Vapaus, September 13, 1930

              - 1Ö30
dmen M:kk?
n Dollarista
etyskulut:
r;; alle $20.00, 60c
!t-?-S80.00-$100.00
;elta seuraavalta a l -
i dollarilta. _
1500.00 ja «iita y»»»
tta summan cuuruu-asheiyksl.
ta ovat lä-
,0 lähetykseltä.
aa ostetaan. Kurssi
Smksta.
tykset osotteella.
PAUS,
UDBURY, ONT.
uejä myydäStt. ^
aa piLettiasioUa
otuvat raHaräUtyk-öskin:
mREAL BRANCB
, Antoine St.,
real, Que.
4PÄUS
riWR BRANCB
Jay Street, _^
thur, Ontarh.
jen etiirieaS.^, eikä hjnfeiääs^;
etumal'-enä siksi, että Heillä on maa­ilman'
työläisten tuki ja sympatia
puolellaan, lisääntyen joka päivä.
Ja jos sitä taistelua vastaan yrittää
taistella kuinka viekkaasti tahan­sa
joku "Iivari", niin paljastaa hän
siinä itsensä ennenpitkää, niinkuin
se provokaattori Kulmalakin, joka
sitä lehfeä toimittL Me työläiset,
vaikka olenunekin toisinaan eri miel­tä,
juttelemniie näistä asioista, sillä
meille on työväenluokan aseman pa­rahtaminen
pääasiana, joka ei näytä
kuuluvan joidenkin "Iivarien" har-rastelualaan.
— "Logger.
Kamiiustikwia
KIVINEN
i Lake. Ont
^ WIRTA, ^ ^ ^
Ave., Toronto, Ont
V vvom
)rcupine, On .
Tämän paikkakunnan unio-osaston
kokous oli 30 p. vJc. toveri Ketolan
asunnolla, jossa keskusteltiin tär­keistä
asioista. Tov. Tuomaala luki
edustajakokouksen pöytäkirjan, kun
täältä Kämin osastosta ei ollut edus­tajaa
fiellä, jon::a suhteen myöskin
keskusteltiin. Otettihi käsiteltäväksi,
mitä olisi tehtävä kim tällä paikka­kunnalla
on toiminta niin velttoa,
ja tultiin yksimielisesti siihen pää­tökseen,
että jokainen • jäsen, joka
on nyt saapuvilla, tuo ensimaiseen
kokoukseen yhden uuden jäsenen.
Siis muistetaanpas, jotta meidän
joukkomme on jo puolta suurempi
enäi kokouksessa. Toimeen vain, eikä
käydä nukkumaan, kun meillä on
tcimintamahdoUisuus vielä. Ensimäl-nen
unio-osaston kokous on taas
kuukauden päästä. Tulkoon vielä
mainituksi, että tämän paikkakun.
nan nuorisoliitto uinuu kaikessa le­vossa
vaikka siinä on yli kaksikym­mentä
jäsentä. Onkohan nuoret u i ­nahtaneet
"jatsin" pyörteisiin vai
mikä on, kun ei ole kokouksia ollut
moneen kuukauteen. Käykäämme
yhtenä toimimaan että saataisiin Jo.
takin aikaan, ja varmaan saadaan
niyös.
TJc. 13 p. On tanssit metsätyöläi-sillä
Pohjoran koululla. Muistetaan­pas
saapua joukolla, siellä, on hyvä
soitto, hyvä kahvi, hyvät pullat. Jos
ette ufko niin käykää maistamassa.
— R. TylsSlöTiä.
miten pieni osasto, taiä. ryhmä, jo­ka
sulkeutuu itjeensä eikä pyri luok­kansa
joukkojen luokse, vaan odot­taa
että joukot tulisivat sen tyk3
tekevät tuomittavan virheen. Jos o-sastot
eivät käytä itsekritiikkiä J a
korjaa virheitä, ilmeni ne millaises­sa
muodossa tahansa ja ota laskuis­saan
huomioon ympäristön • myötä­mielinenkin
väestön toivomuksia
kun ne vain soveltuvat toiminnan
ohjelmapuitteisiin. niin silloin ne ei­vät
ole aikasa tasolla, vaan ne ö-vat
kuolevia joukkoelimiä, jotka ei­vät
pysty pitämään toimintaa jär­jestyksessä,
päätökset jää panemat-ia
käytäntöön j.ne. Otan tähän pie­nen
esimerkin. Löytyy jokin osasto,
ionka jäsenin on kiteytjTiyt vaikka­pa
alkohoUpahe. ilmenipä se muo­dossa
tahi toisessa, niin sille ei löy-
•ietA osastossa järjestyskuria, vaik­ea
sanotaan, että sitä pahetta har­joittaa
yksi ainoa paha, jolla ei ole
ainuttakaan puolustajaa. Ja kum­minkin
tuo paha seuraa mukana.
Sen tuottamille ilmiöille odotetaan
iutea taivaasta apua, porvarillisista
poliiseista, jotka tosin antavat vas­ta
apuansa silloin kun saapuvat Ja
lyövät sinettinsä lukkojen p&älle.
Jokainen tietää seuraukset ilmaa sä-lityksiä.
Sanotaan, jos on niin .ja
niin monta järjestysmiestä, niin
järjestys tulisi, mutta kumminkin
käytäntö puhuu toista kieltä, sillä
järjestysmiehet ovat nollia ja ne. ei­vät
sitä siksi, että toiminta on kuol­lutta,
se ei pakota järjest^smiehll
täyttämään tehtäviänsä. Mikä on
sitten se voima, joka möLsfesta .rap­peutuneesta
tilanteesta voi kohottaa?
Se on armoton Itsekritiikki, virhei­den
julkinen tunnustatnlnen ja sltS
tietä käyminen virheiden korjauk­seen.
Tervetulleena on otettava ul­koa
tulevatkin, arvostelut harkinnan
alle, etsiä niilie 0ohja ja jos sieltä
löytyy virhe, se korjata. Vasta sil­loin
on luotu toiminnalle perusta,
jolta on lähdettävä kulkemaan pää­määriä
kohden. Sellaisella toimin­nalla
on kitketty pohja pois niiltä,
jotka systemaattisesti painaa alas
toimintaa. — Niksnaks.
oito
tCärpäset taudin kul­jettajina
Kirj. tohtori A. RUOTSALAINEN
Helposti ymmärrettävää on, ettR
huonekärpänen lennellessään pai.
kasta toiseen saattaa mukavasti k u l -
Mtt^ii täiistelee Kiiiiisui punainen ärinieija
JA KOSKELA,
Timmins, Ont.
D HEUN, , ..
Ha Kedi^OnUrioaiB
Pakinaa Burrittista
tl alkaa vaatimaan,
it kuin muutkin, työ­ikä
myöskin asunnot,
sakunta on muuten
nut nykyisestä työt.
a. N? !:ljjoittavat
tä kuinka muka töi-virastojensa
kautta
että noin 500 miestä
etaan töihin. Niin
äsesta muistamme,
i otti "huolekseen"
heenaolleen CPBy:n
unisen, jonka raken-
"huolekseen" otta.
)iti alkaa heti, mut-akennettu
vieläkään,
rjoitetaan, että ensi
Lsen aloitetaan. Sel-
"avustustoimintansa"
n olemaan, elleivät
elisinä nouse VaatL
i ruokaa. Helvettiin
t, että veronmäksa-ituu,
kuten eräässä
essä kirjoitettiin,
kimme porvarilehti
:in Lapuasta; kuinka
Luuluisa paikka siellä
too palstan mittaisesti
ista kuinka ne ovat
suuttuneet ja ker-
^, joita ovat siellä
Sanoo, että harva
ioka vielä kuusi kuu.
si onko koko Lapuaa
, enempää kuin Ko-
1 nyt sen tietää eh-na.
Samassa kirjol-tosissaan
mainitaan,
isbeja on viety Neu-a
ja siellä potkaistu
annettu heidät ystä-valtalaisille,
jotka o.
raakoja — ampuak-n
yli heitetyt kom-tavalla
sitä pitää
avasti tämäkin kir.
isin Suomen lapua-
3ta sieltä "körtUläl-
:uksesta".
illoruuman pöydällä
ksen Industrialistis-i
alakertaan oli ky-
Iivari", niin sihiä
nottavan, että hän
:ommunismia ja ny-tia
siksi "kun se on
vierasta kommunla.
tämä "iivari" kom-litessaan
asettaa kom
linau.smerkkien vä-
••«i siitä, kuinka t u -
t ja he vihaavat
- Weil, kuinkahan
väri", siksiköhän tie
läi.?et ja juopUneet
•!en johdolla • ovat
kiduttaneet Suomen
Sanalla "itsekritiikki" on laaja
merkitys työväen luokkatalstelurl.
yeissä ja siis sen Johdosta sananen.
ItsekrltiikiUä tarkoitetaan rehellistä
ja avonaisten avomielistä tehtyjen
.virheittexnme ykisilöllistä tahi jouk-koVirheiden
tunnustamista ja näissä
merkeissä pyrkimystä virheiden kor­jauksiin.
Siis itsekritiikki oikein käy­tettynä
on ei ainoastaan yksilön
mutta myöskin suurten joukkojen
tien v.iitoittaja tulevien suurten pää
määrien saavuttäiniseksi. Tämänpä
vuoksi kaikki vallankumoukselliset
työväettjärjestöt ovatkin omistanee:
itsekritiikin ohjelmimsa. Venäjällä,
missä kommunistinen työväestö oh
koko suuren maan asioiden. Johdos­sa,
pattee toimeen aina lyhyillä väli.
ajoilla koko maata käsittäviä itse­kritiikin
jaksoja, joissa suorasukai-seetl
käydään, virheiden arvosteluun
Ja epäröimättä niiden tuomitsemi­seen.
Tämä menetelmä tm tuotta­nut
kalldcialla; hsrviä tuloksia. Kui-i
tenkin löytyy seikkoja että itsekri­tiikkiä
pyritään käyttämään väärin
piehlssä ryhmäjoukolssa. Jotka ei.
vät ole kyllin kouluuntuneita val­lankumoukselliseen
toimintaan ja
missä jäsenistö on antanut yksilöille,
itsekkäille luonteille liiaksi ulottuvan
luoton, jotka ovat saaneet ajan o-ibon
kasvatettua itsestään oletetun
auktoriteetin, jonHa tahtoa ja pää­hän
pistoja vaistomaisesti seura­taan.
Tällaiseksi muodostuneet hen­kilöt
eivät halua nähdä itseminän
takaa joukkojen etuja, eivät kestä
itsekritiikkiä, virheiden tunnustusta
eivätkä käy siitä ottamaan oppia.
Päinvastoin kalkki tosiasiain poh­jalle
perustuvien seikkojen arvoste­lut
leimaavat räkitteluksi. Tahalliset,-
Jatkuvat tehtävien väärinkäytöt vaa­tii
arvostelua, mutta silloin on nou­datettava
tarkkaa, arvokasta, tosia­siallista,
koko joukkojen etua sil­mälläpitäviä
seikkoja j a ennen kaik­kea
tehtävään ryhtyä itsekritiikhi
merkeissä, nähdäkseen ne pohjim­maiset
virheet, joihin perustuvat teh
tavien laiminlyönnit. Ja kun nämä
virheet On löydetty, niin silloin käy­dä
niitä korjaamaan. Näissä kun me
harjoitamme itsekritiikkiä, niin sil­loin
me olemme oikeita luokkatais-telijoita.
Sana rafcittelu taT*;oittaa toisten
ihmisten parjausta, sUlä tahdotaan
usein halventaa kanssatoveriensa
arvoa toisten toverien silmissä. Hy­vin
usein näenime tätä sanaa lehti­uutisten
yhteydessä käytettävän vää­rin
hyökätessä tovereiden ja kanssa­ihmisten
kimppuun, jos jokin kir­joitus
ei öle ollut mieleinen. Raklt-telulla
voidaan ajaa rivit tyhjäksi
toimivista tovereista, sen varjolla
saa suuret kannatnsryhmät kylmäk­si
toiminnalle ja sitä tietä tapetuk­si
^koko toimintnan. Siis senkin käyt­tö
vaatii harkintaa.' Allekirjoittanut­kin
varhaisessa menneisyydessä jou­tui
siinä tekemään virheitä ja kun
virheet sai arvostelua, niin silloin
puutteessa jouduin
"ne ovat mah-,
itakommunismiUe"; jltsekrltiildn ^
ssikohan pyssyhur-,' käyttäraSSn taota fanaa rakittelija
'kuun ensimäisenä
Iloissa kaksi kom.
in muutaman esi-eni.
Vastaapas sinä
Ition kyläpoliisiKsi
varl". Tuollais-uhetta
ei kukaan
^ ^"oi pitää minään
tahi rakittelijat, ja sen kun olin
saanut lausuttua jonkim asiattoman
tolkutuksen puitteissa, niin olin hy.
Viliäni voitosta enkä huomannut et­tä
se olikin osunut omaan otsaan.
Työväen luökkajärjestöjä löytyy
useampia, toiset enempi, toiset vä-hempi
vaBankumonksellisella ohjel-kapitalis-
jmalla. Ka&kien pyrMmyksenä on ,... ,
saada mahtuvana propa. Joukkojen kannatus ja isitä i tit, virkamiehet ja kätyrit joutuivat
^ c n järjestelmän
Tjoiäiset ympäri
'^2t myötätuntoa
"Qistien taisteluita
^unistit kaikissa
työläisten taistelu-
Viime talvena joutui Kiinan pu­naisen
arnr^ijan 5 armeijakunnan
eräs joukko-osasto, jota johti sil­loin
Pen-De-Huan, ry^itymään part-tisaaniti^
isteluun Hubein maakun­nan
kaakkoisosassa. Kuka olisi sil­loin
voinut uskoa, että tämä pieni­lukuinen
joukko, jossa oli vain 300
miestä ja 240 kivääriä ja joka työn­tyi
silloin autioitten vuorien yli
Tsanssin ja Hubein rajoille, muo­dostuu
järisyttäväksi tekijäksi K i i ­nassa
oleville imperialisteille.
Tämän joukko-osaston "kohtalo"
ei suinkaan ole mikään poikkeuksel­linen,
sillä sen taistelut ja koke­mukset
ovat luonteenomaisena piir­teenä
useille Irinan punaisessa ar-raeijassa
oleville osastoUle.
Jos me tutustumme näiden jouk-k<
5-osastojen, joista on muodostettu
8 armeijakunta, historiaan, kas.
vuun, vallankumoukselliseen vaiku­tukseen
ja elämään, niin ^illoin me
tulemme tuntemaan kolio Kiinan
nuoren ja sankarillisen punaisen
armeijan historian.
Tähän tutustumiseen onkin ny­kyisin
avautunut suuria mahdolli­suuksia,
sillä Kiinan kommunisti­sen
puolueen sanomalehdissä on
huomattavia ja mielenkiintoisia kir­joituksia
tältä alalta. Kuitenkaan
emme me ryhdy luettelemaan kaik­kien
niiden kylien ja piirikuntakes.
kuksien nimiä, joissa ylempänä mai.
nitun joukko-osaston oli taisteltava,
sillä se tulisi liian raskaaksi Kiinan
ja sen kieltä tarkemmin tuntemat­toman
lukijan ymmärtää.
Silloin kuin mainittu joukko-osas­to
taisteU Hubein maakunnassa oU
se siksi pieni, voimaton sekä siinä
määrin ampumatarpeitten puuttees­sa,
että sen oli luovutettava hallus­saan
olevat alueet säännöllisille so­tajoukoille.
Jotka hyökkäsivät sitä
vastaan. Sen oli a:nnettava niille
tietä, siksi kiinnittikin se päähuo­mion
taistelussa silloin poliisijouk­kojen
aseistariisumiseen ja niiltä
aseiden valtaamiseen.
Nopeat joukkojen siirrot, äkkiar.
väamattomat esiintymiset Ja yön
aikana suoritetut hyökkäykset an­toivat
tulokseksi joitakin tusinoita
kivääreitä, 2—3 laatikkoa ammuksia
ja muutaman tusinan uusia sinel-
Icjä, joitten puutteessa joukkueen
miehet erikoisesti olivat, sillä sil­loin
vallitsivat kovat pakkaset.
"Yhtenä päivänä kuljimme me
140 Ui'a (noin 70 km.). Saavuim­me
Jantsin rannikoille ja yöllä pii­ritimme
poliisin sekä suojelusjoukot.
Aamulla, jolloin hallituksen joukko­jen
oli määrä kulkea joen yli, sil­tä
kohdalta, jossa me olimme, me­nettivät
he 40 miestä. . Me valtasim­me
50 kivääriä, 2 mauseria ja yh­den
amerikkalaisen lähetyssaarnaa­jan."
Jo aivan toimintansa alusta al­kaen
on mainittu joukko-osasto ol­lut
kiinteässä yhteydessä talonpoi-kaLston
kanssa. Joukko-osaston kan­sanomaisuus
kasvoi päivä päivältä
ja tämän tuloksena kasvoi myös­kin
sen voima, s.t.s. sen riveihlr
liittyi joka päivä uusia parttisaane-ja.
Nykyisin ei mainittu joukko-osasto
enää väisty säännöllisten so­tavoimien
tieltä.
länsin luona toteuttivat hallituk­sen
rykmentit veristä "oikeutta"
ne "puhdistivat" kylää. Silloin tu
livat Jansin kylän talonpojat pu­naisten
avuksi.
"Muutaman päivän kuluttua mc
valmistaudumme taisteluun. Noin If
km. (7 ja 12 km.) matkan päässg
kaupungista tapahtui ensimätnen
yhteentörmäys hallituksen rykment.
ttn- kanssa. Taistelussa vihollinen
menetti 50 miestä kaatuneina Ja 2C
tuli pahasti haavoitetuksi. Me val­tasimme
100 kivääriä ja yhden kuu-laruiskun.
Haavoittuneita meillä ei
tässä taistelussa ollut yhtään. Tä­mä
oli yksi kaikkein menestykselll-rimmistä
taisteluistamme".
On itsestään selvää tämmöisiin
saavutuksiin meillä oli mahdolliStrus
vain siksi, että talonpoikalsto avusti
meitä. Talonpojat olivatkin olleet
erikoisen kurjassa asemassa, sillä
imperialistit toteuttivat heitä koh­taan
mitä hlrvittävintä valkoista
terroria.
Talonpojat vangitsivat 40 karta-noherraa
ja aristokraattia, jotka oliv
vat kuuluneet "kylän puhdistusko-mlteaan"
ja tappoivat heidät. Kjalk-kl
tunnetut kartanoherrat, kapitalis.
rikunnan talonpojat punaisten si­vuksi.
Jotka nyt suuntasivat kulkun­sa
Tsjanslin.
"Me tulimme pieneen Lutsaon ky­lään.
Yc:lä me piiritimme vartios­ton.
Vartioston päällikkö tuli heti
ammutuksi, mutta sotilaista me Joi­takin
laskimme menemään kotiinsa.
Vallatuksi saimme 40 kivääriä".
Paitsi niitä lukuisia pyyntöjä. Joi­ta
talonpoikaistolta tuli joukko-osastollemme,
antoivat talonpojat
meille useita huomattavia neuvoja
Ja ohjeita aivan odottamattomista
asioista. Esimerkkinä voinee muuten
mainita, että kenraali L i , Joka on
saanut korkeimman sotilasakatee-misen
kasvatuksen Japanissa Ja on
kahdesti ollut Tsansin kenraaliku-vernöörinä,
kirjoitti punaisille kir­jeen,
jossa tarjosi punaisille apu­aan,
kuten ainakin suuri, stratee-glaa
tunteva mies. Tämä suuri ket­tu
oli kai riitaantunut jostain syys­tä
Tshankaishin kanssa ja kun ei
saanut riittävästi dollareita hänel­tä,
niin päätti hän hyötyä jotain
muuta tietä.
Jonkun aikaa majailivat punaiset
pärttisaanit tämän Jälkeen UÄierils-sa,
mutta palÄslvat pian kalteri­kin
takaisin Jansiin. Jansissa "työs­kenteli"
niinä aikoina, kaksi erittäin
vaarallista militarista — Vu ja L i .
— Nämä kävivät mitä petomaisinta
taistelua talonpoikia vastaan. Kun
liillä oli täydellinen aseistus ja nii­den
käsissä olivat kaikki strateegi-set
paikat, hajoittlvat ne useita ker­toja
talonpoikien hyvin puutteellsr
sefeti aseistetun armeijan, mutta
kun punaiset pärttisaanit ilmaan-tuiyät,
sillöih tilanne vaihtui heti.
"Jansinin. pUrikunta oli jonkun
ajan kuluttua täydellisesti punais­ten
hallussa. Neuvostoja perustet­tiin
kaikkialle ja kun kartanoher­rat
ja niiden armeijat huomasivat
tämifn, pakenivat he kilvan pois ko­ko
piirikunnan alueelta. Tämän joh­dosta
öli erikoisen valkeata vallata
aseita".
Tämän jälkeen päätettiin sih-tyä
Daijen kaupunkiin.
"Me lähestyimme kaupunkia.
Kaupungin varusväen päällikkönä
oli silloin sotllasalälla erikoinen ete­väksi
tunnettu miiltarlsti fija-Du-nin.
Kuuden tunnin aikana kerkesi
Jettaa mukanaan likaa ja saastaa,
jota 5iihen on tarttunut.
Tätä helpoittaa vielä sekin, että
kärpänen on ruumiinrakenteeltaan
sellainen, että pöly ja lika siihen
hyvin helposti tarttuvat. Sen jalat
ovat hienojen karvojen peittämät
ja lisäksi kynnelliset. Päässä ovai
kolminiveliset tuntosarvet harjan-kaltaisine
muoddstiiniineen. Siipiin
saattaa myös helposti takertua kaL
kenlaista. Taudinsiemienten slhrtoa
voi välittää myös kärpäsen ruoan­sulatuskanava.
Eräs englantilainen
tutkija on näet telihyt hyvta mie­lenkiintoisia
havaintoja tässä suh.
teessä, joista tässä kerrottakoon ly­hyesti.
Kärpäset imevät hyvin nopeasti
nesteitä, jotka voiVat kelvata niUIe
rr.vmnoksi. Niiden mahalaukku toi­mii
jonkhimoisena säiliönä, johon
he muutamissa sekunneissa voivat
ottaa riittävästi ravintoa useiksi
päiviksi. Ravinnon imeytyminen ruu­miiseen
sitävastoin tapahtuu hi­taasti.
Nautittu ruoka' viipyy siis
kauan mahalaukussa. Syönnin jäl­keen
kärpäset usein oksiehtavat osan
nauttimastaan ruoasta, jäännös kul.
kee suoliston läpi Ja Imeytyy ruu­miiseen.
Kärpäset, joille laboratoriokokeis­sa
on syötetty aineita, mihin on se.
koitettu erinäisiä bakteereja, kahta-yat
ruumiissaan näitä bakteereja
icolme vuorokautta Ja voivat 6ln% a i ­kana
saastuttaa esim. maidon, Jo.
hon ovat koskettaneet. Jos nämä
bakteerit sattuvat olemaan vaaral-iisia
taudbsynnyttäjiä, tulee mai­to
siten tuhoisaksi taudin tartUtta-
Jalcsi. Nämä havainnot osoittavat,
miten vaarallisia kärpäset voivat ol­la
monella tavalla.
Tuberkuloosin levittäjinä käriiäset
ovat jo vanhastaan tunnettuja. S i -
tft todistavat kylUn iselvästl myös e.
ruiden saksalaisten lääkärien tut­kimukset.
Ottaen huomioon eri paik­kojen
maantieteellisen aseman ja
tuberkuloosin yleisyyden niissä, tu.
iivat mainitut tutkijat siihen tulok­seen,
että tartunnan oli täytynyt
kulkeutua kärpästen väUtyksellä.
kärpästen Jaloissa he täpasivatkin
uvein tuberkelibasllleja, joten otak­suma
oli siten pätevästi toillstettu.
Tuberkellbäsillieh saastuttam.ar
kuolleetkin kärpäset voivat välittää
tartuntaa siten, että jauhautuvat
pölyksi Ja sekoittuvat huoneiden i l ­maan
tai asuntojen likaan. Täten
basillit joutuvat ilman, mukana iien-^
i^tysellmiin tai lasten ryömiessä
lattioilla sormien kautta suuhiin
tai ylimalkaan ruumiiseen.
Lavaritaudin levittäjinä saattavat
kärpäset myös hyvin heljxisti toimia.
Lavantaudin tartunta-ainetta la-vantautlbasllleja,
tavataan sairaan
ulostuksLssa ja virtsassa. Myös ter­veet
henkilöt, n.s. baslllinkuljettajflt,
voivat samalla tavalla erittää tau-dlnsiemenlä
kuukausimääriä. Kun
kärpäset mielellään istahtavat kai­kenlaiseen
likaan, ulostuksille, II*
kaisUle vaatteille J.n.e. Ja sitten len­televät
empimättä ruoka-astioillem-riie,
maitoon, leivälle J.n.e. on päi­vänselvää,
että ne helposti siirtele-
Iftita, ja löysi basilleja viidestä näis­tä
hyönteisistä. Yhtäläisiä havain­toja
ovat ättemmih tehneet maut­kin
tutkijat, kiintohien on varsinkin
muuan lavantaudin esiintyminen e-rfiällä
Saksan paikkakunnalla. E-räässä
talossa sattui lavantautitaps-us
ja Jonkhi aja% kuluttua Joukko
samänl&Lsia tapauksia lähistöllä.
Voitiin olla aivan varmoja siitä et.
tä tartunta ei ollut levhihyt millään
ylefcesti tunnetulla tavalla. Se ei
ollut siirtynyt suoranaisen kosketuk­sen
kautta, ei samasta paikasta saa­dun
maidon VäUtyksellä eikä muul­la
tavoilla. Silloin alettiin epäillä
kärpäsiä" tartunnan siirtäjäksi. Joita
niillä paikoilla oli hyvin paljon,
rutklmuksla pantiin toimeen Ja kär.
päsistä voitiinkin varmuudelle löy­tää
lavantautibasilleja.
Lasten kesär^ulit ovat osittain
kärpästen aiheuttamia. Tunnettua
on, että imeväisikäisten lasten kes­kuudessa
tekevät suuita tuhoa ke­säisin
vatsataudit. Tässä on tartun­ta-
aineilla .'.uurl osuus Ja niiden le­vittämisessä
kärpäsillä.
Monia muitakin tauteja kärpäset
saattavat levittää. Niinpä ne voivat
hyvin levittää difteria eli kurkkumä­dän,
. lapsihalvauksen. tulirokon ja
tarttuvan aivokalvontulehduksen
tartunta-aineita.
Käi-päset ovat siis hyvin vaaralli­sia
terveytemme vihollisia. Sellaisi­na
tulee meidän koettaa vainota n i i ­tä.
Miten se tapahtuu, siitä seuraa­vassa
kirjoituksessa.. .
Paliinaa radiumista
määrin, että ne asältävät sitä ^ -
toja kertoja enemmän kuin s u o y^
hän lähettää joukkonsa rynnäkköön
meitä vastaan 10 kertaa, / mutta se vät täten lavantaudin tarttumaa,
ei pelastanut hänen asemaansa, sil- Vaikkakaan kärpäsillä ei joka ker-tietä
Järjestö taistelukuntoiseks!,
jolle On myöskin elinehto, ^ että jä-senifitö
rivien ulköptrolellaldn mtai-si
JärlestöUe arvoa, tannustusta.
katselemalla sitä .todellisena oman
luokkana jtndckölökkeenä. Olkoon
panikin valtaan. Hallituksen ryk­mentit
pakenivat kiireesti Tanesta
Ja luultavasti ne eivät enää kos­kaan
näyttäydy koko Hubein kaak­koisella
alueella.
Nyt tulivat myöskin viereisen p i l -
lä kaikesta huolimatta me valtasim.
me kaupungin. Vihollisen upseerit
ja sotilaat hajaantuivat ja hävisi­vät
kaupungista. Yhden vihollisen
joukko-osaston me työnsimme jär­veen.
Tämän lisäksi menettivät he
kaatuneina 100 miestä. Me saimme
80 vankia ja 120 kivääriä. Talste-luun
meidän kanssamme otti osaa
yli 10 tuhatta talonpoikaa ja tap­poivat
he taisteluiden päätyttyä 2
upseeria ja useita vastavallanku-moukselhsia.
Talonpojat valtasivat
myöskin 30 kivääriä".
Dajien valtaus (Dajie on yksi
tärkeimpiä rautateiden solmukoii-tia)
väikuti kuin pommin räjähdys,
rämän johdosta lähetti hallitus he­ti
15:nen prikaadhi punaisia vas­taan.
Punaiset perääntyivät pois
kaupungista, voidakseen menestyk-sellisemmin'
taistella Tsansha-Han-koun
rautatien varrella.
, "Me hyökkäsimme Haninaa vas-
".aan. Hyökkäyksen aikana sahnme
me tiedon, että hallituksen 15 pri-taadi
kapinoi. Tämän johdosta
käännyimme me heti takaisin ja
ta lavantaudin raivotessa ole aina­kaan
huomattavampaa merkitystä,
voi niiden merkitys tässä suhteessa
tulla hyvinkin suureksi sellaisissa
oloissa, jotka poikkeavat tavallisuu­desta.
Tätä todistavat seuraavat ha­vainnot:
Espanjalais-amerikaialsen sodan
aikana levisi lavantauti tavattomas.
tl Floridaan kokoontuneitten poh-jois-
amerlkalaisten sotajoukkojen
keskuudessa. Siellä sattui silloin yli
20,000 lavantautitapausta. Syynä tä­hän
pidettiin kärpäsiä. Samaten ss.
littlvät englantiial^t lääkärit myöT
ne valkeat lavantaudin raivoamiset^
jotka e.silntyivät tuhoisina .sotajouk­kojen
keskuudes.sä buurisodan aika­na.
Kuumuus oli .suuri Ja silloin
oli ylenmäärin siellä mätänemistilas-sa
olevia aiheita. Nämä seikat edis­tivät
kärpästen kehittymistä. Niitä
olikin niin tavattomasti, «ttä ne
suorastaan pilvenä peittivät leirit.
On myös olemassa suoranaisia
todlftulcsia siitä, että kärpäset kul­jettavat
lavantaudin basilleja. Ker­ran
eräs lääkäri Chicagossa pyydys-aloitimme
uudeUeen lähestyä Dal- teli 18 kärpästä huoneista ja talois-ien
kaupunkia. Kun saavuimme ta, Joissa oli asunut lavantautlpotl-caupungln
muurien lähettyville, an- j
tioimme me joitakin kivääripommien kia v a ^ a n , että meillä el ole s i l -
5lngnaaleja, Jöhoh kapinoivat soti-' hen tarvittavia voimia riittävästi ja
laat vastasivat kolmella laukauk-. siksi se lähetti meitä vastaan yhden
sella. Nähtyään meidät olivat he | pataljoonan ga yhden konekivääri-erikoisen
iloissaan siitä, etä me tu- i komenhuskunnan. Kolme tunnin
limme. Kaikki sotUaat, jotka eivät kuluttua me olimme ne lyöneet
siirtyneet puolellemme, tulivat van- j Nyt lähettivät he meitä vastaa»
gltuiksi. Tämän lisäksi saimme me i toisen pataljoonan, jonka me ajoim-yll
300 kivääriä ja talonpojat sai. j me aina Sjaniniin asti. Tämän jäi­vät
100. Piirikunnan sotilaspäällik-I ken avasi vihollinen meitä vastaan
kö tuli heti ammutuksi. Daijen j voimakkaan tulen ja kun joukcs.
valtauksen Jälkeen siirtyi puoleöem- j samme oli paljon harjoittamatto-me
vielä kaksi sotilasjoukko-osas. | mia sotilaita, jotka eivät osanneet
toa." i käydä taistelua yöllä, niin olimme
Vuoden 1930 alussa on punäfeien i me pakoitetut peräytymään, K u i -
armeija toiminut Jotshoun-Uhanin tenkin olimme me kerinneet ennen
piirissä ja myöhemmin Jatshen pii- peräytymistämme saamaan yli 200
rikunnassa. Hubein maakunnan! sotilasta vangiksi",
kaakkoisosassa on punaisen armei. j Kuuden kuukauden aikana ovat
äh orniistimut el ainoastaan tne- pimaiset pärttisaanit kerinneet o-nestjteenfeesti
taistella * hallituksen • salllstumaan yli 50 taisteluun,
oukkoja vastaan, vaan myifekin | Maaliskuun lopulla v. 1930 liit-suorittaa
suuri jotikko poliittista tyivät mainitut punaiset parttisaa-työtä.
26 p. maaliskuuta alkoivat
Radiumia ei tule sekoittaa radi­oon.
Radium! on metalli, maailman
harvinaisimpia, kalllsaiVolsimpia,
varustettuna merkillisillä ominai­suuksilla.
Vuonna 1896 huomattiin, että eräs
kivennäinen, plklväike, herkeämät­tä
lähettää säteitä, JoIUa ön osak­si
samat ominaisuudet kuin rönt­gensäteillä.
Pariisilaiset professori,
puolisot Curie osoittivat, että tuon
säteilyn saa aikaan pääasiassa sit-li*
en asti tuntematon metalli. Jota
löytyy tavattoman pieni määrä mai­nitussa
kivennäisessä. Metalli sai
nimityksen radium. Radium sätei­lee
lämpöä ja valoa sekä edellämal-nitiujen
röngtensäteiden lisäksi vie.
la paria muuta lajia säteitä. PuhV
dasta radiumimetallla onnistui rou­va
Curie valmbtamaan vuonna 1910
Se on valkoista väriltään Ja yhtyy
helposti happeen. Jos radiumia s i ­sältäviä
suoloja n.k. radioaktiivLsia
aineita tuodaan suljettuna huonce-seen,
täyttyy huone pian kaasulla,
joka itse on radioaktiivista ja jota
nimitetään emanaatloksl. Radloema.
naätlota tavataan maankamarassa,
maasta purkautuvassa ilmassa Ja u -
-,eltten lähteitten vedessä. On las­kettu,
että kestää joitakin tuhan­sia
vuosia ennenkuin 1 gramma puh.
dastä radiumia säteilee Itsestään e-nergiansa.
Tässä ovat lyhyesti ne
radiumia koskevat tiedot. Jotka voi­daan
saada tavallisista fjy>Iikan op­pikirjoista.
SSSR:n Tiedeakatemia
sekä Valtion RadlumlnstituuttI ovat
viimekuukauslen työskentelyn Jäl­keen
tulleet uusiin tuloksiin radioak­tiivisuudesta,
tuloksiin, joilla on
muukin kuin puhtaasti tieteellinen
arvo.
On saatu lopulliset todistukset s i i.
tä, että Venäjällä on tavattoman
rikkaita radlumlpltoisia vesilähteitä.
Radiumlpltoisuus on useksa tapauk­sissa
todettu siksi suureksi, että
käy mahdolliseksi puhtaan radiumin
irroittaminen vedestä.
Enslmäinen tällahien mahdollisuus
huomattiin Sakias.sa v. 1923. Heidel­bergin
luona sijaitsevan naftaläh-teen
porausvedessä ilmeni ennen­kuulumattoman
suuri radiumimää.
rä. Tähän ei kuitenkaan silloin kiin­nitetty
tarpeeksi suurta huomiota.
Radiumin painoprosentti tässä ve­dessä
oll tosin satojatuhansia kerto­ja
pienempi kuin siinä kivennäls«.s-sä,
josta puhdasta radiumia irroi-tetaan,
mutta vedessä ei aikaisem­min
oltu näin korkeata radlumlpro-senttla
tavattu.
Neljä vuotta sitten, siis v. 1928,
havaittiin Uhtan porausvedessä vii­si
kertaa suurempi radiummäärä
kuin mitä oli tavattu Heidelbergin
poraasvedessä. Silloiset tutkimukset
kuitenkui hautautuivat geolooglsen
komitean arkistoihin tulematta laa­jemmalti
tunhetuköi. Viimevuoden
joUlukuus-sa todettiin Grosnyin naf­ta-
alueen porau.svedes6ä olevan sa­toja
kertoja enemmän radiumia kuin
mainitussa Heidelbergin porausvs-dessä.
Tapaus oli siksi huomattava,
että valtion RadlumlnstituuttI ryh­tyi
erityisiin tutkimuksiin asian to.
dellLsen laidan selville saamLsekfii.
Tänä kesänä tutkittiin myös muitten
Kaukasian nafta-alueitten poraus-vedet.
Tulokset, joihin on tultu, o-vat
lyhyesti seuraavat:
Sadoista tunnetuista tapaukeista
naftalähteittcn porausvedet sisältä,
vät 'huomattavasti enemmän radin,
mia kuin muiden lähteiden vedet.
Radiumin löytyminen naftaläh-teiden
vesissä saa täten oman to­dennäköisen
selltyksBBsä. E l ainoas­taan
nafta, vaan rayös sen yhlieydes-sii
olevissa vesissä tavattava radi\i-
"mi ovat sidotut maapallon elflmlsll.
miöihin.
Vaikka porausveslssä tavattu ra.
diumiroäärä onkin verrattain piehi,
on sillä sentään muukin kuto tie­teellinen
arvo. Radiumin irroittami­nen
kivenälsistä on ylenmäärin vai­kea,
suuria kustannuksia kysyvä a-sia.
Vedestä sensijaan voidaan, ra.
diumia irroittaa verrattahi vähällä
vaivalla. Ja tässä se. varsinainen py­kälä
onkin. Neuvostoillttö vöiienneh-pitkää
omista lähteistään tyjrdyttää
rädiumitarpeensa. kuten tunftettuia,
on radiumilla tavattoman tärkeä
merkitys lääketieteessä y.m. Radiu­min
sätellj-n avulla lääkitään syö-pä,
erilaisia iho. y.m. taUteja.
Vuonna 1928 tai 27 teki eräs tie­deakatemian
jäsen matkan Belgiaan,
vartavasten ostaakseen . 1 gramman,
sanoo yhden grmman radiunjia! Se
oli kallis gramma, maksoi vain 250,-
000 ruplaa. Osto tapahtui Neuvosto­liiton
lääkintälaitöksia varten.
Toivottavasti el meidän tarvitse
enää työntää satojatuhansia ruplia
radiumgrammasta ulkomaalaisille
laitoksille, vaan saamme vuoristam.
me kaupata sitä heille. Vaikka hiukan
halvemmallakin, kannattaa ie slt.
tenkin.
33 vuotta jään pdttä-mänä
flle kaul^Yl* tfl
joja. k$ännolM>a 7fW,v^
t}ntk'Sn ppita #aom«ti
Biin ^Qdistovia «afoiM.
Osoite:
Consnbta <«ikiMrj^ '6|
1410 Stanley St^eefc
Ko^n .di»
XComr St. Cää^nAjmA^^iXttft
AKSELI itAusumesMj
Lisäksi ov SaomelU «duitalla»
<7an]ad^ä: Koii/sali iEz£ek^a/Jl«si
te. Port Arthur, Ont. - i - A^di^ gaarimäki, 819 .B»y-.,SL, .Toroiita^
ht. V - H. P. Alb?i* HnauMUtoo.
479 Main S t , Winh!x*ft Miau
Thomas Franssi. Box I/..-:Cpppe|
Cliff, Ont — CharleB E . U ^ o a »
son. 54 Dock S t , Saipt ^ i * » , N-B»
— G. W, Törnroos, 561 mWe BLi
Vancoover. B.C'
Ainutlaatuinen löytö Jäämerellä
• •{
Kaikille niille jotka bjensivi^^
auttavan kätensä minun Suomea
menoani varten ja kiitos: myös
niille kerääjille joiden l ! s t o i l^
olen saanut alla
vastaan ottaa.
Listalla
Agnetta Tamnerin
Aino Hietalan ....
Hilma Wälön
olevan summäii
Summa
77.SS0
.: 35.70
SM.öÄ V
Timmins, Ont.
Yhteensä. il34.^f)
Eliab MSId. :
Kesällä 1893 alkoi Tukholman
patenttitoimiston yli-inslnöörl Sa­lomon
August Andree herättää ruot­salaisen
yleisön huomiota tekemll.
lään ilmapallomatkoilla Tukholman
seuduissa. Jo kauan hän oli ollut
iimostunut areönauttlsiin kokeilul.
hhi, harjoittanut perfapohjälsla o-pintoja
tällä aivan alkuasteenaan o-levalla
alalla Ja saanut vihdoin han­kituksi
Svea.nimtsen ilmapallon, joi.
la hän teki lyhyitä matkoja tehden
meterölooglsla ja multa havaintoja.
Yleisen huomion esineeksi Andree
Joutui lokak. 19 p:hä 1693, Jolloin
hän aamulla klo puoli 7 lähti Tiik-liolmasta
lentomatkalle — Ja hä\'i-isi
sen tien. kaikkialla puiiutMln hä­nen
lennostaan ja oltiin jännittynei­nä,
miten hänen oli käynyt, kunnes
viimein parin päivän kuluttöa tuli
Andreelta Turusta sähköSahömä, jos
sa Ilmoitti laskeutuneensa Korpoon
i-aarlstoon Suomen puolella ja ole­vansa
hyvissä voimissa.
iSälhin aikoihin alkoi Andree
suunnitella Umapallomatkaa poh­joisnavalle.
Hän keskusteli asiasta
vanhan tutkimusrotkellijän A, E.
Nordenskiöldin kanssa, teki edellepn
lentomatkoja opetteli ientotekniik-kaa
ja havafaitojen tekoa. Helmik,
13 p:nä 1895 hän esitti pohjoisnapa-matkasuunnitelmansa
TukholmasM
llmatleteelliEessä ja maantieteelli­sessä
yhdistyksessä. Toiset tiede­miehet
innostuivat asiaan, toiset pi­tivät
sitä liian uskallettuna, Andree
teki edelleen valmisteluja. Hän tut.
ki ilmapallojen ^soveliaisuutta, sai
korkeimman lastin määräksi 3,000
kiloa (kolme henkilöä, neljän kuu­kauden
muona ja tleteelllsot instru­mentit)
ja valitsi lähtöajaksi erään
niemekkeen Huippuvuorteh luoteis^
osassa. Andree sai useita suuria lah­joituksia
matkaansa varton Ja kak­si
nuorta tiedemiestä, Nil$ Ekholm
ja Nils Strindberg ilmoittautuivat
mukaan, ilmapallo valmiEtettiin
Lachambren tehtaassa Pariisissa ja
oli se 5,000 kuutiometrin laajuinen
vetykaasupallo. Kesäk. 4 p:nä liS98
kolme rohkeata napatentäJSä lähti­vät
Tukholmasta suurten ihmisjouk­kojen
hyvästelemänä Göteborgiin,
josta matkustivat kaikkine tarpel-ncen
Huippuvuorille. Laiva oll pe­rillä
kesäk. 20 p:nä, pallo laitettiin
kuntoon ja alettiin odottaa' sopi­vaa
tuulta lähtöä varten. Mutta
sitä saatiin odottaa kauan. Elok.
30 p:nä päättyi laivan kanssa teh­ty
kontrahti, Ja kun ei sopivaa tuul.
ta siihen mennessä saatu, pakattiin
tavarat takaisin laivaan ja tultiin
Ruotsiin.
Seuraavana kesänä ryhdyttiin jäl­leen
matkapuuhiin, Ekholmin tftal-le
tuli matkustajaksi ins. knut
Fraenkel. Toukok. 31 p:nä lähdet­tiin
taas Huippuvuorille ja sitten
heinäk. 11 p:nä 1897 tapahtui ilma.
pallon lähtö n.s. Tanskansaarilta
Varusteet olivat niin hyvät kuin olla
voi, innostus ja ennenkaikkea jän­nitys
oli suuri. Matkalle lähteneis­tä
ei kuulunut mitään. Päiviä ku­lui,
viikkoja ja kuukausia vieri
etsiskelyjä toimitettiin — kaikki
Myytävänä ^?
CttEVROLET. .4.oVineu Sedaa
auto, hyvässä kanKosisa.
Hinta $350.00 josta $200. k^-
teen, loppu ehdoilla.
Soittakaa 886, guäbtt^
RotlerV«in^VoIejp(^m
ovat tämän linjan kuuluisia, l a i ­voja.
Viikottais purjehduksia
Nevir Yorkiin J a siellä ulos.
Säännöllinen kulkuyhteys'
Rotterdamista; Boulognesta,. ja
Sout}iamptohista Halifirxiin.
Mainio ylöspito ja palvelus toil-kissa
luokissa.
Konttoreita ja asiamiebit
kaikkialla. <
Kaikkia tietoja vartei^ kä&Q«r
tykää paikallis asiamiehen puo.
lee»i. tai.
on viime vuosina iyylta .Jt^feesta
näyttänyt suuresti lisägntyVKxi
Amerikassa. ;
Sen oireet ovat: Yhtämittafn«n
vatsan kovettuminen . ^ V'iivit^
täinen päänsärky . . , V i j ö ( { ^ , ^ -
teläisyys, yleinen kipu Etyontfalko-tudcaa-^
J^dtnieh .koJidäJlR., V
Tämä tääs, ajäh, mittaani vöi
aikaan&aada verisuonten Ig>lkk!atii-mfsen
ja korfcean verenpaf^een, se­kä
ennjltaij^äisen vianhuuden.
Apteekkari Lignell on hyt vaL'
mentahut lääkkeen siihen nimeltä
"Säppi lääke" No. 83.
Täysi hoito lähetetään postiva-paasti,
hinta $2.50. ,
P. A. L I G N & L L C , Superlor, W ^
—S uom,.ApteeJkli Yhdy«T«Uoji|«»~M
Etuhuone vuokrataan, 2öi Be-»
gent S t . '
K. HOTTI,
Sudbury, Ont......
HAMMASLMfCXRl
punaiset Joukot hy«ckäyksensä Hu-nan-
PudsJaon rautatietä pitkin.
"Vihollinen ajatteli, että me em­me
kykene liyädäiämäan kaupun-nit
Kiinan pimaisen armeijan 8 ar-meijakuntaan.
Jossa nykyisin cn
noin 2,200 miestä. Jokaisella tä­män
armeijakunnan sotilaalla on
nykyisin Jo oma kivääri.
„ ^ . .turhaan. Urheat Ilmailijat olivat
Radimnirikkauteensa nähden ovat j j , , ^ ^ ^ ^ , , ^ Jäljettömiin.
Grosnyin porausvedet huomattavim- •
mat koko maallma.ssa, toiseksi Uh­tan
porausvedet, kolmanneksi Bers-keln
(TDage-stanis-sa), vasta neljän­nellä
sijalla on Heidelberg. Radlu.
min runsas löytjnminen erikoisesti
naftalähtelden porausvedessä ei ole
n^ijkään satunnainen ilmiö. Tiedea­katemian
tutkimusten kautta on
saatu selville, että naftan löytymis-paikat
ovat yhteydessä elämänilmi­öiden
kanssa. Nafta on orgaanisten,
elimellisten aineiden tuotetta.
Vuonna 1923 onnistui eräs odessa.
lainen professori määräämään ra-diumlpaljouden
elävissä kasveissa.
Tiedeakatemia puolestaan on saanut
todetuksi, että elävät organismit
konsentroivat, keskittävät itseeni
radiumia, varsinkin Jotkut suokas­vit
keräävät itseensä radiumia slina
33 vuotta näiden tapahtumain
jälkeen, tämän vuoden elokuun 6
p:nä oli norjalainen geologinen ret­kikunta
tri Hornin johdolla teke­mässä
tutkimuksia Kyltseyn Bäa-ren
luona Frans Josefin maassa.
Noin 150 metrin päässä rannasta
löydettim jäätyneenä ensin vene.
sitten reki Jä erinäisiä esineitä,
joissa oli merkintä "An<Ireen poh­joisnaparetkikunta
1897". Kahden
metrin päässä veneestä oli Andreen
ruumis hyvhi säilyneenä, jäähän
Jäätyneenä, Kahden muunkin ret-'
keläiseh ruumiit löydettiin. Kalkki
ruumiit Ja jeslnefet otettiin pyyhti-läiva
Bratvaagiin.
Löytö on ihmeellisipiä mitä maa-
Ilmassa on tehty.
Plata Tea flöom yli3ä>triim.
25 £ L M ST. WEÄT >
— Puheltn 2488 —
Aaki iitMin 6.3fO—§ lp.
Kruunu- sekä siltatyöt, erik<Hilua
tena. Neuvotti&lq väpa#.
H U O M . ! PÖ
Kuppi kuumää
ja l ä m p ö i s e t rabkt
odottavat teitä
KAHVILASSA .
DURtiAM ST. w. — sugBU^r.
tarjoaa Kuivaa leipää, K-oijppmj^
Limppua, Buisleipää sekä Jnaita
leipomotuotteita. LähetetSSn kftik*
kialle itä-Canadassa. os.: »
512 St. Martin, Montrikj; ^faa^
11 Eim St
KUNTEtHkSTötiUa^ÖirÄ
• ••••••••••• ••"^^^M;,?^