Vapaus, August 9, 1930

              ^ivu 2 — — Lauantaina; elok^9 p :nä; — Sat., Aug. 9,
'1* A A TT C«4c> noauIilMa tjM-lia c!m« n—iTrmtuK OMtrr 8U.
VAPAUS (Ubertjrl
' tt ib» Vott OUic» Del>«M»«>t. 0 « » » « , M tecoai cUm maxut.
C M S I «iS.ertiiia» r»t«*, TSe per eol. inth. «miama efcji»» 1 «
fs^Minu. koattart, ItirMlaopp. j * F«UM» omu» ulo«« El» StrMtOtt.
!>uukäiaan suuremmassa mittakaa- ,sestä maailmankrusista j a on tn-
•Jtitiataui Vapaa*. Box 69, Sodbarr. Ovi.
' rÄ«Ks«':, KooHori I S » /— ToJmitM SJfilT. — Kuiakaappa 23S7V.
' / U M ^ : CKCca Gob Votk. ad/artiaetaeata. ala.) ia»-Kdit<»r 536W.-B<»afataw
lUIOTlJSHIKKAT VAPAUDESSA!
vassa ja osallistuakseen suurem- ^kbis^ ankarat läioäalomluusin
Ikdurissa. A i d ö i ^ ikllhi veKnän
jhinrib^ssa j a ; liikatut^Vabtp on jiu-j^
taniit tuHm£^^ C^bkäkn' köyhiä
ifähliiäreitä: Canadan alHbmpbiili
{^tuotanto on laskenut a t i l ^ i ^ t i . Ra­kennusteollisuus,
on alhaalla. Sa­mansa
määrin Canadan työväenluo­kan
riistämiseen. Bennettin puhe,
ilmoiilaessaan tämän ohjielmansa,
todisti tämän k y l l i n selvästi. Hän
.-anoi:
I "Että meidän Canadassa tulee
I o l l a a huomioon Amerikan finanssi-j
p o l u i j k a n vaikutus canaddl^isii})
aitiUM i>a^« la Mttieiloicaiikaet »k kr,U. 11.00 fcblsia kaitaa. — TilapIbUauttaJias Ja U«MlC I ru-Ila
•M<i::i«eua. * i l i c t c t U T i ilmctatbinu ciakäteco.
- TICAUSHINNAT:
i^.f ' a\fLJI^s4- >> «k- f^-^- ' i*^ — TUraraltatU* U
^ a! k o M ; ! l ^ . - I ok. t>.M: b kk. <3.M j * 1 tl.00.
^uoiiuja t. W, Ahlqvial.
OtiU*, Bcokatora aad Priat^opi Vapaoa Bondlsp, t3m Stx—t.
AU aäU to ba aiUrMMds Vapaiu, P.O. Boa 69, Sadbaxr, Oo».
lo» <t>9 aBllIoiB tahaaaa laa raataaiu aaalmliuaa Llrjee^naa, kbjattakaa'••4aaaaa BIkfcaaa-alaju
parapoaatliaaUa BlotaUii J. W. Akl^riat. Uikkaeoholuja-b
ensin - brittiläisen valtakunnan
sisällä
canadalaisten etuoikeuksien
{suojelemiseen. .,
j Samalla tavalla kauppasuhteis-
1 .-a hritliläisessä valtakunnassa, mei-j
dän cn-simäjncn ajatuksemme on
I luonnidlisesli Canadan puolesta.
l mulia me emme ole sen vuoksi y h i
tään vähemmän innostuneita val­takunnan
etuisuuksien edistämi­seen."
Näin puhuu canadalaihen
por\'ari.
Bennett teki j o i t a i n p e t o l l i s i a l u ­pauksia
"työttömyyskysymykaen
ei olisi tullut mitään. Tässä suh­teessa
ilmeni todella vakavaa vaja­vaisuutta.'
Vaalitaistelussamme ilmeni myös
eräitä toisia vajavaisuuksia, jqistk'
"tm sanottava sana pari. Vaälltkis-telun
aikana eivät puolueen toiset
ryntäykset sajaneet osakseen kyllin
johdonmukaista ja .systemaattista
huomiota, kuten Workerin ryntäys.
toja tiJj^sia tjöläisiä on työttö I jäsenryntäys- y.m. Muutamissa vaa-niänä:
Mpleinma) ^Hi. K;ingiä et- likokouksissa olisi puolueen vaali­ohjelmaa
tullut tarkemmin selos­taa
ja" seurata. Puolueen vaalioh­jelmaa
jaettiin vairi^ ^ort Willia-mm
vaalipiirissä; ja- toiset vaali-,
piirit kuudennen puoluepiirin ain­eella
jäivät miltei tykkänään il­man
puolueen vaaliohjelmaa. Puo­lueen
vaaliohjelman olisi kuitenkin
\ pitänji; saattaa jokaisen työläisen
tä Bennettin puolueet kannattavat
työväenluokan nousevan taistelu-hengen
tukah j u t b l d i i s t ^ . B^nett
viemään vielä pitemmälle liberaalf-h
a l l i t u k ^ i i a l u l l e panemaa fascisti-p
o l i t i i k k a a kbidmthiistipuoltietta
vastaan.
tutkimisesta". Canada kärsii ylei- myys. — D a i l y Worker.
Kapitällsjniri vasta««ta lisään-iJ^^.yö^t^!'^^!^ farmarin luetta-
.. . \ 1 -li- c j •• • . .vaksi, huolimatta oliko heidän vaa-tyy
joka p u o l e l l a . ^ Sodanvaara te-; j-p^jrissään kommunistista ehdo-rävöityy.
Amenkalaisten j a cana- j ivasta vaiko ei.
i|aiaisten .työläiden .yKtenäisy>>i =^ \ • ' . . •-
i m p e r i a l i s t i s l k sbdähVaairaa vas-ta&
ri ny4 eaajih^aii k u m kaskaan
ennen, on pakoUjinen välttämattö-
Voittaaksemme nämä pahimmat
vajavaistiudet ja antaaksemme or-ganisatqxlsen
muodon työläisten ja
^ötätekevam farmänen radikali-
^itumiselle, on vSlttaipätöntä, et-
^ta' jokaisessa puolueen yksikössä
aTfiidytään SYSTB^AATTISEEN
PERiB^O^^AtSEEN taiste­luun
sosialidemokraattista passiivi­suutta
ja -porvarillista yksilölHsyjrt-tä
vastaan,'jotka painavat myllyn-kivinä
meidän jäsentemme kaulas­sa
ja jotka ovat. pääsyinä useimpiin
puutteellminksiin puöhietyössäm-me.
Niitten tilalle on kehitettävä
,peIqtoijta' tqjpiint^a ja oikeaa kol-
>Iek^iivisiä, bolshevistista piiolue-
Hyötä. \ : . .. '
värvätkäämme' jokainen räaikaa-
-lineh typläiiien. ja työtätekevä far­mari
kommunistisen . puolueen jä­senyyteen!
KPm 6:nnen Piirin '
Toimikunta.
kokoontumaaa saa .
etta^ voidaan laorutJ
saada "virkaTapaa>l? x
deitiin kuin s a C S ^J
jossa on ikkuna, vaikka ei muuten
isompi. Ruoka on ollut hyvää, sitä
saa niinkuin ravintolasta ainakin.
Heti ensimäisenä iltana toiset
maisteli vähän liikaa, niin miehet
kuin naisetkin, ja osa miehistä ei! ka eivät u ^ ^ ^
ole jättänyt "piiriä" huuliltaan, vie- | sisälle. KokouksS^
läkäan. Kohtein on ollut koko-1 täviä luovuttaa ^ ^
lailla tyydyttävä. Olemme keskus-! ei oUut niiden v
telleet miesten kanssa (merimies-! ^ siitä ou kova*^
ten) heidän oloistaan. He teke- ^ ' ^ ^ jäi vielä Sk
vät 15—16 tuntia työtä päivässä,
ja osa saa tästäkin reissusta vain ^^Tityikin ankara
?10. Illoin ja aamuin kulkee tar-1 Pfdetäänkö enää iitolw
K . ^ ^ ^ . . ' T . ^ A . I^^^i..,^. f_ » . f^ärtVfX r^n 'rw. . . »hiiliä
(Omalta kirjeenvaihtajalta.)
Canadan vaaleista oli seurauk­sena
entislfä suurempi r i s l i r i i t a i -
Siiuksien uhka kahden johtavan
imperialistisen vallan, Suur-Britan­nian
ja Yhdysvaltain välillä. R.
B . Ben nettiin johtama konserva­t
i i v i p u o l u e voitti enemmistön par­lamentissa
taistelussaan canada-
Jaisten riistäjien suuremman itse­näisyyden
puolesta. " M i n u n har­rastukseni",
sanoi Bennett konser­vatiivien
voittopäivän jälkeisenä
päivänä, "on Canada etutilalla
hfittiläisessä valtakunnassa." Täs­sä
on kaksiteräinen miekka.
Tunnuksellaan: "Canada ensin"
Bennett tarkoittaa, että canadalai-sel
porvarit tahtovat täyttää ensin
omat taskunsa taistelussa yhdys­v
a l t a l a i s i a imperialisteja vastaan.
J a "brittiläisen valtakunnan sisäl­l
ä " ennustaa' lujempaa .liittoutu­j
i s t a briuiläistcn imperialistien
kansaa heidän taistelussaan Wall"
kadun anastajia vastaan sillä edel­lytyksellä,
että brittiläiset avusta­vat
Canadan porvarijuokkaa suu-renipien
voittojen saavuttamiseksi
Yhdysvaltain kuetannuksclla.
Porvaripuolueiden — konserva­t
i i v i e n , liberaalien j a "työväenpuo
uusi t u l l i t a r i f f i tulisi tuottamaan
Yhdysvaltain kaupalle. "Amerika-laiset
tuottajat tarkkaavat suurella
mielenkiinnolla sellaisia säädöksiä,
jotka antavat brittiläisille tuotteil­le
etuoikeutetun aseman j a kohot­tavat
tulleja amerikalaisille tuot­t
e i l l e " , hän sähkötti, " K i l p a i lu
brittiläisten ja yhdysvaltalaisten
Kymmenet miljoonat työlä.lset tie­tävät
hyvin vähän tai ei mitään
ammattiuniollikkeestä. Noin 70 pros.
Europan teolllsuustyijläislstä ovat
järjestymättömiä. 25,000,000 maan­viljelyksen
palkkatyöläisistä ainoal­taan
noin 2 prosenttia on järjesty-maahantuontien
välillä on huomat- ^eitä. Tällä mantereella Rasiassa;
tavasti kohonnut; 216 tavaralajia ja Afrikassa on tilanne vieläkin ya-:
on lisätty vapaatullilistalle britti­läisten
etuoikeutetun tariffin alai­sena.
Brittiläisen valtakunnan
kauppa hyötyv noin §200,000,-
OOO-Ila."
Tämä tapahtui MacKenzie K i n -
n;ln hallituksen aikana. Bennettin
hallitus lupaa pahempaa. W i l l i am
P h i l i p Simms, Scripps Howardin
ulkomaatoimittaja huomauttaa täs­tä
toimituskirjoituksessaan heinä:
kuun 2ii päivä:
"Konservatiivit syyttävät entisen
h a l l i t u g v i r k a i l i j a Bennettin johta­mana
nykyistä l i b e r a a l i h a l l i t u s t a s i i ­tä,
että se on ollut l i i a n hellä-
"mielinert artiörikalaisia kohtaan a i ­kana,
j o l l o i n maan kauppakoneis-loa
murskaa vieras käsi."
Amerikalainen ja brittiläinen
lueen" — vaaleissa esilletuoma imperialismi kiinnittivät huomion-pääjulistiis
olr MacKensfie K i n g in
. h a l l i t u k s e n toukokuun 1 päivänä
hyväksymä, kpstptaciffilaki, mika
' tunnetaan; .Dunningin vapunpäivä-
Tämän t a r i f f in hyväksyivät Kii^-
gir» liberaalit, jotka o l i v a t ' aika-i^
emiDin näyttäneet supsiyansa W a l l -
katua. Tuo tariffi oli kuitenkin
tarkoiteltu suoranaisesti Yhdysval­toja
vastaan j a pääministeri K i ng
hyväksyi sen Suur-Britannian etur
jen vuoksi. "Me olernme käuhtä-neet
hoin $200,000,000 ostovoiman
Yhdysvalloista Suur-Britanniaan",
sanoi pääjninistcri King puhees­saan
Newmark<pirssa, Önt, .heinä­kuun
19 päivänä. Hän ehdotti vie­läkin
läheisempää yhteyttä brittir
läiseii valtakunnan k o n ^ a j a kor-
Ifeimpia tulleja Yhdysvaltoja vas­taan.
Bennett konservatiiveineen
meni vieläkin pitemmälle. He vaa­tivat
ankarampaa tariffia Yhdys­valtoja
vastaan, yhteistoimintaa
S u u r - B i i l a t i n i a n kanssa, mutta it-sBnäisempuä
asemaa Canadan por-t
a r i s t o l l e .
Canada on Yhdysvaltain suurin
ulkomainen markkinapaikka, Amc-rikalaiset
viennit Canadaan nousi­vat
vuosittain n. $800,000,000:iin.
Yhdysvaltain viennit Canadaan v.
1922 olivat $515,000,000; v. 1927
ne -kohosivat $637,000.000:iin ja
V. 1929 $368,000,000:iin. Sitten,
pulakauden seurauksena, viennit
Canadaan alkoivat laskemaan, E n -
simäisen viiden kuukauden aika­na
v. 1930 viennit olivat §311,-
000,000, verrattuna $422^000,-
OOOriin, missä ne olivat viime vuon­na
samaan aikaan. T a r i f f i l a k i hy­väksyttiin
toukokuussa j a maahan-viennit
saivat kuoliniskun.
Canadalaisten markkinoiden tär­keys
amerikalaisille kapitalisteille
ilmenee " N e w York Telegramin"
}i.einäkuun 30 päivänä julkaiseraas-ea
Washingtonista lähetetystä Uni­t
ed Pressin tiedonannosta, missä
^- »anotaan:
" Y h d y s v a l l o i l l a on nyt Canadas-sfl
s u u r e t ' m a r k k i n a t te^äkselle^,
farmivälineille, koneille, automo­b
i i l e i l l e , kemikaaleille, puulle, hii­l
e l l e , petroleumille, raakapuuvil-l
a l l e j a puuvillatuotleille sekä l u ­k
u i s i l l e muille tavaroille. V. 1929
viennit Canadaan a r v i o i t i in $868^-
057,000:ksi, siis 21 prosentin nou­su.
Tämän vuoden numerot osoit­tavat
tähän a?ti laskua, mikä vä­hintäinkin
poistaa edellisen nou-
£usaavutuksen."
L y n n Meekins, Yhdysvaltain
kauppaedustaja Ollawassa, osoittaa
kauppajaostolle läheUämässään
sähkösanomassa sen tuihpn, rainka
sd Canadaan ei ainoastaan yhtenä
' k a i k k e i n tärkeimpänä ulkomaisena
markkinapaikkana, vaan myöskin
raaka-ainelähteenä. j a sijoitusmaa­na.
Yhdysvalloilla on noin
300,000,000 sijoiteltuna Canadas­sa,
ko)me-neljäsosaa siitä, mitä sil­lä
on sijoiteltuna yhteensä kaikis­sa
latinalaisen Amerikan maissa.
S u u r - B r i t a n n i a l l a "on §2,500,000,-
000 canadalaisissa sijoituksissa.
Näiden kahden ryövärimaan välil­lä
on alituinen k i l p a i l u ydlla-ase-masla
sijoituksissa ja canadalais­ten
markkinoiden kontrollista.
K i n g sekä liberaalipuolue edus-'
ti sitä osaa porvaristoa, mikä
kääntyi Yhdysvalloista Suur-Bri­tanniaan
päin. Konservatiivit ja
Bennett taistelevat avonaisempaa
johtoasemaa canadalaisille kapita­l
i s t e i l l e j a suoranaisempaa yhteyt­tä
brittiläisen imperialismin "kuo­lemattomien"
konservatiivien kans-kavampi.
Mitä ön tällöin tehtävä
näiden monimiljoonaisten joukko­jen
järjestämiseksi?
Suurin osa maailman proletariaa­tista
ei ole vielä ollut ollenkaan Jär­jestyneen
liikkeen suoranaisessa vai­kutuksessakaan.
Englannissa' jä Sak­sassa,
jossa suhteellisesti vöimak-,
kaln Järjestyneisyys on meirlcihhyt
sitä että vain noin yksi kphÄSSösa
ovat järjestäytyneet. — Englaimih;
17 miljoonasta teolllsuustjröläislstä;
vain vajaa 5 miljoonaa ovat jä^-;
jestyneitä; sampin Sä^lMStssa; "Sni-dysvalloissa
Ja Canadassa vain noin
10 prosenttia on Järjestjmeitä.
Europan 75 ,'000,000 teollisuustyöläl,
sestä vain noin 22,000,000 on Järjes­tyneessä
liikkeessä, ja sisältyy ^
hän lähes kolme miljoonaa Italiari,
fascistiunioita, kaikenlaisia uskpnr
noliisia, katodlisia, "puolueettopilfi"
keltaisia, kansallisia, y.m: lupim<jl.-
taan ei-proletaarisia Jäirjestöjä. Tä­tä
on aikaisemmin kutsuttu "maali,
man" amräattiunlolllkkeeksi .Jota
Amsterdamin kansainvälinen on e-dustanut,
vaikkakaan eivät läh^-
kääii kaikki nämä europaiaisetkaan
järjestöt ole olleet yhtyneinä siihen.
Tolsissa maissa, kuten Kiin^sa, In-jtlassa;
Eteia-Amerika^sj»,"i»fu.,ip^j^&'
ämmattiunlollike pn hyvin hplldkpä;'
on vieläkin paljon pienempi pro­sentti
Järjestyneitä. Esim. KesÖi
Ja Etelä.Amerikan 20 miijppnt^isest^
proletaarijoukosta vain npitn 7i|Ö,c|op
on Järjestyneitä, mikä nierWts^e n'.
4 prosenttia. Pohjois-Amerikan^ THil
dysvaltaln, Mexicon ja Can&d^i> .37>
miljoonasta teollisuusprpletaati^tä'
vain 4,000,000' eli noin 10 pros. oit
järjestyneitä.
Tolsista maanosista, kuten Aasia,
Afrika ja Austraalla, saamme vler"
läkin heikomman kuvan; Selltiisissa:
maissa kuin Intia; Kiina. y.n>., mla^-
sä ämmattiunlollike kohosi vastaa
sodan jälkeen, järjestyneiden iufcii;
on huomattavasti hplkptopl. Kili­nässä
esim. V. 1925—27 vallan^umo.
uksellisen nousim ajalla j^rj^stpiyt
voimat murskasi Kuomintang^' pe.
tolllnen valkoterrorl verlvIrtäatL
Intiassa on vasta viimeisten vuo-sien
ajalla alkanut työväen JärJes-
Tästä aiheutuu sodanvaaran täytsrminen itsenäiseti esllntymäkn
ja Johtamaan taisteluita; Ainoas­taan
nom *00,000 ollen Järjestäyty­neitä.
Sellaisessa korkealle, kehit­tyneessä
maassa kuin Japani; sen
5 miJj||k)onasta teplUsuust^äisest^;
vain vähän yli kolmpsata^ tuliätta
on järjestyneitä. Ja kuten jo edeliC
mainittu, sadat tuhannet maanVit.
jelystyöläiset on melkein sivuutettu;
näihin sgs^Tcka.
sa.
suurentuminen kahden johtavan
imperialistisen rosvomaan välillä.
Yhdysvaltain kapitalistinen leh­distö
myönsi, että sekä liberaalien
yhtä hyvin kuin konservatiivien­k
i n voiton vaikutus on t u r m i o l l i ­nen
Amerikan kaupalle. Ne pel­käsivät
kuitenkin enemmän kon­servatiivien
voittoa. Torontosta
" N ew York W o r l d i l l e " lähetetyssä
tiedonannossa sanotaan (heinäk.
25 p.):
"Minkälainen vaikutus jomman­kumman
puolueen voitolla tulee
olemaan Ylidysvaltain kauppaan,
on asia, mistä molemmat puolueet
kieltäytyivät keskustelemasta. Po­l
i i t t i s t en tarkkaajien mielipide on
kuitenkin se, että Bennettin voitto
j a konservatiivinen hallitus tulee
olemaan vahingollisempi Ameri­kan
teollisuudelle kuin liberaalien
voitto j a Dunningin t a r i f f i l a in jat­kuminen
j a v a s t a t u l l i l ."
Heinäkuun 30 päivä, heti vaa-
-. Tällaines oa yleinen Jcuya, eikä
r tässä ole ^ vl«fJä läheskään kaikki
liysj^nykset; mit^ OP. oiettava huo-imloön
''Järjestymättömlöri järjestä-onisen"
tunnuksen käytännöllisessä
^teuttanifisesi^ On otattava, luon-inPlllsöna
\&sa& tilanteessa: huomioon
:'yhä> käfjistyvät ItiokHÄvastakphdat
v&nhä4 ammattlimlpllijskeen fas-iCisUsbltumineii.
sek$ tolsaa^llä' Jär-jest^
tmättömien työläisten merkitys
taisteluille. '
Joky aika sitten yallankmnouksel-
Uset aineyselklri pitivät johtavana
tJunhukseiiaäh että; "työläisjoukko^
Olemme antaneet tilaa näinkin
j runsaasti tämän kysymyksen selps-tamiselle,
koskia ndeillä suomalaisella
on vielä huomattavassa nJäärin"
harhaluuloja uusien uniolden p?uu-desta
nykyisessä kansainvälisessä ti­lanteessa.
Näistä hiukan vielä myö.
hemmin.
Toisen kokouspäivän iltapäivällä
esitettiin erinäiset toimintaraportit,
kuten nuorten, naisten, neekecelden
jä tervehdykset erinäisiltä, v?ljese-diistajilta,
Jptka kiikin kohdaltaan
totesivat, että.' ylelsräpprtissa löytiln
asioissa naulan tontaan- Näissä
lllterapprteissa todettiin helkkpudet
ja myönneitiin tilanteen olevan tor
; della niin kärjistyneen kuin se esi­tettiin
tplioeeniJänevän kpii?iteän
rapprtissaMn. Terästeollisuudessa m.
Jen on liityttävä oleviin ammatti-1 m. selitettiin vallitsevan yhtä huur
lunlpihln". JäjcJest^tnättömlä kat-
1 li^yeksuen; Msltettihi heidät
,tÄto|»julsirari^ alneksU^l ^a ko-jMKbgan
' v a i l l a luokkatietoisuutta,
siellä, "ja" täjim t^mi jär;jestymättö-jBoiien
halv^l^Imlen esiintyi inpidän
;qmlssä, i^pmmunistisen liikkeen rl-
• veiss^n. Elähän tb^ellisiius on
ioOTJttätout, e ^ ' nykyisessä" &udes-
\%i järjestyhjättiömät jk "tajcapajui-
'set" iyöl^it lifielp l ^ ^ ä t , edelle'
,apiroatillifigsti "etuoikehjcslen'' poli.
^ i i järjesftsfnplstä' typXäisistö ta,
ilpij^cslilslssa Ja pc^littlslss|a taiste­lluissa::
(ICansainvälisen työtipmäln
ijäiyfeä, ^TOfdsena päivanE^ ^vapun-pä)
iv«Ä^ä, 'iftuiädn' talsteiulpsa^ y.n/
:Eu£opassa. Ja t^Ulä Ha^mUtohln te-räsvaunutyölälsten,
Oshawan auto-itKöl^
l^teni; mpts^gieäteÄ y.»; tais-teljiissa).
" " • ,
i^mihättiunlollikkeen nykyljsessä ti.'
lassä, samoin kuin nykyisessä, kait
iioteh£ Työllisten lilkeiifiväÄ
k ä m p i i ä l l l l ^ yjtnV 'täniä on kysjr-,
;iti'3^ kpmmunätäsen liikkeen jä valr
'löftkiirJtoiUffl^lp Punaisen Ammat-
Itäunlc^den kan^nväliseh ei^des;^:
tmaäillRitUit JoktEdseliä kulmalla. Uu-
(det ttiaäi Jä ttaaiiosat nousevat llllc.
k^j^lieV .Re£)rmlfimi on paljastaniit
itsensä ja käy päivä päivältär voi.
{iÄai*«nateiiääksl
Refbinilstlseh; imlollikkieen faJjcta-
?tl01tumiheh JOE; sulautuminen,' ppr-iv^
ill5feen: valtippn nopeassa tah-
:älssa; pn R^ljflfetanut nUden luonteen
avoimesti työväenluokan etujen; vas­tustajiksi
Europassa Ja pöhlPis-
Amerikassa:. Jotavastoln Kiinassa,
Intiassa, Etelä-Amerikassa Ja' Afri­kassa
refprmlsmi, imperialismin lilfc
.t<^l§lsenä. el Ig^l^ene; lujlttamaajii yal-icutustato,
'jos valLankunipukseilinen
llilffii ikyfche^ suorittamaan sen e-dessä
olevat läheiset tehtävätl
On selvää', että ellemme kykene
voittamaan'^ järjestymättömiä työi.
lösjouk^ja, pleinme kykenemättö­miä
yplt^ingan työyäenlupk^: pr
näinmiä^'. " T ^ ä n takia kysyinys
Jä^^igixhättöniien järjestänilsektä
•ihujfi^pstuu l ^ l ^ k s l ja tärkelm-i
n ^ i ede^äjnmq olevista tehtl^^dstä;
• ^ . . . Keskius.
puolella oli havaittavissa se selvä
radikalisoituminen, joka pairhtul-laan
tapahtuu samanlaisena tem­possa
niin kaupungin t3röläisteh
kuin maalaisraatajienkin keskuudes­sa
ja toisella se, missä määrin
meidiin puolueemme pystyy anta­maan
konk-reettisen organisatorisen
lien jälkeen, ilmoitti Bennett kon- muodon tiille radikalisditumiselle.
Huolelliselle tai^kkaigalle loihti |ijelm^n J4 niuutt^.' vaälikirjallisuntta.
kommunistinen vaalitaistelu Pdijit
William in vaalipiirissä esiin ahia-kin
kaksi selvää piirrettä. Yhdellä
tavan työttömyyden Ja kurjuuden
kuin hilliteolilsuudessakin. Osptet-tiin,
miten on olemassa; hälkämars-slen
mahdollisuudet, miten kyromp-'
nettuhaunet perheet ovat suoras.
tään taivasalla ja miten rptevla
miehiä kulkee Joripssa farmltalols-sa
kauppaamassa Itseään työhön
Tupkapalkalia — ja mlteri monlilft
aliieillä työläiset on ajettu ulos i .
sunnöistaah — miten "näiden hää­töjen
Johdpsta toisilla p a l ^ k u h -
nllla ovat työläiset joutuhiBet päät­tävästi
'vastustamaan perheittensä
taJväsaile aijamista. Miten mpnilla
;^vp^ajiueilla vallitsee suoranatoen
' sisäiiissotatiianne.
Samalla osotettUn käytähnMlsten
esimerkkien, valossa, miten nuofet
jai naiset övät 'mphilla alueilla laa­kojen
yhteydi^ssä ^miibdDstähfeefc lajc-fcolalsten
Isl^ujoukot — Ja mltett
'kaivosyhtiöt' i^ystemaattlsestl pyrkii
' sivuuttamaan täysl-ikälsen työ­iän
..nuorisqtyövpimalla. Miten
ikävuotta vaiiheinhSat työlätSsi
eiirät saa työtä enää ollehkäiän, jo­tten
" Heitä uhkaa perheineen supra-nälhen
nällMkuolema t^kka avbl'-
riieeh talsteluiin nousemtaen.
kplniäs kokouspäivä; kuldtettlln y-leiseen
keskusteluun Ja päätösppn^l-eri
lukeniisfeen. EriKplg^na sllmlln.
pistävlmpönä. seikkana oll havaltta.
vissa se, että yhdessäkään piihevuo-rossa
el yritettykään kaivaa esille
vanhoja ammattlunlonlstien kaa­vamaisuuksia
t^kka porvarillista
läimsiiuttia. kaikissfi piih^feifvtuprols-s^
uhkui taJstelulntoä ja pelotto-muutta
SamällB korbstettUn var-slnaisöi
jasJönryiitÄ^ft tärkeyt-,
ta ja työttömien ja työssäkäypieji
yhteistolminnari välttämättömsryttä.
Tärkeimpiä päätöksiä olivat Järjes."
itön nimen, muutos myöskin öljsrty^
Iäisten toimintaa käsittäviksi selsSr
ilphdeh säännöliisen Ilmestymisen
tak^ainlnen. Todettiin, että ihhan
omaa äänenkannattajaa ei voida a*
jatellakaan suurten Joukkojen mur
•kaan vetämistä, samoin kuhi työt­tömien
työläisten jäljestäminen
muodostuu uniön rakentämiseii tär-,
k^inunäksl tehtäväksi, koska ken-an
5Uiu:l enemmistö käiyp?työl^lstä
monilla alueUla on kpkomum tyiöti
Juyedet eikä hienot slkaarit enem-pSä
ftuin väkljupnjatkaan. Sensl-jaian
repaleilla, laihtuneita, yhteen-puiistetuln
huulin esiintyviä päät­täjäisiä*
reippaita, miehiä ja naisia
jotka eivät puhisseet lihavuuttaan
eivätkä oUfeet muodollisuuksien or­jia:
Tuntui stttä kuin olisi aivan
tutussa seurassa tavallisen kaivos-kylän
tävaliisteh työläisten parissa.
Savukkeita pyydettiin ja tairjottiln
sikäli kun niitä oli. Kokousylelsöi
sellaisenaan muistutti enemmän lii­kekannalla
olPvaa sotajoukkoa, Joka
bn kotpnaan siellä missä on- Nuk.
kuu missä on, pesee, ajaa' partaan­sa';
pienet mattoatävarat oyat aina
mukana, jps niitä: on ollenkaan.
Olihan kolauksen suurta osa sellais­ta:
jpukkoa Joiia "el ole mlt^Hn. me-rietettävänä",
el tiilpj^ elka huvi­loita,
jä jbstä oU elämän karvaat
kokemukset karsineet porvarillisen
muodollisuuden jäljetkln. Tuossa
yleiskuva kokouksesta.
Monta sieltä olisi häiiskaakln seik­kaa
kerrottavana. Joista oli^l' opplä
sekä huvia, mutta ajan vähyyden
VHbkst taataa jäädä kertpmatta. Ikä-vS
setlfka; kun el lehtSmine olleet
hholehliiieet näipl^ tärkeään ko­koukseen
varsinaisen raportterln yh.
teisesti kustantamista. AUeklrJotta-nut
on tehnyt voitavansa muiden
kdiioU^tölden lö^keiiä jä häin ollen
el haluakaan välttää, että tässä ra­portissa
pituudestaan huolimatta o-lisl
edes puolista työläisille mielen­kiintoisista
seikoista mainittu.
• TPovemiisesti:
J. Miller.
kastajat katsomassa, onko puhdas-ta.
Toiset kuuluu merimiesunioon,
toiset ei. Järjestyneetkin sanovat,
että ei unio heitä.auta, jos he me­hevät
lakkoon^, niin on aina uu­sia
tulemassa hilalle. Toiset ovat
vielä sitä mieltä, että jokaisen pi­tää
katsoa omaa etuansa. Jolla­kin
on aivan selvä käisitys asiasta.
Ön ollut matkustajien kanssa kes­kustelua
kaikesta ja onneksi mei­dän;
sakissa: on ollut ykisi tervee­nä
koko ajan ja hän on pystjTiyt
antamaan selvittelyjä oikeassa va­lossa.
Monta englantilaista van­husta
myöntää kommunismin oi­keaksi.
Ilmat olivat alussa kauniit. St.
.Läwrenc^-joki on kaunis ja suuri,
saaria ja kauniita asumuksia ran­tamilla.
Pysähdyimme Quebeciin
3 tunniksi, kävimme katsomassa
Hotelli Shateau of Frontenac, se
on Quebecin suurin hotelli. Voi sa­noakin,
että se oli mahtava. Edem­mäksi
meidän varat ei riittäneet.
taanko ne. Kuului S
ynttaa. ei sirme ^
eikä sinne saa edeT
Siten loppui kokous.
Tämä suomalaisten
pelon tila teki vannaan
hauskan vaikutuksen, fa
huoma.sivat olevan h v T ^
käyttää haaUa onW
i o t a ei ennen ole tarrimj
kaan, ja niinpä h a a l i i^
r a i t t en "\iisaampien- y ] ^
v a l l a liberaalien v a - "^
palvelukseen. Näihin
o l i .saapunut sankat
joukot ja oUeet tyytyvä^
beraaht saaneet kai hyvin
natuk-sen. En tiedä saal
l i s ta edes vuokraa, väaa
rasta, sillä siellä oli oftit'
n a iltoina kaksi suurta
vän syrjiä ja hirveä puiMei
nupiimää. - Voi minnT^^
onnettomia, jotka emme ^
sä osallisina _ olisimme ^
nämä kaikki ja lopuksi vjeji'
l a k k i kallellaan ja kää b
Sanonpa teille Levackin
että siinä saitte nuoHa
varpaita, kun saitte syödä
Loppumatkalla oli myrsky. Sii­lien
saakka oli ollut tavallisen pal­jon
sairaita, mutta myrsky toi toi- -
'saie jo pelon. Itse en ole joutu- hahtuvaa kopasta. Se
tunut yhtään ateriaa sivuuttamaan, ^«'^^aaV-v^vi. .-.»^
vaikkakin ylenantamaan joskus.
Olemme juuri sivuuttamassa Ir­lannin,
mutta käymme ensin See­lannissa.
Toverillisin terveisin — Elsa.
Montreal
Nyt kun alkaa jo rannat näkyä
eikä: en#' heiluttele pahasti, us-iHaJtäa
käi jo alkaa kirjoittamaan.
|Qlehimp nimittäin saapumassa en-iSiil^
äiseen pysähdyspaikkaanr Oree-narkiin,
jonne osa matkustajista
\ Vähän matkastamme. Kun läh­din
Timmirisistä heinäk. 16 p.,
niin en ehtinyt kuin. Porquis Junc-tioniin
sa^kl^ kuW jo Häin jotaip
"hyvän äjarT' merkkiä. Siellä ni­mittäin
lähti tai "tarttui ripoihin';
toist^iiiihent^' ppikaai suomalai­sia
(tuttujakin) ja meitä siirto-tlkläia.
Oli siinä tuttu tai tunter
maton, niin sanottiin — mihinkäs
sinä menet tai mistäs sinä tulet,
^ n ollut ennen sellaista nähnyt,
:jpten se tuntui ihmeelliseltä. Sit­ten
3 suöxnaläista poikaa oli jou-tnnut
poliisin käsiin (kahdella oli
käsiraudat Ja \ oh vapaana) syys­tä,
että olivat maanneet "paksi-kaarassa"
Irpquis Fallsilla pari
tuntia. Pojat joutuivat Häileybu-ryyn;
1 kuukäiideksi. "Piittarit"
kehpit};iv^t heitä piittaamaan, mut­ta
epäonnistuivat^,
]yCpnti;ea3iin pääsin klo 7.30. En (•
ollut siellä kierrellyt koskaan^ jo-ppyän
kuukaudessa ja väliaikoina ten en tuntenut; paikkoja ja siksi
servaliivisen hallituksen paapolitii
kan. Tämän politiikan-muodosta­vat
perusehdot heittävät vain öljyä
uhkaavaan sodanvaaraan. Ne ovat:
1) Yleisen t a r i f f in tarkastus tar­koituksella
edistää canadalaiscn
por\-ariston etuisuuksia yhdysvalta­l
a i s i a vaataan ja canadalaisten
porvareiden teollisuuksien edistä­minen
amcril^alaisten imperialis­tien
kustannuksella.
2) Kaupan edistäminen brittiläi­sen
valtakunnan välillä molenimin-
Kommunistinen ehdokas" sai noin
000 ääntä; konservatiivinen noin
7,000 ja liberaalinen 3,0ÖÖ. Mei­dän
ehdokkaamme äänimäärä ; ja
kapitalististen puolueitten ehdpk-kaitten
äänimäärän välillä on siis
verraten suuri epäsuhde. On kui­tenkin
olemassa eräitä seikkoja,
jotka vertailun tekijän tulee ottaa
huomioon. Kommunistisella puplu--
eella ei ole milloinkaan ennpn ollut-ehdokasta
tässä vaalipiirissä. ^Kun
meidän vaalivaramme riippuivat
tykkänään työläisten ja köyhäin
farmarien lahjotuksista, niin olivat
.ne tästä syystä varsin rajotetut.
puolisena tariffietuisuuksien avul- Me emme kyenneet lähettämään-l
a .
Tästä politiikasta näkee k y l l in
selvästi, että canadalaiset porvarit
astuvat esiin laajentaakseen teoUi-chdokastamme
edes kaikkiin tär­keimpiin
tieolljsuuskeskuksiin, pu­humattakaan
useista va^hpiirin
maalaiskylistä. Me kykenimme la-,
hettämään vain puolueen vaalloh-piirin
äänestyskelpoiselle väestölle
kuitenkin sai ehdokkaamme esirn.
Crooks'issa 10 ääntä, vaikka siellä »hat kuin niitä työläisiä jotka ovat
työskentelevät mikä missäkin tlla^
:päistypssä,
" Suomalaisiin nähden oU havait­tavissa
sen rappeutuneisuuden; vai­kutus
mitä on rivelhlmme vupslkau-
;sla" kylvetty sulkas.. boman. halps-laisten
agenttien toimesta. Jonka
pä^lsältönä on ollut, että ketkään
ttdset eivät tiedä eivätkä pysty mi-hinlöiän
paitsi suomalaiset. TosiasM
kuitenkin on. että meitä yleensä
vaivaa enemmän bpportimismin har.
ei pidetty ainoatakaan kommunis­tista
vaalikokousta. Ja samaten ta
pahtui itionl^ssa muussa paik^sa.
|Tl|Aj^lötset; äpa^tui«at s e & tr
osottavat, että työläisten ja työtä­tekeväin
farmarien keskuudessa öh
käynnissä; sjrvä' radikalisöitumjnien,
kuin myös sen seikan, että tässä
vaalipiirissä on olemassa hedelmäl­listä
maaperää useain uutten^puo-luesolujen
perustamiselle. Ja- uu­den
puoluelpiun' peTustaminen. mer-^'
kitsee kommunistiselle puolueelle
ainakin yhtä paljo kuin muutama
.tuhat ääntä merkitsee kapitali^-
isiiie pupiueiile.
Ottamalla- huomipon laajan tySi>.
tömyyden, saatetaan ilman muuta
liittyneet rivemimme läa-jlstyvän ti­lanteen
kannustamana, eivötl^ vpl
kerskua elämänikäisellä työväen­liikkeen
mukana olollaan. Tätä kan­salaistemme
takapajuisuutta ja sää.
littävää porvarillistumista osottl .se
välinpitämättömyys jolla, suhtaudut­tiin
tähän Amerikan työväenliik­keen
yhteen tärkeimmistä kokouk-
.idsta. Näytti siltä kun sekin vähäi.-
hen Innostus olisi hälvennjrt mitä
Pittsburghin Jä jrmpärlstön työlal-isiliä
vuosi sitte tähän asiaan oli.
: Tätä' väimpltämättömsiyttä todisti,
se ehdoton poissaolollaan loistami­nen
mitä osottivat Pitbstrargtain ja
ympäristön työläiset. Ei yksikään
ollut suvainnut saapua edes koko^
« o n » , . » TO-ii- «sta seuraamaan, lukunnottamätta
J ' ! ! ; ! - ^ ^ " ' ' " r^^^ metaaikaivosten edditajia, jotka oU.
vä± kaikki suomalaisia, saapuneet'
tilaisuuteeni tuhannen mailin piots-^^
t^ .työpaikkansa menettämisen nliäl-^
tpjirissä asLuyat puoluejäsenet - r sa-
'itfaten myös puoluejäsenet mUilia-k
i n paii^akunniila 6:nnessä puQr
lUepiirissä — suorittivat tehti|,vSn-sä
melkoisen hjrvin vaalivaraih ke­räämisessä.
Mutta mikäli vaissinfii-nen
vaalitaistelun käyminen ©h
kysymykaessiä, niin tässä suhtees­sa-
Ruohi^*§Änte» enemmistö' bii,
dievästi: sanoen, nukuksissa. Eiiei
loli^i: ollut muutamia aktiivisis f>P-.
vereita, niin koko vaalitaistejdsta
la.
.. Kokous sellaisenaan jätti innog;.
.tavan vaikutiiksen, joskin puutteel­lisuuksia
oU havaittavissa, jotka jPh"
tuvat köyhyydestä, sillä eihän
tional Kfinos uniolla ole kassoja jk:
;siitä syystä edustajiston suurin osqr
:joutui nnkkumaan haalin perman^
nolla ja tuoleilla. Ei löyhkänyfr ha.
juoksin toveri J^iakkolan perässä
(hän oli; menpss» Suomeen) St.
»Antoine StreetiUe. Jouduin yöksi
eKääseen- snonaaiKläeen "ruuminki-hanssun",
joka ei ollut liian puh­das.
\
Katsellesisani vähän kaupunkia
näin paljon suomalaisia, mutta ei
•yhtäiiii tuttua. Pääkeskusteluna
heillä kuului olevan, miten saada
ryyppy irti.
18 p. menin tapaamaan toisia
m.atkatpvereita. Minä pien yksin
supjmalainen. Toiset olivat ukrai­nalainen,
. 1 englantilainen ja 3
juuttaista, tai yksi lieistä on mel­oin'
englahtilaihen, koska ei enää
muista juutal!»isten kieltä. Kävim­me
heidän lippujensa kanssa ku­vaspa.
Ne ovjat kauniita ja jokai­sessa
Oli- sen paikäH naisosaston
tervehdys. Minulla! sensijaan ei olle
muuta kun paperille kirjoitettuja
Pptt^i^est^ c South Porcupinesta
i,^'>,';SbfeiinÄ.d^^ Timmirisistä
ei: ole: mi;^än, sanoivat, että mi­nun
p i l ^ |kyetaf;itse sanomaan ter­veiset.
Minusta tuntuu, etten voi
sitä tehdä Timminsin naisosaston
nimessä, sillä eivät he oae minulle
mitään antaneetkaan sanottavakisL
Sitten illalla juutalaiset toverit
Kenttäjahlat. —• T. Näistenliiton
su^niaiälseh osaston kehttäjuhlat
oUvat S.j; osaston kentällä t.k. 3
päivä, joita voi pitää tyydyttävästi
onnistuneena. Viestinjuoksussa, jo­ita
oli ukkomiesten ja poikamiesten
jä akkain ja tyttöjen välillä, kävi
tällä kertaa niin että ukot ja akat
voittivat. Kilpailtavana oli Jousen
järjestämät pokaalit. Joista tulee
kilpailla kuusi kertaa, senjälkeen
yolttaijajpukkueet tulee saamaan po­kaalin
omakseen. Henkisestä ohjel­masta
voi sanpa, että naiset olivat
valinneet sen kiitettävän hsrvln, sillä
i täkäläisiin oloihin katsottima oh.
Vjelmä oll mbnipupllnen ja samalla
melkein joka numero luokkahenkistä
omaava. Heti Joukkotervehdys nai­silta
toi selville mitä Joukkoa he
pysit, sampiri tpverltar ivankaan pu­he,
sekä inuut ohjelmanumerot. Pio­neerien
esitys myöskin totesi, etta
meillä alkaa olemaan sitäkin jouk­koa,
kun vaan otet^^an ploneencn
Opetukseen paremmin: kiinni mitä
tähän asti. ori tehty, .ja kasvatetaan
heistä todellisia pioneereja.
Canadan tervehdys. — Kaksi suo-matalista
poikaa, jotka saapuivat t.
k. 5 päivän aamulla Gripsholm lai­van
matkustajien Joukossa Montrea­liin,
saivat heti Cän. terveiset sa­man
päivän illalla. Joutumalla put.
kaan. Pojat olivat ensin nautti-'
neet Montrealissa tarjotusta olues­ta
ja mahdollisesti väkevämmästä-kln
aineesta Ja niin oll tullut pien­tä
kähinää poikain kesken tuossa
lähellä seitseihää, Windsor- ja St.
jäines-katujen kulmassa, mutta pai­kalla
saapuikin pöUlsl Ja korjasi
pojat siivompaan paikkaaan. Seu.
raävana aamuna sai toinen poika
sakkoa puukon kantamisesta 5O.Ö0
dollaria ja kulut sekä häiritsemi­sestä^
mofemmiat pojat saivat 10.00
dollaria sakkoa tai 15 päivää van­keutta;
— sievä tervehdys Canadan
•tulijalsiksi.
si osaston kenttä. — Osaston
kenttä oii ollut tänä kesänä suu-rlUe
joukpme palkka missä ovat voi­neet
käydä nääka,ilemassa luonnon
helmassa-, sekä aina pistäytyä ui-
,massä välissä. Jonkun verran on
•haitannut vain tasalle kauppalan,
mihin alueeseen kenttä kuuluu, a-sett^
mat säädökset uimapuvun
käyttöön., autojen seisottamiseen
tielle kentän viereen ynnä muut.
J^ä' taasen kuuluu tulevan uusia. Nyt
kiin niitä on Osaston puolesta koe-tetu
parma käytäntöön,' n^hi useam­mat
ovat "siitä närkästyneet ja luu­levat,
että se on vain osaston puo­lesta
pirtdlisuutta kun siitä huo-inäutetään^
Sitä se el suinkaan ole,
mutta osaston ön'.pakko ottaa huo­mioon
määräykset j P t ^ se saa pö.
Ulsllaltoksen puolesta Jos aikoo ken­tän
pitää. Kauppala kiin on laa.
tiout sivulakinsa,' niin einme voi
Yksin suomalaisina ruveta niitä
muuttamaan, joten olisi toivottava,
että yleisö joka käyttää kenttää,
myöskin noudattaisi niitä säädöksiä
mitä sinne on laitettu. — J. S.
leipää" se! Entäs sitten ~\
nyt suu pannaan, kun vaaiaL
j a liberaalit kärsi tappioäi?'^
köhän jo passaisi ryh!}!! |
.lemaan, mitä tässä oikein j l
j a kannattaako työläisen
kaan pelätä, jos mielii
puolesta joskuskaan jotai^
PelBtoai
Liittotoimiki
kokouksestal
Selostus suom.
liittotoimikannan koi
tn, joka pidettiin 6
kuuta Sudburyssa,
haalilla.
Puhetta johti V. Vihorilltj
an laati liiton
Ronni. Muita liittotoin
seniä oli läsnä L Laine, P.'j
honen, M. Passi ja 0. EairtiiL;|
K o s k a liiton vakituinen j
j o h t a j a ei ollut voinut
koukseen, niin valittiin
puheenjohtajaksi V. Viiiil^:/|
Sudburyn Kisalle nj55
oikeus muuttaa 31 pnä I
1 pnä syyskuuta aikomanai|i
Lj^¥£tek|ti ^ pelko lyö-saattoivat
läeidät hdvalle "Alber-iö"
(Valkoisen tähden linja). He
pitivät seulaa meille koko illan.
Tarkastitiäne I—-2 luolcan. Kyllä
on ero luokiUa. Heillä kiiltää pai­kat;
meillä ei ole mnuta kiiltävä
kuin peilL Laiva oli aivan Vetä­mättömän
konma- ja meidät vietiin
siellaiseen 4.hengen hyttiin, jonne
juuri sovimme, mutta ei liikkomi-;
:sesta puhettakaan. Saimme kul-
,tenkin vaihdattaa sellaiseen edes.
Äskettäin. tääilä-^vMkissa sat^
tui sellainen' tapaus, että muutamis
suomalaisia, jo&aoUyat useita vuo.
sia puskeneet vh-heettömästi töitä
nikkclikomppanialle;' sakattiin työs­tä.
Ainoa vikä näissä työläisissä näh
tävästl oli se elAä kuuluivat Suo­m
a i d e n järjestöön, "ramä tai)aus
pani monen housut tutfUamaan ja
seuraus oli. että haluttiin keinplla
millä hyvänsä päästä irti ha^tol-ndnnasta;.
kukakin ei toiminut enää
"vimllisesti'' ja kaikö halusivat luo­vuttaa
tehtävät jomekin toisille.
Näin jäi kaälii tehtävät hujanha-ijaaa.
kun el sBtatu ^ e s johtotamnan
Jäseniä bäokooa tekemään selvitystä.
Huvitolmlkmman- virkailijat saatiin
l i s e t urheilukilpailut
s i k s i .
Ylituomariksi mesi
j en B-sarjaan Timmlnsissä'*
e l o k u i l t a hyväksyttiin BolT
tama toveri If. Lepi»
South Porcupinen F"
dotukseen, että liittotra
jos suinkin' mahdollista ; i
K i r k l a n d Laken Jymylle *
17 pnä myönnetyt
hempään koska saman
on Porcupinessa maa- ja
Iäisten teollisuusliiton W_
katsottu voitavan myöntjA,;'
J y m y l l e on kilpailulupa f
ty, niin on se Jymyn"»'
naan. Lisäksi oli Jym^
kirjelmä sihteerin
j o s s a ilmeni, että Jymp>*
ten luovuttava Wlp " ""
sestä tämän kesän
heillä ei ole tilaisnntta
r o a enään ennenk-uin s]
mahdollisesti, jolloin
olisi
mahdollisuus koi
nistua ja menettää
merkityksensä.
L u e t t i i n U. Katajalta
jelmä. koskeva KatajOr
eroittamisesta johtnvis^
j a Soon Vesan suhi
tajaari ennen hänen
ämmrittipainijain kassi
katsottu antavan aiDR,
taa pitempään kirjeen™
Hyväksyttiin liitto™
perustettu uusi urjp
myönsi liittotoimikDn^
koisia vapauksia touao^
den, koska se on W
mannermaasta ja t o i ^
välisestä kanssakäymiset
s y t t i i n myöskin heidän
sa sääntöehdotus. _
Mestaruusmitallien
v i on ja luonnoksen &
jätettiin L. Laineen
tehtäväksi.
Keskustehiin na^e»
pukujen yhtäläistyt
dotuksia olivat
sa, Montrealin Jo«^;,
Ilo ja Toronton W .
sin Ilo j a Soon V ea
harmaan kannatta,
punaisen kannalla,
ei vastusta harmaa
t o n Y r i t y s oli taas^
kannalla. L " * ^ ! ^ ^ -,
siirtää asian kasitte.?» .
kokoukseen.
Päätettiin tiednst^.
dalaiselta T. ^.}^^
kuun konventeoDöt»
mikä on ^^^y^^^^
merkkejä, v a i i j » ^
simmäinen kerta i '
kuuta j a ^^m.
kuun 30 p:na,
itse hommaamaan
•^i^^iX,