1930-06-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 Maanantaina, kesäk. 2 p:nä — Mon., June 2 No. 129 V A P A U S •to VAPAUS (Ub«fty) <V «kb « « « »f r < « ^ VMb» ta C>*>4a, 4*ar «« S«Jl>«rr, OataHa, gi«Ware4 a( ika Fait Of/»«a I>«y«»i»c«. Oliaaa. aa *ae«a4 claai mttm. CoMnl a4««niMf ntf. TSt vtx cat Misiaua cfaaria <«r atafia l a a t i a » . 7«a. ' A* iTayaiM Ia tba i>eat a<J«rtiaia» a»*»» OMI r.nauh yaopla ia CaM4a. 1t^»&ia. W u » i . kirjtlMpft )a pato» cflujaa afaaaa E l » St/actig». :hlkclia«t: Koaltori JO». — Teiautaa S»W. — iar}«kj»p|Ni 2»7V. •t CMOea <i4k «ark. Utntitmmau. Me.} iaS-E41t«r t36V^ -Satki OiBb». 3o«>Mtaw »«»a»» B»'»"»!. «• «n aail ta JMP Mstmtii Vtpmu, fX>. Box «9. SuJban. OM-r I i' I I ' • - _ ..I II r I ' - . I II 11 -Il ai r -• II r'»ii ^ — ^ — — —— lUfOTUSHINNAT VAFAUDESSAi |Dr|«raIlHta>loiQt«lM( nM kettm, ttJBO fctUi keiUM. — A^ioliinooa aaaaflla aaaastMfotaluat A»-yilKMaltefe^ — H|jDaagMsiM>-laMaii*et SOe kerta. <IM 3 k«<taa. — SjntjmHltaoltAmt flXR: M i t i ; ' ^ ^ » ' ^ ieiU», — Ataatoefotlauxaltt t2M kettä. t3M kalori kartM. — KUtMiimotaksM <«M kaita;. — KaoJeauvJlaotakaal $2M ketu. 50 IMaukaa kiitoaiaaaeaiu ui mamviinria. - "'»falaas tiadat Ja oaoteiJauitukaet SOe kerta, tl M koina kartaa. — TilapiUUaatUjiaa Ja fljnot** OB, «aadittaoat, nOMtctad IlmotaifaioM clakSiMa. TILAUSHINKATi S iMiiff, < kk. S kk. fl.TS Ja 1 kk. fljDO. - r «tkoaktiUat 1 «k. 16X0, < kk. «3.50 ja 1 kk. tlJM. •aki ana faa «ita ailDafn takaaaa au ruusau aiMlniifMii k!r)«uM«asa, kiihottakaa sa4«Haa» liikkaaa-p «ft«H>«ani«aga «litm; I. y . Al»l<t»lat. Uakaaakoima. ; Knpmapykälä rästolttokan aseena vallanku-mottksetlista liikettä castaan Canadan jparlamcntin ylähuone, senaatti, on viidennen kerran käsitellyt ehdotusta rikoslain 98 pykälän, joka koskee "kapinaan kiihottamista" y.m. poistamista laisia. XJudclIcen se on antanut siu-nairksensa tälle kapinapykälälle. , joka selvästi on tähdätty vallan-kumouksdlista työväenliikettä vastaan, asettamalla een eturintama-taistelijat alttiiksi kapitalistisille . luoUcatuomioille koska hyvänsä tätä lakia halutaan sovelluttaa käytäntöön. Liittoparlamentti laati tämän kapinapykälän vuonna 1919 tapah Imjccn Winnipcgin yleislakon aikana, jolloin sen päämääränä oli lukahdtittaa työväen militanttinen liikehtiminen, ja tätä samaa päämäärää varten se edelleenkin pidetään rikoslaissa. Tämä poikkeus-lakipykälä on sellainen luonteeltaan, että sen alaisena voidaan sa^da vankiloihin teljettyä kaikki, joilla on jonkinlaista^ yhteyttä militanttisen työväen liikehtimisen kanssa. Senaattorit selvästi kasit-, tiviit sen sellaisena, heidän lausu- 'fi^jc/i ajatusten ilmaistessa, että katsoivat uhkarohkeaksi juuri tällä kerralla poistaa tätä pykälää rikoslaista, seri jälkeen kun se oli 9ie1Iä ollul. jo kyfomenen vuotta. Potvönlltsen YältiökoneJjfton, jo- ^ka suoranaisesti on kapitalisliluo-kan etujen valvontaa johtava elin, velvollisuutena tällä kerralla on 'tiukentaa näitä pöikkcuslakcjaan työväenluokkaa vastaan, sillä juuri tällä kerralla on työväenluokan vallankumouksellinen liikehtiminenkin saavuttamassa laajemman luonteen kuin koskaan ennen. Työväenluokan on ryhdyttävä taisteleviin toimenpiteisiin, ollessaan hirvittaviramän riiston alaisuudessa, alenevia palkkoja, piteneviä työpäiviä ja sietämätöntä työttömyystilanneita vastaan. Sillä ci • ole muuta tilaisuutta korjata näitä epäkohtia kuin ryhtyä järjestäytymisen kautta taisteluihin kapitalistista luokkaa vastaan. Heti tämän tapahduttua on välttämällöniänä seurauksena yhteentörmäys valtion ja sen eri koneistojen kanssa, jolloin rikoslain pykälä 98 tulee olemaan yhtenä lehoisimmisla aseista työväestöä vastaan. Senaatti suurella enemmistöllä kumosi miiutosehdo^iksen, liheraa-lien enemmistön äänestäessä muutosehdotuksen puolesta. Tämä ci kuitenkaan totea sitä, eitä lihcraa-lincn puolue olisi lainkaan lieventämässä luokkalainlaadintaa työväestöä vastaan, vaan on tämä ennenkaikkea tarkoin harkittu vaali-syötti työläisäänten kalastamiseksi kannattamaan liberaalipuoluetta tulevissa parlamenttivaaleissa. Tosiasia on,' että liberaalit ovat yhtä mustia porvareita kuin kaikki muutkin, valmiina käyttämään val-taluokan äärimäisiinmätkin menettelytavat työväen militanttisen liikehtimisen tukahduttamiseksi. Tulevissa liittoparlamenttivaa-leissa voivat canadalaiset työläiset todellakin antaa vastauksensa Canadan riistäjäluokallc ja sen vai-novalmisteluillc asettumalla kannattamaan kommunistisen puolueen ehdokkaita, joita tullaan asel-tainaan tuleyissa vaaleissa . lukui-sisisa vaalipiireissä. .Työväenluokalla ci ole mitään odotettavissa kapitalistiselta valtiokoneistolta, jonka tehtäviin kuuluu laatia hir-vittävimpiä keinoja työläisiä • vastaan taistelemiseksi, näiden orjuuttamiseksi entistä sorretumpaan asemaan. Canadan työväenluokan on riennettävä vaalitaisteluun kommunistisen puolueen, Canadan raataja-joukkojen johtavan puolueen, johdolla, vallankumouksellisten tunnusten alaisena kapitalistista riis- j toa ja sitä jatkamaan pyrkivien luokkalainlaadinnan murskaanii-seksi! aikoina toverit Billoux, Galopi ja Cuyot, joiden väitetään kirjoittaman artikkeleita puolueen solilas-julkaiiiuun "Le Conscrit". Lehti mainitsee, että tällaiset vainon muodot ilmeisesti johtavat puolu- (ten maanalaiseen työskentelyyn, fcf/ska kerran hallitus alkaa järjes-telmallisesfi vangitsemaan aktiivi-seili puoluctyöhön osallistuvia henkilöitä. l^hti kirjoittaa edelleen, että kiihtynyt valtiollinen vaino johtuu työläisten terästyneestä taistelusta elinehtojensa puolesta kapitalisteja vastaan. Niinpä lakkotaisteiu-jen lukumäärä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on huomattavasti suurempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Yksin huhtikuun aikana oli 142 lakko-laisfelua, joihin osallistui 55,708 työläistä. Suurin osa lakkotaiste-fuisla on sattunut rakennus- ja ku-fomatyöläisten keskuudessa. Lakoista käytiin 121 palkkojen korottamisen puolesta, 4 paikkojen alennuksia ja 17 vallankumouksellisten unioiden tunnustamisen puo- Jcsla, sekä kapitalistista hiestyltä-misjärjeslelmää vastaan. Kaikkialla kapitalistimaissa siis liehuu taistelunlippu yhä korkeammalla. pnolesta täysin sasialifasdstism kei. noin. ' Työtätekevien taloudelliset taistelut lisääntyvät tällä kertaa kaikissa kapitalistimaissa. Taistellessaan elinehtojensa puolesta luoKkaviliollistaan kapitalismia, vastaan ovat työläiset pakoitettuja taistelemaan, i)aitsl kapitalistien järjestöjä ja porvaiilli-sen valtion vainoa, myös reformistien kapitalistiystävällistä politiikkaa vastaan. Sosialifascististöi johtajien pyrkmykset työtätekevien taisteluiin-tsman hajotlamiseksi ja vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen alis. tamiseksi palvelemaan kapitalistista vihollisluokkaa pakoittaa luokkatals-tclukannalia olevaa ammattiyliidis-tysväkeä käymään päättävää taiste- Onko kaikkialla otettu kuonuoon? . Lehtemme konttori on kaikille Suom. Järjestön osastoille lähettänyt äskettäin kiertokirjeen, joka koskee lehtemme tilaajaraääräu kohottamista viidellasadalla. Toimitus silmäili osastoille lähetettyä kiertokirjettä jä tuli sellaiseen käsitykseen, että missään tapauksessa ci urakka ole liian vaikea. Korkein tilausten hankin-tamäärä on siinä asetettu 65:si ja sitä alaspäin yhteen saakka, riippuen osaston suuruudesta ja itse-kunkin paikkakunnan suomaiais-asQlukscn laajuudesta. Lehtemme tiläajaniäärä oh toi- Billa paikkakunnilla kohonnut- ja toisilla laskenut. Konttorista annettujen tilastojen mukaan on suu- - rin lasku tapohtonut Port Arthurin piirissä (jatkuvaa alaspäin menoa pitemmän aikaa) ja Torontossa. Sudburyssa, ainoastaan kaupunki huomioonotettuna, on lehtemme tilaajamäärä sensijaan nykyisin melkoisen korkealla, suhteellisesti ylittäen huomattavasti kaikki toiset suoiyalaisaäutukscn keskuspaikat. Vakinaisia tilaajia on nini. 590 ja siihen lisättynä melkoisen huomattava irtonume-roiden myynti. Jos toisilla paikkakunnilla päästään edes puoleenkaan siitä määrästä mila lehteämme leviää Sudburyyn ja ympäristöön, huomioonottaen nim. suli-teellisesti suomalaisten lukumäärän, niin lehtemme tilaajamäärä tulisi nousemaan tuhansilla eikä vain viidellasadalla, mikä on asetettu määräksi. Mutta huomioonottaen nykyisin vallitsevan ahtaan ajan taloudellisessa suhteessa, ei lehden johtokunta ole tahtonut lehden levityksestä huolehtivilla osastoilla vaatia liikaa ponnistuksia. Ainoastaan kohottaa tilaajamäärää jossakin määrin ylitärinnan sen kanssa, kuinka suomalainen siirtolaisuus Canadaan vuosittain lisääntyy. Ja siihen katsoen ei 500 uuden tilaajan hankkiminen ole suinkaan mikään vaikea tehtävä. Onko siis kiertokirje jokaisessa osastonsa otettu vakavan pohdinnan alaiseksi? Jos ei, niin tehkää se pian. Täsla päivästä alkaen ruvclaan kontrolloimaan tuloksia. Poliittinen vaino kärjistyy Ranskassa \^IIassaoIevien vainotoimenpi- . teet Ranskan kommunistipupluetta kolttaan .ovat viimeaikoina huomattavasti lisääntyneet. Puolueeij Pariisin piirin sihteeri, tov. Vara-gaut on asetettu syytteeseen erään piirin vappujulistuksen johdosta. Puolueen pää-äänenkannattaja ^V-Humanite'' huomauttaa taman joir-dosta, että poliisit ovat otlaneel käytäntöön lavan, jonka avulla heidän on helppo saada puolueen keskeiset toimihenkilöt vangituiksi. "L'Hunianite" kertoo edelleen, että tätä menettelyä jo pitemmän ajan on sovellutettu kommunistie n nuorisoliiton jäseniin nähden. Niinpä on vangittu aivan viime- Huhtikuun lopulla purkautui Varsovassa taas ilmoille riierkkl siitä sähköisestä tilanteesta, joka vallitsee imperialistien kaikkien kauniiden rauhanfraaslen takana. Neuvostoliiton lähctystotaloa vastaan tehtiin mitä häikäilemättömin attentaattiyritys. Tämä teko ei ollut suinkaan ainutlaatuinen. Jatkuvasti ön samanlaisilla keinoilla hyökätty Neuvostoliiton kimppuun muuallakin kuin Puolassa; Mutta siellä tällaiset työt ovat olleet vielä usearaimln päiväjärjestyksessä kuin toisissa im-perlallstimalssa. Puolalaiset imperialismin agentit ja ösa puolalaista sanomalehdistöäkin ovat jatkuvasti lietsoneet ylhä-mlellsyyttä Neuvostoliittoa vastaan, ja tämä ön sitten tavantakaa piir-kautunut terroristisiin tekoihin. Töi-mhman tarköHuTisenä on luoda sellainen tilanne, jonka perusteella molempien maiden suhteiden katkaiseminen kävisi kiertämättömäksi. Neuvostohallitus on kuitenkin tehnyt aina-'parhfiansä' hyvien''suhtet-' den säilyttämiseksi Puolan kanssa, ja niin ovat imperialistien hartaimmat toiveet tässä su^iteeissa juosseet näihin asti iiiekkaän. Mutta he eivät ole aikeistaan luopuneet. Päinvastoin heidän toimintansa on entisestään voimistumassa. Se herättää jälleen suurta huomiota koko maailmassa. Niinpä on Latvian entinen sosdem ulkoministeri Cielensldn ollut äskettäin pakotettu eräässä kirjoituksessaan toteamaan, että vakava vaara on uhkaamassa Puolan ja Neuvostoliiton välillä. Ukrainassa on käynnissä hänen iselostustensa mukaan voimakas separatistinen liike, jota tuetaan Puolasta käsin. Puolan imperialistiset piirit ovat jo kauan himoinneet irkrainaa, ja sen vuoksi oh shine näiden taholta järjestetty u-seln kapinaliikkeitä. Ukrainan asu-jamisto on kuitenkin pysynyt uskollisena neuvostovallalle. Imperialistit ovat menettäneet kaiken toivonsa saada liitetyksi Ukrainaa Puolaan tällä tavalla. Ukrainan eroit-tamincn Neuvostoliitosta oh Latvian entisen sosdem ulkoministerinkin mielestä mahdollinen vain sodan kautta. Ja siinä näkee hänkin suuren vaaran Eiiropan tilanteelle. Ukrainan ero Neuvostoliitosta merkitsisi Neuvostoliiton heikkenemistä ja Puolan vahvistumista. Selkkauksella olisi nita poliittisesti kuta taloudellisestikin suuri merkitys Itämeren maille ja muillekta Europan valtiolUe. Kansainväliselle sosialidemokratialle uskollisena ei Clelens voi mennä tämän pitemmälle. Puolalaisten Imperialistipiirien pyrkimyksissä näkee hän vain näiden halun luoda "Suur-Puolaa". Tosiasiallisesti niiden takana on kuitenkin huomattavia kansainvälisiä liikkeitä, joiden tarkoitus cl pysähdy vain Ukrainan valtaamiseen. Perimmäisenä päämääränä on koko Neuvostoliiton tuhoaminen, josta saa mitä vakuut-tavlmman todistuksen vähänkin seuraamalla Imperialistien toimintaa. Puolan imperialistipiirien esiintyminen voi näinollen muodostua vaaraksi koko maaliman rauhalle. Cielens lausuu mainitussa kirjoituksessaan, että Latvlsm sosialidemokratia tulee tekemään kaikensa ankaran puolueettomuuden ylläpitämiseksi Lat%'lan taholla selkkauksen yhteydessä. Mutta samaan sdkaan kertovat tiedot» että Latvian Viron lähettiläs virkaanastuj^juhlisaan on puhunut Viron sotilaallisen avun tarpeellisuudesta Latvialle. Kirjoittelut ankaran puolueettMnuuden y l läpitämisestä tuntuvat täUaisten paheiden valossa lilan läpinäkytiltä- Ne eivät saa kietään vakuutetuksi sosialid&nokraattisten joKfeajain halusta rauhan ylläiutämiseen. Päih-vastom ne osoittavat, että beilK on halua salata tilanteen todelli^ va. kavuutta. Pnrkaakset. j<öta -Puolassa on sattunut, voivat joskus levitä- tavattoman nopeasti raJuirjTS-kyh tavoin, ja aSfäSsemnOxi pidetyt puibeet ankaran pobtaeettomuu-den yliSpitämlscstä eivät silloin merkitse mitään. linperialirtit tialuavat tnbota Neuvostoliiton. Sen pelkkä ofemasssolo-kin on heille jo vaarallinen. Ja Neuvostoliiton ryöstäminen nykyisenä kapitalismin pulakautena näyttäisi heHie erittäin ediflliselta. Sen suunnattomat luonnonrikkaudet ja sataxäl.^0(mainen kansa olisivat e-rinomaisia riiston kohteita. Maapallon kuudennen osan valtaus ei olisi-käian hiiri yähäihax asla. Sen vuok-a. sattuu tämän tästä seUatsIa purkauksia, joita' on tapahtunut Puolassakin- Imperialistit laskevat joka tapa-[lue myös näitä sosialifasclstia ha-uksessa kuolemansa lähenevän, /a joittajia vastaan, sitä hidastuftaakseen he tahtovat bkeä uuden, nousevan sosialistisen Järjestelmän jsuonts^ ryöstösodalla. Maailman työtätekevistä riippuu, onnistuvatko he hankkeissaan. Työväenluokan täyts^y tehostaa yhä päättävämmin taisteluaan imperialistista sodanvaariaa vastaan. Siihen antavat vakavaa aihetta Puolan viime aikain tapahtumatkin. Ankaralla puolueettomuudella", josta sosdem Johtajat nyt puhuvat, ei ole sodan ptfbjettua enää mitään merkitystä. Siltä' ovat maailmansodan kokemukset antaneet riittävästi todistuksia. Belgialta Jä muilta pikkumailta ei kysytty puolueettomuut. ta. Ne vedettiin ilman muuta veri-leikkUn. S. J:ii 4:niieii alueen pa^sl^jen Ikäsen-kirjureiHe Taistellessaan elinehtojensa puolesta kohtaa työväenluokka koko kapitalistisen " järjestelmän vastuksen työnantajista aina reformistisiin ja luopiojohtajlin saakka. Siitä huolimatta lisääntyy työtätekevien taloudellisten taistelujen määrä, mikä on johtanut siihen, että kapitalistiset valtiot turvautuvat yhä häikäile-mättömämpiin vaino- ja terroritoL menpiteisiin taloudellisten taistelu-jemme tukehuttamiseksi. Tämä on pakoittanut .työtätekeviä taistelemaan myös poliittisten oikeuksien turvaamiseksi ja lAisien saavuttamiseksi. Tilanteen kärjistymistä kuvastaa myös se, että työläisten taistelut oikeuksiensa puolesta ovat saaneet yhä enemmän kansainvälisen leiman. Äskeiset vappumielenosoitukset kapitalistimaissa kielloista huolimatta, val- , tavan työttömyysarmetjan nälkä-niarssit, kansainvälisenä työttömyys-, päivänä ja joukkomielenosoitukset imperialLstista sodainvaaraa vastaan osoittavat, että taistelu on siirtynyt korkeammalle, kansainväliselle asteelle. Tämä kärjistynyt tilanne ja sosia-ilifascistien yhä julkeannnät petokset työväenluokkaa kohtaan, kuten alistuminen fascismin valtaan pHäsyyn sekä Amsterdamin Internationalin alistaminen suoranaisesti palvelemaan kansainvälisesti järjestynyttä kapitalistista vihollisluokkaa, osoittaa selvästi, että Tukholmaan ko- Amsterdam-intematlona-len kongressi, on kapitalistien ren-iien kokous, jolta työtätekevät eivät voi odottaa mitään hyvää. Sen Johtajat, jotka istuvat kapitalistimaiden hallituksissa jä niiden asettamissa komiteoissa ja virastoissa, eivät tun. ne työtätekevien asemaa ja tarpeita, päinvastoin taistelevat he kaikissa vaiheissa työläisten etuja vastaan kapitalistien hyväksi. Siitä myös nksellisen toiriiinnan vuoksi, mutta pian iakkftuttamisen jälkeen aikoi se taas julkisen toimintansa uudella nimellä. Vuoden 1905 vallankumousliikkeeseen ottivat kirja-paihotyöläiset aktiivisesti osaa. Moni liiton parhaista taistelijoista sai tällöin surmansa vankilobsa, pakkotyössä tai maanpaossa- Mutta aina eivät kirjapainotyöläiset kuitenkaan ole kulkeneet horjumatta proletaarisen vallankumouksen tietä. „ Lokakuun vallankumouksen päivinä 1917 saivat menshevikkijolita-jat liitossa johdon käsiinsä, yrittäen suunnata sen toiminnan vastavallankumouksen raiteille, proletaarista vallankumousta vastaan. Menshevikkien puuhien tuloksena oli v. 1917 kirjapainotyöläisten neuvostovastainen lakka, joka kuitenkin kärsi tappion proletaari-joukkojen painostuksesta. V. 1918 syksyllä tehtiin menshevikkijohdosta liitossa loppu. Silloin perustettiin Pietarissa kirjapainotyöläisten punainen ammattiliitto. Nykyisin Neuvostoliiton kirjapainotyöläisten ammattiliitto yhdistää melkein kaikki kirjapainojen ja kustannusliikkeiden seka sanomalehtien työntekijät. Jo v. 1927 kuului ammattiliittoon 99 pros. kaikista kirjapainotyöläisistä. Maar kulttuurielämän nopea kehitys asettaa uusia suuria tehtäviä kir-japainotyöläisille ja niiden ammattijärjestöille. Raskain aika on kuitenkin takana, eikä ole epäilemistäkään siitä, etteikö kirjapainotyöläisten liitto kunnialla täyttäisi tehtäväänsä sosialistisessa rakennustyössä. • MAATALOUS Toveritl - A>Iuekomitean toimesta on S. J* 4:nnen alueen aluekokouksen pöytäkirja päätösponsineen nyt painettu Vapaudessa ja on valmiina osastoille läbetettavältsi. Osastojen jäsentcifjurin on vi'Py-'koontuva mättä tiedotettava aluekomitealle osastojen jäsenmäärä, sillä tätä pöytäkirjaa tullaan lähettämään osastoille jäsenmäärän perustoella vapaasti jäsenistölle jaettavaksi. Täten on jokaisella jäsenellä tilaisuus tutustua niihin päätöksiin, joita aluekokouksessa tehtiin, sekä samalla säilyttämällä pöytäkirja, että voidaan sen avulla tarklcailla miten aluekomitea, osastot" ja jäse- ... , . ,,. net yleensä noudattavat edustaja-j^ö^t»"'««a mauutun tatemation^m jäsenluku on viime vuosina huimasti alentunut, työläisten liittyessä kokouksessa tehtyjä päätöksiä. Toimikaa siis toverit riDeäsli, . .. .. ^„ nim muutaman päivän p e r äm voi- vallankumouk^lhsen työväestön- rin-daan pöytälcirja lähettää jokaiselle osastolle. Aluekomitean puolesta H. Elimen, siht. Kafcsi ammattiyhdis-tyskongfressia Tämän kesän, kuluessa pidetään kahden ammattiyhdistysintematio-nälln kongressit. Punainen Ammat-tiyhdistysintemationali kokoontuu 5.een kongressiinsa heinäkuun 15 pnä Moskovassa ja scsiajifascisten totematipnali kokoontuu Tukholmassa.' Projintemin kongressi kokoontuu n. 2 vaotta neljännen kongressin Jälkeen, jolla a;jalla. on tapahtunut Inip-loattayia tilanriemuutoksia. Kapita-llsmia järkyttää syvällinen kansainvälinen pula, työväenliike on aktivl-soitunut ja joukot ovat vasemmlstu-neet.. Samanail?aisestl ammattiyhdistysliike on entistä julkeammin ryhtynyt ajamaan työnantajakapitalis-tien asiaa, pyrkien nujertamaan työtätekevien taistelut elinehtojensa tamaan, Profinternin taistelulipun alle. Selvää sILs on, että koko työtätekevän luokan huomio tulee kiintymään Punaisen amm. yhd. Internationalin kongressiin ja sen tekemiin päätöksiin. 25 vuotta Venäjän en- $imäisen ammattiliiton perustamisesta Lehdistön kamppailun päivät-«at-tuivai; tänä vuonna yhteen Venä jän kirjapainotyöläisten ammattiliiton 25-vuotispäivän kanssa. Tämä päivä on merkittävä siksi, että silloin pantiin alulle työläisten ammattiliiice, kirjapainotyöläisten ammattiliitto on Venäjän en simainen ammattijärjestö. Huhtik 18 pnä 1905 oli pietarilaisten kirjapainotyöläisten yleinen'kokous, jossa tehtiin päätös ammattiliiton perustamisesta. Parin viikon päästä, toukok. 7 pnä alkoi liitto julkisen toimihtansa järjestävän toimikunnan valinnalla. Monivaiheinen on liiton 25-vuo-tinen taival. Aikaisempina aikoina lakkautti' tsaarin hallitus ser lukuisia kertoja liiton vallänkumo-on kdcemukset ja opetukset Suomessa marrai^pifösa 1929 (Jatkoa) Sikä on mitä läajlmmiUe jcukoille paljastettava soslalifascismin todei. Unen olemus, sen fascistinen osuut työväenluokan sortamisessa. Se seik» ka. että soslallfasclstlen mukana vielä kulkee joukko rehellisiä työläisiäkin, ei saa' estää meitä nimittämääjtä spstelifascisteja niiden oikealla-:nl-mtSltL Sosialidemokraattiset työläiset ovat tervetulleita yhteiseen tais-telurtatamaamme, jos he todella rehellisesti haluavat taistella kapitalismia, porvaristoa Ja fascismia vastaan, mutta sqsialifascistien johtajia vastaan käymme me mitä sää-limättömlntä taistelua, antamatta heidän "vasemmistonsa" petollisten fraasien itseämme hetkeksikään häikäistä. Juuri nuo "vasemmistolaiset" fraashnaakärlt me ensimäisinä pair Jastamme. Sillä he ovat väenluokan ryhmiin ja kerroksim. Tässäkin suhteessa on laiminlyöntej ä ja virheitä tapahtunut. Esim. suhtautuminen järjestymättömihi työläisiin ei aina ole ollut oikeata ja paljon on jälellä vielä vanhaa ammattikuntaista katsomusta, joka halveksii järjestymättömiä eikä halua sallia niiden osallistua työväenluo- Maailmansodän laskut talonpoikien ja työläisten maksettavana kuvalla työttömyydellä saadakseen sanella mielenmukaiset ehtonsa. Samanaikaisesti koettaa kapitalismi pitää viimeiseen asti korkealla yksityisomistusoikeuden lippua, jotta talonpoikaisto, joka näennäisesti joutuu lähemmin olemaan kiinteän omaisuuden — maan —- varassa, pys5'isi muuhun työväestöön nähden vieroksuvalla kannalla ja edelleen luulisi yksityisomistus-oikeuden olevan päätekijän maataloustuotannon ylläpitäjänä. Kapitalismin työ tässä suhteessa on kuitenkin tällä kertaa jokseenkin toivotonta, sillä maailmankodan lasku on suuri ja sen kuit-taamiseksi joutuu entinen talonpoikainen yksityisomistusoikeus kapitalismin itsensä taholta pahoin j ärkkymään. Yksityisomis tuso ikeus talonpojkaistalouksiin näliden on tällä hetkellä kaildcialla kapitalistisessa maailmassa äirtymässä nopeasti itsensä suurkapitalismin käsiin. Suuri osa on jo siirtynyt ja loppuja siirrellään parastaikaa. Tämä kaikki on yhtä kuin maa-talouspula. Kapitalismi kasaa omaisuuksia entistä enemmän yksiin käsiin. Trustit, renkaat, suuret pankkiyhtymät, ne kaikki voivat puhua yksityisomistusoikeudes-ta — talonpoikaistolle se sensijaan oh vain harhaanjohtava syötti tällä kertaa. Vai haluaako joku väittää, että talonpoika voisi saada varmasti edelleen jotain omistaa? -— Velkaa hän kyllä omistaa ja — riistettyjen yhteisen tunnusmerkin. Kapitalismi maksattaa sodan laskua entistä kiihkeämmin. Huomaa asemasi työtätekevä ta-j lonpoika. Älä petä itseäsi yksityisomistusoikeuden porvarillisella lumolla. Kapitalismi riistää^ lalon-pojalta parasfaikaa pitkin linjaa sen, mitä se Sanoo sinun omistavan. Maa ja tavai*a otetaan nykyisin talonpojilta pois maailmansodan protestiin langenneesta vekselistä. Myönnätkö, talonpoika., tuon vekselin oikeaksi, — Ei — sitä et voi tehdä. — Maa talon- Työtätekevien talonpoikien taloudellinen ahdinko ja teollisuus-työväestön kurja asema työttö-myyksineen, ovat yhteisiä ilmiöitä riistettävälle luokalle. Kapitalistit sensijaan kaikissa maissa elävät tälläkin kertaa hyvin loistavissa asunnoissaan uhkeitten herkkupöytien ääressä. Kapitalistit eivät suinkaan itse henkilökohtaisesti kärsi talpudclli-sesta pula-ajasta. Kärsimykset on pantu työtätekevien talonpoikien ja työläisten'niskoille. Tosin joku kapitalisti silloin tällöin menee nurin — tekee konkurssin, mutta toiset sensijaan vain entisestään lujittuvat. Varmaa o*ri, ettei'konkurssin tehnytkään suurkapitalisti kuitenkaan työmiehen ja talonpojan taloudellista olotilaa omakseen ota, sillä riistotemput tietäen hän kyliä yrittää entisiä jälkiään seurata riistotiellä. Kansainvälinen taloudellinen kriisi, joka on pantu työmiehen js talonpojan kannettavaksi, on maailmansodan lasku. Imperialismin; maailmansodan sytyttäjä, maksattaa tällä kertaa talonpoikiin kohdistuvalla maatalouspulalla ja teol-lisuustyöväestöön suunnatulla työt-töriiyydellä ihmiskunnan historian tähänastisen suurimman verityön kustannukset. Ei riitä että imperialismi, ^tuhottuaan tuoiaa suurimmassa murha-sodassa työtätekevien ruumiit, olisi sillä kuitannut sotaveron, vaan vaatii se nyt taloudellisen ja pula-ajan muodossa myöskin sodan aineelliset hyvitykset. Talonpojat tuottavat tuotteita, mutta teollisunstyöväestö on estetty kuluttamasta niitä. Talonpojat kärsivät puutetta, kun eivät Saa tuotteitaan kaupaksi. Teolli-suustyöyäestö kituu ostokyvyttömä-hä'suurien elintarvevarastojen lähettyvillä. Samaan aikaan tekee kapitalismi selvää talonpoikien tuo-tantovälikappaleista, s.o. maasta, kotieläimistä j a työkaluista. Teol-lisuustyöväestöä se näähnjrttää jat-pojille, olkoon vastauksena kapitalismin pula-ajan hyökkäyksille työtätekevien taholta. Neeostoliitosta Kirjan" 5-vuötisista kustannussiiunni-telmista Kirjatuotanto kasvaa monikertaisesti — Lehd&tö laajentua huomattavasti ParhalUaan vietettävän työväen sanomalehdistö- ja kUrjallisuuskamp-pallun aikana on syjrtä luoda lyhyt sUntäys niihin näk>5aloihin, • joita aukeaa Neuvostoliiton suomenk. painotuotteelle kuluvana 5-vuotiskau-tena. Tässä yhteydessä teemme sen Kust. osuuskunta Kirjan 5-suotls-suunnitelman mukaan, koska Kirja on • pääasiallinen suomenk. painotuotteiden julkaisija Neuvostoliiton alueella! Kirjan 5-vunJissuunnitelman lähtökohdaksi Oli'otettu v. 1928. Suunnitelman mukaan edellytetään pää. asiallisimmaksi menekklalueeksl Leningradin aluetta ja Karjalan Autonomista Sosialistista Neuvostotasavaltaa, joiden yhteinen asukasmäärä oli V. 1928 270 tuh. henkeä, 5-vuotiskauden lopulla edellytetään väestön lukumääräksi jo 311 tuh. henkeä. Ja jos Moskovan alueen karjalaisille ja Leningradin alueen inkeriläisille tulee suomenkie^ kirjakieleksi, niin kohoaa tämä' luku 200 tuh. hengellä. Kirjan 5-vuotissuunnitelman tuotannon osoittajien tarkastelu näyttää, että kirjatuotannon kasvun e-dellyttytetään käyvän valtavin askelin. Siitä mainittakoon vain muutamia esimerkkejä. Kirjojen nimikkeet (eri kirjoja) kasvavat v. 1929 v.een 1933 yli 6 kan yleissen tasteluun. Tämän katsomuksen ilmaus oU^mm. Aj:n viimeisen edustajakokouksen päätös, jossa asetutaan sille karmalle, ettei järjestymättömille tulisi myöntää a-vustusta taloudellisten talsteluitten aikana. Kun Suomen työväestöstä kuitenkin vam verrattain pieni osa on järjestjmsrttä, merkitsee tuo päätös itse asiassa työväen- taistelukunnon heikentämistä, sillä ainoatakaan kaikkein smurempaa taistelua — ja nykyaika-vaaraiUsin vihollinen työläi^meljah omassa leirissä. T l t ä paljastamistyo-t ä «1 yleislakon aikanakaan kaikin päfkom, varsinkin ioiaaseudulla, riittävästi suoritetta. Se laiminlyönti on käitenkin nopeasti korjattava, koska . vain soslalif aseistit lyömäBä v^mme toteuttaa laaSain työtäidce- Mien loukkojen yhteisrintaman tals-telossa porräristoa vastaan. 3>^v&en taistelurintaman hijlt-taminen vaatii meidän kiinnit^- mään huomiotamme kaikkiia työ^ na tulevat taistelut pääasiassa ole-mnan suuria taisteluita —- ei voida voittaa ilman järjestymättömien taisteluun mukaan vetämistä. Se nähtiin mm. kulje tustyöläist^n taistelussa, jossa aivan oikein avustettiin myöskin järjestymättömiä Järjestymättömien työläisten aliar-vitdmlsta ilmeni edelleen oikein vahvassa mitassa, Väisäsen usein xnainitossa kirjoituksessa, joka yleislakon eiräomustumis^tä veti oikein "teoreettisen" johtopäätöksen, ettÄ järjestymättömiin voi luottaa taistelussa — vaikka enm osa järjestyneistäkin oli lakon ulkopuolella jä siis "epäluotettavia". Sellaisia katsomuksia vastaan on taisteltava, niiden turmiollisuus selitettävä ja jär-estynellle työläisille osoitettava, että heidän taistelunsa, niin taloudelliset kuin myöskm ja ennenkaikkea poliittiset, vaativat jäi^jestymättö-mien joukkojen mukaan vetämistä. Kuohunta-aikoina ovat Järjestymättömät lisäksi usein herkempjäkin taisteluim ryhtymään kuin yleensä pairmmassa taloudeUisessa asemassa olevat järjestyneet työläiset. Siksi vaatiikin tilanne suuren huomion kiinnittämistä kokonaan uutta suh-tautuinlsta jäi^estymätt^lin työläisiin nähden- Saöia koskee työväestön eniten naisia ja nuorisoa, olkootpa he sitten järjestyneitä tai järjestymättömiä. Heidän olonsa ovat vielä huonommat kuin yleensä teollisuustyö- Iäisten, heidän keskuudessaan on jäi'jestäj'tymispm6entti hyvin pieni — nuorisoa kenties lukuunottamatta —- mutta ovat he siitä huolimatta tilaisuuden tullen herkästi valmiit astumaan työväenluokan yhteiseen taistelurintamaan. Voitiinpa yleislakon aikana havaita, että esim. nais-työläiset kenties suhteellisesti paremmin ottivat osaa lahoon kuin heidän miehiset toverinsa. Viime vuosina tapahtunut naisten ja nuorison Inkmnäärän huomattava lisääntymi. nen teonisnadessa ykänäänkin vaatii' kinnittämään heihin erikoista huomiota. * kertaisesti,' käsikirjoitusarkit nom 8 tarpeellisuudesta. Ja i<s tertais^ kirjcjea ^«taisesti ja pajK^riT kertaisestL Xälit:ös&i' lut kasvavat v. 1933 ,=5 lan^ sensijaan, että r vat 175 tuh. ruplaa.' taa.sen kohoaa lähes 2 laan sensijaan, että 133 tuh. ruplaa. Vieläija 1 kuvan saamme suoment ^ teiden valtavasta Ust^ kastelemme sitä taii naita. Kun v. 1929 EJJ.] 75 eri kirjaa, nun r. 1233^ see jo 500 eri nimistä 1929 käytettiin Järjoaja- 1393 arkkia, nim v. 1333 1 jo 32,000 arkkia. Klrjatuctannon olielia myöskin sanomalehtien ja julkaisujen tuotanto* Kusi, pauden numc-roiukmnääij y vuonna 180. niin v. 1333 olemaan 360 eli u. Vag V. 1932 alusta ilmetyä senä lehtenä laajuuden kyisenä. Nuoren Kaar£"' jennetaan v. 1931 alusta j»] alkaen ilmestyy se joka vä. Aikakausjulkaisuja laajentaa myöskin hnoi Kommunisti muutetaan v. j ta kaksi kertaa kuukaudet tyväksi. Nai.stcnlehden alail netaan yhdellä arkilla v. isnl ja ilmestyväksi kaksi &TfcJ kaudessa v. 1932 alusta, myös tarkoitus laajentaa kiila v. 19^1 alusta ja ilmestyväl^i kuukaudessa TJ alusta. Kipin-d on tarkoitettaT ta jo v. 1931 koko vuodfsl numeroa kuukaudessa, cm f kuten nykyään. Samalla taan se kaksi kertaa sun hinnan pysyessä samaHa. V. 1 lusta tarkoitetaan Kipinä kerta kyn-!mencs.sä päiväsäi kadeittain. Punainen Va] jonka tcJmittamLsvaikeadft; näyttävät •»ilevan tavatlonmiil on ajateltu laajennettavaiä ^ lä arkilla v. 1932 alusta j»] samalla se kaksikertaa ktr ilmestyväksi. Uusina julkaisuina on 1931 alusta "Kolleklivlsti" loudellinen lehti». v. 1933 "Tiede ja Tekniikka" ja pilalehti, joita kaikkia nyt, vataan. Vaikka kirjallisuuden ja lehtien julkaLsutoiminta näin valtavasti, niin sitK se kolioa suomenk. väestön 1 dsssa vielä samalla määräal venäjänkielisen väestön sa. V. 1929 levisi yksi lehti j nainen Karjala" mukaan jokaista 12 henkeä koliti, tl tulee yksi lehti leviämään ll| keä kohti. Venäjänkielism-1 keskuudessa edellytetään T. 'j mestyvän 1 lehti • jokaista i l!j kasta kohti. Tätä lukua väestöön nähden jossain soittaa se, että suomeni, taholta luetaan myöskin vasti venäjänkielisiä lelitii J Kirjallisuuden julkaisu ssä\ tojen alentamista ja edeHjt!^ yli 20 pros. SanomalelitieDT taminen sensijaan talee määrin korottamaan niideaÖ mutta, ei siinä määrin, knaB| jenevat. Cnymmärrettävää, että kirjallisuusmäärän vaatii huomattavan määm' sekä riittävät teknilliset cdä Kirjapainon laajentaminen päivän polttavin kysymys, jallä v. 1930 v:een 1933 uusia koneita kaikkiaan m ruplan arvosta. Suunniteteo] kaan tämä on kuitentei mahdollista, sillä liikkeen vaisuus ka.svaa samassa antaen tarvittavat varat. Toinen vakava kysjmvM^ see julkaisutoiminnan öaj* sen yhteydes.sä on kaader"^ nitelm^ edellyttävät, «tta^ mennessä tanitaan Krj? varten 13 vakinaista to 90 kirjailijaa. Nämä luvut' vaativaa kieltä kirjallistea_ oli porvarillinen valtiovalta i otettaan ja vainotou työväenluokan Muistakaamme vain Pioa^ vän mielenosoituksia, kamppailun aikana pani liikkeelle man kaikki turvautuipa se suojeli i-ajavanicjoukkoihinkm. M ^ , yleislakon jälkeen ^ t a ^ fascisiio Suurempaa huomiota kuin milloinkaan ennen ansaitsee myöskin työttömyyskysmys. Se on päivänpolttava taistelukysymys. Työttömyyr den tavaton laajuus antaa työttö-myystalstelulle ensiluokkaisen tärkeän merkityksen yleisessä työväenluokan taistelussa. Yksistään senkin vuoksi on työttömäin omakohtaiseen vaatimuksiensa nuolesta käymään taisteluun — jonka on muodostuttava voimakkaammaksi ja kiihkeäm-mäk- si kuin aiicaisempina vuosina yhdistettävä myöskin työssäolevien toiminta työttömien hyväksi: yhteiset kokoukset, työttömien mielenosoituksiin osanotto, taistelu työstäe-rottamisia vastaan, työajan lyheutä-- -mlsen puolesta 7 tuntiin^ ylityönte-koa vastaan, kapitalistista rationalisoimista vastaan, tilaosuuden sattuessa msräskin lakkoaseeseen tarttuminen työttömien puolesta. Tällainen toiminta on omiaan pienentämään juopaa työttömien Ja .työssäolevien välillä, lähentämään heitä toisiinsa, lisäämään lieidän. taiöte-luittensa voimaa ja siten lujittamaan työväenluokan vhtelstä taistelurintamaa. TAISTELU FASCISmA VASTAAN TSmä työväen luokka voimien kokoaminen ja sattÄeliinien vahvista^ minen on tärkeätä, myöskin taistelua — • „ w varten fascismia vastaan, joka viime:ja j» aikoina erikoisen aktiivisesti: on a i - ' " ' ' ' kanut hyökkäyi^in / työväenluokkaa yleislakon yleishyökkäys niin "epävirallistenkin" L-apuan tapaus ja haBit^ suhtautuminen, set" ja niiden .seivästi vaatimukset. h^Uitukse^ nassa lävit-se P i i ^ ^ ^ * ;^ joukkovangitsemiset ja_ff_ , riston ja hallituksen^^ livat tämän yhte.' menemismuotoj.1- - ^ 1 vastarinta on kuitenim^«^3 heikkoa, se on seuratg epäonnistumtesta. i^.. taannutti Jo"^'^^'^'? ^,^510. j saattoi johdon ^panKflög:, kuitenkaan oie ^ / ' • -^ Taantumuksen hyoitoj lujittumaan. K a P ^ ' ^ ^ '! ristyessä lisäänt^nij kuus. eIäimeliis.v7S-niyys. Fascismi ^^J^ lan ilmaus. I»^r^^^^^ hätävara. Siks: ei fcaan mitään svrta Pia tehdyistä taen varus vastaan, ggti riqilkälakkokamigtailun j luihin jälkeen alkoi pc^ätfstpn :. vohnakas' vastahyökkäys. Jo alkaifymminkin ^iärns. vastäsn tietysti ensinslim 1 V.>Ä?v;2.; JlSv
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 2, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300602 |
Description
Title | 1930-06-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu2 Maanantaina, kesäk. 2 p:nä — Mon., June 2 No. 129
V A P A U S •to
VAPAUS (Ub«fty)
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-02-02