Vapaus, April 6, 1927

              Sm2 Keskiviikkona, hnhtik; 6 p:iia—Wed^ Aprfl 6 N a 3 7 —1Ä27
* Kommunistinen kansainvälinen
Ixgperialigtipen. maailmansota oli
Hrlle Intematsionalelle Jdirastnlen
a i k a a . Tämä sota ei sainkaan syt-'
ii^:^. tynyt taUe odottamatta. Teoriassa
o l t i i n sen varalta kaikinpnolin va-r
o s t a t t a . Sen tuleminen oH oikein
etukäteen laskettu ja sen luonne
snaäritelty; Monissa kongressien
{»ätöksissä oli lausuttu, että tätä
BOtaa tallaan mitä jyrkimmin vas-tostamaan,
jopa että sen syttyessä
tehtäisiin eri maissa yleislakkokin.
dostaa uutta intematsionalea, niin
tämä komissi muuttui kumminkin
I l s e n Intematsionalen toimeenpa­nevan
byron vastapainoksi, oppo-sitsionin
keskukseksi ja elimeksi,
joka sitten valmisteli uuden inter
natsionalen mtiodostamista.
Zimmenvaldin kokouksen jälkeen
pidettiin toinen kokous Kintahlessa,
joÄsa vieläkin jyrkempänä esiintyi
ajatus, että sotaa vastaan ehdotto-
H u t i a silloin, kun .maailmansota
puhkesi, kävikin ihni, ettei II In-tematsionale
pystynyt edes hei-icohnpaankaan
vastalauseeseen. Ta-f'iuliitukBil''jä''\^^^^^^ pahtai aivan päinvastoin kuin oli
päätetty: sen sijaan, että olisi ju­listettu
yleislakko, että olisi kaikin
keinoin alettu taistella sotaa vas­taan,
sosialidemokraattien johtajat
"isänmaan"-puolu^tnksen tunnus­lauseilla
riepsivät auttamaan ku­kin
oman maansa porvaristoa. Hei
1 dat kaikki • valtasi kiihkoisänmaalli-
4 snua ja tuhansin sitein olivat he
•] kytketyt porvaristoonsa. Osottautui,
^1 että koettelemuksen hetkellä he ei-
'4 vät «lekaan muuta kuin nöyriä por-
F| Variston lakeijoita. Luonnollista oli,
jl ettei mnnlla tavalla voinut esiintyä
f . - - - BiydskSfin tällaisten puolueiden yh-t
4 i < t y 8 '— II Internatsionale.
l;.' -Toloksena tästä oli, että kansain-
1^ . välinen tySvfienlUke suurimmalla ja
, tfirkeimmällä hetkeUä. jäi ilman
|; Johtoa» ilman ohjausta. Ne muu-i
tamat, jotka eivät kiihkoisänmaalli-
-C^, » sundea saohon olleet vajonneet ja
' Joiden järki pysyi selvänä sodan
r pnhkeamiabetkellä, heti tekivät ' y r !
l tytoen selvittää työläisten silloinen
i asema. Näistä olivat enslmäisinS
f; venfilfiiset bolshevikit. Sitkeän tais-
4«Iatt8a Aikana tsarismia vastaan,
f. varsinkin vaUankumousvuosina 1905
1 ' —1906 diivat he oppineet^ erotta-
, I laaan, vallankumoukselliset, komlau-
; «eet vaUanknmouksellisista teoista.
l ' Onen kansainvälisen tySväenliik-
I; keen >.va^maUa siyostalla, suhtau-toivat
h» arvostelevasti II Internat-idonalen
toimintaan. Heidän kes-
; Jcnsfiändnkannattajassa^^ tov. LC'
sin jo enstmäisessä numerossa kir­jota:
-
"n Intema.tsionale on kuollut,
jopportanismin voittamana. Alas op-
,)>orta'ni6mi Ja eläköön ei ainoastaan
Icarknr^ista, vaan mySs ppportanis-'
anista puhdistetta III Internatsio-aiale."
v >
j ' Internatsionale on suoritta-''
•»nt osansa hyödyllisestä valmista­lo
' -vasta työstä proletaaristen joukko­ni
J o i , ennakkovalmistelussa mitä kiih-
,<IC6lm^^ riiston ja
: mitä nopeiinman kapitalistisen ke-
:^ ail^na viimefsellä kolman-o
aeJcsella XIX vuosisataa ja XX:n;
1^ alussa. III:IIa Internat-
' rionalella on tehtävänä järjestää
^'Jiinroletariaatin voimat kapitalististen
i^°< haUltttsten .vallankumouksellista pai-
% nostamista varten» kansalaissotaa
^varten kakkien maiden porvaristoa
vvastaan poliittisen vallan, sösialis-
' toin voiton puolesta."
masti on r>-hdyttävä kansainväliseen
vallankumoukselliseen taisteluun ja
että siis on luotava uusi intemat-siofidle.
"Zimmenffaldilaisen vasem­miston"
vaikutus kasvoi yhä j a sen
toiminta kävi entistä tarmokkaam­maksi.
Painettiin lentolehtisiä ja
• Tuollaisten katsantokantojen le-i^
ifiminen kohtasi silloisissa oloissa
I tavattomia v^keuksia. Kaikkien
; maiden porvaristo, yhdessä lakei-
Joitten8a;f8osiaUdem(^aattien kans­sa,
ei haik&iUyt mihinkään toimen-
^^|>iteeseen ryhtyessään, kunhan vain
'Saatiin tuollaiset aatteet työlSis-jonkkojen
keskuuteen estetyksi le­venemästä.'
Ensiinäinen yritys yallankumouk-isellisen
intematsionalen luomiseksi
itelitiin syyskuulla 1915. Zlmmer-
-l^aldiin (Sveitsissä) kutsuivat ita-
J ^.lialaiset sosialisUt kaikkia niitä työ-
^väenjärjestojä, jotka olivat pysy-
^tteet nskollisina "luokkataistelun ja
Icansainvälisen solidaarisuuden peri­aatteelle".
Tähän kokoukseen otti­vat
osaa Saksan, Ranskan, Italian,
Balkanin maiden. Ruotsin, Norjan,
IPnolan. Venäjän, Hollannin, ja
Sveitsin edustajat. Sinne saapunei-iden
edustajain katsantokannat osot-tantuivat
jokseenkin erilaisiksi, ku­vastaen
kaikkia eri vivahdaksia, ai-
Jcäen padfistisesta refomismbta
«dna puhtasien vallankumoukselli-q
tBeen mandlaisuuteen. Kokouksessa
liyvaksyttiin kumminkin manifesti.
Joka leimasi sodan imperialistbeksi
Ja kehotti noudattamaan niiden esi-i
V f! uterkkiä. Jotka antautuvat vainot-ta-
nkd ja vangittaviksi koettaessaan
huolimatta levitettiin niitä kaikkiin
maihin. Monet pienemmät neuvot­telut
ja kokoukset veivät kehitystä
eteenpäin ja yhä selvemmäksi kävi
vallankumouksellisen luokkataiste­lun
aate. »
Venäjän vallankumous palautti
Venäjälle "Zimmerwaldin vasem-jniston"
aktiivisimmat ainekset ja
siksipä tänne siirtyikin taistelukes-kus
III:n Intematsionalen luomi­seksi-
Sen syntyminen oli aivan vä­littömässä
yhteydessä' Venäjän val­lankumouksen
kanssa. Samassa mää­rin
kuin Venäjän ' vallankumous
voitti, sai Kommunistinen Interaat-sionalekin
itseensä lihaa ja verta.
Samassa määrin kuin proletariaatin
voimat lujittuivat Venäjällä, lujit­tui
myös kaikissa maissa Kommu­nistisen
Intematsionalen asema.
Kun työläisjoukot läksivät vap-pumieIenosotuksiIle''
l917, oli heidän
yhtenä perusvaatimuksenaan Kom­munistisen
Intematsionalen luomi­nen.
Vielä voim^ckaammaksi tuli
tämä vaatimus sen jälkeen, kun
Venäjän proletariaatti oli ottanut
vallan käsiinsä, sillä II Internatsio­nale
oli asettunut neuvostovallan
taistelussa maailman - kapitalismia
vastaan porvariston puolelle, samal­la
tavalla kuiri se -oli porvaristoa
kannattanut kokoj' maailmansodan
ajan.
III :n Intematsionalen muodosta-misessa
alotteentekijaksi joutui. Ve­näjän
Kommunistinen puolue, muu­tamia
kuukausia sen jälkeen, kun
ceskusvallat olivat taistelussa lopul-isesti
hävinneet. Monet vallanku­moukset,
jotka seurasivat maailman­sotaa,
selvästi osottivat, kuinka
isänmaanpuölustuksen" aate oli
romahtanut alas, ja paljastivat sa­malla
sen aatteen kannattajat, so­sialidemokraatit.
Varsin voimakas
valtankumoukseliinen kuohunta val­tasi
kaikkien maiden työläiset
Kesk^-E^iropassa kävivät työläiset
aseelliseenkin kapinaan. Pohja Kom«
munistisen Intematsionalen luomi­selle
oli laskettu j a se syntyi olojen
luomasta välttämättömyyden pakos­ta.
: ' " -
KoouQun^^tisea kftniamvÄlisen
CDsImSiBen kokous
jotka aseet kädessä taistelevat por­variston
puolella; iieitä vastaan pn
käytävä säälimättä taistelua; 2)
keskuksen vallairicumouksellisiin a i ­neksiin
on suhtauduttava siten, että
aina paljastetaan heidän johtajien­sa
petturauÄ j a saatava siten jou­kot
pois heidän puoleltaan; 3) syn-dikalistisen
työväen vallankumouk­sellisen
liikkeen mukana kulkevat
joukot on ehdottomasti yhdistettävä
ja saatava kommunistisen liikkeen
mukaan.
Kutsu Kommunistisen Intemat­sionalen
kokoukseen lähetettiin 39
eri puolueelle ja järjestölle,' joita
pyydettiin koolle, että saataisiin
luoduksi "taisteluelin, jonka tulee
olla, vakina/sen yhteyden ja suun­nitelmallisen
liikkeen johdon avul­la.
Kommunistisen Intematsionalen
johtavana, sieluna ja joka sovittaa
eri maiden liikkeen edut kansain­välisen
vallankumouksen tehtävien
kanssa sopusointuun."
Kommunistisen Internatsionalen
ensimäinen kokous alkoi Moskovas­sa
maaliskuun 7 p:nä 1919. Siihen
aikaan oli Neuvosto-Venäjä yltään-sä
saartorenkaassa. Joka taholla
olivat rintamat. ' Sen vuoksi aino­astaan
harvojen edustajien, tavat­tomien
vaikeuksien vallitessa, on­nistui
päästä kokoukseen. 'Edusta­jien
vähälukuisuudesta huolimatta
kokous' kumminkin pidettiin, sillä
tiedossa oli, että nll&issa, joista
edustajat eivät olleet voineet saa­pua
kokoukseen, kumminkin kom-mnnistinen
liike on voimistumassa
ja III.Ti Intematsionalen perusta-misaika
oli tqllat.
Kokouksessa tekivät saapuneft
edustajat seUcoa omien maittensa
työväenliikkeen tHasta j a hyväksyt­tiin
useita päätöslauselmia: Kom­munistisen
Intematsionalen pää­periaatteista,
porvarillisesta kan­sanvallasta,
proletariaatin diktatuu­rista,
suhteesta sosialistiseen vir-tankiseeli,
kansainvälisestä tilanteesi
ta j.n.e- Kommunistinen Internat­sionale
päätettiin pemstaa kaikkien
äänillä, viiden edustajan pidättäy-tyes&
äänestyksestä. Kommunbti-sen
Intematsictnalen sääntöjen lo­pullinen
hyväkynäinen jätettiin toi­sen
kokouksen tehtäväksi- Inter-natsionalen
johtoa varten asetet­tiin
toimeenpaneva toimisto, johon
eri maat valitsivat edustajansa
Kokous päättyi ^ t t e n , kun se oU
hyväksynyt julistuksen kaikkien
maiden työläisille.
Edellä on lyhyin piirtein kuvail­tu
niitä oloja, jotka johtivat val­lankumouksellisten
'\ työläisainesten
eroamaan sosialidemokraattien talu­tusnuorasta
ja n^ta Intematsiona-lesta
sekä seikkoja, jotka veivät lo­pulta
siihen, että luotiin vallanku­mouksellinen
III:s Internatsionale,
josta nyt on tullut sellainen voima­tekijä,
mikä on kaikkien porvari-valtojen
otettava laskuissaan huo­mioon.
III:n Intematsionalen ym­pärille
kokoontuvat yhä suuremmat
työläisjoukot kaikissa maapallon
maissa j a sen johdolla vallankumo­ukselliset
nyt käyvät leppymätöntä
taisteluaan riiston lopettamiseksi,
kapitalismin kukistamiseksi ja so­sialismin
luomiseksi.
i Sulo Kokon puoManiisesta
Yhdy*valtaio työrivn puölastusliitto, IntenuiUonal Lalior Oefense
ryhtynyt paola«tamaan Kokkoa
herattaan, kansainvälisen proletari-i
aatin he^eä. Siitä huolimatta, et-ftS
JnlistrJcsessa ei riittävällä sel-vyydeQ&
Ja päättäväisyydellä lau-snttokaai^
ratkaisevaa sanaa päivän
[ttavflsta kysymyksestä, oli ko-knnuninkin
askel eteenpäin.
|ffSSiiibnerwaIdin vasenunistp"-nimel-itnnnettn
ryhmä antoi paljon sel­än
Julistuksen, jossa
ittlin, että imperialistinen sotia
snotaisten olojen vallitessa saa-ftvananattamaan
lopulta kansalais­kokouksessa
mnodostettiin
ivältnen sosialistinen ko-
, Vaildcaldn kokoi^ksen enem-ilmptti,
ettei se tahdo muo-
Tammikuun 24 p:nä "1919 Venä­jän
Kommunistisen puolueen kes­kuskomitea
yhdessä Puolan, Unka­rin,
Latvfan, Balkanin' maiden. Suo­men
j a Amerikan työväen vallanku-mouksellistön
puolueiden, kanssa an­to!
ju|istuksen, jossa sanotaan, että
yllämainitut järjestöt "pitävät uu­den
vallankumouksellisen intemat>;
sionalen ensimäisen kongressin kool­lekutsumista
ehdottomasti*' välttä­mättömänä.
Sodan ja vallankumo­uksen
aikana ei paljastunut aino­astaan
entisten sosialististen j a so­sialidemokraattisten'^
puolueiden ja
niiden mukana myös II'.sen Ihter-natslonalen
täydellinen vararikko,
vaan myöskin vanhan sosialidemok­ratian
kediusaines^n, n.s. keskuk­sen
kykenemättömyys ' aktiiviseen
vallankumoukselliseen työhön; sa­malla
yhä selvemmiksi piirtyivät
vallankumouksellisen Intematsiona­len
toiminnan ääriviivat."
Julistuksen 12 kohdassa seloste­taan
tämän intematsionalen tarko-tus,
taktiikka j a suhde sosialistisiin
piiolueihin ja painostetaan sitä, et­tä
ellei saada kapitalismia kukiste­tuksi,
bn siitai seurauksena työväen-iuokan
entistä suurempi orjuutus
ja sivistyksen perikato. Työväes-'
tön on otettava valta käsiinsä ja
hävitettävä. porvarisvaltion aparaat­ti
j a muodostettava sen sijalle omaf
neuvostovaltansa. Tämän uuden
aparaatin tulee pitää käsissään työ­väenluokan
diktatuuria ja sen avul­la
järjestelmällisesti hävittää riisto
ja riistäjäluokkä. Proletaarisen val­tion
muotoja on neuvostovalta, jos­sa
vallitsee työläis-demokratia. Et­tä
saataisiin todella turvatuksi maa
ja tuotannonvälineet koko kansan
yhteiseksi__omaisuudeksi, on por­varisto
ehdottomasti riisuttava aseis­ta
ja asestettava työväenluokka
Taistelun perasmetoodina on työ*
väestön joukkoesiintyminen, aina
aseelliseen yhteentörmäykseen pop
Variston kanssa.
Mitä uuden intematsionalen tak­tiikkaan
suhteissaan sosialisteihin
tulee, mainitaan julistuksessa, että
sosialistit on jaettava kolmeen Tjäi-mään:
1) sosialisti-isänmaallisiin.
Detroitin siirtolaisv^anomaiset
ovat toimittaneet kuulustelun tove­rien
Tilda j a Sulo Kokon asiassa.'
Kuulustelupöytäkirjat on ^lähetetty
hallituksen työvirastobn Washing1;o-niin.
Viranomaiset Detroitissa ovat
ilmottaneet - tov. Kojolle, että hä­nen
ja hänen perheensä on.^. nraka
heti ryhdyttävä valmisteluihin mat­kaa
varten. Heidät uhataan kar­kottaa
Suomeen. •
Se taantumuksellinen rahavallan
komento, joka: vlkomaalaisia: työläi­siä,
nykyisin niin mmasti tässä
maassa, vainoo, tahtoo tässäkin t a ­pauksessa
toimia nopeasti ja sie­kailematta.
Ei edes aiota aiitaa
syytteessä olevalle työläistöverille
ja hänen perheelle^ kunnollista t i ­laisuutta
järjestää tehoisaa> j a oi­keuksien
mukaista puolustusta, ei­kä
aikaa «ikä mahdollisuuksia "teh­dä
sellaisia valmisteluja j a vamste-luja,
mitä ,työläisperhe matkaa var­ten
välttämättömäsi tarvitsee.
'Puolnstaksen järjestely
Asiassa on kuitenkin ryhdytty
kalkkiin niihin toimenpiteisiin, mit­kä
tehokkaan laillisen. puolustuksen
hankkimiseksi ja järjestämiseksi
ovat tarpeelliset. Puolustusliitto
taistelee tässä jutussa tov. Kokon
ja hänen pOrheensä oikeuksien puo­lesta
samalla tavalla, kuin se puo­lustaa
kaikkia työläisiä, jotka jou­tuvat
sortovallan vainon alaiseksi
sen vuoksij että he ovat toimineet
luokkamme taistelun edistämiseksi.
Laillisesti on mahdollista saada
lisää aikaa siinäkijn tapauksessa, et­tä,
työdepartementin päätös mää­räisi
toverimme poistumaan maasta.
Ja tämän saamiseksi on jo ryhdytty
asianmukaisiin teknillisiin valmiste­luihin
Ja vaatimuksiin. Toimeksi on
mahdollista saada karkotetuksi tuo­mitulle
oikeus itse poistua maasta
ja mennä mihin maahan hän haltiaa.
Monille karkotetuille on puolustus­liitto
taistellut tämän oikeuden ja
sen kautta toveriemme ei ole tar­vinnut
palata takaisin europalalsten
.terrprihallituksien syliin, jotka hei­tä
vainoavat ja vangitsevat ruokot­tomassa
luokkavihassaan.
Suomen valkohaUitaksen Tainoama
Tov. Kokko on poliittinen pako­lainen.
Suomen valkpporvarit ovat
hänelle, kuten niin monelle muulle,
mätkäyttäneet liki kolmen vuodeii
tuomion,vähä ennen hänen Suomes­ta
poistumistaan. Mistä syystä? Oli­ko
hän tehnyt jonkup rikoksen? E i ..
'Tuomio ^ on ; hänelle lahjotettu pel­kästään
yhteiskunnallisten katso-miiksiensa
ja poliittisten mielipi­teittensä
takia. Suomen valko-por-varisto
tuomitsi hänet sen vuoksi,
että hän kannatti j a toimi työväen­luokan
järjestämisen hyväksi; oli
mukana sen oikexiksla puolustamas­sa
'sinä kohtalokkaana ajanjaksona,
jolloin Suomen työväenluokasta ai­ottiin
tehdä paariaisorjalauma.
Luovuttaako Yhdysvallat -—maa,
joka itsenäisyyden julistuksessaan
juUstaa vapautta ja yhdenvertai­suutta
kaikille — n y t tov- Kokon
Suo'men valkoporvareille? J o s ' n i in
tarkotetaan tehdä, «iin meidän ve>
vonisuutemme on vastustaa sitä
kalkin mahdollisin keinoin. Sen
vuoksi- I. L. D. käsittää, että tov.
Kokolle ja hänen perheelleen tulee
antaa kalkki mahdollinen tuM ja
avustus, jotta taistalu hänen oike­uksiensa
puolesta voidaan kehittää
ja laajentaa viimeiseen, m ^ d o l l i -
aeon rajaan asti. \
Ja Amerikan suomaL järjesty­neen
ja; valistuneen työväestön tu­lee
tässä olla mukana. ; Meidän t u ­lee'
tiikea. vainonalaista toveri^nome
ja saada häneUe, jos ei muuta, niin
ainakin oikeus valita naaa, mihin
hän haluaa poistua j a avustaa hän­tä
siinä. Ainakin tämä voidaan saa­vuttaa
siinäkin tapauksessa, ettei
Amerikan suuri tasavalta enää ' t a r ­vitse"
häntä eäcä-hänen työvoimaan­sa,
eikä saata "suvaita" harien per­heensä
j a lastensa täällä oloa.
Jokaista, vuottava asia:
Laillisen puoliisCuksen hankkimi­nen
kysyy kustannuksia. Samoin
täytyy karkotetuksi määrättyjen i t ­se
suorittaa k\^tannuksensa siinä
tapauksessa, että he itse poistuvat
maasta sinne mihin haluavat. Mat­kakustannukset
saattavat nousta
moniin satoihin dollareihin henki­löä
kohden eräissä tapauksissa."
Työläisperheillä ei useinkaan ole
suuria varoja. Heillä ei ole \- varoja
tällaisiin suuriin uhrauksiui. Ko­din
hävittäminen, koko elämän mul­listaminen
j.n.e. kysyy myöskin työ­läisperheiltä
sanomattomien rasi­tuksien
ja huolien ohella ' kustan­nuksia.
Tässä täytyy Amerikan suomaL
valistuneen työväen rientää tov.
Kokon ja hänen perheensä avuksi.
Olisi hupeä meille, jos tov. Kokko
luovutettaisiin Suomen viranjomais-tsn
ja vainoojiensa käsiin sen vuok­si,
"että häneltä puuttuu taloudelli­sia
mahdollisuuksia itse poistua
maasta, minne haluaa, siinä tapa­uksessa,
että oleskeluoikeus häneltä
täällä riistettäisiin.
Tov. Kokkoa ei saa laskea Suo­meen!,
Tov. Kokolle pitää tehdä
mahdolliseksi säilyttää vapaus, joko
täällä tai .muissa maissa. Häh: on
yksi luokkamme uskollinen jäsen;
työnteldjä ja toimitsija liikkeessäm­me.
Hänen vapautensa ja oikeuten­sa
puolustaminen on koko luokkiaan-me
vapauden ja oikeuden puolusta­mista.'
International Labor Defensen
.osastot, työväenyhdistykset ja/, u r ­heiluseurat
— kaikki mukaan tov.
Kokon j a perheensä puolustamiseen.
Tätä varten lähetetään piakkoin ylt-distyksille
j a seuroille keräydistat,
joille! toverien kaikkialla taleo an­taa
asianmukainen huomio. •—: I. L .
D. Suom. Osasto.
Toinen suuri kviniafta suoraan Helsinkiin
erinditiaisella Ciinard Linjan uudella öljyäpolttävalla"ffi^IIa
Kantavuus 16,500 tonnia
Lähtee New YorMste KESKIVIIKKONA, TOUKOKUUN 25 P.
Viime vuoden Andanla-retkeen osaaottaneet voivat kertoa teille matkan suuresta menes­tyksestä
ja suuremmoisesta vastaanotosta Helsingissä. • Tämän vuoden retken oletetaan muodos­tuvan
vieläkin onnlstuneemmaksL LANCASTRIA on suurempi laiva kuin ANDANIA. Kolmas
luokka on hyvin miellyttävä ja käytetään sitä vuodet ympäriinsä turistikolmasluokkana, josta
johtuu sen tarjoamat suuremmat mukavuudet. Suurin osa kolmannen luokan hyttejä on varus­tettu
sähköviuhkoilla. •
Mr. Bmno Forsberg, Cunard Linjan suomalaisen osaston hoitaja on mukana tämänkin vuo­den
retkellä, taaten siten kaikille matkustajille huolettoman ja huvittavan matkan laivalla- Mr.
Forsbergin viimevuotinen ' kokemus Cunard Linjan edustajana' Andanian retkellä, takaar tänä
vonuna yieläkin_ onnellisemman matkan.
lähdettyäni New Yorkista "Lancastria" pysähtyy ainoastaan muutamia tunteja Flushlngis-sa.
Hollanti, jonne luokkamatkustajat jätetään, jonka jälkeen Aatkaa jatketaan suoraan Kielin
•canavan ^ u t t a Hdlsinkiin.
Suomen kesä on lyhyt j a sen kaunein kuu kausi Icesäkuu. Matkustamalla "Lancastriassa"
saavutte peirille kesäkuun alkupäivinä j a jää teille tarpeeksi aikaa ValmbtauDÖa juhahnusjuhliin.
"Lancastrian" koko kolmas luokka on yksistään suomalaisia matkustajia varten.
Olkaa hyvä ja kysykää suomalaiselta asiamieheltänne taikka
suoraan Cunard Linjan konttorista vapaata, kiintoisaa, kuvitettua
kirjasta suomenkielellä.
. , y.. ' • ... .'' • •.. V'
Mr. O. Tof f eri, tunnettu stipmalainen musiikkeri, on muo­dostanut
ensiluokkaisen suomalaisen orkesterin, joka huvittaa
tämän retken matkustajia. Soittajat, jotka haluavat yhtyä
mukaan, samaten kuiri Snomi-soittokuntaan viime vuotisella
Andania-matkalla, olisivat hyvät ja kirjoittaisivat heti osot-teella:
O. Tof f eri, Apt. 3 A , 647—41st St., Brooklyn, N . Y .
Tilatkaa ajoissa hyttinne, sillä ainoastaan .rajoitettu määrä
on niitä saatavana.
^ HINNAT-. .
Kolmas Luokka . . . . . . . . . ..... $110.50
Edestakainen matka . . . .......$181^00
• i ' ; ' : Vero' lisättävä-
Lähempiä tietoja varten kirjoittakaa kepelle tahansa Cunäi<d
l i n j a n asiamiehelle taikka suoraan —
G I T N A R D L I NE
Bay & WeUington St«. TORONTO, ONT.
5 T A U
Parhainta lajia Ruotsin Sahoja saa
"Ä/B STRIDSBERU & BiORGK" TralMtJM
Ruotain suurin ja vanhin saKain valmistnsIHke
Myös:
p B E R G I N PIILOJA
Puolikuu lajia. '
SAHARAAÄEJA
"The Orsabow"
SAHANHAMPAAN
ASETUSPIHTEJÄ
Meidän kuuluisa No. 111
RUOTSIN
R A U T A T A V A R A A
kaikenlaisia erikoisuuksia
WEB-SAHOJA — CROSSCUTTI SAHOJA YHDEN MIEHEN
SAHOJA- — ARVOKKAINTA LAJIA. —
PARHAIDEN VALMISTETTUJA. — ERIKOISEN OHUT SELKÄ.
KAIKEN PITUISIA JA MALLISIA.
Voittamattomat canadalaisilla markkinoilla. \
Älkaii ottako mitään munia tekoa.
20 St. Nicholas
Street
Montreal, P. Q
Merkillisiä tilastoja
tautien suhteen
Hiljakkoin on kerätty tilastollisia
tietoja syöpätaudin suhteen viides­sätoista
Yhdysvaltain ja Canadan
kaupungissa. Ne tuovat esille-mer­killepantavia
huomioita tuon vas­taiseksi
vaarallisena pidetyn taudin
suhteen. . ,
Eroavaisuuksia ei ilmene vain
ruumiin eri osissa ja elimissä syö­vän
suhteen, vaan huomattavasti
eri paikkakuntiinkin nähden, riuka
on herättänyt lääkärien erikoista
huomiota. Miehistä kuoli vatsasyo-pään
45 jokaista 100,000 henkilöä
kohden San Francisossa, mutta vain
19 Buffalossa^ Kurkunpään syö­pään
kuoli San Franciscossa miehiä
ö.l aina sataatuhatta kohden, mutta
vain 2 New Orleansissa. Naisten
kesken kuoli aina 100,000 kohden
rintasyöpään Albanyssa 29.7, mut­ta
vain 26,4 Bostonissa, 18.8 New
Orleanassa ja 15 Buffalossa. New
Orleansissa kupli 100,300 neVkeri-naista
kohden 52.9 kohtusyöpään^
33.7 naista^ San Franciscossa j a 26
Chiciagossa.
Prudential-henkivakuutu^htiön ti­lastollinen
tutkija, t r i F . L . Hoff­man
on toimittanut laajoja tutki­muksia
täDä alaUa viidessätoista
Yhdjrsvaltain j a Canadan^ kaupun-gissa
ja kolmessa Canadan maa­kunnassa.
Tutkimukset käsittävät
myöskin 3,000 syöpää sairastavan
taudin kehityksen kulun, -
Tutkimukset osottavat,*että keuh­kosyöpä
on nopeasti lisääntymässä
ihmisten kesken. Merkille on muu­ten
pantu, että Syöpä ja keuhko­tauti
aniharvoissa tapauksissa esiin­tyvät
samassa henkilössä. Siten siis,
että jossa on keuhkotauti, siinä
henkilössä harvoin tavataan syöpä­tautia
ja päinvastoin.
Tri Hoffmanin Canadassa toimit­tamat
tutkimukset osottavat, että
Canadan ranskalaisten kesken ilriie-nee
syöpä paljoa harvemmissa" ta­pauksissa
kuin englantilaisissa. Täl­le
seikalle ei ole voitu löjrtää min­käänlaista
selitystä. Suu- ja huuli­syöpä
on Montrealissa asuvien -Ca­nadan
ranskalaisten kesken paljoa
yleisempi kuin muissa' osissa maa­ta,
mutta sappirakossa" sellainen ei
ole yleinen. Naisten elimistössä taa­sen
on syöpä paljoa yleisempi Mont­realissa
Canadan ranskalaisten kuin
muiden siellä asuvien naisten kes­ken.-
• • .• '
Tällainen paikallisuus syöpätau­tiin
nähden on herättänyt ihmette­lyä
lakitieteellisen maailman kesr
ken. Tri Hoffman on toimittanut
erään toisenkin laadun tutkimuksia.
Ne koskevat lyijymyrkytystä, joka
entisaikoina oli aivan tavallista.
Tutkimusten mukaan on iyijymyr-kytykseen
kuolevien luku laskenut
50 prosentilla viimeisten kymmenen
vuoden ajalla Yhdysvalloissa. Nais­ten
kesken oh lyijymyrkytys nyt­temmin
tavattoman harvinaista.
Kirjapainotyöläisten, latojain, kes­ken
on sellaisten tapahtumain luku
vähentynyt suunnattomasti. Maala­rien
kesken on se vielä hyvinkin
yleinen tauti j'a kuolee lyijymyrky-tykseen
Yhd^rsvalloissa nqin 70 maa­laria
joka vuosi.. Lyijsrtyössä ole­vien
kesken ovat taudinkohtaukset
pienentyneet uudenaikaisten, suoje-iuskeinojen
kautta. Mallinv;rfmista-jain
kesken vielä tapauksia sattuu
suuremmassa määrässä,, vaikka vä­hentynyt
on tapausten'luku silläkin
alalla.
Pikkulasten kesken on lyijymyr-kytyksiä
havaSttu ja johtuvat ne
siitä, että ne imeskelevät j a pures­kelevat
maalatuita esineitä, joista
saavat maalilyijyä suuhunsa- Mil­loin
naisissa • ilmestyy lyijymyrky­tystä
ja kuolemia siihen, johtuvat
sellaiset melkein aina kaunistus-aineiden
kä3rttämisestä, ihosatren ja
muiden sellaisten aineiden vaiku­tuksesta
ihoon. Tavallisimmin saa­vat
he myrkytyksen kasvoihin. Jois-sakitt
.tapauksissa Uuden Englannin
valtioissa on havsuttri lyijymiyrly-tyfcsen
johtuneen vedestä, kun vesi
on kulkenut huonosti /valmistettu­jen
vesiputkien kautta. — P.L.LS.
No.4(
So
Olen
kaan
Finnul
1 R l
välittä;
ammat
hintoja
kannat
369
Suomalain
Can
Ainoa Soc
ka iimotta
McFadi
A«»aaaiaiai
J. A. Maclnti
Maell
Lakimiehet,
36;
Saalt S<«. M.
Konttori vaai
Rahaa lainats
ja leivoksia t
vifaittäin kov
lähetetään p
STEEL
Puh<
309 Wellingt<
M a t
Kopenhami
Maalisk. l ;
Hiihtik, 2
Huhtik. 9
Hahtik- 22
Piletit
naan koim:
Säästä',
kuukautta.
AinOa
junamatkaa
toiseen lai^
Lähetti
daan- Me
Laivat
Käänty
leemme.
scA^
461 Main s
ERICK
163 Lome :
»arasta aaaUviMi
t«l«ui S. 30
THE Bf
Värjäys. j«
230 Simpson ^ t .
22Sf Arthur St.
Me olemme hen
hcnknsitä.
S A I
pidetään avoinna. ;
'o 1 päiväUä, kei
kello 3—7 snnnunt
MATTI .