Vapaus, January 29, 1921

              L.\L-ÄKTAIKÄ TAIIMIKUUN 2? P.
—,—5^—Jodboryjsss, <hit, jo*
teid?l{liltana Ja laqsntaina.
VAPAUS (Liberty)
Tbs enly orgaa of Fiiuiish Worker6
i n C m d a . Poblished io Sodbory,
Oat., emy Wednesday and Satorday,
Adveitisifsji vates 60e per coL IBCL
Mioimam coarge for single insertion
Toe. Vkmmt on stonding edvfixtS^
mmti ^Tbe Vapaus is the best adra-tisii)|
mediam araong the Finnish
People fn Canada. '
' IlmQtai^ 50c palstatmimalta.
Alia iuota bertailmotoksestd 15t.
— Suolemanibnotokset $2.00 (mnis-t
«vgrssyistä SOc kultakin Iidaksi). ~-
Eihlaos- ja aviol ilmot. alin hinta
12.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin
Bviollittoilmotusten yhto^dessä $2.00
kerta.—-Aviöeroilm. $2.00 kerta (2
kettoa $8.00. — Syntymäilm. $2.00
kerta. — Halutaan t eto^ ja osoteiimo-ialset
$1.00 kerta (8 kertaa $2.00)»
•Kaikista ilmotuksista, joista ei ole so.
pljnasta. tulee .rahan seurata mukana^
mAUSHlNNATi
Canadassa $8.50 vuosikerta; $2.00
pnoliv. j a $1J:S 8 kk.
Yhdysvalloissa. $6.25 vuosik. $2.76
paoUv. ja $1.60 8 kk., 1 kk. 76c.
^ ; S $5.25 VDosik. ja $2.76 6
kaukantta.
Tilauksia, Joita ei seuraa raha. ei
4uUalahet^uiaän, paitsi asiamiesten
Joilla 00'takaukset.
Vapaiuien konttori ja toimitus on
3odamJBlsi& Elm St. East. Eont-torinjs^
toimitoEen puhelin 1088.
>Postiosote: Box 69, Sudbijry» On*.
toimUiaie
3. V. KANNASTO
iiSckemhoitaja
^ R<^eistensd at tiie Post Office De-
^axfmmi Ottava, as second dass
^änstmlistien'' umpikuja
' Toveri kifjotiaa:
Taon taostakin olemme joutuneet
^ hnomanttanman industrialistiseen u-nionismun.
laottavien toverien yksipuo
Tammaksi taloudellisen opportnnls-
' liun - r kapitalismiin mukautumisen
^muodossa. Suomalaisten työläisten
fce^adessa 'taloudellisen tyi^väenliik-
:keen yliarvioiminen on loogilHsesti
I jolit^at.. Mdät , oikeistososialistien
'kanssa samalle aatteelliselle pohjalle,
^ssa he joatnvt kuittaamaan kaikki
';-^^ir»>teell8 viisaudella "teolli-
•ööuifesta" ja-,"teollisuuden ymraärtä-
.nusestä". * ' ' •
; ^Sekin on tärkeä. Mutta tärkeämpi
'WlUsw^^ on Iuokkat^'stela ja valta
.«kysymys." £!'pitäi8i i^h|ag/luokka-
; i^steluiir ja fyövaeiiluokan v a l l an vält
rtSmattomyyttä gillä perusteella, että
r«on joitäkin^muita tosiasioita niailm&s-
;~ , Wn kuitenkin tahtoo käydä aina
< ka^s lähdetään marxilaisuudesta syr-jäpoluille.
Ne polut ©vat vaaralllBia,
I eksyttäviä ja niille on ek3yn>t jo mon
; ta hyrää toveria meidänkin kessua*
i destamme.
Teollisuuden tu&ijat ja t«)llisuudc8
sa uuden järjestelmän rakentajat kapi
talismin kuoren sissiä, tai selväÄti sa
noen, puhdasveriset tuplajuolaiset o-vat
jo omien kokemuksiensa kautta
saaneet monta raskasta opetusta siitä
miten kalliiksi käy eotkuisilla eväillä,
matkassa oleminen tänä aikana. Tuo­rein
esimerkki on Sandgrenin juttu.
Samdgmi on ollut 1WW henkinen
johtaja, liiton virallisen kuukausileh'
den-toimittaja. Hän on ovelin vasta­vallankumouksellinen
peluri koko tup-lajuulaisleirissä.
Hän on esiintynyt
kuleksivien ja kärsivien työläisjouk­kojen
tunteita hivelevällä ja 4iäiden
tyytymättömyyttä hyvin kutkuttava!.
Ia tavalla j a taas marssituttanut nii­tä
Hytännollis-opportunistiseen unio-nismiin
reformien saavnttamiseksi ka
pitalismin aikana ja kahlehtinut työ­läisiä
siihen. Koko teoria on perus­tunut
työväestön voiman, säännölli­selle
lisääntymiselle joka muka muut­taa
valtasuhteet kuten itsestään., m-mä
kiero herra työläisten pukimissa
on joskus |)elännyt vallankumouksen
yllättävän työväesxön. Se voi tulia Iii
an aikastn. Tähän hänen ^«itykseen
sä on sivsältynyt koko vas^.avallaiiku-moukseliisen
aatemailipa» pohjim'
mainen salaisuus, joka on ovelasti pei
tetty edellämainittclhin fraaseihin ja
valtiolliicp opportunismin (so?ialisti-puoluee.
1) arvosteluun; Mutta on oi
matkassa kierossa m e i n M i g i s^
, Ja siitä* johtuu, että heti kuin tuli
kcemV.Kn hetid eteai/täjtyi tulla re-heilifi?
ks!i täytyi tulFa ulos kuorestaan
ia Jiä> t iä<; inhottava luonteensa.
Coi^hevismia vaslt..h täytyi ryhtyä
r.rv(rH»ti taisteluun kilpaa porvarien
kanssa; Täytyi valehdella kommunis-titt!
i »arki itukseksi eitä ja tätä kauhis
lultavaa. Mutta viMa enemmän. Tu-
1" kf.ns^invälisyyskyjvmys Ja liiton
todelliset työläisjouKO- ~ tietoisin o-siitä>--
vaativat suusioMLva suhtau
\\\ mistti ja y Wymisi ä kolmanteen k a n -
sa*n«'äliseen sekä tämän oliellu vaati­va!
V\Y.id!änvallank^!i««nk8ento(leiris
tji kunnoitusta ja kokeniuicHititn
jppJa cftaiiiista. Si .ol.i vasta sajad-
.;.>•« i«- u nille tuli hätä kateen. Silloir
\VftK paljastivat k »i vj.ns i suomalai­set
Industrialisti-lehden toimittaj. ja
jolitajatj nuo samat keinottelevat lah-juftelijit,
jotka ovat kiiiken aikaa
pelailleet työläisten vuiäjoilln jakayt-tär.
ecMiyväkseen työläjsten t.vytymät
t myjfta kcltaix rt svialismia vas­taan
Wien, likaisten ja yastavallan-kumouksellisten
päähänpistöjensa e-distämiseksi.
, Useimmat tuplajuun lehdet ovat ol­leet
täynnä viime kuukausina mos­kaa
Venäjän vallankumousta, sen joh­tajistoa
ja sen .joiuuvan valtiollisen
puolueen,peruso|)pe:>a vastaan. 31inä
ovat ensi sijassa. "One .«Ig ' Union
MontHy" ja Seaitlotisa ilnchf-j/vä *'Jn-tiuatri
«l. Wörker'! • Sandgren on ollut
Mamlaisuus ja köyhälistön diktatuuri
^ 1. Väittely köyhälistön diktatmnrista jonkunlaista kehitystä tässä .asiassa.
• , Sen jälkeen kuin Venäjällä tapafr
L-tui proletaipiatin, vallankumous, on
eri Iliaissa käyty kiivasta väittel. käy
;.!SUatJ^ sen puolesta ja
vastaan. Ja vielä yhä jatkuu tuo
• i^ttely. .Kirjotetaanpa oikein eri-
.-koisia.lurjasia köyhälistön diktatuu-
>'rista. Kautsky, tuo Toisen Intematio-
Vnajen huomatuin teoreetikko, julkaisi
^,jp&ri[ vuotta mtten enstnläisen kirja-sen'köyhälistön
diktatuurista, asettu-
' (^naitä vastustavalle kannalle. Tuo-'
i-^hm, Idij^een julkaisi N. Lenin Ien-
/i^/ni^kjkaani iiolm&isoivan vastauksen
^i^iaidlä "Eoyhälistöin vallankumous ja
•^^uopio Kautsiky".^ (Nämä molemmat
'f kiijaäet 0vat; Umesty^
ls$n sQomenkieklläy Suomalaisten so-
^' si^Ustlsten - liustaniiusyhtiöiden kus-
' tiontamina).: "^Ja nyt hiljakkoin on itä-
: '/valtalainen tunnettu keskustasosia-
' . Usti Otto Bauer julkaissut kirjeen nt
; meitä ?*Bolshevismi vaiko sosialfdemo
;.'l£rat^a.?'' TSmä kirjanen käsittelee
1 ;,niyÖs pääasiallisesti köyhälistön dik-t
tatuuriä samassa hengessä kuin
;!Klantskynlatt: kirjanen, mutta on vain
. paettu ovelamjpaan sotisopaan, niin
r että' vähemmän tietoinen lukija sen
X' > suhteen voi helpommin erehtyä. Sikä
l i ki^*n Suomen "Sosialistisen Aika­kauslehden^
selostuksesta ilmi käy,
' asettuu Bauer siinä puolustamaan dik
t^tuuria,f demokratian puolesta"^ M.
m., lausnu.Jan seuraavasti: "My^a-
% kitt dera^tinen parlam
XjA pakokcttu kl^tämaanHliktatmiria
jpalMiie&ionB, sen on diktatuurilla, eh
r ka myös lennrisilla keinoilla, murret-
; V tava sabotaasi, mahdollisesti myös
' porvariston inaktiivinen vastarinta^
i(alleviivat&aetSos. Aikakauslehden.)
"Myöskin sitä voi nimittää proletari-äatin
diktatuuriksi, mutta se on aivan
' toista' diktatuuria kuin bolshevismin.
Kautsky asetti diktatuurin demokra-kratian
vastakohdaksi; (^'Siellä' mis­sä
on demokratiaa, ei vöi olla dikta­tuuria'!).
Ba\ier sitävastoin "oikean
diktatuurin" pitää, demokratialle kuu­luvana.
Bauerin väite oikeastaan voi-taisi
asettaa Venäjälle, siliä siellähän
on laaja köyhälistön demokratia,,mut
ta hän itse sen ikieltää,.ikoskaJhän kä"
sittää demokratian ilmenemismuoto­na;
vain pariamentin, vaikka p^la-mc^
ntti voi olla tuKatkertäa e ^ a n -
sanvaltaisempi kuin eSim. neuvostojär
jestelmä! Miten surullisen hassuihin
muotoibh) tuo epäsuora dSrtatuurin
vastustai^^inei^ joutuukaan pjikeutu-maan!
Sama, menettely toisen ^muo­don
vallitessa hyväksytään, mutta toi
sen muodon vallitessa, vaikkapft sillä
on todeHisundessa paljon laajempij
köyhälisto-denuikratinen sisältö, kiel-letl^
n. /Ovat he todellakin, nämä kes-kustalais-
apostolit, aika sot^umesta-reita.
Vähemminkin asioita seuraava
.sen jo tuollaisesta menettelystä ym­märtää.
Mutta tämä viimeinen muoto, jonka
Bauer on köyhälistön diktatuurista
sittänyt, näyttää olevan samalla myös
kin kaiken mailman keskustalais-so-sialistien
viimeinen kanta. Se ilme­nee
Bernin konferenssin lausunnosta.
Tuossa konferenssissa on myöskin hy
väksytty köyhälistön diktatuuri, ku­ten
siellä laadittu manifesti osottaa,
mutta on siltä imetty nykyaikainen si
sältö pois, sanalla .sanoen, tehty se
vaarattonu^, Tuntuu todennäköi­seltä,
että se uusi"puolikolmatta" in-temationale,
jonka varsinainenperus-tava
kokous on piakkoin Wienissä, ot-
.taa kuohitun diktatuurin kannan. Dikr
tatuuri on yhdistetty parlamentin e-nemmistöön
— kas, silloin'sen puoles­ta
on hyvä puhua ja toosata. Forva-tuon
likatolvao ja Möeällisen panet'
teiur. johtava sie'3. Hän kunioi-tau
tJi erikoieesti main<riii aikakaufleh;
den joulukuun romeros^ j.i kirjotti
ikäänkuin kilpakirjoiuksen muAim-pien
imperialististen kätyrien mielik­si.
Toivottavani bäi -m palkinn<u>
lahtareiita, mailman VdnUivalianku-moukfclliselta
liigalta ja VerÄjäti *yö
väestön teurastaJUta.
Sar.dgrenin artikkftli:i9a et ;iydy hi^
Viintäkään Venäjän vallankuir.oukfen
tadel-ii^n luontee.! yromärtäniy.<.iä.
Muttii sen sijaan siinä perustHuduta^n
« k ä porvaria) valheisiin että joiden­kin
6kandinavialai^tteT, syndikaiistien
järjettömiin höpötyksiin Venäjästä. S.
^%lit'«ä, että bolshevikit ovat kadot­taneet
todfUisen menestymisen.sä e-dellytykset
ja lahtariep agentin tavoin
6elit^'kaä(en perustuvan terroriin,
jonka hän tietää vuorostaan aiheutta­van
vastavallankumouksen, joka tie
tysti johtaa kansanvaltaan j a "teolli­seen
vapauteen". Hän häväisee mar­xilaisuutta,
pilkkaa sitä ymmärfömät
tä siitä mitään, ja voivottelee wrange-lilaisagenttien
tavoin sitä kuinka mu­ka
jokainen joka ei nielase täydestä
bolsheviluen käsityksiä ja oppeja jou­tuu
rangaistavaksi tai tulee hän am­muttavaksi
tai uuuten masennetuksi
noiden johtajina esiintyvien punaisten
dikfuutterien puöle.tu, jotka — kuten
haa juhlallisesti selittää — turmellut­tavat
koko yhteiskunnallisen edistyk­sen
Venäjällä ilä/i juhlallisesti seht
tää. että muka tietämättömyyden fa­natismille
perustuva diklatuurivalta
on muodostunut todeilisi^ksi vaaraksi
koko Venä^nkausalle. Ja han tulee
johtopiiätökseen; ett<;i ole olemassa
mhäitii eroitiista kapitalismin dikta­tuurin
j a bolshevismin - diktatuurin
välillä j a ikävöi aivan ehta keltaisten
sosialistipetturien' tavoin kansanval­lan
palautumista ja selittää sen aino-,
ast&an tU9vän pelastuksen Venäjälle.
Tässä tämä herra käyttää vääristelyä
j a valhetta avukseen kuvatakseen bol
sheviamin mahdbt^muutta. Artikke­lin
häikäilemätliömyys menee niin pit­källe,
että siinä asetetaan suomalais­ten
kommunistien murha Pietarissa
kommunistien syyksi
J a tätä kaikkea levitetään j ^ kostan
netaan ''vallankumoukselli»icn'' tup-lajuulaisten
virallisesa lehdessä. Sand
gren seuraa ehdottomasti a^arko^syn.^
dikalistisita ajatustaipaansa ja koettaa
saada sille kannattajia rupeamalla
mustaksi työväenluokan vallan vas­tustajien
kätyriksi
Sandgren on kuitenkin nyttemmin
erotettu mainitun lehden toimituk?es-t
a .
Mutta hän ei ole ainoa tuplajuulais-ten
keskuudessa oleva' vastavallanku­mouksellisten
apuri. Pienempiä ja
suurempia sandgreneja esiintyy kaik­kialla
suomalaistei^ntuplajuuläis-ten
keskuudessa, Tämän takia olisi
'Itorkea aika" tarkistaa missä men­nään,
mitä kannatetaan j a kenen etu­ja'
.milläkin teolla iedistetään. Yksi­puolinen
taloudellisen toiminnan ihan
noiminen on tuottanut joidenkin kes­kuudessa
kamalan tulten: johtanut
työväenluokan yhteisetujen kavalta­miseen.
Ymmärtävätkö työläistoverit näi­den
sanojen merkitystä? Ejäilemät^
tä: Mutta silloin ei ole aikaa leikkiä
käsitteillä. Ei ole aikaa sallia val­lankumouksellisten
työläisten, työväen
^rjestöjen eikä |coImannen kansain­välisen
jatkuvaa l&väisemis^ä. Silloin
on lopetettava sandgienilaisuus myös
kin Indastrialistista, silloin on osotet-tava
hänen seuralv'silleen tietä ja no­peasti
Tai jos eletään sandgrenilaisuuden
lumoissa, silloin ei ole oikeutta rehen-neliä
vilpittömyydellä eikä vallanku
mouksellisuudella. Vapauttakoot tup
lajuulaiset itä*tosä taloudellisen oppor­tunismin
sekavista pauloista, hyväk­sykööt
työväenluokan valtiollisen tais
telun ja valtiollisen vallan valloittami
sen välttämättömyyden ja tehkööt it­sensä
puhtaiksi sandgrenilaisista ja
IndUstrialistin johtajien tapaisista Ve
näjän työväenluokan vallan vastusta­jista
sekä Kolmannen Kansainvälisen
häväisijöistä, niin vasta sitte heillä on
oikeus lukeutua todellisten liiokkatais
teli jäin joukkoon. Ennen sitä heidän
-touhunsa ja arvostelunsa esittävät nar
rin osaa ja ansaitsevat narrin kohte­lun.
^ :• . ..• • • .. ,
TYÖMAILTA JA
JÄRJESTÖISTÄ
Se^ei ole diktatuuria demokratiaa vas risto ei pelkää sellaista diktatuuria,
iaani;. vaan, se on <Iemokratian diktar
tuuria''V ^ Tämän johdosta voisi heti
. r huomauttaa, kuten Lenin Kautskylle,
: 'tfitta "T,^ sotkette kauheasti, herra sot
;|,;l£unies^ri*V mutta kun on kyseessä,
/.väittely dilktatuurista, niin tulee tar-r!^;^)
sa^is^-:&ai\ ilmenemismuotoja edelleen
' '[l kin. Tämä.Bäuerin väite bn kuvaava
} että se: osottaa keskustalaisten
joka on yhdistetty mahdottomiin asi­oihin
(parlamentin enemmistö köyhä­listölle,
sanalla sanoen, on useimmissa
sa maissa mahdotoin asia.) Mutta jbs
sille annetaan luonnollinen sisältö,
kuten neuvostojärjestelmä, niin silloin
porvaristo raivostuu, sillä hekin (por­varit
) käsittävät köyhälistön dikta­tuurin
vain sitä tietä voivan toteutua.
Me uäemme siis, että se marxilaisuu
den kuohinta j a kesyttäminen, joka
jToisen Inteniationalen aikana oli lak­kaamatta
käyninssä,edelleenkin jatkuu
n.s. keskustalaissosialistien eli "puor
lenkohnatta" intemationalen kannatta
jäin toimesta. Eritoten sen on paljas­tanut
väittely köyluUistön diiktatuuris
ta.; Mutta tarkastakaammme nyt vä­hän
laajemmin marxilaisuutta ja köy­hälistön
diktatuuria. :
2. Kommunistien Manifestin suun­taviivat
ja Marxm lausunnot
köylilistiiii diiktatuiiutsta
Kuten tunnet! la, on "Kommunisti­nen
maitifösti" e kirjanen, jossa on
vedetty tieteelleen sosialismin eli
kommunismin, ^ t en kirjasen julkaisi­jat
Marx ja Engels sitä nunittävät.iie
riaate ja suunuviivat. Se onkin kom­munistien
ohjjmajulistus, jonka sak­salainen
pain|s ilmestyi juuri silloin
kun Ranskana alkoi 1848 vallanku­mous.
Sen Omestyminmllierätti pel-
Röa ja kauhi|i porvariston ja porvaril­listen
sosi||listien piireissä. Mutta
kun tässä |hjelmakirjasess3an Marx
ja Engels ^vät puhu mitään nimen-omaiseäti
|:öyhälistön diktatuurista,
niiii käytdrät sitä seikkaa hyväkseen
tänäpäiv^ä marxjlaisuuden kuohitsi-jat.
|[elkeimpä patenteerattuna
Marxin lulkitsijana. itseään pitävä
tek^ sUtä "Köyhälistön dik-isaan!'
suuren numeron, sa-luut
suorat ja ei^uorat dik-vastustajat.
Mutta jos otatt|
vaksemme syventyä "Komr^^
m Manifestin" suuntavii^
KAMINISTKWIA, 0 ^ .
Tervehdys täällä kaikille työläisil­le.
Voidaan entiseen tapaan päivä
kerralla. Fannataan kesällä ja tai
vella. Nyt farmataan paperipuita, jo
ten talvi-farmaus on tuottavampaa.
Täällä ei ole osastoa ollut sen jälkeen
kun toiminta lakkautettiin. Koulup
huvitoimikutita on olemassa, joka toir
mii iltamia koulun hyväksi. Qn täällä
OBU kannatusrengas myös olemassa..
Mutta toiminta näyttää siinäkm ole­van
laimeaa, kun ei jäsenet viitsi käy­dä
kokouksisa, sillä jos kokouksissa
käynti on lafmeata, niin silloin on muu^
kin toiminta. Koettakaapas pitää vel­vollisuutena
käydä kokouksissa, vaik­ka
onkin pitkät matkat haittana. Ei
ole ajateltava, että kyllähän ne siellä
hommaavat. Muistakaa, että kaikki
yhden ja yksi kaikkien puolesta.
Tapaturmainen kuolema kohtasi
Robert Heikkilän joulukuun 29 p.
,1920. Heikkilä oli metsässä* ja puu,
jota Mu kaatoi, tarttui kaat' pökker
löön ja pökkelö katseesi, kaatui pää­hän
josta seurasi kuolema. Heikkilä
oli yksinäinen mie^/ 50 vuoden vanha,
kotoisin Loimaalta, Puujalkallan ky­lästä
Turun ja Porin läänistä. Heik­kilällä
on homesteadimaa noin. 6 mai­lia
. pohjoiseen' >Kaaninistiviasta, josäa
hän on asunut useampia vuosia yksin.
Ja yksin hän oli metsässä, kuii kohta­si
odottamattoman kuoleman.. Eräs
toveri oli mennyt häntä tapaamaan
silloin 29 päivän iltana. Mutta kun ei
; hän tavannut ketään kotoa, niin hän'
j meni lähimpään' naapuriin ,ja kertoi
i että Heikkilää ei ollut kotona. Naa- j
purit ottivat asiasta selvän, josko hän
oli mennyt toisiin naapureihin. Mutta i
kun ei häntä ollut käynyt missään, ]
niin läksivät hänen työpaikalleen, jos i
sa tapasivat Heikkilän makaamassa!
maassa ruumiina klo li) ja 11 välillä
illalla. Ilmotettiin seuraavana aa­muna
Fort Williamin viranomaisille,
että sellainen tapaus on täällä käynyt,
niin tulikin virkaa nauttiva lääkäri he
ti asian saatuaan kuulla. ,Hän oles­keli
Kaministak\via5sa yhd, päivän ja
palasi takasin, syyni hän sanoi olleen
sen, että kun ei tultu hakemaan, eikä
viitsinyt kävellä, vaikka kyllä Kami-nissa
hevosia on saatavana.' Syy taisi
olla |»ässä, joku tiesi kertoa. Heikki­lä
sai olla lumen alla tammik. 6 p. Sie
vä kuvaus tässäkin on minkä arvon
kapitalistit antavat työläisille. Olisi­pahan
ammuttu muusi ja sen joku i l -
mottanut, olisiko ollut esteitä.
Suuret ja hauskat iltamat toimeen­panee
Kaministakvan kannatusrengas
Pohjolan koululla helmik. 5 p. Silloin
saa nähdä "Lassin ja Jannen Antti",
Naapurukset, 3:ssa muutoksessa. Kap
pale ori hauskimpia mitä huvinäytök-sigsä
voi olla. Kuvaus maalaiselämäs
tä, joten sopiikin farmareille hyvin.
On siellä muutakin ohjelmaa, puhe,
laulua, kupletti ja lopi&si tanssia. 0-
viraha 35c. Kaikki silloin Pohjolaan
eikä Alppilaan kuten ensin oli mei­ninki.
Alkaa 8.30 ill. — Janne .
X .
SALMON ARM, B. C.
Osastomme kokouksessa tk. 9 päi­vä
valittiin virkailijat tälle vuosipuo­liskolle.
Valituksi tuli seuraavat hen­kilöt:
Puheenjohtajaksi Mrs S. Ky­tömaa,
pöyt^irjuriksi Matt Mäki, ra-hastoniurjuriksi
Wm, Laitineuj rahas­tonhoitajaksi
John Huhtala, organi-seeraajdcfei
Mrs S. Mäki, jasenkirJu­riksi
Mary Hill; sanomalehtiasiamie-heksi
Frans Kuusisto, uutisten kirjot-tajaksi
Vapaudelle W. Koski, tilintar­kastajat:
Aug. Laitinen, Albert Laiti­nen
ja M. Mäki, taloudenhoitajaksi AI
bert Laitinen.
Toivottavasti nämä uudet virkailijat
suorittavat tehtävänsä, eivätkä luota
laiskuuteen, pitääkseen osastomme toi
minnan niin virkeänä kuin suinkin
mahdollista. — W. K.
TYÖMIEHEN JOULU
on lopullisesti laskettu Canadan sensurin hoteista ja läheiämme sitä
niin nopeasti kuin mahodllista. Syy.=rtä että osa tilaajista on jo ehti-nj-
t kieltäjtymään ottamasta julkaisua vastaan on sftä vielä jäJellä
siltä varalta että asiamiehet voivat ottaa uusia tilauksia.'
Sensorin näin pitkäaikainen pidätys näyttää johtuneen siitä että
Joulu ei heitä miellyttänyt ja'kun laillista äieinoa, ei kuitenkaan ollut
sen tykkänään pidättämiseen niin koettivat sen arvon joulujulkaisuna
tehdä mitättömäksi pidä;ttämälE sitä mahdollisimman kauan, yli kaksi
kuukautta. Tästä syyltä toivomme että Canadan suomalaiset vastaa­vat
tuohon sensorin menettelyyn sillä että hankkivat jokainen itselleen
tuonj^rvokkaan julkaisun. MeilJäon sitä nyt kun osa tilauksista on pe­ruutettu,
useita satoja siltä varalta että asiamiehet voivat ottaa lisää
tilauksia. -
Lopuksi pyydämme vielä huomauttaa että Työmiehen. Joulu on
sangen arvokas julkaisu ja sen kuvitus on maimo. Juuri kuvitus se
olikin joka ensiksi täkäläisten pikkusensorien huomion asiaan kiin­nitti
• ..
Joulun hinta on 65c. Lähettäkää tilauksenne nopeasti.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont.
SUOMEN ALMANAkKA
Box 69,
on nyt saatavissa Vapaudesta hinta 25c.
V A P A U S ,
Sudbury, Oiit
niin huomaamme, että aihee^H on noi
den Jherrojen ilo.. HetLiffähuttaessa
kommunistien tark^i^sta, sano­taan
' "Kommunistina Manifestissa"
(hiv, ki, Anu^^^nuehen painos) seo-raavasth'
•kommunistien välitön lar
kotus on sania kuin kaikMen muitten
köyhälistön puolueitten: köylipstön
muocfostaminän luokaksi, porvariston
ylifaemroden jntk^amöten, polStti-senvall^
voittaminen {cöyhälistöSe".
(Alleviivaus allekirj:) ,
Samasta asiasta — köyhälistön po­liittisesta
yliherruuden valtaamisesta
-— sanotaan vielä mäaritellymniin
s e u r a a v a a :— Siksi täytyy fci^liä-listön
kaStkein ensiksi hankkia itsel-muodostua
kansaksi, se on, kansalli­seksi
vaikka ei sanan poravriilisessa
merkityksessä"; (Siv. 88—9 sama pai
nos.)
Sitten kun köyhälistö on hankkinu;
itselleen poliittisen ylivallan, mitä se
sillä tekee?
' "Kommunistinen Manifesti" sUnop
siitä seuraavasti:,,.'
"Köyhälistö käyttää poliitil' ista yli­valtaa
kiskoakseen asteettam kaiken
kapitaalin porvaristolta, keskittääk-seen
kaikki tuotantokemot valtion, se
on, valtaluokaksi järjestyneen köyhä­listön
käsiin, sekä lisätäkseen tuötain-tovöiroain
kokonaisuutta, mahdoUlsimr
man nopeasti". (Alleyiivaus allekirj.
Näin juuri Venäjällä on käynyt.
Siellä on köyhälistö järjestynyt valta-luokaksi
neuvostojen kautta.. Me hel­posti
huoniaamme, että Marx tässä
viiimeisessä kappaleessa puhuessaan
valtiosta ci tarkota porvarillista vai
i\ota, joka suinkaan parlamentteineen
ei kelpaa palvelemaan valtaluokaksi
järjestynyttä köyhälistöä,, vaan häin
tarkottaa juuri.köyhälistön järjestöis
tä muodostunutta väliaikaista n.s. dik
tatuuritvaltiota, joka on valtio sekin,
mutta vain tarkotuksella sen kautttr
hävittää luokat. vjjf^
Mutta tämä kohtahan m ^ ^ o i d c i n ,
joka lyö ristSn kesta^iralaissosialisti
en diktatuuri-a|#d^en kanssa. He
käsittävät, Jefi^n Bauer selvästi sa.
noo, että*;^orvarillisen valtion parla-mentli)
i!^Wmmistönä käyttää köyhälis
töi^lierruuttaan, diktatuuria. Mutta
;i[arx tässä suhteessa sanottuaan "vai
tio", kohta selittää, että se on valta-luflätak^
i järjestyneen köyhäHstön val­tio,
jota hän tarkottaa. Se ei siis voi
hänen mielestään blla "kaikkein-luok-"
Iden etua palveleva" deöiokratinen
valtio; , .
Ennenkuin köyhälistö voi ruveta
käyttämään poliitillista . ylivaltaansa
hyväkseen, on täytynyt tapahtua täy­dellinen-
vallankumous ei ainoastaan
henkilömuutoksilla, vaan valtiojärjes-tön
muotoonkin i^den. "Komuunis-tinen
Manifesti" sanoo, että "Köyhä­listö,
nykyisen yhteiskuntamme alin
kerros, ei voi nousta liOdceelle, ei voi
kohota muuten kuin että sen hartioiUa
lepäävät viralliset yhteiskunnan kaik­ki
kerrokset lentävät ilmaan." Eikö
se ole selimä vallankumouksellista pu
•hetta ? Nuo "viralUset yhteidrannan
PORT ARTHUR, ONT.,
Työn Temppelin näyittämöllä esite­tään
•3:mi näytöksinen erittäin haus­ka
huvinäytelmä "Isännät ja Emän­nät".
Sopii tulla katsomaan ja naura­maan,'
siinä kun Isännät ja Emännät
vaihtavat virkoja ja kummatkin teke­vät
siinä tuhmuuksia. Toinen polt­taa
leipänsä kun kolttaa leipoa ja toi­nen
ei saa lehmiä lypsetyksi ja polttaa
puuron padan pohjaan, että täytyy vie
dä järveen ahventen ruuaksi. Siis tuul­kaa
helmikuun 5:des päivä katsomaan
tätä hauskaa kappaletta. Tervetuloa
kaikki.
Smk. 23s00 - Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT. /
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30.00-?40.00;
60c lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. • v
. Tähän mennessä ovat kaikki välityksemme No. 4915 asti makse­tut,
sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942, 4947, 4952, 4954,
4959, 4966 ja 4974. ^ • ' ^
^ VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. P Katainen, 214 Adg::;^
laide St. West. -
leen polTittinen ylivalta, t ä y ^ nousta
kansan johtavaksi luokaksi, täytyy 'kaikki kerrokset", joista Marx puhuu,
eivät suinkaan lennä ilmaan sillä, et­tä
niiden kanssa porvarillisessa parla­mentissa'sovitellaan.
Ne lentävät i l ­maan
siinä rymähdyksessä, jolloin köy
hälistö asettaa luokkajärjest^stään
muodostuneen -valtionsa yhteiskunnan
johtoon, siis vallankumouksessa.
Tämän "Kommunistinen Manifesti"
selittää vieläkin tarkemmin. Sivul­la
96 (sama painos) sanotaan seuraa­vasti:
"Kun kehityksen menossa- luokka-eroavaisuudet
ovat kadonneet ja kaik­ki
tuotanto keskitetty koko kansan
äärettömän yhteyden käsin, niin viri!
linen valta menettää poliitilliserluoi-teensa.
Poliitillinen valta, sopivasti
kyllä sanottu, on vain jonkun luok-kan
järjestetty valta toisen sortami­seksi
Kun köyhälistö porvariston
kanssa taistellessaan täytyy olosuhtei­den
pakosta järjestyä luo&aksi; kun se
vallqffkumouksen kautta (Alleviivauk­set
allekirj.) muodostuu valtaluokaksi
niin silloin se näiden olosuhteiden mu­kana
lakasee pois kaikki luokkavasta-'
kohtien ja yleenafflubkkien olemassa­olon
ehdoitrjä'siten poistaa oman yli-valtsrtsa
luokkana".
^'Siinä "Kommunistisen Manifestin"
suuntaviivat, joita juuri "parasta siikaa
toteennutetaan Venäjällä. Valitetta­vasti
eivät Marx ja Engels käytä näis
sä esityksissään diktatuuri-sanaa,
vaikkakin puhuvat asiallisesti köylä-listön
diktatuurin sisällöstä. Mutta
he eivät nähtävästi ole osanneet aa­vistaa,
että heidän oppilainaan tule­vat
esiintymään, kaikennäköiset val-lalikumouksellisuuden
kuoharit, jotka
muodoilla koettavat peittää' asian to­dellisen
sisällön. .
Mutta onpa Marx eräissä muissa
ausunnoissaan käyttänyt tuota sanaa
kin. Se taas on valitettava seikka
vallankumouksellisuuden kuohareille.
Eräässä kirjeosaan v. 1875 kirjottaa
Marx mjn. seuraavasti:
"Kapitalistisen ja kommunistisen
yhteiskunnan vältUä on aikakausi, jol-oin
edellisestä siirrytään valtanjkumo
oKsellista tietä jälkimäiseen. Sitä vas
taa myös poliitillmoi ylimenokausi,
jonka valtiomuoto ei saata olla mi­kään
muu ftuin köyhältistön vallanko-mouksellinen
diktatuuri." (Alleviivaus
allekirj.) \
Kun Kautsky nimittää tätä Marxin
selvää lausuntoa köyhälistön vallan-
Tähän mennessä ovat seuraavatosastot päättäneet ottaa,osaa Vapau­den
kirjailtamien toimeenpanoon. .
SUDBURYN, HONDIN; CREIGHTON Ja TORONTON
?
"sanaseksi", niin on se Leninin mie­lestä
"marxismin pilkkaamista, siitä
kokonaan irtisanoutumista", koska tuo
Marxin lausunto on "yhteenveto koko
vallankumousopista". Ja kieltämättä
onkin asia sillä tavalla. Ken hylkää
marxilaisuudesta köyhälistön dikta­tuurin^
hän hylkää silloin koko marxi­laisuuden
,sen sisällön ytimen, voiman
ja tarkotuksen.
3. Diktatuuri muoto Pariisin konir
munissa ja sen muoto Neuvosto-
Venäjällä
Edelläoleva osottaa että Marx teo­reettisesti
on ollut köyhälistön dikta-;
tuurin kannalla. On hänen oppiensa
(pilkkaamista ja häväisemistä kieltää
se tosiasia. Mutta onpa Marx käytän­nöllisestä
köyhälistön diktatuurin ko­keilustakin
sanonut sanansa. Pariisin
kommuni, ensimäinen koe panna käy­täntöön
fcöyhälistiJn diktatuuri, oli
Marxin" elmaikana. Sitä on hän mitä
lämpimämmin puolustanut, mutta ei
suinkaan 'niin, ettei olisi ottanut ^en
virheitä ja heikkouksia huomioonsa.
Mutta Pariisin kommunihan olikin
kansanvaltainen koe, jotenka Marxin
asettuminen sen kannalle, puhuu Ve­näjän
neuvosto-diktatuuria vastaan,
jossa on kansanvaltaisuus hyljätty,
sanovat oikeisjo- ja keskustasosialis-tit.
Katsokaainme.
Pariisii| kommunin kokoonpanosta,
suunnitelmista ja pyrkimyksistä Maix
kirjottaa seuraavasti:
"Kommunin muodostivat Pariisin e-ri
piireissä yleisellä äänioikeudella va
litut valtuusmiehet Ne olivat vas­tuunalaisia
ja aina .erotettavia. Kom­muni
ei ollut tarkotettu-olemaan par-lamenttaarinetn,
vaan (yöskenteleTS
korporatiomi; (alleyiikaus allekirj.) hai
litseva ja lakia säätävä samalla ker­taa.
Poliisilaitoksetta, -joka tähän
saakka oli ollut ase valtion hallituksen
.käsissä riistettiin heti sen valtiollinen
luonne ja-muutettiinkommunm vas­tuunalaiseksi
ja milloin hyvänsä viral
ta pantavaksi työaseeksi. Samom hai
linnan eri haaroilla palvelevat virka­miehet
Kommunin jäsemstä' alas­päin
oli julkisia toimia hoidettava
työmiesten pattDilla. Korkeimmat
valtiovirkojen haltijoiden saavutetut
oikeudet ja edustusrahat katosivat
näitten virka-arvojen mukana. Jul-kusliallituksen
kätyrien yksityistä o-maisuutta.
Ei yksistään kaupungin
hallinto, vaan koko tähän saakka val­tiolle
kuulunut alott.ivlen teko- an; et-jtiin
kommunin käsiin.
".Siitenl-uu seisova sotaväki ja polii
si, vanhan hallituksen asialliset väli­kappaleet,
kerta kaikkiaan cli lakkau-
•lettn, vair.istui kominani niu^ei^a
n..iaiv lien.räiliseu sov'ovallan välinet-
' V- I "f .:Itaa. Se päätti hajottaa
Il |..ikk; ..-»vuttaa kikUibrkot, mikä-
!: i-c olivat cmaisxut-a hallitsevia yli-
'.'y.-k;i;,i ^ Papit, läiietettiin takäi.'i»
yksityiselämän hiljaisuuteen siellä
edeltäjäinsä apostolieh esikuvan mu­kaan
elämään uskovaisten almuista.
Kaikki opetuslaitosket av:-ittiin kan­san
maksutta käytettäväksi j a puhdis
tettiin samalla kaike-sta sekaantumi­sesta
kirkon ja valtion puolelta. Si­ten
tehtiin ei ainoastaan koulusivistys
kaikkien saavutettavaksi. Vaan tiede
itsekin vpautettiin luokaennafckoluu-lojen
ja haUistusvallan sille asettamis
t^ kahleista.
"Oikeusviranomaiset kadottivat sen
näennäisen riippumattomuuden, joka
vain oli ollut omiaan salaamaan nii­den
alistuvaisuuden kaikkiin toisiaan
seuraaviin hallituksiin, joille kaikille
ne, yhdelle toisen.sa perään, olivat
kumouksellisesta diktatuurista ' vain kiset toimet lakkasivat oleinasta kes-vannoneet
uskollisuudenvalan'ja sen
taas rikkoneet. Kuten muutkin vit-kamiehet
tulivat ne vastaisuudessa va
littaviksi ja olemaan, vastuunalaisia
ja virasta erotettavia". (Kansalaisso
ta Ranskassa, Suomen painos, siv. 57
- 8 ) .
Näm Marx Pariisin komunista. Ja
tämänlaiset kommunit aijottiin ulot­taa
yli Ranskan. Ja ainä suhteessa
olisi onnistuttukin, jos Pariisi olisi
päässji; maaseudun kanssa yhteyteen.
"Konmiuni oli aivan oikeassa" sanoo
Marx — «kun Se huudahti talonpojil­le:
"Meidän voittomme on teidän toi­vonne*;
Mutta "maajunldcarit — tä­mä
oli tosiasiallisesti heidän suurin
pelkonsa — tiesivät, että kolmenkuu-kauden
hair'tsemätöiri liikenneyhteys
kommunin Pariisin ja maaseudun vä­lillä
saisi aikaan yleisen talonpoikais­kapinan.
Tämä seilia selittää heidän
tuskallisen kiireensä ympäröimään
Pariisin poliisiketjulla ja estämään —
eläinruton leviämisen."^ (Kansalais­sota
Ranskassa, siv. 66.)
(Jatketaan).