Vapaus, January 8, 1925

              tSni4 TOTgtaina, tomgL S pu — Tfaav, Jan. Mi, 1525
VAPAUS
> «BoaalaSMB fySvicftfo iiaoikaimstisia, Omuh
tn 8Bdl»BKyHM, Oot, Joka tSstai, tontaS Ja laaastaL
T o i m f t t s j » t :
A. B. MAKEUL ABVO VAABA*
VAPAUS (Uberty)
ne enly ofssn of Fixmish WorIcen in Canada. Pab'
fisbed in Sndbary, Ont, every TaeBday, Tbondsy and
Batocday. ^
Ihnoitusbinta kerran jalaistuista ilmoitoksista 46e
Mbtatuomalta. Soorista ilmottnksista aekä ilmoHak-aiffta,
lolden tekstiä ei joka kert» muuteta, annetaan
tontDva alennus. Kuolonilmoitakset $2.00 kerta Jia 60c
UaSä jokaiselta nuistovärssyltä. Nimenmuattoilmoituk'
aet 60e kerta, $1.00 kolme kertaa, Avioeroilmoitnksec
12.00 kertfc, $S.OO.kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
I1.OO kerta. Halntaantieto- j a osoteilmoitukset 60c
kerta. $1.00 kolme/kertaa. Tilapäisilmoituksista pit2ä
raha seurata mukana. _
Begistered at the Post Office Depaftment, Ottawa,
as seeond class matter. '
Advertising rates 40c per col, incb. Minimum eharge
for single insertion 76c Discount on standing advertise-ment.
The Vapa'/8 Is tbe.best advertising medium
among the Finnish People in Canada. '
TJLAUSHINl^AT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoibin ja Suomeen, yk3i vk. $6.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76.
' Tilauksixi, joita ei seuraa raha, ei tulia lähettämään,
pajtsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Unt.
• ' . -
haasa, teidän pkSemxtae haolla Imdio «malsudatf-taan.
Oman naMcanne sijasta te silloin panette etum«
maiseeo tappelarintamaan feptenne tyhjiä vatsoin
taistelemaan Bescon niljocmia vastaan, te olisitti» per-faeJttenne
pettureita saojellessanne Bescon oaaisoatta.
Seurauksena olisi pitkäaikainen Iddco, jossa kaikki
kärsimykset ovat työläisten kannettavat; sitte faävio ja
työhön paluu Bescon petojen sanelemilla ebdoilla;
kurjuutta kuukausi kuukauden jälkeen: milloin kovaa
työtä huonolla palkalla, milloin taas tyhmyyttä ja
nälkää,
«Vähernmän kuin sadan froaenim lakko New
Aberdeenin voimalaitoksella taeikjUBee sitä, että teidän
järjestönne kohta on romuläjänä. Te ja peiheenne
joudutte vedelle ja leivälle ei vain iakon ajaksi, vaan
niin kauaksi kuin ajattelette Bescon omaisudbia enem­män
kuin niitä, jodca -olette mailmaan saattaneet ja
joita teidän pitäisi tarvittaessa henkeen ja vereen puo­lustaa,
cBescon tuhatta, hevosta vastaan on kaivantojen
onpärillä enemmän kuin kymmenen tuhatta kaivostyö­läisten
lasta alle 12 vuoden. Vähemmän kuin sadan
orosentin lakosta olisi tuloksena, että hevosia ruokit­taisiin
Idcon ajan, mutta kaivosmiesten lapset näkisivät
nälkää. Lapset ovat suuremman arvoiset kuin hevoset
kaikille muille paitsi Bescolle ja sen kätyreille. Hii
een Bescon hevoset — tehdään tappelusta lyhyt ja
tiukka, lastemme vuoksi!» ;
Tiistain lehteen'aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa /uudelleen liikkeenhoitajaa
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, LUkkeenholtaja.
VT '1 1 , 1 ' ' , ,,. • . ;
Tuhannen hevostaja kymmenen tu­hatta
kaivostyöläisten lasta:
kummallako etuoikeus?
Cape Bretonin hiilenkaivajat uhkaavat lakkoutna,
jos Besco-yhtiö toteuttaa palkanalennusaikeensa, joista
parhaillaan neuvotellaan. Labor Heraldissa" kaivos
miesten tunnettu esitaistelija J. McLachlan, samaten
kuin Glace Bayn karaistut kaivosmiehet vaativat,, että
lakko pitää-tulla täydellinen—- «sadan prosentin lak­ko
» jos ollenkaan tullakseen! Mutta United Mine
Worker6in petturijohtajat, joiden päänä on surkean-kuuluisa
John L. Lewis, eivät suostu menemään niin
pitkälle. Jos laldco julistettaisiinkin, jätettäisiin riittä­västi
miehiä tyohon kaivosten kunnossapitämiseksi.
"Sikäläiset kivihiilkaivokset ovat sangen syvät, mel­kein
kaikki sitäpaitsi ulottuvat merenpohjan alle, ja
jotkut niistä ovat peräti märät. Elleivät pumput ole
yhtämittaa käynnissä, täyttyvät kaivokset pian vedellä.
Kun U. M . Wm Nova Scotian osasto viime marras*
kuulia pijtämässäänkonventionissa päättävästi asettui
sadan - prosentin -lakon kannalle, ja^' sovintoneuvotte­lut
nyt näyttävät ajautuvan/ umpikujaan^ oyat porvari
lehdet alottäneetuIfDnnan, kuinka kaivoksille kävisi,
jos sadan prosentin laldco tulisi' voimaan. Viikossa tai
parissa olisivat kaivokset tulvillaan, höyryputket jää
tyisivät j a halkeaisivat, kuljetustiet olbivat pilalla,
kannatuspolkyt irtautuneet ja kaivannot sellaisessa
kunnossa, että niid<!ln korjaamiseen menisi kuukausia,
Jolla ajalla ei saataisi hiiltä, ei hallitukselle hiiliveroa
eikä yhtiölle voittoa.
: Phalen-suonet Olace Bayssä louhitaan ja pumpu
taan sähkövoimalla, joka saadaan New Aberdeenin
«Hlore^ sähkötehtaasta. Jos tuo tehdas seisoo kuu-kjBioden,
on Glace Bay romuläjänä. New Waterfordin
hiiltkaivokset ovat samoin sähköllä käypiä.
Vuoden 1923 «punainen lakko» ^piti olla sata pro­senttinen.
Mutta yhtiön virkailijat ottivat pitääkseen
pumput käynnissä» poliisin ja sotaväen turvin.
Niistä hirmuista, mitä sadan prosentin Idcosta
johtuisi, maalataan helläsydämisen yleisön kiihottami­seksi
lakkoilijoita vastaan seuraavia kauhukuvia:
«Kaivoksissa on yli l,O0iO hevosta, 'jotkaj. sadan
prosentin lakko jättäisi näkemään nälkää.
«Sadan prosentin Idkko. talvisydännä seisauttaisi
rautatieliikenteen, hiilen puutteessa.
« ^ kivihiiltä koteihin, kouluihin eikä sairaaloi­hin.
» «vjne.
— r - Toisaalta kuvailee tov. MacLachlan lehdes*
sään» kuinka Besco on hukuttanut kaivoköiaan, eikä
siitä kukaan ole sanonut pahaa sanaa: Hub-kaivos,
joka ulottuu yhteen Nova Scotian rikkaimpaan hiili-suoneen,
laskettiin täyttymään, kun^ miehet eivät suos­tuneet
työdcentelemään niin halvalla palkalla kuin
yhtiö olisi halunnut. Laskettiin vesi kaivokseen, otet
tiin^^l^^ ääriään myöten vettä
täynnä tänäkin päivänä. Tuo tehtiin kolme kuukaut­ta
sen jälesta, kun uusi ilmanpuristushuone uusine ko­neineen:
ja ilmantyöntöhuone oli saatu valmiiksi jä
niihin tidtlattu pari sataa tuhatta doll aria. Tämä oli
vain harjottelua Juhilee-kaivannon tukkimiseen ja ve*
den valtBan jättämiseen. Tähän, Sydney-kaivantoihin
k u u l i n a ^kaivokseen oli hukattu noin miljoona dol-larifii^
Eenmllä postoaukko toonta jaardia liian isoksi
sille hiilimäärälle Initä ikinä voitiin tuosta kaivoksesta
toivoa saatavan ja rientämällä tuolle kaivokselle Ca­nadan
suurenmoisimmat lastauslaitteet. Saatuaan
kaikki valmiiksi, Bescon möykkypäinen johtosakki n^-
ki viisaimmaksi Sulkea kaivoksen ja antaa sen täyttyä
vedellä. Sitte^hdtettyfiäfi. kuin veteen tynnyrittäin ra
hoja, ruvfetaan käytnaatt kaivosmiesten vaivabten palk­kojen
kimppuun, kostamalla niitä yhä kiristämällä
saada korvatuksi, mitä typeryydessään ovat hurvitel­leet.^
'/«JoÄ ie kaivantomid^ ktijottaa MacLachlan, «et­te
kotsu sadan prosentin lakkoa, vaan jätätte Bescolle
kunnossapito-miehistön pumppuja ja iptkänpiddä me­renalaisia
käytäviä varten, annatte te Bescolle kaikki
valtit käsistänne Ja joudutte tappioHe taistelussanne.
Bescon viikaiiijat tulevat loiköUemaan' kaikessa rau-
Saksan nosket kerskuvat pettii-
, ruudellaan
Niinkuin muistettanee, noeti presidentti Ebert kunni
anlouldcauSjutun eräitä kiihkpkansallbiä sanomalehtiä
vastaan, jodca häntä olivat syyttäneet «mäanpetturuu
desta» senjohdosta että hän kuului ennen sodan lop­pua
V. 1918 toimineeseen anunuketehtaitten jakkokomi
teara. Ebert itse selitti olleensa lakkokomiteassa yksin
omaan siinä tarkotiÄsessa, että saisi lakon mitä pikim­min
murretuksi. Tässä aikoessaan ^oli hän saanut kai
taistensa SOS. dem. porhojen tehokkaan kannatuksen
Näytteeksi näiden herrojen to4istuksien laadusta, ker­romme
lyhyesti ansioistaan liiankin hyvin tunnetun
Scheidemannin lausunnon sisällyksen:
Tuo vanha Kaiserin saappaannuolija paljasti enem­män
kuin riittävällä selvyydellä ja röyhkeydellä, joka
varmasti nostattaa häpeänpunan jokaisen sos. dem
työläisen poskille, mit^ katalalla tavalla Toisei\ kan­sainvälisen
johtomiehet kuristivat tuon mahtavan vallan
kuraoukselliseii lakkoliiMceen. Hän korosti erityisesti
sitä seikkaa, että sos. demokraatit silloisella menette­lyllään
pelastivat Wille-kcisarin vallan ainakin kahdek­si
kuukaudeksi. «Me astuimme,» hän lausui, «lakkoko-miteaan
siinä ennakolta julkilausumassamme tärkotuk-sessa
— joka ei enää ole mikään, salaisuus —-.ktä nii
jerramme lakon niin pikaisesti kuin suinkin .tnahdol*
lista. Ellemme me olisi lakkokomiteaaminennoö^ ei tä­tä
tuomioistuinta ^olisi. Sota olisi jo tammikiii^ lop­punut,
sillä työmiehet eivät olisi antaneet ampua itse­ään
puolustautumatta. Mielestäni teidän pitäisi olla kii-toUiset
meille. Ajatelkaapas, mikä onnettbinuus siitä 6-
lisi seurannut, jos jok^i tseka olisi tehnyt meistä isilp
?ua. Minut varmasti olisi ensimäiseksi hirtetty. Siitä
lyvästä, että olemm^ panneet nahkanime likoon rfdckau-desta
kansaamme ja isänmaahamme, rohjetean meitä
nyt herjata maanpettureiksi, niin että meidän täytyy oi-ceussalista
etsiä kunniaamme» (!).,
Noin surkeaa siveeliis^ alennusta todistaväinlä
tojensa jälkeen S. selitti, että vaikka heidän, sos. dem^
pomojen, meneminen lakkokomiteaan äliiksi Iisasi lak­kolaisten
lukumääirää, niin tuolla lisääntymisellä ei ol­ut
mitään merkitystä itse lakön^ k^^
kysymykseen, eivätkö'lie olisi voineet n.s. «kristillisten»
ammattiyhdistysten^ johtajien tavoin julistaa' vastalau­setta
ammukelakkoa vastaan, vastasi S. merkitsevästi:
«Siitä ei olisi ollut apua; se blisf ollut samaa kuin
asettua lumivyöryä Vastaam. Hän viejä vahvisti Eber-tin
kertomuksen, kuinka täm^jSaatuaä
sotajohdolta varmuuden rintamalla vallitsevasta kur-uudesta,
o l i kovasti liikutettu; -melkeinpä itkenyt, ja
)äättänyt että «nyt oin meidän mentävä hallitukseen ja
pelastettava, mitä pelasta*'voi». Hän ja toverinsa kyl^
ä tiesivät, kuinka suuri tyytymättömyys työväen 'jou­koissa
vallitsi juuri heitä, enemmistösosialisteja kohr
taan. «Meihin, sosiaalipatrioott^hin, kohdistui sparta
Luslaisten katkerin viha».
Kun häneltä kysyttiin, eikö sos. demokraatien tahol­ta
tehty amnestiavaatimus <)llnt-^ tarkoltanut myös sei
aisia «vastuuttomia vallankumouksellisia aindcsia»
tuin kommunisteja, vastasi S. julkeasti: «Asianlaita
oli sama kuin nvtkin: meidän puolueemnu» uyikää kom­munistien
amnestiavaatimuksen niin laajassa mittakaa­vassa.
»
Seuraavana päivänä esiintyi todistajapaikalla m.m.
kenraali Vriesberg, joka sodan aj an oti ollut Saksan
ammuketuotannon diktaattorina. Kertoi, ett,ä eräänä
>äivänä niinä aikoina, kun spaitakuskapina oli pääse-maisillaan
voitolle, tuli hänen luokseen «eräs sos. dem^
ohtomies, joka puoluehallinnoin nimessä vaati että
losa Luxenburg vangittaisiin. Kenraali sanoi, ettei hän
ollut erityisesti halukas tuota tekemään, mutta teki sen
cumminkin. Huomispäivänä'oli Ebert pitänyt kiihkeän
puheen hallitusta Vastaan, ruoskiefn sen työläisvastais-ta
terrorismiay mutta kertoi kenraali ajatelleensa, että
moinen kaksinaamaisuus kuului politiildcaan,» eikä vä­ittänyt
ryhtyä asiaa sen enempää penkomaan.
Itse sotamarski Hindenburg on rientänyt Ebertin-olisi kyennyt/saamaan Jalkeille pn-aviiksi,
liettämällä hänelle kiitoskirjeen-«siitä, että
iän, Ebert, oli osottanut tosi-saksalaista, isänmaallista
miel^Iaatuaan^Ja toimenpiteillään ollut viäiällä saada
ixisarin peläftetuksi».
Tässä jutussa näin tavattoman röyldceästi paljaste­tut
seikat ovat synnyttänet voimiddcaan mieltenkuohun
Honi lienee itsemielessäan apri-koinnt,
oliko Gompers niin juma­lan
luomasta typerä vai tietoisesti
keljn kuin mitä hänen edesottami»
sistaan voi ajatella. 1 ^ hänen
kuolemansa jällceen on helpompi
tehdä ratkaisunsa. Perukiijotuk-sen
mukaan nousi Gompennn jäl<
keen jättämän omaisuuden arvo ai*
noastaan 30,000 dollariin. Se ei
totisesti ole paljon niin pitkän elä»
män kestäneestä yhtämittaisesta —
j a erinomaisesti onnistuneesta
oman luokkansa kavaltamisesta
maanpiirin rikkaimmille kapitalis»
teille. Typeryyttä se siis perältä­kin
näyttää olleen. Keskenkertu-sen
kätevä amerikalainen olisi sa­moista
paljoa vähemmistälrin —
palveluksista verottanut pohatoita
yhtä monella miljoonalla kuin Gom-pers-
riepu kymmentuhannella.
Tälle käsitykselle antaa lisätukea
Yhdysvaltain ylisyyttajänä suursodan
alkuaikana olleen H. S. Marshallin
puhe Civic Federation taannoisessa
juhlassa, tuon kaikkia työväen edis-tyspyrintojä
vastaan katkerasti tap­pelevan
riistäjärqikan, jonka esi­miehenä
Gompers monet vuodet
(ainoastaan sangen kohtntdlista
korvausta vastaan) olL "Samuel
Gompers", hän kertoi noille ma-hakkaille,
"työnsi luotaan ne epä­lukuiset
miljodbat, joita hänelle
Saksan taholta tarjottiin, jos hän
Saksan eduksj olisi laittanut lakko­ja
sotavarusteiden valmistamiffessa
liittoutunelnie j a niiden kuljettami­sessa.
Näitä tarjouksia tuli hänelle
monenlaisessa' salapnvossa, useim­miten
jonkuiilaisen rahallisen; avus­tuksen
yarjoila, jdshän liittyisi n.
s. rauhanasian lumnattajaksi. Jul-,
kein tapaus oli' se, kun muuan hen­kilö
saapui' hänen luokseen varta­vasten
selittämään, kuinka hän yh­dellä
ainoalla' sahallaan ei ainoas­taan
voisi pysähdyttää sotatarpeit-ten,
valmistuksen, vaan myös niiden
laivaamisen, ja että jos hän sen
sanansa panisi; likoon, saisi hän siitä
niin . suuren maksun kuin tahtoisi.
Siihen ' Goinpers'* vastasi, että hän
oli American flederation of Ziabor'in
palveluksessa , siij^ palkasta Tninkä
se hänelle makS^, ja ettei hänel­lä
ollut tuloja liiuista lähteistä jcos-kaan
ollut eikä vastakaan tullut ole­maan.'*
' ^
Jos Gompers noin sanoi, larfci
hän siinä hiukan luikuria, sillä Civic
Federation esimiehyydestä hän sai
suunhlleen samati palkan kuin A.
F. L : s t a k i r i . : " ' C ' : ; ,.. - •
' , " ] . " : ' ' /,.' • ' ' , ' 1 11
me vuoden kolmannen vnmdneljän-neksen
aikana saaneet voittos taon
sievosen summan $30,718,416, vaik­ka
trustin tuotantolaitokset ovat
olleet käynnissä vain 50 pros. nor-ma^
ista. Siitä asti, kuin työvoi­man
vähentäminen Ja tuotannon
supistaminen palkkojen alennuksen
ohella alkoi toissa vuona, ovat voi­tot
pikemmin laajentuneet kuin su­pistuneet.
Viime vuoden enaimai-sen
9 kuukauden voitot nousevat
?122,174,899nin, joka merkitsee
tavallisia osakkeita kohden $10.19.
Seuraavat suur-osakkeenomistajat
ovat saaneet voittovaroja tästä seu­raavasti:
*
George F. Baker $596.500
L. C. iPhipps 369,000
M. S. MiUigan 116,000
C. S. Mott .„, 163,000
Frank B. Bacon 105,0i)
L, H. Cutter ^ 176,00p
G. H. Singer 101,00
E.~A. Rohlfs 127,000
Yksityisten ohella ovat voitot j a ­kaantuneet
eri yhtiöille ja osakkei­ta
omistaville korporatsioneille, joi­den
joukossa seuraavat ovat huo-'
matuimmat: EEarriman & Co. $311,-
000, J . W. Davis & Co. $542,000;
tä naks Boia vain hfvDttamalls t a ­petaan
riistojirjestelaiin tokipyl-väät.
Vfimeksi nidnittDjen yhtenä
tonnnslsnseenaan on: "Valtio on
heijastuaT' js eikä neidin tarvitse
valtiokoneistoa murskata kyll& ne
kiltit herrat sen nuutenkin anta­vat.
Juu sinäpä nyt oUaanidn;
sama nuotti kun meidän nosketais-
Inatnanteillamme, vaan hieman eri
tahti Kaäki tulee itsestään vaan
järjestymällä — •
Ho, hoijaa! Kuinka sitä taas
rupesikin haukotuttamaan tuon pit­kän
ja^baudcan unen jäBceen. —
Kuten jo aUcnlauseesta huomaa,
on täällä kova sota käynnissä. Mut­ta
kuitenkin, kaikki tämä sota on
vaan suurta sana-sotaa," ääntä ja
melua. Puhutaan järjestymisestä,
järjestymättömistä ja järjestämisen
tarpeellisuudesta. Mutta kaikki tuo
useinkin on vaan tuon laulavan ty­kin
soittoa, joka aina taajemmin
soittaa kuta tiheämpään veivistä
pyörittää. Itseasiassa on kaSdd
järjestämistyö' jäänyt vielä nollaksi
niin "Moskovalta" kuin "Chicagol-takin".
Ottakaamme ja tarkasta­kaamme
vähän tämän seudun met­sämiehiä,
ovatko he järjestyneet uni-oihinsa?
Ei muuta kun aivan 'mer­kityksetön'
osa. 'Nyt kuitenkin yk-,
sin metsämiestenkin tai -puutavara-työläisten
järjestöjä on pail^ailfun-nalla
nimellisesti kolme, nimittäjin*'
MOL 4
Pots & Co. $281,000; C. L . Hud­son
& Co. $348,000. Selostukses- _ , _ , . • j, ^ J> -'^'TV',,' ^1 ~:r^'\t —"
sa ei raamita mitään Garystä ja hä- ^«"ber Workers Umon of Canadsiiten .aidalla istujien talutusnuoras-
«näSn, «i ten ^asemaan «H^stooa
kun vasenmustoooksan. J« 1^
oSen heiltä posttnn vwrW periaat.
teellinen kasta. Joakos kmdee pg.
hsttavxs n^Sskin, että L W. w,
liitto on muka kansainvälinen järi
jestö, mutta kuiteilkin ofiä vanjs
handca» tietää missä on aen kao.
salnvälinen toimisto?
Niin äärettömän ^yvä knn eS^
kin se, että sastairiin «ovinto ai.
kaan näitten eri ^nnioitten lumssa,
jotka ovat täällä P. Arthnris)i», saa-täisiin
ne "puhaltamaan yhteen hii-leen,
niin näyttää se ainakin tällä
kertaa aivan mahdottomalta, ejQä.
molemmat puolet ovat fcannastaan
jyrkkiä. Nyt dikä joku ajattelee
niinkin, että miksi «fvät kommuDu.
tiset ainekset luovu kannastaan ja
rupea puhaltamaan näitten haitoji.
en kanssa samaan-hiileen. Mutta
miten kävisi jos niin teKsimme?
OKsimme luokkamme pettureita ja
unohtaisimme kokonaan Tallaniu-mouks,
ellisen periaatteemme antaan-tuessamme
toimimaan, icokonaan hei.
dän kanssaan, parjaamaan maail­man
vallankumonksellisia työläisiä
jä- Neuvosto-Venäjää E i Niin ei
saa tapahtua. Parempi on sata re-hellistä
vallankumoustaistelijaa kuin
tuhannen häilyvää olentoa, joihin
ei /Jcoikaan voi luottaa.
Muutama sana. niille rehellisille
tovereille, jotka kulkevat vielä noit-nen'
voitoistaan mutta selitetään, O. B. U. ja >I. W. iW. "Chicago"
että presidentti Coolidgekin on osa- ^ « edustaen kahta jälkimäistä ja
kesijoituksistaan tänä aikana saanut
pienen taskurahan «li $696.00.
Epistola poi^rthiiri-laisten
tykö
"Miltä teistä tuntuisi, jos te sai­sitte'
koko palkkanne ja hyvänlai­sen
'boonukseh' vielä lisäksi työ*-
kennellessänne vain puolet; normaa­lisesta
ajasta'^ kysyy, F. .P:ssin kir­jeenvaihtaja
ja vastaa,." että "var­maankin
te heti ^teette sen asialli­sen
huomautuksen, ettei sellainen
onnenpotkaus koskaan koidu työ-läislle."../\
Niin juuri on tapahtunut Yhdys­valtain
osakkeenomistajille. Korpo-ratsionin
rikkaat pohatat ovat / v i i - mistista maailmanpaikikaamlsta, et-
Kandentoiata tuamon pikafjrkit,
pommittavat lakkaamatta vihoUisteii
asemia yötä päivää .kuuluisaksi t u l .
leen Bay St. varrella kahdesta lin­nakkeesta
n:ro 316 ja 314. Kan­sanomaisella
kielellä sanotaan noi­ta
linnakkeita '«Moskovaksi" ja
"Chicagoksi". Siitä mitä noiden
suuricaupunkien nimet tässä suh­teessa
tarkottavat ei tämän kir­joittajalla
ole pahintakaan aavistus­ta,
eikä asiaa ole sen paremmin tul­lut
kysyttyä kaikki tietävältä P.
Arthurin filosofian-maisteriltakaan,
joka kuleniani mukaan pitäisi olla
"kaikkitietävä". Kuitenkin tämän
kirjoittajalle näyttkä siltä, että
kun tuon omituisen nimityksen ta­kana
piileskelisi periaatteellinen -ky­symys.
,
Lukija ehkä hämmästyy' ja huu­dahtaa,
että jokd nyt P. Arthuris­sa
on käynnissä veljessota. Ja
minä - voin myöskin vakuuttaa, että
sota On ikäynnissä, ,siitä ei pääse
puuhun eikä pitkään. " Mutta tä-män
sodan taktiikka on muodostu­nut
pääasiassa hengenvoimien mit-telyyn
kuten ainakin \ sivistyskan­soilla.
Nyt päästäksemme asiaan
käsiksi täytyy meidän ymmärtää,
että täällä ooiolemassa kaksi haa­lia,
jotka molemmat' sanovat, että
he edustavat / vallankumouksellista
luokkataistelun kantaa. Mutta kui­tenkin
/molemmat pyrkivät päämää­räänsä
eri taistelumuotöja käyttä­en,
>-tai toisin sanottuna, toinen
haali näistä edustaa jyrkkää mänci-laista
kommunismia, toinen refor-
"Moskova" edellistä. Nyt vaikka
näin monen union järjestäjät toimi­vat
yhdellä teollisuusalalla, järjes­tämässä
niin kuitenkin on kaikkien
työntulokset mennyt nollaan. Mut­ta
niinhän sitä sanotaankin, että
jota useampi kokki sitä huonompi
soppa, ja niin se on käynyt tässä­kin
asiassa. /
Nyt asiain ollessa näinkin sekai­sin
ei meillä kai ole paljon toivo­misen
varaa tuleVaisuude^akaan,
mutta kuitenkaan me emme saa
olla toimettomina tällaistenkaan,
epäkohtien Vallitessa, vaan on as­tuttava
rohkeasti työhön ja toimin­taan.
Jos tahdomme vähänkin on­nistua-
järjestämistyöhön nähden,
niin meidän on saatava järjestet­tyä
unioihin nuo suuret työläisjou­kot,
jotka raatavat metsissä samoin
kuin . muillakin teollisuusaloilla.
Mutta mistään vähästä jnerkityk-aestä
ei ole^se, että mihin unioon
olisi saatava ; me^työ|äiset järjes­tymään
näistä kolmesta, edeUämai-nitusta
uniosta. Canadan /i>uutava-rateollisuus'työläisten
'Unio on ca-riadalaisena
teollisuusuniona saa­nut^
kaikkein vallnkiimouksellisten
puolueitten: tunnustuksehv ja ollen
myöskin osa Punaisesta Taloudelli­sesta
Kansainvälisestä on se yhdis­tettynä
.koko maailman, yällanku-moukselliseen
/-unionistiseen liikkee­seen.
Ja näinollen Canadan Kom­munistipuolue
taistelee sen. kanssa
käsikädessä. Nyt olisi meidän ai­van
lapsellista lähteä juoksemaan
jänkiin muun kilpailevan Union pe­rässä,
joka roildcuu aidalla tietä,
mättä josko voittaa pää vaiko jäi-,
kapiioli ruumiista, ja-sitten joskus
romahtaen putoaa aläSv aallokkoon.
Mitään muuta käsityskantaa ei
"^sellaisista unioista saa, joiden pe­riaate
ei muka anna niiden yhtyä
sa. Teidänkin olisi jo aika ottaa
j a tutustua Kommunistipuolueen ja
Punaisen Taloudellisen Kansainväli,
sen julkaisemiin kirjoihin j a sano­malehtiin,
' j a näistä tehdä yhteen
vetoja, niin varmaankin .pääsette
niistä sellaiseen käsitykseen, että
eivät komraanistit niin pahoja ole­kaan
kun joltain vissiltä taholta nii-den
uskotellaan olevan.
Jos työläiset kaikki käsittäisivät
ne prinssiipit, joilla Kommunistisea
Kansainvälisen laajaa agitatsionia
tehdään ja miten laajat känsaker-rokset
ovat sen tunnustaneet omak­seen,
niin ei ole epäilemistäkään et­teikö
P. Arthurin metsämiehet nos­taisi,
uniotaan tuo;tapikaa ylös sii­tä
'kuilusta mihin se on kaikessa tä­hän
•astises8a,haparoimisessa painu­nut.
- Tuokoon uusivuosi Uutta voimaa
ja ^iiitoa meille! Muittiduui: Rivit
suoraksi ja eespäin o u n voittohon!
— M. •
uudsia
Joaln on mennyt juhlineen ja
kärsimyksineen, samoin unst vuosi
on alkanut, joskaan ei' 'mJinäkään
toivorikkaana ainiakaah- - työläisille,
sillä heti vuoden enslmäisestä päi­västä
aikain, alkaa myös se kur­juus
mikä muutoin on ollut koko
viime vuoden, ja mikä tulee ole­maan
edelleenldn' niinkauan kuin
nykyinen järjestelmä on voimassa.
Juhla-aikoina on ylälnokkalaiset
porsastelleet j a vuoden lopussa las­keneet,
i)aljonkO| on taas viimei-sein
vuoden aikana tehty voitto-o­sinkoja;
mitä me työläiset laskem­me?
Me emme' voi laskea -mitään
inuuta kuin ainoastaan mitä olem­me
voineet viimeisen vuoden ai­kana
tehneet työväenluokan valis­tamiseksi
j a jos siinä saamme nu­meroita
edullisia/niin silloin saam-kumpaarikaan
kansainväliseen yhty-*me olla iloisiia, sillä se on meidän
Moskovasta kirj<>ttaa Allan Wal-epius
Tukholman PoUtikenille:
Trotski on kieltämättä yksi Ve-iiäjän
vallankumouksen suurmiehiä,
[jeninin rinnalla hän esiintyy ulos­päin
' toisena kahdesta tunnetuim­masta
venäläisestä : johtajasta. Sa­maten
kuin Leninistä kiertelee mi­tä
eriskummaisimpia^ pyhimystaruja,
kiertää myös Trotskista- paljon kai-cenlaisia
tarinoita ja kertomuksia.
<Juoihmetarut ovat melkoisesti
suurentaneet Trotskin kuvan.
Olkoon se kaukana meistä, et­temme
tunnustaisi Ti^otskin suuria
ominaisuuksia. Mutta yhtä kauka­na
olkoon meistä sekin, että .antai­simme
tarujen luoda hänen päänsä
ympärille; pyhimyskehän, jota hän
ei ole ansainnut.
Trotski on Neuvostojen liiton tai­tavimpia
järjestäjiä, DsjersjinsMn
ja Stalinin ohella. Puolueen joh­dolla
ja avulla hän on Juonut puna-anneijan,'
joka jo sinään on sellai­nen
historiallinen suurteko, että hä­nen
nimensä tuli piirretyksi mail-man
historian* lehdlHe. Mutta hän­tä
on yritetty Icuvata ainoaiEsi tä­män
työväen vallankumouksellisen
cansainvälisen armeijan
nan toisensa perästä jä viemään > t
rirftamille. Puolueen väsymätön
ponnistelu~>se saattoi nostattaa ta­lonpojat
taisteluun. Puolueen . en-nenkuulemattoman.
tehoisa kiihotus-ja
valistustyö ^e antoivat puna-armeijalle
sen taistelutietoisuuden.
Puolue myös loi upseeriiunnan, uu­den
punaisen. Puolue se . penkoi
«sille talonporkaispäälliköt ja ar-meijain
johtajat sellaiset kuin Bud-jenni
ja hänen kaltaisensa. Puolue
se lähetti rintamalle teollisunstyö-läisten
johtajat semmoiset kuin '^en-simäinen
punaupseeri" Varosjilov
ym. — Kaiken tämän Trotski yhdis­ti
puolueen korkeimman johdon
alaiseksi ja valoi siitä sen teräksen-lujan
järjestön, jota nyt nimitetään
puna-armeijaksi ja joka on. koiy>
onailman kaikkien työläisten luokka­taistelun
parhaimpia t i ^ a . • -
Kuten sanottu, on jo tämä histo­riallinen
voimannäyte. Mutta Trots­killa
on muitakin ansioita. Hän on
Se on väärin, "virnan Venäjän kom­munistipuoluetta
ei r Trotski ikinä
sen ohessa henkilökohtaisesti erino­maisen
urhea mies. Hänellä oa
työkyky, jonka vertaista on harval­la
- ihmisellä. Hän on parhaimpia
I sen taidon osaajia. Jota sanotaan
luojaksi «aeellisen kapinan johtamiseksi .;a
sos. dem. työläisten ke^niudessa. Vastalauseita 'on jo
alkanut jyristä, ja vaatimuksia ankariin^ toimenpiteiiiin
rylitytnisekä nbin viheliäistä puoluejditoa vastaan.
na-armeijaamme; ;Pu.ohi^en' jäse­netpä
ne olivat tfiinänT armeijan
»arhaana aineksena,- iJa '-Venäjän
f:ommunistipuolueen . parlmimmat-jäsenet
olivat tämän >iöyhälistoar«
meijan^eri osastoja koossapitävänäfON.
sementtinä. Ainoasd^anx. paoilleen
johto j a pnolueeU"
tyivät KikkeellepatfaaBaan .-unikosta
hallitsbmisekä. -Hän on harvinaisen
etevä kirjottaja, tyyliniekka kaifc
kein jumalain armosta, kaunopuhn-jana
parempi kuin kukaan,; ennen-kaikkea
Verraton kansan- j a rah-vaanpnhuja,
Idihottaja ja aatteen-levinä,
vieläpäJbum^a-alalla t d -
teUijakiir.'' - IStä kaikkea Trotski
viikkoon, kuukaudesta itinkauteei^
vuodesta'-vuoteen, - tjrSIäispatalioo*
: Mutta se, joka luulee häntä po^,
fiitiseksi jo&tajaksi, lajaselkäxseksi'
j a varmaksi marxilaiseksi,- i n o t^
tavaksi kommnnistiksi, bolsheiikik-sJ,
leniniläiseScsi erehtyy suuresti'
Erehtyy sekiii, joka luulee Trotskia
puna-armeijan nerokkaaksi johta­jaksi
sen. rientäessä voitosta voit­toon.
T. on rajun äkkitaistelun mies,
yhtäkkiä riehahtavan kapinan mes­tari,
aseellisen nousun taiteilija.
Hän on sotilaskiihottaja ja -järjes­täjä,
mutta hän ei ole sotataidon
onnekas omistaja. Yhtä ^han h^n
on sotilaallinen strateegi kuin po­liittinen
taktiikko. Kaikkien kauno-puheokiihottajien
tavoin hän rakas­taa
jyrkkää vasemmistolaista sa­nontatapaa,
mutta hänen poliittinen
epävarmuutensa > johdonmukaisesti
viepi hänet toiminnassa — oikealle.
Hän on toiminnan mies, j a hänen
suunnaton tarmonsa j a voimpnsa-on
varjellut häntä sotilaallisella alal­la
pilaamasta mainettaan siinä
määrin kuin poliittisella.
On jo kansainvälisesti' tunnettua,
kuinka hän poliittisesti ajoi kantoon
sekä ennen ettö jälkeen lokakuun
vallankumouksen 1917. Yhtä tun­nettu
on hänen nykyinen epäilyttä­vä
kantansa. Mutta sotilaäUisella
alalla loistaa häiien . menneisyytensä
ympärillä vielä tarujen sädekehä.
Sallittanee hiukkasen himmentää
tuota sankaritarujen i hohdetta. E i
sentähden, että tahtoisimme tur- pihallaan häikäilemättömyydeUä
mella kaunista ^satua. vaan e s t ^ - Stalin valelee sadunkertojain kuu-semme
sen, -että iuota sädekehää
ti .erittäin vilkkaasti ja tehokkaasti
osaa aseelliseen nousuun. Loka­kuun
nousun todellisena johtona oli
se "käytännöllinen keikus", jonka
•Venäjän kommunistipuolueen kes­kuskomitea
valitsi lokakuun 16
(29)/ p. 1917. Tuon korkeimman
taistelujohdon jäseninä olivat:
Jisjersjihski, Stalin, Sverlov, Uritski
ja Bubnov. Siis: Trotski ei ollut
,edes jäsenenä aseellisen nousun
korkeimmassa johdossa; eikä tämä
korkein johto ollut: olemassa vain
nimen vuoksi: se käytännössä osot-ti
todella ymmärtävänsä — puolu­een
antamia määräyksiä noudattaen
T — johtaa koko taistelua. Stalin on
selvästi osottanut, että tuo komitea
se johti itse Trotskinkin nrostöitä
lokakuun vallankumouksessa. Sta­lin
lausuu:
"Minun täytyy' sanoa, että loka­kuun
nousussa Trotski ei'~ esittänyt
mitään erikoista osaa. Sitä hän ei
olisi voinutkaan tehdä, sillä Pieta­rin
neuvoston puheenjohtajana hän
ainoastaan pani toimeen vastaa-vain
puolue-elimien tahdon, joka
ohjasi Trotskin jokaista askelta...
Eikä' siinä sitäpaitsi ole mitään ou­toa,
sillä mitään erityistä osaa .puo­lueessa
taikka loJcakuun nousussa ei
Trotski näsrtellyt, ei voinut näytel­lä,
hän kun lokakuun tapausten a i ­kana
oli puolueessamme verraten
unsi henkflö.'* ^'
Händle omituisella, LeniniKä op-.
eräällä taholla käytetään väärän ja
vaiarallisen i>olitiikan ajamiseen.
Sat&aritarn ^ oh tehnyt IVotsldsta
lokakuussa 1917 tapahtuneen aseel­lisen
nousun johtajan. Itee on
Trotski kirjoissaan koettanut vielä
tatäi-tarua koristella. Mutta kat-sotaanpa,
miten oli asianlaita.
Trotski '•, oli Pietarin vaUanknmo-ukseUisen
komitean puheenjohtaja­na,
ja tässä -ominaisuudessaan oi-mia.
päitä ,totuuden icylmäDä vedel­lä.
"Totta -on, että toveri Trotski
taisteli todella hyvin silloin loka­kuussa.
Mutta lokakuun päivinä ei
ainoastaan toveri Trotäkltai^FteBot
hyvin; ei ne ihan huonosti tapel­leet
sellaisetkaan ihmiset k u ^
: sennnistQlim^fioaialivdliankä^
liset, jotka «Doin ottelivat botihe-väien
rinnalla. Tkengä ' i ^ on
t ä y ^ sanoa — ei Jaile vSiesaa