Vapaus, May 28, 1925

              Ui
^4 % ^ h
m-
47*
1 f i / i ' . ' .
i
Tgfgtalna, toHkciL 2S - ^ H i i i r , , M a j 28fe, l ^ o
!fc»uppaa-n. Ver&huojeRnuä tasä joBlaa Vcjaakseen vai-tw
Sijdban-SEarOnt., joka tiistai, tcrstai ja lausBtai.
* Toimittajat:
A, B. MÄKELÄ. AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pab-
IMied In Sudfaary, Oct, every Taesdsy, Tbursdsy and
^ ^ ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottaws,
m sscond claes nmtter. '- —
General advertising rates 75c i>er coL inch. Mi-
Qimom charge for singla insertion 75c. Vapaoa
Is the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
TILAUSHINNAT: .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk, ?2.25, kolme kk.
$1.5Y0h djyas vyaklstoi ihkikn. j7a5 cS.u omeen, yk, e.i ^,k . $6.5e/0» , puolii- vki .
§8.00 ja kolme kk. $1.76. ,
Tilauksia, jolta ei eeuraa raha, ei to.la lähettämään.
psitm asiamiesten jollia on takaukeet.
' r * ' * ^ " " ^ ^ ^ ' T - . - ^:_*.t •,..«,»«5 i-s<,®nt«r Virossa oli taoDli vume talousvuoteca suurempi
kuin vienti. 1924 ensimiisellä puoliskolla nouii tuonli
kaupan enemmyys 895^69,910 Viron markkaan. 1924
viimeisenä kuukautena tuli asema jälleen edulliseksi,
minkä hallitus sai aikaan ankarilla pakkolaeilla ja
määräj-fesillä. Por\'aristo kuitenkin itse myöntää, että
kaikki nämä toimenpiteet ovat «tilapäisiä», eivätkä voi
johtaa rahataloudellisen, aseman korjaantumiseen.
Maanviljelyksessä eletään tallä hetkellä vakavassa
pulakaudessa. Latviassa ja Virossa ovat maalakiuudis-tuksien
tulokset näkyvissä. Maaseudulla kärjistyvät
luokkavastakohdat, mikä voi tulla turmiolliseksi val-lassaoleville
ryhmille. Talonpojat nimittäin kokonai­suudessaan
eivät ole minään tukena porvariston valta-asemalle.
Verotaakka j a voittamattomat rasitiÄset ovat
saattaneet talonpojat perikatoon. Uusi pienviljelys, jo­ka
syntyi maan paloUelemisen jälkeen, on jrhä lisän­nyt
köyhien talonpoikien lukua. Talonpoikien kur­juus
ja velkaantuminen ajaa'heidät pois kormuiltaan ja
maaltaan. Tällä tavoin horjutetaan maanviljelyksen
perusteita, ja tuotanto vähenee.
Itämerenmaitten avuttomuus taloudellisessa suhtees­sa
lisääntyy porvarillisen diktatuurin vallitessa, Sen-tähden
kasvaa myös taantumus yht'aikaa vallankumo­uksellisen
liikkeen kehittyessä. Hallitusherrat näissä
«riippumattomissa demokraattisi&sa» valtioissa kulke­vat
kerjäämässä apua ja kannatusta Englannin ja Rans­kan
ulkoasiainministereiltä, tarjoten korvaukseksi pal­veluksiaan
taistelussa «bolshevistista» vaaraa vastaan.
Tällöin asettavat englantilaiset «humanistit» pik­karaisille
«liittolaisilleen» ensimäisiksi ehdoiksi, että
niiden tulee ensin puhdistaa oma maansa bolshevikeista
— sitte voidaan puhua heidän auttamisestaan.
Viron, Latvian ja Liettuan porvariston kamalassa
terrorissa ja inhottavassa inkvisitsionissa havaitaan eng­lantilaisen
ja ranskalaisen imperialismin luja käsi
Pyyhkiäksemme pois tuon «häpeätahran» 8ivist)meen
Europan 'kartalta, pitää kaikella tarmolla taistella val­koista
terroria vastaan myös Englannissa ja Ranskassa.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioiiittoonmenoilrootnkiet 50c palstatouma.
NimeniBuntosilmotakset 60c kerta, $1-00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukeet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa
Kuolemanilmotukset $2,00 kerta, $50c Ibämakau
Alitoslauseelta tai muiatoväresyltä. ' .
Halutaantiedot ja osotellmotukcet 50c kerta, $1.00
kolmekervaa. ' .
Tilapjiirilmottajien ja ilmotuBakenttounen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotusbinta etukäteen.
Tiistain lehteen aijotnt IlmoitukBet pitaä olla kont-torisea
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja ^anantaln
Vehteen torgteina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
EL Puhelin 1038. Postiooote: Box 69, Sndbury, Ont.
Jos ette mif^in.tahansa eaa vastausta ensimiibeen
Idijeeseenne, kirjoittakaa aadelleen liikkeenhoitaja;
{persoonallisella miuellS. >
J . V . iCANÄ4ST0, Liikkeenhoitaja.
Valkoisen terrorin lähteistä
Englannin Työväenpuolueen edustaja neiti Law­rence
teki menneen vuoden joulukuussa matkan Viroon,
tulkiabensa itse paikalla, mitkä ayyt oikeastaan ai­heuttivat
siellä työväenkapinan, luiin myöskin tode
tdkse^n olivatko valkoista terroria kokevat sieltä lä­hetetyt
tiedonannot paikkansapitäviä. Tulos tästä mat
kasta on tunnettu. Neiti Lawrence sai perin tärisyttä­vän
vaikutelman demokraattisessa Vifossa^ vallitsevas
ta järjestyksestä: 'Hän oli pakotettu suoraan myöntä­mään,
ettei kukaan Englannissa uäkoisi koko Europas-sa
löytyvän moista demokratiaa, joka oli muodostdnut
koko sivistyneen mailman «häpeätahraksi». Niin kaik-ikea
sitä mitä tapahtuu Itamerenmaissa, eivät voi Eng<
lännin Työväenpuolueen jäsenet, eikä yleensä kunnon
työläiset Englannissa j a Ran^ssa, u&koa todeksi. Tä
min valistuneen ja laillisissa olosuhteissa kasvaneen
työväenluokan mielestä on kummdlHsS, että poliittisen
puolueen tai ammatillisen järjestön jäsenyys muitten
maitten työläisillä luejaan rikokseksi. •-
Mutta tosiasiat pysyvät tosiasioina; Työläiset ja
talonpojat näissä pikkuvaltioissa eivät koskaan ole tie­täneet
inuusta kuin köyhyydestä,, oikeudettomuudesta
j a rettelöistä. Viro, Latvia ja Liettua eivät ole tarko-teiut
itsenäiseen kansallbeen olttnassaoloon, vään ar-iioastaon
suorittamaan erinäisiä ealaperäiaiä^ tehtäviä
ulkoasiainministeri Charaberlainille . iniperialialisten
rosvöjenvbyväksi.
Pikainen silmäys Latvian, Liettuan ja Viron talon
^ delliseen asemaan vahvistaa täydellisesti, mitä edellä
on sanottu. Jokainen itsenäinenyvaltio tiarvitsee elin­keinoelämänsä
kehittämiseksi taloudellisen pohjan. On­ko
sitten näillä Itämeren valtioilla sellainen pohja?
E i ! . Historiallisesti niinkuin maantieteellisestikin, ovat
nämä «valtiot» Venäjän yhteyteen kuuluvia. Luonnon
rrkkauksfen puuttuminen saattaa ne tuntemaan talou­dellisen
riippuvaisuutensa Venäjästä vieläkin syvem-,
min.
Ennen vallankumousta olivat kaikki tehtaat täydes­sä
käynnissä, toimittaen tavaroita Venäjän marldcinoil-le-
Nyt vallitsee siellä äänetön hiljaisuus kuin hau­tausmaalla.
Virossa ovat entiset hyvin järjestetyt konetehtaat
muuttuneet romuläjiksi, joissa — niinkuin porvaristo
kin myöntää — ei kyetä suorittamaan edes korjaustöitä*.
Koko virolaisessa metalliteollisuudessa työskentelee
5,449 työläistä, kutomoteolHsuudessa 6,000 j a puuta-varateollisUudessa
4,097. Siinii kaikki, mitä on jälellä.
Sitäpaitsi tulee tämäkin teollisuus \ kuolemaan puo
lessa vuodessa. Latvian metalliteollisuus on samassa
asemassa. Todellisesti on vain yksi tehdas käynnissä,
nimittäin eräs metalUlankatehdas Libaussa. Tämän l i ­säksi
työskennellään sahalaitaisissa ja 2—3 tehtaas.sa
puutavarateollisuudessa. Liettuassa on m. ro. harja-teollisuus
täydelleen kuollut. Siellä työskentelee nyt
ainoastaan sahalaitokset, jotka kuitenkin kaikissa kol­messa
maassa elävät }-ksinomaan puutavarakaupalla.
Metsänhakkausta harjotetaan ainoastaan Virossa.
Ei myöskään kauppa voi oleellisesti auttaa elinkei­noelämän
korjaantumista- Latviassa nousi ulkomaan­kaupan
tuonnin enemmyyden määrää 110,424,202 Lat­vian
kultafrangiin. Ulkomaankaupan tuonnin enem­myyden
lisäys herättää vakavaa huomiota rahamies-piireissä.
Pelätään että vajauksen jatkuva nousu tulee
uhkaamaan valuutan vakauttamisen vararahastoa. Liet­tuassa
tosin on vienti tuontia suurempi, mutta siitä
huolimatta on tässä maassa huomattavissa tilapäinen
valuuttapula. Kaikki kauppatoimet tapahtuvat vekse­leillä.
Niitä sitten protesteeriataan, jonka takia joukko
. yrityksiä joutuu vararikkoon. Tointe heikko puoli
maan taloudellisessa elämässä on sen nurja verotus­järjestelmä.
Verorasitus painaa pääasiallisesti köyhiä
talonpoikia j a pikkuliildceitä.
Valuuttapulasta pääseminen Liettuassa ei ole mi­kään
helppo tehtävä maan porvaristolle. Lisätty sete-iienanto
johtaisi rahad^vakaannutetun arvon horjumi­seen,
mikä jälleen vaikottaki tormiollisesti ulkomaa-
Kommunisini ja terrori
Saksalaisessa €tseIatt>'jiUussa tuomitun kommunistin
miehekkäitä sanoja.
Inhottavassa «tseka»-jutussa Leipzigissä tuomittiin
ni. m.'myös neljä Saksan/veljespuolueeseen kuuluvaa
työläistä. He käyttäytyivät mieheikkäästi oakeuden
edessä ja vastaanottivat julkean tuomion ^kommunisti­sella
ryhdikkyydellä. Yksi näistä neljästä, toveri Au­gust
Meyer titli loppulausunnossaan kodk^elleeksi
myös kommunismin suhcletta yksityisterrorismiin. Hän
sanoi siinä: *
Syyttäjä on otaksunut, että Saksaii Komrniinistmoi
puolue ei ole niin tuhma, etta ottaisi yksityisterronn
ohjelmaanaa, mutta että se käyttää sitä takalistossa.
Mutta se, joka vähänkin tuntee poliittista elämää, tie­tää,
että välttämättä herättäisi eripuraisuutta ja veisi
puolueen perikatoon, jos tämän puolueen.pitäisi, käyt­tää
sellabia menetelmiä knin syyttäjä väittää Saksan
Kommunistisen puolueen härjottavan. Jo käytännöllisis­tä
syistä olisi yksityisterrorin käyttäminep järjetöntä.
]Ei voida yhdellä taholla ylljyttää yhteisrintamaan, am-niatilliseen
yhtenäisyyteen ja joukkotoimiiitaan, ja toi­sella
taholla yksityisterroriin.
Toveri Meyer syventyi tämän jälkeen yksityisterro­rin
historiaan ja osotti, että sorretut pikkyporväris-ton
ryhmät tsaarinaikaisen hirmuvallan taloudellisissa
ja poliittisissa edellytyksissä taikka ei-teollisulismais-sa,
kuten Espanjassa, vallitsevan sortovallan alaisina
järjestelmällisesti tarttuvat yksityisterroriin, mutta että
luoUcatietoinen teollisuus-proletariaatti kommunistisis­sa
puolueissa kaikissa maissa aina ja kaikkialla on h y i
jännyt yksityisterrorin vahingollisena ja korostanut
sen sijaan joukkoliikkeen välttämättömyyttä. Kun
otabutaan että Kommunistinen puolue vuonna 1923
kirjotti yksityisterrorin lippuihinsa, niin julistan mi­nä,
sanoi toveri Meyer, sitä vastaan:
«Se ei ole totta, eikä voi olla totta, että vastuun­alaiset
järjestöelimet olisivat tehneet sitä. Minulla
kommunistina ei ole tapana kieltää puolueeni ohjel­maa.
Minä pidän puolueen vahingoittamista tai iskua
puolueen selkään pt^empana kuin. pääni asettamista
mestauspölkylle* Minä olen kommimisti ja olen sano­nut,
mikä puolueeni ohjelma on ja mikä se on ollut.»
Lopuksi käsitteli toveri Meyer fascistivaaraa ja
Kappin keikausta, osottaen että tasavaltaa vastaaii
hyökkääjät ovat fascisteja; milloin on sattunut vaka'
via yhteentörmä}-ksiä, niin kommunistit ne ovat h«i-gellään
saaneet puolustaa tasavaltaa. ^«Jos oikeus tun­tee
olevan aihetta myöntyä syyttäjän vaatimukseen,
niin tulemme me menemään kuritushuoneeseen tietoisi­na
siitä, että olemme toimineet sisäisestä velvollisuu­dentunnosta
Saksan työväenluokkaa kohtaan. . Ja jos
te kuritushuonetuomiolla riistätte meidän porvaril­lisen
kulmiamme, niin sanomme teille: Mitä olemme
tehneet, aateloi meidät!» ^
Kun tuomio julistettiin, kohotti toveri Meyer kiih­keän
huudon: «Alas tuomioistuin! Eläköön Kommu­nistinen
puolue!» «Tuomitut kommunistiset työläiset
ja muut proletaarit oikeussalissa yhtyivät huutoon.
Muutamia työläisiä kuuntelijajoukosta vangitsi poliisi
heti. Kun luokkaoikeuden uhrit vietiin pois salista,
uudistuivat n^ielenosotukset huudoilla: «Eläköön (Mos­kova!
Pysykää lujina! Vielä tavataan!»
Punaset neilikat, joita piti annettaman tuomituille
tovereille, takavarikoi poliisi, jotka sankoin joidcoin
ympäröivät raatihuoneen. Kun vangit vietiin pois po­liisivartion
saattamina, kaikui joukosta jälleen huuto:
«Eliöön Moskova! Eläköön Kommunistinffn kan­sainvälinen!
^Alas verituomioistuin!»
"VALTAKUNNAN PÄIVÄ",
toukokuun 22 päivä, on muodos­tunut
oikeaksi imperialismin riemu-juhlaksL
Kun Juttutuvassa katseltiin To­ronton
porvarilehdissä julkastuja
kuvia sen kaupungin koululaitosten
juhlaparaadista, selveni ilman muu­ta
koko hökötyksen todellinen tar-kotus.
Ei kuitenkaan pidetty asi­anmukaisena
noilla kuvilla koris­taa
Vapauden sivuja, koska samais­ten
lehtien selostuksestakin pääsee
asian perille melkein yhtä hyvin.
Alempana on porvaris-vapaamieli-sen
— siis ei edes mustimman taan­tumuksellisen
— lehden kertomus
tapahtumasta:
"Sankat joukot kansalaisia, jotka
katselivat eilistä Toronton koulu­laisten
valtakunnan-päivän viettoa,
ihailivat kadettien sotilaallista täs-mällis3ryttä
ja tyttöjen yleistä vieh­keyttä.
Päjyän juhlallisuuksiin ot­ti
osaa kaikkiaan yli 10,000 las­ta;
näihin juhlallisuuksiin kuului
paraati, tyttöjen sauväliikkeet ja
muistopatsaitten seppelöiminen.
"Hänen kunnianarvoisuutensa,
luutnantti-kuvernööri Cockshutt oli
niin ihastunut oppilasten esiintymi­seen,
että kysyi koulujohtokunnan
esimieheltä McBrideltä, eikö heille
voitaisi palkinnoksi antaa ylimää­räinen
' lupapäivä. Neuvoteltuaan
toisten saatavilla olevain johtokun­nan
jäsenten kanssa, puheenjohtaja
McBride jblisti,' että hänen kun­nianarvoisuutensa
pyynnöstä myös
tiistStiinai samdin kuin maanantaina
tilli kouluissa olemaan lupa.
Muistopatsaitten Icukitus
"Vaikksr^monessa koulussa päivää
loli asianmukaisella .tarölla 7npi£tet-tu
aamusella -ja; muita'; vaikuttavia
toimituksia suoritettu,- olivat ^ päi­vän
päätapahtumat kuitenkin Kfu-ningattaren
Puistossa olevain muis­topatsasten
kukitus, satojen yalko-punaiseen
puettujen tyttöjen ifiana
öaöv^oiiaisteljn^tya ,jq. kadettien
paraatimarssi. .
'"Tämä eversti John Thompsonin
johtama paraati oli epäilemättä
mahtavin mitä' - Valtakunnan-päivän
vietossa Torontossa on koskaan näh­ty!
Pitkän jonon etunenässä oli 11
merikadettia siAivalkoisissa univor­muissa;
heitä säurasiyat khakipukui-set
korkeakouluh kadetit, sitte har-iqaapukuinen
De Ia Salien komp­pania
ja vihdoin yli 5,000 kansa-koulupoikaa
käyttävät heleänpunai-sella
reunustettuun khaki-nivor-muun
puetut rivit. •
Tyttöjen mestarillinen näyte.
"Repäsevimpiä esityksiä oli noin
575 tytön sievät sauväliikkeet. Ka­dettien
paraadin jälessä marssivat
tytöt «ja katselmnskorokkeen koh­dalle
tultuaan suorittivat voimiste-lunäytteensä.
Joka sauvaan oli
kiinnitetty pieni valtakunnan lippu,
kun tytöt soittokunnan soiton mu­kaan
täysin yhfaikaa ja tahdissa
tekivät sauvaliikkeensä, V)li koko
seutu yhtenä säännöllisesti lainehti­vana
lippumerenä.
_ "Katselmuskorökkeella
oli, paitsi hänen kunnianarvoisauti
taan luutnantti-kuvernööriä, < hänen
ylhäisyytensä piisipä Sweny, por­mestari
Poster, kenraali Bell, kou­lujen
johtokunnan esimies McBride,
katoolilaiskouluja-edustava veli Ro-gation,
Laivastoliiton esimies Sam
Harris ja useita koulujen johtokun­nan
jäseniä."
Seuraa sitte yksityiskohtoinen se­lostus,
mille kaikiUe muistopatsaille
kukkia ja seppeleitä laskettiin jä
minkä arvohenUlöitten läsnäollessa
milläkin patsaalla.
Niin tarkkaa kuin on tehtykin
noista juhlamenoista kertoessa, on
jHcsi tärkeä seikka — mahdollisesti
tahallaan - 1 ' jätetty selostuksesta
pois, — siinä ei sanallakaan mai­nita,
että paraatissa olleet koulu­pojat
marssivat
KiTaSrit olalla,
niinkuin kuvista näkyy — niinkin
pienet pojat, jotka tuskin vielä
olivat edes noiden, ei kovinkaan
pitkien, 'sotilaskiväärien mittaisia.-
Näin sitä lietsotaan yltiöisänmaal-lista
sotakiihkoa haBituksen, kir­kon
ja koulun yhdisjtetyiUä yoEQiil-la
tähän kansaan jo Kfiätärasta al­kaen,
harjöteteao poikasia kivää­rien
käyttöön- j a .muihin sotatemp-puihin
oikein ammattisoturien joh­dolla.
Eikä Toronto sdinkäan ole
Canadassa ainoa paikka, missä sitä
tehdään.
Nyt onkin erikoisen "isännmaUi-perjantaisen
Valtakannan-päivän
jälkeisenä maanantaina oli yhtä im­perialistinen
Victorian-päivä, ja
taas kesäkuun 3 päivänä on Yrjö
kuninkaan syntymäpäivä. Niin että
pitäisi sen nyt nousta patriotismin
päähän kuin mahalan puuhun.
Juttutuvassa jotkut veisaHivat oi­kein
Jeremiaan valitusvirsiä ihmis­kunnan
ajattelemattomuudesta ja
kovakorvaisuudesta^ kun jo näin
pian maOmansodan kauhujen jäl­keen
taas lietsotaan samaa henkeä,
joka siihen'^'ohti ja välttämättä joh­taa
yhä uusiin sotiin. Olisi luul­lut
Canadassakin saadun edes vä­häksi
aikaa sodasta kyllikseen, kun
vielä kauan, kanan eteenpäin saa­daan
huokailla viime sodan aiheut­tamassa
kurjuudessa.
Toiset kuitenkin edustivat sitä
mielipidettä, että tuo porvarillises­sa
yleisössä raivoava
militarismin hnnme
ei ole syntynyt minkään ulkopuoli­sen
vihollisen pelossa — kukapa
tänne hyökkäisi? — vaan tarkotuk-sena
on asestaa ymmärtämättömiä
poikanulikoita siltä varalta, että
yhä "punaisemmaksi" käyvän työ­väen
keskuudessa voidaan silloin
tällöin toimeenpanna, verraten pie­nillä
kustennuksilla, sellaisia apu-harVennnksia
kuin niin suurella me­nen"
vuodenaika käsillä. Viime
nestyksellä «n suoritettu Suomessa,
Virossa, Puolassa, Unkarissa, Bul­gariassa
ja muissa Europan maissa.
Kansalliskiihkolla kyllästytettyä
nuorisoa on ihmeen. helppo saada
yllytetyksi, toimeenpanemaan veri
löylyä, "kommunistisen" ja suu­reksi
osaksi munkalaissyntyisen
työväen keskuudessa.
Sentähden olisi heidän mieles-tääi^.
/koko • työväenluokan yhtenä
miehenä, noustava vaatimaan sota-komennon
poistamista kouluista. Se
ei kuulu sinne, he selittivät, mo­nella
hyvällä syyllä.
Mutta Juttutuvassa harvoin ollaan
yksimielisiä missään asiassa. Tuo­ta
mielipidettä vastustettiin ensin­näkin
sen syyn nojalla, että on tur­ha
vaiva ruveta paljain käsin pul­likoimaan,
nlinkauan kun valta on
porvarien käsissä, semmoisessa asi­assa,
jonka porvarit käsittävät mi­tä
tärkeimmäksi tekijäksi nahkansa
ja kukkaronsa sujelemisessa. Ja
toiseksi — ei ole haitaksi, vaikka
työläistenkin pojat jo kanaakoulus-'
sa oppivat kivääriä käsittelemään,
tärisemättä täh^mään — ihmi­seenkin
— ja pistimellä mahoja
puhkomaan. • -
Kotikasvatuksen varaan sitte jää,
mihin tarkotukseen he tämän,
muun alkuopetuksen ohessa saavu­tetun
taitonsa käyttävät. Se on
tärkein kohta siinä asiassa. Ja
siitä on vanhempien, nuoriso-osas­tojen
ja ihanneliittogen pidettävä
huolta. Sillä ovathan pojat joskus
muuallakin kuin koulussa.
Ajatellessa, kuinka paljon tässä
suhteessa olisi tekemistä ja kuinka
vähän tehdään, myönnettiin (tällä
kertaa aivan yksimielisesti), että
vauhtia olisi suuresti parannettava.
Sillä on se nahka varjeltevana meil­läkin.
Sitte siirryttiin
TAITEEN ALALLE.
Muuan iikka oli jostain lehdestä
löytänyt mieleistään lukemista ja
tankkasi sitä niin kovaa, että kaik­kien
täytyi kuunnella. Huvikseen
tuota moni kuuntelikin.' Se kuu­l
u i :
Bernard Shaw teatteriarvostelijana.
"Jeanne d'Arc" (Orleanssin
neitsyt) nimisen kappaleensa
herättämän myrskyn jälkeen
päätti kirjailija Bernard Shavsr
katsoa oransa näytelmäkirjaili-
\ jana päättyneeksi. Tämä Shawn
aikomus luovuttaa näytelmäkir­jailijan
epäkiitollinen ammatti
nuoremmalle sukupolvelle ja
anteutua filosofisen mietiske­lyn
alalle, otetaan Lontoon te­atteripiireissä
enemmän leikki­nä
kuin totena.
Kuuluisa en^ntilaiiien satii­rikko
näytti kuitenkin' alaksi
tarkottaiieen totta päätöksel­lään.
Hän karttoi teattereita.
Hänen, kieltäytymisensä meni
niin pitkälle, että hän ei läh­tenyt
edes uusien kappaleitten
ensi-iltoihin. Suurta huomiota
herätti sentähden, I ^ Shaw äs­kettäin
nähtiin Ambassador te­atterissa,
erään nuoren Mrjai-
Kjan teo^ ensi kerran esitet­täessä.
Näytelmän nimi oli
"Hcvinäytelrcä ja m alalta ja
perkeleestä", ja Mriailijsn ni­mi
Richard Hughes. Bernard
ShaTs- seurasi hyvin tarkasti tä­män,
ei aivan jokapäiväisen näy­telmän
toimintaa, joka liikkui
erään ranskalaisen talonpoikais­talon
asukasten piirissä- Talon­poika
löytää eräänä päivänä
• pienen itkevän lapsen, ottaa hä­net
hoitoonai ja kasvattaa hä­net.
Vähitellen ttilee ilmi, että
lapsi itseasiassa onkin perkele,
joka on täten pesiytynyt kun­nialliseen
perheeseen ja voitta­nut
sen luottamuksen ja rak­kauden.
Uusi tapa Mehtoa sie­luja.
Tältä omituiselta pohjalta ke­hittyy
sitten valtava näytelriiä,
joka alkuperäisellä tavalla pyr­kii
selvittämään mitä syvälli­simpiä
elämän ongelmia. Ylei­sö
vastaanotti näytelmän seka­vin
tuntein —-monet eivät ym­märtäneet
sitä lainkaan. Esi­tyksen
jälkeen etsi Shaw kui­tenkin
nuoren kirjailijan käsiin­sä
ja onnitteli häntä menestyk­sestään.
Vieläpä antautui hän
erään sanomalehtimiehen haas­tateltavaksi
ja lausui muutamia
erittäin sattuvia arvosteluja
näytelmästä.
Teatteriyleisö on uskomatto­man
yksinkertaista, arveli
' Shavsr. "Useimmat ihmiset pi­tävät
näytelmästä, joka kellon-viisarin
säännöllisyydellä edis­tyy
vanhaa iänikuiste latuaan,
ja josta jo ensi näytöksessä voi
sanoa, kuinka kaikki tulee päät­tymään.
"Sellaiset kappaleet eivät
miellytä minua. Minulle pitää
olla. huvi- tai murhenäsrtelmiä,
joissa joka minuutti tuo esiin
jotain uutta ja odottamatonta,
muussa tepauksessa nukun. Hu­vinäytelmää
jumalasta ja.perke­leestä
esitettäessä pysyin koko
ajan hereillä ja se huvitti mi­nua
erinomaisesti"
"No, ymmärsittekö tuon näy­telmän?"
kysyi haastattelija.
" E n ollenkaan. En ymmär­tänyt
sitä yhtään enempää kuin
muutkaan katsojat, mutta minä
en menekään teatteriin ymmmr-tämään
jotain, vaan huvittele-iriaan.^.
En voi sietää näytelmiä,
jotka kuka tahansa helposti ym­märtää,
koska ne ovat yhden­mukaisia
elämän kanssa, jonka
ymmärrämme. Tulevaisiiiitta
voimme ainoastaan, aavistaa,
mutta emme ymmärrä sitä."
Lopuksi uskoi Bernard Sha^
haastettelijalle, että Hughesin
omaperäinen käsitys "pahasta"
ihmisen elämässä ja hänen Me*^
fistofeles (Paholais)-kysymyk-sen
käsittelynsä uudessa valais­tuksessa
erikoisesti miellyttivät
häntä.
• • '
Hoito. Ruokalan, lakko.
Taas oli joku käynyt nuuskimas­sa
Vapauden paperikoria ja pelas­tanut
sieltä asiapaperin, jonka toi­mitus
ylimielisyydessään oli sin­ne
viskannut, siten aikoen antaa ko­ko
asialle hiljaisen hautauksen.
Pahankurisimmat väittivät, että
asia taita^ olla toimitukselle niin
kipeä", että se tahtoi siitä väike-nemalla
päästä. Toimitus taas
yäitti, etä vastapuoli se olisi tah­tonut
asian ^aikernemalla tappaa,
mutta ei siinä onnistunut,
Otettiin ja tutkittiin asia, ja toi;
mituksen . väite havaittiin Juttutu­valle
esitettyjen todisluskappaleit-ten
nojalla täysin paikkansa pitä­väksi.
Kuitenkin päätti Juttutupa, että
tuo historiallinen asiapaperi on jul­kisuuteen
saatettava, tarkasti alku­peräisessä
asussaan, jos ei muun
vuoksi, niin sen omintakeisen ja
runsaan välimerkkien käj^ön takia,
mikä siinä esiintyy.
Asiapaperi oli näin kuuluva:
Portathur. ont.
may.22./25.
Avroin. kysymys. Wapauten.
Toimitukselle. Kenenkä.Luwalla.
Wapaus. Lähti, julkaisemaan.
Noin. Törkeitä, viralheellisia.
Uutisia.. Koskien. Hoito. Rä^ka-lan.
Toimintaa, hyvrin. louk-kaawasa.
muotosa. Eikö, Wa-paus..
Saannu- ottaa. wastaän.
sitä. telegrammia. mikä. lähe­tettiin,
täältä, Portarthurista--
sinne. Sudburyn. ja. pyytct-tiin.
ettet julkaista, mitään.
Hoito. Ruokalaa. koskewaa.,Iak-koilmoitusta.
Selostus. ' seuraa,
myöhemmin, johon, Pyytän.
Wapaaten. antamaan, selostuk­sen.
He|}.- josko, Wapaus. me-nettelL
'Siinä. Suhteessa. Lain-mukaisestL
ja. Myös. Wetbon;
Samalla. Canadan, järjestynee-sen.
Työwäest5ön. Oliko. tämä.
Oikem. tehty. Wapauten. toimi­tuksen,
puolesta, kuin. se. lähtL
julkaisemaan. aiwan. walheel-lisia.
uutisia, ja. myöskin, mi­tä,
törkeimmäsä. maotosa.
toimitus, ja. sen. kasii^-f.,
pitäwät. ItseäriEä- järjenytT^-*
työläisinä, ciin. lauIear^S"
OIewan- Eu'jren. Loakia-^^n
Yhteistä. Luokkataistelaa.
taan. Pyytän. ^spaaten. Tä
hän. vrastaaman. ja. MTÖEkä.'
ottamaan. Tämä. pslstometziz.
että. ^ n . tuntiat saagat,
nahta. Mita. trapatrten. toiaj.
tuksella. on. sanottajaa, ^astj.
freekd. tähän, a^cisie. ky^.
. mykseen.
järjestyneitten. työlasten,
puolesta.
kirjoitti,
john. Pesola.
314.Bay.Etr. Portarthor.
Ont
Sitte laadittun Juttutuvan pao.
lesta vastaus tuohon kysymykseen
samassa äänilajissa, ja velvotettii^
Kaapro se omakätisellä allekirjo.
tuksellansa vahvistamaan:
Awom. wastaus. john. Pe.
solalle. Wapaus. menetteli Sii-
. nä. suhtesa. Lainmukaisesti
ja. Myös- Enemmänkin, knin.
Oikein, etta. jätti lakkoUmoi-tuksen,
seuraavran. Lehteen. 0-
tottomaan. Sita. luvattua. Se-loatusta,
mutta. kun. Sitä. 61
tullut. Niin. wapaus. Näki että.
Sitä,- wetettiin. Nenästä, mitä.
törkeimmäsä. muotosa. niin.
paljastettiin. Hoito. Ruokalan.
Toimikunnan. Törkeä, menette
ly. työläisiänsä, ja. Myöaldn.
Yhteistä. Luokkataistelua, vas­taan,
järjestyneitten. työläis­ten.
Nähtäväksi, ja. Arvostelta­vaksi
kirjoitti
wapauten. juttutuwan. puolesta
kaapro.
• • •
Viimeisenä pykälänä tämän istun-non
pöjrtakirjaan tuli kysymys niis­tä
KAAPRON YKSITYISISTÄ
ASIOISTA.
joidenka takia hänen on ilmötetto
eroavan Vapauden toimituksejfta.
Mitä ne semimoiset asiat ovat?
Siksi toiseksi: saako puoluemie-hellä
olla mitään "yksityisiä asioi­lta"?
. -
• Oikein tiukassa paikassa, tieten­kään,
ei saa yksityisasiat tulla mää­rääviksi.
Mutta tassä talossa jo
taas pärjäillään ilnian Kaaproakin.
Ja kun yksityisasiat kerran ovat it-sektinkin
omia'^ asioita, ei Kaapro
ollut oikein halukas niistä sen tar­kempaa
tiliä tekemään.
Pantiin^ kiusaamalla: "Taitaa
mies lähteä pakkasta pakoon, kiin
ei täällä tänä vuonna näytä läm­mintä
tulevankaan".
"Sitahän se tavallaan on", myönsi
Kaapro vihdoin. "Koska o^te
niin uteliaita, niin voinhan sen teil­le
selittää".
Vspaude:
Idrjoja, joistj
tclb liikettä,
Msllit^ji
tintaranie ovi
Kurssi
LÄHET
40c lähetyksi
.60c lähetyksi
asti, 76c läli
-J$99.99 ja
1100.00 taik!
miltä lähetyk
maläbetyksille
Torontossa
tyksiä vastaa
957 Broadvie
Sudburyssa
asuvat voivat
konttorissa ti
koiskarssia.
Laivapilette
Tiedustakaa
VA]
Box 69.
Ei hän tätä Ontarion pakkasta
siltaan pelännyt enää, kun oli jo.
tottunut. Ei niitten ruumiillisten
pikku nipistelyjen vuoksi, mitä pak­kanen
aiheutti Sen puolesta hän
olisi hyvin voinut jäädä vielä kat­selemaan
kesäjuhlain yhteydessä --
nykyisistä enteistä päättäen — toi­meenpantavia
hiihtokilpailuja. Mat­ta
ainainen pakkanen, hän pelkäsi,
tekee ihmisen ajan mittaan välin-pitämättönuUssi
\
sielunsa i tilasto.
Ei perusta, vaikka' joutuisikin hel­vettiin,
jossa on edes lämmintä.
Pahiijte jmitenkin \oli, että hän
sanoi alkavansa jo tottua sietänä^
ympäristön WlattimoUta tulevaa t^-
kiven käryä. Jos tässä vielä sa-henkin
tottuu, niin mitä sitte enää
jää helvettiin pelättävää, jonka täh­den
pitäisi huolehtia sieluntilastaan,.
Ja seUainen välinpitämättömyys ta
arveluttava asia vanhalle miehelle.
Myönnätte kaiketi, että huolehtini-nen
sielunsa tilasta on yksityisaaa,
jos mikään. .
f
I
liUUMUNKIVI .,
Satu, K r j . Leo ToUlol
Äiti oli ostanut luumuja ja aset­tanut
ne lautaselle jakaakseen se
iltapäivällä lapsille. ,
•Vanja ei milloinkaan oUut • ^
nyt luumuja ja ne viekoittel^
häntä kauheasti. Hän katseh
ja kierteli nuden ^1.
kuinka hänen teki niitä mieb-hän
sitten hetkeksi jäi 7^^^^
hän enää kestänyt kiusausta, j a ­otti
yhden luumun ja söi sen. _
PäiväUisen edellä laski «ti
muL Niistä puuttui yks»-
kertoi—sen isälle.
Ruokapöydässä kysyi isa:
— No, lapset, eikö kukaan Ui£<»
ole ottanut luumuja?
Kaikki vastasivat: — w-
Vanja karahti pansiseka *
krapu, mutta vakuutti: .
— Ei. en minä ole ottannt!
SiUoin jatkoi isä: -
— Nun,-jos joku ^Z^ il
nyt £en, on se kyllä P^^^^
se kuiteiikaan' kaikkein ^
Pahinta on se, « « ^ 1 0 1 ^ ^
JOS. kerta, kaikkiaan. Wapanten^ kiviä. Ja jos nielee sellaisen,*^
S1* If
vuorokauden kul
TSin pelkään!
— Ei, minä 1
ikkunasta ulos!
Kaikki hymyi
Jalta purskahti i
Puolaeemi
r
Kosta
Bulgarian vaU
viimeisempieri " tl
toverinnne Kosta
netmi makedoni
"uisellisen evers
Hänen isänsä k
johtaessaan divi
taistelussa Turk'
Hamidin joukko,
nian vapauttami
kov oli isänsä
Kommuriistipuolv
jan ja perusta,
jevin kaukainen
Koko elinikär
kov vallattknmc
tön keskuudessa
vnotta sitten h
(oikeaoppiseen)
demokraatiseen
mansodan aikan,
rina erään Bu
nan yleisesikun
keen hän Krjot
rävästi arvosteli
syylBsiä Dobro
paljasti samäl
ponrariston rik<
politiikan. . '
V. 1923 syya
kana Tsankovin
hänet, mutta pl
paalle jalaBe.
gjttiin Sofian
dyksen yhteyd
fascistit ampuiv
dänkin lehdessj
«n romantilliii
loolemastean oi
Toveri Jank<
garian Kommun
faimoukgellinen
haimmista työnt
Huhtikuun li
veri Minkov, i
vartiopaikallaan
«na soturina.
Toveri Mink<
opseerin poika,
otti osaa mailn
teknillisesi
JfunnMtautui hi
ta rohkeutta ja
jälkeen toveri 1
P«n ja innosi
«nssa, jotka «
Perialistisen te
sen tarkotuksei
tJn vallankumt
^ n . mille hi
elämänsä loppu
Bnlgarian h;
ybdeksi Sofiat
jähdyksen jäi;;
*Jea nostoväki'
asuntonsa,
Jn^ja. Tove
'»2oea toveriaaj
^eet hengissä