1926-08-18-04 |
Previous | 4 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja, V flmeatyy -Södburyssa, Ont.,. maanantauia, keskivjiKKona i a perjantaina. . ^ ^ j ^ . , , ^ . 3 , , - S. G. NEIL- AEVO VAABA. . V A P A U S (Liberty) ^ - - T^^ Workers in Canada. Pnb-liäbed in Sudbury, Ont., evcry Monday, Wednesday and Friday. \ ___ i Hcgistered the Post Office Department, Ottawa, , as second jelass matter. MaapahtB?n iphtem- afottnjen iimotnsten pitaa olla iönttoriaalauiBntaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 pMvaiä. TILAUSHINNAT^ Canadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. f 2.25, kolme kk. Sl.SO j a yksi kk, 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. 13.00 j a kolmia kk^ $1.75. _ Tikiuksia^ joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi.asiamiesten Joilla^on takaukset." ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. '> Avioliittoonmeno " i l 50c palstatunma.; Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmbtnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c .lisämaksu kiitoslanseelia tai muistovärsyltä. ^^^^^^^^ ^ ja dsoteilmotnkset 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisflmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaadittaessa, lähetettävä ilrootushinta etukäteen. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soonaUisella nimellä. J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. Meuvostovaltavastaiselta taistelulinjalta Viikkokauden kestäneen neuvostoliittdvastaisen pro* pagondan jälkeen, jonka kestäessä kaikki kapitalistisen sanomalehdistön valehteluennätykset sivuutettiip, niinhyvin paikallisessa kuin 'kansainvälisessä mitassa, <}vat kapitalistiset lehdet alottaneet: perääntymisretken Iddtien sisäsivuilla, etusivuilla julkaistujen seitsenpals- ; täisten valheellisten uutisten 'vastapainoksi, kirjotetaan Daily Workeris9a. ; ISIäiden uutisten mukaan on ; neuvostovaltavastainen hyökkäys ohitse. Se ^ ei todellisuudessa alkanudcaan '^muualla kuin kapitalististen lehtien palstoilla^^^^^^^^^M 'silloin, kun .toivo j a . haltl on valheen äiti ja silloin, kun vhe toivoisivat ja tahtoisivat nujertaa neuvostofaal- 1 ituksen, antavat uutisten kirjdtajat valheilleen sellaisen laajuuden, että jos jokin toinen asia olisi kysymyksessä, niin moisten uutisten kirjottajat saisivat läh' teä hakemaan uutta työpprkkaa.' Yksi lehti toisensa jälkeen peruuttaa valheelliset uutisensa. C3iicago Tribune julkaisee seuraavan. Vai(* sovasta saadun uutisen: Prof. Charles Marion^Ghica* gon yliopiston poliittisen; taloustieteen opettaja, joka juuri saapui Moskovasta,' selittää^ ;että kaikki uutiset ; oletetuista'kapinoista .Moskovassa; ovat perättomiä.^^^^^ H lausui, .että. lähtiessään «^-Moskovasta -edellisenä (elok. 8 p:n)'iltana elämä kaupungissa oU kaikkialla rau' hallista. ^ Toinen uutinen, joka on päivätty^^^L^ tilannetta Nieuvostoliitossa kertoo: Englannin ulkoministerin virastosta saadun tiedon mukaan ei Venäjää koskevilla - kapinauutisilla ole mitään perustetta. ; Mutta hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan ei ole vielä päättynyt. Uutisvalheet antavat kuitenkin yhden opetuksen, nimittäin sen, että nykyisten suhteitten alaisena mitä hyvänsä Neuvostoliiton sisäpolitiikan alalla tapahtuukaan, joka voitaisiin selittää heikkoudeksi, "hiin o^maailman .kapitalismin, neuvonantajat käyttävät sitä merkkinä uuden hyökkäyksen alkamiseen työläisten ja talonpoikain' hallitusta, vastaan.' ; Tämä valheuutisten hyökkäys on parhain todiste maailman kapitalistisen lehdistön valehtelutaidosta ja epäluotettavaisuudesta, varsinkin siihen nähden, että Venäjällä palattaisiin kapitalismiin, sen sijaan, että «hiellä rakennetaan sosialistista taloutta. Jos kapitalistisen lehdistön uutiset kapitalismin palaambesta Ve näjällä olisivat ^osia, niin eivätpä ne tuhlaisi niin paljoa energiaa hyökätessään työläisten ja talonpoikain hallitusta vastaan pakottaakseen sitä palaamaan kapita: lististen 'valtioitten joukkoon. Canadalais-yhdysvaltalainen kauppakamari Saattaakseen Jmperialistien teolliset, kaupalliset ja muut edut likeiscmpään yhteyteen on Canadan—Yhdys-vallain kauppakamari uudelleen avannut Bostonissa konttorinsa, jonka toiminta on ollut lamaannuksissa ynpjipcffl 1913 asti. Avaamislilaisuuden yhteydessä lehdille annetussa lausunnossa puhutaan heti ensi lauseessa .«Pohjois-Amerikan kansojen yhdistyneen hallituksen tarpeellisuudesta», mutta paikalliset j a provinsialiset näkökohdat ovat estäneet alueitten yhdistämisen yhteisen hallinnon alle. * Mainitun kauppakamarin lausunnossa edelleen painostetaan hyvien suhteitten säilymisen tärkeyttä ja kaupallisten ja teollisten suhteitten kehittämistä nykyisten hallinnollisten suhteitten alaisina, vaikkakin pitkän lausunnon tärkeimmät kohdat tähdätään • hallinnollisten suhteitten yhdistämiseen. . .Canadalais-amerikalaiseri kauppakamarin lausunnossa painostetaan erikoisesti silä, että Canadan rannikkokunnat, ja Uuden Englannin Valtiot ovat täyttäneet loinen toistensa tarpeita viimeisen 40 vuoden kuluessa. Viitataan siihen kuinka Englanti on kehittynyt Europan työhuoneeksi. Amerikan itärannikon teollisuuskeskukset ja canadalaiset raaka-aineet on' saatava likeisempään kosketukseen toistensa kanssa. Hank. keen takana on amerikalaincn pääoma. Yhdistämishanke on erittäin tärkeä Uuden Englannin kaupungeille ja teollisuuskylille, jotka menettävät merkitystään ele-iän^ ja .'keskilännen nousevilla teollisuusalueilla. Sen kautta voidaan kaivostuotteet, metsät, asbestos, vesivoima ja muut raaka-aineet ja puolivalmisteet kytkeä lähiaikoina yhteen aznerikalaisten valmistetelÄaitten kanssa.: Lausunto loppuu lauseeseen: cMikä tulee olemaan haäinnoIHnen: tulevaisuus, sen aika j a hyvät suhteet tulevat määrittelemään.» «Hyvien . suhteitten» lähempi määritteleminen tavallisesti merkitsee ankaroita hallintaol lisiä toimenpiteitä, militarismia j a alistettujen luokkien orjuuttamista. Vaikkakin imperialismi j a sen ilmaisumuotona alueitten yhdistäminen, esiintyy kapitalismin koikeimpana astepa, niin se samalla merkitsee enempää sortoa: ja kurjuutta alistettujen maitten yhtä hyvin ki^in emämaan työtätekeville luokille, lausuu eräs yhdysvaltalainen toverilehli ja lisää: CanaHalais-amerikalainfen imperialismi tarkottaa hyökkäystä työväen unioita ja työväen elintasoa vastaan, ulkomaalaisvastaisia lakeja, estetuomioita, syndikalistildceja ja avointa työpajaa. — Toiselta puolen työväen taistelu näitä vastaan ja välittömien vaatimustensa puolesta luontuu taisteluksi imperialismia vastaan. Komintern tov; Dsershinskin kuoleman johäosta Tov« Dsershinskin kuoleman johdosta antoi Komintern julistuksen, joka on osotettu kaikille kommunisteille ja. kaikkien maiden työläisille. Tov, Dsershinskin nimen yhteyteen on liitetty kaikkien petturien,- pyövelien ja valkokaartilaisten voimaton kiukku, hajalle lyötyjen vastakumouksellisten viha ja kaikkien maiden työläisten kunnioitus, r a l ^ u s ja y l peys. Hänen viimeiset sanansa olivat Leninin velvo-: tuksille, sosialismin voitolle, kansainvälisen proletaarisen vallankumouksen asialle omistetut,^ Julistuk&ssa m.m. sanotaan, eitä tov. Dsershinski o l i tii^elumielessä varsin lähellä Rosa Luxemburgia ja että hän o l i tov. Leninin kaikkein uskollisimpia oppilaita ja työtovereita. Lisäksi sanotaan julistuksessa, että hän- ei kuulunut yksin Venäjän, Puolan ja Liettuan, vaan r koko maailman proletariaatille. Kaikkien kpmmunistien, kaikkien: työtätekevien muisto; on säilyttävä tämän väsymättömän, loppumattoman monipuolista energiaa omanneen, rohkean j a puolueelle horju-maUoman uskollisen, kaikille esikuvaksi kelpaavan taistelijan nimen. Leninin ja Frunsen jälkeen olemme menettäneet Dsershinskin. < Kaikki * nämä ovat korvaamattomia ; tappioita, mutta niistä huolimatta vallankumous elää ja tulee elämään.- Leninismi v o i t t a! .Eläköön bolshevikkien puolue! Eläköön kansainvälinen - proletaarmen vallanku- Keskiviikkona, elok. 18 p:nä—Wed., August 18 mousi Kirkon jä imperialismin vaikutus Tuskin mikään kirkon tekemä alote on saanut^niih laajaa vaikuttavaisuutta ja maailmanlaajuista ^pliit-tUta^ merkitystä kuin, Chicagossa pidetyn sakramisntti-ikokouksen sodanjulistus Mdtsikon hallitusta vastaan, kirjottaa toverilehtemme Eteenpäin. Kirkon johtama kamppailu Meksikossa ei suinkaan -ole hengellistä taistelua, vaan se : taistelee taloudellisesta j a poliittisesta vallata. , , . Katolinen kirkko on pitänyt Meksikon työtätekeviä luokkia holhouksen alaisena, lukutaidottomina. Se on viimeisen kolmensadan vuoden ;aikana rakehnuttanut 28,800 kirkkoa, joiden «rahallinen arvo kohoaa yhteen biljoonaan dollariin;^ Mutta sensijaan laiminlyönyt kansanopetuksen, josta väestön lukutaidottomuus oh selvimpänä todistuksena. ^ Katolisen kii<kon valta rakentuu kansan tietämättömyydelle. Sen valta on aina järkkyny^ siellä, missä teollisuuden kehittyminen vaatii työväeltä enemmän tietoisuutta, luku- ja kirjotustaitoa. Meksikossa on nyt tultu siihen käänteeseen. Siellä hyväksyttiin laki, joka rajottaa kirkon omistusta omaisuuksiin ja vaikutusta politiikkaan, antaakseen -porvarilliselle valtiolle tilaisuuden kansanopetuksen laajentamiseen. Siinä säädetään /l.'eltä kukaan ulkomaalainen ei saa harjottaa uskonnollista ammattia Meksikossa. , , 2. Kasvatustyö tulee jättää virallbille kouluille ja tulee, sen olla uskontovapaata. Mikään uskonnollinen korporatsioni tai papisto, olkoon mitä uskontoa tahansa, ei saa perustaa tai johtaa kouluja. 3. Kaikki uskonnolliset järjestöt, konventit tai luostarit tullaan hajottamaan. 4. Kuka tahansa pastori, joka kiihottaa kansaa hylkäämään kansan asetuksia tai kieltäytymään lakien noudattamisesta^ tullaan rankaisemaan ankarasti. 5; Mikään julkaisu joko-uskonnollinen tai uskonnollisuudelle suosiollinen, ei saa mitenkään sekaantua kansallisen politiikan asioihin. .. 6. Mitään järjestöä ei saa muodostaa, jonka n i messä olisi yhtään sanaa, tai osotusta siitä, että se on missään yhteydessä uskonnollisten asiain kanssa. 7. Poliittisia kokouksia ei saa pitää kirkoissa. 8; Kaikki uskonnolliset menot tulee tapahtua kirkon seinien sisällä. .,9. Mikään, minkään uskonnon järjestö, ei saa omistaa eli hallita omaisuutta eikä pääomaa. 10. Kirkot-ovat kansan omaisui^tta. Muut kirkolliset omaisuudet, kuten piispojen palatsit, asunnot, seminaarit, oppilaitokset, opistot, luostarit ja kaikki rakennukset, jotka ovat rakennetut uskonnollisissa tar-kotuksissa, siirtyvät kansan omaisuudeksi ja käytetään niitu si;en kuin hallitus parhaaksi katsoo. 11. Raskas rangaistus seuraa kaikkia kirkollisia virkailijoita, jotka eivät noudata näitä määräyksiä. Mielialan nostattamisella tahdotaan nostattaa maanomistajien vaikutusta, multa onnistuuko'kirkko kohottamaan vanhat suurmaanomistajat valtaan,-Wall-kadun välityksellä. Kuitekin Amerikan työväestön on oltava varoillaan ja toimittava tarmokkaasti tätä uutta pyhää liittoa, fco* dalisen taantumuksen edustajia, katolisen kirkon ja nykyaikaisen imperialismin liittoa vastaan. . No.96~192fi Työväen urheilu Rata- ja kenttäurheOut Beaver Lakella elokuun 7 . 'g\ .mmm • mm • ••• ••••>.-• —S paivana Ua«!aeniiStyk*uL; L. Kolari ToitUui nnorten 'S-ottelamest&raaden Ja . X,S00 n.;'Hanna Kolari nauten 3-otteInn nie«taratfdea; Kyrölä . 5,000 E t . ; E. Eerola 5-otteInn - Beaver^Laken, Ont,, osaston syysjuhlien yhteyteen elok. 7 j a 8 päivä, oli voimisteluseura Jehu järjestänyt urheilukilpailut. Seuraavia t u loksia saavutettiin: Lauantaina suoritettiin nuorten 3-ottelu liiton mestaruudesta: • 100 m:a jaoksa: 1. Mestari ' A ^ Kivinen, Kirkland Laken Jymy, aika 13.5 sek. v 2. y.^..Wiälemna, Timminsin Lo, 13.6 sfek. 3. L. Kolari ja M. Pässi, Jehu, 13.8 sek. , ^ Pitnnthyppy: 1. Mestari V.^Wal€nius, 3.36 m. 2^' A . Kivinen, 5.18 m. ; 3. M. Passi, 4,95 m. 4. Ifc Kolari, 4.88 m. ' . . . K ^ 1. Mestari J^^^ m. 2. V. Walenias; 11.70 m. 3. A. Kivinen, 11.24 m. 4 M. Passi, 10.95 m. LopalUnen järjestys: ^ 1. , Mestari L. /Kolari, Jehu, Beaver Lake, 21Q.S7 pist. ' 2i V. 3ValeniuB, Ilo, Timmins, 208,- 47 pist. 3. A. Kivineui «jymy, vKirkland L a ke, 2Q4.32 pist. Nuorten alle 18 vuoden ^1,500 m:ikjaoiun: . / 1.. Mestari L . Kolari, aika 5 min. 12.2 sek. '^l 2. Kannakko^^ Kipinä, White Fish; aika 5 min. «19.8 sek. 3. M. Passi, Jehu, B^ver Lake, aika 6 min'; 28 sek. • Sunnuntain kilpailut oiettiin miesten ..olympialais - 5-ottelulla.:. .Tulokset: . Pitnnsbyppy: 1. P. Häkkinen, Creighton Yritys, 5.85 m. 2. E. Eerola; Creighton Yritys, 5.61 m. • •' 3. O. Rautio, Creighton Yritys, 5.48 m. Keihäänheitto: A. Reinikainen, Jehu, 41.17 m. hi Kolari, Jehu, 40.02." (Uusi C. S. T. U:n nuorten ennätys.) E. »Eerola, 'Creighton Yritys,^ 39,66 n|. 200 ni;n jnoksn: 1. P. Häkkinen, 25 sek. ; (Uusi C. S. T . U : n ennätys.) 2. E. Eerola,,?B.4 sek. 3. J . Seppälä, Kisa, Sudbury, sek. Kiekonheitto: 1. A. Reinikainen, 30.98 m. 2. O. Lind, Jehu, 29.84 m. 3. E. Eerola, 28^42 ro. \ J 1,500 m:n jnoksn: 1. A. Reinikainen 5 min. 5.1 sek. 2. • O. Lind, 5 m. 9.3 s. 3. P." Häkkinen, 5 m. 20 s. 4. E. Eerola, 5 m. 34 s. 5. J . Seppälä 5 m. 37 s. LopnlUaen järjestys: lw' E , Eerola; r-Creighton -Yritys; . 14 pist. 2. A. Reinikainen, Jehu, 15 pist. 3; O. Lind, Jdiu, 19 pist. Naisten 3-ottelu mestaruudesta: Pituushyppy: 1. Mestari E. Joensuu, Creighton Yritys, 4.23 m. (Uud ennätys.) 2. H. Kolari, Jehu, 3.97 m. 3. L. Venhola, Kisa, 3.95 m. 4. H. Levola, Jehu,*3;59. m. Kuula: 1. Mestari H . Kolari, 7.17 m. 2. H. Levola, 6.93 m. 3. L. Venhola, 6.63 m. 4. E; Joensuu, i^.GO m. 100 m:n juoksu: 1. Mestari E . Joensuu, aika 15.9 s. 2. L. Venhola j a H . Kolari 16.4 s. 4. H. Levola 16.8 sek. Lopullinen järjestys; 1. Mestari H . Kolari, Jehu, 221 p. 2. E. Joensuu, Creighton Yritys, 217.41 pist. 3. L. Venhola,; Kisa,' 216.12 pist. 4. H, Levola, Jehu, 210.67 pist. S,OO^ni:n jnoksu;> , Matkaa^taivaltamaan lahti- 4 miestä: P. Jansson ja K. Suutarinen: SudburyiP Kisasta, M . Kyrölä ja L. Laine Jehusta. Heti alussa painuu Kyrölä johtoon, Janssonin seuratessa varjona kannoilla. Puolivälissä matkaa .menee Jansson johtoon, v&an kierroksen juostuaan keskeyttää. — Aika huonoon rataan nähden kohtalainen: 1. M. Kyrölä, Jehu, 17 m. 30 s. 2. L . . Laine, Jehu, 18 jn. 45 s. 3. K. Suutarinen, Kisa,'l9. ro.,20.4 s. Nuorten alle 18 vuoden 4x200 m:n viesti: Mukana ainoastaan . toimeenpanevan seuran ' joukkue. Missä olivat toisten seurain pojat? Pojat juoksivat hyvin huonolla,. epätasaisella radalla. Beaver 'Laken Jehun joukkueen (V. Piispanen, L. Kolari, T. Ristimäki," K. Laamanen) aika 1 mm. 57 sek. (Uusi C. S. T . U r n ennätys.) Poaoun alle 14,Tuoden 100 m;n juoksu: 1.. K. Jansson, Jehu; ^aika 15.4 sek. 2. A. Passi, Jehu, 17 sek. 3. U. Penttinen 17.1 sek. Tyttöjen alla 14: vuoden 100 m. 1. Vieno Salminen, 18 sek. 2. Toini Salminen,. 4' m. 'jälessä. 3. Laura Luopa, 8 m. jälessä. ^ -Teemu. L E N I N XI .^.Kansallisuuskysymys Venäjä on maa^ jossa kansallisuuskysymys astuu eteen joka askeleelta. Tsarismi sorti törkeästi "vierassyntyisiä", joita oli enemmistö valtakunnan asukkaista. Osa niistä sorretuista , kansoista omasi korkeamman kansansivistyksen kuin Iso-Venäjän väestö, osa oli viel^ a l haisella paimentolaisasteella. Täs. tä"^ erilaisuudesta huolimatta merkitsi venäläisyys näille kaikille sortoa. Mutta merkitsi se muutakin. Venäjänkielen - yleisyys, sitä kun opetettiin kouluissa ja oli se useimmissa maan osissa virkakielenä, antoi kaikille näille kansoille yhteisen kulttuurin. ' ( S u o m i "jäi siitä osattomimmaksi.) Ja venäläinen kultuuri kohosi\, korkealle. Intelli-genssi oppositionissa hallitusta vastaan. Se merkitsee sitä, että sen edustama kulttuuri kehittää oppositioni- ja vallankumouspiirteitäv Nämä ilmenivät Venäjällä m.m. taiteen ja kirjallisuucen tuotteissa. Vuosikymmeninä ennen 1905 oli Venäjän kirjallisuus maailman kuulu. Lenin esim. on kirjottanut tutkielmia Tolstoista "Venäjän vallankumouksen kuvastimena" — ei vallankumouksellisen proletariaatin, vaan horjuvan talonpoikaiston. Mutta tästä huolimatta ei venä-lainen kulttuuri kyennyt tulemaan puoleensa vetäväksi sorretuille kansoille; sillä ei ollut Amerikan k a pitalistisen " valinkauhun" voimaa. Tsarismi oli esteenä. Koettaessaan ratkaista kansalUsuuskyssrmystä raa'- an sorron ja väkivaltaisen sulatus- •politiikan kautta se nostatti vastaansa nämä kansat. Ja kun poliittinen -elämä uusaikaisessa mielessä pääsi^ VenäjäHä: juOki vrn. 1905 vallankumouksen .kautta, 'astui jokaisen sen puolueen eteen kansallisuuskysymys käytännöllisenä. Duumassa f oli eri kansallisuuksien ryh-mät, jotka olivat tekeinisissä op-positionipuolueiden kanssa kokoon- .panossa luokkaluonteen mukaan. •Sos.-dem. puolueessa edu5ti~ Lenin aina varmaa kantaa —-sorretuille kansakunnille on tunnustettava itsemääräämisoikeus. Sehän oli II :n internationalen tunnuksia. Mutta me tiedämme, että revisionististen virtausten päästessä siinä vaikuttamaan, vesitt;^ kanta tässäkin asiassa. Alkoi ilmetä siirtomaapolitiikan- puolustusta (Noske 'jo ennen sotaa) ja se "itsemääräämis. oikeus" tulkittiin merkitsevän jonkinlaista autonomiaa pää vallan puitteissa. ' Lenin oli tässäkin asiassa koetuskivi ja pahennuksen kallio. Hän selitti, että on tunnustettava kansojen itsemääräämisoikeus Venäjän yhteydestä eroamiseen asti. Ei tämä johtunut siitä, että Lenin oli tahtonut pirstoa maailman pikkuvaltio itten kirjavaksi sekamelskaksi — kuten on joidenkin "pikku kansojen ystäväin" ihanne. Hän ymmärsi hyTriuj että suurtalous tuo 'kansat yhä lähemmäksi toisiaan ja ylftenäjstyttää niiden lainsäädännön, ; kulttuurin j a koko elämän. Itse oli hän ' internationalisti sanan täydellisessä merlptyksessä ja hä» nen luomansa puolue oli kansainvälinen puolue jo ennen kuin Ko. mintem sellaiseksi alkni muodostua. Leninin kanta kan^llisuusasiassa oli~ vallankumouksellinen kanta. Samoin kuin Marx osotti Lenin, että kansa, joka toisia sortaa,, ei voi Vancjioverm mäam Suomalaiset tehneet itseraurliia ja murhia. Jo neljäs päivä heinäk.'-!»- tosi Martti Jacobson veljensä asunnosta kun täinä oli käymässä ulkona kaupungista. Kotiin , palattuaan arveli hän, että veljensä on mennyt kämpille töihin, taikka sitten on mennyt 'Oleskelemaan kaupungille. Myöhemmin hän kuitenkin' v pääsi selville, ettei Martti ole voinut kämpille lähteä ja ruveten epäilemään pahempaa, menikin hän ilmotta-maan •riranomaisille veljensä katoamisesta pari tai kolme viikkoa ka-toomisen jälkeen. Antaessa heille veljestänsä tuntomerkkejä, huomasivat viranomaiset, että he ovat löytäneet sen miehen ja myös haudanneet- Hän oli hukuttanpt itsensä mereen j a oli hänellä ollut taskussa kirje, josta olivat päässeet hiin paljo selville kuin myös hänen mie-lentilastaankin ennen katoamistaan, että hän on, itse hukuttanut itsensä. * Vainaja oli vasta kahdenkymmenenkahden ikäinen^ ollut tässä maassa vasta vähän aikaa. Raaka kaksoismurha tuli juUdsun-teen tämän kuun 6 .p:nä, jolloin Emil Johnson löytettiin kodistaan hirtäytyneenä sängjmpäähän ja hänen neljäntoista vanha poikansa verissään sängyssä pää hakattuna pienen -kirveen pohjalla mäsäksi, joka kirves oli pojan t j ^ y n alle laitettu. Poliisien lausunnon mxikaan on J . ensin murhannut poikansa ja sitten itsensä. Ja ovat he^ olleet murhattuna noin vuorokauden ennenkuin heidät löytettiin .mainitunlaisessa tilassa. , . Ihmiset,- jotka' moiseen -antautuvat, eivät ole kaikin puolin normaaleja. Sillä ihminen, joUa on vähänkin.- tervettä järkeä, ei näe maailmaa koskaan niin hankalaksi, ettei sitä voisi muutoin sivuuttaa kuin ryhtymällä itseään ja toisia —- murhaamaan. Hastings Parkin näyttelyt. Niir den kanssa kuluu- kymmenen päivää hiin tarkoin, ettemme olö us> kaltaneet haittaa toimeen koko ai* kana mitään, lukuunottamatta kokouksia. Mutta eihän tätä nyt huoli kovin vakavalta kannalta silti ottaa, voimmehan vaikka nimittää tätä nyt meidän kesälomaksi, niin ikävää kuin se kesäloman ottaminen onkin luokkataistelussa. Tohdon-pb tosiaan ehd<^ttaa, että henkilöä, joka ensi kesänä mainitseisi kesäloman ottamisesta puoluehommista, olisi armotta rangaistava, että saisi jäämään koko tuon kesäloman -vieton muinaismuistojen joukkoon. Mutta näjrttelystähän minun piti sanoman. En tiedä ketkä siellä mei-olla vapaa. Kansallisuuksien^ taistelu sortoa vastaan tuli näin osaksi yleistä taistelua sitä sortoa vastaan. Ja sorron ja riiston lopettaminen merkitsi samalla kansallisuuksien vapautumista, koska työtä teke-vien vapaassa yhteiskunnassa ei voi olla kansallisuussortoa. Siinä toteutuu kansainvälisyys ki-vufctomasti tuotannollisen ja kulttuuri-yhteistoiminnan kautta. Kuvaavaa on Leninin suhde Suomen kysymykseen. Jo 1902 kirjotti hän siitä kirjotuksen, jossa selostaa bobrikovilaisajan sortotoimet ja julkaisee Suomen kansan joukko-adressin laitonta asevelvollisuutta vastaan. Hän sanoo, että pieni Suomi ei kyllä voi ajatella kapinaa, mutta Venäjän kansalaisten on hä. vettävä sitä, että ovat orjia, joita tsaari käyttää toisia kansoja orjuuttaakseen. Usein kirjotti Lenin sen jälkeenkin Suomesta; Hän totesi kuinka Suomen porvaristo 1905 :n jälkeen — tekee palveluksia^ tsarismille ja Venäjän porvaristolle auttamalla niitä vainoamaan vallankumouksellisia ja kuinka Suomen ja Venäjän työläisten edut ovat yhteiset. . V. 1917 tuli menshevikeille tässäkin asiassa lankeemuksen vuodeksi. Kun väliaikainen hallitu?, jota he kannattivat, sorti Suomea, täytyi heidän se h3rväksyä. Ja niin joutuivat he esim, kehottamaan Suonien sosialidemokraatteja luopumaan "valtalaista'' Kesällä 19 IS. Selittivät Suomen y.m. "separatismin" synnyttävän venäläisissä sellaisen reaktion, että kun vallankumous uhkaa hajottaa suuren Venäjän, on se paha ja sellaisena saatava loppumaan. Niin tuli menshevikeistä Venäjän imperialismin renkejä. Toisin Lenin. Hän sanoi suo-, malaisille, että taistelkaa pois Ke-renskiä vastaan. Se sopi myöskin suomalaiselle sosialipatriotismille. kalaisista muut oa käyneet kuin tov. Kataja, joka..siellä oli iiynvt käsittelemässä niitä urheiluvälinj tö, sanomattakin seurauksella, että sai. palkintoja. Sanomalehtimichenä käväsin jm. nä myös siellä. Toljailtuani äeDä Juulm havainneeni uuden keinon miua valmistetaan sairaalaan me-noa. , Sillä näin nLk miehen härän selässä j a toisinaan päinvastoin ja härän hyppivän charlestonia, että pian - mies oli; maassa niskoillaat. Siitä oli seuraus, että tanssittajaa oijottiin vähän aikaa ja katsottiin seMdääkö vai pitääkö lähettää sai-raalaan selkeäinään. Useammat heistä kuitenkin selkisivät kentällä. Samalla tavalla kävi villihevosten selässä rimpuiville. Tuota katsel-lessani kolmisen tuntia, tulipa aie-leeni: mahtaisikohan kehitykseen tulla suurikin aukko, jos nim. ei natoista tanssia häriUä ja hevoälla tanssitettaisi! — Tapaturaavaipn-tusasiamiehillä luulisi olevan tointa. Jos yhdenkin tietäisin, niin sinne hänet raahaisin. TeoBisunstuotteita siellä on myös nähtä-vänä, kuin myös tuotteiden valmistamistakin jossain - määrin; ja sitten kaikenlaista humpuukia. ' Työnvälitystoimiston mnstiUe u-luille tuli enempi "vientiä" senjäl-keen, v kun -viljakentille on osa tyg: Iäisiä siirtynyt. Vaikka paljo on vieläkin miehiä toimiston ympärillä, mutta iso osa heistäkin ehkä siirtyy yiljakentiUe. Ei sinne työläisistä iso osa enää teene siinä tarkotnk-sessa, että siellä sitä rahaa kasaa, mutta saamaan vaihtelua yksitoikkoiseen raadantaan. Sillä suurten työläisjoukkojen on mahdottomnns löytää - viljakentältä, enempää kuin muualtakafin, kapitalistisen järjestelmän vallitessa erityisiä ansjomah-doUisuuksia. Jos kohta jollekin yksilölle sattuisikin keskinkertaista vä-hän . parempi mahdollisuus — jossain, kun käyttävät kaikki siihen tar-vittavat menetelmät, jättäen huomioonottamatta osatoveriensa kohtalon. * .Onhan meidän työläisten asema jo siinä määrin tukala, että aen pitäisi jo jokaisen työläisten ymmärtämän, sekä käsittävän sen ainoan pelastusmahdollisuuden tähän olotilaan —-yhteenliittymisen! Ja toimimaan sen saavuttamisekd. Mutta" toiminta edellyttää tietoisuutta, joka on niin suuresta merr kityksestä juuri työväenluokan jäsenille. Siksipä ei pitäisikään työläisen viettämän joutohetkiään turhanaikaiseen oleskelemiseen, vaan käyttää nämä hetket itseänsä kehittämisen. Siitä koituu hyöty itselleen j a samalla koko työväenluokalle. Niin menetellen tuntee työläinen tekevänsä velvollisuutensa työläisenä. , Hariotuksen alla on naytötkappale "Karjalan kannaksella" ja liäytel-mäkomitea touhuaa aika tavalla. Logger. Port ArthuriD uutisia A. E. Smith ehdokkaaksi.'Canadian Labor Partyn Thunder Bay piiri kokouksessaan valitsi tuleviin mutta kun se oli imperialistista Ve-näjä4^ hajottava tekijä, oli se objek-tii- visesti vallankumousta edistävä. Tätä ei Suomen sosialidemokratian sekään aines, joka oli jonkinlaisella vallankumouksellisella kannalla, käsittänyt dialektisesti, s.o. ei huomannut, milloin se sama tekijä rupesi vaikuttamaan vastakumouksel-lisesti. Sillä linjalla joutui Suomen sosialidemokratian oikeisto nos-kelaisuuteen, kannattamaan "valkoista isänmaata". KumoukseUisille selveni työläisten vallankuinousai-kainen vaistomainen kanta tässä asiassa bolshevistiseksi tietoisuudeksi. .. Mainiosti kuvastuu Leninin kante seuraavissa sanoissa hänen kirjotuk-sessaan toi^ok. 2 p. 1918-_ toteaa että suomalaiset eivät nyt vaadikaan täyttä itsenäisyyttä, vaan ainoastaan laajaa autonomiaa. Suo-nii on väkivalloin vallatta. Jos on valtauksia vastaan, täytyy antaa Suomelle eroamisen oikeus. K^on olemme tämän sanoneet ja toteuttaneet; silloin — ja vain silloin — tulee 'sopimus' Suomen kansia todella vapatehtoisek.--;, vapaaksi, todelliseksi sppiraukseksi eikä ole pei-jausta. Sillä, huomauttaa hän, vaffl tasa-arvoiset voivat tehdä vapai» sopimuksia. Mutta ei Lenin ole V^' knvaltioisen' hajallisuuden ihail>|^ Niiden on liityttävä yhteen impena-lismia vastaan. Hän sanoo: "Mitä vapaammaksi Venäjä tulee, mitä päättäv^nmiin ^^^f^ tunnustaa .ei-venäläisten ^Jf" • suuksien eroamisoikeuden, sitz makkaampi veto niissä s.vnt^y toon meidän kanssamme, sua hemmän on aihetta riitaisnuk»». sitä haryinaisemmik.si tulevat eroj mistapaukset todellisuudessa - lyhyemmäksi käy aika, Jonka kansaUisuudet ovat x n e i ^ t ^ . ^ "^ silä läheisemmäksi ja lujenima^ tulee lopuksi proletaarisen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 18, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260818 |
Description
Title | 1926-08-18-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
V flmeatyy -Södburyssa, Ont.,. maanantauia, keskivjiKKona
i a perjantaina. . ^ ^ j ^ . , , ^ . 3 , , -
S. G. NEIL- AEVO VAABA.
. V A P A U S (Liberty) ^
- - T^^ Workers in Canada. Pnb-liäbed
in Sudbury, Ont., evcry Monday, Wednesday
and Friday. \ ___
i Hcgistered the Post Office Department, Ottawa,
, as second jelass matter.
MaapahtB?n iphtem- afottnjen iimotnsten pitaa olla
iönttoriaalauiBntaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 pMvaiä.
TILAUSHINNAT^
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. f 2.25, kolme kk.
Sl.SO j a yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 j a kolmia kk^ $1.75. _
Tikiuksia^ joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi.asiamiesten Joilla^on takaukset."
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
'> Avioliittoonmeno " i l 50c palstatunma.;
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmbtnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c .lisämaksu
kiitoslanseelia tai muistovärsyltä.
^^^^^^^^ ^ ja dsoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisflmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaadittaessa,
lähetettävä ilrootushinta etukäteen.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soonaUisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Meuvostovaltavastaiselta taistelulinjalta
Viikkokauden kestäneen neuvostoliittdvastaisen pro*
pagondan jälkeen, jonka kestäessä kaikki kapitalistisen
sanomalehdistön valehteluennätykset sivuutettiip,
niinhyvin paikallisessa kuin 'kansainvälisessä mitassa,
<}vat kapitalistiset lehdet alottaneet: perääntymisretken
Iddtien sisäsivuilla, etusivuilla julkaistujen seitsenpals-
; täisten valheellisten uutisten 'vastapainoksi, kirjotetaan
Daily Workeris9a.
; ISIäiden uutisten mukaan on ; neuvostovaltavastainen
hyökkäys ohitse. Se ^ ei todellisuudessa alkanudcaan
'^muualla kuin kapitalististen lehtien palstoilla^^^^^^^^^M
'silloin, kun .toivo j a . haltl on valheen äiti ja silloin,
kun vhe toivoisivat ja tahtoisivat nujertaa neuvostofaal-
1 ituksen, antavat uutisten kirjdtajat valheilleen sellaisen
laajuuden, että jos jokin toinen asia olisi kysymyksessä,
niin moisten uutisten kirjottajat saisivat läh'
teä hakemaan uutta työpprkkaa.'
Yksi lehti toisensa jälkeen peruuttaa valheelliset
uutisensa. C3iicago Tribune julkaisee seuraavan. Vai(*
sovasta saadun uutisen: Prof. Charles Marion^Ghica*
gon yliopiston poliittisen; taloustieteen opettaja, joka
juuri saapui Moskovasta,' selittää^ ;että kaikki uutiset
; oletetuista'kapinoista .Moskovassa; ovat perättomiä.^^^^^ H
lausui, .että. lähtiessään «^-Moskovasta -edellisenä (elok.
8 p:n)'iltana elämä kaupungissa oU kaikkialla rau'
hallista. ^
Toinen uutinen, joka on päivätty^^^L^
tilannetta Nieuvostoliitossa kertoo: Englannin ulkoministerin
virastosta saadun tiedon mukaan ei Venäjää
koskevilla - kapinauutisilla ole mitään perustetta.
; Mutta hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan ei ole vielä
päättynyt. Uutisvalheet antavat kuitenkin yhden opetuksen,
nimittäin sen, että nykyisten suhteitten alaisena
mitä hyvänsä Neuvostoliiton sisäpolitiikan alalla tapahtuukaan,
joka voitaisiin selittää heikkoudeksi, "hiin
o^maailman .kapitalismin, neuvonantajat käyttävät sitä
merkkinä uuden hyökkäyksen alkamiseen työläisten ja
talonpoikain' hallitusta, vastaan.'
; Tämä valheuutisten hyökkäys on parhain todiste
maailman kapitalistisen lehdistön valehtelutaidosta ja
epäluotettavaisuudesta, varsinkin siihen nähden, että
Venäjällä palattaisiin kapitalismiin, sen sijaan, että
«hiellä rakennetaan sosialistista taloutta. Jos kapitalistisen
lehdistön uutiset kapitalismin palaambesta Ve
näjällä olisivat ^osia, niin eivätpä ne tuhlaisi niin
paljoa energiaa hyökätessään työläisten ja talonpoikain
hallitusta vastaan pakottaakseen sitä palaamaan kapita:
lististen 'valtioitten joukkoon.
Canadalais-yhdysvaltalainen
kauppakamari
Saattaakseen Jmperialistien teolliset, kaupalliset ja
muut edut likeiscmpään yhteyteen on Canadan—Yhdys-vallain
kauppakamari uudelleen avannut Bostonissa
konttorinsa, jonka toiminta on ollut lamaannuksissa
ynpjipcffl 1913 asti. Avaamislilaisuuden yhteydessä lehdille
annetussa lausunnossa puhutaan heti ensi lauseessa
.«Pohjois-Amerikan kansojen yhdistyneen hallituksen
tarpeellisuudesta», mutta paikalliset j a provinsialiset
näkökohdat ovat estäneet alueitten yhdistämisen yhteisen
hallinnon alle. *
Mainitun kauppakamarin lausunnossa edelleen painostetaan
hyvien suhteitten säilymisen tärkeyttä ja kaupallisten
ja teollisten suhteitten kehittämistä nykyisten
hallinnollisten suhteitten alaisina, vaikkakin pitkän lausunnon
tärkeimmät kohdat tähdätään • hallinnollisten
suhteitten yhdistämiseen.
. .Canadalais-amerikalaiseri kauppakamarin lausunnossa
painostetaan erikoisesti silä, että Canadan rannikkokunnat,
ja Uuden Englannin Valtiot ovat täyttäneet
loinen toistensa tarpeita viimeisen 40 vuoden kuluessa.
Viitataan siihen kuinka Englanti on kehittynyt
Europan työhuoneeksi. Amerikan itärannikon teollisuuskeskukset
ja canadalaiset raaka-aineet on' saatava
likeisempään kosketukseen toistensa kanssa. Hank.
keen takana on amerikalaincn pääoma. Yhdistämishanke
on erittäin tärkeä Uuden Englannin kaupungeille
ja teollisuuskylille, jotka menettävät merkitystään ele-iän^
ja .'keskilännen nousevilla teollisuusalueilla. Sen
kautta voidaan kaivostuotteet, metsät, asbestos, vesivoima
ja muut raaka-aineet ja puolivalmisteet kytkeä
lähiaikoina yhteen aznerikalaisten valmistetelÄaitten
kanssa.: Lausunto loppuu lauseeseen: cMikä tulee
olemaan haäinnoIHnen: tulevaisuus, sen aika j a hyvät
suhteet tulevat määrittelemään.»
«Hyvien . suhteitten» lähempi määritteleminen tavallisesti
merkitsee ankaroita hallintaol lisiä toimenpiteitä,
militarismia j a alistettujen luokkien orjuuttamista.
Vaikkakin imperialismi j a sen ilmaisumuotona alueitten
yhdistäminen, esiintyy kapitalismin koikeimpana
astepa, niin se samalla merkitsee enempää sortoa: ja
kurjuutta alistettujen maitten yhtä hyvin ki^in emämaan
työtätekeville luokille, lausuu eräs yhdysvaltalainen
toverilehli ja lisää: CanaHalais-amerikalainfen imperialismi
tarkottaa hyökkäystä työväen unioita ja työväen
elintasoa vastaan, ulkomaalaisvastaisia lakeja,
estetuomioita, syndikalistildceja ja avointa työpajaa.
— Toiselta puolen työväen taistelu näitä vastaan ja
välittömien vaatimustensa puolesta luontuu taisteluksi
imperialismia vastaan.
Komintern tov; Dsershinskin kuoleman
johäosta
Tov« Dsershinskin kuoleman johdosta antoi Komintern
julistuksen, joka on osotettu kaikille kommunisteille
ja. kaikkien maiden työläisille.
Tov, Dsershinskin nimen yhteyteen on liitetty kaikkien
petturien,- pyövelien ja valkokaartilaisten voimaton
kiukku, hajalle lyötyjen vastakumouksellisten viha
ja kaikkien maiden työläisten kunnioitus, r a l ^ u s ja y l peys.
Hänen viimeiset sanansa olivat Leninin velvo-:
tuksille, sosialismin voitolle, kansainvälisen proletaarisen
vallankumouksen asialle omistetut,^
Julistuk&ssa m.m. sanotaan, eitä tov. Dsershinski
o l i tii^elumielessä varsin lähellä Rosa Luxemburgia
ja että hän o l i tov. Leninin kaikkein uskollisimpia oppilaita
ja työtovereita. Lisäksi sanotaan julistuksessa,
että hän- ei kuulunut yksin Venäjän, Puolan ja Liettuan,
vaan r koko maailman proletariaatille. Kaikkien
kpmmunistien, kaikkien: työtätekevien muisto; on säilyttävä
tämän väsymättömän, loppumattoman monipuolista
energiaa omanneen, rohkean j a puolueelle horju-maUoman
uskollisen, kaikille esikuvaksi kelpaavan
taistelijan nimen.
Leninin ja Frunsen jälkeen olemme menettäneet
Dsershinskin. < Kaikki * nämä ovat korvaamattomia ; tappioita,
mutta niistä huolimatta vallankumous elää ja
tulee elämään.-
Leninismi v o i t t a!
.Eläköön bolshevikkien puolue!
Eläköön kansainvälinen - proletaarmen vallanku-
Keskiviikkona, elok. 18 p:nä—Wed., August 18
mousi
Kirkon jä imperialismin vaikutus
Tuskin mikään kirkon tekemä alote on saanut^niih
laajaa vaikuttavaisuutta ja maailmanlaajuista ^pliit-tUta^
merkitystä kuin, Chicagossa pidetyn sakramisntti-ikokouksen
sodanjulistus Mdtsikon hallitusta vastaan,
kirjottaa toverilehtemme Eteenpäin. Kirkon johtama
kamppailu Meksikossa ei suinkaan -ole hengellistä taistelua,
vaan se : taistelee taloudellisesta j a poliittisesta
vallata. , , .
Katolinen kirkko on pitänyt Meksikon työtätekeviä
luokkia holhouksen alaisena, lukutaidottomina. Se on
viimeisen kolmensadan vuoden ;aikana rakehnuttanut
28,800 kirkkoa, joiden «rahallinen arvo kohoaa yhteen
biljoonaan dollariin;^ Mutta sensijaan laiminlyönyt
kansanopetuksen, josta väestön lukutaidottomuus oh
selvimpänä todistuksena. ^
Katolisen kii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-18-04