Vapaus, April 20, 1929

              Lauantaina, huhtik, 20 prnä-Sat, April 20 No. 94 — 1929
VAPAUS
T O I U I T T A / A T x
« . C . K n U A. VAABA (nal^Uma). B. A. TENHUNEN. K. PEHKO.NE», M. «JHJANSALO.
Bi»tiWf»< M A» P M 0 { f k « DcyartaeBf, Otuva. M aceoej cUu BUtci.
I L l U m i S H O i N A T VAFACDESSA: ' ' .
KbinaSkutSmotakttt KM Utu, KM luku katas. — ATioUktoos moB^Ua oeacstetrotBkJct 50e
»•Uutnmaa. — K i s i c s i n « t t o i b B o t » k M t 50e k«rt«. » 1 » S karu». — SfatrmiilaaaiM* flM k«m.
•2X0 S fcotac — A a a a t M T c ä l B o t a k M t tiJOO fccru. $ZM Lxlui kertu. — Kiiu>«ilm0isIuc« tlXM IKTT^.
KöoIcaaaibDotskäet C2JX> fccm, SOe lirfi»«lm kiitotlnaeclu tai maijt»T^r>t2> — Htlirn»wif«M ia
"" M t i d a r t SOc k m a . tlXO koloe k r m a . — Ta.FSiaa«»««t*ii« ja ito«Ho*a«a.nn<uri«« c», - » » a d i t -
t S h e u n a k i - O B M M k t e » « M U M C S . . _ . .
VAPAUS (LUxrtrt
t W Mir « T I U ef FisaiA Wofk«n ia Caaada. Fi>l>li«lM><l daHy at StuIborT. OntatU».
1 at. $450. C kk. t2i0. S kk. « . 7 5 }a 1 kk. «IJ». — ThJraraltoaii» ia Suoocc» aek, jnooalla
~ l *fc. $6.00. 6 kk. $iM. 3 kk. «2X0 ia 1 kk. $1X0.
Lebteem aiettajca Umotu«« piUi olU kt»cttofi«»a keOo 4, ip. UaMlrniapäi^an «drilUeaä arkipiUJBJ.
VapM&a talmi»a! Hoooeaito 2or. Kadtey BiOatac. « DaAaa St. Piahalia 53«W.
•ap«s<Ic« koatterit Ubertr B« i l * a j , 37 Vm» St. Pohdi» 1038. Po«l««>tai Bos «9. SadfcMT, 0»«
V«p«uka pauM ja Utooo: LUxnr BaUdia*. 37 Vonm St. Pohalia «S87W,
CcäcfBl admtialuc rile*. 7S; f^r eol. inch. Minisnia ehaJM for aiafla IJuertloa, 75c. Tka Vapaaa
l i IM^fcMi •doCTtialsc mediais uaoog ibe riaalab '«opia ia Caaaia.
f M ette o i l l o i a takaou aaa v M U u n a e s i J x i u l u M kirjee»»raaf. kSxiolUkas u u ^ i i e e s Liikkeenb</Haiaa
jg—iiiaiiriiiaa BICKIU; J. V. KANSASTO. liikkegahoiuU. _ .
Adlerin ''rauhanno•ff otti
Itefonnismilla ja fascismilla paljon
kosket f9
Kuten muistettaneen, kertoi eng.
lantilainen iMrvarUehti Sunday Ex-
Ijress ensimäisenä Amsterdamin inter-nationalen
) o h t » i a i n i C i t r i n e n . J a Sas-senbachin
Italian-maUcasta. Amster-
Inprekorissa" kirjotetaan ;
Mita tekisi Lenin nykyään pelastaakseen Venäjän vallankumouksen?
Tällaisella otsikolla varu-stettu; kirjötus ilmestyi "Itävallan marxi­laisten"
teoreettisessa julkaisussa "Der KampfArtikkelin kirjottaja on
Friedrich Adler, Toisen Internationalen sihteeri.
Adler esittää Neuvostoliitolle Toisen Internationalen nimessä kun­niallista
demokraattisia rauhaa. Hän lupaa Neuvostoliitolle kaikkien
sosialistipuolueitten aktiivista apua. Enemmänkin, hänen mielipiteensä
on se, että jos Lenin eläisi, hän epäilemättä iloissaan hyväksyisi Adlerin
rauhantarjouksen, olisipa vielä kiitollinenkin Adlerin tarjoomasta avus­ta
"Venäjän kumouksen pelastamisesta". Mitä tämä uusi esitys sisäl­tää?
"Artikkeli" on jotenkin pitkä, mutta se on kirjotettu samaan tyyliin
kuin diplomaattiset nootit kirjotetaan. Tämä "rauhanttöotti" eroaa
tavallisista Curzonin nooteista vain siinä, että tavanmukaisten diplomaat­tisten
valhefraasien tilalle on pantu marxilaisia fraaseja itävaltalaisten
marxilaisuuden tulkitsijain hengessä-
Artikkelissa on eräs lause, joka kätkee itseensä adlerilaisen filoso­fian
koko sisällön, Se kuuluu: "Kun Lokakuun toiveet eivät ole toteu­tuneet,
on ainakin Maaliskuun saavutus pelastettava."
Tämän lauseen tarkotus on selvä. On luovuttava Lokakuusta, on
luovuttava proletariaatin diktatuurista, sosialistisen kumouksen aatteesta' P j ^ ' ^ " ^ ' ^ " ^ ^ ^ "^"^1? todenna-J sosdem johtajat tottelivat myöskin
damin internationalen tiedonantolehti
"peruutti" kyllä tiedon, mutta ei
kieltänyt kuitenkaan tehtyä matkaa
kokonaisuudessaan. Päinvastoin i l ­moitettiin,
että internationalen pu­heenjohtaja
ja sihteeri olivat tehneet
matkan internationalen hallinnon pää.
töksen perusteella. Mutta "matka ta­pahtui
lukuisten Italian ei-fascistis-ten
piirien i^ryntöjen ja toIvcHnusten
perustella", "eikä matkalla tapahtunut
m i t ä ä n keskusteluja eikä neuvotte­luja
faeclsmin kannattajain kanssa".
Näillä "ei-fasciJrtlsilla piireillä" tar­koitetaan
kuitenkin Italian johtavien
fascistUehtien kannattajia, jotka ju­listuksessaan
16 päivänä tammikuuta
1927 tunnustivat "fascismin olemassa­olon
ja valtaoikeuden" sekä lupautui­vat
työskentelemään lojaälisesti Mus­solinin
palveluksessa. Tässä mainit­takoon
sanotun ryhmän johtavista
miehistä vain Rlgola ja D'Arragona.
Lehdessään Prohlemi del Lavoro (Työ-kysymyksiä)
vahvistaa D*Arragona si­ten
tämän vuoden helmikutm 1 päi­vänä
tiedon, e t t ä Amsterdamin inter­nationalen
kanssa on saatu aikaan
"sydämelliset suhteet", ja että joulu­kuun
7 päivänä pidettiin pitkiä neu­votteluja
Amsterdamin internationa­len
johtajain ja D'Arragonan sekä
Rigolan toimistojen kesken. "Edelleen
oli Amsterdamin edustajilla neuvotte*
luja Roomassa ja Genuassa", jatkaa
mainittu fascjstlen tiedonantolehti. On
i t s e s t ä än selvää, e t t ä Citrinen j a Sas-senbachin
I t a l i a n - m ä t k a ei ole voinut
tapahtua ilman Mussolinin myötävai'
kutusta. Ja kun nämä herrat mat­kustivat
Roomasta vasta joulukuun 1 cistivastalsen konferenssiinkin. Ja
NAISTEN OSASTO
solininkin kanssa, kaikista peruutuk­sista
h a l i m a t t a . Mutta D^Arragonan
ryhmäkin on täydellisesti fasdstinen.
kuten edellä sanotusta jo Ilmenee, jc
n ä i n ollen ovat Sassenbach j a Citrine
j o senkin kanssa neuvotellessaan ja
"sydämelUsiä suhteita" solmitessaan
osoittaneet lojaalisuuttaan Mussoli'
niUe.
Huomion arvoista on myöskin «e, et­t
ä Citrinen ystäväin keskuudessa Eng-l
a i m i n "työväenpuolueessa" j a mondi-laisten
ammattiyhdistysjohtajain jou­kossa
on paljon fascistlystävällistä
väkeä. Tästä kirjoittaa mjn. eräs
professoori Glno Arias Mussolinin pää-ä
ä n e n k a n n a t t a j a s s a . Popolo dTtalias-sä,
viime tammikuun 13 päivänä, että
kasvava m y ö t ä t u n t o fasclsmia kohtaan
Englannia reformistipiireissä on san­gen
suurimerkit3icsellistä Itallärjkin
fascisteille. Professori kertoo edel­leen
Lontoossa haastatelleensa useita
Englannin "työväenpuolueen" johtavia
miehiä, jotka hänelle olivat vakuutta­neet,
e t t ä he seuraavat kehitystä Ita­liassa
mitä suurimmalla mielenkiin­nolla.
Niinpä sanoo hän Englannin vetäminen joukkotoimintaan. Työläis-
"työväenpuolueen" pää-äänenkannat- naisten, jotka perheenäiteinä eivät
tajan. Daily Heraldin päätoimittajan suoranaisesti joudu kosketuksiin kapi-
Robert Willlamsln kertoneen, e t t ä tä-1 talistiluokan kanssa työntekijänä ja
mä aikoo pian matkustaa puolueensa' niinollen pitävät itseänsä useinkin pa-lähetystön
johtajana Italiaan opplak-{remmassa asemassa olevana kuin nais-seen
paremmin tuntemaan fascistista ta. joka työskentelee teollisuus- y.m.
järjestelmää, kbeka "sosiaalipolitiikan j laitoksissa. He eivät kiinnitä huomio,
alalla on työväenpuolueella ja fas- ta siihen, että ovat miehensä kautta
cismilla paljon kosketuskohtia". Pro- kuitenkin kapitalistiluokan riistettävä­nä.
Heidän mukaansaamiseksi olisi
sUs työskenneltävä ja yksi tällainen
K11n>'»fl Vanhan kiinalaisen tavan
mukaan' ei naisen avioliitto ole vä­h
ä ä k ä ä n naisen tHna asia, vaan per.
hen liikejuttu. Naisen avioliitto on
kyllä vakava tapahtuma, mutta siitä
määräävät yksinomaan hänen van­hempansa
j a sulhanen sekä sulhasen
omaiset, mutta naisella kaupasta ei o-le
mirj>i»n sanomista. Naisen vanhem-
Myöskin me naistyöläiset (ainakin mat ottavat sulhasen vastaan kor-
^ikfl. ajoittain) tuimemme inntetusta j keimpana ja suurimpana lahjana, ja
toimintaan, joskaan se ei aina ilmene pitävät t y t ä r t ä ä n kuin kauppatava-
Käsityökerhot ja niiden
merkitys
samanlaisissa muodoissa kuin toimin­ta
miestyölälsten keskuudessa. Yksi
t ä l l a i n e n enimmäkseen ' naisia lähellä
oleva toimintamuoto on käsityöseiura
eli -kerho miksi olemme sen nimittä­neet.
Näiden seurojen tarkoituksena
ön työskentelyllään tukea työväen eri
taistelumuotoja. kuten työtaistelulta,
valtiollisten vankien perheitä, ja pu-naorpoja.
Siis laaja työalaf joka tar­vitsee
ahkerien naiskäsien työsken­telyä.
Näppärästipä ne kädet näkyvät
valmistavankin useammanlaisia käsi^
töitä, jotka sitten myyjäisten kautta
muuttuvat rahaksi ja voivat aloittaa
kiertokulun toisenlaisessa muodossa.
T ä m ä toimintamuoto ei ole ollenkaan
huonoimpia vaikka sitä useinkin ali­arvioidaan.
,
Sillä tarkoituksena ei yksistään ole
jo mainitsemani seikat, vaan myöskin
laajojen työläisnalsjpukkojen mukaan
fessori Ariaksen mukaan puhui W i l ­liams
mitä suurimmalla kunnioituk­sella
Mussolinista ja toivoi saada ta- työala on juuri käsityökerhot joihin
vata Ijäntä.
N ^ l n tekevät tietysti kaikki amster­damilaiset.
Kiellettlinhän jsosdem i n.
tematlonalen taholta äskettäin jo o-voi
järjestymätönkin kuulua ja joissa
ohjelman suorituksen avulla, järjes­t
ä m ä l l ä keskustelukysymyksiä y.m. voi­daan
saada heidät syventjmiään työ-s
a n ö t t o Berlinin kansainväliseen fas- väenluokan taistelukysymyksiin.
Ford ja General Motors taistelussa Europan
Kommunistivaino Ranskassa
Ranskassa on äsken jälleen alkanut erikoinen hyökkäys kommu­nisteja
vastaan. Monissa paikoin on vangittu kuulusteluja varten kom­munisteja,
kommunistisen puolueen äänenkannattajan Humaniten ja
erään maaseutulehden toimituksessa on suoritettu ^otitarkastus. Lehtiä
vastaan on samalla: nostettu syjie "sotilaiden yllyttämisestä tottelemat­tomuuteen
päällikköj ään vastaan'*. Syytös johtuu marsalkka Fochin
kuoleman yhteydessä julkaistusta artikkelista, jossa suoraan kerrottiin,
miten Foch v. 1919 oli neuvostovaltaa vastaan järjestettyjen lahtari-hyokkaysten'
pääorganiisaattori, ja kehotettiin samalla työläisjoukkoja
pitämään silmänsä auki, etteivät joutuisi sotaporvariston vehkeilyjen uh­rina
raahdolliisesti lähetetyksi taisteluun työläisten valtaa vastaan.
Vainojen johdosta on Ranskan kommunistisen puolueen'keskusko­mitea
antanut julistuksen, jöss^' osotetaan, että tämä porvariston uusi
hyökkäys on vastauksena siihen päättäväiseen taisteluun, jota työväen­luokka
kommunistisen puolueen johdolla on käynyt työnantajain ki-rist}-
5tä ja spdanvalmistelua vastaan, r— Kommunistinen puolue, sano­taan
julistijksessa, ön esteenä imperialbtieh yrityksille toteuttaa sota-puuhansa^
Kommunistinen puolue paljastaa nämä vehkeilyt. Se lujit­taa
yhä suhteitaan laajoihin työtätekeviin joukkoihin ja sotilaihih.
Lopuksi julistuksessa kehotetaan peru:stamaan kommunistisia ryhmiä
armeijan ja laivastoa sotilaiden keskuuteen.
Saksan lehdet Suurhritannian ja Neuvosto­liiton
suhteista
Saksan sanomalehdistö on kiinnittän>t suurta huomiota Englannin
teollisuudenharjottajain edustajiston Neuvostoliiton-matkaan. Niitten mu­kaan
tämä matka merkitsee sitä, että Englannissa timnustetaan hallituk­sen
suunnitelmat mahdottomiksi toteuttaa. Raskasta teollisuuttia edustava
"Reini6ch-Westfahlische Zeitung"-lehti kosketteli hy\m pilkallisesti Eng­lannin
suhteiden muuttumista Neu\'ostoliittoon nähdeni Lehti muis­tutti,
että oljykuningas Deterding kaksi vuotta sitten 'Sahnoi, ettei yksi­kään
gentlemanni tulee likaamaan käsiään, koskettamalla varastettuun
naftaan**. Tämän tehtyään lehti lausui: "Deterding kävi taistelua neu-vostonaftaa
vastaan, mutta voiUo luiskahti hänen käsistään ja loppu­tuloksena
oli se, että Englannin lehdistö on viime aikoina alkanut suh
tautua hiukan ystävällisemmin neuvostonaftan tuottajiin." Keskusta­laisen
puolueen lehti ^^Deutschland** kirjotti, että edustajiston ja koko
Englannin etujen mukaista on palauttaa taloudelliset ja diplomaattiset
suhteet Suufbritannian ja Neuvostoliiton välillä.
taamaan rahojensa voimalla haltuunsa
Europan autot&htaita.
General Motors Corporation on juu­r
i antanut voimakkaan iskun For­d
i l l e ostamalla käsiinsä suuret Opel
Motor tehtaat Frankfurtissa, Sak­sassa.
Opel tehdas.4on. t ä h ä n icisti
valmistanut 45 pros. Saksan autoista
j a pitänyt palveluksessaan 12,000 työ­l
ä i s t ä . General Motors Corporatsionn
on sijoittanut kauppaan $30,000,000,
j a tulee valmistamaan autoja suo­raan
Saksassa j a antamaan kuuman
vastaanoton hintasodassa Fordin Sak­saan
kappaleina tuoduille tuotteil.
Ie. .. , •
Samaan aikaan saapuu tieto siitä,
e t t ä General Motors Corporation, tu­lee
piakkoin ottamaan haltuunsa suu­rimman
joukkotuotannon pohjalla au­toja
tuottavan lait<^sen Europassa. n i ­m
i t t ä i n Citroen Companyn Ranskas­sa,
joka valmistaa 80,000 autoa vuo­dessa.
Jos tämä kauppa toteutuu,
n i i n sen kautta General Motors Cor-
Joittajat eivät kahmi haltuunsa n ä i tä
osakkaita. Siitä huolimatta osottavat
raportit Eiu-opan pääkaupimgelsta, et­t
ä radioita j a yU Atlannin käyviä pu­helin
j o j a on viime aikoina juuri For­d
i n osakkeitten v u t ^ i pidetty kuu-
. , . . . . . 1. 1 ,1 1 • I II köiseltä, että he ovat olleet suora-i kieltoa sekä antoivat näin kannatuk-ja
kaann>1tava taka.sm Maahskuun kumoukseen, joka asetti vallan snm- .^^^ neuvotteluissa itsensä Mus-lsensa MussoliSlle '^»«natuK
maanonustajain ja kapitalistien käsiin. Sellaista valtaa, s.o. suurmaan-omistajain
ja kapitalistien valtaa. Toinen Internationale on valmis puo­lustamaan.
Tämä ei luonnollisesti voi herättää mitään hämmästystä. Me olem­me
vallan hyvin tietäneet, että Toinen Internationale ei ainoastaan va­rustaudu
puolustamaan kapitalistista valtaa, se tosiasiallisesti sitä tekee
tehokkaasti maailman kaikilla kolkilla. Mutta samalla Adlerin esitys
on mitä suurimhian kyynillisyyden ja häpeämättömyyden näyte. Lordi
Curzon ei edes ole rohjennut esittää niin "yksinkertaista" esitystä. Tässä
on lakeija voittanut herransa.
Mutta Adler ei ole vain esittänyt rauhanesitystään, sen ohella on
hän vetänyt esiin uhkauksia. Jos Neuvostoliitto ei hyväksy esitystä,
ellei se palaa. Lokakuusta Helmikuuhun eikä luovuta valtaa takaisin
suumiaanomistajain ja kapitalistien käsiin, silloin uhkaa siitä tulla
"taantumuksen rintavarustus'*.
Lukija voi sanoa,, että tämä ei ole aivan selvä. Totta kylläkin, vain
poikkeustapaidcsissa "itävaltalais-marxilaiset" puhuvat selvästi. Mutta
jos huolella lukee koko artikkelin, silloin manööverin tarkotus käy täy­sin
selväksi' Se bn seuraava: Jos palautatte porvaristolle vallan, silloin
me teitä puolustamme. (Ketä vastaan?) Jos ette niin tee, silloin emme
me eata kansainvälistä imperialismia käymästä kimppuunne.
Adlerin artikkeli on tavattoman kiintoinen ja enteellinen. Hetkellä,
jolloin Toisen Internationalen ylpeys, Saksan sosialidemokratia, laatii
sotilaallista ohjelmaansa aseellista hyökkäystä varten' ensimäistä sosia-
Hstisfa valtiotiä vastaan, on ^'vasemmistolaisen*' Adlerin varustauduttava
johtaxoaan harhaan työläisiä, hyväksymään tämä sptilaallinen ohjelma.
Innostaakseen, työläiisiä näkemään aatteensa luotettavaisuuden, yrittää
Adler tukea sitä väitteellä, että Lenin ajattelisi samalla tavalla, jos
^elossa olbi.-.v
Mutta Friedrich Adler on ilmeisesti vaihtanut Leninin Curzoniin.
Tietysti hän teki tämän tatkotuksellisesti. Neuvostoliiton työläisten
samoin kuin kapitalistimaitten työläisten sietää kiinnittää huomionsa
tähän artikkeliin.
Taistelu johtavasta asemasta ke­vyiden,
halpahintaisten autojen alal.
Ia on parhaillaan t ä y t t ä p ä ä t ä käyn­nissä
Ford Motor Corporationin ja
General Motors Corporationin välillä
Europassa. Fordin "T" mallisen au­ton
ja Chevrolet automsdlin välillä
Yhdysvalloissa käyty taistelu on siis
siirtynjrt Exiropaan seiurauksena siitä,
e t t ä on pakko etsiä ulkomaisia mark­kinoita
ja pakko laajentaa tuotanto­alaa
ajaa näLmä kaksi amerikalaista
j ä t t i l ä i s k o r p o r a t i o n l a * keskinäiseen
taisteluun maailmanlaajuisessa astel.
kossa. Kotimaassa on näet "uusien
ostajien" lukumäärä jotenkin paikal­l
a a n pysyvä ja uusien autojen van­hojen
tilalle vaihtaminen on myöskin
rajoitettu ja sen vuoksi alkavat Eu­ropan
matkkinat hälUe Detroitin au-
^ ^ U n i n k ^ l e käydä yhä täriceäm-i
h i k s i .
M u t t a Europan mailla on korkea ta­r
i f f i voimassa maahan tuotuja autoja
varten. Sekä Ford e t t ä General Mo­tors
ovat onnistuneet kasvavassa m ä ä ­r
ä s s ä kuljettamaan autojaan näitten
tariffimuurien ylitse. Tämä ei kui.
tenkaan riitä. Kilpailu pakoittaa et«
s i m ä ä n uusia metoodeja autojen sak-salaisUle.
belgialaisiUe. ranskalaisille,
jne. myymiseksi. Tähän mennessä o-vat
nämä kummatkin jättiläiskorpo-ratsionit
l ä h e t t ä n e e t Europan mark­kinoille,
tarkoittamansa autot kappa-^
leina ja siellä ne on kummankin ko-kbomistehtäissa
pantu kokoon. Siten
on kierretty jossakin m ä ä r i n tariffi-muuria.
Mutta nyt ovat n ä m ä amerl.
kalaiset autokapitalistit käyneet val-mina
j a e t t ä amerikalalset p u i k k i i r it
ovat agenteilleen antaneet ohjeita os-taB
n i i t ä haltuunsa n i i n nopeastr k u in
mahdollista.
Enrppa p n i d e s t a ^ järjestyy
Joutuessaan vastakkain t ä m ä n k i i h ­keimmän
amerikiOalseti kauppasodan
kanssa, mitä ulkomaisella maakama-r
a l l a vielä milloinkaan ennen 20:nnen
vuosisadan ailcana on käyty, "tä­m
ä n Jättiläistalstelun kanssa Euro.
pan markkinoista", kuten Eiuropan ka­pitalistiset
lehdet asiä£%a puhuvat, o-vat
Europan {moottorikorporatsipni:;
alkaneet puhua uudesta eurbpalaises-t
a kartellista, järjestön muodostami­sesta
vastustamaan amerikalaisen p ä ä ­oman
valtaushyökkäystä. "Puolustus­toimenpiteet
ovat nyt pakottavia", k i r -
E i ole siis oUenl^aan samantekevää
miten näiden seurojen työskentelyyn
suhtaudutaan. Useinkin huonekysy.
mykset, melkqinpä voittamattomina
esteinä, asettuvat h ä i r i t s e m ä ä n toimin-,
taa, etenkin maaseudulla, jossa jou­dutaan
tiurvautumaan tovereiden yk­sityisasuntoihin,
jotka oyat ainakin
suuremmalle toiminnalle epäedullisia.
Mutta kyllä niissäkin toimintaa voi
yllä pitää. Täytyisi vaan koettaa ja-oitella
työskentely pienempiin kerhoi­hin,
jotka sitten yhden suuremman
seuran välityksellä olisivat ahkerassa
vuorovaikutuksessa keskenään.
Huolimatta tiellemme sattuvista vai­keuksista
on meidän tarmokkaasti e-delleenkin
toimittava. Perustettava
käsityöseuroja paikkakunnille, joissa
ei ennen ole ollut j a lisättävä sinne,
missä n i i t ä jo öh. Ei sovi sanoa niin.
e t t ä yksi j a hyvä r i i t t ä ä . Eivät kaikki
työläisnaiset voi mainittuna iltana
£aapua käsityöseuraan, mutta kun on
useampia, n i i n voi mennä silloin kun
parhaiten sopiL Järjestämällä kerho,
j a eri kyläkuntiin ja jokaiseen eri
kaupunkiosiin voimme antaa tilalsuQ:
den niille naisille jotka haluavat työs­kennellä
meidän mukaviamme. Voi­vathan
nuo' kerhot käsittää vallckapa
vain &—6 henkisiäkin ryhmiä. Ei se
haittaa' työskentelyä, kun vaan on
innostusta. ^
Useinkin juuri vanhempien kiauem-mln
toimineiden tovereiden taholta
suhtaudutaan yliolkaisesti uusien pik­ku
seurojen perustamis- ja toimimis.
kysymykseen.' Mutta asia ei saisi
jottaa yksi kirjeenvaihtaja, "mutta ne näin olla. Meidän on tässäidn asiassa
n ä y t t ä v ä t heikoilta verrattuna Ame-
Klkalaisen (}ättilälsliik9ceen (General
Motorsin) ennakolta huolellisesti vaL
mistamaan Europan valtaukseen."
Europa näkee mitenkä Yhdysvaltain
pääoman valtaus, pääoman maasta
viennin kautta, ottaa haltuunsa E u ­ropan
teollisuuksia. Ne 25,000 työläistä,
jotka nyt raatavat seitsemässä suiures-sa
autojen osia kokoovassa amerika-lalsessa
liikkeessä Berlinin lähettyvU-lä
ja ne 12.000 työläistä, jotka työs­kentelevät
Opelin tehtaissa saavat
t ä s t ä lähtien hikoilla samoiUe unio-vastaisiUe
porhoille. Jotka parhaillaan
polkevat työläisten palkkoja Detrdtis-sa,
Mich., Toledossa, Flintissä, Lan-luovuttava
omasta vanhoillisesta kan­nastamme
j a pidettävä silmällä mistä
meidän luokallemme on eneQipi etua.
Meidän on saatava työlälsäidit käsit­t
ä m ä ä n asemansa ja .tulemaan mu­kaan
meidän yhteiseen toimintaam-rana.
Nyt on K i i n a n nuoriso kuitenkin
alkanut vaatia itseUeen olkeuttu itse
saada valita puolisonsa.' Tässä tul­koon
erikoisesti mainituksi Shanghain
kutomatyöläisnaiset. jotka lähettävät
edustajansa neljänteen, K i i n a n työ­väen
kongressiin asiaa ajamaan, Nämä
olivat nuoria tyttöjä, s i i n ä 18—22 vuo­tiaita,
ja useat näjrttivät nuoremmil­takin.
He työskentelevät tehtaissa ai­nakin
12 tuntia päivässä, j a ovat vas­t
a aivan viime aikoina saaneet vä­h
ä n oppia lukutaidossa. Kirjoittaa he
eivät sen sijaan osanneet ollenkaan,
mutta he osasivat erinomaisesti puhua
j a vetää mukaansa kongressissa • olleet
2,000 miestä. Nämä tytöt kuuluvat
K i i n a n kansallisen puolueen äärim­mäiseen
vasemmistoon, ja kenraali
Tshangkaishekin taholta uhataan hei­t
ä alituisesti kuolemalla.
Nyt noiden tyttöjen kohtalo on e.
nemmäh kuin traagillinen. Heidän
liikkeensä tukahuttamiseksi oh aloi.
tettu ajojahti, jolle tuskin löytää ver­toja.
Tässä liikkeessä mukana olleilla
on tuskin mitään paikkaa, minne he
voisivat paeta. Paljon heitä on jo
murhattu ja joukottaan pakoitettu
orjuuteen, josta he ovat halunneet va­pautua.
K i r j a i l i j a kertoo useita esimerkkejä
s i i tä epäinhimillisestä julmuudesta, jo.
t a on harjoitettu näitä t y t t ö j ä vastaan
ainoastaan sen vuoksi, että he ovat
y r i t t ä n e e t paeta orjuudesta, johon hei­dät
vanhojen tapojen mukaan on
koetettu alistaa. Nyt on K i i n a köyhä
sankarillisista naisista, sillä, n ä i t ä on
ilman muuta julmasti murhattu. Mut­ta
kaikki merkit viittaavat kuitenkin
siihen, e t t ä uuden vallankimiousaallon,
kulkiessa yji K i i n a n tulevat myöskin
proletariaatin naiset ja tyttäret ole­maan
ensimäisinä mukana taisteluissa.
Vallankumous tulee kansainvälisen
imperialismin Kiinan taantumukselli­sille
antamasta avusta huolimatta va­pauttamaan
K i i n a n naisen vanhojen
tapojen kahleista samalla kurt se va­pauttaa
maan kansainvälisen imperia;:
lismin ja K i i n a n porvariston vallasta.
Vielä riekkuu ja riemuitsee taantu­mus
tuhansien K i i n a n naisten j a ty­t
ä r t e n ruumiitteen yllä, mutta sen ilo
ei voi olla e n ä ä pitkäaikainen. K i i n a ­lainen
kapitalismi, joka saa tukea
kansainväliseltä imperialismilta, on
pakoitettu lopulta kärsimään muser­tavan
tappion.
•mmmsm
Ranskan työväen urhei­luliikkeestä
Porvaristo ja sen urheilujärjestöt
koettavat kalkin keinoin estää ja
h ä i r i t ä työväen urheUujärjestöjen toi.
mintaa, koska työläisurheilu on suu-me.
porationista txilee suurin autojen vai.
m i s t ä j a maailmassa j a suurin autojen
rakentaja Europassa.
F o r d noudattaa toista metoodia.
H ä n luo paikallisia Ford yhtiöitä
jokaiseen maahan Jossa h ä n e l l ä t ä h än
mennessä on ollut autojen kokoo.
mistehtaitO, taikica välitysaseniia. Hän
agenttiensa kautta myy parhaillaan
osakkeita Ford k o m p p ^ o i h i n Rans-singlssa,
j a Psntiaclssa. Näissä Ame.
r i k a n autotehtaissa olevien-työläiseen
edessä on kasvava työssä olon epä­varmuus
edessään sitä mukaa kim
Ford ja Chevrolet autoja alielaan v a l ­mistaa
ulkomailla. Kuten mone
mopttorialan ekspertit ennustavat, ei
autojen maasta vienti tule sanotta­vasti
nousemaan silloin kun "Chevejä"
j a "Fordeja" aletaan valmistaa euro-palaisissa
tehtaissa.
Luotmollisestikaan eiyät Ford ja Ge­neral
Motors väUtÄ-^jslftä, onko työ­läisillä
Detroitissa vakinaisesti työtö
kun ne yhtä helposti voivat riistää
työl. Russelheimissä, Saksassa ja kun
he sen kautta voivat parantaa niin
kutsuttua "voitto asemaansa," T ^ tä
l ä h t i e n öröläisten riistäminen näissä
Europan'1biupungelssa tulee lisäämään
voitto kullan virtaamista J . P. Morgar
j ä t t i l ä i s en rahastoon.
Palkat Yhdysvalloissa
laskemaaa
tulevat
kassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksas­sa
j a Suur-Britanniassa, joissa maissa
kaikissa parhaillaan rakennetaan uu­s
i a autotehtaita. Ford sama mies
joka kerskuu sillä, e t t ä h ä n on mur­tautunut
läpi Yhdysvaltain panlckii-r
i en kouristuksen Ja joka toistuvasti
on hyliihnyt.^ WaU Streetin syleilyn
tapaa i t s e n s ä nyt asemassa, missä hän
myy korporationiinsa osakkeita Eu­ropan
pankkiireille. Hän saattaa us­k
o t t a » itselleen, etta WaU kadun £i.
V ä l i t t ä m ä t t ä sUtä, mikä autokor-poratsioni
tulee voittamaan tässä Eu.
ropassa j a Amerikassa käynnissä ole­vassa
taistelussa, n i i n työläisten rea-lipalkka
ja työläisten perusehdot työ­markkinoilla
tulevat Yhdysvalloissa
laskemaan. Auto-alan työläisten pal­kat
ovat nyt alapuolella siitä, missä
ne olivat 1925 ja ^ n t e o n kiihdyttä­mistä
on suimnattomasti l i s ä t ty uuddi
palkkasysteemin kautta, puhumatta­kaan
konetekniikan kehittämisen seu­rauksista
työläisille.
Detpoltin Ja Pontlacin työläiset kes.
taistelevat keskenHfin siitä, minkälai­s
i in avoimen työpajan metoodeihin
General Motors Corporaticm tulee r y h -
Naisten asema Kii­nassa
hirvittävä
Eräs' ulkomaalainen' lehti kirjoittaa:
Kuten Englannin Imperialismi.. nyt
tahtoo pelastaa mustimman tetai^tu
muksen Afganistanissa pommien ja
kuularuiskujen avulla, samoin on kan­sainvälinen
imperialismi syössyt K i i ­nan
^ vallankumouksen veriin. Etune­nässä
tässäkin taistelussa on kulkenut
englantilainen imneriallsmi, panssari-laivolneen
liitossa Ranskaa j a usei­den
muiden maiden imperialistien
kanssa. Europafetlnen j a ameMkalaihen
"loilttuiuri" on astunut täydellisessä
"loistossaan" Kilinan mantereelle. Ja
se on pystjrttänyt sinne hirveän bar.
baarivallan, joka ennen kaikkea on
t ä h d ä t t y naisia vastaan.
Timnettu amerikalainen kirjailija­tar
Alina Luise Strong on eräiden
lehtitolmistojen välityksellä .levittä-missään
artikkeleissa selostanut vä­h
ä n kiinalaisten naisten nykyistä a-semaa.
H ä n kertoo artikkeleissaan ur­hoollisista
kiinalaisista naisista, jotka
eivät enää esLisiltä perittyjen tapojen
mukaan ole halunneet antaa myydä
itseään, vaan ovat ennemmin valin­neet
kuoleman kuin vanhan orjuuden
johon heidät on aijottu pakottaa eng­lantilaisten
sotalaivojen tykkien avul­la.
Strong kertoo:
Missään muussa maailman maassa
ei taistelu vanhojen j a uusien naist
pojen välillä ole niin katkeraa
dstä-kuln
t y m ä ä n Opelissa. Saksassa. Tuleeko se
ryhtsrmään i^blkkoFjen ^»Ikemiseeh?
Tuleeko se ajamaan union järjestäjät
[Mis laitoksestaan? T u l e ^ se häi­käilemättömällä
tavalla ^amerikalais-tuttamaan"
europalaisia työläistään?
RapcHTtit Saksaa työläisten taisteluista
Osottavat s i t ä , e t t ä se tulee ryhtymään
k a i k k i i n niihin toimez^dteisiin. Joita
Sellaisia naisia tarvi­taan
enempi
Eräässä Ranskan suuresta vallankii-mouksesta
otettua aihetta käsittele,
vässä kaunokirjallisessa teoksessa ku­vaillaan
Parisin kaduilla tapahtuvaa
taistelukohtausta. Vallankumoukselli­nen
joukko tulvehtii pitJön katuja.
SiUoIn eräässä k a t u r i s t e y l ^ s s ä tör­m
ä t ä ä n vastakkaih kuhinkaallisen
joukkonosaston kalissa. Osastoa joh­tava
upseeri paljastaa miekkansa ja
sotilaat laskevat pistimet tanaan. Syn­tyy
hämminki kuolemaa uhlcaavan,
kimaltelevan teräksen edessä. Täi.
löin astuvat etumaisissa riveissä kul­kevat
naiset sotilaiden l a s k e t t u j « i pai-nettien
eteen. Paljastaen rintansa
sanovat he sotureille: "Veljet! Olemme
t e i d ä n siskoja j a äitejä; olemme köy­h
ä n ja putipuhtaaksi ryöstetyn Rans­kan
kansan naisia, VoitteTco te. Rans­kan
pojat, tyrannin käskystä työntää
painettlnne ranskalaisten tyttärien
rintaan? T e h k ä ä n i i n j a silloin tapat­te
myös itse oikeuden, R a n ^ n pe­lastajan
— vallankumouksen. Tässä on
avoin rintamme, työntäkää!" '
-Ranskan sotUaat eivät sillä kertaa
^ihranneet käsiään työtätekevien sis­kojensa
verellä, vaan päinvastoin ko­hottivat
pistimensä, heittivät kiväärit
olalleen j a lähtivät marssimaan val-luikumouksellisten-
mukana.
Samaa uhrimieltä ja rohkeutta o-leqime
saaneet j a ä h d ä nykyisenkin
palkkai^öläisluokan naisten osottavan.
T ä l l ä erää on kuitenkin rintamamme
monin verroin laajentunut. Luokka­taistelun
kohteita ei ratkaista enään
vain jonkun kaupungin kaduillaC, vaan
ratkaisevia hetkiä on alati ifftikki^Hft
joka maanosassa, jokaisessa kaupun­gissa
j a maasieudun kylässä. Sentäh.
den on uhrimieltä omaavien lukiunää-r
ä kohotettava mahdollisimmän suu-reitsi.
Eoska me tarvitsemme lukemat­tomia
naisia, jotka tarpeen tullen ovat
valmUt antamaan vaikka elämänsä
luokkamme voiton saavuttamiseksi
Sellaisia naisia tarvitaan enempi.
H e i t ä kouluuttavat j a kasvattavat j ä r -
jestöxnme, naisjaostot jne. Sysrtä on
miestovereilla olla osallisena" heidän
kasvatustyössään. — Eteenpäin.
se o n k ä y t t ä n y t Ameriicassa työläisten»
s ä orJuuttamiseksL
Naisten osasto . . ..
Vihreän valon varjossa
^ j . s. s.
K u n ulkona syysyön synkät myrs-ksrt
rajuina raivosivat, kun luonnon
v i l l i t voimat leikkien liikkuivat, sii­o
i n vihreä valo viihdytti kulkijan
kumman kaihon.
Vihreä vala
Se loi v i i h t y i ä ä varjoja pienessä
lämpimässä * huoneessa, . keinutuolista.
Joka oli pöydän vieressä Ja nuoresta
naisesta.- Joka oU keinuessaan nu­kahtanut.
OU nuklcuja odottanut, k u u n n ä l ut
askeilelta ulkoa, avaimen kiertoa Jti
t u l i j an kanssa tulvahtavaa raikasta
tuntua. • • I ^
rena haittana heidän omien juhlain-sa
ja kilpallujensa onnistumiselle.
Äskettäin ilmoitti Ranskan Kom­munistisen
Puolueen ä ä n e n k a n n a t t a ­j
a . "Himianite", järjestävänsä suuret
kävelykUpailut Punaisen Urheiluinter-nationalen
lahjoittamasta palkinnosta
T ä h ä n kilpailuun kutsui se kaikkia
Ranskan työläisurheillijoita osaaotta-maan.
Ranskan porvarillinen urheilu­liitto,
jonka riveihin vielä kuuluu pal­jon
tjplälsiä, kielsi heti jäisenfltään
osanoton. Muussa tapau^essa uhat­t
i i n liitosta eroittamlsella. T"ämä k i e l ­to
h e r ä t t i suurta suuttumusta niiden
l i i t on j ä s e n t e n iceskuudessa, jotka t y ö -
läismiellslnä olisivat olleet halukkaita
fco. kilpailuuh osallistumaan.
Välittömänä feurauksena t ä s t ä suut­tumuksesta,
sai Ranskan Työväen U r ­heiluliiton
(P.UJ.) toimisto Parisissa,
kirjeen, jonka olivat lähettäneet Ne-u
i l l y n lurheilijanuorukaiset. K i r j e kuu­l
u i seuraavasti:
"Toverit!
Hetkellä, jolloin por\-aristo yhä tiu­kentaa
otettaan työväestöön nähden,
ovat Neuillyn työläisnuoret p ä ä t t ä n e et
—, vastaukseksi "porvariston viimeiseen
provokatioon. kun se kielsi osanoton
"Humaniten" kilpailuun. — perustaa
oman urheiluseuran. Ensimäisessä ko-kokouksessamme
päätimme liittyä j ä ­seneksi
liittoonne j a lähetämme tässä
ensimäisenä maksueränä 60 frangia.
Samalla päätimme osallistua "Huma­niten"
järjestämään kilpaUUun Pa-risissa.
Toivomme kilpailim onnistu­van
kaikin puolin hyvin, h ä n n i k s i vas­tustajillemme,
jotka luulevat voivansa
olla esteenä työläisurheilun kehityk­selle
Ranskassa. Tulemme kehoitta-maan
koko Ranskan työlälsnuorukai-sia
seuraamaan esimerkkiämme-
Eläköön työläisurheilu!"
Tämä kirje valaisee varsin- sattu­vasti
sitä tilannetta, mikä Ranskassa
t ä l l ä haavaa vallitsee. Työväen Ur­heiluliiton,
joka kuuluu Pimaiseen U r.
heiluintematlonaleen, toiminta on v i i ­me
aikoina huomattavasti vilkastunut.
Uusia seuroja perustetaan joka puo­lella
maata. Onpa porvariliitosta e-ronnut
kokonaisia seurojakin, liittyen
T U L : n . Innostus urheiluun on leviä­mässä
työläisjoukkojen keskuudessa:'
Suuren sysäyksen tälle virtaukselle
ahtoi viimekesäinen osanotto Mosko­van
Spartsi^adeihin. Tiedämmehän,
e t t ä Ranskasta oli varsin merkityksel­linen
joukko urheilijoita Spartakiaa-delssa,
kunnostautuenkln heidän edus.
t a j a n s ä useissa lajeissa. Varsinkin he­r
ä t t i v ä t huomiota naisurhelUjaln mai­niot
saavutukset, sekä miesten, suo­raan
sanoen, yllätykset, etenkin keski-matkain
juoksuissa, joissa heitä si­joittui
p ^ k I n n o i 3 Ä l n , hyvillä ajoilla.
Heidän palattuaan Moskovasta, Jär»
jesti T U L propagandakiertueita eri
puolille Ranskaa, j o t k a selostivat Spar-t
ä k i a a d e j a sanoin Ja elokuvin. Klär-tuelden
mukana oli tunnettuja a k t i i ­viurheilijoita.
Jotka pitivät esitelmiä
Spartakiaadeista ja työväen urheilu­liikkeestä
yleensä, sen tarpeellisuudes­t
a ja hyödyllisyydestä työväestölle
jne.
Lisäksi alettiin julkisen sanan pals­t
o i l l a voimakas propagandataistelij.
T U L : n oma ä ä n e n k a n n a t t a j a t Joka Ie*
viää useampikymmentuhantisena pai­noksena,
syvennyspalnossa painettuna
j a puolueen päivälehdistö asettivat
palstansa käytettäviksi. Koko syys­kauden
pidettiin yllä voimakasta k i i -
hoitusta j a sen seuraukset alkavat nyt
n ä k y ä varsin huomattavina. TUL
voimistuu voimistumistaan j a sen ur­heilullinen
taso nousee. Voimakkaim­min
ovat l i i t on sisällä kehittyneet pyö­räily,
jalkapalloilu, uinti Ja yleisur­heilu.
Voimailumuodolsta lienee nsrk-kelly
eniten levinnyt. Ranslcan ete*
läisänmissä osissa harrastetaan hyvin
paljon erilaisia pallopelejä, kuten bas.
ket- (koripallo) ja rugby-pelejä.
L i i t o n mrheilullisen toiminnan nou­sua
kuvastaa jo sekin, e t t ä parhaillaan
käydään neuvotteluja ulkomaisten v e l -
Jesjärjestöjen kanssa suiuten kansain­välisten
kilpailujen järjestämisestä t ä ­män
vuoden aikana. Yhteistoimin­nassa
oll£ian m.m. Sveitsin, - Englan.
O l i odottanut... Ja uinahtanut ou­toon
tuntuun, joka ahdistaen, aavis­tuksensa
mieleen hiipi.
Jos saapuisi kaivattu... Jos on
yöhön eksynyt, löjrtänyt luokkavihol-
Unen. tuho taistelijan tavannut...
Liikahtaa levottomasti lepäävä, he­r
ä ä . . .
Tilannetta tajuamatta etsien kat­s
o o . . . k ä s i t t ä ä . . . ja äskeinen t u ^a
rintaan tulvahtaa.
H ä n nousee, sammuttaa valon Ja
nostaa ^ ö s ikkunaverhon. On ulko­na
tuuli tyyntynyt, taivas kizlEas,
kuu luo kelmeää loistettaan. * T a l o ­jen
Ja puiden varjot tummilta, tu­hoa
ennustavilta tuntuivat.
J ä i n e n tuntu viilsi rintaa.
Tiesi vihreässä valossa varttunut
odotuksensa turhiksL Tunsi Ic^mn
tulleen vihreän valon varjossa v i i h ­tyneille
uljaille \melmille.
Vaan tuskan rinnalla teräksinen
varmuus suonissa sousi. <^ vuoro
astua esille, ^ b ö n . toimlnnaiDa to­teuttamaan
menneiden, muistorikkai­den
hetkien herkkiä haaveita.
E i taivu taistelija, ei istuudu tieb
oheen ollutta e t d m ä ä n . kadonnutta
kaipaamaan.
— Taistelijan on tulevaisuus! :
J
VAPJ
nin. Belgia
järjestöjen
Canadalain
Torontosi
kustanut t<
on toimim
c£ssa nuor
tetussa Cai
sa, kertoo
työläisurtoei
Ranskan t:
S i i h e n nyk
mentätuhat
seen urhei
nin keltais
Icuuluvassa
olevan aim
j a nämäkä
siä, vaan
valkokauluf
Toveri C
kCHnmunisti
£angen ato
massa työv
kapa komi
seniä ei u
noin 4 pr
siitä huolii
seosa suuri
seiutiten k
kommtinlsti
riaattezta.
. .^ja c
riisin esikt
Denisissä,
punginmaji
ka kommu
hän joutu
urheilukent
j a nalste:
Kenttä o3i
hnlHnnnn
tettu työlä
Sanoo saai
noin paikai
Torvexi C;
"The Yoanf
tyy se Rl
lähettämiin
l i i t t o l a i ^ e .
Luzern
kok
Ä s k e t t l in
keltaisen l ir
midiiet Wie:
välisen työ'
naita katso
kuten heidä
kousta «li.
tietoja ja r
on todellak
Iistä" työti
hyväkEsL: P«
taneet koko
lulilten 3äsi
ei oUut OS
spartakiaadi
t(H Joukon
hin k)6ko n
slin urtieilti
SaxBB^a
myöddn 1
sesta liitosi
hon ktiulai]
sen syyn ta
linnut toin
mieluisen h)
Samassa '
rat edistää
laan työvä
valtuuttama
kemään voi
jan ja R»
Suomessa
lisessa viiki
joittaa nim
raavan palli
leikillisessä
tustelun toi
pitääkin pa
tarkoitus ei
naisista ii
erittäinkin i
lukuhulluud
erikoishullui
minen toin
muistettakoc
mittaja sen
huonompikii
Yleensä 1
märretään .
kirjoittaa, 1
että savu k;
tämän tästä
lossa. ellei i
sä tapaukse
»närkänä. 1
toimittajia,
seen huono;
tyvät kyllä
vät kunnrtlj
toimittaja e
paitsi josku
lassa (esim
valtakirjaan,
hänen puo
haukkumaai
osaa klyiiä
koin huono
muiden 1
SikäU hanc
hoonoi]