Vapaus, November 17, 1927

              Torstaina, marrasko 17 p:nä—Thiir«, Nov. 17 No. 147 — 1927
f J
VAPAUS
T O I M I T T A J A T j
S. C. N m . T. K. CABISON. B- A . TENHOKEN, E- PEHKOJrnC
RiCUtercd u the Vem OfCte OcjtfttBeat. Otuvs, u tecoai eUm gutter. ^
VAPAUS (liJ>erty»
Tfca cmlr e d u of r i s o iA VoAas ia Cuud*. PobUAed la Sodbory, Onu ettzf HoaiMj.
TttAUSHINNATs
1 »k. t kk, nsa. Z kk. fl.75 j« 1 kk, %1M. — YIid7»»«J:oau» J« Snoa^ea icki n»oan«
«IkomaiU*: 1 rk. •«•«>. 6 kk. $ 3 ^ . 3 kk. «2J00 Ja 1 kk. «1.00. .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NauBaOmotakaet %lJt» kofta.-t3J03 kakai kertaa. — AnoliiuoonmeaoIIiaotskaet SOe. palatataoma. —
Kia(omDaueilawU>kj«i 40e. karta, « IM 3 kertaa. — SvnjmiOmatBkatt %IM Uxfa »2-«> 3 ktrtaa, —
ArtoCToiIaotakaet «2X0 kartt. » 3 ^ kakai kertaa. — Kiilo«I»otuk.« »IJ» karu. — Koolenun.Jmotok-
Mt «2J(0 kerta, SOe. Iitän»«k«a kiitoabnaeelu tai muMotlajlU. — Halutaantiedot ja «»otejIflxrtBkaet
tOe. kerta. «1.00 koina kertaa. — TilapäiaJlmotujiea ja ilaoiaaateottoarie» oa, »aadittaeaaa, Ialialatta»a
ibMlnihiou «titkäuea. — TJankaU, jpiu ei acaraa raka, «i laUa tähetUaää», paitM aa;amie»te», joUU
ukaoJoet.
Lefateea aiotal l l a o t o k M t p i t i i oUa konttorUia kello 12 ilme.iy«niapäi»äa edcliiKB* a r k i p i i T a B i.
Tapaiulea toasitMi'libaetx Bnildiaf. 33 l^roa :>treet. Pakelia S36V.
Vapasdaa koatttri: likartr Boildinf. 35 tomo St. Pobeil» J038. Poatioaote; Boi 69. Sudbory, Ont.
Ceaeral adrartiajic rauo JSe. per eol. Ineh. MioJmom ebarje lör aiagla iatertiaa 75e. tba Vapana
l i tka bait adTcrtiaiag jB«liBni ataonf tba Fiuuib Poopla jo Canada. ^ • '
Jaa ctta aUloia takania a«a vaaUDiU «aiimäUeea kirj«a»e«aae, kirjottakaa aodeUeea liikkaeohoitaiaa
iluella BiDalU: J. V, KAMNASTO, liikkeaoboiuja.
Aselevon vuosipäivä
Viime perjantaina tuli kuluneeksi i alueilla. Noilla alueilla imperialis-yhdeksan
vuoita siitä, kun tehtiin I lisesta luokkasodaksi muuttuneessa
aselepo, mihin päättyi viidettä vuot
ta kestänyt imperialistinen maail­mansota,
tuo kansainvälisen kapita­lismin
synnyttämä hirvittävä jouk­koteurastus,
jossa murhattiin, haa-votettiin
ja tavalla tai toisella elin-iakseen
rujottiin kymmeniä miljoo­nia
kansainvälisen työväenluokan
jäseniä, miehiä, naisia ja lapsia —
siksi^ että Saksan ja liittolaismait-tcn
impcrialbtiset kapitalistit olivat
keskenään riitaantuneet siirtomaa-
..ja markkina-alueista.
Merkkipäiväksi oli liiltoloismait-ton
kapitalistien toimesta järjestet­ty
sodassa kaatuneitten muistolle
pystytettyjen muistopatsaitten pal-jastamis-
ja koristamistilaisuuksia,
kulkueita ja vierailuja "tuntematto­man
sotilaan" haudoille ja*^hautaus-inaille
j.n.e. Kello yhdentf)ista ai­kaan
piti kaiken toiminnan seisah­tua
kahden minuutin ajaksi ja jor
kaiscn pään paljastua äänettömään
muistonosotukseen. y
Ganadassa se oli myös unikukka-päivä.
Unikoilla kerjättiin kaupun­kien,
kauppalain Ja kylien «^caduilla
jokaiselta mahdollisimman suurta
lahjotusta "sdiraitten ja tarvitsevien
entisten sotilaitten ja heistä riippu­vaisten:
avustusrahastoon". Unikon
rimaansa sai ken vain lahjotti ro­von
tuohon tarkotukseen, jota var­ten
selitetään tarvittavan paljo ra­haa.
Hallitus voi maksaa vain pe­rin
pienen eläkkeen eikä siitäkää^
kaikille "vapautensa puolesta" tais­telemassa
olleille ja ansiokyvyttÖ-miksi
joutuneille, sillä kun on suo-ritellavanaan
tuossa sodassa tehty
kahden ja puolein biljoonan dollarin
konsallisvclka ja seuraavaa sotaa
varten ylläpidetyn ja jatkuvasti voi­mistelun
sotakoneiston laskpt, jotka
vuosittain nielevät enemmän kuin
puolet valtiotuloista.
Porvarillisten valtio- y.m. julki-suiamiesten
ja korkeissa sotilaalli-si&
sa asemissa olevien henkilöitten
asclepopuivänä pitämät puheet ovat
loistavina lisätodistuksina siitä, että
työläisiä ja maanviljelijöitä mitä
julkeimniih pcteUiin, kun heille us­koteltiin,
että imperialistinen maail­mansota
oli "sota sotien lopettami­seksi*',
sota maailman tekemiseksi
"turvalliseksi "kansanvallaIle;V " s i ­vistykselle",
'S-apaudelle" y.m. py­hille
asioille. Niissä avoimesti myön-ncl-
liin "kansainvälisesti tunnuste­tuksi
tosiasiaksi, että maailmanso­dassa
ci saatu sodan syitä poistet­tua,
että sen kautta ei soavutettu
hy\'ää voittajille eikä voitetuille ja
että tilanne on ollut hyvin vaikea
siitä lähtien" (Yhdysvaltain sota-sihteeri
Dwight F. Dayis), sanot­tiin,
että vielä suurempi sota on tunnus veijeilystä yhtyy tunnukseen
tulossa ja kiihotettiin "riittävään
varustautumiseen", ei sen estämi­seksi,
vaan siihen osallistumiseksi.
Englantilainen sotapäällikkö J. M.
Kcmvorlliy ennusti "uutta europa-laista
sotaa, samanlaista englanli-lais-
amerikalaista laivastokilpailua
kuin oli englantilaisrsaksalainen lai-vastokilpailu
ennen maailmansotaa
ja cnglantilais-amerikalabta yhteen­ottoa
merien herruudesta".
Syy siihen, että yhdeksän vuot­ta
'sitten päättynyt maailmansota
ei poistanut maailmasta sodafi
syitä, on- siinä : tosiasiassa, ~^ttä
se jäi imperialistiseksi sodak­si
eika muodostunut todelliseksi so­daksi
sotien lopettamiseksi^ muuttu­malla
köyhälistön luokkasodaksi so­tia
synnyttävää imperialistista kapi-i4alismiar
vastaan ja sen hävittämi-
-:£dsi muualla kuin entisen Venäjää
sodassa köyhälistö pudlueensa joh
dolla kukisti imperialistisen kapi
talismin ja sen yhteiskuntajärjestel­män
ja pystytti diktatuurinsa ja ryh­tyi
sen turvin hävittämään* kapita­lismia
ja rakentamaan sosialbtista
yhteiskuntajärjestelmää, joka tulee
kapitalistisen yksityisomistuksen,
tyÖhriiston ja kansallissorron lak­kauttamisella
lopullisesti poista­maan
luokkajakautumisen ja sodat
noitten alueitten kansojen keskuu-,
desta.
Kymmenen vallankumous- ja so­sialistisen
rakennustyövuoden kulut­tua
ei Neuvostoliiton sosialistisia
neuvostotasavaltoja olekaan enää
uhkaamassa sisäisen, niiden keskei­sen
sodan va^ra, joka uhkaa maa­ilman
kapitalistisessa osassa, im­perialistisia
valtoja ja niitten hal­litsemia
kansoja. Sen sijaan uhkaa
sosialistisia neuvostotasavaltoja sota
ulkopuolelta, porvarillisten valto­jen
taholta, sillä vaikka niiden si­säisissä
vastakohtaisuuksissa ja ris­tiriidoissa
on idut suurille sodille
niitten itsensä kesken (riitakysymykr
3ct Suurbritannian ja Yhdysvaltain,
Italian ja Ranskan, Puolan ja Sak­san,
Japanin ja Yhdysvaltain, Balka­nin
ja keski-Europän maitten' välil­lä),
niin tämä ei vielä tee mahdot­tomaksi
väliaikaista liittoa näitten
kesken Neuvostoliittoa vastaan, se
bn, suoranaisen sotilaallisen tai ra­hallisen
avustuksen antamista työ-yäenvalliota
vastaan sotiville voi­mille.
Tuleva sota Neuvostoliittoa vas­taan
tulee synnyttämään tilanteen,
mikä tulee huomattavasti eroamaan
Europassa maa;ilmansodan aikana
vallinneesta tilanteesta. Maailman­sota
käytiin imperialististen valto^
jen välillä ja imperialismi oli tais­telulinjan
kummallakin puolella,
Mutta ?odassa Neuvostoliittoa vas­taan
tulee imperialismi taistelemaan
valtiovallaksi järjestynyttä proleta­riaattia
vastaan.
Tästä syystä Kommunistisen kan­sainvälisen
toimeenpanevan komite­an
viimeinen laajennettu kokous ai­van
oikein painosti, että kommunis­tit
voivat ja niiden täytyy puhua
yhdeltä (imperialistiselta) puolelta
toiselle (proletaariselle) 'puolelle
tehdystä hyökkäyksestä; täytyy pu­hua
505;c/w/Me/» «önmoan (jota ei
ollut olemassa vuonna 1914) puo'
lustamisesta ja Kiinan vallanku­mouksen
puolustamisesta; tämä
merkiten, että on välttämätöntä ei
vain propageerata tunnusta toiste^
lusta hallitusta vastaan kapitalisti­sissa
maissa, -vaan tähän täytyy liit­tää
tunnus toiminnallisesta avustuk'
sesta proletariaatin valtiolle; tässä
Trcitsk&ffieiF opposiisioDi paljastaa itsensä
Moskovan "Prayda**i Idrjottaai ^
Seitsemäntiintisen työpäivän ju­listaminen
Neuvostoliitossa sai koko
porvarillisen maailman keskuudessa
aikaan samanlaisen , vaikutuksen
kuin pommin räjähdys. Samaan ai­kaan,
kun kapiloliistisessa maailmas­sa
lisääntyy työläisten riisto, julis­taa
neuvostovalta työpäivän lyhen­nyksen
maassa, joka on vielä nyt­kin
köyhempi kuin moni kapitalis­tinen
maa.
Sekä porvariston'että sen refor­mististen
lakeijoitten ihmetys^ ja le­vottomuus
on täysin ymmärrettävä
ja paikallaan. Vuosien kuluessa
ovat ne todistelleet, että aeuvosto-järjestelmä
tekee työläisten elämän
tyhjäksi. Osottautui kuitenkin, että
neuvostovalta voi vakuuttavalla ta­valla,
yhdellä voimakkaalla iskulla
hajottaa proletaarisen diktatuurin
vihollisten parjauksen ja valheen,
mitä ne ovat Neuvostoliitosta levit­täneet.
Valaisevinta kaikesta on se, että
julistus 7-tunnin työpäivästä ei ollut
suotava "iloinen yllätys" Neuvosto­liiton
kommunistisen puolueen op-positsionin
toimihenkilöille. Nämä
päästivät liikkeelle kaiken mustaa-misvärinsä
osottaakseen, että Neu­vostoliitossa,
kommunistisen (bols­hevikkien)
puolueen johdolla, kul­jetaan
tappiosta tappioon. Ja yht'äk-kiä
tulikin tällainen odottamatto­muus:—-
7-tuntinen työpäivä, joka
on tuloksena suurista saavutuksista,
kannustin eteenpäin vielä nopeam­paan
kehitykseen sekä taloudelli­sella
että sivistysrintamilla.
Pitkien kuukausien kuluessa on
oppositsioni verhonnut ääriinäisva-semmistolaisilla
fraaseilla hämärä­peräisiä
teorioitansa. Epäilyksensä
kansainvälisen työväenliikkeen luo­via
voimia kohtaan on se naamioi­nut
"sankarillisen taistelun menetel­mien"
esityksillä. Epäilyksensä so­sialistista
rakennustyötä kohtaan
proletariaatin diktatuurin maassa,
on se peittänyt Neuvostoliiton kom-.
munistista (bolshevikkien) puoluet­ta
vastaan heittämällään lika- ja
parjaustulvalla. Neuvostoliiton tp.
kk:n julistus asetti terävästi esiin
kysymiyksen sosialistisen rakennus-työn
vastaisista teista yleensä ja
työpäivän lyhennyksestä erittäinkin.
Oli mahdoton enää verhoutua fraa­seihin.
Oppositsionin täytyi vastata
lyhyesti ja selvästi: kyllä tai ei.
Oppositsioni vastasi: ei! Se ää­nesti
ei ainoastaan 7-tuntista työ­päivää
vastaan, mutta koko tp. kk:n
julistusta vastaan.
On itsestään selvää, että trotski­laiset
koettavat nytkin hämäräpe»
räistä äänestystään verhota räisky­villä
fraaseilla. Ne puhuvat siitä,
että julistus 7-tuntisesta työpäivästä
ei muka ollut riittävästi valmistet­tu,
ehä Neuvostoliiton kommunisti­nen
puolue muka ei tahtoisi toteut­taa
julistusta ja niin edespäin ja
niin edespäin, toisin sanoen —^ op­positsioni
toistaa samat siivottomuu­det,
joita sosialidemokraattiiien
"Vonvärts" levittelee. Mutta itses­sään
on ymmärrettävää, että nämä
oppositsionin ja samoin Vorwärtsin
valheelliset jutut eivät ketään petä-
Poliittisia kiistoja ei ratkaista selis-tysten,
ilmotusten, päätöslauselmien
näkökannoilla, vaan todellisella po­litiikalla
ja tosiasioilla, Tp. kk:n
juhlajulistus antaa käytännön to­distuksen
opportunistisen opposit
sionin valheellisesta 'Srasemmisto-laisuudesta"
yhdeltä puolen ja
Neuvostoliiton kommunistisen (bols­hevikkien)
puolueen politiikan vai
lankumouksellisuudesta toiselta puo­len.
Siten ön oppositsioni paljastanut
itsensä sellaisessa teossai, joka on
koko maailman miljoonien ja mil­joonien
proletaarien käsitettävissä.
Neuvostoliiton tp. kk:n juhlajulis­tus,
joka on herättänyt myrskyistä
innostusta proletaarien keskuudessa
koko maailmassa ja mitä suurinta
hämmennystä porvarillisessa leiris;
sä — oli epämieluisa trotskilaisille
oppositsionilaisille, jotka äänestivät
julistusta vaslaan. Trotskilainen op­positsioni
kierähti "Vorwärtsin"
kannalle. _
Tämä tosiasia on kavmopuheisem-pi
ja vakuuttavampi kuin sadat len­tokirjaset
ja kannanilmaisut.
Usein ilmenee seO^usta,. e t t ä vaik­ka
tytöt ovat rnnmiinisesti ääret'
tömän väsjrneitä, ovat he niin her­mostuneita,
että' eivät voi öisin
Huomioita ja huo­mautuksia
Canadan työläisnaisten liiton
Sointulan osasto on, käsiteltyään
liiton toimeenpanevan kansallisko­mitean
kirjelmän, joka oli koskjnul
niitä vaikeuksia, joihin ulkomaalai­set
työläisnaiset maan oloja tunte­mattomina
täällä joutuvat, valin­nut
"kolmehenkiscn komitean, jon­ka
tulee selostaa 'Suomen työläis- ja
talonpoikaisnaisten lehdessä' Cäna
dan työläisnaisten asemaa ja sitä
tilannetta, mihin hfe joutuvat läh­tiessään
Canadan kapitalisteille työ­voimaansa
kaupalle". — Sointula-laiset
toverittaret tietävät mitä on
tehtävä 'ja epäilemättä myös sen te­kevät.
Neuvostoliiton puolelle menemisestä
ja on läheisessä "yhteydessä sen tun­nuksen
kanssa, joka koskee imperia­lististen
hallitusten kukistamista
kmtkin kapitalistisen maan itsensä
kansan toimesta. '
PÄÄSI PITKÄSTÄ V A N .
KEUDESTA
Peterhead, Skotlanti. —; Maanan­taina;
vapautettiin täältä vankilasta
Oscar Slater-nimincSt mies, joka oli
v i e t t ä n y t . 18 vaotta vankeudessia
murhasta. Hänet tuomittiin aikoi­naan
kuolemaan, mutta kun hänen
syyllisyytensä ei ollut varma, muu.
tettiih tuomio ehnkautiseksi van-keodeksL
Nyttemmin o l i e r ä s ju­tussa
kuuliaista todistajista vanno­nut,
ettei hän varmasti tuntenut
S:ää siksi mieheksi, joka oli ollut
murhapaikalla, vaan oliva^ syyttäjä,
viranomaiset pakoittaneet hänet vää­rin
todistamaan.
Englantilainen tyÖväenlehli Daily
Herald on väittänyt työväenpuolu­een
voitoksi sitä, että se äskeisissä
kunnallisvaaleissa saavutti kaikkiaan
satakaksikymmentas^tsemän edusta­japaikkaa
ja valtasi seitsemän uutta
kunnallishallintoa. Lehti 'kertoo
vaalien saattaneen työväenpuolueen
hallintaan yhteensä kuusitoista kun­nallishallintoa.
Tämän johdosta
huomauttaa eräs toverilehti, että tu­losta
voidaan pitää vähemmän työ­väenpuolueen
johdon voittona kuin
Suurbritannian työläisten vastalau­seena
vanhoillisen hallituksen poli­tiikkaa
vastaan.
Toimittajayaihdos Eteenpäissä.
Tämän kuun 10:nnen päivän nume­rossaan
kertoo toverilehti Eteenpäin:
"Lehtemme monivuotisen toimitta­jan
Taavi Heinon siirryttyä leb-tiemme
keskustoimittajan: tehtävään
Chicagoon, on johtokunta hänen ti­lalleen
valinnut jo parikin kertaa
ennemmin Idhdessämme väliaikaise­na
toimittajana olleen, toveri Matti
Wiitalan, Baltimoresta, Md. Toveri
Wiitala h3rvaksyi johtokunnan valin­nan
ja on hän jo ryhtynyt tehtä­väänsä."
AumatiffiEeo liike
Hotellityöläisten palkat
Canadassa
Täällä nousevan kapitalismin
maassa ovat hotellien palvelijat ää­rettömän
kurjissa oloissa. Siitä
huolimatta että loistavissa hotelli­rakennuksissa
rikkaat saavat naut­tia
ja elää/ylellisyydessä, niin sa­malla
kertaa työläiset niissä ovat
kehnosti palkattuja, raataen pitkiä
työpäiviä.
Harvoin porvarit kajoavat työläis­ten
oloja koskevaan asiaan siinä
mielessä, e t t ä vaatisivat niitä paran­nettavaksi.
Vain silloin, kun tilan­ne
on jo sillä asteella, että jonkin­lainen
muutos tavalla tai tpisella
näyttää välttämättömältä, kiiruhta­vat
porvarit sovittelemaan jollain
tavoin epäkohtia. Siltä kannalta
voidaan ottaa K u K l u x Klan-järjes-tön
lehden, The Bisectorin julkaise­mat
paljastuksetkin tämän maan ho.
tellityöläisten semasta. Tuo lehti
mainitsee asiasta m.m. seuraavia
kuvauksia:
Kalliovuoristossa on eräs ihana
paikka,, nimeltään Banff. Siellä on
C.P.K.komppanian reklaamin mukai­set
mukavuudet kaikenlaiseen hu­vitteluun
matkustajille, jotka etsi­vät
persoonallista huvia ja nautin­toa.
Siellä on palatsimaiset raken­nukset,
joita 3mipäröivät luonnon-ihanat
maisemat. Mutta hotellin
henkilökunta, joka muodostuu , C P .
R.-komppanian palkkorjista, saa
osakseen äärimmäistä kurjuutta ja
raadantaa.
~^Työläisten omaisilleen kirjoitta,
mät kirjeet osoittavat, että heidän
suorittamansa työ on todella täy-^
dellistä orjan työtä, siitä ei voida ollen
kaan väitellä. -Vain harvoissa tapauk.
sissa etelän puuyillavainioilla' pakoi-tettiin
neekereitä' sellaiseen raadan­taan,
mihin <? J*.R :n hotelleissa pal­velijoita
työnnetään. Tyttöjen tu­lee
olla palveluksessa kello 6:sta
aamulla, T^tai 8, jopa toisinaan kel­lo
10:neea asti iilaUa. Hiljakkoin
otettiin eräs *^aIliviikko" huomi­oon
tilastoa varten*ja sOIoin olivat
työpäivät seuraaivanlaiset: tiistaina
16 t., keskiviikkona 13, torstaina 15,
perjantaina 11, lauantaina 14 ja
sunnuntaina 14 tuntia; Tämän ohel^
Ia tulee tyttöjen pitää puhtaus omis­sa
huoneissaan j a , pestä vaatteensa.
nukkua- Tästä jseuraa yleinen ter­veyden
menettäminen. Hiljattain
putosi ruokasalissa eräältä tytöltä
ruokatarjotin käsistä lattialle, kun
hän sai pyörtymiskohtauksen liika,
rasituksen johdosta. Hän joutui
kahdeksi viikoksi sairaalaan. Sa­maan
aikaan sairaalassa oli 19 muu-t
tyttöä sairaana liikarasituksesta.
Välimatka ruokasaliq^ toisesta päästä
keittiön varastoon on 637 jalkaa,
jota matkaa tytöt joutuvat juoksu-jalassa
kulkemaan edes j a takaisin,
palvellessaan ruokavieraita.
Näiden tyttöjen saama ruoka on
niin puutteellista j a kelvotonta, et.
t ä he nälkäisinäkin ollen ovat usein
pakoitettuja jättämään annoksensa
nauttimatta. Aivan; kuin nälkiin­tyneet
vangit, /' he » koettavat
aina joskus saada omaisiltaan Van­couverista
ruokatavaralähetyksiSj
pysyäkseen hengissä.
... Palkat ovat muihin oloihin ver­rattavat.
Hiljattain eräs tyttö lä­hetti
kotiinsa shekin, joka oli puo.
Ien kuun palkka; se teki täsmälleen
tuon hämmästyttävän summan, $12.-
09. Kaikki..jtämä tapahtuu samaan
aikaan, kun C. P . R.-komppania ka­saa
miljoonia dollareita liikevoittoa
osakkailleen.
E r ä ä t tytöt koettavat hankkia it­selleen
rahoja muilla, joskin itse a-siassa
vähemmän ylistettävillä kei­noilla.
Vaikka hotellissa pitäisi oi.
la voimassa säännöt, että tyttöjen
ei saa laskea miehiä huoneisiinsa,
niin näitä sääntöjä ei noudateta.
Vahteja voidaan joko lahjoa, tai o-vat
kykenemättömiä estämään sitä,
e t t ä miehiä voidaan tavata tjrttöjen
huoneissa ympäri vuorokauden.
Tytöiltä vaaditaan, että heidän
tulee näyttää sieviltä ja viehättää
viltä. Heidän täjrtjry maalata itse­ään
alituiseen, sillä keittiön lämpö,
määrä nousee 114 asteeseen, joka
hiottaa j a tekee tytöt kalpeiksi.
Tällaisissa oloissa tytöt eivät voi
oppia mitään hyviä elämäntapoja.
He oppivat kiroilemaan kuin hevos­miehet.
Elleivät he siten tee, niin
tuossa ympäristössä heidän olonsa
tulee varsin tukalaksi. Yksilöiden
on mentävä joukon mukana.
Tuollainen on pääkohdissaan pör-varilehden
antama kuvaus yhdestä
C.P.R. rautatiekomppafnian "huvi­paikasta".
Todellakin pöyristyttävä
tilanne, mutta kauniisti reklamee-rattuna
siitä saadaan muodostet­tua
varsin "romanttinen" kuvaus
porsastelijoille, Työläistyttöjen jou­tuessa
tuollaiseen pesään, heistä
vain harvat voivat palata takaisin
terveinä ja moraalisesti turmeltu­mattomina.
'
Kun meillä on puhe ammatillises.
ta järjestymisestä, niin havaitsemme,
e t t ä niin: hjrvin naisten kuin mies­tenkin
keskuudessa, meillä on laaja
työmaa. Palvelijattarien koko maa­ta
käsittävän union perustaminen
olisi mitä välttämättömin asia. Kun
porvarilehtien täytyy ruveta paljas­telemaan
, noin _räikeässä muodossa
työläistyttöjen kurjia työoloja, niin
me joudumme todellakin kysymään,
mitä aikovat tehdä työväen järjes-töt.
tällaisissa tapauksissa.
Porvarillisen lainlaadinnan kaut­ta
ei ole odotettavissa ainakaan pi­kaisesti
mitään parannuksia tuol­laisten
olojen korjaamiseksi. Mutta
työväen unioiden kautta: voidaan t i .
lanne nopeimmin ja edullisimmin
saada korjatuksi.
isänmaaHifäa, on meilläkin syytä al­kaa
laimentamami tuota kiihkoisunt'
ta, tekeinäUä vasta-agitatsionia, ei
petollisella tavalla ntinloiin he, vaan
yksn^^rtaisella totuuden selvityk­sellä,
mistä ovat sodat johtuneet
j a mikä johtaa meitä kohden sotaa.
Kaikesta tästä pitäisi riittää puhetta
^ ö m a i l l a , vieraisilla käydessä sekä
kaikkialla missä siihen tarjoutuu
suinkin tilaisuus. Myös mielestäni
olisi mahtava j a laajakantoinen mer^
Mtys,'joka sopisi ajaa helposti läpi
nykyisten puolueemme toimintamuo­tojen
vallitessa, sekä siitä' samalla
olisi sekin hyöty, koska kommunisti­puolue
tähtää suurlakkoa kohti vas­tapainoksi
sodan alkamiselle, tulisi
meille voimat tunnetuksi etukäteen
j a vois^me näin ollen arvioida
kuinka sataprosenttista tuo lakko
tulisi olemaan, seuraavanlaisen me­netelmän
kautta: rupeaisimme hen-kilölukua
pitämään - sotaa vastusta­vista
henkilöistä, jakaisimme työn
eri paikkakunnilla siten, e t t ä ei sa­mat
henkilöt tulisi useampaan ker­taan
luetuiksi, lukuun tulisi ottaa
kaikki ulkopuolelta järjesiön kuka
ikänä asettuu rehellisesti sotaa vas.
tustavalle kannalle. Näistä yhteis­tuloksista
painettaisiin suurin kir­jaimin
\ isoja mieltäkiirinittäviä i l ­moituksia,
joita koitettaisiin levittää
kaikkialla suuriin liikekeskuksiin va­rustettuina
lauseella niin ja niin
paljon henkilöitä on sodan alkamista
vastaan.
Myös painettaisiin lentolehtisiä,
joissa annettaisiin numerollisesti
t i e t ä ä sama j a seuraisi kysymys, mi
hin puolueeseen kuuluu tuon lehti­sen
saaja, sekä muutama lause sel­vitystä,
mistä on johtuneet sodat
j a mikä johtaa meitä nykyään so
taan. Sekä onko oikein, e t t ä toisten
maiden työläiset muutamain yksilöi­den
määräyksestä lähtevät vieraalle
masjle rauhassa rakentavan kansan
taloutta' hajoittamaan. Pidämmekö
oikeana, jos joku tulee meidän ko­timme
hajoittamaan, sieltä rauhan
viemään? Emme varmaankaan, Mik-si
tekisimme siis sen toisille, vieläpä
työläistoväreillemme, jotka ovat pal­jon
uhranneet j a uurastaneet ennen­kuin
ovat edistyneet niihin saavutuk.
siin missä tapaamme heidät tällä-kertaa.
Koettakaamme siis asettua tässä
sodanvastustuskysymyksessä selvälle
kannalle, niin varmaan on joukkoja
jotka kannattavat meitäkin. Siis jo­kainen
työhön sodan ehkäisemiseksi
Neuvostoliittoa vastaan. Siitä on
ensin hyöty minulle, toiseksi sinulle
kolmanneksi meille kaikili?, Alas im­perialistiset
sodat! —Sodan vastus­taja.
Kun tarkastrfee keräyksen tnnt_
tamaa tulosta, niin täytyy todella £
meteliä sitä kylmäkiskoisuutta nm
Toronton suomalaiset ovat suhtaZ
tuneet tähän keräykseen. Aino^
taaan ^69 henkUöä Toronton,
sunmeko, noin l.OOO suomalaiset
työläisestä on osallistunut tähän
räykseen ollen lahjoitettujen erkn
™ 20-sentistä a i n a a dolli:
J a t S T Ä ^ n S l n ™ » nut komitea päättänyt esSL
Järjestön osasto n«> i sunnuntaina
t.k. 20 p:nä pidettäväUe kokouk
selie, e t t ä osasto päättäisi toimeen
panna uuden keräyksen sulkulaisen
hy%'aksi. — L ^ N .
M a ee tärkeä
Nyt koska yhdestoista hetki on
käsissä, olisi varmaan meilläkin jo
toiminnan aika sodan ehkäisemisek­si
Neuvostoliittoa vastaan. Kaikkien
imperialististen valtojen yhteinen
sotamoukari on asetettu Neuvosto­liiton
ylle j a on kysymys vaan sen
alas putoamisesta* j a sen seurauk­sista
ei ainoastaan neuvostoliitossa
vaan koko tunnetussa maailmassa.
Tiedämme, että Neuvotoliitto on
antanut ilmi valmiutensa ottamaan
vastaan hyökkäykset millä hetkel­lä
hyvänsä, mutta se on antanut
myöskin tietää kannattavansa rau­haa
niinkauan kun mahdollista ja
ei haluavansa sotaa vaan pysyy puo­lustusasemissaan.
Me myös tiedämm^ että me em­me
halua sotaa, eScä kukaan ajatte­leva
työläinen sitä halua. Onhan
kyllin raskasta raataa rauhankin ai­kana,
saati silloin kun kaikesta p i ­täisi
korkeat sotaverot suorittaa-ja,
kuten edellisen sodan aikana, puoli
väkisin uhrata pikku säästönsä kel­lä
sellaisia on pondeihin hallituksel­le
sodan avustamiseksi,ja paljon on
työläisissä- sellaisia imperialismin
lehtolapsia, jotka eivät ole vielä jak­saneet
päätänsä kannattaa sen ver­taa,
että olisivat silmänsä saaneet
i r t i noista yläluokan sanomalehdistä,
jotka heille syöttävät silloisia Isän-maanrakkaushaaveita
j a pitävät hei­dät
tällätavoin todellisuudesta "kau­kana.
•.
Nyt taas kun vahvennetulla por­varillisella
lehtiagitatsionilla äijo-
Toronton uisfisia
Suomalaisen J ä r j . no. 1 osaston kq-kous
pidetään ensi sunnuntaina kel-
10 8 illalla. Jäsenten tulisi totaa se
huomioonsa.
Rskennusalan työnantajain in-junksioni.
vetoomus aiheettomana
hylättiin maanantaina vetoomusoike­udessa.
Työväenjärjestöjä edusti
A. W. Raebuck, sekä selittää hän
e t t ä tämän asian ratkaisu on pidet-tävä
merkitsevänä tulevaisuudessäj
koska tämän yhteydessä selitettiin
e t t ä injunksioniä ei voi k ä y t t ä ä la­kon
estämiseksi, Nähdäänpähän
sitten kun todellinen työtaistelu tu­lee
kysymykseen.
Suomalainen toveri saanut tuomi-on
päailcajaja Cohenille. Tov. San­ni
Piirto, jonka päälle ajoi eräs
Cohen-niminen kaupungin työläinen
moottoripyörällä viime joulukuussa,
josta seurauksena joutui makaa­maan
jalka kipsissä useita viikkoja
ja vastaanottamaan muita odotta­mattomia
vaurioita, nyt vihdoin sai
asiansa oikeuteen, jossa Cohen mää-r
ä t t i in maksamaan $575.00 vahin­gonkorvausta
j a kuluja. Omituista
kysymyksessä on se, että vaikka
miehellä on täällä vanhemmat ja
koti sekä työskenteli hän silloin jos­sakin
kaupungrin työssä, saaden kol­matta
sataa dollaria palkkaa kuu­kaudessa,
ei häntä njrt löydetä mis­tään
eikä kuulenian mukaan ole
mitään ottamista. Tuomio kestää
20 vuotta. Ehkäpä palaa sen ajan
kuluessa. —-Kirjeenvaihtaja.
•'. •
Suomen metallisulknlaisten avus-tamiseksi
toimeenpanivat Toronton
suomalaiset • metallityöläiset iltaman
v.k, 22 p mä Doh-haalilla. Dtamasta
011 tuloja pääsylipuista $121:— Me­noja
oli seuraavasti: haalin vuokra
$30:., huvivero $7.26, näyttelijöiäen
kaaratkjetit $6:-, ilmoituksiin $4.50,
soittajille $4.50, näyttelij^öille har-jotuksissa
ja* näytösiltana tarjotut
kahvit, $3.30, rollien kirjoitus $1.81.
Grammofonilevy yjn. §1.75, yht.
$59.12. Iltaman puhdas'^tulo oli d is
$61.88. Keräyslistoilla oli tuloja:
Ifista n:o 1. $14.50. Lasta i i : o 2 $3--
50. l i s t a n:ö 3 $7.45. Lista n:o 4.
$14.00. Lista n:o 5 $5.00. Lista nm
6 $22.00, eK yht. $66.45. Toron-ton
suomalaisten metallityöläisten
toiminta tuotta siis kaiken, kaikkiaan
$128.33. Tämä summa on tilitetty
A. T. Hiilille 2-ssa erässä, nimittäin
. - . . . vJc 25 pma $120.00 ja'loppusumma
taan valmistaa äarmiäisen kiihkeitä $8.33. on tilftetty t t 2.pmä.
Havaintoja Mont-
, realista
Vapauden kiertävän matkakirje
Taäiiii iioutre^iissa sanotaan
aupmaiaisia asujtavau nom vou—
1,000 välillä ja toism ajoin yiiidn
tunannen. Iruolueemme jaseiiec o-vat
hyvin toimeliaita ja avullisia
kiertomiesti kohtaan. Muuten hei-dän
toimintansa ahtaiden olojen
j a lyhyen toiminta-ajan vuoksi ei
vielä ole voinut kohota sille asteel.
le, että he olisivat voineet valloit­taa
suuremmassa määrässä kansa­laisiamme
luokkajärjestöjemme jä-seniksi.-
Työmaat kaupungissa ja ympä­ristöllä
ovat samanlaisia kuin muU-lakin
"puipuliperukoilla", joissa kai­kille
työläisille kapitalistinen pak-kolakii
määrää, että työläisen on o-kolaki
määrää, että työläisen on o-maa
kun- he Vain suvaitsevat an­taa.
Metsätöissä ovat kuukausipal­kat
3Ö-—40 dollariin kuukaudessa ja
katkaisumaksut 2.25—1.00 dolla­rin
välillä. . Työläiset niin metsä­töissä
kuin Hauissakin sekatöissä o-vat
vielä järjestymättömiä muuta­mia
poikkeuksia lukuunottamatta.
Mutta ainakin näyttää siltä, ett^
täällä, niinkuin muuallakin työolot
kehittyvät vähitellen siihen pistee­seen,
e t t ä työläisten on pakosta a-lettava
ymmärtämään j är jestäyty-misen
merkitys.
Yleismaailmallisia tapahtumia tääl­lä
suurin osa kansalaisistamme seu­raa
"neljän kuninkaan" kirjoista ja
kapakoissa ynnä muissa "sopivissa"
paikoissa. Pääpaikkoja, missä kan­salaisemme
täällä keskenään seurus­televat,
ovat eräs klubitalo, siirto-laiskoti
ja kapakat.
Kun menee klubitaloon sisälle,
niin huomaa helposti, että kansa­laisemme
viihtyvät mainiosti alko­holipitoisten
"virvokkeiden" parissa
sukupuoliin katsomatta. Seurustelu
on "vapaata", siliä ollaanhan
ssa" maassa, jossa kukin voi
elää omien ihanteidensa mukaan.
Klubitalon toisessa kerroksessa on
myöskin tanssipaikka, ja jos sieUä
meinaa viihtyä, niin ei muuta kun
pää täyteen j a mies hallituksen kont­rolliin.
Ensin viinan voimalla ja sit­ten
— luonnollisesti — poliisivoi­malla,
Siirtolaiskotiin siellä on meikä­läisen
näkökannan mukaan tehty
liian ahtaat portit. Kun nimittäin
ajatellaan henkisesti. Vai olisikohan
käynyt niin, että koko hanke ei ole
sattunutkaan kalliolle perustetuksi,
vaan juoksevalle sannalle. Ajattelin
sitä, kun t ä t ä Vapautta ei luvatta
laskea tasa-arvoiseksi toisten leh- -
tien kanssa, (Tämän kirjeen kir­joittaja
ei taida huomata, että leh- ;
temme on parempi kuin kaikki siir-tolaiskotien
suosimat lehdet yhteen­sä,
Latoja). Suomen sosialide­mokraattiset
lehdet kyllä ovat saa­neet'•
kunniapaikan näiden toisten
yhteiskuntaa säilyttävien rinnalb-
Vapaudelle kyllä kuulema olisi ti­laisuus
tulla tähän ^-alittuun senia-kunWn,
jos se alkaisi puhunuum
'hyvää". Luultavasti sen tulisi al­kaa
puhua rellestää hyvää tästä ka­pitalistisesta
järjestelmästä. Sellai­nen
on ehto. Pappi lupasi leht«n-me
tilausasian esittää siirtolaisko-dm
johtokunnalle, mutta luulen, et­tei
se sieUä tule sen viisaammaksi-
Ainahan ne, varsinkin edelläsanotu^
laisista paikoista totuuden pnhi^
ulos ajetaan. Keskustelin taa^^
tämän siirtolaiskodin pastorin^ka^ .
sa parin tunnin ajan, ja häneiA
kuten kaikilla muillakin uskovaism»
tuntui olevan sellainen k ä s i t ^ _^
tä yläpihan Tlkko se on, joka y l »^
kuntaa eteenpäin rullaa; i ^ ^
ei ole muuta tehtävää kuin ks»ö»
p ä ä l t ä ja vahnistautaa a^^^'
ijäiseen elämään. — Hm.
sensä bn itseknllakin.
kapakoissa ja koiratorpisa ^
joitä - täällä olevissa s u o n i a^
on varmasti\suurempi P " ' ^ * ^ ^
rä kmn missään muualla
keskuksissa. Sen voi jo tm<«»^
seuraainalla esimerldksi
majapaikoissa, joissa ^ ^ ^ ^ ^
sityksen yldsesti, että 1 » ^ % ^
kapakan sivanttaa, sivnuKaa
k i n elämän nautinnot, iiä^