Vapaus, September 25, 1929

              • -VV-*
No. 226—1029
KesldviiMartia, g^s^ 2S^^pn&^^^^^ 25
mypa ior
Vapauden I a r j ^ t t p « . T ^ U » on meHcouen monipooUnea. Mutta
on .ellai.ia mainioita farjoja kuin •euraava»« lueteUuf .--^St"- ^^^^^^ Spartako, hiata 1 5 A m e r i k a l a U en
ty5«e«lia±een Ta« « k k o 55 Amerikan «nionistUen ^du^tajCton^^
matka. Juuatoparoooi, 40 ..; Kamaran .ankarit J l i o n e^
ja lenmum^ 75 . . ; Lenin — tai.teUja. opetUja ja joktaja. 40 Z\
V"^' o.Jceyktiö/Europii";J-E;.
ropan Ykdy«^U^ 75 Pakolainen. $1:50; Perkeen yk.ityi.omai«nuden
ja vJtion alfaiper^ $1.00; Saksan kumou.tai.tela. 75 Sementti. J l S "
So.iaU.t»en f i l o^fmn juuret. 40 Tulenpaitä Iukema.«^ 25 . . i Tied^
ja valUnkumo«.^60 Tykjat myUyt 60 Työmieken talou.oppia^ 50
T,5n k « t o r ^ 85 ..; Valtio ja rallankumou.. 35 YIÖ. kelvetSr*l-25
I^pen-Jiami 45 ..; Jee.u..taru 45 ..; Spartaku.. 75 ..; LaaVenkirj..
k Ä ^ ^ i « E *• ^""^ «nuita työväestölle erikoi.U tärkeitä kn-joja. mutta kun nuta on ainoaataan pienempi miiära, ei niitten
nimiä ole otettu tahan luetteloon.
Nyt on taas sykay kaaiUä. Luonnon kelmaa.a oleskelu ei oikeastaan
millään .uomalMsten a « ^ paikkakunniUa Canadassa enää ennen ensi
kesaa ole makd^lliata. Näinollen on aikaa lukemueen ja tntkimUeen. Täl­lainen
aika on eduUUta käyttää etupäässä kyvän työväenkirjallUuude^
lukemiseen ja tutkimiseen. Valitkaa ylläolevasta luettelosta sellaisia kir­joja
joita ette ole ennen lukeneet ja tekkää sitten tilaus. »-"^ •
tään keti tilauksen saavuttua.
Kirjat' läkete-
Tov.
Box 69 VAPAUS Sttdbury,Ont.
A H A A
S U O M E EN
iQfssi SDomen Markkaa
Canadan DoUarista
Lähetyskulut:
40c lähetfirksistä alle $20.00. 60e lä­hetyksistä
$20.00—$49.99. 80c lä-hetyksisti
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00^$100.00 seka
60c jokaiselta seuraavialta alkavalta
sadalta dollarilta.
SäkkoMUMmaläketyksuta ovat lä-betyskalut
$3.50 lähetykseltä.
Snooea rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box « 9 , SUDBURY. Ont.
LmvapiUueiä myydään.
Tiednstakaa piletdasioita.
Vapaodelle ottavat rahaTäIityk8i&
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHVR BRANCH
, 816 Bay Street,
/Port Arthor. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 S L Antoine St.,
Mftnfapeal. Que.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake. Ont.
Ont:^-Ä'^'-:
CHARLES^SAAPANEN,
Osaaskaapp^ Timinins. Ont.
JOHN WIRTA,
957 Broadview A V C M Toronto, Ont
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
tule lieffle omilstuxQaan. I^jojien ty5-
lälsurheilijajoi&kojen smumaton voi-ma
on meidän puolellamme ja se vie
talstelunmi^ TOittoon.
Me tulemme järjestämään kflpailu-ja.
Rehelliset työlälsurheUijat osallis­tuvat
nfihin kielloista huolimatta! O-miehen
asemalle lähettämä konstaa­peli
ei liene pitänji; puhetta lähtiäi-siksi,
mutta kyllä Ulsti oli iloinen
muutenkin.
Sitten matkasi Ulsti kiertoteitse
Kuolemanjärvelle, missä hänellä e-siintulleesta
syy^ä sattui olemaan
halkokavallusj uttu j a Selvitettävänä.
Tämä ikävä viivytys ei kuitenkaan
kestänyt kauan, kun juttu lylcättiin
j.n.e. Senjälkeen pääsi Ulsti tänne
hänelle halkokaupoista ja hotellielä-mästä
rakkaaksi käyneeseen Viipu­riin.
Emme voi ymmärtää, miksi viipji-rilaiset
etsivät eivät malttaneet olla
ällistelemättä Uistin kadulla . näh­tyään.
Olihan Ulsti jo niin lukui­sat
kerrat ollut syytettyjen penkil­lä
j a saanut tietää yhdessä mui­den
valkoisten herrojen kanssa te­kemistään
Veriruskeista synneistään,
mutta silti aina kävellyt oikeussa­lista
yhtä vapaana kuin muutkin
valkoiset kansalaiset. Mutta niin
ne etsivät joistakin toistaiseksi sel-
^ vittämättömistä syistä alkoivat tuu­mia,
että murhapoltosta vangittavak­si
määrätty ja jo vangittuna Ollut
Ulsti olisi kenties vangittava uudel­leen.
Eikä siinä mennytkään ko­vin
monta päivää, ennenkuin herra
Ulsti käytiin pyytämässä kotoaan
Kämärältä pienelle matkalle — Ant­rean
nimismiespiirin vankikoppiin.
Saattaa olla, että herra Ulsti vä­hän
pahastui tästä kesäloman kes­keyttämisestä.
Ja Antrean piirin
nimismies herra I. Hytönenkään ei
näytä asiain tällaisesta käänteestä
oikein tykkäävän, koskapa hän ei
"asian tässä vaiheessa ollessa" ol­lut
katsonut voivansa antaa lähem­piä
tietoja.
Tässä tulee mieleen, ettei näitä
lähempiä tietoja Valkoisten herras­miesten
vankinaoloista tahdo saada
muuten kuin paikan päällä, kuritus^
huoneissa ja -vankisiiitolqissau^; E
EnglantilBinen ammatttyhdlstysailes.
työväenpuidaeea parlamenttiedustaja
A. A. Purcel, joka oli Tgngi^^pT^^p am­mattijärjestön
edustajiston nvikana
käymässä Intiassa, on -The Plebs"-
lehdessä julkaissut seuraavan, suo­malaistakin
lukijaa kiinnostavan l y ­hyen
kuvauksen tySväenololsta I n ­tiassa.
B(»nbayn satama on monessa suh­teessa
Lontoon sataman kaltainen.
Kummassakin niissä ankkuroivat pää­asiassa
samat laivat: valtamerilaivoja
kaikista maapallon osista, monet,tul­leita
suoraan Englannista. Ilmenevät
eatamaelämän tunnetut näyt, melu ja
hajut, häärinä. äänekkäät laivojen
•signaalit, tavaramaksasiineja kohti
kääntyileväin nostoranojen kirskahte-soittavat
t(mi-tcmdl&w l a a l ^ orat
tuisla l a u l u l u u L S r i M hm Itoti» vale-
Icästtdneoi' kxmloa vala attokirjnPiln
T^eUlsiradessa sälsiisfea el ole oIe«
massa. On Tain maa. Jossa kobnesar:
tasmiUoonaa" asukaa Joikapfil*
yäisess& nSISs^
cn miaanvOJelQCta»
cvat toddHsmidessa maiUTmnn kOy-hinta
kansaa, hädSa knhtalnnsa el
ole paljon yläpaden» orjan asemaa maan nSmfi suurkaupungeiksi — kur-
JanitSkSiset intialaiset ; kaupungit
taaji orjiniar *'Öet»r"i pakDlHnm t9<k»9 jgpmmenlnetuhansine paUclräiurJineen,
Usealla seudulla ovatidn he sooras-teko,
joka merkitsee tooidllsta osjoot-ta,
ei ole harv&taista. Toisilla
duilla on' •'kamla'*-!lfirjestelm& sadoin»
tuhansin yelkaanxutttanat asi^UcaUa
aina 3 punnan saoknlsUn sununiln
astL Tämä vell^ataakkä stboo vaalii
sen vaimoineen, lapsineen. Tie]&i& hä­nen
lapsenlapijpnsakfn konmkiskojan
tai maanomistajan palvelukseen at-nalsfiksl-
Intian maanTilJelysJauil hiä
mustan, kauUstattavan taustan koko
kuvalle, .
Intian palkkatySl&lsnc^ VSnSSn
inholttavamman riiston alaisina kuin
mitä olivat tySlUset Lancashltessä
sata vuotta sitten.
Mainitsin Intian AraaFan uhkaavista
enteistä. ESvätkO ne cile todettavissa?
—• On taptahtumassa meildttSvä te(d-ilsubden
siirtyminen Jfintisestä maa­ilmasta
itään. Ajatelkaamme vain
Intiaa jätUlälsmäläne Jokineen, v a l -
sallistaiTnlnpn iTflp}»»"<T^ttTiTnft on sa­malla
taistelua yhtenäisyyden ja oi- ^
teiden p«laattekienpuol^^^^^
'?*!^i^J°**?^-°J°^*?' herra H:n terveys on heikko ja
merkikBi, erinäisiä vupsiaiSittjpnjao
tasaalis-miljoonakähvellyksistä muu­tamiksi
vuosiksi kuritushuoneeseen
tuomitusta hovioikeuden assessori
Hallonbladista ei kansa hänen so-vitusaJaltaan
tietäisi yhtään mitään,
ellei siitä tässä vähäsen annettaisi
osviittoja.
Tämä valkoinen lainlukija joutui
ensin Sorkkaan, L Helsingin keskus­vankilaan,
mutta häntä ei huvitta­nut
siellä olo. Ei saanut polttaa
rauhassa sikaareitaan. Tahtoivat rä­histä
siitä. Tuli siirto Sukev^le.
Toisten vankien puskiessa töitä kuin
hullut j a saadessa maistaa isän
maan "kasvatuksesta", sattui H a l -
lonblad herrasmiehenä yhtymään
kansliatöihin. Siinä sitä olikin ai
nakin tunniksi päivässä, ajanvietettä
lut. Laivojen välissä j a telakoilla hää­rivät
työläiset — kuten herkulestehtä-viä
suorittavat muurahaisten armei­jat
— lastaten tai purkaen satamas­sa
olevin laivoja. Tuo muistuttaa, k u ­ten
sanottu, elämää Lontoon kauppa­satamissa,
kuumana, aurlngonpaahtei-sena
päivänä — yllä pUvetön, shiinen
taivas, jonka kirkkaat aiuingonsäteet
heijast»?at t3röläisten ruskettuneesta
Ihosta.
On kuitenkin eroavaisuutta, jonka
havaitsee aste asteelta. Esim. Idän
satamille ominainen tuoksu. Suiu-im-pana
eroavaisuutena ovat kiUtenkin
Bombayn ruskealhoiset työläiset L on
toon valkoihoisten sijasta. Turbaa­neilla
varustetut, "dhotyihin" kääriy­tyneet
työläiset antavat mitä vaihtele-vimman
leiman näytehnälle. Kum- s a a t a V l S S a OlÖVaa t V ö t ä
malliselta tuntuu kohdatessa näitä c/viffolroo
laskafeja (Intian tai Aasian merimle- I SOlttaKaa
hiä) Llmehousessa, Lontoon usvalsIUa.
hämärillä kaduilla. —
Täällä, Bombayssa, meren rannal­la
on osa työtätekevää Intiaa. Bom­bayn
työläiset tekevät työnsä saman­laisella
tarmolla Ja tottumuksella
kuin työläiset Lontoossa tai' Liver­poolissa.
Heidän työnsä kestää ta-;
vallisesti klo 7:stä aamulla 5:een
illalla, tehden he, ruokailuaika l u -
kuunotettuna, 9-tuntisia työpäiviä.
Palkka on keskimäärin 1 pimta 7 sh.
kuussa, tai 1 sh. 9 112 p. päivässä
Ylityöstä ' maksetaan keskhnäärin
yksi pence tunnilta. Työttömihä
lasketaan satamatyöläisistä joka hetki
olevan keskhnäärin kaksi kolmasosaa.
— Lontoossa ansaitsee satamatyöläi­nen
kohnessa lÄivässä sen. minkä I,„r^5,»7fs'
Bombayn työlähien koko kuukauden'
ajalla.
Hssä on kuvattu.Bombayn satama
erityisesti siitä syystä, että se on j Siistejä kahden inielien haomfte
tavallaan Intian portttaa. slsäänkäy- vuokrattavana 145 S. Algoma St^
tävänä. Se antaa sinänsä näytteen Port Arthur, Ont. ^ ' (K
Intiasta ja eUnehdolsta siellä. Saa-tmflne
Inonnon edellyfyksix '^en
pmEnazat; biUi, tauta. sen
Ja Jtete-Jcänkaat, sen maanviljäyszmh'
domsaaäet sitten kun nykyiset alku-petSiset
viljelystavat .vaihtuvat nu-dflnalkalMln.
Ajatelkaamme tuota I n ­tiaa
tfiyddleen teollistettuna, mikä
tulee oTemann T<tämättCmyys, työ-fiisjoakkotneen.
Jofta tulevat ,Bom-bayhln.
Kalkuttaan. Madrasiin yjn.
kanppnkelhtn sSirryttyään laajenta-
Jot|cs asuvat yhteenkasatutissa midta-asonno^
ssa.
Rno Intianmeren ääressä raatavat
Booäayn satamatyöläiset antavat nyt
Joi meri±ej& nousemisestaan. Ja B r i ­tannian
teollisuuden täytyy Joutua
hfivilQIe kilpaillessaan Intian kanssa.
BBtan se voisi elää silloin kuin tuon
halvan t^OvoIman avulla valmistetut
tuotteet ovat valloittaneet maailman?
Intian tySlälset anX, parhaillaan yh­teen
liittyneissä, muodostaakseen vol-makkaan.
taisteluvalmiin ammatillisen
Ja poUittlsen työväenliikkeen, Joka
löystyy lyOmä&n takaisin kapitalismin
pystyttfiBkseen sen sijaan sosialismin
mahtavalle Titfift" niemelle.
* • I » •• I ' SS»
mATKAA VAPAUS'
:t 111
bwlU^.hMrpiottmeiWt^ sainlainlfe Jhmimle ~ mie­hille
ja n u n l k joBb mokabala. vatsa-häiriBäjii,
tii|*iiyj>!WiB^ tjvatkä^vot nauttia y5»
levosta ~»:^onheti jalkMHBtti väöyngnti^tnt^RH
mustai i a «BinljiHyali.
Nuga-TVne TOluiiitaa ^ B B K B I ^ t u icjUä anta-vaa
verta. Se kuiaäxe ja liQittaa hermostoa ja
j a l o m ^ diotCB «obUnt^^^äten Uhasvfdmaa.
elinvomaa, kzativyyttä; parantaen ruokahalua,
ja nmansntenst^ xmuBttam yaianae tai saoUs-totme
Iraaaoirta j a patsomBiTtaC laUkanttaen nm-nuais-
tad mHsaranBofaStriöt j a öisn j^Smoasut.
Se virkistää taulnaa maksat^ Imten paksansno-len
mstcidea clittjimsa j a tno nmhoittavai^
virkistänua oBien adia astsa »finällr tmtta iloa.
Vtimttsten 40 TOodEn vkaaa. NoBa-Taoe «o
antanut terveyttä, voitBaa j a noSstamtt anUoo*
nien ouestca i a Bidstea'«£n«oinaa Icsuldssa maii>
man osissa. Se aa sanreamoisesta arvosta mo»
lemmille. nnorae j a 'vaaiiQiDe «oite cmttin d i n v i^
maa ja tarmoa.
UmpltMtf MuE^^ToDe |wjMttf»a sab&tOB lasaan*
tuneista tanteia synnyttävistä wn(^ta
ja poistaa nmmetokaen. joka aiheuttaa limaisen ktden,
pahalta haisevan henggtyksa^ hnimanlacn, päänsäryn,
royhtelyt ja «ttbet aamanhfict vamrat.
J M olette bcOto. K M r i k iMralaBat taikka iittoA bd*
kosta tervejrdcssä, t e i ^ «I£M viinttdeiBitU antaa Nuga*
T(me']le tflaiioiu todeta a m — a teidän aainmdcBtann». Nuga-
Tone on erittiin aovim afiBe jeHta orat vaunbtaBmaa iocta>
Idn vaikeasta aairaorleata. Nao»-Tane*« nnr kaikki Uäkdcaut».
PORT ARTHURIM JA FORT WB.UAMm^^^^
Jos haluatte parasta
S.302 eli N.743
PUHDISTUSLDKE
(THE BRILLIANT)
230 Simpson St^
FORT WILLIA1I, ONT.
2261^ Arthar, St.,
PORT ARTHUR, ONT.
Me olemme henkitot pahrelemaan
HUOM.!
K. Imnioiien
HuoDGiaal
mamme kuva ei ole kuitenkaan vielä
täydellinen, ellemme siirry työläisten
mukana työn päätyttyä Bombayn mi-1
tä epäterveeHlsmpään, alkuasukasten
kaupunginosaan,' missä sijaitsevat hei­dän
arvaamattoman pimeät, synkät
mustain luolato tapaiset asuntonsa, , , , ^
"chawe't" (lue: tsho). Valkotaen, Ajanmukaisia Ireoneria «aatavana,
myösUn kapltallsmto kahleissa oleva f * ' ' * valmujtaneeasa taloBsa.
työlähien ei voi kuvitellakaan, mU- , E . ja A. ftAllTA.
laisissa elähnellislssä olosuhteissa In-L»«. \, « ^
tian aHraastaästyÖlälsten on elettävä.!**" w Sfc, rm« -AKhar. OiO.
Kutoinatg^ipisfcen
sa j a ^ Ä yleensä —
ovat sanoin knvaäumttoinan kurjat. |
Akkunattbmat, ahtaat luolkt; ravalla i
päällystettyine seinineen, pelkkä maa
TILAUKSENNE!
APTEEKI Kaikki meidän suomalaiset kotflaakkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain nvukaan, seka
K. G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
K U M M I T A V A R O I T A
KuumavesipuBsia, hinta 91.26
12.00^ I8.V0, 94.00 Ja 15.00
KnuinaveBipussin letknja,
hinta
••••••aa"*•••••••••••• «1.00
Bui«kaja naisUIe. hinta 93.60
«uiaknja miehiUe, hinta 91.00
Buuknja lkpaiUe. hinta .86
Korvaruiskuja, hiiiiia .... .85
Nenärniskuja. hinta .... .86
VarmnoBesineltä naisille,
hinta .98.60
VarmnnserineitS miehille,
M n U 98.00 tns.
y.m., y.m>
KiBrelta. Flaaataria,
Haav^ompnlia 26e. 40e, 76e,
HaavakUreiti V 20e. 2' 26e
Exeraasalvaa. hinta 76e
Hoffmanfai tippoja, oydl».
Selkiplaastarift ........... \M
RinUplaastax^ .......... M
Mnnnalfnihiartanfiai ....... M
EettcritiltiAttUL yokSaa
ja hentonalidtariifrMaB
flalvansTetta, liiiite ....
Hiiis51(iyi. M n U ...
Hamma«tlmbj% Uuta....
Ha: --
M
.1»
Hammadiafjola^ Unta
40e,60eA^78c
H«J^BaiäuK Uata tSo
IntmniijnaMnMiL Uate
76e
Snellmiuiin
KäW9ctt>^HBM» Uute
KamiftftllSl^fly, Idnta . .st
dlnalnÖpmB, Uate .St
HanuhaapttlvMdm, 26e |a iO«
IhoMlm UnU .86
Kanforttia, kuivaft S68 amai
KaatfaittiUnJiimanttt» .60
KvnnlplaMtaria .26
JColaaoUda tippoja .... .60
.60
FtaAiiijiMalppnolt» .60
?llakivbty*pnWoriA .60
.60
60
PohdlMta. Norjan kalaa-hinta
MwM. . . . . . M . . 6 0 t ja 9.1QII
Ma«int|ppoja .60
FreMrvaaraaTla tipjpoja .60
.60
BmJH ja hamauurrottft .60
TILATKAA maUti IKSkalnattale. Mitlli
lESUMiti, kvmmluvarolta, m*kMraMaia*l»|a V- aa. I l»
^ keamlsU liUakdata. ^ E r l k o I d l U ^^
^ana^laM ' j a/
pa^tivahaa kalkbto 90.00 t il
Saaaii
BAY ST. BIEAT ITSH M
SUOMALAINEN |<mAKAUPPA
Ensilaokkaista tuoretta j a savastetftia j a keitettyä lihaa j a kalaa.
Phone N2718 — HvoIclllMa. patvdiu — 288 Bay S t
H. K A N T O LA
POBT A B T ^ U B ONTABIO
lälsurheilulle vieraat hajoittajat, eni­ten
pelkäävät. Se on taistelua, missä
rehellinen työlälsurheilumlell /asete­taan
luihua j a petoksellista hajoitus-politiikkaa
vastaan.
Hereille sfis Suomen työlälsurheili-
Jat! Rintama tiiviiksi talsteltitunnuk-siemme
ympärille!
Sulut pois lyöläisurheUun kansahi-väliseh
yhteSstolminnan jtleltä!
Alas katalat työlälsiurheilmnme har
joittajat!
TUL takaisin selvälle liiokkapoh-
JaUe!
Kaikkien! maiden työläisurheili^at
yhtykää!
Heldngls^ syyskim 2 p:nä 1929
Helsingjn Työväenyhdistyksen Vofanls-tda-
ja tjritotaaenra Jyry r. y.
SUOMESTA
Valkosiiöineii vangit —-
ne rakkaat ja ne
loiset
^ n s a , joUe porvari tahtoo teroit-inieleen
vitivalkoisen esivallan kun­nioittamista,
on taas .paanut .tuntu­han
esimerkitt iämän esivallan laa­dusta.
Ilman snhrempia ihmette­l
i j ä k e r r o t a t sanomalehdisisä, että
^ t n l n i s a h a l k b i n d j a n Konrad Ulsti
on saahnt-: pSlfiahaä' lähtea murha-
P b l t t o v m a d c e n d e s t B A n ^ ' h u v i t t e ­lemaan
j a e t t a Antrean p i i r i n n i ­mismies
on sanonut, jotta herra
U f t r on hj&räi j a a e n e c Ja Ulsti
lahti oikein henaakyydillS. l«mis-niinpä
täytyi hänen saada erinäisiä
annoksia valkoisen herrasväen ruo­kia,
joita ei suinkaan vankiloissa
pidetä tavallisina. Terveys vaati
sikaarejakin, ja ei suinkaan sitä nii­denkään
puutteessa jni<;/iä ruvettu
tappamaan. Sitten se terveys vaa­ti
oleskelua ulkosalla, talvisin hiih­telyä
kärpän pyydystämisessä ilman
vangille kiusallisia seurauksia j.n.e.
Ja niin se sitten, terveyden yhtä ja
toista vaatiessa, valkoisen herras-kavaltajan
aika kului ja tuomio
läheni loppuaan. Nyt se lienee lop­punutkin.
Ihmettelemme, miksei isänmaalli­nen
porvari ole ottanut Hallpnbläa-dista
esimerkkiä kiittäessään nykyis­tä
vankeinhoitojärjestelmää. Ja jos
joku olisikin ruvennut mukisemaan,
että sehän on poikkeus, niin olisi
niin erinomaisen hyvin sopinut ot­taa
joku toinen valkoinen käHvel-täjä,
josta ei ole tehty hullua, vaan
on tuomittu kuritushuoneeseen, l i -
^todistajaksi, että kyllä se vankila-komento
on sellaista 'kum tämä por­vari
on kehunut. Nyt olisi myös
hyvä sanoa, että jos ette vieläkään
usko, niin kysykääpäs Ulstilta.
Näin meneteHen olisi porvari
kenties saanut maailman uskomaan,
että poliittisten vankien mieliäjär-kyttävät
kuvaukset vankilassa h«tä
kohtaavasta valkoisesta terrorSSa
ovat'perättömiä- Ja Antrean piirin
nimismie^n voisi esiintyä- ihmi^ys-,
tävänä, eikä kukaan luulisi valkoi­sen
esivallan suosivan valkoisia hui­jareita
j a kavaltajia sekä Kaotta­van
punaisia, luokkatietoisia t y ö l i ­siä,
joille työväenluokka on .anta­nut
luottamuksensa. :{fy5s^llöo^ nas.) ' /r-V,^? '
lattiana, idsäpuolella repaleisten räsy-jen
ja metallisten astloitten seka­melska,
ei minkäänlaista palleaa puh­taan
veden säilyttämistä varten. Il­man
käymälöitä tai terveydenhoidon
vaatimia alkeelllslmplakaan laitteita
— naisten, miesten ja lasten kuhis­tessa
sekaisin — nuoret ja vanhat
terveiet ja sairaat» keittäen mokaan^ {
sa, peseytyen, syöden, nukkuen, syn­nyttäen
lapsiaan ja kuollen; eläen
kourallisella riisiä tai rasvaa, aina
moninaisten sairauksien rasittamina,
— tÄssä jonkinlainen kuva noista
"kodeista". —
Tarkastaessaan ^lemmältä elä­mää
Bombayssa voi havaita, tuntea]
jonkinlaisen pahaaennustavan uhkan, j
Intia elää parhaillaan uudistumisvai­heessaan.
Se. mitä tapahtuu Intias­ta
tänään, sattui Britanniassa jo te­ollisen
vallankumouksen kaukaisena
aikana. Mutta Intiassa on kehitys
tänään nopeampaa ja ihmiskunnan. .
murhenäytehnä tapahtuu täällä pai- ^ ^ J ^ ^ ^
Jcn suuremmassa mittakaavassa,f -^«^
Täällä levittäytyvä kapitalismi ei ole j
tuloksena sisäisestä taloudellisesta ke­hitysprosessista,
vaan suurimmalta o-salta
ulkopuolisista tekijöistä. Elapi-tallsml
ei ole täällä kehittynyt yksi-
S ^ f f i f ' a v £ T u t e f " ^ h i n i r y p ä l e e t . Tomaatti adÄ a«>Iak«Uo pikkelsit y.m. Toivomme että
ropassa yh vuosisata sitten, vaan u- teette tilauksenne meiltä,
mennee se suoraan suurina trustelnaj
ja niitten yhtyminä, joitten jättiläis- xhe IntemaliaiialG(M)perative Trading Co. LtcL
— — " —' nopeasti le-j >v
176 s; Alsoms St., Por^;4ftbn>« Oot. Pbooo N . 305
613 SiaVMMi Sb, F0ttml^ Vhnnm 81326
LEIFQMOf/ltao 8. 3788
K. G, K. NYMAN, OMbtoJa.
ja Canadaaia tDtUanon raorittann^ aptaettakt PORT ARTHUR, Ont
PORT AiCTfiURII^ OSUUSRUOKALA
Työläisten peracti^na, yiUpftBnai j a kontroUeeraama IHke.
Vaivaisella vartiBa saatte sieni «mnolliaen aterian. HitS suurem-maYi
kannatuksen annatte omäie r mkksenenne, sen paremmin ja
sitä kunnolUsemadn aeafUein kjrtcäitee teille uitamaan palvöhutaaa.
Kannatus oanBe rnelaalalie^nietkltaee t e i d in oman toimintanne
^voimistamista.' ii,. •
VIGOR 0(KOPeBAT|yE SOCIETY LIMITED,
316 Bar StreaC ^] • - r r - - - - P o r t Artho^ Ort.
AIXKNIIA STEAM BATH
AND BOTTEJNG WORB^
146 Algonm St, South.
— Haoattollaaa A ^ ^: Z / - , /,
HÖYRY-, SUIHKIK AMif& JA H O ^ ^
Am^ Jok» mttäf^
VIrvotiujiunaatllaalBMrl ISUtotlia ItotUa lilatta««aa
• • M I E U N S400N. .
Nyt on aika jolloin tplee Iidtbk valnmksi penikat, päärynät, luumut,
Tarjraa teille afnoaataan «naDnohan aineista valmistettuja tnottei-ta.
SSyttBkSS BMidiB toöttefta. Linjoille lähetetUnT ^
KIVELÄN LEU»UIUUIKE
Paholla 1618N. _ 111 S M O H St. — Port Arthnr, Oat.
teollisiiuslaitidEset ovat nopeasti le-vittäytjmeet
.yli laajan slirtmnaan:
missä miljoonat ndtä köyhimmät a l ­kuasukkaat
elävät vielä suiulmmalta
osaltpnn feodaaliajan olosuhteissa.-
B3storiasta tiedämme, että teöOiseo
vallankumouksen aikana- esim. & i g -
lannlssa laajain maata omlstamntto-main
joukkojen oli ryfamityttay^ kaor
punkeihin, teolllsiiufike^ikslfn, tmyyr'
däkseen siellä a i n ^ ' bmalsuuteiL»,
työvoimansa, mahdoflfslmTnan halpaan
hintaan. Tuona rajattonan-jiiston
aikana synlyivät ^sUuret teollisauskan-pungit/
Jtfanchcster, ' Bj
Gla^ov, Sheffield' yjn. ' TlmS
aika on iiyt lattiassa parhaillaan aX^
'. camassa.
•Yleisenä '- käsityksenä <doJa «^t^ite^'
John Aamiott UHAKAUITA
319 Bar Straot — M MAfr^ Oat. ^ FmMin 1724 N.
Tuoretta j a savostettvalfläiPki^'9^
kasveja. ^ Salaa toor^tt^ S» «B|plMte> »OM, .äSUkgt, .anjoviddat,
"suolakurkut y.01. faatte söHtainaUa pnb. 1724 N.
mattomSla enroppfllalsl^ on^ iettä-lEntia
on jonkinlainen trtrlniitji^lfllhil-kue
elefanteilla ajavfne, jmreleHi»^ ko-zistettolne
rrajaheine^''^ A heposilla'
tatsastavine, panakkaine keJhasnifk-
Jocdneen, harsoon vprhotttttoe; tyttäi'^
seita.' tmhaanlpaisiä fbäibi!li:-^i6fM:A
7*7 i i Piteinpial^Bisaff
«alaisine.: Y<me kSSitgi
[velnstatti kan-
Icafldssa^ alaani
A S I O i T S I A
y taifjo^ pai'
iMiaffiiHp!.j yoitte jtaaggr» iBOT^apnispi^ rpnoleeni, k
». kjrolnvisfa asioiffia, kntea lr«nn|i<pfr l>:'tnlMB(ygwa; Yaknatodiankin.
nassa; ulosperimiscttsS f.m.TSgi/it^ neuvoja.
KinteimistSa. SaMpa J»i»»«p Viaffoilif tjatnan talMa tdOa no.
pemn palvelalcMHB. ,.,-.'V• * '
BUMAK E . mOMK» ASIOITStA "
, ,ta2'BA% ^ mmms K mn. — PUHELIN N. oit
FWt> Wil Inkeniiegte tiilmo luksia
ToMori
X (.Dialla
my., L.M.C.C., M,cj*. « &
KIBUBGI JA S P E d A L I Sn
SUXUPUOLTTAinXEISSA
Erikoisala: - parantaa featkemteet
verisuonet, verenvnoto ja JffoA-pukamat,
mislcatasHqrBtcendlUL <
Konttori 12>14 Boas B U L,
Simpson ja l^etnria
Pahelin 2077 a Kotiin 2077 K.
FORT WILUAHk Om.
VWWWWWWWWWWWWIMMWUMAAAm
njaonrcAKAA
VAPAUDESSA
WORKIierS
«24 SIMPSON STREET,
FORT WILLIAM, ONT.
Hammaslääkäri
TIALELGIE
' Ctlide Bied«
FORT W|LUAM, ONT.
McCtetney * Bnrke<s jnvell.
kaopan yakenasRa
Tnnnttr^Ä a.p. IMIIO 6 j.pp,
POIMI! » S. 1008
Otetean X4tay, kuvia liampaJrta.
Kaason «volla poisfotaaa
. * W"*paHaj
" ff
I
>
f r4
.k.
mm