1927-11-17-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, marrasko 17 p:nä—Thiir«, Nov. 17 No. 147 — 1927 f J VAPAUS T O I M I T T A J A T j S. C. N m . T. K. CABISON. B- A . TENHOKEN, E- PEHKOJrnC RiCUtercd u the Vem OfCte OcjtfttBeat. Otuvs, u tecoai eUm gutter. ^ VAPAUS (liJ>erty» Tfca cmlr e d u of r i s o iA VoAas ia Cuud*. PobUAed la Sodbory, Onu ettzf HoaiMj. TttAUSHINNATs 1 »k. t kk, nsa. Z kk. fl.75 j« 1 kk, %1M. — YIid7»»«J:oau» J« Snoa^ea icki n»oan« «IkomaiU*: 1 rk. •«•«>. 6 kk. $ 3 ^ . 3 kk. «2J00 Ja 1 kk. «1.00. . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: NauBaOmotakaet %lJt» kofta.-t3J03 kakai kertaa. — AnoliiuoonmeaoIIiaotskaet SOe. palatataoma. — Kia(omDaueilawU>kj«i 40e. karta, « IM 3 kertaa. — SvnjmiOmatBkatt %IM Uxfa »2-«> 3 ktrtaa, — ArtoCToiIaotakaet «2X0 kartt. » 3 ^ kakai kertaa. — Kiilo«I»otuk.« »IJ» karu. — Koolenun.Jmotok- Mt «2J(0 kerta, SOe. Iitän»«k«a kiitoabnaeelu tai muMotlajlU. — Halutaantiedot ja «»otejIflxrtBkaet tOe. kerta. «1.00 koina kertaa. — TilapäiaJlmotujiea ja ilaoiaaateottoarie» oa, »aadittaeaaa, Ialialatta»a ibMlnihiou «titkäuea. — TJankaU, jpiu ei acaraa raka, «i laUa tähetUaää», paitM aa;amie»te», joUU ukaoJoet. Lefateea aiotal l l a o t o k M t p i t i i oUa konttorUia kello 12 ilme.iy«niapäi»äa edcliiKB* a r k i p i i T a B i. Tapaiulea toasitMi'libaetx Bnildiaf. 33 l^roa :>treet. Pakelia S36V. Vapasdaa koatttri: likartr Boildinf. 35 tomo St. Pobeil» J038. Poatioaote; Boi 69. Sudbory, Ont. Ceaeral adrartiajic rauo JSe. per eol. Ineh. MioJmom ebarje lör aiagla iatertiaa 75e. tba Vapana l i tka bait adTcrtiaiag jB«liBni ataonf tba Fiuuib Poopla jo Canada. ^ • ' Jaa ctta aUloia takania a«a vaaUDiU «aiimäUeea kirj«a»e«aae, kirjottakaa aodeUeea liikkaeohoitaiaa iluella BiDalU: J. V, KAMNASTO, liikkeaoboiuja. Aselevon vuosipäivä Viime perjantaina tuli kuluneeksi i alueilla. Noilla alueilla imperialis-yhdeksan vuoita siitä, kun tehtiin I lisesta luokkasodaksi muuttuneessa aselepo, mihin päättyi viidettä vuot ta kestänyt imperialistinen maailmansota, tuo kansainvälisen kapitalismin synnyttämä hirvittävä joukkoteurastus, jossa murhattiin, haa-votettiin ja tavalla tai toisella elin-iakseen rujottiin kymmeniä miljoonia kansainvälisen työväenluokan jäseniä, miehiä, naisia ja lapsia — siksi^ että Saksan ja liittolaismait-tcn impcrialbtiset kapitalistit olivat keskenään riitaantuneet siirtomaa- ..ja markkina-alueista. Merkkipäiväksi oli liiltoloismait-ton kapitalistien toimesta järjestetty sodassa kaatuneitten muistolle pystytettyjen muistopatsaitten pal-jastamis- ja koristamistilaisuuksia, kulkueita ja vierailuja "tuntemattoman sotilaan" haudoille ja*^hautaus-inaille j.n.e. Kello yhdentf)ista aikaan piti kaiken toiminnan seisahtua kahden minuutin ajaksi ja jor kaiscn pään paljastua äänettömään muistonosotukseen. y Ganadassa se oli myös unikukka-päivä. Unikoilla kerjättiin kaupunkien, kauppalain Ja kylien «^caduilla jokaiselta mahdollisimman suurta lahjotusta "sdiraitten ja tarvitsevien entisten sotilaitten ja heistä riippuvaisten: avustusrahastoon". Unikon rimaansa sai ken vain lahjotti rovon tuohon tarkotukseen, jota varten selitetään tarvittavan paljo rahaa. Hallitus voi maksaa vain perin pienen eläkkeen eikä siitäkää^ kaikille "vapautensa puolesta" taistelemassa olleille ja ansiokyvyttÖ-miksi joutuneille, sillä kun on suo-ritellavanaan tuossa sodassa tehty kahden ja puolein biljoonan dollarin konsallisvclka ja seuraavaa sotaa varten ylläpidetyn ja jatkuvasti voimistelun sotakoneiston laskpt, jotka vuosittain nielevät enemmän kuin puolet valtiotuloista. Porvarillisten valtio- y.m. julki-suiamiesten ja korkeissa sotilaalli-si& sa asemissa olevien henkilöitten asclepopuivänä pitämät puheet ovat loistavina lisätodistuksina siitä, että työläisiä ja maanviljelijöitä mitä julkeimniih pcteUiin, kun heille uskoteltiin, että imperialistinen maailmansota oli "sota sotien lopettamiseksi*', sota maailman tekemiseksi "turvalliseksi "kansanvallaIle;V " s i vistykselle", 'S-apaudelle" y.m. pyhille asioille. Niissä avoimesti myön-ncl- liin "kansainvälisesti tunnustetuksi tosiasiaksi, että maailmansodassa ci saatu sodan syitä poistettua, että sen kautta ei soavutettu hy\'ää voittajille eikä voitetuille ja että tilanne on ollut hyvin vaikea siitä lähtien" (Yhdysvaltain sota-sihteeri Dwight F. Dayis), sanottiin, että vielä suurempi sota on tunnus veijeilystä yhtyy tunnukseen tulossa ja kiihotettiin "riittävään varustautumiseen", ei sen estämiseksi, vaan siihen osallistumiseksi. Englantilainen sotapäällikkö J. M. Kcmvorlliy ennusti "uutta europa-laista sotaa, samanlaista englanli-lais- amerikalaista laivastokilpailua kuin oli englantilaisrsaksalainen lai-vastokilpailu ennen maailmansotaa ja cnglantilais-amerikalabta yhteenottoa merien herruudesta". Syy siihen, että yhdeksän vuotta 'sitten päättynyt maailmansota ei poistanut maailmasta sodafi syitä, on- siinä : tosiasiassa, ~^ttä se jäi imperialistiseksi sodaksi eika muodostunut todelliseksi sodaksi sotien lopettamiseksi^ muuttumalla köyhälistön luokkasodaksi sotia synnyttävää imperialistista kapi-i4alismiar vastaan ja sen hävittämi- -:£dsi muualla kuin entisen Venäjää sodassa köyhälistö pudlueensa joh dolla kukisti imperialistisen kapi talismin ja sen yhteiskuntajärjestelmän ja pystytti diktatuurinsa ja ryhtyi sen turvin hävittämään* kapitalismia ja rakentamaan sosialbtista yhteiskuntajärjestelmää, joka tulee kapitalistisen yksityisomistuksen, tyÖhriiston ja kansallissorron lakkauttamisella lopullisesti poistamaan luokkajakautumisen ja sodat noitten alueitten kansojen keskuu-, desta. Kymmenen vallankumous- ja sosialistisen rakennustyövuoden kuluttua ei Neuvostoliiton sosialistisia neuvostotasavaltoja olekaan enää uhkaamassa sisäisen, niiden keskeisen sodan va^ra, joka uhkaa maailman kapitalistisessa osassa, imperialistisia valtoja ja niitten hallitsemia kansoja. Sen sijaan uhkaa sosialistisia neuvostotasavaltoja sota ulkopuolelta, porvarillisten valtojen taholta, sillä vaikka niiden sisäisissä vastakohtaisuuksissa ja ristiriidoissa on idut suurille sodille niitten itsensä kesken (riitakysymykr 3ct Suurbritannian ja Yhdysvaltain, Italian ja Ranskan, Puolan ja Saksan, Japanin ja Yhdysvaltain, Balkanin ja keski-Europän maitten' välillä), niin tämä ei vielä tee mahdottomaksi väliaikaista liittoa näitten kesken Neuvostoliittoa vastaan, se bn, suoranaisen sotilaallisen tai rahallisen avustuksen antamista työ-yäenvalliota vastaan sotiville voimille. Tuleva sota Neuvostoliittoa vastaan tulee synnyttämään tilanteen, mikä tulee huomattavasti eroamaan Europassa maa;ilmansodan aikana vallinneesta tilanteesta. Maailmansota käytiin imperialististen valto^ jen välillä ja imperialismi oli taistelulinjan kummallakin puolella, Mutta ?odassa Neuvostoliittoa vastaan tulee imperialismi taistelemaan valtiovallaksi järjestynyttä proletariaattia vastaan. Tästä syystä Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean viimeinen laajennettu kokous aivan oikein painosti, että kommunistit voivat ja niiden täytyy puhua yhdeltä (imperialistiselta) puolelta toiselle (proletaariselle) 'puolelle tehdystä hyökkäyksestä; täytyy puhua 505;c/w/Me/» «önmoan (jota ei ollut olemassa vuonna 1914) puo' lustamisesta ja Kiinan vallankumouksen puolustamisesta; tämä merkiten, että on välttämätöntä ei vain propageerata tunnusta toiste^ lusta hallitusta vastaan kapitalistisissa maissa, -vaan tähän täytyy liittää tunnus toiminnallisesta avustuk' sesta proletariaatin valtiolle; tässä Trcitsk&ffieiF opposiisioDi paljastaa itsensä Moskovan "Prayda**i Idrjottaai ^ Seitsemäntiintisen työpäivän julistaminen Neuvostoliitossa sai koko porvarillisen maailman keskuudessa aikaan samanlaisen , vaikutuksen kuin pommin räjähdys. Samaan aikaan, kun kapiloliistisessa maailmassa lisääntyy työläisten riisto, julistaa neuvostovalta työpäivän lyhennyksen maassa, joka on vielä nytkin köyhempi kuin moni kapitalistinen maa. Sekä porvariston'että sen reformististen lakeijoitten ihmetys^ ja levottomuus on täysin ymmärrettävä ja paikallaan. Vuosien kuluessa ovat ne todistelleet, että aeuvosto-järjestelmä tekee työläisten elämän tyhjäksi. Osottautui kuitenkin, että neuvostovalta voi vakuuttavalla tavalla, yhdellä voimakkaalla iskulla hajottaa proletaarisen diktatuurin vihollisten parjauksen ja valheen, mitä ne ovat Neuvostoliitosta levittäneet. Valaisevinta kaikesta on se, että julistus 7-tunnin työpäivästä ei ollut suotava "iloinen yllätys" Neuvostoliiton kommunistisen puolueen op-positsionin toimihenkilöille. Nämä päästivät liikkeelle kaiken mustaa-misvärinsä osottaakseen, että Neuvostoliitossa, kommunistisen (bolshevikkien) puolueen johdolla, kuljetaan tappiosta tappioon. Ja yht'äk-kiä tulikin tällainen odottamattomuus:—- 7-tuntinen työpäivä, joka on tuloksena suurista saavutuksista, kannustin eteenpäin vielä nopeampaan kehitykseen sekä taloudellisella että sivistysrintamilla. Pitkien kuukausien kuluessa on oppositsioni verhonnut ääriinäisva-semmistolaisilla fraaseilla hämäräperäisiä teorioitansa. Epäilyksensä kansainvälisen työväenliikkeen luovia voimia kohtaan on se naamioinut "sankarillisen taistelun menetelmien" esityksillä. Epäilyksensä sosialistista rakennustyötä kohtaan proletariaatin diktatuurin maassa, on se peittänyt Neuvostoliiton kom-. munistista (bolshevikkien) puoluetta vastaan heittämällään lika- ja parjaustulvalla. Neuvostoliiton tp. kk:n julistus asetti terävästi esiin kysymiyksen sosialistisen rakennus-työn vastaisista teista yleensä ja työpäivän lyhennyksestä erittäinkin. Oli mahdoton enää verhoutua fraaseihin. Oppositsionin täytyi vastata lyhyesti ja selvästi: kyllä tai ei. Oppositsioni vastasi: ei! Se äänesti ei ainoastaan 7-tuntista työpäivää vastaan, mutta koko tp. kk:n julistusta vastaan. On itsestään selvää, että trotskilaiset koettavat nytkin hämäräpe» räistä äänestystään verhota räiskyvillä fraaseilla. Ne puhuvat siitä, että julistus 7-tuntisesta työpäivästä ei muka ollut riittävästi valmistettu, ehä Neuvostoliiton kommunistinen puolue muka ei tahtoisi toteuttaa julistusta ja niin edespäin ja niin edespäin, toisin sanoen —^ oppositsioni toistaa samat siivottomuudet, joita sosialidemokraattiiien "Vonvärts" levittelee. Mutta itsessään on ymmärrettävää, että nämä oppositsionin ja samoin Vorwärtsin valheelliset jutut eivät ketään petä- Poliittisia kiistoja ei ratkaista selis-tysten, ilmotusten, päätöslauselmien näkökannoilla, vaan todellisella politiikalla ja tosiasioilla, Tp. kk:n juhlajulistus antaa käytännön todistuksen opportunistisen opposit sionin valheellisesta 'Srasemmisto-laisuudesta" yhdeltä puolen ja Neuvostoliiton kommunistisen (bolshevikkien) puolueen politiikan vai lankumouksellisuudesta toiselta puolen. Siten ön oppositsioni paljastanut itsensä sellaisessa teossai, joka on koko maailman miljoonien ja miljoonien proletaarien käsitettävissä. Neuvostoliiton tp. kk:n juhlajulistus, joka on herättänyt myrskyistä innostusta proletaarien keskuudessa koko maailmassa ja mitä suurinta hämmennystä porvarillisessa leiris; sä — oli epämieluisa trotskilaisille oppositsionilaisille, jotka äänestivät julistusta vaslaan. Trotskilainen oppositsioni kierähti "Vorwärtsin" kannalle. _ Tämä tosiasia on kavmopuheisem-pi ja vakuuttavampi kuin sadat lentokirjaset ja kannanilmaisut. Usein ilmenee seO^usta,. e t t ä vaikka tytöt ovat rnnmiinisesti ääret' tömän väsjrneitä, ovat he niin hermostuneita, että' eivät voi öisin Huomioita ja huomautuksia Canadan työläisnaisten liiton Sointulan osasto on, käsiteltyään liiton toimeenpanevan kansalliskomitean kirjelmän, joka oli koskjnul niitä vaikeuksia, joihin ulkomaalaiset työläisnaiset maan oloja tuntemattomina täällä joutuvat, valinnut "kolmehenkiscn komitean, jonka tulee selostaa 'Suomen työläis- ja talonpoikaisnaisten lehdessä' Cäna dan työläisnaisten asemaa ja sitä tilannetta, mihin hfe joutuvat lähtiessään Canadan kapitalisteille työvoimaansa kaupalle". — Sointula-laiset toverittaret tietävät mitä on tehtävä 'ja epäilemättä myös sen tekevät. Neuvostoliiton puolelle menemisestä ja on läheisessä "yhteydessä sen tunnuksen kanssa, joka koskee imperialististen hallitusten kukistamista kmtkin kapitalistisen maan itsensä kansan toimesta. ' PÄÄSI PITKÄSTÄ V A N . KEUDESTA Peterhead, Skotlanti. —; Maanantaina; vapautettiin täältä vankilasta Oscar Slater-nimincSt mies, joka oli v i e t t ä n y t . 18 vaotta vankeudessia murhasta. Hänet tuomittiin aikoinaan kuolemaan, mutta kun hänen syyllisyytensä ei ollut varma, muu. tettiih tuomio ehnkautiseksi van-keodeksL Nyttemmin o l i e r ä s jutussa kuuliaista todistajista vannonut, ettei hän varmasti tuntenut S:ää siksi mieheksi, joka oli ollut murhapaikalla, vaan oliva^ syyttäjä, viranomaiset pakoittaneet hänet väärin todistamaan. Englantilainen tyÖväenlehli Daily Herald on väittänyt työväenpuolueen voitoksi sitä, että se äskeisissä kunnallisvaaleissa saavutti kaikkiaan satakaksikymmentas^tsemän edustajapaikkaa ja valtasi seitsemän uutta kunnallishallintoa. Lehti 'kertoo vaalien saattaneen työväenpuolueen hallintaan yhteensä kuusitoista kunnallishallintoa. Tämän johdosta huomauttaa eräs toverilehti, että tulosta voidaan pitää vähemmän työväenpuolueen johdon voittona kuin Suurbritannian työläisten vastalauseena vanhoillisen hallituksen politiikkaa vastaan. Toimittajayaihdos Eteenpäissä. Tämän kuun 10:nnen päivän numerossaan kertoo toverilehti Eteenpäin: "Lehtemme monivuotisen toimittajan Taavi Heinon siirryttyä leb-tiemme keskustoimittajan: tehtävään Chicagoon, on johtokunta hänen tilalleen valinnut jo parikin kertaa ennemmin Idhdessämme väliaikaisena toimittajana olleen, toveri Matti Wiitalan, Baltimoresta, Md. Toveri Wiitala h3rvaksyi johtokunnan valinnan ja on hän jo ryhtynyt tehtäväänsä." AumatiffiEeo liike Hotellityöläisten palkat Canadassa Täällä nousevan kapitalismin maassa ovat hotellien palvelijat äärettömän kurjissa oloissa. Siitä huolimatta että loistavissa hotellirakennuksissa rikkaat saavat nauttia ja elää/ylellisyydessä, niin samalla kertaa työläiset niissä ovat kehnosti palkattuja, raataen pitkiä työpäiviä. Harvoin porvarit kajoavat työläisten oloja koskevaan asiaan siinä mielessä, e t t ä vaatisivat niitä parannettavaksi. Vain silloin, kun tilanne on jo sillä asteella, että jonkinlainen muutos tavalla tai tpisella näyttää välttämättömältä, kiiruhtavat porvarit sovittelemaan jollain tavoin epäkohtia. Siltä kannalta voidaan ottaa K u K l u x Klan-järjes-tön lehden, The Bisectorin julkaisemat paljastuksetkin tämän maan ho. tellityöläisten semasta. Tuo lehti mainitsee asiasta m.m. seuraavia kuvauksia: Kalliovuoristossa on eräs ihana paikka,, nimeltään Banff. Siellä on C.P.K.komppanian reklaamin mukaiset mukavuudet kaikenlaiseen huvitteluun matkustajille, jotka etsivät persoonallista huvia ja nautintoa. Siellä on palatsimaiset rakennukset, joita 3mipäröivät luonnon-ihanat maisemat. Mutta hotellin henkilökunta, joka muodostuu , C P . R.-komppanian palkkorjista, saa osakseen äärimmäistä kurjuutta ja raadantaa. ~^Työläisten omaisilleen kirjoitta, mät kirjeet osoittavat, että heidän suorittamansa työ on todella täy-^ dellistä orjan työtä, siitä ei voida ollen kaan väitellä. -Vain harvoissa tapauk. sissa etelän puuyillavainioilla' pakoi-tettiin neekereitä' sellaiseen raadantaan, mihin <? J*.R :n hotelleissa palvelijoita työnnetään. Tyttöjen tulee olla palveluksessa kello 6:sta aamulla, T^tai 8, jopa toisinaan kello 10:neea asti iilaUa. Hiljakkoin otettiin eräs *^aIliviikko" huomioon tilastoa varten*ja sOIoin olivat työpäivät seuraaivanlaiset: tiistaina 16 t., keskiviikkona 13, torstaina 15, perjantaina 11, lauantaina 14 ja sunnuntaina 14 tuntia; Tämän ohel^ Ia tulee tyttöjen pitää puhtaus omissa huoneissaan j a , pestä vaatteensa. nukkua- Tästä jseuraa yleinen terveyden menettäminen. Hiljattain putosi ruokasalissa eräältä tytöltä ruokatarjotin käsistä lattialle, kun hän sai pyörtymiskohtauksen liika, rasituksen johdosta. Hän joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan. Samaan aikaan sairaalassa oli 19 muu-t tyttöä sairaana liikarasituksesta. Välimatka ruokasaliq^ toisesta päästä keittiön varastoon on 637 jalkaa, jota matkaa tytöt joutuvat juoksu-jalassa kulkemaan edes j a takaisin, palvellessaan ruokavieraita. Näiden tyttöjen saama ruoka on niin puutteellista j a kelvotonta, et. t ä he nälkäisinäkin ollen ovat usein pakoitettuja jättämään annoksensa nauttimatta. Aivan; kuin nälkiintyneet vangit, /' he » koettavat aina joskus saada omaisiltaan Vancouverista ruokatavaralähetyksiSj pysyäkseen hengissä. ... Palkat ovat muihin oloihin verrattavat. Hiljattain eräs tyttö lähetti kotiinsa shekin, joka oli puo. Ien kuun palkka; se teki täsmälleen tuon hämmästyttävän summan, $12.- 09. Kaikki..jtämä tapahtuu samaan aikaan, kun C. P . R.-komppania kasaa miljoonia dollareita liikevoittoa osakkailleen. E r ä ä t tytöt koettavat hankkia itselleen rahoja muilla, joskin itse a-siassa vähemmän ylistettävillä keinoilla. Vaikka hotellissa pitäisi oi. la voimassa säännöt, että tyttöjen ei saa laskea miehiä huoneisiinsa, niin näitä sääntöjä ei noudateta. Vahteja voidaan joko lahjoa, tai o-vat kykenemättömiä estämään sitä, e t t ä miehiä voidaan tavata tjrttöjen huoneissa ympäri vuorokauden. Tytöiltä vaaditaan, että heidän tulee näyttää sieviltä ja viehättää viltä. Heidän täjrtjry maalata itseään alituiseen, sillä keittiön lämpö, määrä nousee 114 asteeseen, joka hiottaa j a tekee tytöt kalpeiksi. Tällaisissa oloissa tytöt eivät voi oppia mitään hyviä elämäntapoja. He oppivat kiroilemaan kuin hevosmiehet. Elleivät he siten tee, niin tuossa ympäristössä heidän olonsa tulee varsin tukalaksi. Yksilöiden on mentävä joukon mukana. Tuollainen on pääkohdissaan pör-varilehden antama kuvaus yhdestä C.P.R. rautatiekomppafnian "huvipaikasta". Todellakin pöyristyttävä tilanne, mutta kauniisti reklamee-rattuna siitä saadaan muodostettua varsin "romanttinen" kuvaus porsastelijoille, Työläistyttöjen joutuessa tuollaiseen pesään, heistä vain harvat voivat palata takaisin terveinä ja moraalisesti turmeltumattomina. ' Kun meillä on puhe ammatillises. ta järjestymisestä, niin havaitsemme, e t t ä niin: hjrvin naisten kuin miestenkin keskuudessa, meillä on laaja työmaa. Palvelijattarien koko maata käsittävän union perustaminen olisi mitä välttämättömin asia. Kun porvarilehtien täytyy ruveta paljastelemaan , noin _räikeässä muodossa työläistyttöjen kurjia työoloja, niin me joudumme todellakin kysymään, mitä aikovat tehdä työväen järjes-töt. tällaisissa tapauksissa. Porvarillisen lainlaadinnan kautta ei ole odotettavissa ainakaan pikaisesti mitään parannuksia tuollaisten olojen korjaamiseksi. Mutta työväen unioiden kautta: voidaan t i . lanne nopeimmin ja edullisimmin saada korjatuksi. isänmaaHifäa, on meilläkin syytä alkaa laimentamami tuota kiihkoisunt' ta, tekeinäUä vasta-agitatsionia, ei petollisella tavalla ntinloiin he, vaan yksn^^rtaisella totuuden selvityksellä, mistä ovat sodat johtuneet j a mikä johtaa meitä kohden sotaa. Kaikesta tästä pitäisi riittää puhetta ^ ö m a i l l a , vieraisilla käydessä sekä kaikkialla missä siihen tarjoutuu suinkin tilaisuus. Myös mielestäni olisi mahtava j a laajakantoinen mer^ Mtys,'joka sopisi ajaa helposti läpi nykyisten puolueemme toimintamuotojen vallitessa, sekä siitä' samalla olisi sekin hyöty, koska kommunistipuolue tähtää suurlakkoa kohti vastapainoksi sodan alkamiselle, tulisi meille voimat tunnetuksi etukäteen j a vois^me näin ollen arvioida kuinka sataprosenttista tuo lakko tulisi olemaan, seuraavanlaisen menetelmän kautta: rupeaisimme hen-kilölukua pitämään - sotaa vastustavista henkilöistä, jakaisimme työn eri paikkakunnilla siten, e t t ä ei samat henkilöt tulisi useampaan kertaan luetuiksi, lukuun tulisi ottaa kaikki ulkopuolelta järjesiön kuka ikänä asettuu rehellisesti sotaa vas. tustavalle kannalle. Näistä yhteistuloksista painettaisiin suurin kirjaimin \ isoja mieltäkiirinittäviä i l moituksia, joita koitettaisiin levittää kaikkialla suuriin liikekeskuksiin varustettuina lauseella niin ja niin paljon henkilöitä on sodan alkamista vastaan. Myös painettaisiin lentolehtisiä, joissa annettaisiin numerollisesti t i e t ä ä sama j a seuraisi kysymys, mi hin puolueeseen kuuluu tuon lehtisen saaja, sekä muutama lause selvitystä, mistä on johtuneet sodat j a mikä johtaa meitä nykyään so taan. Sekä onko oikein, e t t ä toisten maiden työläiset muutamain yksilöiden määräyksestä lähtevät vieraalle masjle rauhassa rakentavan kansan taloutta' hajoittamaan. Pidämmekö oikeana, jos joku tulee meidän kotimme hajoittamaan, sieltä rauhan viemään? Emme varmaankaan, Mik-si tekisimme siis sen toisille, vieläpä työläistoväreillemme, jotka ovat paljon uhranneet j a uurastaneet ennenkuin ovat edistyneet niihin saavutuk. siin missä tapaamme heidät tällä-kertaa. Koettakaamme siis asettua tässä sodanvastustuskysymyksessä selvälle kannalle, niin varmaan on joukkoja jotka kannattavat meitäkin. Siis jokainen työhön sodan ehkäisemiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Siitä on ensin hyöty minulle, toiseksi sinulle kolmanneksi meille kaikili?, Alas imperialistiset sodat! —Sodan vastustaja. Kun tarkastrfee keräyksen tnnt_ tamaa tulosta, niin täytyy todella £ meteliä sitä kylmäkiskoisuutta nm Toronton suomalaiset ovat suhtaZ tuneet tähän keräykseen. Aino^ taaan ^69 henkUöä Toronton, sunmeko, noin l.OOO suomalaiset työläisestä on osallistunut tähän räykseen ollen lahjoitettujen erkn ™ 20-sentistä a i n a a dolli: J a t S T Ä ^ n S l n ™ » nut komitea päättänyt esSL Järjestön osasto n«> i sunnuntaina t.k. 20 p:nä pidettäväUe kokouk selie, e t t ä osasto päättäisi toimeen panna uuden keräyksen sulkulaisen hy%'aksi. — L ^ N . M a ee tärkeä Nyt koska yhdestoista hetki on käsissä, olisi varmaan meilläkin jo toiminnan aika sodan ehkäisemiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Kaikkien imperialististen valtojen yhteinen sotamoukari on asetettu Neuvostoliiton ylle j a on kysymys vaan sen alas putoamisesta* j a sen seurauksista ei ainoastaan neuvostoliitossa vaan koko tunnetussa maailmassa. Tiedämme, että Neuvotoliitto on antanut ilmi valmiutensa ottamaan vastaan hyökkäykset millä hetkellä hyvänsä, mutta se on antanut myöskin tietää kannattavansa rauhaa niinkauan kun mahdollista ja ei haluavansa sotaa vaan pysyy puolustusasemissaan. Me myös tiedämm^ että me emme halua sotaa, eScä kukaan ajatteleva työläinen sitä halua. Onhan kyllin raskasta raataa rauhankin aikana, saati silloin kun kaikesta p i täisi korkeat sotaverot suorittaa-ja, kuten edellisen sodan aikana, puoli väkisin uhrata pikku säästönsä kellä sellaisia on pondeihin hallitukselle sodan avustamiseksi,ja paljon on työläisissä- sellaisia imperialismin lehtolapsia, jotka eivät ole vielä jaksaneet päätänsä kannattaa sen vertaa, että olisivat silmänsä saaneet i r t i noista yläluokan sanomalehdistä, jotka heille syöttävät silloisia Isän-maanrakkaushaaveita j a pitävät heidät tällätavoin todellisuudesta "kaukana. •. Nyt taas kun vahvennetulla porvarillisella lehtiagitatsionilla äijo- Toronton uisfisia Suomalaisen J ä r j . no. 1 osaston kq-kous pidetään ensi sunnuntaina kel- 10 8 illalla. Jäsenten tulisi totaa se huomioonsa. Rskennusalan työnantajain in-junksioni. vetoomus aiheettomana hylättiin maanantaina vetoomusoikeudessa. Työväenjärjestöjä edusti A. W. Raebuck, sekä selittää hän e t t ä tämän asian ratkaisu on pidet-tävä merkitsevänä tulevaisuudessäj koska tämän yhteydessä selitettiin e t t ä injunksioniä ei voi k ä y t t ä ä lakon estämiseksi, Nähdäänpähän sitten kun todellinen työtaistelu tulee kysymykseen. Suomalainen toveri saanut tuomi-on päailcajaja Cohenille. Tov. Sanni Piirto, jonka päälle ajoi eräs Cohen-niminen kaupungin työläinen moottoripyörällä viime joulukuussa, josta seurauksena joutui makaamaan jalka kipsissä useita viikkoja ja vastaanottamaan muita odottamattomia vaurioita, nyt vihdoin sai asiansa oikeuteen, jossa Cohen mää-r ä t t i in maksamaan $575.00 vahingonkorvausta j a kuluja. Omituista kysymyksessä on se, että vaikka miehellä on täällä vanhemmat ja koti sekä työskenteli hän silloin jossakin kaupungrin työssä, saaden kolmatta sataa dollaria palkkaa kuukaudessa, ei häntä njrt löydetä mistään eikä kuulenian mukaan ole mitään ottamista. Tuomio kestää 20 vuotta. Ehkäpä palaa sen ajan kuluessa. —-Kirjeenvaihtaja. •'. • Suomen metallisulknlaisten avus-tamiseksi toimeenpanivat Toronton suomalaiset • metallityöläiset iltaman v.k, 22 p mä Doh-haalilla. Dtamasta 011 tuloja pääsylipuista $121:— Menoja oli seuraavasti: haalin vuokra $30:., huvivero $7.26, näyttelijöiäen kaaratkjetit $6:-, ilmoituksiin $4.50, soittajille $4.50, näyttelij^öille har-jotuksissa ja* näytösiltana tarjotut kahvit, $3.30, rollien kirjoitus $1.81. Grammofonilevy yjn. §1.75, yht. $59.12. Iltaman puhdas'^tulo oli d is $61.88. Keräyslistoilla oli tuloja: Ifista n:o 1. $14.50. Lasta i i : o 2 $3-- 50. l i s t a n:ö 3 $7.45. Lista n:o 4. $14.00. Lista n:o 5 $5.00. Lista nm 6 $22.00, eK yht. $66.45. Toron-ton suomalaisten metallityöläisten toiminta tuotta siis kaiken, kaikkiaan $128.33. Tämä summa on tilitetty A. T. Hiilille 2-ssa erässä, nimittäin . - . . . vJc 25 pma $120.00 ja'loppusumma taan valmistaa äarmiäisen kiihkeitä $8.33. on tilftetty t t 2.pmä. Havaintoja Mont- , realista Vapauden kiertävän matkakirje Taäiiii iioutre^iissa sanotaan aupmaiaisia asujtavau nom vou— 1,000 välillä ja toism ajoin yiiidn tunannen. Iruolueemme jaseiiec o-vat hyvin toimeliaita ja avullisia kiertomiesti kohtaan. Muuten hei-dän toimintansa ahtaiden olojen j a lyhyen toiminta-ajan vuoksi ei vielä ole voinut kohota sille asteel. le, että he olisivat voineet valloittaa suuremmassa määrässä kansalaisiamme luokkajärjestöjemme jä-seniksi.- Työmaat kaupungissa ja ympäristöllä ovat samanlaisia kuin muU-lakin "puipuliperukoilla", joissa kaikille työläisille kapitalistinen pak-kolakii määrää, että työläisen on o-kolaki määrää, että työläisen on o-maa kun- he Vain suvaitsevat antaa. Metsätöissä ovat kuukausipalkat 3Ö-—40 dollariin kuukaudessa ja katkaisumaksut 2.25—1.00 dollarin välillä. . Työläiset niin metsätöissä kuin Hauissakin sekatöissä o-vat vielä järjestymättömiä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Mutta ainakin näyttää siltä, ett^ täällä, niinkuin muuallakin työolot kehittyvät vähitellen siihen pisteeseen, e t t ä työläisten on pakosta a-lettava ymmärtämään j är jestäyty-misen merkitys. Yleismaailmallisia tapahtumia täällä suurin osa kansalaisistamme seuraa "neljän kuninkaan" kirjoista ja kapakoissa ynnä muissa "sopivissa" paikoissa. Pääpaikkoja, missä kansalaisemme täällä keskenään seurustelevat, ovat eräs klubitalo, siirto-laiskoti ja kapakat. Kun menee klubitaloon sisälle, niin huomaa helposti, että kansalaisemme viihtyvät mainiosti alkoholipitoisten "virvokkeiden" parissa sukupuoliin katsomatta. Seurustelu on "vapaata", siliä ollaanhan ssa" maassa, jossa kukin voi elää omien ihanteidensa mukaan. Klubitalon toisessa kerroksessa on myöskin tanssipaikka, ja jos sieUä meinaa viihtyä, niin ei muuta kun pää täyteen j a mies hallituksen kontrolliin. Ensin viinan voimalla ja sitten — luonnollisesti — poliisivoimalla, Siirtolaiskotiin siellä on meikäläisen näkökannan mukaan tehty liian ahtaat portit. Kun nimittäin ajatellaan henkisesti. Vai olisikohan käynyt niin, että koko hanke ei ole sattunutkaan kalliolle perustetuksi, vaan juoksevalle sannalle. Ajattelin sitä, kun t ä t ä Vapautta ei luvatta laskea tasa-arvoiseksi toisten leh- - tien kanssa, (Tämän kirjeen kirjoittaja ei taida huomata, että leh- ; temme on parempi kuin kaikki siir-tolaiskotien suosimat lehdet yhteensä, Latoja). Suomen sosialidemokraattiset lehdet kyllä ovat saaneet'• kunniapaikan näiden toisten yhteiskuntaa säilyttävien rinnalb- Vapaudelle kyllä kuulema olisi tilaisuus tulla tähän ^-alittuun senia-kunWn, jos se alkaisi puhunuum 'hyvää". Luultavasti sen tulisi alkaa puhua rellestää hyvää tästä kapitalistisesta järjestelmästä. Sellainen on ehto. Pappi lupasi leht«n-me tilausasian esittää siirtolaisko-dm johtokunnalle, mutta luulen, ettei se sieUä tule sen viisaammaksi- Ainahan ne, varsinkin edelläsanotu^ laisista paikoista totuuden pnhi^ ulos ajetaan. Keskustelin taa^^ tämän siirtolaiskodin pastorin^ka^ . sa parin tunnin ajan, ja häneiA kuten kaikilla muillakin uskovaism» tuntui olevan sellainen k ä s i t ^ _^ tä yläpihan Tlkko se on, joka y l »^ kuntaa eteenpäin rullaa; i ^ ^ ei ole muuta tehtävää kuin ks»ö» p ä ä l t ä ja vahnistautaa a^^^' ijäiseen elämään. — Hm. sensä bn itseknllakin. kapakoissa ja koiratorpisa ^ joitä - täällä olevissa s u o n i a^ on varmasti\suurempi P " ' ^ * ^ ^ rä kmn missään muualla keskuksissa. Sen voi jo tm<«»^ seuraainalla esimerldksi majapaikoissa, joissa ^ ^ ^ ^ ^ sityksen yldsesti, että 1 » ^ % ^ kapakan sivanttaa, sivnuKaa k i n elämän nautinnot, iiä^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 17, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-11-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271117 |
Description
Title | 1927-11-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Torstaina, marrasko 17 p:nä—Thiir«, Nov. 17 No. 147 — 1927 f J VAPAUS T O I M I T T A J A T j S. C. N m . T. K. CABISON. B- A . TENHOKEN, E- PEHKOJrnC RiCUtercd u the Vem OfCte OcjtfttBeat. Otuvs, u tecoai eUm gutter. ^ VAPAUS (liJ>erty» Tfca cmlr e d u of r i s o iA VoAas ia Cuud*. PobUAed la Sodbory, Onu ettzf HoaiMj. TttAUSHINNATs 1 »k. t kk, nsa. Z kk. fl.75 j« 1 kk, %1M. — YIid7»»«J:oau» J« Snoa^ea icki n»oan« «IkomaiU*: 1 rk. •«•«>. 6 kk. $ 3 ^ . 3 kk. «2J00 Ja 1 kk. «1.00. . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: NauBaOmotakaet %lJt» kofta.-t3J03 kakai kertaa. — AnoliiuoonmeaoIIiaotskaet SOe. palatataoma. — Kia(omDaueilawU>kj«i 40e. karta, « IM 3 kertaa. — SvnjmiOmatBkatt %IM Uxfa »2-«> 3 ktrtaa, — ArtoCToiIaotakaet «2X0 kartt. » 3 ^ kakai kertaa. — Kiilo«I»otuk.« »IJ» karu. — Koolenun.Jmotok- Mt «2J(0 kerta, SOe. Iitän»«k«a kiitoabnaeelu tai muMotlajlU. — Halutaantiedot ja «»otejIflxrtBkaet tOe. kerta. «1.00 koina kertaa. — TilapäiaJlmotujiea ja ilaoiaaateottoarie» oa, »aadittaeaaa, Ialialatta»a ibMlnihiou «titkäuea. — TJankaU, jpiu ei acaraa raka, «i laUa tähetUaää», paitM aa;amie»te», joUU ukaoJoet. Lefateea aiotal l l a o t o k M t p i t i i oUa konttorUia kello 12 ilme.iy«niapäi»äa edcliiKB* a r k i p i i T a B i. Tapaiulea toasitMi'libaetx Bnildiaf. 33 l^roa :>treet. Pakelia S36V. Vapasdaa koatttri: likartr Boildinf. 35 tomo St. Pobeil» J038. Poatioaote; Boi 69. Sudbory, Ont. Ceaeral adrartiajic rauo JSe. per eol. Ineh. MioJmom ebarje lör aiagla iatertiaa 75e. tba Vapana l i tka bait adTcrtiaiag jB«liBni ataonf tba Fiuuib Poopla jo Canada. ^ • ' Jaa ctta aUloia takania a«a vaaUDiU «aiimäUeea kirj«a»e«aae, kirjottakaa aodeUeea liikkaeohoitaiaa iluella BiDalU: J. V, KAMNASTO, liikkeaoboiuja. Aselevon vuosipäivä Viime perjantaina tuli kuluneeksi i alueilla. Noilla alueilla imperialis-yhdeksan vuoita siitä, kun tehtiin I lisesta luokkasodaksi muuttuneessa aselepo, mihin päättyi viidettä vuot ta kestänyt imperialistinen maailmansota, tuo kansainvälisen kapitalismin synnyttämä hirvittävä joukkoteurastus, jossa murhattiin, haa-votettiin ja tavalla tai toisella elin-iakseen rujottiin kymmeniä miljoonia kansainvälisen työväenluokan jäseniä, miehiä, naisia ja lapsia — siksi^ että Saksan ja liittolaismait-tcn impcrialbtiset kapitalistit olivat keskenään riitaantuneet siirtomaa- ..ja markkina-alueista. Merkkipäiväksi oli liiltoloismait-ton kapitalistien toimesta järjestetty sodassa kaatuneitten muistolle pystytettyjen muistopatsaitten pal-jastamis- ja koristamistilaisuuksia, kulkueita ja vierailuja "tuntemattoman sotilaan" haudoille ja*^hautaus-inaille j.n.e. Kello yhdentf)ista aikaan piti kaiken toiminnan seisahtua kahden minuutin ajaksi ja jor kaiscn pään paljastua äänettömään muistonosotukseen. y Ganadassa se oli myös unikukka-päivä. Unikoilla kerjättiin kaupunkien, kauppalain Ja kylien «^caduilla jokaiselta mahdollisimman suurta lahjotusta "sdiraitten ja tarvitsevien entisten sotilaitten ja heistä riippuvaisten: avustusrahastoon". Unikon rimaansa sai ken vain lahjotti rovon tuohon tarkotukseen, jota varten selitetään tarvittavan paljo rahaa. Hallitus voi maksaa vain perin pienen eläkkeen eikä siitäkää^ kaikille "vapautensa puolesta" taistelemassa olleille ja ansiokyvyttÖ-miksi joutuneille, sillä kun on suo-ritellavanaan tuossa sodassa tehty kahden ja puolein biljoonan dollarin konsallisvclka ja seuraavaa sotaa varten ylläpidetyn ja jatkuvasti voimistelun sotakoneiston laskpt, jotka vuosittain nielevät enemmän kuin puolet valtiotuloista. Porvarillisten valtio- y.m. julki-suiamiesten ja korkeissa sotilaalli-si& sa asemissa olevien henkilöitten asclepopuivänä pitämät puheet ovat loistavina lisätodistuksina siitä, että työläisiä ja maanviljelijöitä mitä julkeimniih pcteUiin, kun heille uskoteltiin, että imperialistinen maailmansota oli "sota sotien lopettamiseksi*', sota maailman tekemiseksi "turvalliseksi "kansanvallaIle;V " s i vistykselle", 'S-apaudelle" y.m. pyhille asioille. Niissä avoimesti myön-ncl- liin "kansainvälisesti tunnustetuksi tosiasiaksi, että maailmansodassa ci saatu sodan syitä poistettua, että sen kautta ei soavutettu hy\'ää voittajille eikä voitetuille ja että tilanne on ollut hyvin vaikea siitä lähtien" (Yhdysvaltain sota-sihteeri Dwight F. Dayis), sanottiin, että vielä suurempi sota on tunnus veijeilystä yhtyy tunnukseen tulossa ja kiihotettiin "riittävään varustautumiseen", ei sen estämiseksi, vaan siihen osallistumiseksi. Englantilainen sotapäällikkö J. M. Kcmvorlliy ennusti "uutta europa-laista sotaa, samanlaista englanli-lais- amerikalaista laivastokilpailua kuin oli englantilaisrsaksalainen lai-vastokilpailu ennen maailmansotaa ja cnglantilais-amerikalabta yhteenottoa merien herruudesta". Syy siihen, että yhdeksän vuotta 'sitten päättynyt maailmansota ei poistanut maailmasta sodafi syitä, on- siinä : tosiasiassa, ~^ttä se jäi imperialistiseksi sodaksi eika muodostunut todelliseksi sodaksi sotien lopettamiseksi^ muuttumalla köyhälistön luokkasodaksi sotia synnyttävää imperialistista kapi-i4alismiar vastaan ja sen hävittämi- -:£dsi muualla kuin entisen Venäjää sodassa köyhälistö pudlueensa joh dolla kukisti imperialistisen kapi talismin ja sen yhteiskuntajärjestelmän ja pystytti diktatuurinsa ja ryhtyi sen turvin hävittämään* kapitalismia ja rakentamaan sosialbtista yhteiskuntajärjestelmää, joka tulee kapitalistisen yksityisomistuksen, tyÖhriiston ja kansallissorron lakkauttamisella lopullisesti poistamaan luokkajakautumisen ja sodat noitten alueitten kansojen keskuu-, desta. Kymmenen vallankumous- ja sosialistisen rakennustyövuoden kuluttua ei Neuvostoliiton sosialistisia neuvostotasavaltoja olekaan enää uhkaamassa sisäisen, niiden keskeisen sodan va^ra, joka uhkaa maailman kapitalistisessa osassa, imperialistisia valtoja ja niitten hallitsemia kansoja. Sen sijaan uhkaa sosialistisia neuvostotasavaltoja sota ulkopuolelta, porvarillisten valtojen taholta, sillä vaikka niiden sisäisissä vastakohtaisuuksissa ja ristiriidoissa on idut suurille sodille niitten itsensä kesken (riitakysymykr 3ct Suurbritannian ja Yhdysvaltain, Italian ja Ranskan, Puolan ja Saksan, Japanin ja Yhdysvaltain, Balkanin ja keski-Europän maitten' välillä), niin tämä ei vielä tee mahdottomaksi väliaikaista liittoa näitten kesken Neuvostoliittoa vastaan, se bn, suoranaisen sotilaallisen tai rahallisen avustuksen antamista työ-yäenvalliota vastaan sotiville voimille. Tuleva sota Neuvostoliittoa vastaan tulee synnyttämään tilanteen, mikä tulee huomattavasti eroamaan Europassa maa;ilmansodan aikana vallinneesta tilanteesta. Maailmansota käytiin imperialististen valto^ jen välillä ja imperialismi oli taistelulinjan kummallakin puolella, Mutta ?odassa Neuvostoliittoa vastaan tulee imperialismi taistelemaan valtiovallaksi järjestynyttä proletariaattia vastaan. Tästä syystä Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean viimeinen laajennettu kokous aivan oikein painosti, että kommunistit voivat ja niiden täytyy puhua yhdeltä (imperialistiselta) puolelta toiselle (proletaariselle) 'puolelle tehdystä hyökkäyksestä; täytyy puhua 505;c/w/Me/» «önmoan (jota ei ollut olemassa vuonna 1914) puo' lustamisesta ja Kiinan vallankumouksen puolustamisesta; tämä merkiten, että on välttämätöntä ei vain propageerata tunnusta toiste^ lusta hallitusta vastaan kapitalistisissa maissa, -vaan tähän täytyy liittää tunnus toiminnallisesta avustuk' sesta proletariaatin valtiolle; tässä Trcitsk&ffieiF opposiisioDi paljastaa itsensä Moskovan "Prayda**i Idrjottaai ^ Seitsemäntiintisen työpäivän julistaminen Neuvostoliitossa sai koko porvarillisen maailman keskuudessa aikaan samanlaisen , vaikutuksen kuin pommin räjähdys. Samaan aikaan, kun kapiloliistisessa maailmassa lisääntyy työläisten riisto, julistaa neuvostovalta työpäivän lyhennyksen maassa, joka on vielä nytkin köyhempi kuin moni kapitalistinen maa. Sekä porvariston'että sen reformististen lakeijoitten ihmetys^ ja levottomuus on täysin ymmärrettävä ja paikallaan. Vuosien kuluessa ovat ne todistelleet, että aeuvosto-järjestelmä tekee työläisten elämän tyhjäksi. Osottautui kuitenkin, että neuvostovalta voi vakuuttavalla tavalla, yhdellä voimakkaalla iskulla hajottaa proletaarisen diktatuurin vihollisten parjauksen ja valheen, mitä ne ovat Neuvostoliitosta levittäneet. Valaisevinta kaikesta on se, että julistus 7-tunnin työpäivästä ei ollut suotava "iloinen yllätys" Neuvostoliiton kommunistisen puolueen op-positsionin toimihenkilöille. Nämä päästivät liikkeelle kaiken mustaa-misvärinsä osottaakseen, että Neuvostoliitossa, kommunistisen (bolshevikkien) puolueen johdolla, kuljetaan tappiosta tappioon. Ja yht'äk-kiä tulikin tällainen odottamattomuus:—- 7-tuntinen työpäivä, joka on tuloksena suurista saavutuksista, kannustin eteenpäin vielä nopeampaan kehitykseen sekä taloudellisella että sivistysrintamilla. Pitkien kuukausien kuluessa on oppositsioni verhonnut ääriinäisva-semmistolaisilla fraaseilla hämäräperäisiä teorioitansa. Epäilyksensä kansainvälisen työväenliikkeen luovia voimia kohtaan on se naamioinut "sankarillisen taistelun menetelmien" esityksillä. Epäilyksensä sosialistista rakennustyötä kohtaan proletariaatin diktatuurin maassa, on se peittänyt Neuvostoliiton kom-. munistista (bolshevikkien) puoluetta vastaan heittämällään lika- ja parjaustulvalla. Neuvostoliiton tp. kk:n julistus asetti terävästi esiin kysymiyksen sosialistisen rakennus-työn vastaisista teista yleensä ja työpäivän lyhennyksestä erittäinkin. Oli mahdoton enää verhoutua fraaseihin. Oppositsionin täytyi vastata lyhyesti ja selvästi: kyllä tai ei. Oppositsioni vastasi: ei! Se äänesti ei ainoastaan 7-tuntista työpäivää vastaan, mutta koko tp. kk:n julistusta vastaan. On itsestään selvää, että trotskilaiset koettavat nytkin hämäräpe» räistä äänestystään verhota räiskyvillä fraaseilla. Ne puhuvat siitä, että julistus 7-tuntisesta työpäivästä ei muka ollut riittävästi valmistettu, ehä Neuvostoliiton kommunistinen puolue muka ei tahtoisi toteuttaa julistusta ja niin edespäin ja niin edespäin, toisin sanoen —^ oppositsioni toistaa samat siivottomuudet, joita sosialidemokraattiiien "Vonvärts" levittelee. Mutta itsessään on ymmärrettävää, että nämä oppositsionin ja samoin Vorwärtsin valheelliset jutut eivät ketään petä- Poliittisia kiistoja ei ratkaista selis-tysten, ilmotusten, päätöslauselmien näkökannoilla, vaan todellisella politiikalla ja tosiasioilla, Tp. kk:n juhlajulistus antaa käytännön todistuksen opportunistisen opposit sionin valheellisesta 'Srasemmisto-laisuudesta" yhdeltä puolen ja Neuvostoliiton kommunistisen (bolshevikkien) puolueen politiikan vai lankumouksellisuudesta toiselta puolen. Siten ön oppositsioni paljastanut itsensä sellaisessa teossai, joka on koko maailman miljoonien ja miljoonien proletaarien käsitettävissä. Neuvostoliiton tp. kk:n juhlajulistus, joka on herättänyt myrskyistä innostusta proletaarien keskuudessa koko maailmassa ja mitä suurinta hämmennystä porvarillisessa leiris; sä — oli epämieluisa trotskilaisille oppositsionilaisille, jotka äänestivät julistusta vaslaan. Trotskilainen oppositsioni kierähti "Vorwärtsin" kannalle. _ Tämä tosiasia on kavmopuheisem-pi ja vakuuttavampi kuin sadat lentokirjaset ja kannanilmaisut. Usein ilmenee seO^usta,. e t t ä vaikka tytöt ovat rnnmiinisesti ääret' tömän väsjrneitä, ovat he niin hermostuneita, että' eivät voi öisin Huomioita ja huomautuksia Canadan työläisnaisten liiton Sointulan osasto on, käsiteltyään liiton toimeenpanevan kansalliskomitean kirjelmän, joka oli koskjnul niitä vaikeuksia, joihin ulkomaalaiset työläisnaiset maan oloja tuntemattomina täällä joutuvat, valinnut "kolmehenkiscn komitean, jonka tulee selostaa 'Suomen työläis- ja talonpoikaisnaisten lehdessä' Cäna dan työläisnaisten asemaa ja sitä tilannetta, mihin hfe joutuvat lähtiessään Canadan kapitalisteille työvoimaansa kaupalle". — Sointula-laiset toverittaret tietävät mitä on tehtävä 'ja epäilemättä myös sen tekevät. Neuvostoliiton puolelle menemisestä ja on läheisessä "yhteydessä sen tunnuksen kanssa, joka koskee imperialististen hallitusten kukistamista kmtkin kapitalistisen maan itsensä kansan toimesta. ' PÄÄSI PITKÄSTÄ V A N . KEUDESTA Peterhead, Skotlanti. —; Maanantaina; vapautettiin täältä vankilasta Oscar Slater-nimincSt mies, joka oli v i e t t ä n y t . 18 vaotta vankeudessia murhasta. Hänet tuomittiin aikoinaan kuolemaan, mutta kun hänen syyllisyytensä ei ollut varma, muu. tettiih tuomio ehnkautiseksi van-keodeksL Nyttemmin o l i e r ä s jutussa kuuliaista todistajista vannonut, ettei hän varmasti tuntenut S:ää siksi mieheksi, joka oli ollut murhapaikalla, vaan oliva^ syyttäjä, viranomaiset pakoittaneet hänet väärin todistamaan. Englantilainen tyÖväenlehli Daily Herald on väittänyt työväenpuolueen voitoksi sitä, että se äskeisissä kunnallisvaaleissa saavutti kaikkiaan satakaksikymmentas^tsemän edustajapaikkaa ja valtasi seitsemän uutta kunnallishallintoa. Lehti 'kertoo vaalien saattaneen työväenpuolueen hallintaan yhteensä kuusitoista kunnallishallintoa. Tämän johdosta huomauttaa eräs toverilehti, että tulosta voidaan pitää vähemmän työväenpuolueen johdon voittona kuin Suurbritannian työläisten vastalauseena vanhoillisen hallituksen politiikkaa vastaan. Toimittajayaihdos Eteenpäissä. Tämän kuun 10:nnen päivän numerossaan kertoo toverilehti Eteenpäin: "Lehtemme monivuotisen toimittajan Taavi Heinon siirryttyä leb-tiemme keskustoimittajan: tehtävään Chicagoon, on johtokunta hänen tilalleen valinnut jo parikin kertaa ennemmin Idhdessämme väliaikaisena toimittajana olleen, toveri Matti Wiitalan, Baltimoresta, Md. Toveri Wiitala h3rvaksyi johtokunnan valinnan ja on hän jo ryhtynyt tehtäväänsä." AumatiffiEeo liike Hotellityöläisten palkat Canadassa Täällä nousevan kapitalismin maassa ovat hotellien palvelijat äärettömän kurjissa oloissa. Siitä huolimatta että loistavissa hotellirakennuksissa rikkaat saavat nauttia ja elää/ylellisyydessä, niin samalla kertaa työläiset niissä ovat kehnosti palkattuja, raataen pitkiä työpäiviä. Harvoin porvarit kajoavat työläisten oloja koskevaan asiaan siinä mielessä, e t t ä vaatisivat niitä parannettavaksi. Vain silloin, kun tilanne on jo sillä asteella, että jonkinlainen muutos tavalla tai tpisella näyttää välttämättömältä, kiiruhtavat porvarit sovittelemaan jollain tavoin epäkohtia. Siltä kannalta voidaan ottaa K u K l u x Klan-järjes-tön lehden, The Bisectorin julkaisemat paljastuksetkin tämän maan ho. tellityöläisten semasta. Tuo lehti mainitsee asiasta m.m. seuraavia kuvauksia: Kalliovuoristossa on eräs ihana paikka,, nimeltään Banff. Siellä on C.P.K.komppanian reklaamin mukaiset mukavuudet kaikenlaiseen huvitteluun matkustajille, jotka etsivät persoonallista huvia ja nautintoa. Siellä on palatsimaiset rakennukset, joita 3mipäröivät luonnon-ihanat maisemat. Mutta hotellin henkilökunta, joka muodostuu , C P . R.-komppanian palkkorjista, saa osakseen äärimmäistä kurjuutta ja raadantaa. ~^Työläisten omaisilleen kirjoitta, mät kirjeet osoittavat, että heidän suorittamansa työ on todella täy-^ dellistä orjan työtä, siitä ei voida ollen kaan väitellä. -Vain harvoissa tapauk. sissa etelän puuyillavainioilla' pakoi-tettiin neekereitä' sellaiseen raadantaan, mihin J*.R :n hotelleissa palvelijoita työnnetään. Tyttöjen tulee olla palveluksessa kello 6:sta aamulla, T^tai 8, jopa toisinaan kello 10:neea asti iilaUa. Hiljakkoin otettiin eräs *^aIliviikko" huomioon tilastoa varten*ja sOIoin olivat työpäivät seuraaivanlaiset: tiistaina 16 t., keskiviikkona 13, torstaina 15, perjantaina 11, lauantaina 14 ja sunnuntaina 14 tuntia; Tämän ohel^ Ia tulee tyttöjen pitää puhtaus omissa huoneissaan j a , pestä vaatteensa. nukkua- Tästä jseuraa yleinen terveyden menettäminen. Hiljattain putosi ruokasalissa eräältä tytöltä ruokatarjotin käsistä lattialle, kun hän sai pyörtymiskohtauksen liika, rasituksen johdosta. Hän joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan. Samaan aikaan sairaalassa oli 19 muu-t tyttöä sairaana liikarasituksesta. Välimatka ruokasaliq^ toisesta päästä keittiön varastoon on 637 jalkaa, jota matkaa tytöt joutuvat juoksu-jalassa kulkemaan edes j a takaisin, palvellessaan ruokavieraita. Näiden tyttöjen saama ruoka on niin puutteellista j a kelvotonta, et. t ä he nälkäisinäkin ollen ovat usein pakoitettuja jättämään annoksensa nauttimatta. Aivan; kuin nälkiintyneet vangit, /' he » koettavat aina joskus saada omaisiltaan Vancouverista ruokatavaralähetyksiSj pysyäkseen hengissä. ... Palkat ovat muihin oloihin verrattavat. Hiljattain eräs tyttö lähetti kotiinsa shekin, joka oli puo. Ien kuun palkka; se teki täsmälleen tuon hämmästyttävän summan, $12.- 09. Kaikki..jtämä tapahtuu samaan aikaan, kun C. P . R.-komppania kasaa miljoonia dollareita liikevoittoa osakkailleen. E r ä ä t tytöt koettavat hankkia itselleen rahoja muilla, joskin itse a-siassa vähemmän ylistettävillä keinoilla. Vaikka hotellissa pitäisi oi. la voimassa säännöt, että tyttöjen ei saa laskea miehiä huoneisiinsa, niin näitä sääntöjä ei noudateta. Vahteja voidaan joko lahjoa, tai o-vat kykenemättömiä estämään sitä, e t t ä miehiä voidaan tavata tjrttöjen huoneissa ympäri vuorokauden. Tytöiltä vaaditaan, että heidän tulee näyttää sieviltä ja viehättää viltä. Heidän täjrtjry maalata itseään alituiseen, sillä keittiön lämpö, määrä nousee 114 asteeseen, joka hiottaa j a tekee tytöt kalpeiksi. Tällaisissa oloissa tytöt eivät voi oppia mitään hyviä elämäntapoja. He oppivat kiroilemaan kuin hevosmiehet. Elleivät he siten tee, niin tuossa ympäristössä heidän olonsa tulee varsin tukalaksi. Yksilöiden on mentävä joukon mukana. Tuollainen on pääkohdissaan pör-varilehden antama kuvaus yhdestä C.P.R. rautatiekomppafnian "huvipaikasta". Todellakin pöyristyttävä tilanne, mutta kauniisti reklamee-rattuna siitä saadaan muodostettua varsin "romanttinen" kuvaus porsastelijoille, Työläistyttöjen joutuessa tuollaiseen pesään, heistä vain harvat voivat palata takaisin terveinä ja moraalisesti turmeltumattomina. ' Kun meillä on puhe ammatillises. ta järjestymisestä, niin havaitsemme, e t t ä niin: hjrvin naisten kuin miestenkin keskuudessa, meillä on laaja työmaa. Palvelijattarien koko maata käsittävän union perustaminen olisi mitä välttämättömin asia. Kun porvarilehtien täytyy ruveta paljastelemaan , noin _räikeässä muodossa työläistyttöjen kurjia työoloja, niin me joudumme todellakin kysymään, mitä aikovat tehdä työväen järjes-töt. tällaisissa tapauksissa. Porvarillisen lainlaadinnan kautta ei ole odotettavissa ainakaan pikaisesti mitään parannuksia tuollaisten olojen korjaamiseksi. Mutta työväen unioiden kautta: voidaan t i . lanne nopeimmin ja edullisimmin saada korjatuksi. isänmaaHifäa, on meilläkin syytä alkaa laimentamami tuota kiihkoisunt' ta, tekeinäUä vasta-agitatsionia, ei petollisella tavalla ntinloiin he, vaan yksn^^rtaisella totuuden selvityksellä, mistä ovat sodat johtuneet j a mikä johtaa meitä kohden sotaa. Kaikesta tästä pitäisi riittää puhetta ^ ö m a i l l a , vieraisilla käydessä sekä kaikkialla missä siihen tarjoutuu suinkin tilaisuus. Myös mielestäni olisi mahtava j a laajakantoinen mer^ Mtys,'joka sopisi ajaa helposti läpi nykyisten puolueemme toimintamuotojen vallitessa, sekä siitä' samalla olisi sekin hyöty, koska kommunistipuolue tähtää suurlakkoa kohti vastapainoksi sodan alkamiselle, tulisi meille voimat tunnetuksi etukäteen j a vois^me näin ollen arvioida kuinka sataprosenttista tuo lakko tulisi olemaan, seuraavanlaisen menetelmän kautta: rupeaisimme hen-kilölukua pitämään - sotaa vastustavista henkilöistä, jakaisimme työn eri paikkakunnilla siten, e t t ä ei samat henkilöt tulisi useampaan kertaan luetuiksi, lukuun tulisi ottaa kaikki ulkopuolelta järjesiön kuka ikänä asettuu rehellisesti sotaa vas. tustavalle kannalle. Näistä yhteistuloksista painettaisiin suurin kirjaimin \ isoja mieltäkiirinittäviä i l moituksia, joita koitettaisiin levittää kaikkialla suuriin liikekeskuksiin varustettuina lauseella niin ja niin paljon henkilöitä on sodan alkamista vastaan. Myös painettaisiin lentolehtisiä, joissa annettaisiin numerollisesti t i e t ä ä sama j a seuraisi kysymys, mi hin puolueeseen kuuluu tuon lehtisen saaja, sekä muutama lause selvitystä, mistä on johtuneet sodat j a mikä johtaa meitä nykyään so taan. Sekä onko oikein, e t t ä toisten maiden työläiset muutamain yksilöiden määräyksestä lähtevät vieraalle masjle rauhassa rakentavan kansan taloutta' hajoittamaan. Pidämmekö oikeana, jos joku tulee meidän kotimme hajoittamaan, sieltä rauhan viemään? Emme varmaankaan, Mik-si tekisimme siis sen toisille, vieläpä työläistoväreillemme, jotka ovat paljon uhranneet j a uurastaneet ennenkuin ovat edistyneet niihin saavutuk. siin missä tapaamme heidät tällä-kertaa. Koettakaamme siis asettua tässä sodanvastustuskysymyksessä selvälle kannalle, niin varmaan on joukkoja jotka kannattavat meitäkin. Siis jokainen työhön sodan ehkäisemiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Siitä on ensin hyöty minulle, toiseksi sinulle kolmanneksi meille kaikili?, Alas imperialistiset sodat! —Sodan vastustaja. Kun tarkastrfee keräyksen tnnt_ tamaa tulosta, niin täytyy todella £ meteliä sitä kylmäkiskoisuutta nm Toronton suomalaiset ovat suhtaZ tuneet tähän keräykseen. Aino^ taaan ^69 henkUöä Toronton, sunmeko, noin l.OOO suomalaiset työläisestä on osallistunut tähän räykseen ollen lahjoitettujen erkn ™ 20-sentistä a i n a a dolli: J a t S T Ä ^ n S l n ™ » nut komitea päättänyt esSL Järjestön osasto n«> i sunnuntaina t.k. 20 p:nä pidettäväUe kokouk selie, e t t ä osasto päättäisi toimeen panna uuden keräyksen sulkulaisen hy%'aksi. — L ^ N . M a ee tärkeä Nyt koska yhdestoista hetki on käsissä, olisi varmaan meilläkin jo toiminnan aika sodan ehkäisemiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Kaikkien imperialististen valtojen yhteinen sotamoukari on asetettu Neuvostoliiton ylle j a on kysymys vaan sen alas putoamisesta* j a sen seurauksista ei ainoastaan neuvostoliitossa vaan koko tunnetussa maailmassa. Tiedämme, että Neuvotoliitto on antanut ilmi valmiutensa ottamaan vastaan hyökkäykset millä hetkellä hyvänsä, mutta se on antanut myöskin tietää kannattavansa rauhaa niinkauan kun mahdollista ja ei haluavansa sotaa vaan pysyy puolustusasemissaan. Me myös tiedämm^ että me emme halua sotaa, eScä kukaan ajatteleva työläinen sitä halua. Onhan kyllin raskasta raataa rauhankin aikana, saati silloin kun kaikesta p i täisi korkeat sotaverot suorittaa-ja, kuten edellisen sodan aikana, puoli väkisin uhrata pikku säästönsä kellä sellaisia on pondeihin hallitukselle sodan avustamiseksi,ja paljon on työläisissä- sellaisia imperialismin lehtolapsia, jotka eivät ole vielä jaksaneet päätänsä kannattaa sen vertaa, että olisivat silmänsä saaneet i r t i noista yläluokan sanomalehdistä, jotka heille syöttävät silloisia Isän-maanrakkaushaaveita j a pitävät heidät tällätavoin todellisuudesta "kaukana. •. Nyt taas kun vahvennetulla porvarillisella lehtiagitatsionilla äijo- Toronton uisfisia Suomalaisen J ä r j . no. 1 osaston kq-kous pidetään ensi sunnuntaina kel- 10 8 illalla. Jäsenten tulisi totaa se huomioonsa. Rskennusalan työnantajain in-junksioni. vetoomus aiheettomana hylättiin maanantaina vetoomusoikeudessa. Työväenjärjestöjä edusti A. W. Raebuck, sekä selittää hän e t t ä tämän asian ratkaisu on pidet-tävä merkitsevänä tulevaisuudessäj koska tämän yhteydessä selitettiin e t t ä injunksioniä ei voi k ä y t t ä ä lakon estämiseksi, Nähdäänpähän sitten kun todellinen työtaistelu tulee kysymykseen. Suomalainen toveri saanut tuomi-on päailcajaja Cohenille. Tov. Sanni Piirto, jonka päälle ajoi eräs Cohen-niminen kaupungin työläinen moottoripyörällä viime joulukuussa, josta seurauksena joutui makaamaan jalka kipsissä useita viikkoja ja vastaanottamaan muita odottamattomia vaurioita, nyt vihdoin sai asiansa oikeuteen, jossa Cohen mää-r ä t t i in maksamaan $575.00 vahingonkorvausta j a kuluja. Omituista kysymyksessä on se, että vaikka miehellä on täällä vanhemmat ja koti sekä työskenteli hän silloin jossakin kaupungrin työssä, saaden kolmatta sataa dollaria palkkaa kuukaudessa, ei häntä njrt löydetä mistään eikä kuulenian mukaan ole mitään ottamista. Tuomio kestää 20 vuotta. Ehkäpä palaa sen ajan kuluessa. —-Kirjeenvaihtaja. •'. • Suomen metallisulknlaisten avus-tamiseksi toimeenpanivat Toronton suomalaiset • metallityöläiset iltaman v.k, 22 p mä Doh-haalilla. Dtamasta 011 tuloja pääsylipuista $121:— Menoja oli seuraavasti: haalin vuokra $30:., huvivero $7.26, näyttelijöiäen kaaratkjetit $6:-, ilmoituksiin $4.50, soittajille $4.50, näyttelij^öille har-jotuksissa ja* näytösiltana tarjotut kahvit, $3.30, rollien kirjoitus $1.81. Grammofonilevy yjn. §1.75, yht. $59.12. Iltaman puhdas'^tulo oli d is $61.88. Keräyslistoilla oli tuloja: Ifista n:o 1. $14.50. Lasta i i : o 2 $3-- 50. l i s t a n:ö 3 $7.45. Lista n:o 4. $14.00. Lista n:o 5 $5.00. Lista nm 6 $22.00, eK yht. $66.45. Toron-ton suomalaisten metallityöläisten toiminta tuotta siis kaiken, kaikkiaan $128.33. Tämä summa on tilitetty A. T. Hiilille 2-ssa erässä, nimittäin . - . . . vJc 25 pma $120.00 ja'loppusumma taan valmistaa äarmiäisen kiihkeitä $8.33. on tilftetty t t 2.pmä. Havaintoja Mont- , realista Vapauden kiertävän matkakirje Taäiiii iioutre^iissa sanotaan aupmaiaisia asujtavau nom vou— 1,000 välillä ja toism ajoin yiiidn tunannen. Iruolueemme jaseiiec o-vat hyvin toimeliaita ja avullisia kiertomiesti kohtaan. Muuten hei-dän toimintansa ahtaiden olojen j a lyhyen toiminta-ajan vuoksi ei vielä ole voinut kohota sille asteel. le, että he olisivat voineet valloittaa suuremmassa määrässä kansalaisiamme luokkajärjestöjemme jä-seniksi.- Työmaat kaupungissa ja ympäristöllä ovat samanlaisia kuin muU-lakin "puipuliperukoilla", joissa kaikille työläisille kapitalistinen pak-kolakii määrää, että työläisen on o-kolaki määrää, että työläisen on o-maa kun- he Vain suvaitsevat antaa. Metsätöissä ovat kuukausipalkat 3Ö-—40 dollariin kuukaudessa ja katkaisumaksut 2.25—1.00 dollarin välillä. . Työläiset niin metsätöissä kuin Hauissakin sekatöissä o-vat vielä järjestymättömiä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Mutta ainakin näyttää siltä, ett^ täällä, niinkuin muuallakin työolot kehittyvät vähitellen siihen pisteeseen, e t t ä työläisten on pakosta a-lettava ymmärtämään j är jestäyty-misen merkitys. Yleismaailmallisia tapahtumia täällä suurin osa kansalaisistamme seuraa "neljän kuninkaan" kirjoista ja kapakoissa ynnä muissa "sopivissa" paikoissa. Pääpaikkoja, missä kansalaisemme täällä keskenään seurustelevat, ovat eräs klubitalo, siirto-laiskoti ja kapakat. Kun menee klubitaloon sisälle, niin huomaa helposti, että kansalaisemme viihtyvät mainiosti alkoholipitoisten "virvokkeiden" parissa sukupuoliin katsomatta. Seurustelu on "vapaata", siliä ollaanhan ssa" maassa, jossa kukin voi elää omien ihanteidensa mukaan. Klubitalon toisessa kerroksessa on myöskin tanssipaikka, ja jos sieUä meinaa viihtyä, niin ei muuta kun pää täyteen j a mies hallituksen kontrolliin. Ensin viinan voimalla ja sitten — luonnollisesti — poliisivoimalla, Siirtolaiskotiin siellä on meikäläisen näkökannan mukaan tehty liian ahtaat portit. Kun nimittäin ajatellaan henkisesti. Vai olisikohan käynyt niin, että koko hanke ei ole sattunutkaan kalliolle perustetuksi, vaan juoksevalle sannalle. Ajattelin sitä, kun t ä t ä Vapautta ei luvatta laskea tasa-arvoiseksi toisten leh- - tien kanssa, (Tämän kirjeen kirjoittaja ei taida huomata, että leh- ; temme on parempi kuin kaikki siir-tolaiskotien suosimat lehdet yhteensä, Latoja). Suomen sosialidemokraattiset lehdet kyllä ovat saaneet'• kunniapaikan näiden toisten yhteiskuntaa säilyttävien rinnalb- Vapaudelle kyllä kuulema olisi tilaisuus tulla tähän ^-alittuun senia-kunWn, jos se alkaisi puhunuum 'hyvää". Luultavasti sen tulisi alkaa puhua rellestää hyvää tästä kapitalistisesta järjestelmästä. Sellainen on ehto. Pappi lupasi leht«n-me tilausasian esittää siirtolaisko-dm johtokunnalle, mutta luulen, ettei se sieUä tule sen viisaammaksi- Ainahan ne, varsinkin edelläsanotu^ laisista paikoista totuuden pnhi^ ulos ajetaan. Keskustelin taa^^ tämän siirtolaiskodin pastorin^ka^ . sa parin tunnin ajan, ja häneiA kuten kaikilla muillakin uskovaism» tuntui olevan sellainen k ä s i t ^ _^ tä yläpihan Tlkko se on, joka y l »^ kuntaa eteenpäin rullaa; i ^ ^ ei ole muuta tehtävää kuin ks»ö» p ä ä l t ä ja vahnistautaa a^^^' ijäiseen elämään. — Hm. sensä bn itseknllakin. kapakoissa ja koiratorpisa ^ joitä - täällä olevissa s u o n i a^ on varmasti\suurempi P " ' ^ * ^ ^ rä kmn missään muualla keskuksissa. Sen voi jo tm<«»^ seuraainalla esimerldksi majapaikoissa, joissa ^ ^ ^ ^ ^ sityksen yldsesti, että 1 » ^ % ^ kapakan sivanttaa, sivnuKaa k i n elämän nautinnot, iiä^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-11-17-02