Vapaus, January 8, 1925

              « « • 2 TantiiBM, tammik. 8 — Thnr^ Jan. Sfli, 1925
W '
IfaagBuia politiikan nraodot «va­vat
>imi«ia fcansafnralisteD eabteit^
ten oknoaten j a mmtosten tosisi-
•ällSsti. INpldmataan knlisden ta>
kana «apahtov^ kaapanbieronta
k y t k i t kansojen edot jrritykfliin,
Joiden loppotarkoitns voi paljastaa
vasta vnofrien koluttua. On koi-tenkia
tixkeätä Jo ajoissa koettaa
anrknda, mitä tosi asiassa tapabton,
ja sen omkaan valistaa kansaa ym-snärtämiäa
ihniditä oikein j a val«
mistiia aihen, tnilcä odottaa.
miöidea Ja ifiaailinanpolitukan suan-nan.
väSria ymmärtäminen aiheuttaa
näet kohtalokkaita seurauksia ^ 5 -
iätekeräHe kansalle, joka hiellään
j a vereliaäs* Icuten ennenkin, saa
maksaa^ berrojen sotaseikkdlut,
MJeremefUkS raatakohdat?
Vaidiaa marxilaisen käsityksen
mukaan Johtuu kapitalistisen talous-järjeetehnän
olgmuksesta, että yh-teisl^
annafUaet vastakohdat Jatku­vasti
kärjifityvät, ilmeten taloudel­lisina
pulina ja kansainvälisinä
selkkauksina sekä sotina, jotka vii­me
vw>sissdan kuluessa ilmenivät
yhä terävämpinä ja Järfiyttävam-pinä.
Tätä Jatkua <— tuon samai­sen
maailmankäsityksen mukaan .—
kunne» näiden ristiriitain pohjim-maincB
cjry, riistosuhde pääasiassa
porvariston ja proletariaatin Jces-ken
on nfanut ratkaisunsa sekä sa­malla
maat ristiriidat, kuten por­variston
Ja talonpoikain keskinäi­nen,
eri, ponraris-ryhmäin kilpailu-vastdccAdat;,
«orrettujen jaVÄortaja
kansai» taistelut j . n ^ .
kan kantta. Tämä katsantokanta,
joka pohjaotui pikkuporvarilliseen
säikähdykseen kärjistyneitien muo­tojen
edessä, on sitten k^ittyoyt
edelleen — alaspäin. Sen silmiä
alkoi avotaistelujen mahdollisuus
käydä yhä pienemmiksi, tahtoo 4sa-noa:
vähemmän suotavaksi, ja; lo­pulta
olemattomaksi Käjrtännölli-sessä
politiikassa flmeni tämä kat­somus,
yhä selvemmin taistelusta
kieltäy^misenä ja yhtymisenä tör­keitten
««vittelijain politiikkaan. Si­tä
mukaa alkoi työväkikin pitää noi­ta
keskustapuolueita tarpeettomina
ja ne ovatkin useimmista maista
tyyten loppuneet, Niideh. johtoryh­mät
harvoin kannattajineen ovat
liittjmeet sös-dem. puolueisiin ja työ­väen
joukot hakeutuneet vasemm^l-
Viime aikoina on tuo uuskautsky-läinen
teoria esiintynyt Kautskyn ja
Hilferdingin aikakauslehdessä "Die
Gesellschast", jossa yritetään todis­tella
kapitalististen ^ vastakohtain
muka lievenemistä j a väitetään, et­tä
nykyinen ylimenoaika edellyt­tää
kokoomushallituksia, joissa* tyd-
Tätä vanhaa. marxilaista peruskä.
sitys^ vaataan nousi jo neljännes­vuosisata
aitten revisionistinen Hi
ke, Joka väitU, että vastakohtien
• kärjis^rminen on Jo iplkenut ohi
polttppiatWisÄ: ne alkayat lievetä.
Bemstei» väitti tämän johtuvan
.«Htä,. että suuret kapitalistiyhty-anät,
tmstit, kykenevät säännöstele­mään
tootanto-oloja niin, että pu-tot
eivät tole yllättävinä, vaan voi­daan
niiden varalta valmistautua.
Kun niin vastakohtain kärjistymi-aen^
talqudellinen syy olisi poistu-nai,
iianel|iavät nuo vastakohdat-i
k i n yhä laimeampina Ja voitaisiin
ne tietoisdJa poliittisella toimin­nalla,
sovittelulla kansainvälisisfiä
. stihteisM i a luokkien kesken,' jär-i
iesteilä l a siten; johtaa ihmiskunta
sodan ja , tnokkataisteluiden ajasta
rauhan j a kansallisen sovinnon ai­kaan.
•Nämä «eeriat ja niiden käytän­nölliset
Johtöpäätakset osoitti silloin
täysin pidkkansapitämättömiksi m.
on. Karit Äaatsky • valmistaen tyS-
: vä^nli}<4dkaä sipien, että maaiknassa
koittaa potien j a , vallankumouksien
Qika.» B(tä varten on työväenluo­kan
vanutaudottava tiukasti itse­näisellä
imUtukalla, leppymättömäl-lä
I^oUataiBtelalla; Maailmansota
Ja sitä seoranileet vallankumous­liikkeet
in levottomuudet kaikki-alla
mnsihiaaHn vahvistivat y l i odo­tusten
^ ^ a ^ ^ teoreetikkojen
Arvio».
Sodaa ^'|f!keen nämä revisionistit
— jotka nm aikana politiildcaansa
Jatkaesaaaii olivat joutuneet yhä
pitemm&ie riUttoon imperialistisen
poiprariato» kanssa Ja törkeästi pet­tämään
tgrSväenhiokan edut
ovat ykä ,jatkaneet politiikkaansa
Ja kytkeaeek etunsa kapitalbtisten
etujen to eroittamattomasti,
ottaen aa. n . teh^väkseen kriitilli-sinä
ajkoica hoitaa porvarisvalti-
«iden, Jspa imperialististen suur-valtainkfia,
kallitustehtäviä noudat­taen
äUoia näiden traditsionalista
•politiikkaa. Poi^a^sto lukeekin hei­dät
yhdelcai \'po&Iudstaan^ sellaisek-tA,
Joka kyllä ilmaisee teoreettise­na
kärityfcsenään, että yksityiakapi
talistiaea 'Jäijeatelmä on muutetta­va
fcoOektiristiseksi, mutta joka
kieltää i iBfikkataisteiun merkityksen
tämän: «ndistuksen ratkaisevana
käytevounana j a kaikin keinoin es­tää
sen kärjistymistä suuriksi l a ­k
o i l i j a Jaokkoliikkeiksi, avoimes­ta
luolddeat 'välisestä valtaustaiste­lusta
pahamattakaan.
Tätä takeää porvariUista "sosia-lisntia*
vastaan on j'onkun aikaa,
m. m. «ata-aikana j a lähinnä sen
jälkeen, cci maissa esiintynyt n.k.
riippumatfOB eli keskustalaissuunta.
Joka BiySui, että vastakohdat maa-
; ilmassa i a kansojen ketkmidessa
saattavat kärjistyä avotaisteluksi-kin,
jo&«ia sen mukaiset menette^
lytävat fySvienkin puolelta tulisivat
lEysymyfaseen. Tämä katsantokan­ta
pezvstsi Kautskyn esittämään
teoriaa», että ttnperialismi joUa
nimeOi l A i tahtoi ' •merkittäväksi
. teollismnanilflen pyrkimystä pääs-fejflitaeBiaani
maatalousmaita —•
t y l l i « m r t t ^ ristiriitoja j a sotia,
mutta ^'^^y^^kaperialismi" noita- vas-tdbobila
faiaofttaa j a samalla avaa
mtitiiiftfllftifcf«ffTr' knnffn^^Y^liV"" suh-
4eitteiB^''«aahidlisäle'' sehrittelylle,
'josfk imiHk ^^anut.fnibidden välisten
nstlzätate' 4Mifftteln: TOftonipolitii-väen
edustajat kapitalistien edusta­jien
kanssa olisivat suunnittelemas­sa
sellaista politiikkaa, joka kivut­tomasti
likvideeraisi kapitalismin ja
alkaisi toteuttaa sosialismia.
Kun sekä kansain että luokkain
välisissä suhteissa kuitenkin ilme­nee
ristiriitoja, jopa kärjistyneitä­kin,
koetetaan ne selittää vanhain
ristiriitain jälkikaiuksi, ilkeitten
"imperialistien" ja "taantumuksel­listen"
keinotekoisiksi vehkeiksi,
jotka -voidaan poistaa "edistyspuo-lueitten"
ja varsinkin "työväen­puolueiden"
parlamenttaarisilla voi­toilla
ja liitoilla. Kaikin mokomin
haluavat nämä herrat joka tapauk­sessa
pitää yllä kuvitelmaa, että
avosotaan ja vallankumoustaiste­luun
ne vastakohdat eivät enää pää­se
kärjistymään, ei ainakaan '"sivis­tysmaissa."
.. • . . r
"Rauhan ja kaasanvaUan aika."
Sosialidemokraattiset lehdet kai­kissa
maissa koettavat epätoivoisesti
uskotella lukijoilleen, että nyt 7--
varsinkin ^ntoon konferenssin ja
kansainliiton kokouksen jälkeen —
on koettanut rauhan j a kansanval­lan
ajanjakso. Sen takeena pitä­vät
he sitä tosiasiaa, ^ttä erinäisis­sä
maissa 'on «(os.-dem. ja "työväen
hallituksia" tai "vasemmistoryhmiä"
jotl^a. heidän vakuutuksensa mukaan
ajavat rrauhan Ja;, edistyksenv poli­tiikka.
Tällaisia on Tanskan sos.-^
dem. hallitus, äsken valtaan pääs­syt
Brantingin kolmas hallitus
Ruotsissa, tasavaltaiset, hallitusliitot
Saksassa Ja muissa maissa. Rans­kan
vasemmistoblokki y. m. Ja en­nen
kaikkea oli näiden väitteiden
päätodistuksena MapDonaldin äsken
kukistunut hallitus Englannissa.
Ja kieltämättä ovatkin nämä i l ­miöt
Saattaneet eräissä pintapuoli­sesti
ajattelevissa tjröväen ryhmis­sä
pitää yllä sitä mielujsta uskotte-lua,
että kansainvälisten suhteiden
ja luokkataisteluiden pahin aika on
ohi. - Kukapa sitä huvikseen ja asi­attomasti
tappelua hieroisit Ei
edes MacDonaldin hallituksen kukis­tuminen
vielä sinänsä kaikkien ai­voista
tätä harhakäsitystä poista.
Lukuisain eduskuntapaikkain mene­tys
Englannissa kun ei vielä mer­kinnyt.
sitä, että työväki olisi Ibopu-nut
työväenpuoluetta kannattamas-t
«i, saatikka sitten siirtynyt kannat­tamaan
konservatiiveja. : Kohosihan
.työväenpuolueen' äänimäärä 4,3
miljoonasta 5,5 miljoonaan. eli yli
26 pros. Sosialidemokraatit voivat
siis edelleen väittää, että "rauhan
ja kansanvallan" aika. jatkuu. Sii­nä'
on tuUut vain pieni keskeytys,
jonka seuraavat vaalit jälleen kor­jaavat.
Englannin vaalien tulos ei siis
sellaisenaan, pinnalta katsoen, mer­kitse
demokraattis-pasifististen har­haluulojen
poistumista,; mutta to­siasiat
tulevat, pian näjrttämään, et­tä
todellakin tuo "aika" nyt on
päättymässä. Maailmassa on niin
levotonta ja imperialisteilla on niin
tärkeitä etuja valvottavina, että
Englannin kapitalisteilla ei ollut
enää varaa eikä halua antaa "tyo-väenmiesten"
.leikkiä hallitusta.
Vaikka Lloyd <»eor(re saattoikin hy­vällä
syyUä liettää vitsin, että
Englannissa oli "konservatiivinen
johtaja, joka kävi pitämässä sosia­listisia
puheita (houkuttelemassa
työväkeä demagog^ialla) ja sosialis­tinen
pääministeri, joka esitti aran
konservatiivin osaa", niin katsoi
porvaristo kuitenkin pilan riittä­vän
ja heitti MacDonaldin satulas­ta.
Paitei eri maanosissa valvottaa
vana olevia imperialistisia etuja,
joita tuo sonren kiskurimaan 'por­varisto
ei katsonut "työväenhalli­tuksen^'
Yoivan riittävästi valvoa,
oli tuohon epi^mätt% suurena syy­n
i se,. e t t i En^annissa on edessä
souria ty5taisteluita j a porvaristo
pelkäsi, etti työväen painostus
MacSDonaldiin nähden kävisi niin
Lthtmnaam tsMi ja mmai vHktrn fl-smuMMa saaMmsa joOkaucnaBe laaJaUMm Tnttamkmm kaasaiavili-
«MB tilastMMcs. Kaa kataaas •isiftia josko» « a n i a kuBtoisia tiatoja ja fcooAiooaotcttavia ajakak-
•ia, ja kttB — kstes aWni!«nMewa1rfn knomastetaaB — IcaaMiBvilissea tilaBtecMea .ttdttaataBiiaeB OB
tyolaifillckiB mitä tärkeintä, o s faddjoiOamaM syytt Utaaittii takäs kattaaktagn «rikoista kBoaibta.
suureksi, että porvaristoedut icärsi-rivät
Maailmassa on näet k a i k k i a l l a ^ -
vaittavissa hintainnoosua. Niinpä
Yhdysvaltain hintataso ci sitten v i i ­me
kesäkuun ole professori Irving
Fischerin indeksin mukaan ainoas­taan
pysähtynyt laskussaan, vaan
vieläpä alkanut nousta huomatta­valla
tavalla. Viimeinen viikkonu-mero
oli 150.5, vastaten keskimää­rin
147.3 'viime vuoden, kolman­nella
neljänneksellä j a 143 viime
kesäkuulla. Viimemainittu luku o l i
alhaisin viime vuonna. -Myöskin
Englannin hintataso on sitten vii­me
kesän ' selvästi noussut. "The
Economistin" indeksi oli viime ke­säkuun
lopussa 205.9, • mutta syys­kuun
lopussa 214.9. Vuoden. 1014
tason mukaan laskettuina olivat
vastaavat luvut 176.6 j a 184-4.
Varsinkin vehnän hinnat ovat suu­resti
kohonneet Kovan talyiveh-nän
hinta New Yorkissa • oli
vuoden 1923 lokakuun 1 päivänä
noin 115 senttiä pushelilta, mutta
viime lokakuun 1 p:nä o l i vastaa­va
noteeraus 155 senttiä. Näin o l ­len
ön hinta vuoden aikana noussut
40 sentillä eli runsaasti 30 prosen­tilla.
Ja vaikka maataloustuottei­den
hintain nousu jonkun verran
kehottaakin . maalaisten ostokykyä
ia hankkii siten teollisuudelle jon­kun
verran menekinlisää, merkitsee
se samdla työväen elintarpeiden
kallistumista ja vastaavia palkka­vaatimuksia.
Tuotannon takapajuisuudesta on
todisteena m, m. se, että tarvitaan
kuulemma io vuotta, ennenkuin
maailman sokerituotänto on ennen^
sotaa olleella tasolla. Puuvillatup-tanto
on myös edelleen vähäinen.
Englannin hiilenvientl (ja kaiva­minen)
'vähenee taas (ulkomaisen.
Saksan kilpailun* takia) j a huoles­tuttaa
englantilaisia.
Englannin porvaristo tuntee ase­mansa
niin uhatiiksi, että se tur­vautuu
mitä halpamaisimpiin kei­noihin.
Juuri vaalien aattona esit­ti
porvaristolehdistö — MacDonal­din
plkoministeristön virkailijain
a y u l^
jota ' se väanbi' Sinovjeviijkislleki^
täpläksi Koiniiiternin^^^^V k ^
MacDonaldin osuiis ^ asiassa osoittau­tui
hyvin noloksi, mutta oli hän
pakoitettiii lopuksi, yrittämään pe­seytyä
puhtaaksi jiytusta. Mutta
IK>rvaristo, ne Englannin ''kunnialli­set
gentlemannit", piti faakalaisme-teliä
väärennetyn paperiii nojallai
Oli £elppo vosoittää yäärenhykseri
töke^ryys'mutta noskelaislehdille
kelpasi <• se makupalana. "Missäs
harakka' jossei siari tappajaisissia."
Intiui sörtamineB
MacDonaldin hallitiiksen all^ana
antaa oivan kuvOT H Iriternatsior
nalen . herrain kuulusta "kansain
itsemääräämisoikeudesta.". _ I<yhyt
tosiasiain luettelo riittää sitä k u ­vaamaan:
• ' ' r ' i^:,':^'
Sosialistinen ja kommunistinen
kirjallisuus ovat ankarasti kielle-tyt.
: V'.,-.;v;-'-;:''; .v • .i-::.;: ',
Ammatillisia järjestöjä" ei tunnus^
teta.
Työpäivä on rajoittamaton.
Alaikäisiä - (alle 12 vuoden) pide­tään
1 kaivostöissä, ;
• Maatiloilla .vallitsee maaorjuus
j a feodalismi. Aristokratian sääty-etuoikeuksia
vastaan nouseminen on
'•bolshevismia" ja ankaran vainon
alaista.
Lakkolaisia ammutaan.
Intian 'kansan itsemääräämisoi­keuden
kannattajia, on taas kymme­nittäin
vangittu. '
Niin että kyllä Intian kansa muis­taa^
mitä sillä on odotettavissa
työväenhallitukselta", kun sitä n i ­meä
kantavat— j a sen maineen pi­laavat
— sosialidemokraatit.
Kapitalismin pulaa
valaisevat valitukset, kuinka kaikki­alla
vallitsee rahapula. Amerikas­sa
-kyllä on kultaa, ja Englannissa­kin
on. korkokanta alhainen (1—
3% pros.), mutta Europassa mak­setaan
kiskurikorkoja: 10^—25 pros.
jopa aivan , huikeita (toista sataa
pros.) ..Amerikan lainoja sijoite­taan
Europaan ja saadaan niistä
maksaa korkeat korot Ranska •—
jonka dsäinen velka yksin on SOO
miljardia fr. —• on taas katasUroo-fimaisessa
tilassa ja Morgan on
rientänyt Pariisiin sopimaan 200
miljä dollarin lainasta ~ tieten­kään
ei ilman "riittäviä" korkoja
ja "takeita". Se - laina otetaan
"krediitin vahvistamista varten" ja
merkitsee tietenkin dollariholhouk-sen
lajittumista. •
Valuuttaolot X>vat yhä horjuvat.
Alhainen on yhä Unkarin, Italian,
panjan. Tanskan, Norjan y. m.
maiden valuutta. Muutamissa mais­sa
on äärimmilleen jännittämällä
"säästäväisyyttä", s. o- kansan ve­ronmaksuja-
kieltäytymiskykyä, on­nistuttu'
saavuttamaan ainakin tois­taiseksi
vakava valuutta. Mutta
vaikka se yhä 00 niin sa^noaksem-mehiiiskarvan.
varassa (kuten esim.
Saksassa), toitottavat so3.-dem.
maailmalle, kuinlca asiat paranevat,
olot vakiintuvat, muka.
Tshekkoslovakian, Rumanian, Es- den edessä.
Ämerikao pääoman
Tosiasiassa merkitsee Dawe3-suun-nitelma.
Amerikan;' doUariruhtinai-den
valta-asemaa Europan kanso­jen
yli. Maaiiäiansodan aikana oli­vat
nub trtisti^errat ensin puolueet­tomuuden
kanij^lla tahtoen "sivulli­sina"
hyötyä ~Europan verileilristä.
Mutta lopulta laskivat ne saatavien­sa
joutuvan vaaraan ja Venäjän
vallankumouksen puhjettua, lähti­vät
lopettamaan sotaa; "pelasta­maan
Etiropa", s. o, pelastamaan
saataviaan, joiden ymmärsivät' me­nevän
hukkaan, jos- - sota saisi jat­kua
niin kaua^h^ että se johtaisi kai­kissa
, maissa'"^'c vallankumoukseen.
Rockefeller oJi antanut , Ranskan
käytettäväksi Standard Oilin valta­vat
naf tavarastot, joiden avulla
marsalkka Focli sai heittää divisio-nejaan
autoilla, rintan^n paikalta
toiselle. Morgan taas Varusti länsi­valtoja
sotatarpeilla ja rahoilla.
Niin syntyi yersaillesin rosvorauha
ja "Kahsain L i i t o k s i " ' sanottu im­perialistien
intematsionale.
'• • - ^ ^ ^' • . • 1 . • /•
Mutta siten ei saatukaan Euro-
•pan asioita/järjestykseen. Joka
vuosi ja iii^iBmmin vuodessa, pide­tyt
neuvottelukokoukset sirittivät
turhaan selvittää yhä' enemmän
sotkeutuvaa yyyhteä. , Täytyi ryh­tyä
.tehokkäamoiin toimenpiteisiin.
Morgan-ryhmän erään pankin joh­taja/
sotaherra Dawes, määrättiin
"asiantuntijain" komiteain puheen­johtajaksi
ja kylmällä liikemieshar-kinnalla
l a s k i s e .Saksan suoritus­kyvyn.
Näin syntyi asiakirja, jossa
kapitalistit näkevät suunnitelman
keskenäisten: vaikeuksiensa tilapäi­seksi
selvittämiseksi,, vaikka eivät
olejsaan . vaktfutt»ttft sen varmasta
tehoavaisuu<ie3ta,'> mutta jota sosia­lidemokraatit^
ihmeellisellä, optimis­milla
uskovat rauhan- paratiisin
avaimeksi. ; .V
Lontoon konferenssissa viime ke­sänä
sitä suunnitelmiaa hiukan kor­jattiin,
tniitta • julisfcejttiin pääasias­sa
voimaan. Siellä esiintyivät päär
oman ruhtinaat avoimesti j a julke­asti'
isäntinä^ 1 samalla kuiii valtioi­den]
viralliset hallitusmiehet ja edus­tajat
ulkonaisestikiri palveliyat hei­dän
tahtoaan* ja:'-1iarrastukseila . so­vittelivat
poliittisia kulissejaan ra-havaltiaiden
suunnitelmiin soveltu­viksi.
Olihan trustiherroilla valt­tina
yli puolentoista miljardia vel­kasaatavia
Europalta, ja olihan heil­lä
apuna Englannin finanssiherrat
Ranskaa ja Saksaa vastaan sekä
taas saksalaiset hanskan "liikoja"
pyyteitä alaspainamassa. Pienem­mät
riistäjäryhmäi saivat tyytyä
niihin • riistosaaliin muruihin, jotka
herrojen pöydältä putosivat.
Dawes-suunnitelman kautta alis­tettiin
Saksa sintomaa-asemaan.
Sen talous ja politiikka pantiin hol­houkseen
jokasuureati muistuttaa si­tä
asemaa,.missä suurvallat ennen
olivat pitäneet vajavaltaisia val­tioita,
Turkkia; Kiinaa, Etelä-Ame­rikan
valtoja y.ra.s. > Saksan teolli­suuden
rautateiden' Ja valtiotalou­den
tuloista määrättiin vuotuinen
maksuerä voittajavalloille. Saksan
työväki määrättiin pysymään hiljaa
ja raatamaan 10—12-tuntisia työ­päiviä.
Nimenomaan terotettiin mie-liin,
' että suunnitelman toteutumi­nen
riippuu siitä, ettei "yhteiskun­tarauha"
mitenkään rikkoudu. Sak­san
pääomaherrat suostuivat suun­nitelmaan.
Saavathan he sentään
pitää osan ryöstösaaliistaan ja taat-tii~'-
in heille työväen kurissa pitä-miscKsi
ulkovaltojen apua.
Mutta ei vain Saksa^, vaan myös
Ranska on alistettu holhoukseen,
vaikkakin vähemmän törkeässä muo­dossa.
Jo ,viime keväänä täytyi
sen valuuttansa pelastamiseksi alis­tua
Morganin sanelemiin ehtoihin.
Lontoossa lopullisesti määriteltiin
sen valtapyyteitten rajat — se oli­kin
jo tuUut Englannille epämuka­vaksi
hcrruuspyrkimyksineen Euro­pan
mantereella, pääministeri Her­riot,
joika oli uhonnut perinpohjin
muuttavansa Poincaren politiikan,
mutta esiintyi Lontoossa metalli ja
finanssiherrain nöyränä kätyrinä,
uskalsi tuskin matkustaa takaisin
näiden herrdjensa eteen,'kun hänen
oli Ltäytynyt taipua ~ Amerikan' ja
Englannin yhtyneiden raharuhtiiiai.
Ristiriidat eivät ele poittnaeet.
Viimeli^ kuluneet viikot oVat jo
osoittaneet, että oikeassa; oliyat ne,
jotka alun alkaen selittivät, että
Dawe&-suunnitelman "sovinto" on
oleva varsin lyhytaikainen. Kuten
luonnollistakin. Sillä eihän kapita­listinen
järjestelmä ole kukistettu,
ei edes saatettu holhouksen alai­seksi..
Päinvastoin,, avoimemmin
kuin konsaan esiintyy se "työväen
edustajainkin" isäntänä. Mutta se
on kyllä joutunut vaikeuksiin. Jo
ennenkin, pulakausina, näkyi kuin­ka
kriitilli^ksi kapit^ismin asema
käy, kun se vaan tetkeksikään on
pakotettu keskeyttämään -tuotanto­voimien
edelleen kehittämisen. Niin
kauan kuin se yhä laajensi aluet­taan,
avasi uusia työpaikkoja, val­tasi
uusia markkina-alueita,' paisui
ja laajeni, sai se kannatusta väes­tön
keskuudesta ulkopuolelta var­sinaisten
kapitalistien piirin. Työ-väkDrin
tyytyi tällaisina aikoina
vaatimaan osuuttaan yleisestä nou­susta
palkankorotuksen muodossa,
mutta ei ajatellut niin paljoa riisto-järjestelmän
perusteita. .
Toisin pula-aikoina. ' Tuotannon
vähetessä joutu^fa suuri osa työväkeä
työttömäksi ja östokyvyttömäksi.
Kapitalistien tnotannoinnen kulu­tus
vähene ja suuri joukko kapita­listeja
, joutuu "virattomaksi", sa­moin
heidän teknillisiä apulaisiaan.
Pikkukauppa ja talonpoikain talous
kärsivät. Tällöin vallitsee yleinen
tyytymättömyys ja työväen ke-skuu-dessa
vah-vistuu vakaumus, että ka­pitalistinen
järjestelmä on poistet­tava.
Kun tällaista ilmeni jo en­tisten
ohimeneväin pulien aikana,
niin sitä enemmän nyt, jolloin kapi­talismin
pula on käynyt, jatkuvaksi,
kroonilliseksi. Jos jossakin ^ maassa,
kuten toissa vuonn^ Amerikassa,
konjunktuuri nouseekin, ei sen vai­kutukset
ulotu toiseen maahan. Ja
pian se itsekin vaihtuu äkkikriisik-si.
Kapitalismi on kuin kansansa-,
dun harakka tervatulla kaivonkan­nella
: kun häntä pääsi, niin nokka
tarttui." fittä kysymys on kapitalis­mille
kuolemanvakava, sitä osoitta-
•yat ilmiöt ideologian aloilla, aattei­den
maailmassa. Osa sivistyneistöä
vaipuu pessimistisiin' unelmiin " E u - '
ropan iltaruskosta". Sellaiset tut­kijat
kuin esim, prof. Sombart, jot­ka
kapitalismin valtaj-sikaria saattoi­vat
teoriassa hyväksyä käsityksen,
että- kapitalistisen järjestelmän; ti-^
lalle voi tulla koH^ivistinen ta­lous,
"tarkistsvat" kantansa. Kuo­lemansairas
kapitalismi ei siedä pu­huttavan
' kuolemansa mahdollisuu­desta,
saatikka, sen läheis3rydestä.
Sen ideologit saavat tehtäväkseen
"todistaa" kaikkinaisten sosialistis­ten
'haayeiden" mahdottomuutta,
samalla aikaa kiiin kapitalistit itse
suunnittelevat asiansa puolustami­sen
aineellista puolta;'
Porvaristo todistaa , käytännössä,
että, kysymys kapitalismin olemassa­olosta
on päivähkysymys, eivätkä
sitä saata harhaan sosialidemokraat­tien
"teoreettiset" lörpötykset vaa­ran
olemattomuudesta.
'KärjistyinUen yleiset ilmenemis-;
muodot.
Voimme koota ' kärjistyväin vas­takohtain
ilmenemismuodot seuraa­viin
pääkohtiin: ' ;
1) Pääomain jatkuva keskittymi­nen
yhtyneen finanssipääoman kä­siin
ja eri finanssiryhmäin keske-näinen
taistelu maailman mitassa.
Imperislismi osoittautuu — ei tee',
lisuuspääoman pyrkimyk'3eksi valla­ta
maatalousmaita. Vaan yhtyneen
raha-, teollisuus- .ia suurkauppapää-oman
-väkivaltaiseksi • pyrkimykseksi
vallata vaikutusalueikseen jopa -ikor-kealle
kehittyneitä teollisuusmaita
(Saksa), samalla kuin pikknimperla-lististen,
vajävaltaisten, puolisiirto-maa-
ja siirtomaavaltioiden asema
suurimperialistien leikkipalloina ja
riitaomenina käy yhä ilmeisemmäk­si.'
. .•- • .,: '
2) Keskiluokkain . köyhtyminen
esiintyy kaikissa maissa,; toisissa^^
räikeämpänä kuin toisissa.' Liike­miehiä-
sortuu ennen verraten itse­näisestä
asemastaan trustien ja
pankkien y l i - j a aliupseereiksi,, jos
heille on sellaista varapaikkaa tar­jona.
K^talismin j a porvarisval-tioiden
virka- Ja palvelusmiehistä
menettää osa toimensa j a ssa tyy­tyä
alempiin armopaikkoihin. ' T i e ­teen
ja taiteen sekä vapaitten am­mattien
aloilla toimivasta si^visty-neistöstä
joutuu osa 'vaHle toimeen-tnlomahdoUisuuksia.
3) Maatalouspula, joidca ihniöitä
on havaittavissa kaildssa maissa, sa-sittaa
erikoisesti talonpbikaislaök-kaa.
Kiinnitysvelat kasvavat j a ka-teiduottoa
on saatavissa Ja vMn
kiskurikoroilla. Verotaakka- kasvaa
Ja pofiittudssa otteloiasaan sen Ja­kamisesta
kapitslistien j a talonpoi­kain
kesken vetää talonpoika aina
lopuksi lyhyemmän tikun. Asntos-tilallisten
asenm on alanatksen epä­toivoinen.
4) Työväen Ixitäsan' elintaso ale­nee.
Eräissä maissa on se saavut­tanut
romahduksellisen, luonteen, ja
ilmenee työntuottavaisunden alene-misena.'
Kaikissa maissa vastusta­vat
kapitalistit kaikin keinoin pal­kankorotuksia
j.1 panevat toimien
niiden alennuksia. Tätä ilmenee
varsinkin epäsuorassa muodossa,
hintojen ja Verojen kohoamisena.
5> Taajaan uudistuvat pulat jär­kyttävät
liike-elämäi ja aiheuttavat
alituisia vztlituksia "huonoista ajolsr
t a " sekä pyrkimyksiä "tuptantokuB-tann-
usten alentamiseen"^^ joka mer­kitsee
työväen fa teollisuuden •vir­kailijain
vähentämistä sekä palkan
ialennuksia.
6) Kaikissa ipaissa esiintyy' poliit­tisia
pulia, suuria kansanliikkeitä
j a avoimia valtataisteluita eri luok­kien
kesken, kärjistyen ne aika-ajoin
vallankumouksellisiksi krii­seiksi.
-
Taistelu öljystä.
• >•
Imperialistiset ristiriidat keskitty--
vät nykyisin öljylähteitten ympäril­le,
onhan moottori tullut'käytän­töön
kaikilla elämän aloilla. E i
vain teollisuuden ja liikenteen pal­veluksessa,
mutta ennen , kaikkea
sotavarustuksissa. Sen mokalia on
maailman politiikassa tapahtunut
huomattavia muutoksia. Kuten tie­dämme,
perustui Englannin impe­rialismi
kivihiileien. Sillä oli varus­tettuja
kivihiiliasemia kaikkialla
mailmassa, suurteii merireittien var­silla.
Mutt^; nyt on Aperikan lai­vasto
jo varustettu moottareilla. sa­moin
^Japanin. Mukana pysyäkseen
täytyy Englannin yrittää vallata' öl­jylähteitä,
joita • sillä ei omassa
maassaan ole. Taistelu ei näet kos­ke
niin pallon öljyn m^nekkialueita
kuin sen lähteitten omistamista ja
monopolisoin^sta. ,
Lehdet puhuvat alinomaa Mosulis-ta
j a tässä tuonnoin oli juuri tulla
sota Irakin rajoista, s.o. öljystä.
Englannin intressit Mesopotamiassa
tarkoittavat myös pääasiassa öljyä,,
Siilä riidat Turkin kanssa. Vähäs­sä-
Aasiassa kiertyy siihen' vyyhtiin
Ranskakin. Ja kaikilla olisi niillä
halu päästä : Neuvosto-Venäjän öl­jylähteitten'
lumppuun'Kaukasiassa,
Siitä niideh suuri harrastus Gorgian
"itsemääräämisoikeuden" puolesta,
joka tavalliselle kielelle käännetty­nä
merkitsee imperialistien määrää-^
misvaltaa Georgian y l i tien avaami­seksi
Bakuun.
Toinen öljyriitaiii tahrainen paik­ka
| on Meksiko. Siellä käydään tais­telua
Amerik^ ja' En^lan^in y. m,
kesken öljylähteistä. • Meksikon ka­pitalistit
koettavat" ^valvoa riisto-osuuttaan
•yaltiokapitalismin avulla.
Ja on tällä t^aiäella aineella
osansa ^Kiinankin jutussa,
Japanin ja Amerikan ristiriita.
on yksi maailman imperialististen
sodanaiheiden polttopisteitä. Riita­kysymyksiä
kasaantuu toinen toi­sensa
jMkcen, m; m, japanilaisten
oikeuksista Amerikassa.: Japani ei;
kuitenkaan ole 'viime aikoina .yoi-nut
täydellä tarmolla ajaa asiaansa,
sillä, sen öljyvarastot. tuhoutuivat
suuressa maanjäristyksessä. Siksi ön'
sen täytynyt pitää hyppysensä loi­tommalla
• Kiinan pjrykistä. Mutta
sen j a Amerikan ristiriita ei suin­kaan
ole poissa päiväjärjestyksestä.
Japanin on vain katseltava itselleen
liittolaista, kun Amerika lyö kiilaa
sen ja Englaiinin väliin.^ Mutta
ei ole minkäänlaista epäilystä siitä,
että Tyjmenmeren suuri sota yhä
uhkaa. KonfUkki lähenee.
Sosialististen Neuvostotasavaltain
l Liitto.
Kaikki myöntä'vät, että se on yhä
voimistuva tekijä maailman politii­kassa,
* Suhtautuminen s i i l i n oli
keskipisteenä Englannin vaalitaiste­lussa.
Sen vaikutus tuntuu Kiinan
selkkauksissa. Liiton edustaja K i i ­nassa
on tukenut Kiinan pjrrkimyk-siä
imperialistien holhous- j a anas-'
tiispyyteitten vastustamisessa; K a -
radan on alkanut uuden tyylin K i i ­naan
suhtautumisessa. Hän on
kieltäytynyt käyttämästä ulkoval-tain
anastamaa "oikeutta" isännöi­dä
P^ngin lähetystökorttelissaw
Venäjä on sovinnossa 'kiinalaisten
kanssa ratkaissut kysymyksen
Mandshurian rautatiestä, saaden
sen hallintonsa alaiseksi
Kaikki tietävät; että Englannin
—Venäjän sopimus oli voitto ame-rikalaista
pääomaa-jä sen faolhons-pyytei^
vastaan Europassa. Rans­ka
on rientänyt tunnustamaan l i i ­ton
ja Tshekko-Skvakia tekee sa­moin.'
~ Ainoastaan doUarimhtinait-ten
edustaja Hughes viivyttelee ja
Neuvosto-liiton parjauksessa kil­pailevat
sosialidemokraatit mustain
venäläisten Su IdvUaäamfaU
periaKstien kanssa.
Venäjän ulkopoBittiaia «avu-taksiin
"on «päflemätti vafattamit
sen i^säinen Injittaixuttea. YnoA
sitten vallitsi Venäjälli pala, tis,
sakset eli epäsuhde tedfllisoostnot.
teiden Ja maataloustoott^den hin.
tain välillä. Mutta Jcna määräävä
osa maan taloutta e i ole yksityistä,
voitiin pulaa käydä auttaznaan tie­toisella
toiminnalla. TeoIIinagtQot.
teitten hintoja alennettJia • Ja maa-taloustaotteille
annettun iöaismis
jonkun verran kohota. Saavutettiin
tuapaino. Joka m. m. ilmeni raha-reformissa,
mikä menrä^caellä on
toteutettu. Eahankierto ««vilkas­tunut
nousten 300 :sta 7T milj, rup­laan.
Vielä on vaiketijäa, kuten
erim. vähittäishintaihi Ja tukkuhin-tain
suuri ero, mutta soti korja­taan
tarmolla:, m. m. osonstoimin-nan
avulla. Työväen asema para­nee.
Työväenlainsäädäntö' ön tun­nustetusti
maailman pans. Äsket­täin
sanoi eräs; amsterdamilainen
johtaja, kun tutustui Venäjän työ-
-väen oloista saamiinsa tietoihin: jos
tämä pn totta, niin täytyy sanoa,
että meitä on pahasti petetty.
Reuaavaltain liitto.
Yhä toistuva ilmiö eteläisten näa-puriemnae
poliittisessa elämässä
ovat konferenssit, joilla sstiotoan
järjesteltävän näiden maiden keske-näisiä
asioita, mutta j[<>tka ilmeises­ti
— ja varsinkin kulissi-in takana
— yht?. paljon tarkoittavat näiden
maiden suhteiden "järjestämistä"
— oikeammin sotkemista '— suu­reen
itäiseen naapuriin,, Neuvosto­tasavaltain
Liittoon. Että länsimai­den
imperialisteilla on tässä ollut
sormet pelissä, on myös, selvää. Jo­han
pari -vuotta sitten oltiin lähellä
kytkeä Suomikin Puolan läton kaut­ta
Ranskan imperialismin alaisuu­teen,
vaikkakin eduskunta sen ylei­nen
mielipiteen pakotuksesta pe­ruutti.
Sitten on p a u h a t tu
n,s, neiriiittoa, Viron, Latvian, Liet-"
tuan ja- Suomen liittoa, jonka mää­ränä
olisi pitää näissä maissa yllä
itsenäisyyden, harhaluuloa.
Tätä liittoa vastaan triitflvat toi­sen
porvarilliset' meiUä asettaa soti-laallispojiittisen
liiton Ruotsin kans­sa.
Sen valmisteluja «vat ne lu­kuisat
vierailut,-joita eri, porvarilli­set
järjestöt ovat viime aikpina
paMeet stoinieen .Itao*?ifen«...
' ' N Kansallisudislcysymys.^^^^^
Maailman, politiikassa erityisesti
huomattayäin kysymysten joukossa
on tärkeä, sija myös, kaasallisuus-kysymykseilä,
, Niin" hyvin Versail­lesin
rauhan "balkanisoimassa" Eur
ropassa kuin myös muissa maano­sissa
on runsaasti 'kansalUsen sor­ron
alaisia kansoja jä niiden osia.
Onhan ' .keskellä Eurooppaa suuri
Saksan kansa,- jonka xpfifstjaleita ön
Versaillesin; väkivaltarauhan kautta
alistettu monien ympäröiväin -val­tioiden
sorron alaisanteeo, Sama
on entisen Itävallan ^ kansojen, m,
m. Unkarin, laita. Tätä keäiioteköis-ta
kansojen pirstomista täyttävät
imperialistit hyväkseen' betäoakseen
kansallisvihaa ja ^ jobtaMkseei^ työ­tätekevän
kansan huomiota pois sen
tärkeistä elinkysymyksistä. Venäjän
tsaarivällan ennen sortamissa reu­namaissa
tavataan se oaaitölnen i l ­miö^
että kansallisesta soiTOsta va­pautuneet
kansat itse taas puoles­taan
esiintyvät kansallista sortoa
harjoittavina. Tämä johtuu siitä
tosiasiasta,' että näiden' kansojen vi­ralliseksi
edustajaksi on väHdvaltai-sesti
asettunut porvati^ööMcar joka
ei voi olla harjoittamatta kansal-listasortoa.'
Kansallisuuskysymystiä oa -rielä
maailmassa . "juutalaiskysymys ja
neekerikysymys, koskien ne sellaisia
-kansallisuuksia, jotka hajallaan asu­en
muiden kansallisuuksien keskel­lä
eivät tietenkään voi -vaatia alu­eellista
itsenäisyyttä, mutta joilla
silti on kansallisia etuja valvottava­na,
ennen kaikkea -vaatunos nauttia
turvaa kansallista sortoa ^ vastaan.
Kokemus osoittaa, että ;porvaristo
on kykenemätön tyydyttävästi jär­jestämään
kansallisuuskysymystä —
ovathan Suomenkin pienet eikä eri­koisen
vaikeat kansallisuoökysymyk-jestämään
kansallisuusky^mystä niin
että tämäkin tärkeä kysymys tnle saa-maasr'ratkaisunsa
vasta sitten, kun
yhteiskunnaJlisten peradteitten
muuttuessa tulevat ratkaistuiksi
muutkin porvaristolle ylivoimaiset
ristiriidat ja kysymykset.
(Jatk.)
Ti&tkaa Vapaus, To­veri,
TovOTitar Eteöii-päin.
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkataisr
telun Icannälla dtevia.
sanomalehtiä.
mm
m
/
V