1929-02-18-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 41 — 1929
Järjestömme aselmmissa osastousa on vUme « I k o « l e t t u tyUanSä
lyotnaSB laimia^ tSytlSmöxea ja Vapauden
konttortm lakcttammen. Tairiiseen menettilyyn ei ole tieläia»emme mU-tSan
lakolta esitetty patevaa .yyta. eika yleensä mitään syytä, vaan ovat
asxanoma«el muuten vaan omia aikojaan antautuneet tässä asiassa lais-kottelemaan.
Tallamen levaperäisyy, ei «aa jatkua, vaan on «Utä tektävä
nopeasti loppu. Joluusen n»i>ind^hf^n on kuukausittain esitettävä raport-tinsa
nulle or^aneiUe, jotka milläkin paikkakunnalla ovat tällaista tLko-tasta
varten olemassa ja sitten on samanlainen raportti. virkaUijain aUe-
Idrjottamäna, Uhetettavä Vapauden konttoriin
Jär^^tomme o^stoja «ekä niiden virkaiUjoIta kuin mySJdn ryhmiä
.lella missa asiamiesten toiminnan hnolektimlnen on keidän hallussa, keht».
tetaan ottamaan tämän tärkeän seikan vL-pymättä huomioonsa.
Maanantaina, helmik. 18 pmä—Mon., Feb. 18
ja konimuQistiplQe
Toverillisesti
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Vapauden kirjapainoon otetaan tehtäväksi kaikenlaatuista siviUtyotä,
kuten kirjekuoriin nimen painoa, kirjeenpäitten valmistusta, lasku ja
statementtien tekoa ja mitä tahansa yksi taikka useamman väristä jobi-tyotä.
Osastoja, yhtiöitä, osuuslukkeitä ja yksityisiä kehotetaan lähettä-mään
tarvitsemiensa töitten valmistuksen Vapaudessa tehtäväksi. Työ
tehdään ensUnokkaista ja hinnat ovat kohtuulluet. Lähettäkää tUauksen-ne
osotteella:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan kommunistipuolueen laajennetun toimeenpanevan
komitean hyväksymä väitelaiiselmaluonnos canadalai-sista
perspektiiveistä
Konuniinistipuolueen
asema ja tehtävät
1. Kysymys Canadan valtakiuinalli.
sesta asemasta ei ole mikään aka-deeminen
kysymys kommunistipuolueelle,
vaan käytännöllinen poliittinen
kysymys, eleellinen peruste, jolta tätä
kysymystä on lähestyttävä on: cana-dalainen
porvaristo, joka on y l i vuosisadan
saanut kehittyä WkeaIIe kehittyneiden
kapitalististen suhteiden val-
Utessa ilman'feodaalisen läänitysjär-jestehnän
rippeitä Ja siirtomaasortoa,
cn Cat^dan hallitseva luokka huoli,
matta perustuslaillisista suhteista
brittiläiseen valtakuntaan. Canada-laiuen
porvaristo ei ole sorrettu porvaristo.
Canadan haUitus on kansallinen
hallitus. Siitä syystä canad. porvaristolla
ei ole ratkaistavanaan kansal-
(Jatkoa edelliseen nume|;ocn.)
sea pääomaa välillä. Brittiläisen ja
amerikalaisen imperialismin välisen
vastakohtaisuuden kärjistyessä tulee
myös tämä vastakohtaisuus canadalai-sen
porvariston keskuudessa kärjistymään.
Brittiläisen ja amerikalaisen impe-vän
aikaa tanssille, kun ei ole pit-, ukset on pidetty säännöllisesti joka ^^ta Icysymystä, jota ei ole oUut sit-kiä
väliaikoja. Siis rientäkääpä taas ; toinen viikko j a on jäsenet näihin ' Canadan «rt« ' « > « c T , o i i » « i , . . ™ / » . . i ,_
torontolaiset Don-haalille viimeisen osaa ottamalla täyttäneet vveellvvooUlli-i-suutensa
tyydyttävästi. On kyllä
eräitä henkilöitä, jotka loistavat
poissa olollaan liian usein vaikka
estettä, eivät kulje
Tästä luonnollisesti
kerran katsomaan tätä kaunista näytelmää.
Sitten lauantaina, h-almik.. 23 pnä
menee unkarilainen laulunäytel-! « i ole mitään
mä "Hevospaimen"'. Siinä on toi- edes työssä.
r.en sellainen näytelmä joka ei n i - seuraa, että"he eivät tule ottaneek-'kun~n"'pe'r;is^t^l^llLV^^^^ mensa tähden kaipaa enempää puh- c; « c n a T M , « I « Ö + „ X I , X „ T, ii-,^., i/ciuatuaimiuaicu IÖJUJCU
porvarisvallankumouk-ssn,
joka ratkaisi kimsalliskysymyksen
perussyyn, kotimaamarkkinat. Porvaristo
oppii kansallismieiisyyttä taistellessaan
kauppamarkkinoista. Canada-lainen
porvaristo kykeni ratkaisemaan
tämän kysymyksen brittiläisen valtasi
osaa puoluetyöhön kunnolleen,
vausta, sillä kuka ei tuntisi tätä tuskin ensinkään. Nämä henkilöt
näytelmää tai ainakin on siitä kuul-' ovat niitä, jotka uskovat että, vel-lut,
sillä se on unkarilaisista näytel-i yollisuus on tahtynä, kun jäsenkir-mistä
parhain, joskin myöskin suu. jurin huomautettua maksaa jäsen-säilä.
Tänä päivänä canadalainen
porvaristo menee vieläkin pitemniälle
ja on ratkaisemassa ulkomaakysy
rialismin välinen sota tulee johtamaan
vastakohtaisuudet canadalalsen porvariston
keskuudessa kriisiin. Siihen
mennessä on paljo mahdollista, että
tullaan tekemään uusia perustuslaillisia
muutoksia (esbn
kenraalikuvernööri, jjte.). Canadalalsen
porvariston kumpikaan puolue
ei kykene ennen tuota aikaa ratkaisemaan
perusvastakohtaisuuksla. Perspektiivi
Canadassa englahtllais-ameri-kalaisen
sodan suhteen cn syvälle-käypä
pula canadalalsen porvariston
keskuudessa, joka synnyttää vallankumouksellisen
tUanteen ja todennäköisesti
sisällissodan ("The Round Table"
No. 64 myös viittaa sisällissodan perspektiiviin).
3. Canadalaissn porvariston valtakunnan
perustuslaillisten siteitten heikentämisessä
esittämä osa on histori.
alllse3ti edistyksellinen ja osa brittiläisen
valtakunnan hajoamisprosessissa.
Tämä ei missään mielessä kuiten-c
, kaan merkitse, että canadalainsn por-
- i Varisto olisi edistyksellinen porvaristo
(pieni ryhmä), jotka ovat mitä ahtaamman,
taantumuksellisen canada-laisuuden
läpitimkemia. THmä yritys
lähestyä kansallismieUslä aineksia
selvästi psottl Canadan itsenäisyystun-nuksen
väärää tulkintaa.
3. Puolue tulkitsi tunnusta puh-taasU
- juridisella ja perustuslailliseUa
tavalla — Brittiläisen Pohjois-Amerikan
lain kumoamisvaatimuksessa
hyökkäykfsen " tekeminen Brittiläisen
Pohjois-Amerikan lakia vastaan sillä)
viikon kestävälle matkalle saatiin asiasta
loptdllnen varmuus, sillä hän oli
lähtiessään sanonut asimtonsa emännälle
menevänsä ottamaan perintöä
haltuunsa.
Hänen matkalta palatessaan oli
palokunnantalolla Iltama ja hän pistäytyi
sinne tovereidensa keralla.
Paikkakunnan kerma, apteekkarin ja
kauppiaan tyttäret niihin luettuna oli
luonnolUsesU läsnä. J a kas ihmettä!
Kukaan el karttanut metsätyömies
OiTO Oksasen seuraa. Apteekkarin tytärkin
antoi noin kautta rantain ymmärtää,
ettei olisi mitään estettä vaikka
pistettäisiin hli^kan tansslltslkin.
TletysU hän tanssL Miksikä el hän,
metsätyömies Oiva Oksanen, olisi
tanssinut apteekkarin tytön kanssa jn
kuiskinut hänen korvaansa hauskoja
sukkeluukslaan. jotka salvat apteekka.
rln tytön hymyilemään ja kauppiaan
tyttären, joka aina oli katseUut asioita,
kylmän järjen valossa, täytyi tämän
nähdessään myöntää, että maa-ilmassa
sittenkin löytyy jotakin mustasukkaisuudeksi
nimitettävää.
Mutta kauppiaan tytär sai täyden
Ä
canadalainen! perusteella, että tämä laki estää mää-!^l^"?"^^"' ^"!* Oksanen tans-rätyn
työväen lainsäädännön (van. ^Lm^Tin vS^v "^^^^
. . ' , , . , . , amman kuin yhden kerran. J a kun
huudeneläkkeet, vakuutussuunnitehnat, hän sitten kysyi saisiko 'tila saattaa
jne.) tulemasta hyväksytyksi ja myös, neitiä koUin. vastasi tämä vienosti pu-estää
senaatin hävittämisen. On ai- nastuen myöntävästi. Mitä syytä hä-van
totta, että puolueen täytyy har- neliä olisi ollut kieltääkään. sillä tässä
jottaa joukkokiihotusta näissä hetken Hmeni hyvä mahdollisuus. Apteekkarin
kysymyksissä, mutta vain siksi, että tV^in silmät pyöreinä katsallessa he
näiden hetken kysymysten kautta me Paistuivat, ja jos kymmenesosakin
voimme nostaa suurten joukkojen e- Oivan jälkeenpäin kertomasta on tot-dessä
kysymyksen proletaarisesta vai- °" heUlä ollut aika hauskaa.
lankmno.u. S. sta. , V.i rhe t.ä ssä e..l. o.l.lu .t (j,äKlk^e"e"n„ ^m^e^n^i ^oos ft'^a^m^aa n'' ^'s"a^vu kiketitaT,
näitten hetken kysymysten cslttaml- ky^yi kauppias, clkö hän haluaisi pls.
ses^ työläisten eteen, vaan Canadan ^ täytyä kamarin puolelle ottamaan
itsenälsyyskysymyksen supistamisessa kaupantekijäisiä. Siellä on Lainakin,
perustuslailliseksi, juridiseksi kysymyk- — lisäsi hän hymyillen merkitsevästi,
seksi, ja antamalla virheellistä luottoa Tietysti Oiva Oksanen pistäytyi kau-porvarilliseen
hallitukseen, että se tu- pantckijälsUle. sUlä harvoin niitä salisi
vain hyväksymään lain, jolla ku. vukekaupoissa tarjotaan. Laina toi
S U O M E E N
Kurssi Snoien Marttaa
3960
Canadan Dolfarista
LXHeTYSKULUTf
lOe lähetyksistä alle |20.00, «O e 11-
hetyksistä 920.00->949.99, 80e U .
hetyksistfi $60.00^79.99 jm 91J00
lähetyksistä $80.00—$100.00 adti
(iBe jokaiselta seuraavalta «Ikafalte
tadalta dollarilta.
SahkoMBonalibalylubti OV»k UU
Qctyskulat $3.60 lähetykseltS.
Suonen rahaa utetaaa. Korssl
12.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
myksensäkin brittiläisen valta- tai missään ymmärryksessä yallanku-rm.
Mitä tulee näytelmän taiteel- maksunsa. He kyllä tietävät,' että ^^^^^^ puitteissa. Tämän tähden el, mcuksemnen. Feodalismia ja kansalliseen
puoleen, on se vuosikymme- asia ei niin ole, mutta h« tahtovat 1 minkäänlaista kansal-j lissortoa vastaan käydyn taistelun a i .
niä jaksanut puolustaa itseään Suo- vastustaa omaa tietoisuuttaan. Teet-' liikehtimistä. Sellaiselle liikkeelle kakaudella canadalainen p>orvaristo e-men
näyttämöillä, ja kaikkialla mis- tekö oikein? Täällä kaupungissa I ole minkäänlaista perustaa. Canada ' sltti vallankumouksellista osaa. Nykyisä
sitä vaan on esitetty, saanut ja- on monia henkilöitä jotka ennen o- el ole kehitysasteessa siirtomaatasolta sellä proletaarisen vallankumouksen
kamattoman suosion osakseen. Jän- vat ollleet mukana työväenliikkees-i porvarilliseen kansanvaltaisuuteen; 1 kehittymisen aikakaudella koko cana.
nittävä j a kaunis juoni, kauniit lau- sä, mutta nyt ovat kokonaan nukuk- vaan se on kehittymässä porvarillisesta; dalainen porvaristo on vastavallanku-
I L T A M A . J A J U H L A T A - A I -
S U U K S IA
lut ja tanssit, sekä kauniit iinkari-laiset
kansallispuvut vetävät katsojan
mielenkiinnon puoleensa. Olem- suutenne.
me joutuneet uhraamaan paljon t ä r
män suuren näytelmän ylöspanoihin
nähden. Kuliisit on poikkeuksetta
uusittu, samoin puvusto, kuin myöskin
tansseihin on kiinnitetty huo- , Palvelijataryhdistys toimii ohjel-miota.
Näytelmä tulee menemään mailtaman osaston lukutuvalla sun-uudella
musiikkisovituksella, jolla' nuntaina t.k. 24 päivän illalla. Olo-
Suomen - teatterit ovat sitä esit- [ suhteisiin katsoen on luvassa hyvä
täneet. Tämän näytelmän pääosat' ohjelma. Toivottavasti yleisö t ä y t -
ovat varmoissa käsissä, kuten laulu-; tää taas Jukutuvan.
osat, ovat henkilöillä, jotka ovat Sunnuntaina t.k. 3 pmä on känniltä
esittäneet Suomesssa suurem- sainvälinen juhlatilaisuus "Worke-milla
näyttämöillä. Kun täten k a p - ' r i n " hyväksi. Suomalaiset pitäkää
sissa. Puolueen ulkopuolella olevat, kansanvaltaisuudesta' proletaarista vai- ' mouksellinen. Proletariaatin
toverit, muistakaa tekin velvolli- lankumousta kohden.
Lenin sanoi: "Yksi marxilaisen teo.
rian kieltämäywömiä vaatimuksia
minkä hyvänsä yhteiskunnallisen prob-paleen
menot ovat nousseet huomattavan
suuriksi, olemme olleet pakotettuja
koroittamaan lippujen hintoja
kymmenellä sentillä, joka ei
tietysti tule olemaan esteenä yleisön
kannatukseen nähden, sillä kappale
tulee olemaan siksi arvokas.
Liput ovat numeroidut^ joita saa
efukäteen cstaa Jokelan pallortiu-masta,
Mrs. Kauhaselta, Carl Sundholmin
kellosepän liikkeestä j a Don-haalilta
vahtimestarilta j a maksavat
60 senttiä numeroidut, 50 senttiä
ilman numeroa. 60 senttiä o-veUa
kaikki. Hankkikaapa siis ajoissa
paikkanne, että pääsette aikoinaan
istumaan, sillä silloin tulee olemaan
taas tungosta haainia.
. • • • Pimppedooros.
tämä tilaisuus mielessä ja menkää
oikein joukolla, että suomalaiset
kerrankin olisivat runsaasti edustettuna
kansainvälisessä tilaisuudessa.
Juhlapaikka on Prince Arthur
Hall. Ohjelma alkaa klo 8.30.
N. A . • , , .
tehtävä
on olla tukematta perustuslaillisia siteitä
heikentävää suuntaa, kun todelliset
taloudelliset siteet ovat jo tulleet
heikennettyä j a canadalainen porva-leemin
analyysissä on, että se on käsi- rlsto tullut lujasti vakiinnutettua Ca-teitävä
määrätyissä historiallisissa ! "adan hallitsevaksi luokaksi; proleta^
puitteissa, ja jos kysymys on yhdestä
maasta, että niitä konkreettisia ominaisuuksia,
jotka erottavat tämän
maan muista maista on katseltava
yhden ja saman historialiisen aikakauden
puitteissa." Canadan erlkoise-sena
ominaisuutena on se, että vaikka
riaatih tehtävä on käyttää hyväkseen
canadalalsen porvariston keskuudessa
vallitsevia ja brittiläisen ja amerikalaisen
imperialismin välisiä vastakohtaisuuksia
kukistaakseen canadalalsen
porvariston.
4. Canadalainen ' porvaristo tulee
se onkin perustuslaillisestl birttlläisen; liittymään maailman • imperialistlsliri
valtakunnan alusmaa, se on muodos-! vcimin sodassa Neuvstoliittoa vas-mottaislln
Brittiläisen Pohjols-Amerl-kan
laki ja Canadasta tulisi itsenäinen
maa. Toinen virhe oli siinä, ettei
kahvia ja rommlpuUon ja muutama
tunti vierähti hauskasti.
Vaikka kauppias ja hänen tyttären-
, , , , . , , , , „. näin yrittivät johtaa asioita mätt-perustuslakla
koskevia kysym^^^ ,„„„taan. elvUt he kuitenkaan
tetty proletariaatin joukkotolmlntolhln onnistuneet, sillä pian levisi kylällä
huhu. Joka tiesi kertoa apteekkarin
tyttären Agnes Mercphelmon ja Oiva
Oksasen kihlauksesta.
— Heistä tulee komea pari. tuumivat
kyläläiset. Ainoa, joka oll toista
mieltä, oll kauppiaan tytär.
— Niin hieno ja sivistynyt mies ottaa
sellaisen kanan; joka lisäksi on
vanha kuin taivas. Siltä avioliitosta
el koskaan tule onnellista, sanoi hiin.
UUSIN SOTA-ASE — KAASU-TYKKI
VÄHÄN VIELÄKIN ROCKU.
REISTÄ
Niitä lakonrikkureita, joita täältä
lähetettiin 25 kpL e i kuuleman mukaan,
ole saapunut perille kun 16.
Siis 9 pii tullut matkalla katuma-päälle
j a "jumpannut". On tosiaan
ikävää, että niin paljon toivotusta
työstä saadaan^ niin pienet tulokset,
sillä sen 'värväri-Oskarin puheesta
sai ymmärtää, että lakko lopetetaan
montrealilaisten rikkurien
avulla." Niin e i kuitenkaan käynyt.
Täytyy valittaa Oskarin j a kumpp,
huonoa onnea.
SUOM. JÄRJESTÖN OSASTON
ASIOITA
Osaston knakansikoköns pidettiin
osaston Inkutnvalla 10 pmä t.k;
Keskusteltiin lainan myöntämisestä
Toronton osaston haalirakennusra-hastoon.
Päätettiin antaa $50, joka
summa on kyllä pieni, mutta
osastomme varat ovat pienet, joten
katsottiin ei voitavan myöntää e-nempää.
Mahdollisista toverilainan
antajista, samaan tarkoitukseen, selvää
ottaman valittiin kaksihenkinen
toimikunta. Päätettiin siirtää osas-ton
kassasta määrätty sumina työt-tömyyslainarahastoon.
Keskusteltiin järjestön sihteeri-ehdokkaaii
asettamisesta j a o l i kokouksen
enemmistön mielipide s^,
että nykyistä sihteeriä tarvittaisiin
muihin tehtäviin, esim. puhujana
agit. työssä, jä päätettiin ehdottaa
sihteerin toimeen nykyään Vapauden
toimitoksessa työskentelevää M .
Pohjansaloa.
PUOLUEEN TOIMINTA
Pnolaeryhnuen toiminta on oliot
kokolailla vilkasta. Byfamien koko-
Vlime aikoina on keksitty toinen
toistaan kauheimpia sota-aseita. Imperialistiset
vallat ovat mitä kiihkeimmässä
kilpailussa tässä suhteessa keskenään.
Nyt on iKlähuomio sotatek-nllkan
kehittämisessä kohdistunut fl-maah.
Skandinavian lehdet ovat sisältäneet
toinen toistaan ihmeellisimpiä selostuksia
uudesta sota-aseesta, jonka qn
teksinyt tanskalainen Insinööri Arnold
Christensen. Jos keksintö, joka
lyhyessä ajassa on herättänyt huomiota
kaikkialla Europassa, täyttää ennakkotietojen
antamat lupaukset, on
kysymykse.ssä todella tehokas ass lento
sodassa kästettäväksL
Kysymyksessä on jonkinlainen tyMd,
jolla ammutaan kaasupommeja. NM-den
pommien sisältämä kaasu muodostaa
ilmaan yhtyneenä voimakkaan
räjähtävän kaasun, joka rikkoo len-tdfeonemoottorin
silinterit. Näin oHen
on aivan tiu-haa varustaa lentäjiä
kaasunaamareilla ,slllä kaasun vaikn-tukset
eivät* kohdistu lentäjään, vaan
moottoriin. Kaasulla on lisäksi sellainen
ominaisuus, että .se ei painu
alasi elfö siis vahingoita asuttuja seutuja.
Sen kokoonpanoa voidaan muuttaa,
niin että se pysyy määrätyOä
korkeudella.
T^Lnskan armeijan kaasujen tuntija,
eversti Larsen on selittänyt uskovansa
keksintöön.
Jos se viäma. Joka panee laitteen
liikkeelle, on riittävän voimakas, saa
£en synnyttämä pyörre hirvittävän
nopeuden ja voiman, sanoo insinööri
Christensen. Todellisiradessa pyörteen
voimalla ja ulottuvaisuudella ei ole
rajaa.
Jos ^ k k i — vaikka kysymyksessä el
olekaan oikeastaan mitään tykkir vaan
p i t ^ silinteri — suminataan ylfei^in.
jää sen synnyttämä ilmapyörre pit-kä:
ksi alkaa ilmaan näkymättömänä,
mutta hjrvih vaarallisena kaikille sen
kanssa kosketakslin joutuville lentä-jille.
Keksijä ei ole tahtonut pubua
kaasun kokoonpanosta, vaan cn tyytynyt
selittämään, että niin hyvin
kaasun kuin tykkienkin hankkiminen
vaatii vain vähäisiä kastanmifcsfa.
UUDISTAKAA
TEAUKSl
tunut korkeasti kehittsmeeksi kapitalistiseksi
valtioksi, joka taloudelliseen
riippuvaisuuteen katsoen, oh paljon e.
nemmän taloudellisesti 'riippuvainen
Yhdysvalloista kuin brittiläisestä valtakunnasta.
Tämä on totta ryhmään
brittiläisiä alusmaita nähden. Toinen
ominaisuus on se, että canadalalsen
porvariston poliittinen ohjelma on kehittynyt
yhtärinnan sen taloudellisen
kehityksen ja tämän kehityksen vaatimusten
kanssa tekemättä tarpeelliseksi
eroamista brittiläisestä valtakunnasta.
Kun tämä väitelauselma on vahvistettu,
kysymys siltä, onko Canada
kansakunta vai el jää epäoleelliseksi
kysymykseksL Kansakunnan neljä
tunnusmerkkiä, toveri Stalinin määritelmän
mukaan, ovat kulttuuri, kieli,
alue ja taloudellinen yhtenäisyys. Toveri
Stalin kuitenkin piti "Uutta Englantia"
kansakuntana Amerikan vallankumousta
seuranneena aikana kahdeksannentoista-,
vuosisadan lopussa,
sen erikoisen ympäristön ja^ Amerikassa
vallinneitten elinsuhteltten takia.
Huolimatta Canadan kak^elisyydes-tä
ja siitä tosiasiasta, että se on pe-rustuslallllsestl
brittiläisen valtakunnan
alusmaa, canadalainen porvaristo
on- tänään paljoa kehittyneempi kuin
taan. Tätä tilannetta tulisivat monimutkaistuttamaan
erimielisyydet, jot.
ka voivat syntyä brittiläisestä ja ame-rikalaisasta
politiikasta tuollalsessii
sodassa Ja ^Jotka toisivat ' esiin erimielisyyksiä
ja jopa vihamielisyyksiä
canadalalsen porvariston keskuudessa.
5. Tunnus Canadan Itsenäisyydestä
työläisten ja maanvUJeUjäin halUtuk-sen
alaisena ei ole siirtomaasortoa
vastaan tähdätty tunnus, Jonlsa perspektiivinä
olisi proletaarisen vallankumouksen
kehittyminen proletariaatin
ja talonpoikalston kansanvaltaisen
diktatuurin asteen läpi; tunnus Ca.
nadan itsenäisyydestä työläisten ja
maanviljelijäin hallituksen alaisena on
tunnus, joka on ensi sijassa tähdätty
canadalalsta porvaristoa vastaan
ja SEunalla kertaa brittiläistä Ja amc-rlkalalsta
Imperialismia vastaan, el
porvarillisen kansallisen itsemääräämisen,
vaan proletaarisen vallankumouksen
katsantokannalta. Se on proletaarisen
vallankumouksen tunnus Ca-ja
kysymykseen proletaarisesta vallankumoustaistelusta.
4. Kalkkein vakavin puolueen tekemistä
virheistä oll se, että aivan
viime aikoihin saakka oltiin liittämättä
Canadan Itsenäisyyttä kysymyk.
£een sodanvaarasta.
6. Strategisella tunnuksella "Canadalainen
Itsenäisyys työläisten ja
maanviljelijäin hallituksen alaisena"
on kuusi tarketusta täytettävänään;
a. Tunnuksen perustehtävä on liittää
työväenluokan vallankumouksellinen
taistelu canadalalsta porvaristoa
vastaan Imperialismia ja sodanvaaraa
yastsian käytävään taisteluun.
b. Tunnuksella on tarkotus rikkoa
brittiläisen yltlölsänmaallisen propagandan
"ote canadalalslln joukkoihin.
c. Sitä täytyy käyttää kansallismielisen
canadalalsuuden taantumukselU-fien
luonteen paljastamiseksi.
d. Se cn olkea ase vielä r»7lflstlsten
harhakäsitysten vallassa olevien köyhien
maanviljelijäin kokoamisessa t u .
levaa sotaa vastustamaan. .
e. Tämä tunnus tekee puolueelle
mahdolliseksi oikein lähestyä ranskalaisia
joukkoja.
f. Tätä tunnusta täytyy käyttää
työssä puolueettoman imperiallsmlvas-taisen
joukkojärjestön rakentamiseksi.
Box
VAPAUS,
69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN,
riEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottai>(«. irahaväUtyksiä
nastaan myöskin;
/APAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthur. OaUrto
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St,
Montreal, Qao.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont
» A . T. HILL.
ib7 Broadview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontarlossa
J. OKSANEN
Klrkland Lake, Ont
JOHN VUORI.
Snnth Pnrrnolne. Ont
— Sinä aikana ehdin juoda maljan
pohjasakkaan saakka, sanoi hän kerran
jälkeenpäin.
Huhu hänen perinnöstään csoltlau-
„ , . , . „ myöskin perättömäksi. TukkUalsct
Silta avlolUtosta el tullut enempää i olivat laskeneet sen liikkeelle saadak-onneDLsta
kuin onnetontakaan, sillä, seen hiukan vaihtelua yksitolkkoUecn
Oivn. r>..-H kkiihhllaauukksseennssaa J1oo kkuuuukkaauu -
den kuluttua.
elämäänsä Ja todetakseen rahan kaikkivaltiaan
voiman.
työväenjärjestöjen osotteita
CA.\ADA.M KOMMUNrSTIPUOLUECN SIIITEEniN
ySOTE
Perintö
KirJ. Unto Ora
Tavallinen metsätyömies hän oll.
Oiva Oksanen, tosin parhaimpia alallaan.
Viivana lähti tukista kiiorl, milloin
hän raudan varressa heilui ja
kahdeksan "mottia" syntyi kuin leikillä
halonteossa oltaessa. Teräväpäl-nen
hän' myöskin oli ja hyvä tärinäin
kertoja. Monta kertaa oli hän nuotion
Uuden Englannin porvaristo oli kah.
tefcsannentoista vuosisadan lopussa.
Kommunistisen kansainvälisen ohjelma
jakaa maailman maat kaavamaisesti
kolmeen lucdckaan, riippuen
proletaarisen vallankumouksen kehitystiestä
näitten maitten kolmenlaisissa
olosuhteissa. Canada täytyy a -
settaa ensimaiseen ryhmään. Canadan
tommtmlstlpuolueen aikaisempi virhe
Canadan pitämisessä siirtomaana ja
.^Iäisten ja maanviljelijäin hallitus-tunnuksen
nostattamisessa asettaa
puolueen eteen vaaran vakavien virheitten
tekemisestä arvioltaeasa proletaarisen
vallaniiumouksen tietä Canadassa.
ääressä päivällistä syötäessä avannut
hadas«i, ollen sopusoinnussa ominais- sanaisen lippaansa Ja silloin ei huo-oloisnhtdtten
2. Suuria ristiriitaisuuksia canada-ten
konkreettisten
kanssa. .
Tämän tunnuksen käyttämisessä, on
menneisyydessä kehittynyt joitakin
^yrjävivahduksla, johtuen, ensiksi, Ca-nadan
rnaäiirnnrigspmi^n väärästä arvioinnista
ja toiseksi, canadalalsen
porvariston brittiläisen valtakunnan
perustuslaillisia siteitä heikentävän
suunnan väärästä arvioimisesta. Nämä
syrjävivahdukset ovat:
1, Tunnuksen käyttäminen vasem-aSm
siiven täydennyksenä porvariston
epäröiville askelille suurempaa diplomaattista
brittiläisestä politiikasta e-roamlsta
kohti — työläisten kehottaminen
moittimaan Kingiä orjamaisuudesta
brittiläiselle poUtlikälle välien
rikkomisessa Neuvostoliiton kanssa,
työläisten asettaminen vasemmistolaisen
c^positsionin asemaan liberaaliseen
puolueeseen nähden- Neuvostoliittoa
vastaan tehtyjen sotavarustelujen
yhteydet olisi tunnusta liitänyt
käyttää välittömän hyökkäyksep vältr
tämättömyyden propaggeo-aamiseksi
canadalalsta porvaristoa vastaaia, joka
mannutkaan kun Jo ruoka-aika päättyi,
niin nopeasti kului aika. Kahdesti
. oli hänelle tarjottu työnjoihtajan
palkkaa yhtiön taholta, mutta hän
oli kieltäytynyt kunniasta.
' — On parempi oUa työmiehenä
kuin- plkkukihona. Työmiehet eivät
tunnusta sellaista toverikseen, eikä
suuret herrat vertalsekseen, tapasi hän
sanoa.
Komeana Ja ryhdikkäänä miehenä
taisi hän saada yhden j a toisen parempiosaisenkin
tytön katsomaan Jälkeensä
kylänraitilla. Tämä tapahtui
tietysti silloin, kun hän oli siististi puettu.
Hänen palatessaan metsästä r a -
sulsissa työvaatteissaan, eivät nämä
tietysti olleet näkevinäänkään jos vastaan
sattuivat.
Kerran hän tarjoutui saattamaan
kauppiaan tyttöä iltamasta kotiin,
mutta tämä hylkäsi tarjouksen. Seuraavana
päivänä, hänen mennessään
ostamaan savukkeita, huomautti kauppias,
miten sopimatonta oli hänen a -
semassaan olevan miehen lähennellä
hänen tytärtään.
En sentään haluaisi, että lakkal-
KoRimaofnrTpaotueelle lihftelllrg kIrJeMlbio eo
otoletUra •IlaolevalU OMlleella: Mr. i.McDould,
nootn IS, I63|^ Churrb Sl., Toronto 2. Ont.
L. W. I. O. o f CANADAN. robJol..Ont«rlon «loa-luia.^
tra, Pgrcuptne. Ont.
BEAVER LAKEN i. o M t i o n k/>lioukii«t Jok* kuoo
en.I luDOUBtal kelio I piivillli ouitOD talolla.
Oualoo o«oi«i Boi 67. Wortb)Bftoo, Oot.
VoImi(l«!lu*eara irbuo otoli on uma.
CANADAN SUOMALAISEN JARJESTOX lalllUt*.
l u n . a<b(«eria otot* oa i A. T . Hill. 957 Broad-
»lew A»e., Toronto. Out.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PUBI No.
Sraneo' (K,-0.'o) tolmeanptnevao pilribomitaaa
ia kp .-o Sudburjrn kaupunktjiirJattSo o i o l l c c i oräli
Bot 7St. Sudburjr. Oat. — K.omniDBlallpDDluMS
Sudburyo JJIrJeatBo •Ibteerlrabaatooboltaja. S. C.
N«il, on M* « l t a T i iM Vapaodea toiiallukaaaaa,
Lib*tt|'.rakeanukMMa, Loroa-luidulla.
CANADAN SUOMAUISTEN TYÖLAISTKN UB
IIBILULIITTO. LiftloloiralkunDao kotipaikka oe
Sudlmrr. Ont, Liiton a-hteerl o a P, -Haabooes.
ot. Box 69, Sudburf, Oat.
S. J. "CONNAUCTIT STA. JARJtSlÖN «aokaaal-kokout
p'dciSiia joka kaukaa'fen «nalibiineo «un-
Duaui kio 10 ap. Box 35, CuDnao^t Su., Oat
COBALTIN a. oiaitoo oaoia oo] Box «10 Cv
ball, OD«.
CONMEEN S. J, o i a a l on l.SkokoukMl )okaiaet>
kuBO loineo auonuDUii klrjen»aibl6.o«ot«'!
A. Jaoatuloen, Uvkomoo P.O., Oat.
S. I. COTEAU HILLIN otaatoa trSkokooktat pU
äeliia Jokaliea Iraukjudeo «oalmiiaaa ja koi.
maa aaonantal kallo 3 pXiTiilU. Kir)*raIlit«.ow>M
oa: t. C. Koaki, Diauoorc, P. O.. Suk.
S. J . CREICIITCV ottaioo kokona es )ok« im»'
kaudeo 4 M aoonaotai kcUo 3 J.pp, P. O. Box «3
». J. LEVACKIN oaa.ica N», ii koka«ka«l pH,.
• tUio ioka kuuktudeo loloea annouaiAl. SIbM*.
rln oaoisi Bpi 41, LaniA. Onl.
KVmr.n TPORKEHS INDUSTBIAL UNION or
CANADAN tliiiaao^ pllrl. KirievalbhMiaola M I
Alf. Hautamäki, 333 S«eor4 Sl.. Port Aithv,
Ont. RabatäbafoiMt oa labiSvI rlUoUtallt
otottcalla-
3. J. NOI.ALUN oaatioB kokoakaH M JoUlaM
kuukauden 3:ncn aonnuotal kallo 3 lp. KirJ**
ralbtooaotai Frafik Nurni. NoUki, PJlJ», Oat,
S. JT. MONTBEALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET
pfdeiain oaatton banneuHnlU, 139 Sl. AntelM
Se.. Jokalten kuukauden enalaaiaenl aonaaatsfaM.
kcll» S ilui<lham. |„biokann«a kokoakaat m.
mana päIrJnM, kello 3 lltapllrllll. Oaaatoa fctr.
Jnalhlo naoitei S, l. UnoimUa oauto. 339
St. Antoina St.. Montreal. Qaebae.
<. KinKLAND LAKen
Box 210, Klrklaad Uk«. Oal.
•Matoa MoM M»
S. 3. POnr AIlTHURin oaMoa kokookaat feta
kuukaudaa Imea aaaouatalt fofatokmaaa
ukaet kaukaodca «Itmalaaa r"TTTf f nljnlmliaa
na kokoakaet joka loiaea kaaUvlikkoi —Ir-iaoaio
kokoonfoo Joka ietaea UlataL KaikUa»
kokouitcn aika oa klo e illalla. Klrjcaaraikto.
o«itej 316 Bar Sl.. Port Anbar. Oat.
S. S. POTTSVILLEN
Ontario.
otaato No. li, poreaptaa,
sitte käymästä, puodissani, mutta näh-kääs,
minä olen perheen isä Ja minulla
on velvollisuuksia.
Erään kerran hän sai päähänsä ha-laisen
porvariston keskuudessa tuo c-äin
brittiläisen j a amerikalaisen i m perialismin
välisten ristiriitain kärjis-.
tymincn Canadan j a valtakunnan vä- ei vain orjamalsesti seuraa brittiläistä
listra perustuslaillisten siteitten hölty. - politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan,
mistä kymmenen viime vuoden aikana^mutta- on Impcrialistinsn k u m p p a n i ; a p t e e k k a r i n tytärtä'tanssiin.pa-tulkitsevat
canadalalsen porvariston'
eri ryhmät omien erilaisten etujensa
mukalsestL Vastakohtaisuus canada^
laisen porvariston kedcuudessa on
pohjaltaan vastakohtaisuus amerika-laiseen
pääomaan läheisesti liitimeen
canadalaisen räanman j a AftHTlkanp
126
S. J. COLEMANIN oaaatoa kokookiat pldatUa
joka (oinea ja «iiaelnea tunaaolai U « 1 Lp.
KirJeenTaibto-oaotat S. J . OMato, Box 31, Co.
leoua, Aila.
S, /, FINLANDIN oaaatoa kokookaat pi<l«tU8
Joia enilmiioeit agnoustai kusMa. kello 11 p l l .
»ailä. OMte: FinUad. T U Banrlck. Oat.
S. J. FORT VILLIAMIN oaaatoa trSkokoakaat
ortt Jokaiaes k a a a eaaimllaea ja kolar-a taM'
oontai kello 3 illalla. Jobtokonaaa k«ko«kaH
edelliaeoS lliaralaa. omalla booocaatolla 211 Bo.
ten»OB St., Fort ICUJlaffl. Oat.
siinä. jlokunnan iltamassa^ Tämä kieltäytyi
2. Puolue on fcäyttätQTt Canadan it-| Eihän hänen asemassaan olevan nai-senäisyystunnusta
läbestyäkseen c^\sen sopinut tanssia tavallisen jätkän
nadalalsen porvariston vasemndstolal- kanssa, vaikka olikin slfaiä vanhan.
s. /. NORTH BBANClim oaaatoa oaota oat
Saana Kaaoaato. Box «30, Port Aitksr, Oot.
CANADA» KOMMUNISTIPUOLUEEN KUMMOMN
oaaalofl tjökokoattei pideUäa kerran' kaoaaa.
»ilmeioen aunaaotal, kello 1 J.p.^, OaoSta:
Box 29, .Sbaaaavoa. Saalc, Caaida.
S. I. NIPICON oaaatM irSkokookaet pidrtU* >•
k< kaaa 2 » Ja 4» asaBeataL 3Ut}«Taibto.oao(«
oot S. i . Oaaato, J, KenU. Box Sl, tCpftom.
Ont.
j vihandelisen j a brittiläisen päämnan
|l 11 kuissa, yhteydessä olevaan canadalai-
U« ^ssai pääixaaan liit^iieen canadalai-sia
kansallismielisiä aineksia. Sellaiset Piten^rajoilla. Ties mitä vielä alkalsi-kansallismieliset
ainekset, kuin Ewart, vat iluniset pujella.^
Hiukan myöhemmin tiesi bulm k ^ -
toa, että metsätyömies Oiva Oksanen
* ^ « .*» oU saanut periä Amerikassa kuoDccl-taarlsvail
«nwinioiik«elrwa. mutta edns-^ ta. «PH?tif^an satatuhatta mk. Kun
tavat pikkuporvarillisia intelligenttejä «hän pian sen jälkeen lähU muutaman
eivät missään ymmänj^^essä ole por-varIsYananlnimoa>
ffplHria ted prole-s.
J. LAKE COTEAU oaaatoa Wo, 41 kokoakaet
pideflia oaaatoa baaliila Joka kaaa loiaca « n .
»iLair' a « i . ' ' - "^
8- J. tAOYSMtTHIN oaaatoa kokoakaet ptdatn*
Joka kaaa aelji» «aooalal, alkaa» klo 7 nitlH,
Kiri€€anihtO'OtoU: Bo» Ua, Uij$a^ n. c
kliJetBraäfcto-aaetat
•id «oOarr, OM.
S. J . LOKC LAKSJI
Vktor Hfaala... «heaah,
Kokaakact em Jokalaaa 1 »
S. f, LAsnes LAceN « m o » « . « u « • »
Aalto. Bos U, Lorder Uke. Oat.
Vtk.
^^J>}-^iSNAlSTtN LIITON POTTSMLLEN OSAS-TON
kokoukael pideläjio kakfl kertaa kaoaaa,'
eo»;ma:nen Ja kolraaa keakiriikko. TrSkokook.
•rt ollen enCmainea ke«ki»likk« kello I plirtlli
'< objeinukokoukaet Joka kolmaa koakirtikko klo
'^8 ilUlU. 0»li« C T», Liiton SoonuUiaea
OMtto, rorcttplne, Oot,, Oia,
< /. B0 5E CROVEN o«»ioo k«k«»*aat pldatU»
Jf'ka kunkaudeo totnrn aanaaaui klo 2 l.psy—
P . a X u r i o . ' " ^ ' ' ' '^*''*°~»' lU»- Or««,
S.J. SAULT STE, MARIEN OSASTO NO. S tjS.
k«koi.k^t pldetSSn Joka toinen raaaaantal. alkarn
Mh e J.p,p, «malU bxaliila. 0«.Jto;
Tbompion St-, Sauli Sle. Mar-c. Ont.
S, /. SOUTH PORCUPINEN OMaton trSkokoakaar
pidaillo Joka knakaadea kolaaateaa anaaa».
Miaa. kaUo 2 l.p, 0«oMi Box 323.
SOINTULAN OSASTO (Canadu SaoMalaloaa /fa.
JeatSo Otaato 56) kokooataa «BMlla »"^tp-n
Joka kaolcaodea «aalmaiaeal oaaaaaiaiaa kalla
I plivilU. Oaolot Solatala, B. C
SUDBfRY.V OSASTON KO. W klrjoeoraato-ooota
on; S, OMito, Boa 26. SodWr. Oat.
S. TIMMINSIN ofaatoa kokoakaal ptMUm Job
toiaeo aannoataL Oauto* kirJeTaikto.aao(ai ».
Oaaato, Box lOM, TJaaala», Oat. Paikkokaaaal.
la oa cdiaiyaiaaa- JlrJcaUrtratiaca kalvsato. ft.
ttetallrZlaJaiea JSiJealMb,
» . /. TORO.NTON ooMton trSkokookaol pttealx.
Torontoa Saooutalaeä Scotu fcooaaaalolla. «SJ-Broadrieir
A » « , Jokalaea ka ' "
Ja koloiaa eaaaaataJ.iIia. olkaa» kdlo
Objclma. Ja keakaatalakakoakaat pUaiU» Jokai,
•ea koBkaodea tolaca Ja »cljia MaM»t«1.0ta..
alkaen kello 340. Oaolai $. Otuu. « V
Ctoadric* Atib
. J . WEBSTEtt*S COQNEBOf
pideUia cnalailB«B ——^rtri kaaxM. KliJaaS'
raa>to.«aote> O. Saloti. VdMta*'a Caraor. * . C
S. I. WANUPI]« «aaaca» k»8kasAakMk«it'yM»;
m». Joka Uakande» 3a •nmotai U D S L » . » .
Paatio«Mas Qaartx,.Oat, . "
S. I. VAKCOUVEMH OSASTON |C». SS Ukoma
« » - f < ^ l a e » k.aka»le» taiaeaa itMmSZ
UOo 7.30 illalla CUato» w..«n, « - " ^ » «^
AMEBIKAN WOBKCaantOLOEeif
Titeloia». Swm«biau» TyMfayUii
bkac» Ja IHftHariBIha»
Kalkki kiifa«a*aat^ Ja • —
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 18, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-02-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290218 |
Description
| Title | 1929-02-18-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 41 — 1929
Järjestömme aselmmissa osastousa on vUme « I k o « l e t t u tyUanSä
lyotnaSB laimia^ tSytlSmöxea ja Vapauden
konttortm lakcttammen. Tairiiseen menettilyyn ei ole tieläia»emme mU-tSan
lakolta esitetty patevaa .yyta. eika yleensä mitään syytä, vaan ovat
asxanoma«el muuten vaan omia aikojaan antautuneet tässä asiassa lais-kottelemaan.
Tallamen levaperäisyy, ei «aa jatkua, vaan on «Utä tektävä
nopeasti loppu. Joluusen n»i>ind^hf^n on kuukausittain esitettävä raport-tinsa
nulle or^aneiUe, jotka milläkin paikkakunnalla ovat tällaista tLko-tasta
varten olemassa ja sitten on samanlainen raportti. virkaUijain aUe-
Idrjottamäna, Uhetettavä Vapauden konttoriin
Jär^^tomme o^stoja «ekä niiden virkaiUjoIta kuin mySJdn ryhmiä
.lella missa asiamiesten toiminnan hnolektimlnen on keidän hallussa, keht».
tetaan ottamaan tämän tärkeän seikan vL-pymättä huomioonsa.
Maanantaina, helmik. 18 pmä—Mon., Feb. 18
ja konimuQistiplQe
Toverillisesti
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Vapauden kirjapainoon otetaan tehtäväksi kaikenlaatuista siviUtyotä,
kuten kirjekuoriin nimen painoa, kirjeenpäitten valmistusta, lasku ja
statementtien tekoa ja mitä tahansa yksi taikka useamman väristä jobi-tyotä.
Osastoja, yhtiöitä, osuuslukkeitä ja yksityisiä kehotetaan lähettä-mään
tarvitsemiensa töitten valmistuksen Vapaudessa tehtäväksi. Työ
tehdään ensUnokkaista ja hinnat ovat kohtuulluet. Lähettäkää tUauksen-ne
osotteella:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan kommunistipuolueen laajennetun toimeenpanevan
komitean hyväksymä väitelaiiselmaluonnos canadalai-sista
perspektiiveistä
Konuniinistipuolueen
asema ja tehtävät
1. Kysymys Canadan valtakiuinalli.
sesta asemasta ei ole mikään aka-deeminen
kysymys kommunistipuolueelle,
vaan käytännöllinen poliittinen
kysymys, eleellinen peruste, jolta tätä
kysymystä on lähestyttävä on: cana-dalainen
porvaristo, joka on y l i vuosisadan
saanut kehittyä WkeaIIe kehittyneiden
kapitalististen suhteiden val-
Utessa ilman'feodaalisen läänitysjär-jestehnän
rippeitä Ja siirtomaasortoa,
cn Cat^dan hallitseva luokka huoli,
matta perustuslaillisista suhteista
brittiläiseen valtakuntaan. Canada-laiuen
porvaristo ei ole sorrettu porvaristo.
Canadan haUitus on kansallinen
hallitus. Siitä syystä canad. porvaristolla
ei ole ratkaistavanaan kansal-
(Jatkoa edelliseen nume|;ocn.)
sea pääomaa välillä. Brittiläisen ja
amerikalaisen imperialismin välisen
vastakohtaisuuden kärjistyessä tulee
myös tämä vastakohtaisuus canadalai-sen
porvariston keskuudessa kärjistymään.
Brittiläisen ja amerikalaisen impe-vän
aikaa tanssille, kun ei ole pit-, ukset on pidetty säännöllisesti joka ^^ta Icysymystä, jota ei ole oUut sit-kiä
väliaikoja. Siis rientäkääpä taas ; toinen viikko j a on jäsenet näihin ' Canadan «rt« ' « > « c T , o i i » « i , . . ™ / » . . i ,_
torontolaiset Don-haalille viimeisen osaa ottamalla täyttäneet vveellvvooUlli-i-suutensa
tyydyttävästi. On kyllä
eräitä henkilöitä, jotka loistavat
poissa olollaan liian usein vaikka
estettä, eivät kulje
Tästä luonnollisesti
kerran katsomaan tätä kaunista näytelmää.
Sitten lauantaina, h-almik.. 23 pnä
menee unkarilainen laulunäytel-! « i ole mitään
mä "Hevospaimen"'. Siinä on toi- edes työssä.
r.en sellainen näytelmä joka ei n i - seuraa, että"he eivät tule ottaneek-'kun~n"'pe'r;is^t^l^llLV^^^^ mensa tähden kaipaa enempää puh- c; « c n a T M , « I « Ö + „ X I , X „ T, ii-,^., i/ciuatuaimiuaicu IÖJUJCU
porvarisvallankumouk-ssn,
joka ratkaisi kimsalliskysymyksen
perussyyn, kotimaamarkkinat. Porvaristo
oppii kansallismieiisyyttä taistellessaan
kauppamarkkinoista. Canada-lainen
porvaristo kykeni ratkaisemaan
tämän kysymyksen brittiläisen valtasi
osaa puoluetyöhön kunnolleen,
vausta, sillä kuka ei tuntisi tätä tuskin ensinkään. Nämä henkilöt
näytelmää tai ainakin on siitä kuul-' ovat niitä, jotka uskovat että, vel-lut,
sillä se on unkarilaisista näytel-i yollisuus on tahtynä, kun jäsenkir-mistä
parhain, joskin myöskin suu. jurin huomautettua maksaa jäsen-säilä.
Tänä päivänä canadalainen
porvaristo menee vieläkin pitemniälle
ja on ratkaisemassa ulkomaakysy
rialismin välinen sota tulee johtamaan
vastakohtaisuudet canadalalsen porvariston
keskuudessa kriisiin. Siihen
mennessä on paljo mahdollista, että
tullaan tekemään uusia perustuslaillisia
muutoksia (esbn
kenraalikuvernööri, jjte.). Canadalalsen
porvariston kumpikaan puolue
ei kykene ennen tuota aikaa ratkaisemaan
perusvastakohtaisuuksla. Perspektiivi
Canadassa englahtllais-ameri-kalaisen
sodan suhteen cn syvälle-käypä
pula canadalalsen porvariston
keskuudessa, joka synnyttää vallankumouksellisen
tUanteen ja todennäköisesti
sisällissodan ("The Round Table"
No. 64 myös viittaa sisällissodan perspektiiviin).
3. Canadalaissn porvariston valtakunnan
perustuslaillisten siteitten heikentämisessä
esittämä osa on histori.
alllse3ti edistyksellinen ja osa brittiläisen
valtakunnan hajoamisprosessissa.
Tämä ei missään mielessä kuiten-c
, kaan merkitse, että canadalainsn por-
- i Varisto olisi edistyksellinen porvaristo
(pieni ryhmä), jotka ovat mitä ahtaamman,
taantumuksellisen canada-laisuuden
läpitimkemia. THmä yritys
lähestyä kansallismieUslä aineksia
selvästi psottl Canadan itsenäisyystun-nuksen
väärää tulkintaa.
3. Puolue tulkitsi tunnusta puh-taasU
- juridisella ja perustuslailliseUa
tavalla — Brittiläisen Pohjois-Amerikan
lain kumoamisvaatimuksessa
hyökkäykfsen " tekeminen Brittiläisen
Pohjois-Amerikan lakia vastaan sillä)
viikon kestävälle matkalle saatiin asiasta
loptdllnen varmuus, sillä hän oli
lähtiessään sanonut asimtonsa emännälle
menevänsä ottamaan perintöä
haltuunsa.
Hänen matkalta palatessaan oli
palokunnantalolla Iltama ja hän pistäytyi
sinne tovereidensa keralla.
Paikkakunnan kerma, apteekkarin ja
kauppiaan tyttäret niihin luettuna oli
luonnolUsesU läsnä. J a kas ihmettä!
Kukaan el karttanut metsätyömies
OiTO Oksasen seuraa. Apteekkarin tytärkin
antoi noin kautta rantain ymmärtää,
ettei olisi mitään estettä vaikka
pistettäisiin hli^kan tansslltslkin.
TletysU hän tanssL Miksikä el hän,
metsätyömies Oiva Oksanen, olisi
tanssinut apteekkarin tytön kanssa jn
kuiskinut hänen korvaansa hauskoja
sukkeluukslaan. jotka salvat apteekka.
rln tytön hymyilemään ja kauppiaan
tyttären, joka aina oli katseUut asioita,
kylmän järjen valossa, täytyi tämän
nähdessään myöntää, että maa-ilmassa
sittenkin löytyy jotakin mustasukkaisuudeksi
nimitettävää.
Mutta kauppiaan tytär sai täyden
Ä
canadalainen! perusteella, että tämä laki estää mää-!^l^"?"^^"' ^"!* Oksanen tans-rätyn
työväen lainsäädännön (van. ^Lm^Tin vS^v "^^^^
. . ' , , . , . , amman kuin yhden kerran. J a kun
huudeneläkkeet, vakuutussuunnitehnat, hän sitten kysyi saisiko 'tila saattaa
jne.) tulemasta hyväksytyksi ja myös, neitiä koUin. vastasi tämä vienosti pu-estää
senaatin hävittämisen. On ai- nastuen myöntävästi. Mitä syytä hä-van
totta, että puolueen täytyy har- neliä olisi ollut kieltääkään. sillä tässä
jottaa joukkokiihotusta näissä hetken Hmeni hyvä mahdollisuus. Apteekkarin
kysymyksissä, mutta vain siksi, että tV^in silmät pyöreinä katsallessa he
näiden hetken kysymysten kautta me Paistuivat, ja jos kymmenesosakin
voimme nostaa suurten joukkojen e- Oivan jälkeenpäin kertomasta on tot-dessä
kysymyksen proletaarisesta vai- °" heUlä ollut aika hauskaa.
lankmno.u. S. sta. , V.i rhe t.ä ssä e..l. o.l.lu .t (j,äKlk^e"e"n„ ^m^e^n^i ^oos ft'^a^m^aa n'' ^'s"a^vu kiketitaT,
näitten hetken kysymysten cslttaml- ky^yi kauppias, clkö hän haluaisi pls.
ses^ työläisten eteen, vaan Canadan ^ täytyä kamarin puolelle ottamaan
itsenälsyyskysymyksen supistamisessa kaupantekijäisiä. Siellä on Lainakin,
perustuslailliseksi, juridiseksi kysymyk- — lisäsi hän hymyillen merkitsevästi,
seksi, ja antamalla virheellistä luottoa Tietysti Oiva Oksanen pistäytyi kau-porvarilliseen
hallitukseen, että se tu- pantckijälsUle. sUlä harvoin niitä salisi
vain hyväksymään lain, jolla ku. vukekaupoissa tarjotaan. Laina toi
S U O M E E N
Kurssi Snoien Marttaa
3960
Canadan Dolfarista
LXHeTYSKULUTf
lOe lähetyksistä alle |20.00, «O e 11-
hetyksistä 920.00->949.99, 80e U .
hetyksistfi $60.00^79.99 jm 91J00
lähetyksistä $80.00—$100.00 adti
(iBe jokaiselta seuraavalta «Ikafalte
tadalta dollarilta.
SahkoMBonalibalylubti OV»k UU
Qctyskulat $3.60 lähetykseltS.
Suonen rahaa utetaaa. Korssl
12.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
myksensäkin brittiläisen valta- tai missään ymmärryksessä yallanku-rm.
Mitä tulee näytelmän taiteel- maksunsa. He kyllä tietävät,' että ^^^^^^ puitteissa. Tämän tähden el, mcuksemnen. Feodalismia ja kansalliseen
puoleen, on se vuosikymme- asia ei niin ole, mutta h« tahtovat 1 minkäänlaista kansal-j lissortoa vastaan käydyn taistelun a i .
niä jaksanut puolustaa itseään Suo- vastustaa omaa tietoisuuttaan. Teet-' liikehtimistä. Sellaiselle liikkeelle kakaudella canadalainen p>orvaristo e-men
näyttämöillä, ja kaikkialla mis- tekö oikein? Täällä kaupungissa I ole minkäänlaista perustaa. Canada ' sltti vallankumouksellista osaa. Nykyisä
sitä vaan on esitetty, saanut ja- on monia henkilöitä jotka ennen o- el ole kehitysasteessa siirtomaatasolta sellä proletaarisen vallankumouksen
kamattoman suosion osakseen. Jän- vat ollleet mukana työväenliikkees-i porvarilliseen kansanvaltaisuuteen; 1 kehittymisen aikakaudella koko cana.
nittävä j a kaunis juoni, kauniit lau- sä, mutta nyt ovat kokonaan nukuk- vaan se on kehittymässä porvarillisesta; dalainen porvaristo on vastavallanku-
I L T A M A . J A J U H L A T A - A I -
S U U K S IA
lut ja tanssit, sekä kauniit iinkari-laiset
kansallispuvut vetävät katsojan
mielenkiinnon puoleensa. Olem- suutenne.
me joutuneet uhraamaan paljon t ä r
män suuren näytelmän ylöspanoihin
nähden. Kuliisit on poikkeuksetta
uusittu, samoin puvusto, kuin myöskin
tansseihin on kiinnitetty huo- , Palvelijataryhdistys toimii ohjel-miota.
Näytelmä tulee menemään mailtaman osaston lukutuvalla sun-uudella
musiikkisovituksella, jolla' nuntaina t.k. 24 päivän illalla. Olo-
Suomen - teatterit ovat sitä esit- [ suhteisiin katsoen on luvassa hyvä
täneet. Tämän näytelmän pääosat' ohjelma. Toivottavasti yleisö t ä y t -
ovat varmoissa käsissä, kuten laulu-; tää taas Jukutuvan.
osat, ovat henkilöillä, jotka ovat Sunnuntaina t.k. 3 pmä on känniltä
esittäneet Suomesssa suurem- sainvälinen juhlatilaisuus "Worke-milla
näyttämöillä. Kun täten k a p - ' r i n " hyväksi. Suomalaiset pitäkää
sissa. Puolueen ulkopuolella olevat, kansanvaltaisuudesta' proletaarista vai- ' mouksellinen. Proletariaatin
toverit, muistakaa tekin velvolli- lankumousta kohden.
Lenin sanoi: "Yksi marxilaisen teo.
rian kieltämäywömiä vaatimuksia
minkä hyvänsä yhteiskunnallisen prob-paleen
menot ovat nousseet huomattavan
suuriksi, olemme olleet pakotettuja
koroittamaan lippujen hintoja
kymmenellä sentillä, joka ei
tietysti tule olemaan esteenä yleisön
kannatukseen nähden, sillä kappale
tulee olemaan siksi arvokas.
Liput ovat numeroidut^ joita saa
efukäteen cstaa Jokelan pallortiu-masta,
Mrs. Kauhaselta, Carl Sundholmin
kellosepän liikkeestä j a Don-haalilta
vahtimestarilta j a maksavat
60 senttiä numeroidut, 50 senttiä
ilman numeroa. 60 senttiä o-veUa
kaikki. Hankkikaapa siis ajoissa
paikkanne, että pääsette aikoinaan
istumaan, sillä silloin tulee olemaan
taas tungosta haainia.
. • • • Pimppedooros.
tämä tilaisuus mielessä ja menkää
oikein joukolla, että suomalaiset
kerrankin olisivat runsaasti edustettuna
kansainvälisessä tilaisuudessa.
Juhlapaikka on Prince Arthur
Hall. Ohjelma alkaa klo 8.30.
N. A . • , , .
tehtävä
on olla tukematta perustuslaillisia siteitä
heikentävää suuntaa, kun todelliset
taloudelliset siteet ovat jo tulleet
heikennettyä j a canadalainen porva-leemin
analyysissä on, että se on käsi- rlsto tullut lujasti vakiinnutettua Ca-teitävä
määrätyissä historiallisissa ! "adan hallitsevaksi luokaksi; proleta^
puitteissa, ja jos kysymys on yhdestä
maasta, että niitä konkreettisia ominaisuuksia,
jotka erottavat tämän
maan muista maista on katseltava
yhden ja saman historialiisen aikakauden
puitteissa." Canadan erlkoise-sena
ominaisuutena on se, että vaikka
riaatih tehtävä on käyttää hyväkseen
canadalalsen porvariston keskuudessa
vallitsevia ja brittiläisen ja amerikalaisen
imperialismin välisiä vastakohtaisuuksia
kukistaakseen canadalalsen
porvariston.
4. Canadalainen ' porvaristo tulee
se onkin perustuslaillisestl birttlläisen; liittymään maailman • imperialistlsliri
valtakunnan alusmaa, se on muodos-! vcimin sodassa Neuvstoliittoa vas-mottaislln
Brittiläisen Pohjols-Amerl-kan
laki ja Canadasta tulisi itsenäinen
maa. Toinen virhe oli siinä, ettei
kahvia ja rommlpuUon ja muutama
tunti vierähti hauskasti.
Vaikka kauppias ja hänen tyttären-
, , , , . , , , , „. näin yrittivät johtaa asioita mätt-perustuslakla
koskevia kysym^^^ ,„„„taan. elvUt he kuitenkaan
tetty proletariaatin joukkotolmlntolhln onnistuneet, sillä pian levisi kylällä
huhu. Joka tiesi kertoa apteekkarin
tyttären Agnes Mercphelmon ja Oiva
Oksasen kihlauksesta.
— Heistä tulee komea pari. tuumivat
kyläläiset. Ainoa, joka oll toista
mieltä, oll kauppiaan tytär.
— Niin hieno ja sivistynyt mies ottaa
sellaisen kanan; joka lisäksi on
vanha kuin taivas. Siltä avioliitosta
el koskaan tule onnellista, sanoi hiin.
UUSIN SOTA-ASE — KAASU-TYKKI
VÄHÄN VIELÄKIN ROCKU.
REISTÄ
Niitä lakonrikkureita, joita täältä
lähetettiin 25 kpL e i kuuleman mukaan,
ole saapunut perille kun 16.
Siis 9 pii tullut matkalla katuma-päälle
j a "jumpannut". On tosiaan
ikävää, että niin paljon toivotusta
työstä saadaan^ niin pienet tulokset,
sillä sen 'värväri-Oskarin puheesta
sai ymmärtää, että lakko lopetetaan
montrealilaisten rikkurien
avulla." Niin e i kuitenkaan käynyt.
Täytyy valittaa Oskarin j a kumpp,
huonoa onnea.
SUOM. JÄRJESTÖN OSASTON
ASIOITA
Osaston knakansikoköns pidettiin
osaston Inkutnvalla 10 pmä t.k;
Keskusteltiin lainan myöntämisestä
Toronton osaston haalirakennusra-hastoon.
Päätettiin antaa $50, joka
summa on kyllä pieni, mutta
osastomme varat ovat pienet, joten
katsottiin ei voitavan myöntää e-nempää.
Mahdollisista toverilainan
antajista, samaan tarkoitukseen, selvää
ottaman valittiin kaksihenkinen
toimikunta. Päätettiin siirtää osas-ton
kassasta määrätty sumina työt-tömyyslainarahastoon.
Keskusteltiin järjestön sihteeri-ehdokkaaii
asettamisesta j a o l i kokouksen
enemmistön mielipide s^,
että nykyistä sihteeriä tarvittaisiin
muihin tehtäviin, esim. puhujana
agit. työssä, jä päätettiin ehdottaa
sihteerin toimeen nykyään Vapauden
toimitoksessa työskentelevää M .
Pohjansaloa.
PUOLUEEN TOIMINTA
Pnolaeryhnuen toiminta on oliot
kokolailla vilkasta. Byfamien koko-
Vlime aikoina on keksitty toinen
toistaan kauheimpia sota-aseita. Imperialistiset
vallat ovat mitä kiihkeimmässä
kilpailussa tässä suhteessa keskenään.
Nyt on iKlähuomio sotatek-nllkan
kehittämisessä kohdistunut fl-maah.
Skandinavian lehdet ovat sisältäneet
toinen toistaan ihmeellisimpiä selostuksia
uudesta sota-aseesta, jonka qn
teksinyt tanskalainen Insinööri Arnold
Christensen. Jos keksintö, joka
lyhyessä ajassa on herättänyt huomiota
kaikkialla Europassa, täyttää ennakkotietojen
antamat lupaukset, on
kysymykse.ssä todella tehokas ass lento
sodassa kästettäväksL
Kysymyksessä on jonkinlainen tyMd,
jolla ammutaan kaasupommeja. NM-den
pommien sisältämä kaasu muodostaa
ilmaan yhtyneenä voimakkaan
räjähtävän kaasun, joka rikkoo len-tdfeonemoottorin
silinterit. Näin oHen
on aivan tiu-haa varustaa lentäjiä
kaasunaamareilla ,slllä kaasun vaikn-tukset
eivät* kohdistu lentäjään, vaan
moottoriin. Kaasulla on lisäksi sellainen
ominaisuus, että .se ei painu
alasi elfö siis vahingoita asuttuja seutuja.
Sen kokoonpanoa voidaan muuttaa,
niin että se pysyy määrätyOä
korkeudella.
T^Lnskan armeijan kaasujen tuntija,
eversti Larsen on selittänyt uskovansa
keksintöön.
Jos se viäma. Joka panee laitteen
liikkeelle, on riittävän voimakas, saa
£en synnyttämä pyörre hirvittävän
nopeuden ja voiman, sanoo insinööri
Christensen. Todellisiradessa pyörteen
voimalla ja ulottuvaisuudella ei ole
rajaa.
Jos ^ k k i — vaikka kysymyksessä el
olekaan oikeastaan mitään tykkir vaan
p i t ^ silinteri — suminataan ylfei^in.
jää sen synnyttämä ilmapyörre pit-kä:
ksi alkaa ilmaan näkymättömänä,
mutta hjrvih vaarallisena kaikille sen
kanssa kosketakslin joutuville lentä-jille.
Keksijä ei ole tahtonut pubua
kaasun kokoonpanosta, vaan cn tyytynyt
selittämään, että niin hyvin
kaasun kuin tykkienkin hankkiminen
vaatii vain vähäisiä kastanmifcsfa.
UUDISTAKAA
TEAUKSl
tunut korkeasti kehittsmeeksi kapitalistiseksi
valtioksi, joka taloudelliseen
riippuvaisuuteen katsoen, oh paljon e.
nemmän taloudellisesti 'riippuvainen
Yhdysvalloista kuin brittiläisestä valtakunnasta.
Tämä on totta ryhmään
brittiläisiä alusmaita nähden. Toinen
ominaisuus on se, että canadalalsen
porvariston poliittinen ohjelma on kehittynyt
yhtärinnan sen taloudellisen
kehityksen ja tämän kehityksen vaatimusten
kanssa tekemättä tarpeelliseksi
eroamista brittiläisestä valtakunnasta.
Kun tämä väitelauselma on vahvistettu,
kysymys siltä, onko Canada
kansakunta vai el jää epäoleelliseksi
kysymykseksL Kansakunnan neljä
tunnusmerkkiä, toveri Stalinin määritelmän
mukaan, ovat kulttuuri, kieli,
alue ja taloudellinen yhtenäisyys. Toveri
Stalin kuitenkin piti "Uutta Englantia"
kansakuntana Amerikan vallankumousta
seuranneena aikana kahdeksannentoista-,
vuosisadan lopussa,
sen erikoisen ympäristön ja^ Amerikassa
vallinneitten elinsuhteltten takia.
Huolimatta Canadan kak^elisyydes-tä
ja siitä tosiasiasta, että se on pe-rustuslallllsestl
brittiläisen valtakunnan
alusmaa, canadalainen porvaristo
on- tänään paljoa kehittyneempi kuin
taan. Tätä tilannetta tulisivat monimutkaistuttamaan
erimielisyydet, jot.
ka voivat syntyä brittiläisestä ja ame-rikalaisasta
politiikasta tuollalsessii
sodassa Ja ^Jotka toisivat ' esiin erimielisyyksiä
ja jopa vihamielisyyksiä
canadalalsen porvariston keskuudessa.
5. Tunnus Canadan Itsenäisyydestä
työläisten ja maanvUJeUjäin halUtuk-sen
alaisena ei ole siirtomaasortoa
vastaan tähdätty tunnus, Jonlsa perspektiivinä
olisi proletaarisen vallankumouksen
kehittyminen proletariaatin
ja talonpoikalston kansanvaltaisen
diktatuurin asteen läpi; tunnus Ca.
nadan itsenäisyydestä työläisten ja
maanviljelijäin hallituksen alaisena on
tunnus, joka on ensi sijassa tähdätty
canadalalsta porvaristoa vastaan
ja SEunalla kertaa brittiläistä Ja amc-rlkalalsta
Imperialismia vastaan, el
porvarillisen kansallisen itsemääräämisen,
vaan proletaarisen vallankumouksen
katsantokannalta. Se on proletaarisen
vallankumouksen tunnus Ca-ja
kysymykseen proletaarisesta vallankumoustaistelusta.
4. Kalkkein vakavin puolueen tekemistä
virheistä oll se, että aivan
viime aikoihin saakka oltiin liittämättä
Canadan Itsenäisyyttä kysymyk.
£een sodanvaarasta.
6. Strategisella tunnuksella "Canadalainen
Itsenäisyys työläisten ja
maanviljelijäin hallituksen alaisena"
on kuusi tarketusta täytettävänään;
a. Tunnuksen perustehtävä on liittää
työväenluokan vallankumouksellinen
taistelu canadalalsta porvaristoa
vastaan Imperialismia ja sodanvaaraa
yastsian käytävään taisteluun.
b. Tunnuksella on tarkotus rikkoa
brittiläisen yltlölsänmaallisen propagandan
"ote canadalalslln joukkoihin.
c. Sitä täytyy käyttää kansallismielisen
canadalalsuuden taantumukselU-fien
luonteen paljastamiseksi.
d. Se cn olkea ase vielä r»7lflstlsten
harhakäsitysten vallassa olevien köyhien
maanviljelijäin kokoamisessa t u .
levaa sotaa vastustamaan. .
e. Tämä tunnus tekee puolueelle
mahdolliseksi oikein lähestyä ranskalaisia
joukkoja.
f. Tätä tunnusta täytyy käyttää
työssä puolueettoman imperiallsmlvas-taisen
joukkojärjestön rakentamiseksi.
Box
VAPAUS,
69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN,
riEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottai>(«. irahaväUtyksiä
nastaan myöskin;
/APAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthur. OaUrto
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St,
Montreal, Qao.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont
» A . T. HILL.
ib7 Broadview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontarlossa
J. OKSANEN
Klrkland Lake, Ont
JOHN VUORI.
Snnth Pnrrnolne. Ont
— Sinä aikana ehdin juoda maljan
pohjasakkaan saakka, sanoi hän kerran
jälkeenpäin.
Huhu hänen perinnöstään csoltlau-
„ , . , . „ myöskin perättömäksi. TukkUalsct
Silta avlolUtosta el tullut enempää i olivat laskeneet sen liikkeelle saadak-onneDLsta
kuin onnetontakaan, sillä, seen hiukan vaihtelua yksitolkkoUecn
Oivn. r>..-H kkiihhllaauukksseennssaa J1oo kkuuuukkaauu -
den kuluttua.
elämäänsä Ja todetakseen rahan kaikkivaltiaan
voiman.
työväenjärjestöjen osotteita
CA.\ADA.M KOMMUNrSTIPUOLUECN SIIITEEniN
ySOTE
Perintö
KirJ. Unto Ora
Tavallinen metsätyömies hän oll.
Oiva Oksanen, tosin parhaimpia alallaan.
Viivana lähti tukista kiiorl, milloin
hän raudan varressa heilui ja
kahdeksan "mottia" syntyi kuin leikillä
halonteossa oltaessa. Teräväpäl-nen
hän' myöskin oli ja hyvä tärinäin
kertoja. Monta kertaa oli hän nuotion
Uuden Englannin porvaristo oli kah.
tefcsannentoista vuosisadan lopussa.
Kommunistisen kansainvälisen ohjelma
jakaa maailman maat kaavamaisesti
kolmeen lucdckaan, riippuen
proletaarisen vallankumouksen kehitystiestä
näitten maitten kolmenlaisissa
olosuhteissa. Canada täytyy a -
settaa ensimaiseen ryhmään. Canadan
tommtmlstlpuolueen aikaisempi virhe
Canadan pitämisessä siirtomaana ja
.^Iäisten ja maanviljelijäin hallitus-tunnuksen
nostattamisessa asettaa
puolueen eteen vaaran vakavien virheitten
tekemisestä arvioltaeasa proletaarisen
vallaniiumouksen tietä Canadassa.
ääressä päivällistä syötäessä avannut
hadas«i, ollen sopusoinnussa ominais- sanaisen lippaansa Ja silloin ei huo-oloisnhtdtten
2. Suuria ristiriitaisuuksia canada-ten
konkreettisten
kanssa. .
Tämän tunnuksen käyttämisessä, on
menneisyydessä kehittynyt joitakin
^yrjävivahduksla, johtuen, ensiksi, Ca-nadan
rnaäiirnnrigspmi^n väärästä arvioinnista
ja toiseksi, canadalalsen
porvariston brittiläisen valtakunnan
perustuslaillisia siteitä heikentävän
suunnan väärästä arvioimisesta. Nämä
syrjävivahdukset ovat:
1, Tunnuksen käyttäminen vasem-aSm
siiven täydennyksenä porvariston
epäröiville askelille suurempaa diplomaattista
brittiläisestä politiikasta e-roamlsta
kohti — työläisten kehottaminen
moittimaan Kingiä orjamaisuudesta
brittiläiselle poUtlikälle välien
rikkomisessa Neuvostoliiton kanssa,
työläisten asettaminen vasemmistolaisen
c^positsionin asemaan liberaaliseen
puolueeseen nähden- Neuvostoliittoa
vastaan tehtyjen sotavarustelujen
yhteydet olisi tunnusta liitänyt
käyttää välittömän hyökkäyksep vältr
tämättömyyden propaggeo-aamiseksi
canadalalsta porvaristoa vastaaia, joka
mannutkaan kun Jo ruoka-aika päättyi,
niin nopeasti kului aika. Kahdesti
. oli hänelle tarjottu työnjoihtajan
palkkaa yhtiön taholta, mutta hän
oli kieltäytynyt kunniasta.
' — On parempi oUa työmiehenä
kuin- plkkukihona. Työmiehet eivät
tunnusta sellaista toverikseen, eikä
suuret herrat vertalsekseen, tapasi hän
sanoa.
Komeana Ja ryhdikkäänä miehenä
taisi hän saada yhden j a toisen parempiosaisenkin
tytön katsomaan Jälkeensä
kylänraitilla. Tämä tapahtui
tietysti silloin, kun hän oli siististi puettu.
Hänen palatessaan metsästä r a -
sulsissa työvaatteissaan, eivät nämä
tietysti olleet näkevinäänkään jos vastaan
sattuivat.
Kerran hän tarjoutui saattamaan
kauppiaan tyttöä iltamasta kotiin,
mutta tämä hylkäsi tarjouksen. Seuraavana
päivänä, hänen mennessään
ostamaan savukkeita, huomautti kauppias,
miten sopimatonta oli hänen a -
semassaan olevan miehen lähennellä
hänen tytärtään.
En sentään haluaisi, että lakkal-
KoRimaofnrTpaotueelle lihftelllrg kIrJeMlbio eo
otoletUra •IlaolevalU OMlleella: Mr. i.McDould,
nootn IS, I63|^ Churrb Sl., Toronto 2. Ont.
L. W. I. O. o f CANADAN. robJol..Ont«rlon «loa-luia.^
tra, Pgrcuptne. Ont.
BEAVER LAKEN i. o M t i o n k/>lioukii«t Jok* kuoo
en.I luDOUBtal kelio I piivillli ouitOD talolla.
Oualoo o«oi«i Boi 67. Wortb)Bftoo, Oot.
VoImi(l«!lu*eara irbuo otoli on uma.
CANADAN SUOMALAISEN JARJESTOX lalllUt*.
l u n . a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-02-18-03
