Vapaus, June 2, 1930

              Sivu2 Maanantaina, kesäk. 2 p:nä — Mon., June 2 No. 129
V A P A U S •to
VAPAUS (Ub«fty)
<V «kb « « « »f r < « ^ VMb» ta C>*>4a, 4*ar «« S«Jl>«rr, OataHa,
gi«Ware4 a( ika Fait Of/»«a I>«y«»i»c«. Oliaaa. aa *ae«a4 claai mttm.
CoMnl a4««niMf ntf. TSt vtx cat Misiaua cfaaria <«r atafia l a a t i a » . 7«a. ' A*
iTayaiM Ia tba i>eat a<J«rtiaia» a»*»» OMI r.nauh yaopla ia CaM4a.
1t^»&ia. W u » i . kirjtlMpft )a pato» cflujaa afaaaa E l » St/actig».
:hlkclia«t: Koaltori JO». — Teiautaa S»W. — iar}«kj»p|Ni 2»7V.
•t CMOea <i4k «ark. Utntitmmau. Me.} iaS-E41t«r t36V^ -Satki
OiBb». 3o«>Mtaw »«»a»» B»'»"»!. «•
«n aail ta JMP Mstmtii Vtpmu, fX>. Box «9. SuJban. OM-r
I i' I I ' • - _ ..I II r I ' - . I II 11 -Il ai r -• II r'»ii ^ — ^ — — ——
lUfOTUSHINNAT VAFAUDESSAi
|Dr|«raIlHta>loiQt«lM( nM kettm, ttJBO fctUi keiUM. — A^ioliinooa aaaaflla aaaastMfotaluat
A»-yilKMaltefe^ — H|jDaagMsiM>-laMaii*et SOe kerta. <IM 3 k«<taa. — SjntjmHltaoltAmt flXR:
M i t i ; ' ^ ^ » ' ^ ieiU», — Ataatoefotlauxaltt t2M kettä. t3M kalori kartM. — KUtMiimotaksM
<«M kaita;. — KaoJeauvJlaotakaal $2M ketu. 50 IMaukaa kiitoaiaaaeaiu ui mamviinria. -
"'»falaas tiadat Ja oaoteiJauitukaet SOe kerta, tl M koina kartaa. — TilapiUUaatUjiaa Ja fljnot**
OB, «aadittaoat, nOMtctad IlmotaifaioM clakSiMa.
TILAUSHINKATi S iMiiff, < kk. S kk. fl.TS Ja 1 kk. fljDO. -
r «tkoaktiUat 1 «k. 16X0, < kk. «3.50 ja 1 kk. tlJM.
•aki ana
faa «ita ailDafn takaaaa au ruusau aiMlniifMii k!r)«uM«asa, kiihottakaa sa4«Haa» liikkaaa-p
«ft«H>«ani«aga «litm; I. y . Al»l<t»lat. Uakaaakoima. ;
Knpmapykälä rästolttokan aseena vallanku-mottksetlista
liikettä castaan
Canadan jparlamcntin ylähuone,
senaatti, on viidennen kerran kä­sitellyt
ehdotusta rikoslain 98 py­kälän,
joka koskee "kapinaan kii­hottamista"
y.m. poistamista lais­ia.
XJudclIcen se on antanut siu-nairksensa
tälle kapinapykälälle.
, joka selvästi on tähdätty vallan-kumouksdlista
työväenliikettä vas­taan,
asettamalla een eturintama-taistelijat
alttiiksi kapitalistisille
. luoUcatuomioille koska hyvänsä
tätä lakia halutaan sovelluttaa
käytäntöön.
Liittoparlamentti laati tämän
kapinapykälän vuonna 1919 tapah
Imjccn Winnipcgin yleislakon ai­kana,
jolloin sen päämääränä oli
lukahdtittaa työväen militanttinen
liikehtiminen, ja tätä samaa pää­määrää
varten se edelleenkin pi­detään
rikoslaissa. Tämä poikkeus-lakipykälä
on sellainen luonteel­taan,
että sen alaisena voidaan
sa^da vankiloihin teljettyä kaikki,
joilla on jonkinlaista^ yhteyttä
militanttisen työväen liikehtimisen
kanssa. Senaattorit selvästi kasit-,
tiviit sen sellaisena, heidän lausu-
'fi^jc/i ajatusten ilmaistessa, että
katsoivat uhkarohkeaksi juuri
tällä kerralla poistaa tätä pykälää
rikoslaista, seri jälkeen kun se oli
9ie1Iä ollul. jo kyfomenen vuotta.
Potvönlltsen YältiökoneJjfton, jo-
^ka suoranaisesti on kapitalisliluo-kan
etujen valvontaa johtava elin,
velvollisuutena tällä kerralla on
'tiukentaa näitä pöikkcuslakcjaan
työväenluokkaa vastaan, sillä juuri
tällä kerralla on työväenluokan
vallankumouksellinen liikehtimi­nenkin
saavuttamassa laajemman
luonteen kuin koskaan ennen. Työ­väenluokan
on ryhdyttävä taiste­leviin
toimenpiteisiin, ollessaan
hirvittaviramän riiston alaisuudes­sa,
alenevia palkkoja, piteneviä
työpäiviä ja sietämätöntä työttö­myystilanneita
vastaan. Sillä ci
• ole muuta tilaisuutta korjata näitä
epäkohtia kuin ryhtyä järjestäyty­misen
kautta taisteluihin kapitalis­tista
luokkaa vastaan. Heti tämän
tapahduttua on välttämällöniänä
seurauksena yhteentörmäys valtion
ja sen eri koneistojen kanssa, jol­loin
rikoslain pykälä 98 tulee ole­maan
yhtenä lehoisimmisla aseista
työväestöä vastaan.
Senaatti suurella enemmistöllä
kumosi miiutosehdo^iksen, liheraa-lien
enemmistön äänestäessä muu­tosehdotuksen
puolesta. Tämä ci
kuitenkaan totea sitä, eitä lihcraa-lincn
puolue olisi lainkaan lieven­tämässä
luokkalainlaadintaa työ­väestöä
vastaan, vaan on tämä en­nenkaikkea
tarkoin harkittu vaali-syötti
työläisäänten kalastamiseksi
kannattamaan liberaalipuoluetta
tulevissa parlamenttivaaleissa. To­siasia
on,' että liberaalit ovat yhtä
mustia porvareita kuin kaikki
muutkin, valmiina käyttämään val-taluokan
äärimäisiinmätkin menet­telytavat
työväen militanttisen lii­kehtimisen
tukahduttamiseksi.
Tulevissa liittoparlamenttivaa-leissa
voivat canadalaiset työläiset
todellakin antaa vastauksensa Ca­nadan
riistäjäluokallc ja sen vai-novalmisteluillc
asettumalla kan­nattamaan
kommunistisen puolu­een
ehdokkaita, joita tullaan asel-tainaan
tuleyissa vaaleissa . lukui-sisisa
vaalipiireissä. .Työväenluo­kalla
ci ole mitään odotettavissa
kapitalistiselta valtiokoneistolta,
jonka tehtäviin kuuluu laatia hir-vittävimpiä
keinoja työläisiä • vas­taan
taistelemiseksi, näiden orjuut­tamiseksi
entistä sorretumpaan
asemaan.
Canadan työväenluokan on rien­nettävä
vaalitaisteluun kommunis­tisen
puolueen, Canadan raataja-joukkojen
johtavan puolueen, joh­dolla,
vallankumouksellisten tun­nusten
alaisena kapitalistista riis- j
toa ja sitä jatkamaan pyrkivien
luokkalainlaadinnan murskaanii-seksi!
aikoina toverit Billoux, Galopi ja
Cuyot, joiden väitetään kirjoitta­man
artikkeleita puolueen solilas-julkaiiiuun
"Le Conscrit". Lehti
mainitsee, että tällaiset vainon
muodot ilmeisesti johtavat puolu-
(ten maanalaiseen työskentelyyn,
fcf/ska kerran hallitus alkaa järjes-telmallisesfi
vangitsemaan aktiivi-seili
puoluctyöhön osallistuvia
henkilöitä.
l^hti kirjoittaa edelleen, että
kiihtynyt valtiollinen vaino johtuu
työläisten terästyneestä taistelusta
elinehtojensa puolesta kapitaliste­ja
vastaan. Niinpä lakkotaisteiu-jen
lukumäärä kuluvan vuoden en­simmäisellä
neljänneksellä on huo­mattavasti
suurempi kuin vastaa­vana
aikana vuosi sitten. Yksin
huhtikuun aikana oli 142 lakko-laisfelua,
joihin osallistui 55,708
työläistä. Suurin osa lakkotaiste-fuisla
on sattunut rakennus- ja ku-fomatyöläisten
keskuudessa. La­koista
käytiin 121 palkkojen ko­rottamisen
puolesta, 4 paikkojen
alennuksia ja 17 vallankumouksel­listen
unioiden tunnustamisen puo-
Jcsla, sekä kapitalistista hiestyltä-misjärjeslelmää
vastaan.
Kaikkialla kapitalistimaissa siis
liehuu taistelunlippu yhä korke­ammalla.
pnolesta täysin sasialifasdstism kei.
noin. '
Työtätekevien taloudelliset taiste­lut
lisääntyvät tällä kertaa kaikissa
kapitalistimaissa. Taistellessaan elin­ehtojensa
puolesta luoKkaviliollistaan
kapitalismia, vastaan ovat työläiset
pakoitettuja taistelemaan, i)aitsl ka­pitalistien
järjestöjä ja porvaiilli-sen
valtion vainoa, myös reformis­tien
kapitalistiystävällistä politiikkaa
vastaan. Sosialifascististöi johtajien
pyrkmykset työtätekevien taisteluiin-tsman
hajotlamiseksi ja vallankumo­uksellisen
ammatillisen liikkeen alis.
tamiseksi palvelemaan kapitalistista
vihollisluokkaa pakoittaa luokkatals-tclukannalia
olevaa ammattiyliidis-tysväkeä
käymään päättävää taiste-
Onko kaikkialla otettu kuonuoon?
. Lehtemme konttori on kaikille
Suom. Järjestön osastoille lähettä­nyt
äskettäin kiertokirjeen, joka
koskee lehtemme tilaajaraääräu ko­hottamista
viidellasadalla.
Toimitus silmäili osastoille lä­hetettyä
kiertokirjettä jä tuli sel­laiseen
käsitykseen, että missään
tapauksessa ci urakka ole liian
vaikea. Korkein tilausten hankin-tamäärä
on siinä asetettu 65:si ja
sitä alaspäin yhteen saakka, riip­puen
osaston suuruudesta ja itse-kunkin
paikkakunnan suomaiais-asQlukscn
laajuudesta.
Lehtemme tiläajaniäärä oh toi-
Billa paikkakunnilla kohonnut- ja
toisilla laskenut. Konttorista an­nettujen
tilastojen mukaan on suu-
- rin lasku tapohtonut Port Arthu­rin
piirissä (jatkuvaa alaspäin
menoa pitemmän aikaa) ja Toron­tossa.
Sudburyssa, ainoastaan kau­punki
huomioonotettuna, on leh­temme
tilaajamäärä sensijaan ny­kyisin
melkoisen korkealla, suh­teellisesti
ylittäen huomattavasti
kaikki toiset suoiyalaisaäutukscn
keskuspaikat. Vakinaisia tilaajia
on nini. 590 ja siihen lisättynä
melkoisen huomattava irtonume-roiden
myynti. Jos toisilla paik­kakunnilla
päästään edes puoleen­kaan
siitä määrästä mila lehteäm­me
leviää Sudburyyn ja ympäris­töön,
huomioonottaen nim. suli-teellisesti
suomalaisten lukumää­rän,
niin lehtemme tilaajamäärä
tulisi nousemaan tuhansilla eikä
vain viidellasadalla, mikä on ase­tettu
määräksi.
Mutta huomioonottaen nykyisin
vallitsevan ahtaan ajan taloudelli­sessa
suhteessa, ei lehden johto­kunta
ole tahtonut lehden levityk­sestä
huolehtivilla osastoilla vaa­tia
liikaa ponnistuksia. Ainoas­taan
kohottaa tilaajamäärää jos­sakin
määrin ylitärinnan sen kans­sa,
kuinka suomalainen siirtolai­suus
Canadaan vuosittain lisään­tyy.
Ja siihen katsoen ei 500 uu­den
tilaajan hankkiminen ole suin­kaan
mikään vaikea tehtävä.
Onko siis kiertokirje jokaisessa
osastonsa otettu vakavan pohdin­nan
alaiseksi? Jos ei, niin tehkää
se pian. Täsla päivästä alkaen
ruvclaan kontrolloimaan tuloksia.
Poliittinen vaino kärjistyy Ranskassa
\^IIassaoIevien vainotoimenpi-
. teet Ranskan kommunistipupluetta
kolttaan .ovat viimeaikoina huo­mattavasti
lisääntyneet. Puolueeij
Pariisin piirin sihteeri, tov. Vara-gaut
on asetettu syytteeseen erään
piirin vappujulistuksen johdosta.
Puolueen pää-äänenkannattaja ^V-Humanite''
huomauttaa taman joir-dosta,
että poliisit ovat otlaneel
käytäntöön lavan, jonka avulla hei­dän
on helppo saada puolueen
keskeiset toimihenkilöt vangituiksi.
"L'Hunianite" kertoo edelleen,
että tätä menettelyä jo pitemmän
ajan on sovellutettu kommunisti­e
n nuorisoliiton jäseniin nähden.
Niinpä on vangittu aivan viime-
Huhtikuun lopulla purkautui Var­sovassa
taas ilmoille riierkkl siitä
sähköisestä tilanteesta, joka vallitsee
imperialistien kaikkien kauniiden
rauhanfraaslen takana. Neuvostolii­ton
lähctystotaloa vastaan tehtiin
mitä häikäilemättömin attentaatti­yritys.
Tämä teko ei ollut suinkaan
ainutlaatuinen. Jatkuvasti ön sa­manlaisilla
keinoilla hyökätty Neu­vostoliiton
kimppuun muuallakin
kuin Puolassa; Mutta siellä tällaiset
työt ovat olleet vielä usearaimln päi­väjärjestyksessä
kuin toisissa im-perlallstimalssa.
Puolalaiset imperialismin agentit
ja ösa puolalaista sanomalehdistöä­kin
ovat jatkuvasti lietsoneet ylhä-mlellsyyttä
Neuvostoliittoa vastaan,
ja tämä ön sitten tavantakaa piir-kautunut
terroristisiin tekoihin. Töi-mhman
tarköHuTisenä on luoda sel­lainen
tilanne, jonka perusteella
molempien maiden suhteiden kat­kaiseminen
kävisi kiertämättömäksi.
Neuvostohallitus on kuitenkin teh­nyt
aina-'parhfiansä' hyvien''suhtet-'
den säilyttämiseksi Puolan kanssa,
ja niin ovat imperialistien hartaim­mat
toiveet tässä su^iteeissa juos­seet
näihin asti iiiekkaän.
Mutta he eivät ole aikeistaan luo­puneet.
Päinvastoin heidän toimin­tansa
on entisestään voimistumassa.
Se herättää jälleen suurta huomiota
koko maailmassa. Niinpä on Lat­vian
entinen sosdem ulkoministeri
Cielensldn ollut äskettäin pakotet­tu
eräässä kirjoituksessaan totea­maan,
että vakava vaara on uhkaa­massa
Puolan ja Neuvostoliiton vä­lillä.
Ukrainassa on käynnissä hä­nen
iselostustensa mukaan voimakas
separatistinen liike, jota tuetaan
Puolasta käsin. Puolan imperialis­tiset
piirit ovat jo kauan himoin­neet
irkrainaa, ja sen vuoksi oh
shine näiden taholta järjestetty u-seln
kapinaliikkeitä. Ukrainan asu-jamisto
on kuitenkin pysynyt uskol­lisena
neuvostovallalle. Imperialis­tit
ovat menettäneet kaiken toivon­sa
saada liitetyksi Ukrainaa Puo­laan
tällä tavalla. Ukrainan eroit-tamincn
Neuvostoliitosta oh Lat­vian
entisen sosdem ulkoministerin­kin
mielestä mahdollinen vain so­dan
kautta. Ja siinä näkee hänkin
suuren vaaran Eiiropan tilanteelle.
Ukrainan ero Neuvostoliitosta mer­kitsisi
Neuvostoliiton heikkenemistä
ja Puolan vahvistumista. Selkkauk­sella
olisi nita poliittisesti kuta ta­loudellisestikin
suuri merkitys Itä­meren
maille ja muillekta Europan
valtiolUe.
Kansainväliselle sosialidemokrati­alle
uskollisena ei Clelens voi men­nä
tämän pitemmälle. Puolalaisten
Imperialistipiirien pyrkimyksissä nä­kee
hän vain näiden halun luoda
"Suur-Puolaa". Tosiasiallisesti nii­den
takana on kuitenkin huomatta­via
kansainvälisiä liikkeitä, joiden
tarkoitus cl pysähdy vain Ukrainan
valtaamiseen. Perimmäisenä pää­määränä
on koko Neuvostoliiton tu­hoaminen,
josta saa mitä vakuut-tavlmman
todistuksen vähänkin
seuraamalla Imperialistien toimin­taa.
Puolan imperialistipiirien esiinty­minen
voi näinollen muodostua
vaaraksi koko maaliman rauhalle.
Cielens lausuu mainitussa kirjoituk­sessaan,
että Latvlsm sosialidemo­kratia
tulee tekemään kaikensa an­karan
puolueettomuuden ylläpitämi­seksi
Lat%'lan taholla selkkauksen
yhteydessä. Mutta samaan sdkaan
kertovat tiedot» että Latvian Viron
lähettiläs virkaanastuj^juhlisaan
on puhunut Viron sotilaallisen avun
tarpeellisuudesta Latvialle. Kirjoit­telut
ankaran puolueettMnuuden y l ­läpitämisestä
tuntuvat täUaisten pa­heiden
valossa lilan läpinäkytiltä-
Ne eivät saa kietään vakuutetuk­si
sosialid&nokraattisten joKfeajain
halusta rauhan ylläiutämiseen. Päih-vastom
ne osoittavat, että beilK on
halua salata tilanteen todelli^ va.
kavuutta. Pnrkaakset. j<öta -Puo­lassa
on sattunut, voivat joskus le­vitä-
tavattoman nopeasti raJuirjTS-kyh
tavoin, ja aSfäSsemnOxi pide­tyt
puibeet ankaran pobtaeettomuu-den
yliSpitämlscstä eivät silloin mer­kitse
mitään.
linperialirtit tialuavat tnbota Neu­vostoliiton.
Sen pelkkä ofemasssolo-kin
on heille jo vaarallinen. Ja
Neuvostoliiton ryöstäminen nykyi­senä
kapitalismin pulakautena näyt­täisi
heHie erittäin ediflliselta. Sen
suunnattomat luonnonrikkaudet ja
sataxäl.^0(mainen kansa olisivat e-rinomaisia
riiston kohteita. Maapal­lon
kuudennen osan valtaus ei olisi-käian
hiiri yähäihax asla. Sen vuok-a.
sattuu tämän tästä seUatsIa pur­kauksia,
joita' on tapahtunut Puo­lassakin-
Imperialistit laskevat joka tapa-[lue myös näitä sosialifasclstia ha-uksessa
kuolemansa lähenevän, /a joittajia vastaan,
sitä hidastuftaakseen he tahtovat
bkeä uuden, nousevan sosialistisen
Järjestelmän jsuonts^ ryöstösodalla.
Maailman työtätekevistä riippuu,
onnistuvatko he hankkeissaan. Työ­väenluokan
täyts^y tehostaa yhä
päättävämmin taisteluaan imperia­listista
sodanvaariaa vastaan. Sii­hen
antavat vakavaa aihetta Puo­lan
viime aikain tapahtumatkin.
Ankaralla puolueettomuudella", jos­ta
sosdem Johtajat nyt puhuvat, ei
ole sodan ptfbjettua enää mitään
merkitystä. Siltä' ovat maailmanso­dan
kokemukset antaneet riittävästi
todistuksia. Belgialta Jä muilta pik­kumailta
ei kysytty puolueettomuut.
ta. Ne vedettiin ilman muuta veri-leikkUn.
S. J:ii 4:niieii alueen
pa^sl^jen Ikäsen-kirjureiHe
Taistellessaan elinehtojensa puo­lesta
kohtaa työväenluokka koko ka­pitalistisen
" järjestelmän vastuksen
työnantajista aina reformistisiin ja
luopiojohtajlin saakka. Siitä huoli­matta
lisääntyy työtätekevien talou­dellisten
taistelujen määrä, mikä
on johtanut siihen, että kapitalisti­set
valtiot turvautuvat yhä häikäile-mättömämpiin
vaino- ja terroritoL
menpiteisiin taloudellisten taistelu-jemme
tukehuttamiseksi. Tämä on
pakoittanut .työtätekeviä taistele­maan
myös poliittisten oikeuksien
turvaamiseksi ja lAisien saavuttami­seksi.
Tilanteen kärjistymistä kuvastaa
myös se, että työläisten taistelut oi­keuksiensa
puolesta ovat saaneet yhä
enemmän kansainvälisen leiman. Äs­keiset
vappumielenosoitukset kapita­listimaissa
kielloista huolimatta, val-
, tavan työttömyysarmetjan nälkä-niarssit,
kansainvälisenä työttömyys-,
päivänä ja joukkomielenosoitukset
imperialLstista sodainvaaraa vastaan
osoittavat, että taistelu on siirtynyt
korkeammalle, kansainväliselle as­teelle.
Tämä kärjistynyt tilanne ja sosia-ilifascistien
yhä julkeannnät petokset
työväenluokkaa kohtaan, kuten alis­tuminen
fascismin valtaan pHäsyyn
sekä Amsterdamin Internationalin
alistaminen suoranaisesti palvele­maan
kansainvälisesti järjestynyttä
kapitalistista vihollisluokkaa, osoit­taa
selvästi, että Tukholmaan ko-
Amsterdam-intematlona-len
kongressi, on kapitalistien ren-iien
kokous, jolta työtätekevät eivät
voi odottaa mitään hyvää. Sen Joh­tajat,
jotka istuvat kapitalistimaiden
hallituksissa jä niiden asettamissa
komiteoissa ja virastoissa, eivät tun.
ne työtätekevien asemaa ja tarpeita,
päinvastoin taistelevat he kaikissa
vaiheissa työläisten etuja vastaan
kapitalistien hyväksi. Siitä myös
nksellisen toiriiinnan vuoksi, mut­ta
pian iakkftuttamisen jälkeen ai­koi
se taas julkisen toimintansa
uudella nimellä. Vuoden 1905 val­lankumousliikkeeseen
ottivat kirja-paihotyöläiset
aktiivisesti osaa.
Moni liiton parhaista taistelijoista
sai tällöin surmansa vankilobsa,
pakkotyössä tai maanpaossa- Mut­ta
aina eivät kirjapainotyöläiset
kuitenkaan ole kulkeneet horjumat­ta
proletaarisen vallankumouksen
tietä. „
Lokakuun vallankumouksen päi­vinä
1917 saivat menshevikkijolita-jat
liitossa johdon käsiinsä, yrit­täen
suunnata sen toiminnan vas­tavallankumouksen
raiteille, prole­taarista
vallankumousta vastaan.
Menshevikkien puuhien tuloksena
oli v. 1917 kirjapainotyöläisten
neuvostovastainen lakka, joka kui­tenkin
kärsi tappion proletaari-joukkojen
painostuksesta. V. 1918
syksyllä tehtiin menshevikkijohdos­ta
liitossa loppu. Silloin perustet­tiin
Pietarissa kirjapainotyöläisten
punainen ammattiliitto.
Nykyisin Neuvostoliiton kirja­painotyöläisten
ammattiliitto yh­distää
melkein kaikki kirjapainojen
ja kustannusliikkeiden seka sano­malehtien
työntekijät. Jo v. 1927
kuului ammattiliittoon 99 pros.
kaikista kirjapainotyöläisistä. Maar
kulttuurielämän nopea kehitys
asettaa uusia suuria tehtäviä kir-japainotyöläisille
ja niiden ammat­tijärjestöille.
Raskain aika on kui­tenkin
takana, eikä ole epäilemis­täkään
siitä, etteikö kirjapainotyö­läisten
liitto kunnialla täyttäisi
tehtäväänsä sosialistisessa raken­nustyössä.
•
MAATALOUS
Toveritl -
A>Iuekomitean toimesta on S. J*
4:nnen alueen aluekokouksen pöy­täkirja
päätösponsineen nyt pai­nettu
Vapaudessa ja on valmiina
osastoille läbetettavältsi.
Osastojen jäsentcifjurin on vi'Py-'koontuva
mättä tiedotettava aluekomitealle
osastojen jäsenmäärä, sillä tätä
pöytäkirjaa tullaan lähettämään
osastoille jäsenmäärän perustoella
vapaasti jäsenistölle jaettavaksi.
Täten on jokaisella jäsenellä tilai­suus
tutustua niihin päätöksiin, joi­ta
aluekokouksessa tehtiin, sekä
samalla säilyttämällä pöytäkirja,
että voidaan sen avulla tarklcailla
miten aluekomitea, osastot" ja jäse- ... , . ,,.
net yleensä noudattavat edustaja-j^ö^t»"'««a mauutun tatemation^m
jäsenluku on viime vuosina huimas­ti
alentunut, työläisten liittyessä
kokouksessa tehtyjä päätöksiä.
Toimikaa siis toverit riDeäsli, . .. .. ^„
nim muutaman päivän p e r äm voi- vallankumouk^lhsen työväestön- rin-daan
pöytälcirja lähettää jokaiselle
osastolle.
Aluekomitean puolesta
H. Elimen, siht.
Kafcsi ammattiyhdis-tyskongfressia
Tämän kesän, kuluessa pidetään
kahden ammattiyhdistysintematio-nälln
kongressit. Punainen Ammat-tiyhdistysintemationali
kokoontuu
5.een kongressiinsa heinäkuun 15
pnä Moskovassa ja scsiajifascisten
totematipnali kokoontuu Tukholmas­sa.'
Projintemin kongressi kokoontuu
n. 2 vaotta neljännen kongressin Jäl­keen,
jolla a;jalla. on tapahtunut Inip-loattayia
tilanriemuutoksia. Kapita-llsmia
järkyttää syvällinen kansain­välinen
pula, työväenliike on aktivl-soitunut
ja joukot ovat vasemmlstu-neet..
Samanail?aisestl ammattiyhdis­tysliike
on entistä julkeammin ryh­tynyt
ajamaan työnantajakapitalis-tien
asiaa, pyrkien nujertamaan työ­tätekevien
taistelut elinehtojensa
tamaan, Profinternin taistelulipun
alle.
Selvää sILs on, että koko työtäteke­vän
luokan huomio tulee kiintymään
Punaisen amm. yhd. Internationalin
kongressiin ja sen tekemiin päätök­siin.
25 vuotta Venäjän en-
$imäisen ammatti­liiton
perusta­misesta
Lehdistön kamppailun päivät-«at-tuivai;
tänä vuonna yhteen Venä
jän kirjapainotyöläisten ammatti­liiton
25-vuotispäivän kanssa. Tä­mä
päivä on merkittävä siksi, että
silloin pantiin alulle työläis­ten
ammattiliiice, kirjapainotyöläis­ten
ammattiliitto on Venäjän en
simainen ammattijärjestö. Huhtik
18 pnä 1905 oli pietarilaisten kirja­painotyöläisten
yleinen'kokous, jos­sa
tehtiin päätös ammattiliiton pe­rustamisesta.
Parin viikon päästä,
toukok. 7 pnä alkoi liitto julkisen
toimihtansa järjestävän toimikun­nan
valinnalla.
Monivaiheinen on liiton 25-vuo-tinen
taival. Aikaisempina aikoi­na
lakkautti' tsaarin hallitus ser
lukuisia kertoja liiton vallänkumo-on
kdcemukset ja opetukset Suomessa
marrai^pifösa 1929
(Jatkoa)
Sikä on mitä läajlmmiUe jcukoille
paljastettava soslalifascismin todei.
Unen olemus, sen fascistinen osuut
työväenluokan sortamisessa. Se seik»
ka. että soslallfasclstlen mukana vie­lä
kulkee joukko rehellisiä työläisiä­kin,
ei saa' estää meitä nimittämääjtä
spstelifascisteja niiden oikealla-:nl-mtSltL
Sosialidemokraattiset työläi­set
ovat tervetulleita yhteiseen tais-telurtatamaamme,
jos he todella re­hellisesti
haluavat taistella kapita­lismia,
porvaristoa Ja fascismia vas­taan,
mutta sqsialifascistien johtajia
vastaan käymme me mitä sää-limättömlntä
taistelua, antamatta
heidän "vasemmistonsa" petollisten
fraasien itseämme hetkeksikään häi­käistä.
Juuri nuo "vasemmistolaiset"
fraashnaakärlt me ensimäisinä pair
Jastamme. Sillä he ovat
väenluokan ryhmiin ja kerroksim.
Tässäkin suhteessa on laiminlyönte­j
ä ja virheitä tapahtunut. Esim.
suhtautuminen järjestymättömihi
työläisiin ei aina ole ollut oikeata ja
paljon on jälellä vielä vanhaa am­mattikuntaista
katsomusta, joka hal­veksii
järjestymättömiä eikä halua
sallia niiden osallistua työväenluo-
Maailmansodän laskut
talonpoikien ja työ­läisten
makset­tavana
kuvalla työttömyydellä saadakseen
sanella mielenmukaiset ehtonsa.
Samanaikaisesti koettaa kapita­lismi
pitää viimeiseen asti korkeal­la
yksityisomistusoikeuden lippua,
jotta talonpoikaisto, joka näennäi­sesti
joutuu lähemmin olemaan
kiinteän omaisuuden — maan —-
varassa, pys5'isi muuhun työväes­töön
nähden vieroksuvalla kannalla
ja edelleen luulisi yksityisomistus-oikeuden
olevan päätekijän maata­loustuotannon
ylläpitäjänä.
Kapitalismin työ tässä suhtees­sa
on kuitenkin tällä kertaa jok­seenkin
toivotonta, sillä maailman­kodan
lasku on suuri ja sen kuit-taamiseksi
joutuu entinen talon­poikainen
yksityisomistusoikeus ka­pitalismin
itsensä taholta pahoin
j ärkkymään. Yksityisomis tuso ikeus
talonpojkaistalouksiin näliden on
tällä hetkellä kaildcialla kapitalis­tisessa
maailmassa äirtymässä no­peasti
itsensä suurkapitalismin kä­siin.
Suuri osa on jo siirtynyt ja
loppuja siirrellään parastaikaa.
Tämä kaikki on yhtä kuin maa-talouspula.
Kapitalismi kasaa
omaisuuksia entistä enemmän yk­siin
käsiin. Trustit, renkaat, suu­ret
pankkiyhtymät, ne kaikki voi­vat
puhua yksityisomistusoikeudes-ta
— talonpoikaistolle se sensi­jaan
oh vain harhaanjohtava syöt­ti
tällä kertaa.
Vai haluaako joku väittää, että
talonpoika voisi saada varmasti
edelleen jotain omistaa? -— Velkaa
hän kyllä omistaa ja — riistetty­jen
yhteisen tunnusmerkin. Kapi­talismi
maksattaa sodan laskua en­tistä
kiihkeämmin.
Huomaa asemasi työtätekevä ta-j
lonpoika. Älä petä itseäsi yksityis­omistusoikeuden
porvarillisella lu­molla.
Kapitalismi riistää^ lalon-pojalta
parasfaikaa pitkin linjaa
sen, mitä se Sanoo sinun omista­van.
Maa ja tavai*a otetaan ny­kyisin
talonpojilta pois maailman­sodan
protestiin langenneesta vek­selistä.
Myönnätkö, talonpoika.,
tuon vekselin oikeaksi, — Ei —
sitä et voi tehdä. — Maa talon-
Työtätekevien talonpoikien ta­loudellinen
ahdinko ja teollisuus-työväestön
kurja asema työttö-myyksineen,
ovat yhteisiä ilmiöitä
riistettävälle luokalle. Kapitalistit
sensijaan kaikissa maissa elävät täl­läkin
kertaa hyvin loistavissa asun­noissaan
uhkeitten herkkupöytien
ääressä.
Kapitalistit eivät suinkaan itse
henkilökohtaisesti kärsi talpudclli-sesta
pula-ajasta. Kärsimykset
on pantu työtätekevien talonpoiki­en
ja työläisten'niskoille. Tosin jo­ku
kapitalisti silloin tällöin menee
nurin — tekee konkurssin, mutta
toiset sensijaan vain entisestään
lujittuvat. Varmaa o*ri, ettei'kon­kurssin
tehnytkään suurkapitalisti
kuitenkaan työmiehen ja talonpo­jan
taloudellista olotilaa omakseen
ota, sillä riistotemput tietäen hän
kyliä yrittää entisiä jälkiään seu­rata
riistotiellä.
Kansainvälinen taloudellinen
kriisi, joka on pantu työmiehen js
talonpojan kannettavaksi, on maa­ilmansodan
lasku. Imperialismin;
maailmansodan sytyttäjä, maksat­taa
tällä kertaa talonpoikiin koh­distuvalla
maatalouspulalla ja teol-lisuustyöväestöön
suunnatulla työt-töriiyydellä
ihmiskunnan historian
tähänastisen suurimman verityön
kustannukset.
Ei riitä että imperialismi, ^tuhot­tuaan
tuoiaa suurimmassa murha-sodassa
työtätekevien ruumiit, olisi
sillä kuitannut sotaveron, vaan
vaatii se nyt taloudellisen ja pula-ajan
muodossa myöskin sodan ai­neelliset
hyvitykset.
Talonpojat tuottavat tuotteita,
mutta teollisunstyöväestö on es­tetty
kuluttamasta niitä. Talonpo­jat
kärsivät puutetta, kun eivät
Saa tuotteitaan kaupaksi. Teolli-suustyöyäestö
kituu ostokyvyttömä-hä'suurien
elintarvevarastojen lä­hettyvillä.
Samaan aikaan tekee
kapitalismi selvää talonpoikien tuo-tantovälikappaleista,
s.o. maasta,
kotieläimistä j a työkaluista. Teol-lisuustyöväestöä
se näähnjrttää jat-pojille,
olkoon vastauksena kapita­lismin
pula-ajan hyökkäyksille työ­tätekevien
taholta.
Neeostoliitosta
Kirjan" 5-vuötisista
kustannussiiunni-telmista
Kirjatuotanto kasvaa monikertaisesti
— Lehd&tö laajentua
huomattavasti
ParhalUaan vietettävän työväen sa­nomalehdistö-
ja kUrjallisuuskamp-pallun
aikana on syjrtä luoda lyhyt
sUntäys niihin näk>5aloihin, • joita
aukeaa Neuvostoliiton suomenk. pai­notuotteelle
kuluvana 5-vuotiskau-tena.
Tässä yhteydessä teemme sen
Kust. osuuskunta Kirjan 5-suotls-suunnitelman
mukaan, koska Kirja
on • pääasiallinen suomenk. paino­tuotteiden
julkaisija Neuvostoliiton
alueella!
Kirjan 5-vunJissuunnitelman läh­tökohdaksi
Oli'otettu v. 1928. Suun­nitelman
mukaan edellytetään pää.
asiallisimmaksi menekklalueeksl Le­ningradin
aluetta ja Karjalan Au­tonomista
Sosialistista Neuvostota­savaltaa,
joiden yhteinen asukas­määrä
oli V. 1928 270 tuh. henkeä,
5-vuotiskauden lopulla edellytetään
väestön lukumääräksi jo 311 tuh.
henkeä. Ja jos Moskovan alueen
karjalaisille ja Leningradin alueen
inkeriläisille tulee suomenkie^ kir­jakieleksi,
niin kohoaa tämä' luku
200 tuh. hengellä.
Kirjan 5-vuotissuunnitelman tuo­tannon
osoittajien tarkastelu näyt­tää,
että kirjatuotannon kasvun e-dellyttytetään
käyvän valtavin aske­lin.
Siitä mainittakoon vain muu­tamia
esimerkkejä.
Kirjojen nimikkeet (eri kirjoja)
kasvavat v. 1929 v.een 1933 yli 6
kan yleissen tasteluun. Tämän kat­somuksen
ilmaus oU^mm. Aj:n vii­meisen
edustajakokouksen päätös,
jossa asetutaan sille karmalle, ettei
järjestymättömille tulisi myöntää a-vustusta
taloudellisten talsteluitten
aikana. Kun Suomen työväestöstä
kuitenkin vam verrattain pieni osa
on järjestjmsrttä, merkitsee tuo pää­tös
itse asiassa työväen- taistelukun­non
heikentämistä, sillä ainoatakaan
kaikkein smurempaa taistelua — ja nykyaika-vaaraiUsin
vihollinen työläi^meljah
omassa leirissä. T l t ä paljastamistyo-t
ä «1 yleislakon aikanakaan kaikin
päfkom, varsinkin ioiaaseudulla, riit­tävästi
suoritetta. Se laiminlyönti on
käitenkin nopeasti korjattava, kos­ka
. vain soslalif aseistit lyömäBä
v^mme toteuttaa laaSain työtäidce-
Mien loukkojen yhteisrintaman tals-telossa
porräristoa vastaan.
3>^v&en taistelurintaman hijlt-taminen
vaatii meidän kiinnit^-
mään huomiotamme kaikkiia työ^
na tulevat taistelut pääasiassa ole-mnan
suuria taisteluita —- ei voida
voittaa ilman järjestymättömien
taisteluun mukaan vetämistä. Se
nähtiin mm. kulje tustyöläist^n
taistelussa, jossa aivan oikein avus­tettiin
myöskin järjestymättömiä
Järjestymättömien työläisten aliar-vitdmlsta
ilmeni edelleen oikein
vahvassa mitassa, Väisäsen usein
xnainitossa kirjoituksessa, joka yleis­lakon
eiräomustumis^tä veti oikein
"teoreettisen" johtopäätöksen, ettÄ
järjestymättömiin voi luottaa tais­telussa
— vaikka enm osa järjesty­neistäkin
oli lakon ulkopuolella jä
siis "epäluotettavia". Sellaisia kat­somuksia
vastaan on taisteltava, nii­den
turmiollisuus selitettävä ja jär-estynellle
työläisille osoitettava, et­tä
heidän taistelunsa, niin taloudel­liset
kuin myöskm ja ennenkaikkea
poliittiset, vaativat jäi^jestymättö-mien
joukkojen mukaan vetämistä.
Kuohunta-aikoina ovat Järjestymät­tömät
lisäksi usein herkempjäkin
taisteluim ryhtymään kuin yleensä
pairmmassa taloudeUisessa asemassa
olevat järjestyneet työläiset. Siksi
vaatiikin tilanne suuren huomion
kiinnittämistä kokonaan uutta suh-tautuinlsta
jäi^estymätt^lin työ­läisiin
nähden-
Saöia koskee työväestön eniten
naisia ja nuorisoa, olkootpa he sit­ten
järjestyneitä tai järjestymättö­miä.
Heidän olonsa ovat vielä huo­nommat
kuin yleensä teollisuustyö-
Iäisten, heidän keskuudessaan on
jäi'jestäj'tymispm6entti hyvin pieni
— nuorisoa kenties lukuunottamatta
—- mutta ovat he siitä huolimatta
tilaisuuden tullen herkästi valmiit
astumaan työväenluokan yhteiseen
taistelurintamaan. Voitiinpa yleisla­kon
aikana havaita, että esim. nais-työläiset
kenties suhteellisesti parem­min
ottivat osaa lahoon kuin hei­dän
miehiset toverinsa. Viime vuosi­na
tapahtunut naisten ja nuorison
Inkmnäärän huomattava lisääntymi.
nen teonisnadessa ykänäänkin vaa­tii'
kinnittämään heihin erikoista
huomiota. *
kertaisesti,' käsikirjoitusarkit nom 8 tarpeellisuudesta. Ja i<s
tertais^ kirjcjea
^«taisesti ja pajK^riT
kertaisestL Xälit:ös&i'
lut kasvavat v. 1933 ,=5
lan^ sensijaan, että r
vat 175 tuh. ruplaa.'
taa.sen kohoaa lähes 2
laan sensijaan, että 133
tuh. ruplaa. Vieläija 1
kuvan saamme suoment ^
teiden valtavasta Ust^
kastelemme sitä taii
naita. Kun v. 1929 EJJ.]
75 eri kirjaa, nun r. 1233^
see jo 500 eri nimistä
1929 käytettiin Järjoaja-
1393 arkkia, nim v. 1333 1
jo 32,000 arkkia.
Klrjatuctannon olielia
myöskin sanomalehtien ja
julkaisujen tuotanto* Kusi,
pauden numc-roiukmnääij y
vuonna 180. niin v. 1333
olemaan 360 eli u. Vag
V. 1932 alusta ilmetyä
senä lehtenä laajuuden
kyisenä. Nuoren Kaar£"'
jennetaan v. 1931 alusta j»]
alkaen ilmestyy se joka
vä.
Aikakausjulkaisuja
laajentaa myöskin hnoi
Kommunisti muutetaan v. j
ta kaksi kertaa kuukaudet
tyväksi. Nai.stcnlehden alail
netaan yhdellä arkilla v. isnl
ja ilmestyväksi kaksi &TfcJ
kaudessa v. 1932 alusta,
myös tarkoitus laajentaa
kiila v. 19^1 alusta ja
ilmestyväl^i kuukaudessa TJ
alusta. Kipin-d on tarkoitettaT
ta jo v. 1931 koko vuodfsl
numeroa kuukaudessa, cm f
kuten nykyään. Samalla
taan se kaksi kertaa sun
hinnan pysyessä samaHa. V. 1
lusta tarkoitetaan Kipinä
kerta kyn-!mencs.sä päiväsäi
kadeittain. Punainen Va]
jonka tcJmittamLsvaikeadft;
näyttävät •»ilevan tavatlonmiil
on ajateltu laajennettavaiä ^
lä arkilla v. 1932 alusta j»]
samalla se kaksikertaa ktr
ilmestyväksi.
Uusina julkaisuina on
1931 alusta "Kolleklivlsti"
loudellinen lehti». v. 1933
"Tiede ja Tekniikka" ja
pilalehti, joita kaikkia nyt,
vataan.
Vaikka kirjallisuuden ja
lehtien julkaLsutoiminta
näin valtavasti, niin sitK
se kolioa suomenk. väestön 1
dsssa vielä samalla määräal
venäjänkielisen väestön
sa. V. 1929 levisi yksi lehti j
nainen Karjala" mukaan
jokaista 12 henkeä koliti, tl
tulee yksi lehti leviämään ll|
keä kohti. Venäjänkielism-1
keskuudessa edellytetään T. 'j
mestyvän 1 lehti • jokaista i l!j
kasta kohti. Tätä lukua
väestöön nähden jossain
soittaa se, että suomeni,
taholta luetaan myöskin
vasti venäjänkielisiä lelitii J
Kirjallisuuden julkaisu ssä\
tojen alentamista ja edeHjt!^
yli 20 pros. SanomalelitieDT
taminen sensijaan talee
määrin korottamaan niideaÖ
mutta, ei siinä määrin, knaB|
jenevat.
Cnymmärrettävää, että
kirjallisuusmäärän
vaatii huomattavan määm'
sekä riittävät teknilliset cdä
Kirjapainon laajentaminen
päivän polttavin kysymys,
jallä v. 1930 v:een 1933
uusia koneita kaikkiaan m
ruplan arvosta. Suunniteteo]
kaan tämä on kuitentei
mahdollista, sillä liikkeen
vaisuus ka.svaa samassa
antaen tarvittavat varat.
Toinen vakava kysjmvM^
see julkaisutoiminnan öaj*
sen yhteydes.sä on kaader"^
nitelm^ edellyttävät, «tta^
mennessä tanitaan Krj?
varten 13 vakinaista to
90 kirjailijaa. Nämä luvut'
vaativaa kieltä kirjallistea_
oli porvarillinen valtiovalta i
otettaan ja vainotou
työväenluokan
Muistakaamme vain Pioa^
vän mielenosoituksia,
kamppailun aikana pani
liikkeelle man kaikki
turvautuipa se suojeli
i-ajavanicjoukkoihinkm. M ^ ,
yleislakon jälkeen ^ t a ^
fascisiio
Suurempaa huomiota kuin mil­loinkaan
ennen ansaitsee myöskin
työttömyyskysmys. Se on päivän­polttava
taistelukysymys. Työttömyyr
den tavaton laajuus antaa työttö-myystalstelulle
ensiluokkaisen tärke­än
merkityksen yleisessä työväen­luokan
taistelussa. Yksistään senkin
vuoksi on työttömäin omakohtaiseen
vaatimuksiensa nuolesta käymään
taisteluun — jonka on muodostutta­va
voimakkaammaksi ja kiihkeäm-mäk-
si kuin aiicaisempina vuosina
yhdistettävä myöskin työssäolevien
toiminta työttömien hyväksi: yhtei­set
kokoukset, työttömien mieleno­soituksiin
osanotto, taistelu työstäe-rottamisia
vastaan, työajan lyheutä--
-mlsen puolesta 7 tuntiin^ ylityönte-koa
vastaan, kapitalistista rationali­soimista
vastaan, tilaosuuden sattu­essa
msräskin lakkoaseeseen tarttu­minen
työttömien puolesta. Tällai­nen
toiminta on omiaan pienentä­mään
juopaa työttömien Ja .työssä­olevien
välillä, lähentämään heitä
toisiinsa, lisäämään lieidän. taiöte-luittensa
voimaa ja siten lujitta­maan
työväenluokan vhtelstä taiste­lurintamaa.
TAISTELU FASCISmA VASTAAN
TSmä työväen luokka voimien ko­koaminen
ja sattÄeliinien vahvista^
minen on tärkeätä, myöskin taistelua — • „ w
varten fascismia vastaan, joka viime:ja j»
aikoina erikoisen aktiivisesti: on a i - ' " ' ' '
kanut hyökkäyi^in / työväenluokkaa
yleislakon
yleishyökkäys niin
"epävirallistenkin"
L-apuan tapaus ja haBit^
suhtautuminen,
set" ja niiden .seivästi
vaatimukset. h^Uitukse^
nassa lävit-se P i i ^ ^ ^ * ;^
joukkovangitsemiset ja_ff_ ,
riston ja hallituksen^^
livat tämän yhte.'
menemismuotoj.1- - ^ 1
vastarinta on kuitenim^«^3
heikkoa, se on seuratg
epäonnistumtesta. i^..
taannutti Jo"^'^^'^'? ^,^510. j
saattoi johdon ^panKflög:,
kuitenkaan oie ^ / ' • -^
Taantumuksen hyoitoj
lujittumaan. K a P ^ ' ^ ^ '!
ristyessä lisäänt^nij
kuus. eIäimeliis.v7S-niyys.
Fascismi ^^J^
lan ilmaus. I»^r^^^^^
hätävara. Siks: ei
fcaan mitään svrta
Pia tehdyistä
taen varus
vastaan, ggti riqilkälakkokamigtailun j luihin
jälkeen alkoi pc^ätfstpn :. vohnakas'
vastahyökkäys. Jo alkaifymminkin
^iärns. vastäsn
tietysti ensinslim
1 V.>Ä?v;2.; JlSv