Klrjotukses-sa
eloisasti ja työväenluokkaa kohtaan
Niistä vedenalaisista yenelstä, jot­ka
ovat rakenteilla Crlchtpn-Vul.
can Osakeyhtiön Ja Hietalahden
Sulkutelakka Ja Konepaja Oy:n teh-tallia,
pitäisi ensi kesänä valmistua
kaksi.
Toverukset, "KorvcnpQjan" kuvaus
metsätyöläisten eläm^tä.
Palvelijat ja herrasväki, kirJ. Evi
Suvanto. KirJotuksessa osotetaan
kuinica paikkansapltämätön on jut­tu
"tasa-GUTolsuudesta" Amerikassa.
I^irjotukseen on poimittu herrasvä­en
Ja palvelijain suhteita määrit­televiä
kohtia eräästä "Book of E t l -
quette" nimisestä amerlkalaisesta
uhkuvalla lämmöllä kuvaillaan.' l^-äytöstavan ohjekirjasta, jossa luok-culnka"
"sosialismi nousi valtaan"
Juttessa ja kUinka siellä sitten ta­pahtui
^'sosialismin romahdus". K i r -
otus on erittäin opettavainen kap­pale
työväenliikkeen historiaa, piir­relty
pirteän pakinoitsijan kynällä.
Aukenee ulappa aava,, runo, kirj.
K. H—ma.
Käy rintamaan, runo, kirj. Mag­nus
Raeus.
Osnnstoiminia — päämäärä, vaiko
välikappale? Tämän pätevällä ta­valla
osuustoiminta-periaatteita sel­vittelevän
selostuksen on kirjotta,
nut Wm. MarttUa» Siinä osotetaan,
mikä on työväenluokan osuustoimin­nan
tehtävä, ja myöskin sen mah­dollisuudet.
Myöskin siinä tehdään
selväksi Jrommunistlen suhde osuu;;-
toimintaan.
Järjestpknrfeta, klrj, K. Heino,
hieman historiikkia^ Ja. asian peri­aatteellista
~ selventämistä.
"Nlhllfeat". Monet ovat kuulleet
iwpn sanan, mutta harva tietää sen
todeUista tai*ötusta. Tässä kirjo-tuksessa
Yrjö Sirola kertoo "nihl-J
listeista" sellaisina kuin hc todella
esiintyivät Venäjän vallankumous­l
i i k k e e t . Kirjotuksen luetfuaan
ymmärtää kirjptCaj^ loppiisianat.'
Yhä uudfUeejn kannattaa käydä ot­tamassa
orppia, intoa, «voimaa edel-läkävijäUi
esbnerkistä."
Vangin laulu, syntynyt tsaarival-lan
terrorin aikana, suomentanut
J . V.
karaja herrasväen ja palvelijain vä­lillä
vedetään niin tarkasti, että e i ­pä
sen pitemmälle kukaan osaisi
mennä.
Palvelustsrttö, runo, klrj. Ritolan
El Jas.
Nouskaa Jo, runo, kirj. M. R u ­tanen.
Vapaalle KarJalaPe omistettu ru.
no,' kir. Lauri P(^|ola.
Varpuset ja klssamlrri, rimo klrj.
Ritolan Eljas.
Sudet, kuvaus työläisen elämästä,
kirj. V. Pyötslä.
Koneiden pyörät seliiomaan. Juh­laruno,
kirjottanut Alex 6.
"Tag Day", klrj. "Evi", pikku pala
lakkoäviistuksen keräystä toimitet­taessa
sattupee?it« katukohtauksel­ta.
'. Bfaallakniin Sin päivän mielen-csqiukset,
kirj. D. Vb^hko. KlrJotuk.r
.sessa selostetaan, mistä johtui mai­nittujen
työttdmyy8mieIeno5btusten
yllättävä suuremmoisuus.
Poliittisen vanifo pakomaUuMsi.
muistelma pakolais-<selkkaiIt4feta,
kirj. nimim. "Jusupoff".
Bahavallalle, riino, klrj. "Korven-polka".
Kaivosltyliin mM-biaPf kirJ. nimim-
"Pbju Poju'^, mkutlava tarina, fcatl-rUisti
kerrottu-
PnnaUei ntnsnt, runo, kirj. Alex
VUme kuussa pidättivät venäläi­set
rajavartijat TwUoeUa_kaksl suo,
malalsta kalasUtjaa.' Tapansa mu­kaan
tekivät porvarilehdet tästäkin
pidätyksestä oikean ryöväerlhlstori.
an. Kannaicseh rajakomendantin
toimittamissa Ikuu^usteluls^ on kuU
tenkln-^lvinnyt, että kalastajat o l i.
vat ylittäneet rajan ja pidättämi­nen
tapahtui siis NJllton' alueella.
NfJORIA SVBUTTQ^flA"- VARO-T
p r t U SÄLÖISISSÄ " J I T M A X ^N
PILKASTA"
Salolstea Pattijoen Ja Vihannin
käräjillä sakotettlbi Sälöisten Maa.
työväen osaston Johtokuntaa sUtä,
että fee oli Järjestänyt iltaman saa­matta
asianomaista lupaa. Lupa oU
kyllä haettu, mxltta se el oUut ehtU
nyt mainittuun tUalöUuteen. Myö­hemmin
luvan saapuessa oli se ollut
kleltehien. "Tästä sat johtokunta sak.
koa, 7 henkeä, 150 mk. kukin.
Samassa lltamatilaisuudessa oU e-sitetty
Luppovaaran Iskoh kirjoitta,
ma näytelmä "Nuoria suruttomia",
jonka polUsi sitten keskeytti, koska
näytelmä muka sisälsi "jumalaii
pilkkaa". Tästä esityksestä annettiin
johtokunnaUe varotus.
QttQ Kfi^lvitsa;
Punainen suomalainen lentäjä saa­nut
surmansa
Maaliskuun 7 p:nä on suomalal,
nen punainen lentäjä, tov. Otto
Kalvltsä saanut lento-onnettomuu­dessa
surmansa. Onnettomuus pn
tapahtunut Jakutian tasavallan a.
lueelia.'
Xicnlngradin "Vapaus" kirjoittaa
tapahtuman Johdosta:
Tieto toveri Kalvltsan kuolemas.
ta saapui odottamatta, huolimatta
siitä, että tehtävä, Jota hän tällä
k«rtaa oli suorittamassa, oli vaikea,
taitoa Ja voimia kysyvä. Usein en­nen
oli toveri Ii:alvltsa selvinnyt
rohkeilta lentomatkoiltaan kaikin
puolin onnellisesti ja oltiin varmoja
siitä, että niin tapahtuisi tälläkin
kertaa. Mutta kävi toisin. Toveri
Otto Kalvitsa kaatui sankarina so.
«ialismin rakennustyön rintamalla
hänelle uskottua tehtävää suorittar
essaan.
Toveri Kalvitsa oli mies sekä so.
dan että rauhan toimissa, kelpo puo.
luetoyeri, eturivin taistelija, Joka
stjörittl hänelle uskotut valkeatkin
teht$vit täsmällisyydellä Ja uljuu:
della. V. 1919 taisteU hän Suomen
luokkasodan rintamilla Suomen val­koisia
vastaan ja sen jälkeen Neu.
vostollittoon siirtyneenä eri rinta­milla
kansainvälisiä Imperialisteja
vastaan. Kun Neuvostoliitto oU voi­tokkaasti
suoriutunut ulkoisista v i -
hoUisistaan ja saattoi alkaa valta-van
' sosialismin rakennustyönsä,
siirtyi tov. Kalvitsakin sosialismin
rakennustyön rintamalle, ollen Jat-cuvastl
hänelle rakkaaksi käyne0s8|(
^entäjän tehtävässä, suorittaen m.m.
nionta mainehikasta Ja tulosrikasta
matljaa Pohjoisen Jäämeren tutki-mustnatkollla-
K i l i n kunniasta
inlehm ja to&§|S* Juurt "näiden
suoäxalaisten ^ ö l i j^n «^»ästa kes-.
kuud«ta. sa. ^ l§gM^ ; ? l ^ ' e l^
hallen onnistumaan, * •
"iVidenhäköisestl''^8tk»men> porvari.
|alse^ työlliset ^^firullä m & t - '
la voivat Joutua työVlenluökan v a l -
lanknmoulnittBfeijMi / ^ p ^ n Sli>i|it?tt<
kemi)e«l. Btt)j» fiu9|99B-^^p^ tle-t&
m sen, ^tt^ iieidfri «4i»ottaW#-
Unsa työlälstensä pHnaajOJg^ la
tappamisissa monella eri tävidla,
lankeaa kenw' UUntbon ^pfilvä Suo­men
työvs©nv?|i0 luomtofet^iivp
e<es5&; ^ a ' k ^ s^nyt J^^y^VÄ
Suomessakin alkaa k^ypaään Vipaa-vaksl
pmariett^^^sletäMäJ^ih^^
tba-ja .joinutitta vötäfcni^niih ovat
he pkpit^tu^ Vrittäi^ln-Äite^-
sa saadakseen "^tultiiÄ^ÄifeMj^
muuksfen»" edelleen' -silllyttämlsekal
Joka puolelta; nilss? vsJri' surtift^fc
sia asustaaV'äatrföih tietjitt tilaitelee
Suomen työvHÄiildokkä;'ittä uÄoimS::
malBtiiten' tyOläSitdveilen apb öUsl
heiUe paljon - oUcetiiiitampcua kuin
porveroUle Ja nölh ojleh me-suqatt-laiset
työläiset tässäkin' mäas8ir'jou.
dumme vkUtsemaani^- krnnji»^ «nM,
dän on avustettava. Jos'nimittäin
volmmp avustaa,- euoiii«n t»r»«rel-takft
valko työ»M4är •
Meuifi tyW»U5t»c. ainakin ijuurim-malle
osalle öh sejvi^nii se
toelasla, etpi. tyÖI^Ji<?yereJtfimine
m?J«Jj|in on a u t e t t a v a i ^ ^ l ^
vohnme, eikä i)orvareita. jo)ka ^Ch-messa
asuvilta työiätistoverelltamme
ovat jo lukinneet ei ainoastaan kä­det
Ja Jalat, vafin myös auunkin,
niin pitkälle kulH'M JielUe on ollut
mahdollista. SlJiä o n h ^ suurella o-salla
Suomei^ työläJsistÄ, JoUta vii.
me vuosiien aikuiii ov&t BUömelita
ulkomaille'^Urtj^eet. tUOMessa' muis­tossa
Suora«\ porvariBtt J«-heidän
apurionsft Julmuudet tjtö)«is|Häh
kohtaan. Joten i o n i l v a n lubimollisr
takin että önopien ty^vfte^t^, «iin
sleUä kuin ulkdmatU^kinr aU^v^t
tuntea velvollisimdvilt^^ »UtUi at"
noaataan työlttfalÄi io^ <»vat VfnU
avun tarpeet. J^ nWnpl|^^ käiln-tävät
seMnslk ^opten »i?|yar^}lle
heidän epäo)|teutetm«|. Jutow)v$l^
tansa tukfiifllfyrl^yKsissjiön. • I
Siis s^Q^^^ t^muti^ mytr
m olevan a* < p t f s ' ' ^ äT |?^lis|cr
maansa rajaln' MUjöpHQ^UäMn asu­vat
suQni.9iaJ9et, iojtÄ'«Jn PlkKl^n
noin l\$ osa ^uoriira- Jt^ästa"; vjsl-mu
sAurakuatai&lCKui
ta. y a ^ - pe|iil?^r^
set .n,. . . ..
tansa allo Js tfUkHlÄ' ^ Ä f t t t lqp»it?r
si l^ei#ii!«W ? u u t o Whtiti^^^^
iolmitriöata omqih ^<^(ivften?ltioickan-sacdukisl.'
"A"
Haluan t^s^ mainita muutamal­la
"sanalla omista kokemuiuslstani
käy(te«ftn| mtitfi^ Icanfi» e^pnifs.
ea Joku yvo?( ^|t^ji9«n 4»' JMuttiiani
siellä noin 7 kulittäuttd, jolla ajalla
tuUn näkemään ^ t » ' ia toi^tol' sii.
täkin, millä' lailla 8i«sllä"Jo^m. VI.
kdut^ siellä
niin iiUB^Idiliti.^^^tt^
iaas j^ihame Mi^V'"
rOtkam i%V^^
mieheltä''' ^äfil
nUn 09^ fw'^4J
set sarvensa
tiulta- Iclellettjin {
ate^tlto ^l(4t&y^''''
oim Jö .pit|5öm ¥rm..,r.«
lyhyt keskustelu. Sa|to)o^i
helle että olen Jo iiilf40
•'M
niin oUeh kait. QI^KI ' Ja' ytfriM
— NUn'kyM&,^ir<itiuU
Vaan kun et ole^canänmin' i
n i i n ' on ^ nyt-W<ifrftet^».v'-*
tiain iiii|ien, että i^^-^^^^^*-
Jps vain yali^Q' ^ t |
seen inlnjm 4,|i«" '
ni, Ja' GÖolh kyc
kaa Ja inl)dcas'
kirjaani 'mlÄoin
iBskutsuntaän sakvuttiiv
ta-ultamaattmninsa; : kanssa»;
sanoi, ettei nyt^en^äntAririiäe;
tällä mftärftyiEseliiij "
si, että hän öttaä /
Wr4Qi^tfak«eei^"'i'
tö^l^ i l l J^syy>il|9>
m&täihtä
mhiulle 3 viikoii'
V&'-äpfV sanoin Ja'jal
vitMtbn. Tlfeto '
itlilnniife vieljl - • • s^KT PBMr
n^^. että^
s»iip)i^ {fOtUfttkut^tiitt
sijttän- mw^t^t-'^^
eieUä et^inme
IMM nytJirapiBtt^--
p^u^b^n^i^aSla^ls^' f^ple^r ih^sbtti -iiihtaanniitv vöri«n_ : s i t ä - ^ l ä ^ ^ ^ ^ ö i
tilri. Saavuttuamme Suomeen Jpu- ^»^^'Mn. 9^
juh aatttipöivinä W2«. Ja mijcä vie- r r r^'^^'
lä pähintÄ mm^*^mi^imm^ Sj^^^t
filmfin Ja luulot«tittlni ^ a ^ y i M
Venäjältä W9lp. mJaJMUa Sf «^«^««n ^»^'
nuueikittiin mm Wmi y^Pr
kin kirjaiii^uu» mm' attt
tutkittiin ^ mm<m pmmi. &JS^^M^-
TpleerUijäo ensi ttenM akm^t^ ml&teml^Äe^ m*t^a'^*t^yk^alM'^äÄ^Ä vm^^^^
kalkki WnäiW l^uSSS l^^Si^^^^^^m^
saastuttamat syöpälölfiet^^flekä" ole- u^^.»J^^S ^ ^ * ^ r ^
Joku aika sitten sain kirjeen Suo.
men herroilta, jossa ilmeni että o.
isin erittäin tervetullut noiden Suo­men
työväenluokan kiduttajain apu-rikisi
heidän ulkosuomalalstouhus.
saan. Kirjelmä siis selvästi toteaa
sen, kuinka tärkeätä Suomen porva.'
riluokalle olisi saada mitä lähem^
min toimia tässä. maassa asuvien
suomalaisten työläisten kesituudessa
leldän. Suomen porvarien eduksi.
Vaan ennen kuin he voivat ajatella-caan
suunnitelmiensa toteuttamista,
olLsi heidän saatava runsaasti asia-tetut
tautien bä8m.ity.in. jotka v o i - Y ^ l ^ s ^ * ^ • «
slvat valkpl^tft Supinf^' jitlata, tai ' ' '^/^'jil ' J - K M I J i?(
muuten Jollfiin t^valia alentaa sen •
sisällissodassa ja sen Jälkeen vUvoln KoululaDSet lakkÖUtl^^
hankittua ktinrilaa. Ja* sr^Bä mWtä
s.
muuan valkaLsu.aikana Suomessa
sattunut crflhdy.s.
Kevät-valta, runo, klrj. M. Ruta­nen.
Unohdettu hauta, runo turpeen
alla olevalle työläis-äldille, kirj.
jauri Pohjola.
Ikuinen maisto, kirj. A. Pulkka,
kirjotuksen aihe tehtaasta.
Kalmhtossa. runo, kirj. " K . H ."
Lapuan laki", nimimerkki "Tukkl-mjan"
mulstehna siitä, kuinka "ko.
:o Lapuan isookylä oli juuri jul.
mettuneesti kuohuksissa", kun tuk­kilaiset
antoivat köniin "hcrrajou-kolle".
"Pappi tobnitti äänestyksen", n i ­mimerkki
"Kulkutyömlehen" kerto­mus
metsätyömailta.
"Punasoturin jääbyväLsct", runo,
kirj. T. We8anen.
Kuvituksesta
mainittaessa sanottakoon, että jat­kuvana
pyrkimyksenä on ollut saa­da
se yhä llkcmpää työläisten elä­mää.
Viime Joulujulkaisussa oli sar­ja
kuvia petroitlp suomalaisten työ.
Iäisten kesätpimintapalkalta. Nyt
on Vappu-julkalsussa viime kesänä
hankittuja kuvia Pennsylvanian suo­malaisten
työläisten yhteisesti o-mistamilta
kesäkämpiköiltä. New
Castle'n lähellä olevasta "Saunaran­nasta"
antaa hyvän, käsityksen kak,
si suurikokoista kuvaa joista toi­nen
esittää piknlkkipuistoa Ja toi­nen
sitä Pennsylvanian oloihin ver­raten
ihanaa uimarantaa vedessä
polskivine ihmisineen. Länsi-Penni
i&ylvänian osunsfamUlta, Jossa sivu.
mennen sanoen el fanpatä, on use­ampia
kuvia, joista Isaunein on far-mikuntaan
kuuluvien teräst^öläls.
ten kaihojen esine, «auna, sen ylitse
Tuli tuntemaan omat aatteensa, (kohoavlne mahtavine tammineen.
kirj. " K . V.", kirjotuksen aUieena ja näkipä siinä sitä "hyvän Ja
vään sarjakin Kuuluvat kuvfit " T M k -
torelta 'Jlftimsep* UTfUQi^pelloilbir*
Ja kuva, Tyhf/fO^yivisf^^
'InmperJäUbä" |^uw»t«lee työsuto-nitelman
lukemista. NUstä^ talste-luista.
Joiden liautta tie työväen-valtaan
kuUtee. 0 ^ kuvia runsaasti,
sekä nykypäiviltä; et4a menneiltä a-joiita.
On kuvia viiiv^^fttm
l^lvMi ktiiufms^ J9 l9^t>4Ma^.
luisia, joitä kaiiUda ^1 vpl nivota
«äikseen msinltsi^an. "Kelly-
E^omppanian' ent. Idirvaiilelitaaa ra.
komitikaiisU: 0 9 T^O^J5«4P* V ^ P -
lehiteh paistaja
tai^fetn Äm-.,^, ,
kia meidän tytflftl8ten> pii
pien I^ijröja tultp^; ipör
vät jo. ktlristayat• me,»
kantapäähän '^^.mm.-0tt.^:}
puinkin stfÄyat* ' ' -
^äUi ölle^^^' -
b ^ ' ' ntthli
syivtä tuke»'^'
Keidäti ulkOsuomäi]^|ie$$..
bussaan. iauömisB^tii^^tk.'^'
myöSkin tarkoin tutkittiin'Jä kysoi:
tiih. että miksikä öl^nittie ottaneet ^. .
sen tai tänjäii ä*köteton Xi.e: Vuu- / S f ^ ? ! ^ ' ^y^%rT^P^
tenUn kohteiU tuolla laitokwll(^ f^^^^^r" "^il^f^iffe?^^
näytti olfevan töyk^iir Ja ?pW»lite«- tfajd,'^^ijÄ^^
asta, ei ainoastaan meUte, Vaan koululapset lakkoutulyäf «env ,
kaikille JotlS "«litä lä^ -slrittjrilt että kouiutotia ero^ttliiik^^^^^
pääätä. Toiset «entiiän nftftstetUih opettajaa; ' ' :f'
tulemaan ainakin Oit^^n midfi^si ^^IP^^ 'VMylv&t^
vartiointia, paitsi saleöoUiseJa voi 1°"'"*'*'*"^"^*®" ympärlua, vaM|!
l,ylmri%AnUm^^ S«Wt JÄkoittlVat heldätr POISTI
tänyt. Mutta ta<>? talsia Suoninen TO"! P??Myw;:
pahan tiedon puun"- pökkelöäkin k"va, joka esittää toT#l<s^^
maassa pltkäiläÄti. Tienhaarasta^ ? ^ ' ' " f * "?
Josta farmiUe kPlnnyiään. On by-vä
kuva. Joten Tcalkkl-seh nyt tule. ^f;»"/-™*".^ '
vat tuntemaan, eikä enää tarvitse ^ PO»s 6i«^ta,^mVtta
erehdyksessä ajaa ohi veräjän. Vie, öUtI tuli. Henkil(
lä on osuusfarm}Itä fieuraavat ku-t SW«|.
v4t: "Kansainvälinen Icesäkoulu", H- a i V - ; ^ « i . ' -
"Piknikki-moJakk^In" keittopaikalta "n3hiUstclstä. VIimcE
(vesikeikka jnyö^!), "Kelttopult^ jotuksen yhteydettä,^ myösHn;^^
täir salaman plifstbmat» ,
ympärillä "kuin 'dÖiiltT''ftärän khn^ ^ , _
ptis". ja pe^?n vakava kuva,
kokouksesta tammien alla. Jossa o- SIVHM^^-
suusfarmhi as(0)tf käsiteUään. Nuo ^
työläisten yhtjjsliarrastuksct ovat j5^^W^ttaä~ työBöriii
kilin vaistomaista pyrkimystä laa^ tdsten aikan»
Jempaan ja valtavampaan yhteiseiä- If^lV^ oj^j^ip^
mään, sellaiseen, jota Työväenmaas- 4ckiivlä ovjä* i
sia rakennetaan, Ja JostE^^tny^s on 4% »iadlälBii-Tt
Vappu-julkaisussa NeuvostöUitosta kfrJ»*«
hankittuja maintoita jnivl^ — nUs* ^ B n " _
tä mainitta^bont • BÖJO "eajmcn kir- ©n tV¥i»ÖI^'
jotukseen iUttyvät kuvat Uudesta mv!^
rakennustavast». Ja kuva, Jjop^a k^Yi)^ scli^^ ^f^^'"^
joukko talonpolKi». suoritta» * ^ yal9kqva
lunkirJotustV' • miiKlosta^ssk^n %o- aikaisesta pe|tWyllJWi» hyv4 #T
ncbekpilkalle pe^^tuva»: y;Welj*öo. ?äkuva. . " . - ' ' ^ -1^^
ntta. Saniäan* uutta'el&mKl'eslttä. JP
pua varten otettu ,'(nri(4cnv9 omi­tuinen
kuva,^ riakehaukset kuin rivi
ruumiskirstuja. Läheltä viimanalnlt.
tua paikkaa on suuriicokoinen <^vaIo.
«Ukin' mik^W-^^^
Vap^-jtHkfläsäst» käist - uuf^ ' *
Doylteri säveUK^,
fiBiplmiiMU^
iagW»^<; ja i^^ma^cötpj^^p.^^