Vapaus, March 13, 1929

              Keskiviikkona, maalisk, 13 p;nä—We<L, March 13
VAPAUS
A . V A A S A. SL C. KEIL.
T O I U I T . T A I A T :
A . TEM1UNE.V. R. rEHKO.VES. M . roa/ANSALo:
B«cUt««< a i tlie P(Mt OOic» DeptKtmtat, O t u v * . *« M C O T J CJM» matter.
Riisutaan
V A P A U S ftaeitr»
Vapaadcs t o i i t i t . . : K o c O f » « o 2S7. Haci»r B o i l t o f . 4 D o b m Se. P«iwHa
XapaMiem l a e n ^ ; : L a « i r B«iM«c 37 L o n » St. Pcfc^fa 1038. P O Ä 1 « W U : BO» t». Suibtirj. Oax
\tf»uita paino ;a Uxoai»: LiUxtj OaiUief. 37 Vottm St. Pafadis 2Je7W.
C m . - r i l adrertiL-ec « l « 75c. ptr iotfa. Minimom rtarce i<x aieeJa iaaeniaa 7Se. Tlc« Vapaa*
fmi I.
Joa « n e «»Illoin u i i ^ E U u a » » « i u j t i rr.i.'mi;»e(rn kJrj><r«<noe, kirjocukaa oodelUea ];iUM««b«iUjas
lliaeila o:m«:ji : J. V . K A V N A S T O . l i i l t k t e c h o i n j i . i .
KommmdsHpuolue ja Vforker —
seitsenvttöHmta
Canadan kommunistipuolue ja sen äänenkannattaja, **The Workcr'*
lehli ovat juuri täyttäneet seitsemän vuotta. Tavallisissa oloissa ««tae
roän vuotta oliäi Iipin lyhyt aika työväen vallankumouksellisen luokka-liikkeen
historiassa, huomautetaan Workerin toimitaspalstollla, mutta
seitsemän vuotta maailmansodan jälkeisenä aikana ja proletaarisen vai'
lankumouksen aikakautena merkitsee melko pitkästi samanaikaisia b i S '
toriaa.
Canadan kommuni.stipuolue .syntyi maailnransodan jälkeisen kapita­lismin
"ensimäisen ajanjakson'" •— vallankumouksellisen myrskyn ajan­jakson,
lähestyessä loppuaan; tällöin se ryhtyi järjestämään vallanku-mouksellisia,
joskaan ei vielä kommunistisia aineksia, jotka eivät vielä
olleet selvillä kommunistisen puolueen osuudesta luokka- ja vallankumous­taisteluissa,
joita yhä monet siteet yhdistivät sosialidemokraattisiin perin­tätapoihin.
.Mainituin heikkouksin Canadan sosialistipuolueen, Yhden
euuren liiton (O.B.U.) Ja muiden vasemmistolaisten vallankumouksellis­ten
ryhmittymäin parhaat ainekset yhtyivät ja perustivat Canadan kom­munistipuolueen.
.Näitä työläisiä innoitti Venäjän bolshevikkivallanku­mous,
he halusivat- tulla osaksi maailman proletaarisen vallankumous­liikkeen
etujoukosta — Kommunistbesta kansainvälisestä.
, Canadan kommunistipuolue tuli vallankumouksellisten työläisten
johtajaksi, se vaikutti tämän "ensimäisen ajanjakson" viimeisimpiin työ­väen
suuriin luokkaliikkeihin. Kauniimpia näistä olivat Nova Scotian
kaivosmiesten taistelut. Nämä kaivosmiehet, vaikka eivät olleetkaan sel­villä
valfankumouksclli.sen tai.stclun pcriaattcellisi.sta ja käytännöllisistä
johtopäätöksistä ja vaatimuLsi-sta, vaistomaisesti odottivat ohjausta kom-inunislisclla
liikkeeltä. He tarjoutuivat liittymään Ammattiliittojen pu-
«ai.seen kan.sainvälisecn.
Kuten itse puolue, niin sen äänenkannattajakin, Worker-lehli, ilmaisi
näitä kommunistipuolueen syntymisluskia. Sen lausunta oli hitiöillä,
he ilmehti niiden erinäisten ainesten kommunistisia yhlenäistyttämislä,
jolka muodostivat konimuni.slipuolueen. Worker-|ehti myös e.sitti tärkeää
osaansa canadalaisissa taisteluissa "cnsimäisellä ajanjaksolla". Kaikki
työläisten taisteluliikkcet, varsinkin Nova Scotiau taistelut, tulivat kuvat­tua
sen palstoilla.
Canadan kommunistipuolue esitti tärkeää osaa "loisella ajanjaksol­la",
kapitalismin osittaisen vakiintumisen ja kapitalistien laholta työläi­siä
vastaan tehdyn laajan hyökkäyksen ajanjaksolla. Se kokosi vasem­man
siiven ammattiliitoissa, kaivoi itsensä joukkojen keskuuteen. Kom­munistipuolue
käytti yljteisrintamaa keinona läheisemmän yhteyden saa­miseksi
joukkoihin, joukkoihin vaikuttamiseksi. Se laati taisleluoJijelmal
kapitalistien yleistä hyökkäystä vastaan. Kommunistipuolue perusti Am­mattiliittojen
valistusliitön, se elvylti mielenkiintoa työläisten itsenäiseen
poliittiseen toimintaan ja anloi Canadan työväenpuolueelle uutta elinvoi­maa.
Kommunistien kehottama tunnuslause ammattiliittojen liittoutumi-sesla
teollisuusliitoiksi innoitti tuhansien ammatliyhdistysläisten mieliä.
Kommunistipuolueella ja sen johdon alaisena olevalta Ammalliliittojen
yalistusliitolta odotetliin ohjausta, eritoten tähän luottivat raulaleillen
korjauspajatyöläisct ja Nova Scotian ja Albertan kaivosmiehet puolus­tautuessaan
kapitalistien hyökkäystä vastaan.
Worker-lehli viikko viikolla rohkaisi työläisiä taisteluissaan. Se
kuulutti puolueen tunnuslauseita. Canadan työväenpuolue ja Ammalli­liittojen
valistusliitto saivat sen palstoilla enimmän tilaa. Albertan ja
Nova Scotian kaivosmiesten taislelul kapitalistien hyökkäyksen torjumi­seksi
tulivat taasen kuvatuiksi Worker-leliden palstoilla. Worker oli ai­noa
enghuminkielellä ilrnest)Tä lehti maassa, joka ilmaisi työläisten toi­veita
ja pyrkimyksiä. Luokkatietoinen työläinen löysi vain Workerissa
• äänitorven, jolla hän voi esittää vastalauseensa ja ymmärrettävästi ilmais­ta,
toiveensa. .
Helmik. 9 imä allekirjoitettiin Mos-igi hy^Lksyttf, tdd Litvinov «tntutva-
Icovasa ».s. LUvinovin pöytäkirja. JoL vuonna «uden esityksen, että ede^
Toronton
la. heti saatetaan voimaan Kellogg-£0-
I^ns sotien laittomaksi Julistamises
ta; AllrfrirJcrftUiina esiintyivät Neu­vostoliitto
altrftteentekljänä ja sekä
Puola että Bumania. Tapahtuma'on
stmri voitto neuvostodiplOTiatialle, sil­lä
se on taaskin osoittanut rauhan-rakkauttaan
konkreettisena toimenpi­teellä
Ja pakoittanut pahimmat viiiol-
Usensa tekemään sellaisen periaatteel­lisen
sitoumuksen. Joka tulee paljas­tamaan
niiden machiavelliläi^den.
S.O. että ne lörpöttelevät rauhallisista
Sen ohella, eitä konimunistipuolue otti johdon taisteluissa Canadassa,
kiinnitti se työläisten mieliä suhteisiinsa kansainvälisen työväenluokan
kanssa. Neuvostoliitto ja sen saavutukset saatettiin lähemmäksi ja näin
ollen he tulivat myös kalliiksi Canadan työläisille. Kommunistipuolue
yhdisti Canadan työläisiä muiden maitten työläisten taisteluihin. Suur-britannian
yleislakko on huomattava tapaus, jossa kommunistipuolue en-simäisenä
ryhtyi kokoamaan canadalaisia työ'/isiä, ellei teoilla avustami­seen,
"niin vähintään myötätuntonsa ilmaisemiseen veljilleen Britanniassa.
Kommunistipuolue kiinnitti mielet Kiinan vallankumoukseen ja kautta
maan. toimeenpantiin suuria joukkokokouksia Kiinan vallankumouksellis­ten
joukkojen puolesta. Kiinan vallankumouksen alussa kommunistipuo­lue
kykeni kokoamaan Canadan kiinalaisein asujamiston ja oli näin ollen
kiinalaisten johtaja Canadassa.
Tässä lyössä 61 i Worker suurena apuna puolueelle. Se oli yksi
ensimäisislä lehdistä Amerikan mantereella, joka paljasti Suurbritannian
yleislakon pettäibiisen anmiattijärjestön virkailijaston taholta. Kun jot­kut
puoluelehdet huudahtivat: "voitto!" hiin Worker julisti: "petosJ"
Worker on järjestelmällisesti käsitellyt Neuvostoliiton kysymyksiä ja se
on tehnyt enemmän kuin puolueen mikään muu väline Neuvostoliiton
lähentämiseksi Canadan työläisiin.
Vaikka kommuiiistipuolue jä Worker.lehti ovat tehneet paljo, niin
olisi väärin vaalia ajatusta, että niissä ei ole mitään heikkouksia, eikä
liioin saa peittää kummankaan tekemiä virheitä. Kommunistipuolue on
vielä heikko eikä Worker-lehti vielä ole niin h ) T ä kuin voitaisiin odottaa.
Kaukana siitä.
Ollaan ^'kolmannessa ajanjaksossa", jonka pääpiirre on sodanvaara.
Kapitalismi on uudelleen rakentamisen, miitta myös kärjistyvien sisäisten
ja ulkoisten ristiriitojen ajanjaksossa. Tämä kapitalismin "uusi ajan­jakso"
kehittyy NeuvostoUitoh ottamien jättiläisaskelten edessä. Sodan-vaara
ilmenee pääasiallisesti imperialistisissa varusteluissa hyökkäystä
varten Neuvostoliittoa vastaan ja englantilais-amerikalaisessa ristiriidassa-
Tässä ajanjaksossa ovat reformistit reppuineen päivineen siirtyneet kapi­talistisen
valtion puolelle. Luokkien välinen yhteistyö, tabtelumielisten
työläisten erottaminen ammattiliitoista, valtion voimien tehostetut h y ö k r
kä)1tset kommunistipuoluetta vastaan ovat nyt päiväjärjestyksessä.' Ka-pilalistiluokan,
reformistien avulla, tekemien hyökkäyksien aikana voivat
puolueen voimat heikentyä, multa sen edessä olevat tehtävät ovat suu­remmat
kuin milloinkaan ennen. Kommunistipuolueen täytyy voimistaa
ja lujittaa itseään. Puolueen jäsenistö täytyy kohottaa korkeammalle ta­solle
poliittisesti. Tanilaan suurempaa yhtenäisyyttä ja suurempaa ku­rinalaisuutta.
Nämä ovat edellytyksiä puolueen valtavien tehtävien suo-riltamiselle.
aikeista puukot hihassa. Sillä tosiasia
on, että sekä Puola että Rumania
parhaillaankin Ranskan Johdolla va.
rustautuvat sotaan Neuvostoliittoa
vastaan, mutta kun kansanjoukkojen
suuret eneiomistöt ovat sotatoimia
vastaan, meluavat valtiomiehet rau­hallisista
aikeistaan.
Litvinovin pöytäkirja, käsittääksem-ine,
ei vielä sellaisenaan merkitse ky­symyksen
täydellistä poliittista rat«
kaisua. Sen hyväksyjät vasta periaat­teessa
joko rehellisessä tai vili^llisesiid
mielessä juhlallisesti vakuuttavat luo­puvansa
sotaisista toimenpiteistä kan­sojen
välisten erimielisyyksien ratkai­sijana.
Jos pöytäkirjan allekirjoitta.
jat ovat vUidttömiä. täytyy heidän o-solttaa
se käytännöllisillä toimenpi-t^
nä. Tuntuukin mitä luoimollisim-malta,
että Neuvostoliitto Litvinovlo
pöytäkirjan allekirjoittamisen Ja Kel-logB-
sopimuksen voimaansaattamisen
jälkeen uudelleen ehdottaisi kaikille
kapitalistisille maille täydellistä aseis-tariistnnlsta.
Mutta Jo nyt on syytä palauttaa
mieliiri Neuvostoliiton aikaisemmat a-loitteet
tässä asiassa. Että Neuvosto­liitto
todella on rehellinen sotien lait­tomaksi
Julistamissopimuksen allekir-ioittamlscssaan,
sUtä elävänä todistee­na
on se ehdotus. Jonka Litvlnov jo
marraskuun 30 pnä 1927 teki Geneves­sä
aseistariisumista valmistelevan kan­sainliiton
komisslonin istimnossa ja
loka ehdotus tarkoitti kaikkia malta
koskevaa kaikkien maa-, meri- ja 11-
masotalaitosten ja -voimien viipymä,
töntä hajottamista. Tätä ehdotusta
nousi ensimäisenä vastustamaan
Ranskan edustaja, sosialidemokraatti
Paul Boncour. Häneen yhtyivät kaik­kien
muidenkin kapitalististen maiden
edustajat. Ja niin tuli Neuvostoliiton
aseistariisumisehdotus hyljätyksi. Kun
Neuvostoliiton ehdotusta täydellisestä
aseistariisumisesta. Jonka porvaritkin
sanoivat tekevän sodat mahdottomiksi
osa sotav(rfmlsta hajoitettaisiin Ja si­ten
helpotettaisiin sitä suunnaxoma
taakkaa, Joöka sotalaitokset verora­situsten
muodossa aiheuttavat. Mutta
tähänkään ehdotukseen eivät kapita­listiset
valtiot suostuneet. Nämä käy-taimölliset
tjimenpiteet ovatkin osoit­taneet
että Neuvostoliitto todellakin
on valmis Inopumaan sodista Ja ha­joittamaan
kaikki - sotavälineet -Kun
taas kapitalistiset maat ovat kieltäy­tyneet
aseistariisumisesta, osoittaa se
kmnoamattomasti. että ne eivät edes
aijo noudattaa niitä sopimuksia sotien
laittomaksi julistamisesta, joita nyt
vilpillisesti allekirjoittavat.
Kapitalististen valtiwniesten suurta
epärehellisyyttä osoittaa sekin, kun
melkein kaikki kapitalistiset valtiot o-vat
liittäneet KeUogg-sopimukseen
sellaisia ehtoja, jotka tekevät sen mer­kityksettömäksi.
Amerika ensimäisenä
liitti sopimuksen hsrväksymiseen seli­tyksen,
ettei sopimus mitenkään rajoi­ta
maan puolustusta Ja sotavarustelua
puolbstusta varten, sen paremmin
kuin Yhdysvaltain vs4»utU soUlaalll.
siin esiintymisiin Amerikan nuaatereel-ÄLÄ
UNOHDA!
V.- ja u-seura Yrityksen vuosijuh­laan
on enää muutama päivä. Niin ty­töt
kuin pojatkin viimeistelevät oh­jelmaansa,
jolta he tulevat esittämään
mainitussa tilaisuudessa. Silloin on
yleisöllä tilaisuus nähdä yksi arvok-
IrRiTPivifl. voimisteluesityksiä mitä tääl­lä
voidaan toivoa.
Seuran jäsenien taholta on kuulunut
^a^beltar-että-he-aikovat-yHättäär-y'
leisöä antamalla, heidän nähdä ohjel­ma,
joka on miellyttävää katsella Ja
viedä se nopeassa vauhdissa alusta
loppavax ilman väliaikoja joka nume-
Ton jälkeen. j(*a on muuten tavallis­ta
objdmailtamissa täälläkin. Sitten
heillä on vakaa aikomus alkaa täs­mälleen
kle 8.15 ip. Yleisö on hyvä ja
pitää tämän muistissa ja täyttää haa­lin
ääriään myöten ensi lauantaina.
Elatsokaa ilmoitusta ohjelmasta huo-misesta
lehdestä. — Et.
KesMtarion aatisia
Long Lake, Ont.
Koska kerran olen tullut vaUtuksi
tähän tehtävään niin koetampahan
sitten tuhria mustaa valkdselle. El
täältä ole taas pitkään aikaan ollut­kaan
mitään Vapaudessa ja eikä tääl­tä
mitään erikoisen kummia kuulu
nytkään. Mennä retuamme vain lumen
ja pakkasen joukossa eteenpäin.
._..QsastQmme.._k<*;oukset olemme id-täneet
säännöllisesti Ja uusia jäseniä­kin
on yhtynyt joukkoomme. HuvL
puoltakin oh oUut usein, vaikka ei
niissä ole ollutkaan tungosta nSln
BAKENNTJSTOmiKITNNAN
KOKOVS
Toronton osaston rakennustoimi­kunnan
jäsenet kutsutaan yhteiseen
kokoul^een. joka pidetään osaston o-malla
huoneustolla ensi suimimtaina
tämänk. 17 p:nä kello 10.30 ap. Koko­uksen
tärkeimpänä asiana on myyjäis­ten
Järjestely, jotka tullaan panemaan
toimeen aivan lähiaikoina rakennus­rahaston
kartuttamlseksL Kaikkien
toimikuntalaisten läsnäolo on välttä­mätöntä.
la, " i n i A on annettu hienompi muota,
Monroe-opin voimassapitäminen. Sa­man
suuntaisesti ovat soi^ukseen
suhtautuneet kalkki muutkin kajdta-listiset
valtiot. Kun yleinen sotUaaUi-nen
aksiomi on, että hyökkäys on pa­rasta
puolustusta, ei siis Kellogg-so-pimus
käytännössä lainkaan rajoita
sotia eikä sotavariistelua. Niiniä Yh­dysvaltain
senaatti ja kongressi heti
Kellogg-sopimuksen hyväksymisen Jäl­keen
hyväksyivätkin ohjelman, jonka
mukaan aletaan rakentamaan 15 uut­ta
taisteluristeilijää ja yhtä lentoko­neiden
emälaiväa. joka sopimusten
mukaan voidaan rakentaa 30,000 ton-vat.
etteivät kapitalisti. ~luoJ^j:i'Z.'^J^:^^:r:Z^^^. pua sodista Ja sotavarusteluista. On it-talviaikaan.
Naistenpäivää juhlittiin kolmas päi­vä
maaliskuuta. Siellä oli ohjelmaa
naisilta vaikka minkälaista. Taisi ne
"lattian sillittäjät" Jo vähän välillä
kyllästyäkin, kun sitä oli niin paljon
karttunut. Tilaisuudessa oli myöskin
näytelmä "Kun meidän kaivosta vesi
loppuu". Olihan se hauska pala.
Täime Bitkällejärvelle oli sattunut tu­lemaan
pari nuorta miestä viettämään
talvilomaansa ja heiltä oli ohjelmassa
lauluja, soittoa ja hauska kupletti
Tervetuloa toistenkin! — Valittu.
Eri paikkakmiiulta
Coteau Hill, Sask.
sestäänkin selvää, ettei Neuvostoliitto­kaan
voi heittää työväenvaltaa puo­lustavia
aseitaan ruostmnaan niin
kauan kuin sitä ympäröivät hampai­siin
asti aseistetut leppymättömät vi-hoUismaat.
Jos se sen tekisi, tekisi se
rikoksen työväenluokkaa vastaan.
Kellogg-sopimuksen ja Z4tvinoviif
pöytäkirjan hyväksymisen jälkeen c-vat
kapitalistiset valtiot pakoitetut
paljastamaan petollisen politiikkansa.
.Ja se on voitto. Se pirstoo vaarallisia
harhakäsityksiä, riisuu alastomiksi
lampaan turkkiin pukeutuneet sudet.
JÄRJESTÖN ASIAT
I kouksessa asiain käsittelyn ja pää­töksien
kanssa yhtäpitävänä.
E. Pirttirien, A. Korhonen,
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan komi­tean
kokouksesta helmikuun 6
p., 1929.
Saapuvilla olivat toimeenpane­van
komitean jäsenet Pirttinen,
Kahila, Ahlqvist, Mertanen,
Korhonen ja Hill, sekä Vapau­den
toimittaja tov. Vaara.
Puhetta johti tov. Ahlqvist.
Tov. Aku Piiiviön pitkähkö kirje,
koskien lainan antamista lehmän os­toa
varten, luettiin. Päätettiin myön­tää
tov. Päiviölle $100.00 laina, sa­malla
pyytäen häntä lähettämään
kaksi näytelmäänsä tarkastettavaksi
heti niiden valmistuessa j.n.e. Edel­leen
jätettiin näytelmäkomitealle
harkittavaksi minkälaisia näytelmiä
haluttaisiin tulevaisuudessa..
Connaught Stationin oaaston kirje,
haalia vastaan otetun velan suh.
teen, käsiteltiin ja päätettiin kehoit-taa
vetoamaan lainan antajaan asi­allisesti
selostamalla tilanteen.
Kimberleyn, B. C , toverien kir­jeessä
selostettiin tilannetta paik­kakunnalla
ja luvattiin Vapautta
vastaan kohdistetun hyökkäyksen
torjumiseksi työskennellä varojen
hankkimiseksi. Sihteerin vastaus
hyväksyttiin.
Long Laken osaston kirje, toveri
Vaaran juttua koskevana, luettiin ja
päätettiin siirtää aluetoimikunnalle
toimenpiteitä varten.
Tov. Vaara selosti toimitusneuvos­ton
mielipidettä Sudbury Star'in har­joittaman
vääristelyjen ja Vapau­den
liikettä halventavan edesvas­tuuttoman
raapimisen ehkäisemistä
koskevana, esittäen harkittavaksi
vahingonkorvausjutun nostamista
mainittua lehteä vastaan. Asiaa
harkittuaan päätti tp. komitea laki­miehen
kautta lähettää Sudbury
Star-Widelle haasteen Vapauden
liikkeen halventamisesta niiden har-hanjohtavien
ja virheellisten kirjoi­tusten
johdosta mitä mainittu lehti
on julkaissut Vapaudessa avioliitto-onnitteluilmoituksien
julkaisemista
koske\>ana, selittäen että Vapauden
liike harjoittaa virallbta a\ioliitto-jen
solmiamista ja eroittamista.
Vapauden johtokunnan pöytäkirja
luettiin. Ei antanut aihetta toimen­piteisiin.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen ko-
Pöytäkirja
•
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön toimeenpanevan ko-mitean
kokouksesta helmi­kuun
9 p., 1929.
Saapuvilla olivat toimeenpanevan
komitean jäsenet Kahila, Mertanen,
Ahlqvist, Korhonen, Pirttinen ja
Hill.
Puheenjohtajana toimi Ahlqvist.
Luettiin "The Worker".lehden liik­keenhoitajan
kirje, selostaen, että
lehden seitsenvuotisnumero ilmestyy
maaliskuun 2 p. ja toivotaan eri
tähän muistonumeroon. Päätettiin
lähettää onnittelu ja maksuksi
$10.00.
Sihteeri ja tov. Ahlqvist raportee-rasivat
neuvotteluistaan asianajaja
Roebuckin kanssa juttua kodcevaha.
Suunnitelmat jutun ajamiseen näh­den
hyväksyttiin ja päätettiin laki­miehelle
suorittaa lähettämänsä las­ku
palkkioista ja kuluista $406.30,
sekä hyväksyttiin sihteerin toimen­pide
antaessaan etukäteen $100.
Myöskin päätettiin, että heti Vaa­ran
jutun yalamiesoikeudessa käsit­telyn
jälkeen lähetetään kiertokirje
osastoille jutun aiheuttamien kus­tannuksien
korvaamiseksi varojen
keräämisen välttämättömyyttä pai­nostaen,
sekä kehoittaen tilitykset
tekemään Canadan Työväen puolus­tusliiton
kautta.
Toimeenpanevan komitean toimin­takertomus.
Sihteeri hiki laatiman­sa
luonnoksen, joka muutamilla sa-namuutoksilla
hyväksyttiin. Jätettiin
sihteerille tilanneselostuksen lisää­minen
suusanallisesti esittämänsä
suunnan mukaisesti. Myöskin pää­tettiin
jäsenverojen säännöstelyä.
Vapauden toimituksen suhteita, Va­pauden
levitystä, y.m. koskevana lä­hettää
kiertokirje osastoille ja alue­toimikunnille.
Kokous lopetettiin.
Josta kirjeenvaihtaja oli saanut "hei
vettiä" eräässä Parmers Union koko­uksessa
paikkakimtamme "farmareil­ta".
Ei siinä kirjotuksessa ole mitään
sellaista jota "pää" ei voisi sulattaa,
en minä eikä moni muukaan ole sel­laista
siitä löytänyt, mutta syy el'ole­kaan
siinä, • vaan kirjotuksen takana
oli persoona jota paikkakuntamme
parempiosaiset farmarit ei voi sietää
persoonavihojensa vuoksi, jotka sai­vat
alkunsa täällä käydyssä taistelus­sa
suomalaiseen Järjestöön yhtymi­sen
puolesta. Toivottavasti ei kirjeen-vaihtajanune
lannistu tällaisesta per-soonarakittelusta,
kim hän kerta tie­tää
minkä vuoksi saa niitä persoona-vihoja
kantaa, vaan entistä useamipl
kirjotus paikkakunnaltamme Vapaus-lehteeh.
Pappikin kävi tällä paikkakunnalla.
Ei sellainen, joka olisi taivaan port­tia
avannut ja helvetin pcttttia kiirmi
painanut, että me syntiset oltaisi
päästy taivaan iloihin, vaan sellainen
joka julisti meille työväenluokan tais­teluita
ja saavutuksia Neuvostoliitossa.
Tov. Neil oli nimittäin puhumassa
meillä 1 p. helmikuuta. Ikävä vain,
että ei voitu järjestää kuin yksi pu­hetilaisuus
matkaohjelman muuttele
misen vuoksi.
Puoluetoiminta on tänä vuonna ol­lut
vilkkaammassa toiminnassa kuin
viime vuonna. Kokouksissa käynti on
ollut vilkasta, ja uusia jäseniä on yh­tynyt
joka kokouksessa sekä vanhat
jäsenet maksavat rastinsa, joten näyt­tää,
että on päästy jossain määrin
sen lamaannuskauden yUtse, joka on
ollut vallalla paikkakuntanmie puo-luejäsenistön
keskuudessa. Toivon, et­tä
tämä jatkirva eteenpftlnmeno ei e-nään
tapaa lamaannuskautta.
S. Järjestön osasto on paisimut jä­senmäärältään
niin, että .nykyään on
26 jäsentä. Vaan kohoamisen varaa on
vielä paljon, joten ottakaa paikkan­ne
ne Jotka ovat vielä ulkona tästä
järjestöstä. Paikallisella osastolla on
haalin rakennushonunat, vaan on sii­nä
jonkunlaista viivytystä vielä ennen
kuin voidaan rakennustarpeet tilata.
Vanha haalitrustilsi ei ole vielä lailli­sesti
kuoletettu, joten sen rahavaroja
ei vielä ole luovutettu & Järjestön o-sastolle.
Vaan niin pian kuin tämä
tapahtuu, 'niin aloitetaan rakennus­hommat.
Puolueen osaston ja järjestön osas­ton
seuraava kokous on 17 p:nä maa­liskuuta
Jaffet Pappilan talossa.
Nurkkatanssia ovat ruvenneet pitä­mään
eteläpuolella tätä kontria ja
Vakuudeksi,
A. T. HILL, sihteeri.
_ Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen ko-
Ikouksessa eailläolleiden asiain kä­sittelyn
ja pfiätöksien kanssa yhtä-<
pitävänä.
E. Pirttinen. _ A. Korhonen.
(Pöytäkirjan orkasta jat)
väkeä on kuin helluntain epistolassa.
Suurin osa yleisöstä on sellaista, jot­ka
eivät ole järjestyneitä ja sellaisia,
jotka ovat joskus oUeet järjestyneitten
työläisten riveissä, mutta ovat kat­soneet
sellaisen "anna mennä Ja tul.
la"-seuran paremmaksi Ja väljemmäk­si
hikkumatilaksL Eikö olisi muka­vampi
järjestää näistä illoista keskus­telu-
ja .kehltysseuraatoja ja sitte
vaikka tanssia hynttyyttää pääUe, niin
näillä öillä o l i s i n jotain tarketusta
Levack, Önt.
VOIMISTELUJOHTAJAKURSSIEN
PÄÄTTÄ JÄISILTAMAT
Oletteko naapurit kuulleet ja näh­neet
sitä rymyä ja roikihaa, sitä jal­kojen
ja käsien vilskettä, sitä iloa,
riemua ja naurua mitä täällä pienes­sä
kaivoskylässä on viime kolmen
viikon ajalla pidetty ja nähty? . E l ­lette
ole . . . niin tulkaapa katso­maan,
sillä lauantaina t.k. 16 pnä
kello 8 illalla on ne voimisCelujoh-tajakurssien
päättäjäisjuhlat Le-vackin
osaston haalilla ja siellä on
silloin varmaan jotain sellaista mitä
tässä kylässä ei ole ennen nähty tai
kuultu.
Ohjelman alussa on ensinnä alku­soitto
ja tervehdyssanat. Sen jäl­keen
tullaan esittämään kaunis a-vausmarssi,
johon osallistuu kaikki
kurssilaiset, niin miehet kuin nai­setkin
yhdessä. Sitten seuraa mies­ten
muokkausvoimistelua, joka an­taa
alkusysäyksen illan huumorille.
Myöskin naiset "muokkaa" ja on sii­näkin
leikkiä tarpeeksi. Samalla tu­levat
kursseille osallistuneet voimis­telijat,
niin miehet kuin naisetkin
erikseen, esittämään vapaaliikkeitä
musiikin mukaan. Lisäksi on illan
ohjelmassa kirvesvoimistelua mie­hiltä
musiikin mukaan, ja se voi-mis.
telumuoto on aivan uutuus täs­sä
kylässä, joten saapukaapas jou­kolla
näkemään ja kuulemaan jotain
erikoista ja ahtamaan kannatuksen­ne
näille kursseille ja sille työlle
mihin yleensä työläisurheilu pyrkii.
Voimisteluesityksien soitosta huoleh­tii
Mrs, Nellie Salo Sudburysta. —
Myöskin on ohjelmaan varattu teli­nevoimistelua,
kuplettilaulu kurs­seista
y.m., joten ehdottomasti elä­mänsä
hauskimman illan viettää jo­kainen,
kun ensi lauantaina saapuu
Levackin osaston haalille.
Katsokaa ilmoitusta > tämän lehden
ilmoitusosastosta, niin näette ohjel­man
työjärjestyksen. Tanssia ,,on
myöskin ohjelman lopussa.
Toveruudella Oras.
VapMeil paolnstus-iaistelQ
USÄH RAHALAHJOnx^SU .
SAAPUU
Ccbaltin tygäisnaisten osasto QQ
lähettänyt Pohjois-Ontarion piirin
naissihteeristönsä kautta viisi dollaria
Vapauden piiolustusrahastoon.
Samalla on mainittu työläisnaisten
liiton Pohjois-Ontarion naissihteeristö
kehottanut kiertokirjeen kautta piirin
naisosastoja ryhtymään toimenpiteisiin
rahavarojen keräämiseksi edellämainit­tuun
tarkotukseen.
TYÖPAIKOILTA
Ettäkö Onion Lakella
"liikaa" työvoimaa
(Lakkokomitean tiedonanto.)
Selostamme vähän sitä tilannetta,
mikä vallitsee Onion Laken kämpillä
koska kämpännmnari L. Mäki joukko
jensa nimessä hyökkäilee lakossa ole­vien
enenunistön päätöksiä vastaan
tarkoituksella kät istuttaa seurakun
taansa sellaisen hengen, mikä on ris
tiriidassa enemznistön päätöksille.
Mäki ja hänen uskolliset seuralaisena
Muuten ne ovat jo niin vanhanaikais­ta,
että heittäkää jo ne hUteen, vaikka
ei kävisi yhtään vieraita. Ne jHioIuejä-senet,
jotka käytte näissä tilaisuuk­sissa,
ottakaapa tämä huomio<m.
Hyvä "luki" on ollut "rÄpfttessä"
Elmer Lindroosilla, sillä hän on saa.
Inkkeessa olevat työväenluokan viholliset tulevat armotta paljastettua,
puolueen ja työläisten tehtävät yleensä tulevat selitetviksi Workerissa.
beitseman vuotta kommunistipuolueen toimmtaa ja Worker-lehd
WoH.;.,eHae., ia . . . e . ...a .aa . . . . , 5 . . . ^^ZZ r^i^llKl^^i^^^lrS^^ Sodanvaara tulee saamaan huomatlav
an tilan sen palstoilla. Työväen-j telut ovat yhä edessä.
altajan osottaa teräksensä ar\-on. Tais-nut
jo 7 sutta ja muita pikku elukoi­ta
kuka määrän tietää. John Joki on
saanut 4 badgeriä sekä jonkun sum­man
kärppiä.
Mrs. John F. Koski lähti täältä kai
Oregoniin terveyttään hoitamaan.
Kevään merkkejä on kait se kuin
Kallion Markku on saapunut paikka-kunnaUe
talvimatkoUtiaan.
Ebba ja 'tminö LähU saivat esikoi­sensa
uudenvuoden lahiaksL Pikku tu­lokas
oU tyttö.
Lopetan tämän ja toivotan lämmin­tä
kevättä Vapauden lukijakunnalle.
— Vepa.
muistavat miten miehet Onion Laken
kämpiltä, joitakin poikkeuksia lukuun
ottamatta, lähtivät lakkoon, vieläpä
hänenkin kämpältään, kaikki aseman­sa
ynunärtävät ainekset seisoivat la
kon takana. Vain ne. joita Mäki van-hasta
maasta tullessaan toi tuekseen
jäivät hänen kämpilleen työhön ja
jota joukkoa hän jälestäpäin koetti
täydentää samoin ajattelevilla ainek­silla,
saadakseen kämpälleen sellais­ta
työvoimaa, joka huolehtii vain i -
säntänsft eduista.
kun tiedämme, että Pigeon Timberr-yhtiölia
oli tarkoitus kohnen sadan
miehen voimalla ottaa talsia ulos met­sästä
ja nyt lakon puhjettua ja sen
jälkeen ei kämpillä ole oUut veistäjiä
montakaan, muualla kuin Mäellä, eikä
hänelläkään ^aina lähellekään "täyt­tä-
kättä", kuten sitä uskoteltiin "Ca­nadan
Uutisissa". Sanottiinpa olevan
liikaakin. Tuo "liika" työvoima on kai­keti
sitä valiojoukkoa, jotka eivät ky­kene
piilua heiluttamaan, eivätkä saa
ratapölkkyä tehdyksL Kunnollisia
veistäjiä ei yhtiö ole kyennyt" saa­maan.
Mitäpä yhUö nyt sitten tekee
noilla kykenemättömilläkään, varsin­kin
kun aikaisemmin hakatut puut
on jo saatu tuon työvoiman avtilla
rantaan. Ja kim yhtiö ei halua ruoka­taloja
sydänmailla runnailla.
Canadan Uutisen" helmik. 28 p;
numerosta tulee käsitykseen, että nuo
kämpät on rakennettu vain poortita-loja
varten, koska Mäki kerran voi
muutamalla kymmenellä miehelK
teettää sen, mitä yhtiön oli tarkoitus
teettää kaikilla neljän kämpän mie­hillä.
Ruokkihan Jeesuskin 5,000 mies­tä
kahdella kalalla ja viidellä leiväUä,
miksikä ei Mäki pysty myöskin saa­maan
ihmeitä aikaan. Syytä on kui­tenkin
epäillä, tätäkin juttua, syystä
koska yhtiöUe tuU iäire lähettää "tun-ncllisen"
isäntärenklnsä Montrealiin
värväämään taisintekijöitä, vieläpä hy.
viUä elämänehdoilla, joita hän oli lu­paillut,
lisäksi antaa tilaisuuden pääs­tä
vielä vaikka yhtiöön pomoksikin,
Jos vain jaksaa kyllin kauan tehdä
työtä kuuliaisena- isännilleen. Nuokaan
lupaxikset eivät kuitenikaan tepsineet,
koska matkansa tulos oli vain 16 sie­lua
Ja niistäkin vielä osa luikki o.mil-le
teilleen.
Tulkoon tässä vähän oikaistuksi se
kohta, kun "Canadan Uutiset" kirjot-ti,
että yhtiö saa saman määrän lai­sia
yksin Mäen kämpän miehiltä, mi.,
te se muka tarvitseekin. Näin ei asia
sentään oole, vaan vakuutaname edel­leen,
että ne taisit, mJtkä miesten
puutteessa on kertaa jäänyt tältä
talvikaudelta tekemättä, saa yhtiö vä.
hentää siitä summasta, minkä syk­syllä
laski talven aikana saavansa ja
nUtä onkin useita kymmeniä tuhansia
kappaleita.
Nyt kun näin kerran tulee totuus
ilmi.' niin tahddnmie huoa!°uttaa, että
"Canadan Uutisenkin". kirjoittajina
pitäisitte totuutta niin kalliina kuin
pidätte jotain muuta asiaa, ehkä siitä
myös useammin kirjoittaisitte, ettekä
oUsi omaanne eikä toisten yhteistä a-siaa
polkemassa.
Ällanimitetyt ovat niitä, jotka ovat
olleet työssä L. Mäen kämpäUä lakon
alkaesssa ja lakon kestäessä ja itse
julkaisseet nimensä "Canadan Uutisis­sa".
Jos lakonalaisilla kämpillä työs­kenteleminen
on niin kovin kunnia­kasta,
niin annettakoon tässä näille
nimille lisää julkisuutta Meidän on
ollut mahdoton näitä nimiä tietoomme
saada, mutta kim he nyt itse Ovat r.e
Julkaisseet, niin aimettakoon kunnia
niille, JoiUe se kuuluu. Ja tässä ne ni­met
sitten seuraavat:
Erkki Kettunen
Lami Kovalainen
Lauri Korolainen
Juho Kokkonen
Kalle Autio
Väinö Mäkinen
Valdemar Kivisalo
Aarne Saksa
Ilmari Kauppi
Paavo Tplvila
Einari Annala
Einari Hokkanen
Alfred Rajala
Arvo Tuominen '
Viljo Mäki
Ilmari Räsänen
VUfrid Rajala
Veikko Mahlamäki
Aate Vähä-Tiitto
Vihtori Maukonen
Otto Lampinen
Kalle Taipale
Väinö Pentu
Martti Tenhunen
Perttu Haikola
Armas Hietala
Jaakko Viitala
Niilo Huttimen
H. Koski
Jani Hertell
A. Holmi
V. Laine
' Y. Kuoppamäki
K. Sippola
P. Somppi
W. Mackey
L. Ranta '
Aune Halttunen
Vihtori Into
William Saari
, Eino Ojanen
Antti Lappalainen
V. Hyvönen
P. Laitinen
Phillip Rajala
Kalle Isomäki
V. Rintala
E. Mättönen
E. Tikkanen
A. Peterson
A. Kanto
P. Hfeiskanen
K. Linna
A. Albrecht
O. Järvinen -
J. Hautanen
E. Häyrynen
V. MSkl
Eino Vickman
Akseli Sömppi
Tyyne Somppi
Joel VuOTinuia
P. J. Hietaranta
L. A. Bffiki. urakoitsija
S. Saaraluoma
J. B:aupplla.
» T A K A A
TILAUKSENNE!