Vapaus, May 29, 1926

              Sivii2 ' . - ' Laniaiitaina,.toiikok. 29 p;iia--Sät, May 29,4926 - - \
NrX'' ? Jteadan momalsisen ty3v8est8ii Jioenlcanoattala, iline«>
.^^EI' ^ tST ^»»layBsa, Oat, joka tiistai, torstai ja lanantaL
& G. NEIL.
T o i m i t t a j a * :
>RVO VAABA
VAPAUS (Liberty)
-TÄe önly organ bf* Finnish W«A€r8 ID Canada. Pnb^
lUied in Sndbnry, Ont., every Taesday, Tliorsday and
at the Post Office Department, Ottawa,
00 seeond ctass matter» > ' .
TILAUSHINNAT:
Canadaan ylcsi vk. «4,00, pooli vlu f 2.25, Icohne kk.
41.60'ja yksi kk. 7Bc» -
'Ij^dysvaltoihin Snomeen; yksi -Sk. $6.50, pooli vk.
f ».00 ja Icolme kk. $1.76;, .
* 4 Tilaafcaii^ joita el f<eurui riha, ei tu^la lahettamSän.
yaitsl • asiamiesten jcfll» on takankeet.
7,
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Nafniäilniotakset $1.00 k<rta, ^2.00 kaksi kefHaa.
Avfoliittoonntenoifmotokset 60e palstatuuma.
Nimenjnantosnniotakeet 60c kerta. $1.00 3 kertaa,
.Syntymäilniotqkset $1.00 kerta, • $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotokset $3.00 kerta, $3.00~kaksi kertaa.
f. ^Dol^manilmotokset $2^00 .kerta, $60c lisSmaksn
tHtostaoseelta tai molstovarssyltä.
c ;HaInta'antiedot ja osoteilmotokset 60c kerta, $1.00
toImeker£aa.
lXilupSlsilmottiijien' ja-flmotnsa^
dittaessa, lähetettävä ilmotoghinta etokateen.
Tiistain lehteen aijotat ilmoitnkset pitsa ölla kont­torissa
laoantaina, torstain lehteen tiistaina ja läaantain
yirteen f^i^t^taina kgUo 3. . ' - - . ^
/ General advertising rates 76c per col. inch. *Mi-
«moni, cbarge^ for single insertion 76e. The Vapans
t« tbo best advertising mediam among the Finnish
t^eopte in Canada.'
iiVapauden konttori ja toimitost Liberty ;B1dgLorne
S t Poholin 1088. Postiosote: Box 69,' Sadbary, Ont.
jios ett|$ 'mil*«in taliansa saa vastaosta*. ensimSiseen
Uijeeseenne; ' kirjoittakaa^^'^^' n
fersbonalUsella ninifiUä.
. > - X V. KANi^^STO. Liikkeenhoitaja.
— ' ' I I ' .. I ' '.' ' s^'
H:"
j r
! t
•N
s
- Okomäalfiissy^iityi^teii työläisten
puolustaminen
^ i' Meytervehdimme sitä tosiasia^, että Canadan työ^
puolustusliitto on^ryhtynyt'puolustama
' tyoväeaja maanviljelijäin ^ t^mppeliyhdistystä kapita-listil^
diston/tprovokatorisia hyökkäyJcsiä ^v^
suu! puolueemme pää-äänenkannattäja-toimituspal&toil^
. laan kosketellessaan yotsikossa 'mainittua kysymystä.
Xskeltäin julkaisi «ManitobaFree Press» sarjan ^^^^k^
^tuksia/joka oli täynnä valheita ja jonka ilmeisenä tar-kotulcsenanäytti
o^een'hallituksen yllyttäminen :SortO'-
toimenpiteisiin : edellämainittua: järjestöä' vastaah.'^^^^^'!^
rainalaiset^fascistiset ja' nationalbtiset ainekset ja' val^
ko%:fi'artiIaisety joita -suututtaa canadalais
työläisten;'' ja 1 maanviljelijäin
paoldIe^ovat;vkaiken: todennäköisyyden (mukaan olleet
vaJbittamassa 'kapitalistilelidistöön tämän hyökkäyksen
tekemiseksi.'^ > . ' , < ''
» ^ l^ta seurasi"tavanmujcainen parjaust^lva.
jäisten itemppolijärjestöä-syytettiin^^^^l^^
jaostoksiii, Kommunistipuolueen jäsenenä tai jaostona
/ oleminen^ ei ole.? rikollinen teko. On 'totta, että kom-
" munbtippolueen yhteydessä oleminen: osbttaa kunnioi­tettavaa
luokkatietoisuutta j a tietoisuutta yleensä. Mut*
ta tosiasiat ovat'.tosiasioita. Me.olemme ylpeitä saa­dessamme
N julistaa/useiden satoj|en: i ukrainalaisten kuu-
\ luvan ^puolueeseemme. Mutta' «Labor-farmer Temple»-
järjestö on kommunistipuolueesta ^riippumaton työläis­ten
ja'maanviljelijäin jouikkojärjestö.Se'suorittaa. ar!-
I vokasta kulturellista! ja valistuksellista työtä ukrai
kielellä ja Jos militantit^ edistysmielisetfovati vaikutus­valtaisia
tässä järjestössä^ niin tuntuuv heidän vaikutuk-
' ^sensa siinä aivan; samalla tavalla kuin: ammattiyhdistyk­sissä
tai «muissa Joukkojärjestöissä.
Mikä kapitalistilehdistöä suututtaa on se, että järjes^
tön kulti^rellinen ja valistuksellinen työ 1 iittää s^n jä-senistön^
:canadalaisen työväenliikkeent puolelle /ja k a ­pitalistista
riistoa yVastaan. Tämä me^^
isk3ia kapitalistisille: suunnitelmille ukrainalaisten ja
Jnniden ulkomaalaisten «canadalaistuttomisesta». : «Ca-iiadalaisuudellax>
kapitalistinen lehdistö j a sekaantumis-haloisetja^
Mvytt^ät isänmaalliset järjestöt tarkot-tavat
kuuliaisuuden <ja'uskollisuuden' opettamista vhllitr
sevaa kapitalistista järjestelmää kohtaan.-; He haluavat
«höyryjyrätä:»' ukrainalaisia työläiisiä j a tehdä heidän
nöyriksi r kapitalististen 'politikoitsijain' seuraajiksi ja
orjiksi.' - Ulkomaalaissyntyisten työläisten: puolustami-
' nen;tulee:siis Canadan työväenluokan ja Canad^ työ-väenv
puolustusliiton yhdeksi tärkeimm^i tehtäväksi.
Ulfcomaalaissyntyisten työläisten puolustaminen vainoja
va^an: on;puolustusliiton perussäännöissäkin määriT
telty yhdeksi sen tärkeimmistä tehtävistä. Tässä työssä
liitto tulee epäilemättä saamaan maan jok^tisen työväen­järjestön',
kannatuksen; Ontariossa, -West Torontossa j a
-Conistonissa, ofl hiljattain saatu esimerkkejä siitä puo-
JueellisQudestaj mitä viranomaiset, ukrainalaisten mus­tien
j a -.vanhoillisien ainesten yllyttäminä, harjqttavat
• ukrainalaisita Farm^r-Labor Temple-järjestöä vastaan.
Näissä ^paikoissa ovat: viranomaiset kieltäytyneet antol-
-masta lupakirjoja yleisiä kokoontumispaikkoja varten.
Tuonloinen toimenpide on kokoontumisvapauden ja
työväenjärjestöjen - toimintaoikeuksien sortamista. Jär­jestö
on niaanlaaj uinen j a omistaa kokoontumishuonei-l
a kautta Canadan. Etkä viranomaisten taholta ole yri^
tettykaun samalla tavalla sekaantua vanhoillisten uk-
. rainalabten asioihin. Työväestön täytyy vaatia^, että
edistysmielisten oikrtunalaisten työläisten ja' maanvilje-.
Iijäin asioihin sekaantiunisten ja näiden aiheettomaih
V vainoamisten täytyy loppua.
Passaicin lakon vaiheista
Samalla aikaa, Jam Passaicin Idckolaiset taistelevat
' mylJyparoonejä vastaan, ovat: he nostattaneet tunnuslau-
'seen ktttomatehtaiden imionisoimisdcsi sataprosenltisek-
«LXakon alussa ainoastaan osa työläisistä kuului uni-oiden
jäsei^ryteen, nmtta lakoA kestaessa^^^-b
työläisiä liittynyt muoon.. Nyt pidetyissä
tekouksissa ja lieidan^ehtisessaan^;
letin», pamostetaan,viholaisten^ :u &1iittymise;pi
välttämättömyyttä.^^ V
taan sataproiienttinen unionisoitnminen..- )
Lakon kestäessä^ on lakkolaisten kannattajajouUo»
jatkuvasti .V. laajentunut, v Uuden - Englanm^ kutomaldes-ktdffiiss^
on myöskin toimeenpantu keräyksiä lakkolais-
,ten avustamiseksi." On kerätty listoilla ja käyty työläis­ten
asunnoille. ^ A i n o a s i ^ mnrto^osa avustuksen
saatu A. F. of L. liittoon kuuluvilta uhioilta. Enem-män
kuin ^ prosenttia avustuksesta saadaan keräyk­sillä,
Worker8puolueen jäsenten ja: »ympatiseeraajien
keräämänä. Keräyksen yhteydessä joudutaan juttusille
työläisten kan^^v:Puhutaan lakosta, palkmil^
ta ja unionisoimisesta. 'Sillä on laaja vaikutus työväes'
itöön, mutta erittäinkin kutomateollisuuden työväestöön.
'Lakkolaisia on edelleenkin; avustettava, sillä- lakon
varttaminen merkitsee^palkianlaskuliikkeen lopettamista
myöskin Uuden Englaimin myllyissä. : Passaicin lakon
avustaminen 'on;voimäkas: ja tehoisa^yhteisriM
muoto. ' - Jokaisen työläisen on alttiivisesti suhtaannut-tkva
siihen. , ,
' >Passaicin/lakko on vpaljastanut myöskin yhden
pitalistisen järjestelmän liäECsalaisuuden.vNa^ kuto-^
mateollisuus on suojattu korkeilla suojelustulleilla,
mutta siitä huolimatta teollisuuden työväestä^ on poljet-turkurjuuteen...
Työväestö' elää suoranaisessa näänty'
myksessä:;' .Kahdestatoista kahdeksaantoista; dollariin
yjikkopalkka, nykyisten relinkustannusten' aikana, New
Yorkin kaupungin laiteilla, ei< ole muuta kuin nälkä-palkka.:'
Mutta ^iitä huolimatta kutomayhtiöitten voi-totirvat
tolkuttoman suuret.:T^
tää lakkolaisten i komitea hyväkseen, yaatien ^ senaatin
tutkimustarkutomateollisuuden ja sen hankkimien voit­tojen
suhteen. Fed. Pressin to^ittaja! kertoo, että
Frank P.'Wals lalkko-labio^,
On uudelleen ilmottanut palaavansa WashingtOT
niin, tarkotuksella vaatia senaatin komiteaa kiirehti­mään
tutkimuksen toimittamista.
Tekstiilitehtailijat vastustavat tutkimuksen toimeen­panemista.
Jerseyläinei^^ senaattori Edwards koettaa
sivuuttaa ^tutkimusvaatimuksen, väittämällä, että laldcb
on kommunistinen joukkonousu; Väite menisi mukiin
tehtailijoiden ^piirissä, mutta työväki yleensä ja kulut­tajat,
jotka joutuvat maksamaan korkeita** hintoja vaa-tetustarpeistaan,
ottavat vakavasti tutkimusvaatimuksen.
Tutkiminen paljastaisi tekstiiliteollisuuden etuoikeu­tetun
aseman,, jos; sellainen saataisiin suoritettua. Tut­kimuksen
valmistajat osoltavat, että työläisille jakse­taan
nykyisen McCunber-Fordneyn. lain kestäessä pie
nempää palkkaaj; kuin :sitä ennen,- jolloin tullitariffi
oli pienempi. V. 1921 maksettiin tekstiilituotteitten
arvosta palkkoiria työläisille 21.2 prosenttia, jotavas-toin
vuodesta 1923 lähtien on työläisten »palkkojen
osuus ,rajott|inut 18.4 < prosenttiin. Keskimaäräinpn
•palkkojen osuus kaikissa teollisuuksissa vastaavana ai­kana
on 23.6 prosenttia. Ainoastaan Mellonin kontrol­loimassa
ai uminimniteollisuudessa.^ ovat työläisten; pal­kat.
lUin - alhaiset, kuin tekstiiliteollisuudessa.;
Vertailun vuoksi mainittäkoonr että puuvillatehtaissa
oli työläisten keskimääräispalkka 844 dollaria vuo­dessa,
ja villatehtaissa $1,205, jotavastoin metalliteh-taissa
oli työläisten palkka '1,329 dollaria vuodessa.
Jahka tutkimukset ennätetään suorittamaan, niin tulee
niiden kautta paljastetuksi;ne tavattomat 'olosuhteetj
joissa kutomateollisuuden; työväki työskentelee. Sen
kautta voidaan kiinnittää työläisten huomiota järjesty-raisliikkeeseen
ja kohottaa työläisten järjestetty rinta­ma
-kutomaparoonien tavatonta riistämistä vastaan.
Neiipstoveiiip 4 v - todelfisfliF
des^ taloedeffista hjttnnitä :
• . P R ^ F . SMIRNOV'SELOSTAi^ TILANNETTA^
Kulttuuriin merkkimiehet f ascis-mista
Pariisilaisessa oikeusjutussa: kahta kommunistia vas­taan,
joka^ laajentui suurisuuntaiseksi fascismin ja työ­väenluokan
vapaustaistelun väliseksi kaksinkamppailuko
si, esiintyivät myös Henri Barbusse, Romain Rolland,
Severine y,m. Nämä korostivat, että fascismi on; por­variston'
radcalaismaineii taistelujärjestö työväenluokkaa
vastaan, taistelujärjestö, jossa yhtyy kaikki taantumuk­sellisuus
pankkiireista ja militaristeista Rfrkonmiehiin
asti. <Se on vanhan järjestyksen raaka nousu uutta
järjestystä vastaan.» «Kaikki yritykset fascismin syö-vyttämiseksi
Ranskaan ovat rikos. Rikos vapaanajat­telun
Ranskaa vastaan. : Rikos vallankumouksen vapaa­ta
,kansaa vastaan. Rikos hengen vapautta 'vastaan.»
«Fascistinen hallinta on inhimillistä omaatuntoa, alen­tava.
Se käyttää valtaansa kaikkein pyhimpiä vapauk­sia
polkien ja turvautuen valheeseen jaTcauhuun.»
Amerikalaiset sijotukset
europalaistcn vakain arvopapereihin ja laitoksiin nou­semat
suunnilleen 55,411,000,000, Yhdysvaltain kauppa-departementin
ilmotuksen mukaan.
Ennen sotaa oli useilla ulkomaisilla valtioilla' ja
korporatsioneilla suuria sijotuksia amerikalaisissa teol­lisuuksissa
ja hallituksen orvopapereissa. Nykyään on
asia aiyan päinvastoin. ^
V. 1925 ^^livat amerikalaiset ulkomaasijotukset $4,-
550,000,000. V. 1924 olivat ne $3,717,000,000. V.
1923 $3,345,000,000. j
Suurin osa amerikalaisista sijotuksista nykyään ovat
curopalaisia. Nykyään sijotetaon enemmän ja- enem­män
pääomaa Latinalaiseen Amerikaan, Canadaan j a
Aasiaan. Viime, vuonna saivat amerikalaiset sijotuk-sistaan
korkoja $270,000,000, arvioi kauppadeparte-mentti.
I Tukhbhna,. 5 / y . — "Pplitiken":
^n porvarislehtien uutisten johdos-iä,
j o t k a Icoskevat "hirvittäyää krii^:
.siä Venäjällä", kääntynyt jVenäjäri
valtiopankin / Tukholmassa / olevan
valtuutetun, ; p r o f ; 'Smimo^vin puo­leen.;
S.' o l i ennen ; vallanKumonsta
finanssitieteen prof. Pietarin " y l i -
-opistoss^ j a f-samalla virkamiehenä
silloisen valtiopankin ulkomaisessa
osastossa;V ;Vallankumouksen jäl­keen
- on ' liän >myös herkeämättä. /toi­minut
valtiopankiit /palveluksessa^
samalla kun.. «n asiantuntajana r o l -
l|it e r i komissionien jäsenenä; ^knten
esim.'^Suomen' j a ,^Venäjän välisen
rauhansopimuksen 'täytäntöönpano-;
koznissipnissa j.n.e.
Prof. Smirnov selitti, ettei Ve-:
näjällä oltut; lainlcaan mitään f kriisiä
sanan tavalli^Esa mielessä: . Neu­vostoliiton
talouselämää haittaavat
vaikeudet leivät ole sitä laatua kuin
yksityiskapkalistisen talouden -krii-;
sit. Tällaiset' merkitsevät tavalli­sesti
- romahtavia hintoja, l«ollisuus-;
tuotannon -, vähentymistä j a : puuttu-j
'via menekkimahdollisuulcsia 'väestön!
vähentyneen ostokyvyrf^takiaj lisään­tyvää
'.tySttömyyttä, kauppa- j a teol--
lisuuslaitosten •, vararikkoja - j.n.ei«>
Useimpia - näistä ilmiöistä .voidaan;
tuskin ; havaitar Venäjänr /taloudelli­sessa
elämässä. -
Neuvostoliitossa on 'viime aikoina
voita''panna.^merkille kauppaa, j a
teollisuutta' koskevaa nousua seuraa-
•vine seurauksineen: korkeita tava-rähintoja
j a eräiden ta'varalajien
puutetta, teollisen tuotannon -ja'
Vaihdon 'vlisääU'tymistä, määrättyä
luottolasajentamista j.n.e. Kuntä-män
nousen edelleen keliittyminen
e i , vastaa maan tosiasialUsia: mah-^
dollisuuksia,: mitkä o^at pienenty-r
neet. läJjanyiennin vähennyksen j a
sen ; k a u t t a raj ottuneen raaka-ainei­den
jatuotantovälineiden tuonnin:
kautta ulkomailta, on paraikaa r y h ­d
y t t y , määrättyihin ^oimenpiteibin!
tuotantonousun liian nopean tahdin
hillitsemiseksi' j a kaikkien talouselä=
. män "seri haarojen saattamiseksi t a - '
sapainoon.
<• '*
EpSsuhtaisuntta: maanviljelyksen J£k
' tecJIisuuden kehityksessä
, Neuvostoven^än talous^ ' j a . f i -
nänssielämäii ..Useimpien ; viime a i ­kaisten
vaike^.ksien - pääsjryhä on
epasuhtaisuus "maanviljelyksen ja
teollisuuden kehityksessä' vallanku­mouksen
jälke^en^v Tämän vuoden
alassa . oli^ teollisuustuotanto saa'vutT'
tanut 95 p r o s . . ' j a maan-viljelystuot
tanto 91 pros. sodan edellisajan t a ­sosta.
Vaikka monien.teollisuus- ja
maanviljelystuottleiden suhde on ny­kyisin
jokseenkin sama kuin ennen
sotaa, tapahtui ''Vallankumouksen
•jälkeen suuri muutos: finanssiase-massa
j a maataviljelevän väestön
ostovoimassa, johtuen tämä neuvos­tovallan
harjottamasta politiikasta.
Aikaisemmin oli talonpojalla. ollut
suuria menoja V valtiolle, tilanher-;
roille j a maanviljelyspankeille, min­kä
kautla heidät pakotettiin myy-määri'
tuotteensa ennerf aikaa, otta­matta
lukuun,: olivatko markkina-,
hinnat suotuisat taikka ei. Heillä
täytyi olla määräaikaan rahoja, ja
tulivat sen t a k i a kahdessa mielessä
nyljetyiksi. Nyt.;on;asema' toinen.
Talonpojilla ei ole suoritettava-naan
mitään menoja pankeille taik­ka
tilanherroille.^ Heillä on jälel ä
vain veronsa . valtiolle, mitä veroa'
toissavuonna vähehnettiin::ei vähem­mällä
kuin 40f< prosentilla. Tästä
seuraa, että talonpoika on taloudes­saan
tullut vähemmän riippuvai-sejcsi.
Lasketaan, että talonpoikain me­not
ovat noin 800 miljoonaa, ruplaa'
pienemmät yrkuin--' ennen vallankur
mousta. /Maataviljelevän väestön
ostovoiman kohonta on synnyttänyt
suuremman teollisuustuotteiden k y ­synnän.'
iVaikkaVenlljän teollisuus
on 1925 kohonnut 60 pros. edelli-.
seen vuoteen verrattuna, ei t e o l l i -
-nen tuotanto saata .toistaiseksi tyy­dyttää
talonpoikain kohonnutta .os­tokykyä.
\ Täten on Venäjällä syn­ty
nyt tavaranälka, j o n k a heijastuk­sena
ilmenee korkeammat tavara--
hinnat, varsinkin -mitä .tplee vähit-,
täishintoihin, j o i t a on ^ vaikeampi
säännöstellä valtioelinten taholta.
Väestön ostovoima on . kasvanut
tavattomasti .•
Maata'viljelevän väestön ostovoi­man
lisääntymisen ohella kasvoi
myös kaupunkilaisväestön ostovoima
voimakkaasti teollisuustuotannon }a
vaihdon noustessa/ mikä ostovoiman
lisäys sekin johti suurempaan teol­lisuustuotteiden
kysyntään j a tava-ranälkään.
Teollisuustuotannot- voi-:
makas kohonta lisäsi 'viibe -vuonna
teoUisuustyöläisten: 1 u k u m ä ä r ä ä.
450,000:11a, samalla kun työpalkat
lisääntyivät 15—20 pros. /
Hyvän sadon johdosta herasi v i i ­me
'vuoden syksyllä, toivorikas mie­l
i a l a -kaildssa' piireissä, -mikä
k u t t i viljanvientisaannitelmiin, sa--
moiU: k u i n . tuonnin j a : teolUsunstuo^.
tannon: .' laajeniamissnannitelmiin.
Tämän toivorikkaan ^mielialan joh-^:
dosta ; myönsivät ^pankit .suurempaa
luottoa teollisuudelle j a . maan'vilje-^
lykselle, jotka olivat »muodostaneet
nousuliikkeen aineelliset edeDytyk-^
set; : - Sittemmin : osottautui ; kuiteur:
Idn, että sato k o i t u i ; arvioitha pie-;
nemmäksi/ mistä johtui, etteivät ta^
lonpojat ? myyneet 'viljaansa n i i n nor
peastf : k u i n , o l i suunniteltu; - K un
eivät he. tavararuplan 'vuoksi olleet
tilaisuudessa- hankkimaan kaikkea
mitävhalnsivat, kä-viväl he halutto-i
mämmiksi myymään 'viljaansa. >/
Siinä - y k s i selitys "viljanvieniUn
rajottamiseen.; Mutta samalla k u n
vientiä täten rajotettiin: noin 30
pros.,_ on myös ; tuontia vähennetty
noin 33 pros.j niin että kauppa-balansa
osottaa täten noin 100 m i l ­joonan
ruplan -ylijäämää. - vTämä on
myös hallituJ^en täsmällisen tahdon
mukaan välttämätöntä- osin raha-kannan
arvon ylläpitämiseksi j a vai-;
tiopankin kulta- j a valnuttareser-^
'vin kohottamiseksi, osin v-Ulkbmai»-
ten sitoumusten suorittamiseni
'määrääjällään. : Ja k u n rajotettiin
raakä-aineiden ja tuotantovälinei­den
tuontia, myöskin rajotetta-^:
va teoUisuudeir laajentamisen ^ tah­t
i a . ' • ' :
• Ero Venäjän ja mniden maiden ~
. kriisien välillä
.. On ' olemassa vain 'vähäpätöistä
yhtäläisyyttä Neuvostovenäjän kon»
junktuuriliikkeen j a maiden maiden
vastaa'vien liikkeiden välillä. 'Suur­teollisuuden,
- - kuljetuslaitoksen < ja
pankkien kefekittSminen valtion IsZ.-
siin, ulkomaankaupan monopöoli,
valuutl^asäännöstely j a hintain jär­jestely
valtion taholta muuttavat
Neuvostoliitossa; juurtajaksain ta­vallisen
konjunktuurikehäii. Kapi­talistisessa
' maassa olisi nousukon'^
junktuuri kehittynyt hitaammin ja
jatkunut: parisen - 'vuotta, kunnes
kriisi olisi saapunut nopeasti tuo­den''
tullessaan talouselämän j a var­sinkin
raskaan teollisuuden 'vuosia
kestäväi\^ .painostustilan; Talouselä-'
män tärkeimpien haarojen keskittä-.
misen perusteella .kehittyi konjunk-tuuriliike
Venäjällä nopeasti ylös­päin
johtamatta mihinkään äldlli-seen
luhistukseen. Sosialistinen ai­nes
Neuvostoliiton talouselämässä
sallii' valtion • nopean - "väliintulon
ajoissa^ .minkä kautta talouselämä
saatetaan tasapainoon ilman äkillis­tä
kriisiä j a uhreja teollisuustuo­tannon,
• ulkomaankaupan j a hintain
välillisen taikka välittömän sään­nöstelyn
kautta. Kapitalistisessa
maassa tekisivät lukemattomatkaup-pa-
j a teollisuuslaitokset vararikon,
eivätkä voisi: suorittaa velkojaan ul­komaille,
kuten nähdään osin Buo-lassa
j a Saksassa.; Neuvostovenä-jällä
vastaa valtio kaikista" laitoksis­taan
eikäj, salli, ettei "näiden sopi­muksia
ulkomaille pidettäisi. Ja e i -
itä Venäjä täyttää, velvollisuutensa-,
siitä voivat.- neuvostomaan ulkomai­set
hankkijat antaa todistuksen.
, Lisäksi on korostettava, etteL oi-:;,
keastean voida puhua mistään'Neu­vostovenäjän
tuotantokriisistä. Ve­näjän
tuotanto ei näet ole pienen­tynyt.
, Teollisuuden laajentamisen
tahti - o n vain' hidastunut. Mutta
sittenkin lasketaan. tuotannon tänä
vuonna kohoavan' 30 pro^.,^tuotanto-välineiden
tuotannon 43.7 pros. ^ a
kulutustavaxaiir tuotannon 28.4
pros.,.' mikä' on täysin -vastakkaista
tuotantokriisille jossakin kapital|stir
sessa maassa. Tämä osottaa,^ että
tuotannon lisäys raskaassa teolli­suudessa,
joka merkitsee sosialisti­sen
talouden .rakentamisen i^rus-taaj
on suurempi kuin lisäys ke­veässä
teollisuudessa., ^ ^ ^ ^ ^ r ^ ^
Nenvostohallitns e« halaa kiristää
talonpoikia
• Olisi suhteellisen helppoa torjua
useimmat edellämainituista vaikeuk­sista,
j o s haUitus tahtoisi pakottaa
talonpoikia myymään -vilji^ansa suu­remmissa
erin ' j a alempiin J i i n t o i -
hin, mihin 'viranomaisilla, olisi tar­peeksi
pontta. Mutta neuvostohal­litus
ei mieli turvautua t s a a r i h a l l i -
tusten menettelytapoihin. /Neuvos­tohallitus
. pitää • horjumatta kiinni
liitosta "talonpop^ain j a työläisten
kesken eikä . tahdo huonontaa t a ­lonpoikain
parantunutta asemaa,
äen vuoksi ryhdyttiin talouselämän
tasap^noon saattamistoimenpiteisiin
-vahintroittamatta talonpoikais- ja
työtätekevää j 'väestöä. Sen 'vuoksi
sovellutettiin ensin ulkomaankaupan
ja" tuotannon laajentamisohjelmat
maan mahdollisuuksiin^ j a sitten
r y h d y t t i i n harjottamaan tarmokasta
hintain hnojentamispolitiikkaa, mik^
käsitti myös. Inotonrajottamisen sel­laisilta
kauppa- j a liikelaitoksilta,
jotka'eivät voi -vastaavassa määrSs-sä:
kolnttaaltnotantoaain. Knn:'fiUi-dotaan
saattaa maksuvälineet j a ,'to^
d d l a .käytössä .olevat -ta-varamäarät
tasapainoon -keskenään, o n kohotet­tava^,
rahansrypa, I j o t t a 'työläiheh^
saisi''' palkkansa ' topra^^Tfll^i^y^ga ar­vossaan
j a talonpojille kävM;' hei-'
-pommaksi hankkia .teöllisuustnot-;
teitä.
Samalla tavoin^ponnistetaan'kaik­k
i voimat ieolli^ästuotteiden määr'
rän kohottamiseksi,' jotta' voitaisiin
-^djrttää iavaraaälkä; ; ; ^ n ' N e u ­vostovenäjän
on ; i tässä vturvandut-tava
omiini mahdolliscul^iinsa-rv:ja
kapitaalimuodostuksiinsa^^ on ,se. p » ;
kotettu •harjottan^aan;:Säästäväisyys-politiikkaa.;:
Neuvostoliif;to ei,;saata
sallia, että /Siitä tulee agraarisiirto-:
maa^ joka: olisi taloudellisesti riip-^
puvainen - kapitalistisista, maista^
vaan on sen astuttava-etfeenpäin t a ­louselämänsä
teollisoimistuttamises-
Toimenpiteet tasapainon aikaan-
,saamisdui >
..Toimenpiteet, joihin on- ryhdytty
yllämainittujen vaikeuksien voitta­miseksi,
ovat j o antaneet tuloksia.
Kauppabalanssi, joka tammi-helmi­kuulla
'-oli huomattavasti passiivi,
on . j o maalis-huhtikuulla osottanut
vientiylijäämää, ei tuonnin vähen­nyksen
vaan viennin lisäyksen kaut^'
t a . ; Liikkeelläoleva • setelistä on
'vuoden alusta huhtik. 1 päivään vä­hentynyt
65 miljoonalla ruplalla, ja
vähennetään sitä edelleenkin. Val­tiopankki
pyrkii paraikaa /hohotta­maan
kulta- j a valiiuttareserviään,
j a on'äskettäin tuottanut ulkomailta
osan kullasta, mikä on aikaisemmin
sijotettu sinjie -vastaisten velkain
varmuikdeksi. Kaikki nämä toimen­piteet
vaikuttanevat, hintatasoon ja
ollenevat omiaan halventamaan > te­ollisuustuotteiden
hintoja. Viljan-hinnat:
ovat alkaneet 'viime aikoina
laskea,, j a on; todeiinäköi^i että
tämä tulee lähitulevaisuudessa kos­kemaan
myös teollisuustuotteita.
Jl TdkvaismisttSkSalat liyvä* ^
P r o f . Simmov osotä edeHeea *t
tä kaiKki tshervonetsin "romaiiasi
t a " koäsevat hälyytyqntut o v ^ g,^.-
rää v a i a a ja-että Rii'a£sa sattnnut'^
tshemorätsin kurssinlaskn ioli tdib-maisten'
setelekeinottelijan hoijjui^
t a , millä o l i v am tilapäinen laona^.
- Mitä ' Neuvostovenäjän talous­elämän
kehityksen tulevaisnnsnäkö-aloihin
tulee,- huomautti prof. s
että Neuvostoliitto on mykyjsi^
käyttänyt hyväkseen niitä tuotanto-edellytykdä,
m i t k ä s e on saanut
perinnökseen .vänankumouksen «del-l
i s a j a l t a . v Neuvostoliitto on nyt pa­kotettu;
rakenianoäan.uutta. Kea-vostoliiton.
teollisoimisprcsessi tulee
lähiaikoina,, huomattavasti lisäämään
tuotantovälineiden ja -3aitosten
tuontivaatimusta ? ulkomailta. Neu­vostoliiton
talouselämä on" tllevai-snudessa.
vaativa -suuria peruspää­omia
. 'uusien .rakennustoimien ja
teollisuuden r / laajentamisen hyvälui.
Sen: vuoksi ei 'tuotanto saata kas­vaa
seUaisessa tavattomassa tahdis-sa
kuin nykyisen uudelleenrakenta-misprosessin
aikana.
Mutta -tämä ei merkit^,, että Ve­näjän
talouselämä liikkuisi silti hi­taassa
tahdissa. Sellaisessa yhteis-
^untaruumiiSsa kuin Neuvostoliitto
on' n i i n vmonia taloudellista- merki­tystä
olevia aineksia,- että on mah­dotonta
tällä haavaa laskea niitä,
mutta jotka joka^tapauksessa-. luo­daan
taloudelliseksi omaisuudeisi.
Ne syvimmät yhteiskunnallis-psyko-logiset
muutokset, joita - «n tapah­tunut
sitten. Ibkakuun vallankumo­uksen,
kantavat. itsessään sellaisia
taloudellisia (mahdollisuuksia, jotka
saattavat kohota : y l i kaikkein suu­rempien
toiveiden. Me emme voi
määritellä ^ näitä mahdollisuuksia
määrätsrin-taloudellisin arvoin,, mut­t
a - on . S2?'irtä uskoa, -että Nenvosto-liiton
talouselämä on tulevaisuudes­sakin
kehittyvä nopeasti j a menes^
tyksellisesti, lopetti prof. Smirnov.
Ku» lidaiiiiii
Chicago: Journal of. Commercen
fcn-jeenvaihtaja kirjotti Lontoosta
yleislakon / a i k a n a kuvauksen; mikä
osottaa kmnka loiseläjäin loisto j ^
ylellisyys!, ilmeni< j u u r i silläkin het­kellä,
> jolloin -työläiset taistelivat
leipäpalansa puolesta.
" T ä n ä iltana", : kirjotti kirjeen­vaihtaja,!
"lähes neljännes, mailia
siitä paikasta, , missä näitä rivejä
kirjotetaan, ovat oopperakaudeh a-vajaiset
Convent Gardenissä j a k a ­dut
muutamain kaupunkikorttelien
alalla sillä seudulla ovat täynnä
silkkihattuisia miehiä ja ylellisen
kalliisti puettuja naisia loistoautois­saan,
joita ajavat heidän tavalli­set
ajurinsa." > " ' •' ^
Samaan aikaan, kun nämä-^hyvin-syötetyt
ja ylellisen loisteliaasti
puetut loiseläjät täten itseään näyt­telivät,
värväsi hallitus ,175,GP0 " v a ­paaehtoista"
lakkoa /"särkemään
muitten sotilaallisten varustalujen
lisäksi. , , ' )
"Muutamien . kadunvälien päässä
oopperatalolta elää 147,797 työläis­perhettä
k u k i n • perhe yhdessä huo­neessa
ja 236,856 xperhettä kaksi­huoneisessa
-asunnossa. Niin jon
myöskin laita , kaivosalueilla, niin
kertoo Talousinstituutin raportti;
Se' sanoo: " E i ote mitään harvi­naista,
se, että, kaivostyöläisen», per­he
keittää^ syö, nukkuu j a kylpee
sam/Bssa huoneessa. Nykyailcaiset
puhtaus- j a terveyslaitokset ovat
miltei tuntemattomia. Kaivostyö­läiset
Tvaativati että nämä olosuh­teet
tulee muuttaa."
Omistava luokka vastaa, 6ttei ole
varoja niiden . muuttamiseenT Mutta
varoja kyllä • on loiseläjien ylelli­syyteen.
J a maailman kapitalistiluokka sa­nomalehtineen
ja muine välinei­neen
oli valmis ulvomaan ^ e t i työ­läisiä
vastaan, kun ne näissä olo­suhteissa
vaativat — ei ecies pa­rannusta,..
vaan pysäyttämään nii­den
vieläkin kurjemmaksi polkemi­sen.
K i r k o n edustaja myöskhi riensi
englantilaista. työläistä tuomitse­maan.
Kuinkas muuten. Kardi­naali
Boume sanoi m.' m,^seuraa­vaa:'
, •'•..•,•., '
" E i ole olemassa mitään moraa­lista
oikeutusta tämän luontoiselle
yleislakolle. - Se on suoranainen
uhkahaaste laillista valtaa -vastaan
ja tuottaa se - i l m an riittävää syytä
suunnatonta epämukavuutta ja va­hinkoa
miljoonille maanmiehillenoLr
me. Se on siis kokonaan /itä k u n -
liaisuutta vastaan, mitä me olem­me
velvolliset osottamaan jumalal­l
e , , joka on tämän vallan alku­lähde
ja .on se armeliaisuutta ja
veljellistä, rakkautta -vastaan, jota
meidän' tulee veljillemme osottaa.
" K a i k k i ovat velvolliset tuke­maan
hallitusta ja aattamäan hal­litusta,
mikä on m a ^ laillinen val­t
a j a edustaa siis omassa määrä-tyssä
piirissään itse jumalan val­t
a a ."
. -Tällaista sanottavaa, oli herra
kardinaalilla, , jumalanmiehellä.
Hän tahtoi sanoa, että työläisten
kurjuus j a köyhyys yhdeltä puolen
j a mässäile-vien loiseläjäin ylelli­syys
j a loisto [toiselta puolen ilmai­sevat
parhaimmin hänen .jumalan­sa
'^veljellistä ,rakkautta." "
nmm URHEILU
SELOSTUS MURTOMAAJUOKSU-KILPAILUISTA,
jotka toimeenpani^ Beaver Laken v.-
j a u.-seura " J e h u " toukok.. 16 p.
1926.
Juostava matka oli 3 kilometriä
mäkistä kylätietä pitldn. Matkalle
lähtijöitä oli kaikkiaan 13 kappa­letta
edustaen^ kolmea seuraa. Sud-buryii
" K i s a a " edustivat S. G. Neil,
K. S u u t a r i n e n ja A. Sievänen;
White Fishin "Kipinää" edustivat'
U. Wentelä j a - E . H i l l , joka ei läh-nyt
alkuunkaan. I Beaver Laken " J e ­hua'-:*
edustivat L.. Laine, W. Ran­ta,
T. Kauhafa, ' i y . Salminen, N.
Piispanen, E. Passi, K.- Laamanen,
O. Tapperi j a M . Kyrölä. . Kilpai­l
u n keskeyttivät S. G. NeU ja U .
Wentelä.
^ K i l p a i l u n loppuun suorittaneiden
aijka on seuraava: —.
1. M . Kyröiä, aika 10 niin. 4%
sekuntia. ; ^
2. W i Ranta, aika 10 min. 1 1^
sekimtia.
3. T.^ R^ 10 min.
3 2 % sek..
4. W. Salminen, aika 10 m. 37 s.
5. N , Piispanen, aikä 10 min.
46 sek.
6. O. Tapperi, aika . 10 min.
4 6 % sek.
7. L . Laine^ aika 1*0 min. 47 s.
8: E . Passi, a ^ a 10 min. 52 s.
9. K. Laamanei^, aika 11 min.
4% sek.
10. K. Suutarinen, aika 11 min.
2 6% sek.
11. A . Sievänen, aika 11 min.
si sek. ^ ^ . ,
\' Kuten numeroista: näkee, olivat
tulokset koko hyviä näin alkukesän
tuloksiksi. Jonkunlaista pettymystä
tuntui olevan yleisön joukossa kun
eivät nähneet -viimevuotista juok- _
sumestaria Jaiiss<;^ia ollenkaan a-reenalla^
Toivottavasti ensi ker-r
a i i a , kun voimia mitellään, on Jans-soniSin
j o toipunut •yammoistaan ja
saapänut puolustamaan mestaruut­taan,
joka tulee olemaan lujalla
koetuksella t^tesän mittaan. Kyrölä
vähän yllätti kilpailua seuraavaa
yleisöä, saapumalla ensiksi maaliin,
johon: o l i odotetto Rantaa tai L a i ­netta.
Nimhän se käy. Vaikka
näyttelihän - Kyrölä j o karvaansa
...'IIE'. . ^ . .. . • -1 .. '. '. ' .il'"'. ''I;.•.'(', • . ' . . l . ' ' L >'{.,.,-'. •