1927-04-06-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f —
Li9^1927_ Keskiviikkona, huhtOc. 6 p:na'-rW€d>, April 6 Sivu 7
iRWEGUN AMERKA L H
[saora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
Oslon (CIuEUtiamaa) ,ja StocHiolmin kantta
InJafU (Christianiasta) New ^orkbta
Xu^lV- STAVANGERPJORD Huhtik. 19 p.
I « S OI p. BERGENSHJORD , Toukok. 5 p.
6 p. STAVANGERPJORD Tonkok. 24 p.
IJ^ok! 20 p. BERGENSFJORD Ke^ 7 p.
Matkallaan New Yorkim poikkeavat laivat Halifaxissa.
KolnianiiOTlaokan edestakainen piletti Suomeen ...,.^$186.00
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h -
l-^rsraltoihin taikka Canadaan Norjan Liljaa, joka tunnetaan, eri-
IS^ta mukavuudestaan, hyvästä kobtelnstaan, j a kaikin puolin
l^f^isesta hoidosta.* Mennessänne Suomeen teillä on tilaisuus
^?taa laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-kuuluisilla
näköalajunilla läpi Norjan huimaavien vuorist
a (ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
^Ifei kä^-ttää tätä-tilMSUutta hyväkseen.
p T u i l i * taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
r^°*Kdmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maihin
'..Jj„p3 ei tarvitse takaisintullessaan kulkea Ellis-saaren kautta,
BIrUioistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal-t
akenttimme, taikka
NORWEGIAN AMERICA LINE
22 Whitehall Street. New York, N. Y.
JUVELI- JA KELLOKAUPPA
S U O M E S T A
Suomen herraSSOSde-~ t a " «des esittää seilaisin «dellytyk-sin
kuin hra Voionmaa tekee, mien TaUtianpOU- Mitä sitten tule Backlundiin ja tilkka" 1 Eiigbergiin, on todennäköistä, että
iSuomen herrassosdemien soluttama
Engberg laivasto-ohjelmineen joutuu
kärsimään tappion. Yleisenä
mielipiteenä Ruotsissa näkyy olevan,
kuten jo aikaisemminkin olemme
todenneet, että siellä hra Voionmaan
lähettien toimenpiteitä pidetään
arveluttavina.' Pa^l-Boncour
taas on jo monasti, kuten tiedetään,
ollut saamaisillaan Ranskan sosdem.
puolueestakin .yliheiton imperialististen
asialla kulkemisesta! Tuoreessa
muistissa sitäpaitsi lienee
hänen Varsovan matkansa ja ylistyksensä
Puolan imperialismille sekä
sen seuraukset. Entä de Brouc-here?
Täytyy tunnustaa, että hra
Voionmaa on osannut hankkia seuraa.
Mutta niinhän se on, että vakka
kantensa valitsee. — T. T.
[aikenlaista Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m.
KAKSI KAUPPAA
ENGLEHART, ONT.
Alumiini
. • • • • •
lumiini keittoäst/iat ovat nykyään halvem-lia
kuin emaljeeratut ja paljon kestaväm-
Iia.
[afetinpannu ja . . . . . . . . . . ..
I^ipannuja . . . . . . . . . . . , . . . .
l^OV^äft/lSr . • • .• • • • • • • • • « • • • •
$1.50—$3.50
1.25—3.50
1.75
.1.50— 1.85
Käykää katsomassa.
M A r ^
Phone 2300 North
!6 Bay Street Port Arthur, Ont.
va
ja sen saatto
kokemus. So-on
ehdottomasti hyvä
möiltä. Pitkäaikainen
pivaisuiis j a halvat hinnat antaa meille
tilaisuuden tyydyttää kannattaja-ioukkoamme.
&LKii!ias
FIRST CLASS TAILOR
281 Bay St. <
I Port Arthur, Ontario,
'IDÄMME
VARASTOSSA
N ttaskiä, kananruokaa, ha-
P«ssia, täyttä maissia, syöt-
Röfia, oisterin kuoria, hrä-särettyjä
ja täyttä
^ . kauraa, Boles No 10
^ siemenkauröja, heiniä, ol-
^ L^^^^ jauhoja, lei-fojaj
«Thole Wheat jauhoja,
jauhoja, commiiliä
^ty Jauhoja
il
_St, E., Sudbury
Timminsih
»alainen Poika-
'rookaa aterioittain jä pai-
Sjftyneet voivat jäse^'
Box 520 •'''•••^•-'•-
S*• Tinunuu,' Ont.
'S
Hautaantoimitusliike
Pemstetta 1911 ^ 12% Pine St.
TIMMINS, ONT.
Nopea j a huolellinen palvelus. —
Hint^nme öva^ ierikoisen kohtuulli-set.
•
S. L. LEES, hoitaja
PaivS ja yo telefooni S*
EASTON'S
P A R H A I N P A L V E L . J s
1MTKAUJAK011
Sibtejfi hnonel^ Bsatavaiia.
EHO. JOHNSON
f2 jEdtaimd L u »
SOOBOSt, ONTABI^
XilullS C. N. B. uemss
Tdefood 6 »
Suomen herrassosdemien viimeaikainen
ulkopolitiikka ei ole herättänyt
ainoastaan sosdem. työläfe-joukoissa,
vaan myöskin paljon laa-jempiassa
rauhaarakastavissa kansalaispiireissä
tavatonta huolestumista.
Havaitaan Europan tilan-
,teen kärjistyessä Suomen nykyisen
ulkopolitiikan johtavan uhkaavia
sotanäköaloja kohden.
Yrityksellä estää sosdem. hallituksen
ulkopolitiikkaa vastaan nousevaa
myrskyä, on hra Voionmaa
ryhtynsrt \ihdoin siihen ainoaan keinoon,
mikä on jäljelle jäänyt: kömpelöön
selittelyyn. . Kansan Lehden
välityksellä hän mainitsee äskeisten
tiedotustemme johdosta, että hrat
Holsti j a Erich muka ovat Genevessä
järjestämässä vain "tari>€elli-sen
finanssiavun saamista uhatussa
asemassa oleville maille vaaran hetkellä,
jotta näillä mailla olisi mahdollisuus
vähentää rauhanaikaisia
sotavoimiaan." Ja puolustaakseen
tätä toimenpidettä jatkaa hra Voionmaa:
"täytyy hankkia itselleen tur-
%'aa ja tukea, toisin sanoen takeita
rauhan säilymiselle Kansainliitosta,
joka tällä hetkellä on ainoa sellainen,
joka tällaisia takeita voi antaa.'*
Kun asia hra Voionmaan mukaan
on nyt muka näin, ei siis sosdem.
hallituksen esityksen tarko-tuksena
muka. ole "suinkaan sodan
lietsominen Neujostovenäjää vas*
taan, kuten kommunistit koettavat
saada uskotetuksi."
Saadakseen näennäistä pontta sanoilleen,
sanoo hra Voioninaa edelleen,
ettei Ruotsin'sosdem. puolueen
-ulkopoliittinen auktoriteetti
Backlund, joka ankarasti arvosteli
Suomen sosdem. • hallituksen ulkopolitiikkaa,
"käsityksineen edus|a
kaikkia Ruotsin sosialidemokraatteja
ja että esim. tov. Engberg on
päinvastaisella kannalla kuin hän.
Haluan vielä mainita, lisää hra Voionmaa,
että ranskalaiset kansainvälisesti
hyvin tunnetut sosialidemokraatit
kuin de Broiichere ja Paul-
Boncour, jotka ovat tutustuneet ky-sjrmyksessä
olevaan asiaan asiakirjojen
avulla, johon Backlundilla ei
ole ollut tilaisuutta, ovat hyväksyneet
esitetyt ajatukset, täydellisesti
ja pitäneet suomalaisten esityksiä
oikeaan osuneina."
Hya Voionmaan. edelläoleyassa^
lyhennetyssä muodossa esitetty selittely
ei itse asiassa vakuuta inuu-ta
kuin, että hra Voionmaasta, tunnetusta
tiedemiehestä, alkaa kehittyä
diplomaattinen lavertelija. Hänen
koko kysymyksen asettelunsa
on harhaan johtava. Jos hra Voionmaa
tahtoo myöntää tai ei on asianlaita
sellainen, että Suomen ulkopoliittisesta
asenteesta Neuvostoliit-tooii'
ratkaisevasti riippuu rauhanko
vai sodanko latuja Suomessa kule-taan.
Suomen ulkopoliittisen suhtautumisen
peruspiirteenä taas Kan-,
sainliittoon — jossa punotaan sotaa
Neuvostoliittoa vastaan — ja
suomalaisten diplomaattiea siellä
harjottamalle politiikalle, on ollut
määräävänä se käsityskanta, että
Suomen ainoa vihollinen on muka
Neuvostoliitto ja että sitä vastaan
on varustauduttava yhteisjuonitte-lussa
muiden imperialistien kanssa.
Miten on sitte hra Voionmaan ja
sosdem. hallituksen ulkopolitiikka
yleensä suhtautunut näihin tosiasioihin?
Siten, että hra Voionmaa oh
kieltäytynyt jatkamasta neuvotteluja
hyökkäämättömyyssopimuksesta/
Neuvostoliiton kanssa, - mutta sen
sijaan ollut ratkaisevasti vaikuttamassa
Suomen viimeaikaiseen ulkopoliittiseen
keinotteluun Genevessä,
jolla erikoisesti on ollut Neuvostoliittoa
vastaan vihamielisesti suuntautuva
luonne. "Finänssiapua", sanoo
hra Voionniaa viimeisimmästä,
otteestaan, tietäen hyvin, että se
merkitsee Suomen, kohdalla samaa
kuin asöid^n hankkimista Neuvostoliittoa
vastaan, k u ^ n hänen ruotsalainen
aatetoverinsa vakuuttaa.
Onko tämä rauhanpolitiikkaa?. Päinvastoin,
se on mitä räikeintä imperialistista
politiikkaa, kun otamme
huomioon edelläesitetyt näkökohdat-
JoE hra Voionmaa olisi harrastanut
rauhanpolitiikkaa, ei hän olisi valtuuttanut
hroja Holstia ja Erichiä
järjestämään aseiden ostoa varten
lainaa suurilta imperialistivaltioilta,
vaan sensijaan ryhtynyt yrityksiin
luoda sellaiset suhteet Neax^ostoliit-töoa,
että Suomen kar.sialliskiihkoi-set
olisivat menettäneet viimeisetkin
edellytykset sotapropagandansa
harjottamiseen ja sotalainojen hankkimiseen.
Tämä myöskin olisi ollut
ainoa mahdollisuus päästä vihdoin
siihen että "olisi mahdollisnus vähentää
rauhanaikaistä sotavoimaa",
kuten hra Voionmaa rakastaa sanoa-
ikinä tähän ei päästä noudiat-tamaUa
sitä imperialistista politiikkaa,
johon hra Voiomnaah ulkopolitiikka
on tehnyt itsensä sjjpääksL
KAMINISTIKWIA, ONT.
Naurettavaa on tnoll^bta ''viisaat-
Siitä osuuakauppB-hommasta sietää
jatkaa juttua — ei tässä paikassa,
mutta näillä kontreilla, niin
kauan että asia perinpohjin selvenee
ennenkuin ryhdytään mitään
rakentamaan. "Joukon jatko" ei
ehkä tiedä, että iäällä on jo joskus
ennenkin "perustettu" osuuskauppa,
ihan paikkakin jo sille sirkkilöi-ty.
Mutta sille kävi kuten ) monelle
muulle- hyvälle yritykselle: kuoli ennen
syntymistään. Eikä muuten
voinutkaan käydä, sillä sitä ei tehty
yleiseksi, yhteiseksi ja ymmärretyksi.
Osuustoimintayritysten • -epäonnistumisen
pääasiallisena syynä'voi pitää
sitä, että ne aletaan kovin pienen
ryhmän tai ainoastaan joittenkin
innostuneitten yksilöiden pikaisella
alotbeellä, äkkiryntäyksellä,
jolla; asia ehkä saadaan hiukan kiihotetuksi
j a myöskin hiukan liiotel-luksi,
mutta ei selvennetyksi, ei varustautuneeksi
siihen, mihin. ryhdytään.
Tullaan lähteneeksi matkaan
kovin vähillä eväillä, hetken innostuksella,
joka sammahtaa, j a jos se
sammahtaa alkuunpanijoiltakin, etteivät
kykene enää tekemään sitä
mikä alussa jäi tekemättä^ saunaan
aikaan kun vastassa olevat voimat,
nakertajat ja nujertajat, tekevät
kaikkensa, niin seuraus on selvä.
Näin on monesti käynyt, tarvitsematta
aina olla syynä \ huono liikkeenhoito,
—7 Hätäilemättömällä en-nakkotoiminnalla
voidaan tällainen
välttää j a lähteä pohjalta joka kestää.
•
Ehdottomasti tällä ympäristöllä,
Kaministikwia keskuksena, olisi ollut
jo aikoja sitte edellytykset melko
vahvalle osuuskaupalle ja muullekin
osuustoiminnalle. Eiköhän
vaan voida lukea tähän piiriin toistasataa
farmaria ja farmarin alkua.
Ja tarpeen olisi tämä toiminta ollut.
Ei. niin, etteikö olisi kauppiaita,
joilta saa pienen jokapäiväisen
käyttötavaran. Kyllä niitä on, ja
lisää luultavasti tulisi — se on se
sentin, syrjä sellainen tavoteltava.
Mutta tässä on muutakin, jonka ainakin
ne käsittävät, jotka osuuskauppaa
kaipaavat Jos "Käraissä"
olisi ollut kauppias, joka olisi ymmärtänyt
jfäyttää tilaisuutta hyväkseen
jä suhtautua ympäristöönsä
tarpeenmukaisesti, niin osuuskauppa-
ajatusta olisi vaikeampi herättää,
eikä se olisi niin huutavan tarpeellinenkaan.
Mutta kun tämä nykyinen,
ainoa mahdollinen, näyttää
oman etunsa uhallakin olevan mahdoton
liikemieheksi, niin jää ainoaksi'
ajatukseksi — ryhtyä yhteistöin
mintaan, perustaa osuuskauppa ja
liike, josta saa hyvää tavaraa oi-kuttomilla
hinnoilla j a joka välittää
kaiken, mitä farmari ostaa tarvit-.
see ja myöskin kaiken, mitä farmarilla
on myydä, kananmunista
puutavaraan sati, j a josta \ kaikesta
hyödjm nauttii kaupan osakkaat ja
käyttäjät itse. Meijerihomma, tai
muut sitä vastaavat toimenpiteet, :
tulisi myöskin tämän j a ainoastaan
tämän kauttd ratkaistuksi pian ja
pätevästi.
Koska ajan merkit viittaavat, että
osuuskauppa tulee syntymään
täiJnekin, niin ehdottaisin käsrtän-nöllisenä
toimenpiteenä^ että Ro-J
V7an, EUeksen, Mokomon, Pohjolan,
Alppilan, .ja millä nimellä mikin
kolkka lienee. Ukot j a akat ottavat
ei ainoastaan jutusteliakseen asiasta
kaikissa' kahvikekkereissä ja tupa-kanpolttajaisissa
iiiin paljon kuin -ennättää,
mutta sittön. pitääkseen kn-»:
kin kulmakunta keskuudessaan kokouksen,
jossa ajasta jauhettaisiin.
Tämä ehka el^ittaisiin^ tehdä jo
tässä "rospuuton" aikana, hohti»
kuulla. - Sitten ehkä jostakin päin
kuulun ääni, joka kutsuu yleiseen
kokoukseen, jossa sitten voi päättää
eteenpam menosta tarpeen mukaan.
3ilielestäni sopii silniäin edessä
pitää paria"i>oiiitia":
1. Että osuusliike välttämättä
perustetaan, mutta ei aleta ennenkuin
on tiedossa kohtuullisen vankka
alkuunlähtö-pääoma j a kannatus-piirii
jonka vuoksi on valmistauduttava.
2. Että koetetaan ryhtyä sopivaan
yhteistoimintaan eli "renkaaseen"
kaksoiskaupunkien- osuuskaupan
kanssa.
No niin, eteenpäin. Luonnollisesti
tätä hommaa ei tarvitse nämä
kauppiaat j a eivät siis sitä ^kannatakaan,
voivatpa ihan morkata koko
mokomaa touhua päin mäntyyn
olevaksi. Ja tulevat tietysti jur-ruttamaan
ja jamuttamaan kaikki
ne, jotka eivät juuri mitään yhteistoimintaa
ym^tnärrä eikä siedä. Ja
kaikenlaista mustaa saattaa ilmetä
herättämään epäilystä j a epäsopua.
Mutta sehän kuuluu melkein asiaan.
Kullakin on oikeus ajatella omilla
aivoillaan, j a ne, joilla on käsitystä
osuustoiminnasta, eivät tietysti pidä
kynttiläänsä vakan alla.
Toinen joukon jatko.
musella noustiin ylös kello neljän
aikaan, metsään oli riennettävä hämärässä,
kuten ennen vanhassamaas-sa
riiheUe, ettei määräsumma-jäisi
tekemättä.
Moiseen kohteluun tyytymättömiin
miehiin kohdistaa yhtiö joi-
TIMMINS, ONT.
Mikä vaivaa naisosaston kirjeenvaihtajaa?
Viime syksynä valittaessa
virkailijoita naisosastolle, valittiin
myöskin kirjeenvaihtaja Vapaudelle.
En ole muilta tehtäviltä
kerinnyt seurata jokaista naisosaston
kokousta, joten en tiedä onko
valittu henkilö nimellisesti siinä tehtävässä
vaiko ei. Mutta naisosas-^
,ton asioita en ole nähnyt Vapaii-dessa
mainittavan tämän 5 kuukauden
toiminta-ajalla kuin ainoastaan
2 kertaa. Onhan tämäntal-vinen
toiminta ollut siksi virkeätä,
että siitä olisi ollut kirjottaniista
enempi kuin kaksi kertaa. Olisimme
toimintamme julkiseksi tekemällä
tehneet paljon asiamme eteenpäin
viemisessä, antaneet rohkeutta
ja innostusta naistovereille toisilla
paikkakunnilla.
Älkäämme siis vastaisuudessa sivuuttako
. vaitiololla toimintaamme,
vaan annetaan siitä tietoja» naapurillekin.
Ensi lauantaina t.k. 9 p:nä esittävät
osastomme näyttelijät kolminäytöksisen
operetin "Laulu vaaleanpunaisesta
silkkipaidasta". JMai-nittu
näytelmä on kylläkin useita
vuosia sitten täällä esitetty. Mutta
yleensä laulunäytelriiät j a erittäinkin
operetit ovat niitä näytelmiä,
jotka eivät vanhene eikä yleisö niihin
kyllästy. Niistä saa jokainen
ihminen huvia ja virkistystä elämän
jokapäiväisyyteen. '
Ottakaapa^ naapurikyläläisetkin tä--
mä huomioon ja saapukaa oikein
runsaslukuisena silloin Timminsiin
sillä tätä näytelmää ei enää toistamiseen
'näytellä syystä, kiin. yksi
näytelmän keskeisempiä henkilöitä
matkustaa pois paikkakunnalta.
' • • .• — n ,
- • - ' - • .
MetsätyölSiset lomalla. On jälleen
jokavuotinen työin pysähdys
kausi . kautta koko Pohjois-Ontarion,.
Siksi näkee eri kaupungeissa sanotun
alan työläisiä useita satoja jou
tilaana. Asiain näin ollen lienee
asianmukaista lu oda lyhyt silmäys
kuluneeseen hakkuukauteen.
Palkoissa päästiin työbaistelun ja
jatkuvien vaatimusten avulla siihen
tasoon, mihin oli . pyrkimys, nim.
2.76—-3,00 dollarin' koortimaksuun,
j a alimmat kuukausimaksut järjestyneillä
kämpillä olivat 60 dollarissa
kun sitävastoin järjestymättömillä
kämpillä ne olivat vain 40
dollarissa.
Kun palkan erp samalla alueella
on noin huomattava, niin on etsit-tävii
' syyt siihen. Sellaisina voi
mainita esim, sen, etteivät työläiset
kaikkialla edes vaatineet palkankorotusta,
japparien hyvät lupaukset
ja lisäksi saamattomuuden
hengen, jota tapaa huomattavasti,
Järj.estämistyön alalla on kaikesta
huolimatta menty eteenpäin,
K^ämppäkirjeenvaihto ja -komiteat
on isaatu toimimaan. Niihin on e-delleen
luotava huomiota, sillä niiden
avulla on toiminta mahdollista;
Yleisiä parannuksia terveydenhoidon
ja asunto-olojen suhteen ei
myös saa unohtaa. Ne ovat useas-sa_,
paikassa vielä siksi alkeellisia,
että niiden suhteen on tehtävä jatkuvaa
propagandatyötä, vaadittava
Ontarion kämppäsäädösten, käytäntöön
panoa.
Nyt kun, olemme lomalla kaupungissa^
on syytä tarkata tulevaa
työkautta, esittää vaatimukset joukkona
ja toimia niiden toteuttan^i-seksi.
Ajan tullen on kutsuttava
koolle alueen kokous, jossa miehissä
päätetään kaikista meille Erkeistä
kysymyksistä. '
Rautatielinjan hakkuutyot perin
kurjia. Rautatielinjan hakkuuseen
Iro<quis Fallsille lähti täältä viime
päivinä 25 miestä. He pestautuivat
60 dollarin kuukausipalkalla, mutta
perillä muuttui työ täydelleen pakkotyöksi.
Kahden miehen vaaditt
i in päivässä tekemään, 12b. kpl. 16
jalan paperipuuta. Ja ellei määrättyä
summaa valmistu, niin ei
mySs ole paikasta puhetta.
Suoka j a kohtelu sanotulla kämpi-kollä
kuului miesten kejttoman mukaan
olleen aivan alkuperäistä. A a -
man kostonhalunsa. Ken eroaa työstä,
saa ilman ruokaa lähteä taivaltamaan
20 mailia yhtiön rataa myöten,
sillä junalla ei eronneita työläisiä
kuleteta.
Ennenkuin .yllämainitut miehet
ehtivät palata kaupunkiin moiselta
pakkotyölaitokselta, lähetti hallituksen
työvälitystoimisto samaan
paikkaan jälleen 15 miestä, jotka
todennäköisesti joutuvat saman kohtelun
alaiseksi.
Pari viikkoa sitten 10 miestä
niinikään kävi 45 mailin päässä jalan,
ollen syyt paaluuhin samat
kuin ylläkerrotussakin.
Iroquis Fallsin pakkotyökämpillä
vierailleet työläiset ovat kiitettävän
yksimielistä joukkoa. Yksikään miehistä
ei näet jäänyt ' koettamaan,
voisivatko täyttää orjakontrahtia.
Tällaisella päättävällä yksimielisyydellä
on varsinaisen työajan tultua
lähdettävä taisteluun palkkojen korottamisen
puolesta, otettava työvoiman
ostajan häikäilemättömyys
taistelukutsuksi.
Pidettäköön kiinteästi kiinni jo
saavutetusta työajasta. Samoin u-niomme
palkkataksoista. Siten me
saamme edes osan työmme tuloksista.
Kortti 366.
S U O M E E N
Korssi S n m Markkaa
40
ROSE GROVE, ONT.
Kokousasioita. Viimeksi pidetyssä
suomalaisen järjestön täkäläisen
osaston kokouksessa käsiteltiin m.m.
haalin suurentamista j a muuttamistakin
"keskelle kylää"! Huhtik. 10
päivän kokoukseen kehotetaan jokaisen
jäsenen saapumaan, sillä silloin
lopullisesta ratkaiistaan suurennetaanko
ja muutetaanko haali
toiseen^ paikkaan,' vai jätetäänkö
ennalleen, Saapitkaa joukolla asian
ratkaisuun.
Uusia sairauksia. Tov.. Helena
Heino on sairastunut j a joutunut
hakemaan terveyttään Gobaltin lääkäreiltä.
Toivomme pikaista parantumista.
_ •
Canadan Dollarista
£|UiETYSKULUTt
40e lähetyksistä alle $20.00, 60e lähetyksistä
$20.00—$49.09, 8t>c lähetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00-^100.00 sekä
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SUikosaBoraalahetylubta ovat lä-hetyskulut
$3.50 lähetyksiltä.
Kaikki sähkSlähettykset sehdään
Buoraan Sudbarysta Helsinkiin samana
päivänä kuin saapuvat Vs-pandeh
konttoriin.
Sadburyssa ja ympäriställä asuvat
Tshnat käydä Vapauden konttorissa
tJednstamassa erikoisknnsia.
LAIVAflLETTEJX MYYDXXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Bos 69, SUDBURY. ONT.
VspandeUe ottavat rahaTäUtrInU
valtaan mySskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Port Arthnr, Ontario.
DAVID HELIN '
erfpaikkakunnilla PohJ.-Ontariona.
A. T. HILL.
Toronto, Ont Tavattavissa iltasin
957 Broadview Ave., Ja päivisin
Boom 804, 96 King St, E.
FV A. IUK3ARD
^ Tkkktt. Ja VBliit^Elskauppa.
• iUUTATAVARAKAUPPA
Elm St, Sttdbary, Oot.
Liha- ja Ruokatavara-kauppa
7| Cedur St Sndbnvy, Oat
T«l«phoB0 844. — Box 624.
NIEMI A VALKEAPÄÄ
SULJETTU AUTQ SAATAVANA
King Edward Hotel,
Phone 60. Kotia 1176
Victor Kari,
Sudbury, Ontario.
Nähkää Maailman Ihmeellisin Kaupunki
Eottenkuin matkustatte Suomeeni ja telika^ matkanne
joraimaUakummalla V
RUOTSIN A B K A N LINJAN
seuraavista auMituista laivoista
N E W Y O R K I S TA
SUORA JA MUKAVA TIE SUOMEEN
CGoteporia kautta)
Ainoastaan 10 tuntia Montrealista Neiv
Yorkiin!
Ainoastaan 10 vuorokautta New Yorkista
Suomeen!
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN kanttori Montrealiaia auttaa
avuliaacti Ja maksutta aekä Suomen paasin että tarpeellisen Yhdys*
valtojen läpikulkuviseerauksen faankkimUessa.
VIIMEINEN KULKUVUORO TÄNÄ KEVÄNNÄ
HALIFAXISTA;
S. S. 'Drottningrhohn** .. Huhtikuun 28 p.
SUORAAN ATLANNIN. JA POHJANMEREN POIKKI
SAMASSA KOMEASSA VALTAMERILAIVASSA
PÄÄTTÄKÄÄ NYT, aaadaksenne mahdolUaimman hyvän paikan
Ufvaaaa. Kääntykää viipyoiattä lähimmän «aiamieheninie puf>-
leen tahi kirjoittakaa aaoraai|: c \ ^
S W E D I S H A M E R I C A N L I NE
518 ST. CATHERINE ST.. WEST, MONTREAL,- QUE.
S W E D I S H A M E R I C A N L I NE
470 Main Street, Winn>peff, Man.
VJ. V. KANNASTO,
Box 69, Svdbary, Ont.
ERICK J. KORTE.
183 Lome St.. Port Arthur. Ont.
TUOTTAKAA OMAISENNE JA TUTTAVANNE LINJALLAMME
SUOMESTA CANADAAN ILMAN VIIVYTYKSIÄ JA
VAIVOJA. OLKAA VAKUUTETUT
NOPEASTA MATKASTA.
SWEDM AHEBICAN I.IHE
m
III
m
i
i
'Mi
•'-.•«j •.-•iv.-'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 6, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-04-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270406 |
Description
| Title | 1927-04-06-07 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
f —
Li9^1927_ Keskiviikkona, huhtOc. 6 p:na'-rW€d>, April 6 Sivu 7
iRWEGUN AMERKA L H
[saora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
Oslon (CIuEUtiamaa) ,ja StocHiolmin kantta
InJafU (Christianiasta) New ^orkbta
Xu^lV- STAVANGERPJORD Huhtik. 19 p.
I « S OI p. BERGENSHJORD , Toukok. 5 p.
6 p. STAVANGERPJORD Tonkok. 24 p.
IJ^ok! 20 p. BERGENSFJORD Ke^ 7 p.
Matkallaan New Yorkim poikkeavat laivat Halifaxissa.
KolnianiiOTlaokan edestakainen piletti Suomeen ...,.^$186.00
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h -
l-^rsraltoihin taikka Canadaan Norjan Liljaa, joka tunnetaan, eri-
IS^ta mukavuudestaan, hyvästä kobtelnstaan, j a kaikin puolin
l^f^isesta hoidosta.* Mennessänne Suomeen teillä on tilaisuus
^?taa laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-kuuluisilla
näköalajunilla läpi Norjan huimaavien vuorist
a (ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
^Ifei kä^-ttää tätä-tilMSUutta hyväkseen.
p T u i l i * taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
r^°*Kdmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maihin
'..Jj„p3 ei tarvitse takaisintullessaan kulkea Ellis-saaren kautta,
BIrUioistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal-t
akenttimme, taikka
NORWEGIAN AMERICA LINE
22 Whitehall Street. New York, N. Y.
JUVELI- JA KELLOKAUPPA
S U O M E S T A
Suomen herraSSOSde-~ t a " «des esittää seilaisin «dellytyk-sin
kuin hra Voionmaa tekee, mien TaUtianpOU- Mitä sitten tule Backlundiin ja tilkka" 1 Eiigbergiin, on todennäköistä, että
iSuomen herrassosdemien soluttama
Engberg laivasto-ohjelmineen joutuu
kärsimään tappion. Yleisenä
mielipiteenä Ruotsissa näkyy olevan,
kuten jo aikaisemminkin olemme
todenneet, että siellä hra Voionmaan
lähettien toimenpiteitä pidetään
arveluttavina.' Pa^l-Boncour
taas on jo monasti, kuten tiedetään,
ollut saamaisillaan Ranskan sosdem.
puolueestakin .yliheiton imperialististen
asialla kulkemisesta! Tuoreessa
muistissa sitäpaitsi lienee
hänen Varsovan matkansa ja ylistyksensä
Puolan imperialismille sekä
sen seuraukset. Entä de Brouc-here?
Täytyy tunnustaa, että hra
Voionmaa on osannut hankkia seuraa.
Mutta niinhän se on, että vakka
kantensa valitsee. — T. T.
[aikenlaista Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m.
KAKSI KAUPPAA
ENGLEHART, ONT.
Alumiini
. • • • • •
lumiini keittoäst/iat ovat nykyään halvem-lia
kuin emaljeeratut ja paljon kestaväm-
Iia.
[afetinpannu ja . . . . . . . . . . ..
I^ipannuja . . . . . . . . . . . , . . . .
l^OV^äft/lSr . • • .• • • • • • • • • « • • • •
$1.50—$3.50
1.25—3.50
1.75
.1.50— 1.85
Käykää katsomassa.
M A r ^
Phone 2300 North
!6 Bay Street Port Arthur, Ont.
va
ja sen saatto
kokemus. So-on
ehdottomasti hyvä
möiltä. Pitkäaikainen
pivaisuiis j a halvat hinnat antaa meille
tilaisuuden tyydyttää kannattaja-ioukkoamme.
&LKii!ias
FIRST CLASS TAILOR
281 Bay St. <
I Port Arthur, Ontario,
'IDÄMME
VARASTOSSA
N ttaskiä, kananruokaa, ha-
P«ssia, täyttä maissia, syöt-
Röfia, oisterin kuoria, hrä-särettyjä
ja täyttä
^ . kauraa, Boles No 10
^ siemenkauröja, heiniä, ol-
^ L^^^^ jauhoja, lei-fojaj
«Thole Wheat jauhoja,
jauhoja, commiiliä
^ty Jauhoja
il
_St, E., Sudbury
Timminsih
»alainen Poika-
'rookaa aterioittain jä pai-
Sjftyneet voivat jäse^'
Box 520 •'''•••^•-'•-
S*• Tinunuu,' Ont.
'S
Hautaantoimitusliike
Pemstetta 1911 ^ 12% Pine St.
TIMMINS, ONT.
Nopea j a huolellinen palvelus. —
Hint^nme öva^ ierikoisen kohtuulli-set.
•
S. L. LEES, hoitaja
PaivS ja yo telefooni S*
EASTON'S
P A R H A I N P A L V E L . J s
1MTKAUJAK011
Sibtejfi hnonel^ Bsatavaiia.
EHO. JOHNSON
f2 jEdtaimd L u »
SOOBOSt, ONTABI^
XilullS C. N. B. uemss
Tdefood 6 »
Suomen herrassosdemien viimeaikainen
ulkopolitiikka ei ole herättänyt
ainoastaan sosdem. työläfe-joukoissa,
vaan myöskin paljon laa-jempiassa
rauhaarakastavissa kansalaispiireissä
tavatonta huolestumista.
Havaitaan Europan tilan-
,teen kärjistyessä Suomen nykyisen
ulkopolitiikan johtavan uhkaavia
sotanäköaloja kohden.
Yrityksellä estää sosdem. hallituksen
ulkopolitiikkaa vastaan nousevaa
myrskyä, on hra Voionmaa
ryhtynsrt \ihdoin siihen ainoaan keinoon,
mikä on jäljelle jäänyt: kömpelöön
selittelyyn. . Kansan Lehden
välityksellä hän mainitsee äskeisten
tiedotustemme johdosta, että hrat
Holsti j a Erich muka ovat Genevessä
järjestämässä vain "tari>€elli-sen
finanssiavun saamista uhatussa
asemassa oleville maille vaaran hetkellä,
jotta näillä mailla olisi mahdollisuus
vähentää rauhanaikaisia
sotavoimiaan." Ja puolustaakseen
tätä toimenpidettä jatkaa hra Voionmaa:
"täytyy hankkia itselleen tur-
%'aa ja tukea, toisin sanoen takeita
rauhan säilymiselle Kansainliitosta,
joka tällä hetkellä on ainoa sellainen,
joka tällaisia takeita voi antaa.'*
Kun asia hra Voionmaan mukaan
on nyt muka näin, ei siis sosdem.
hallituksen esityksen tarko-tuksena
muka. ole "suinkaan sodan
lietsominen Neujostovenäjää vas*
taan, kuten kommunistit koettavat
saada uskotetuksi."
Saadakseen näennäistä pontta sanoilleen,
sanoo hra Voioninaa edelleen,
ettei Ruotsin'sosdem. puolueen
-ulkopoliittinen auktoriteetti
Backlund, joka ankarasti arvosteli
Suomen sosdem. • hallituksen ulkopolitiikkaa,
"käsityksineen edus|a
kaikkia Ruotsin sosialidemokraatteja
ja että esim. tov. Engberg on
päinvastaisella kannalla kuin hän.
Haluan vielä mainita, lisää hra Voionmaa,
että ranskalaiset kansainvälisesti
hyvin tunnetut sosialidemokraatit
kuin de Broiichere ja Paul-
Boncour, jotka ovat tutustuneet ky-sjrmyksessä
olevaan asiaan asiakirjojen
avulla, johon Backlundilla ei
ole ollut tilaisuutta, ovat hyväksyneet
esitetyt ajatukset, täydellisesti
ja pitäneet suomalaisten esityksiä
oikeaan osuneina."
Hya Voionmaan. edelläoleyassa^
lyhennetyssä muodossa esitetty selittely
ei itse asiassa vakuuta inuu-ta
kuin, että hra Voionmaasta, tunnetusta
tiedemiehestä, alkaa kehittyä
diplomaattinen lavertelija. Hänen
koko kysymyksen asettelunsa
on harhaan johtava. Jos hra Voionmaa
tahtoo myöntää tai ei on asianlaita
sellainen, että Suomen ulkopoliittisesta
asenteesta Neuvostoliit-tooii'
ratkaisevasti riippuu rauhanko
vai sodanko latuja Suomessa kule-taan.
Suomen ulkopoliittisen suhtautumisen
peruspiirteenä taas Kan-,
sainliittoon — jossa punotaan sotaa
Neuvostoliittoa vastaan — ja
suomalaisten diplomaattiea siellä
harjottamalle politiikalle, on ollut
määräävänä se käsityskanta, että
Suomen ainoa vihollinen on muka
Neuvostoliitto ja että sitä vastaan
on varustauduttava yhteisjuonitte-lussa
muiden imperialistien kanssa.
Miten on sitte hra Voionmaan ja
sosdem. hallituksen ulkopolitiikka
yleensä suhtautunut näihin tosiasioihin?
Siten, että hra Voionmaa oh
kieltäytynyt jatkamasta neuvotteluja
hyökkäämättömyyssopimuksesta/
Neuvostoliiton kanssa, - mutta sen
sijaan ollut ratkaisevasti vaikuttamassa
Suomen viimeaikaiseen ulkopoliittiseen
keinotteluun Genevessä,
jolla erikoisesti on ollut Neuvostoliittoa
vastaan vihamielisesti suuntautuva
luonne. "Finänssiapua", sanoo
hra Voionniaa viimeisimmästä,
otteestaan, tietäen hyvin, että se
merkitsee Suomen, kohdalla samaa
kuin asöid^n hankkimista Neuvostoliittoa
vastaan, k u ^ n hänen ruotsalainen
aatetoverinsa vakuuttaa.
Onko tämä rauhanpolitiikkaa?. Päinvastoin,
se on mitä räikeintä imperialistista
politiikkaa, kun otamme
huomioon edelläesitetyt näkökohdat-
JoE hra Voionmaa olisi harrastanut
rauhanpolitiikkaa, ei hän olisi valtuuttanut
hroja Holstia ja Erichiä
järjestämään aseiden ostoa varten
lainaa suurilta imperialistivaltioilta,
vaan sensijaan ryhtynyt yrityksiin
luoda sellaiset suhteet Neax^ostoliit-töoa,
että Suomen kar.sialliskiihkoi-set
olisivat menettäneet viimeisetkin
edellytykset sotapropagandansa
harjottamiseen ja sotalainojen hankkimiseen.
Tämä myöskin olisi ollut
ainoa mahdollisuus päästä vihdoin
siihen että "olisi mahdollisnus vähentää
rauhanaikaistä sotavoimaa",
kuten hra Voionmaa rakastaa sanoa-
ikinä tähän ei päästä noudiat-tamaUa
sitä imperialistista politiikkaa,
johon hra Voiomnaah ulkopolitiikka
on tehnyt itsensä sjjpääksL
KAMINISTIKWIA, ONT.
Naurettavaa on tnoll^bta ''viisaat-
Siitä osuuakauppB-hommasta sietää
jatkaa juttua — ei tässä paikassa,
mutta näillä kontreilla, niin
kauan että asia perinpohjin selvenee
ennenkuin ryhdytään mitään
rakentamaan. "Joukon jatko" ei
ehkä tiedä, että iäällä on jo joskus
ennenkin "perustettu" osuuskauppa,
ihan paikkakin jo sille sirkkilöi-ty.
Mutta sille kävi kuten ) monelle
muulle- hyvälle yritykselle: kuoli ennen
syntymistään. Eikä muuten
voinutkaan käydä, sillä sitä ei tehty
yleiseksi, yhteiseksi ja ymmärretyksi.
Osuustoimintayritysten • -epäonnistumisen
pääasiallisena syynä'voi pitää
sitä, että ne aletaan kovin pienen
ryhmän tai ainoastaan joittenkin
innostuneitten yksilöiden pikaisella
alotbeellä, äkkiryntäyksellä,
jolla; asia ehkä saadaan hiukan kiihotetuksi
j a myöskin hiukan liiotel-luksi,
mutta ei selvennetyksi, ei varustautuneeksi
siihen, mihin. ryhdytään.
Tullaan lähteneeksi matkaan
kovin vähillä eväillä, hetken innostuksella,
joka sammahtaa, j a jos se
sammahtaa alkuunpanijoiltakin, etteivät
kykene enää tekemään sitä
mikä alussa jäi tekemättä^ saunaan
aikaan kun vastassa olevat voimat,
nakertajat ja nujertajat, tekevät
kaikkensa, niin seuraus on selvä.
Näin on monesti käynyt, tarvitsematta
aina olla syynä \ huono liikkeenhoito,
—7 Hätäilemättömällä en-nakkotoiminnalla
voidaan tällainen
välttää j a lähteä pohjalta joka kestää.
•
Ehdottomasti tällä ympäristöllä,
Kaministikwia keskuksena, olisi ollut
jo aikoja sitte edellytykset melko
vahvalle osuuskaupalle ja muullekin
osuustoiminnalle. Eiköhän
vaan voida lukea tähän piiriin toistasataa
farmaria ja farmarin alkua.
Ja tarpeen olisi tämä toiminta ollut.
Ei. niin, etteikö olisi kauppiaita,
joilta saa pienen jokapäiväisen
käyttötavaran. Kyllä niitä on, ja
lisää luultavasti tulisi — se on se
sentin, syrjä sellainen tavoteltava.
Mutta tässä on muutakin, jonka ainakin
ne käsittävät, jotka osuuskauppaa
kaipaavat Jos "Käraissä"
olisi ollut kauppias, joka olisi ymmärtänyt
jfäyttää tilaisuutta hyväkseen
jä suhtautua ympäristöönsä
tarpeenmukaisesti, niin osuuskauppa-
ajatusta olisi vaikeampi herättää,
eikä se olisi niin huutavan tarpeellinenkaan.
Mutta kun tämä nykyinen,
ainoa mahdollinen, näyttää
oman etunsa uhallakin olevan mahdoton
liikemieheksi, niin jää ainoaksi'
ajatukseksi — ryhtyä yhteistöin
mintaan, perustaa osuuskauppa ja
liike, josta saa hyvää tavaraa oi-kuttomilla
hinnoilla j a joka välittää
kaiken, mitä farmari ostaa tarvit-.
see ja myöskin kaiken, mitä farmarilla
on myydä, kananmunista
puutavaraan sati, j a josta \ kaikesta
hyödjm nauttii kaupan osakkaat ja
käyttäjät itse. Meijerihomma, tai
muut sitä vastaavat toimenpiteet, :
tulisi myöskin tämän j a ainoastaan
tämän kauttd ratkaistuksi pian ja
pätevästi.
Koska ajan merkit viittaavat, että
osuuskauppa tulee syntymään
täiJnekin, niin ehdottaisin käsrtän-nöllisenä
toimenpiteenä^ että Ro-J
V7an, EUeksen, Mokomon, Pohjolan,
Alppilan, .ja millä nimellä mikin
kolkka lienee. Ukot j a akat ottavat
ei ainoastaan jutusteliakseen asiasta
kaikissa' kahvikekkereissä ja tupa-kanpolttajaisissa
iiiin paljon kuin -ennättää,
mutta sittön. pitääkseen kn-»:
kin kulmakunta keskuudessaan kokouksen,
jossa ajasta jauhettaisiin.
Tämä ehka el^ittaisiin^ tehdä jo
tässä "rospuuton" aikana, hohti»
kuulla. - Sitten ehkä jostakin päin
kuulun ääni, joka kutsuu yleiseen
kokoukseen, jossa sitten voi päättää
eteenpam menosta tarpeen mukaan.
3ilielestäni sopii silniäin edessä
pitää paria"i>oiiitia":
1. Että osuusliike välttämättä
perustetaan, mutta ei aleta ennenkuin
on tiedossa kohtuullisen vankka
alkuunlähtö-pääoma j a kannatus-piirii
jonka vuoksi on valmistauduttava.
2. Että koetetaan ryhtyä sopivaan
yhteistoimintaan eli "renkaaseen"
kaksoiskaupunkien- osuuskaupan
kanssa.
No niin, eteenpäin. Luonnollisesti
tätä hommaa ei tarvitse nämä
kauppiaat j a eivät siis sitä ^kannatakaan,
voivatpa ihan morkata koko
mokomaa touhua päin mäntyyn
olevaksi. Ja tulevat tietysti jur-ruttamaan
ja jamuttamaan kaikki
ne, jotka eivät juuri mitään yhteistoimintaa
ym^tnärrä eikä siedä. Ja
kaikenlaista mustaa saattaa ilmetä
herättämään epäilystä j a epäsopua.
Mutta sehän kuuluu melkein asiaan.
Kullakin on oikeus ajatella omilla
aivoillaan, j a ne, joilla on käsitystä
osuustoiminnasta, eivät tietysti pidä
kynttiläänsä vakan alla.
Toinen joukon jatko.
musella noustiin ylös kello neljän
aikaan, metsään oli riennettävä hämärässä,
kuten ennen vanhassamaas-sa
riiheUe, ettei määräsumma-jäisi
tekemättä.
Moiseen kohteluun tyytymättömiin
miehiin kohdistaa yhtiö joi-
TIMMINS, ONT.
Mikä vaivaa naisosaston kirjeenvaihtajaa?
Viime syksynä valittaessa
virkailijoita naisosastolle, valittiin
myöskin kirjeenvaihtaja Vapaudelle.
En ole muilta tehtäviltä
kerinnyt seurata jokaista naisosaston
kokousta, joten en tiedä onko
valittu henkilö nimellisesti siinä tehtävässä
vaiko ei. Mutta naisosas-^
,ton asioita en ole nähnyt Vapaii-dessa
mainittavan tämän 5 kuukauden
toiminta-ajalla kuin ainoastaan
2 kertaa. Onhan tämäntal-vinen
toiminta ollut siksi virkeätä,
että siitä olisi ollut kirjottaniista
enempi kuin kaksi kertaa. Olisimme
toimintamme julkiseksi tekemällä
tehneet paljon asiamme eteenpäin
viemisessä, antaneet rohkeutta
ja innostusta naistovereille toisilla
paikkakunnilla.
Älkäämme siis vastaisuudessa sivuuttako
. vaitiololla toimintaamme,
vaan annetaan siitä tietoja» naapurillekin.
Ensi lauantaina t.k. 9 p:nä esittävät
osastomme näyttelijät kolminäytöksisen
operetin "Laulu vaaleanpunaisesta
silkkipaidasta". JMai-nittu
näytelmä on kylläkin useita
vuosia sitten täällä esitetty. Mutta
yleensä laulunäytelriiät j a erittäinkin
operetit ovat niitä näytelmiä,
jotka eivät vanhene eikä yleisö niihin
kyllästy. Niistä saa jokainen
ihminen huvia ja virkistystä elämän
jokapäiväisyyteen. '
Ottakaapa^ naapurikyläläisetkin tä--
mä huomioon ja saapukaa oikein
runsaslukuisena silloin Timminsiin
sillä tätä näytelmää ei enää toistamiseen
'näytellä syystä, kiin. yksi
näytelmän keskeisempiä henkilöitä
matkustaa pois paikkakunnalta.
' • • .• — n ,
- • - ' - • .
MetsätyölSiset lomalla. On jälleen
jokavuotinen työin pysähdys
kausi . kautta koko Pohjois-Ontarion,.
Siksi näkee eri kaupungeissa sanotun
alan työläisiä useita satoja jou
tilaana. Asiain näin ollen lienee
asianmukaista lu oda lyhyt silmäys
kuluneeseen hakkuukauteen.
Palkoissa päästiin työbaistelun ja
jatkuvien vaatimusten avulla siihen
tasoon, mihin oli . pyrkimys, nim.
2.76—-3,00 dollarin' koortimaksuun,
j a alimmat kuukausimaksut järjestyneillä
kämpillä olivat 60 dollarissa
kun sitävastoin järjestymättömillä
kämpillä ne olivat vain 40
dollarissa.
Kun palkan erp samalla alueella
on noin huomattava, niin on etsit-tävii
' syyt siihen. Sellaisina voi
mainita esim, sen, etteivät työläiset
kaikkialla edes vaatineet palkankorotusta,
japparien hyvät lupaukset
ja lisäksi saamattomuuden
hengen, jota tapaa huomattavasti,
Järj.estämistyön alalla on kaikesta
huolimatta menty eteenpäin,
K^ämppäkirjeenvaihto ja -komiteat
on isaatu toimimaan. Niihin on e-delleen
luotava huomiota, sillä niiden
avulla on toiminta mahdollista;
Yleisiä parannuksia terveydenhoidon
ja asunto-olojen suhteen ei
myös saa unohtaa. Ne ovat useas-sa_,
paikassa vielä siksi alkeellisia,
että niiden suhteen on tehtävä jatkuvaa
propagandatyötä, vaadittava
Ontarion kämppäsäädösten, käytäntöön
panoa.
Nyt kun, olemme lomalla kaupungissa^
on syytä tarkata tulevaa
työkautta, esittää vaatimukset joukkona
ja toimia niiden toteuttan^i-seksi.
Ajan tullen on kutsuttava
koolle alueen kokous, jossa miehissä
päätetään kaikista meille Erkeistä
kysymyksistä. '
Rautatielinjan hakkuutyot perin
kurjia. Rautatielinjan hakkuuseen
Iro |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-06-07
