Vapaus, April 6, 1927

              Siva4 Keskiviikkona, hoKtik. 6 prna—WecL, April 6 No. 40 1927
VAPAUS
f>Tt«itan snomalaiaen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sudbuiyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
p e r j ^ t a i n a .
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO VAARA>
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
second class matter. ; • •-
V A P A U S (Ubertj') ~
The only organ of F i n n i s h "VVorkers i n Canada- P u b -
liEhed in Sudbary, Ont., every i l o n d a y , Wednesday
und Friday. . . '
T I L . \ U S H I N N A T :
Caxiadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f L 5 0 j a yksi kk. 7 5 c ,. .
Yhdysvaltoihin j a Saomeen, ykfii vk. $5.50, puoli vk.
fS.OO j a kolme kk. $1.75. ~
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
paitsi asiamie3ten_ jo'lIa_^n_takauksgt.
I L J I O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
, Naimailmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstätuuma.
Nimenmuutosilmotukset 5 0 c ' k e r t a , $1.00-8 kertaa.
Syntymäilmotukset $d.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa,
Kiitosilmotuteet $1.00 k e r t a .
Knolemanilmotukset '$2.00 kerta, $50c lisämaksu
Idftoslauseelta tai muistovärsyltä. ' .
Haluttiantiedot j a osoteilmotakset 50c k e r t a , $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a jlmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 75c per c o l . incb. M i -
nimum charge f o r single insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium among the F i n n i sh
People ih Canada. • ' •
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina Ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y E l d g Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 611. Sudbury, O n t .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonalliBelht nimellä.
J . V. K A N N A S T O , ' Liikkeenhoitaja.
"Meidän" kurituslaitoksemm^
Vieläkin selittämättömänä olevan James Braun-nimi-sen
nuoren pojan kuoleman tapahduttua Victoria-teollir
auuskoiilulla nimitettiin tutkijakomitea tutkiinaan siel-iä
vallilsevia. oloja. Mainitun komitean selostuksen
sano9 kommunistipuolueen pää-ääncnkannattaja ole­van
yhtä tällaisissa tapauksissa hyvin tavallisten «puh-ladcsipessmislen
»' kanssa. Oh selvää, etlä se on ovela
yritys, Jolla tahdotaan estää sen julman komennon
paljcstuminen, minkä pojan^ isä ja äiti väittävät tässä
«ojennus»'koulussa vallitsoan, Poika kuoli tarttuvaan
tautiin. Lääkärintodistuksessa sanotaan, että hän ei oi-lut
saanut tartuntaa, mutta tutkij^otnitean,selostus ei
selitä miten hän oli taudin saanut.
Tutkijakomitean kuulusteluissa^ myönsivät tämän lai­toksen
(jonka pitäisi olla parannus* eli ojcnnuskoulu
cika vankila) virkailijat pcriri vastahakobestiv että
Victoria-tcollisuuskoulullä käytetään seuraavia rangais-tusmenctelmiä:
(1) ;hihnall.d, pieksemistä; (2^ H
jonoa, joka meikilsee sitä, että pojan täytyy virkistys
eristämistä kymmenenkin päivän ajaksi pieneen huo­neeseen^
jossa pojalla on vuqteena vain sängynyieteri
ja pelkkä patja, (4) piiskaaminen sekä käsille että is
tuinlihaksillc, (5) poikien pakottamista kävelemään
luisin ja Jaloin, (6) nenien nipistlimistä, (7) aterioit-tcc
kieltämistä.
Jos nämä o>'at cteollisuuskouluo» rankaisumene-leimat,
lausuu lehti, niin me ^kysymme lukijoiltamme
tarvitseeko heidän rasittaa^ mielikuvitustaan kuyaillak
seen minkälaiset saattavat olot pila maan aataprosentti'
sissa kurituslaitoksissa. Työläisille on inita tätkeintä
vaotia, eitä. nämä olosuhteet tehdään tunnetuiksi. Enti­set
vangit'eivät halua niistä puhua vapaaksi päästyään.
Jotkut haluavat tulla unohdetuiksi, toiset taas kammoa­vat
sitä kohtelua, mikä voi odottaa heitä vilpittömyy-
<Icsl2än siinä tapauksessa, että he jälleen joutuisivat
vankilaan. Canadassa on meillä poliittisia vankeja tä­nään
Nova Scotiassa ja' Albertassa. Lopuksi lausuu
lehti, että liittopariamentissa olevien työväcnedustajicti
et saisi antaa vankeinhoitoon tarkotetun määrärahan
myöntämisen mennä sivu tekemättä itsepintaisia kyse­lyitä
<mcidän» vankiloissamme vallitsevien olojen suh-
• : l e e n . : • - ' / ;
sessä rintamassa tsaarin hallitusta kukistamaan, alkoi
heti nousta uusi aalto, helmikuun vallankumouksen
luokkataisteluaalto. '\ *
Heti alusta pitäen suhtaatni porvarillinen väliaikai­nen
hallitus vihamielisesti työläisten Ja sotilaiden neu­vostoon,
jonka vaikutusvalta laajoihin työläisjoukkoi­hin
kasvoi sitä mulcaa kuin bolshevikit saivat äänensä
neuvostossa enemmän kuuluville. Menshevikit Ja es-errät
koettivat: estää neuvoston ottamasta yhtäkään por­varilliselle
hallitukselle vihamielistä -askelta.
Kun kenraali Komilov teki aseellisen yrityksensä
Pietarin työväestön kasvavan vallankumouksellisen liik­keen
kukistamiseksi, niin e^-errät häiritsivät ja estelivät
työläisten aseistamista ja hyväksyivät kaikki, mitä väli­aikainen-
hallitus teki poistaakseen kaupungista talon­poikaisen
vallankumouksellisen varusväen. Tämä mens-he>'
ikkien menettely vei kuitenkin heiltä viimeisenkin
joukkojen luottamuksen Ja yhä laajemmat joukot näki­vät
heissä vain porvariston apureita.
Näinä helmikuun vallankumouksen luokkataistelu-aallon
nousun kuukausina bolshevismin lippu oli tul­lutkin,
ei vain kehittjTieimmän työväestön, vaan myös
koko proletariaatin ja talonpoikain enemmistön taiste­lulipuksi.
Helmikuun vallankumous siirtyi nopein as­kelin
lokakuista täyttymistään kohti, jotta kukistamalla
kapitalistien ja tilanherrain valta, valtaamalla maat Ja
tehtaat sekä ottamalla kaiken poliittisen vallan neu­vostoille
voitaisiin luoda pohja sosialistiselle yhteis­kunnalle.
^ ' '
Kuultuaan tiedon helmikuun vallankumouksen puh­keamisesta
kirjptti silloin vielä Sveitsissä oleskeleva
tov. Lenin: «Ensimäinen vallankumous, joka syntyi
imperialistisen sodan liekeissä, on leimahtsnut, mutta
varmaankaan se ei tule olemaan viimeinen». Ja loka­kuussa
tuo tov. Leninin saha jo toteuti^ikin. Proleta­riaatti
otti silloin lopullisesti vallan käsiinsä, saattoi
voimaan proletariaatin diktatuurin - ja ryhtyi järjestä­mään
proletaarisen valtion perusteita.
TYÖVÄEN URHEILU
Huomioita ja huomautuksia
«Ontarion työmiesten korvauslautakunnan» lainlaa-tijakunnallc
esittämän selostuksen. mukaan tapahtui
maakunnassa viime vuonna «ennätysmäärä» työtapa­turmia.
Niitä ilmotettiin korvauslautiQikunnalle kaik­kiaan
65,916, joka on kymmenen prosenttia ^enemmän
kuin vuonna 1925. Näitten edellisistä vuosista tapah­tui
työtapaturmia enimmän vuonna 1923, nim. 61,109.
Yksistään elokuulla viime vuonna tapahtui 6^95 tapa­turmaa,
eli enemmän kuin minään toisena kuukautena
lautakunnan k<^o loiminta-aikana. Kuolettavia työ­tapaturmia
tapahtui viime vuonna 400, verrattuna 345
vuonna 1925 ja 402 vuonna 1924. ,
Viinm vuonna Ontariossa tapahtuneet työtapatunhat
osottivat kymmenen prosentin Jisäystä edelliseen vup-teen
verraten! Johtuuko tämä iyönÖmyysvuosista, jdi-kuitenMn
yksi sellaisia näytelmiä,! Snoxnalai«t» asnjam£«tea on paik-j
o k a e i koskaan'vanhene, joten tä!-ikakunnaUa jo huomattavat maarat
läkin kertaa esitettynä toivoo näyt- Jja liikkuvaa työväestöä sadottam.
tämö saavansa täyden katsomom: Siitäpä päättäen Faulisi olevan, j a r -
Perhejufclat» osastomme jäsenille j jcHtötciminEankin mahdollista. M u t -
j a heidän 5 itä^iUeen toimii osastoni ta niin ei, ikävä kyllä ole. V a an
johtokunta yhdessä naisliiton sno-1molemmat h i l j a n perostetut osastot
jnalaisen osasten avnstzraanz huh- ' k i t u v a t jäsenten vähälnknisuuden
t i k u a n 10 päivä, s-unnur.tai-illalla 1 takia. Ja selväähän ojj, että muu-alkaen
k s l l c seitsentän. Tilaisuuteor: I tamat tc-imeliainimatkaan henkilöt
on hankittu arvokas; monipuolinen | eivät voi, vaikjfa tahtoakin riittäi-ohjelma
ja vapaa ravintolx Saa-jsi^ suuria aikaan saada, kuin ottaa
pokaapa jokainen osastomme jäsen huomioon senkin, että osastolla ei
kenelle s u i n k i n ' c n rnahdcllista j a ; o l e koKoushuoriettakaaa. Yksin sen-
KUSTI SAINIO
SOON VESASTA ,
, Sainio on voittanut kaksi viimeis­tä
kertaa Lehdon lahjottaman, C a ­nadan
suomalaisten työläispainijain
mestaruusvyön,'josta kilpaillaan tä­män
kuun 22 j a 23 .päivä Sudburys-sa.
Vaikka Toronton Yritjys nhkaa
että vyö e i joudu '.;nää Sophun, niin
on kuitenkin hyvin todennäköistä,
että Sainio voittaa vyön lopullisesti.
U r h e i l u l i i t o n painimestaruuskil-pailuissa,
mitkä pidetään tämän
kuun 15 j a 16 päivä Torontossa ja
j o i h i n Sainiokin todennäköisesti
osallistuu, tulee tapahtumaan ikään­k
u i n a l k u k i l p a i l u t . Nämä l i i t o n mes­taruuskilpailut
uhkaavat muodostua
suurenmoisemmiksi kuin yhdetkään
aiemmin pidetyt. Sinne lähetetään
k i l p a i l i j o i t a ylfympäri Ontariota.
lunnilla seisoa liikkumatta _tai kävellä jonossa, ^^^^^ ^.^^ menettäneet työtaitonsa vai onko
Kymmenen vuotta -helmikuun" val­lankumouksesta
yenajällä
Maaliskuun kahdentenatoista päivänä tuli kuluneeksi
kynunenen ^-uotta siitä, jolloin monisatavuotinen tsaa­rin
valta kukistettiin Venäjällä. Tämän johdosta kir*
jottaa nem-ostokarjalainen toverilehteinme, että vaikka
helmikuun vallankumouksessa valta tsaarilta ja hovi-aatelistolta
siirtyikin por\-aristolle, niin silti me juh»
limme helmikuun vallankumousta omana voittonam»
me ja lokakuun vallankumouksen tienraivaajana.
Pietarin ^neuvoston helmikuun päivinä, «Pietojuh ja
koko Venäjän väestölle»' osotetussa julistuksessa sa­nottiin:
«Vanha hallitus johti maan täydelliseen sekasortoon
ja täydellisen nälän partaalle.. Enempää ei enää jak­settu
kärsiä. Pietarin väestö meni kaduille osottadc-seen
' tyytymättömyyttään. Sitä tervehdittiin yhteislau-kadcsilla.
Leivän asemesta antoi tsaarm halUtus sille
lyijyä. Mutta sotilaat eivät tahtoneet taistella kansaa
vastaan, vaan nousivat kapinaan hallitusta vastaan.»
Näin siis pääkaupungin työläisten vallankumouksel­linen
liike sai voimakasta tukea tsaarin armeian sinel-leihin
puetuilta talonpoikaisjoukoilta. Jo helmikuun
vallankumouksen ensimäbinä päivinä luotiin pohja
sille työläisten ja talonpoikain aseliitolle, mikä sittem­min
takasi voiton lokakuun vallankumoukselle, niin
lokakuu^ päivinä kuin seua Jälkeisinä kansalaissodan
vuosina. Tiissä onkin lokakuun vallankumouksen suu­rin
sisältö Ja siksi me tulemmekin sitä a5na Juhlimaan.
Helmikuun vallankumouksen ensimäisen aallon jäl­keen.
Jolloin kaikki kansankerrokset, valtakunnan duu­man
porvarillista oppositsionia mVöten, kävivät yhlei-siihcn
syypää työnnopeistuttamisjärjestelmä? kysyy
Worker-lehti ja vastaa,; että se mahdollisesti johtuu
molemmista. Työnnopeistuttamisjärjestelmä/voi ^ vaikut­taa
työläisiin kahdella tavalla. Se voi tuottaa työläi­sille
ylenmääräisen väsymisen, Joka lisää tapaturmia;
ja se voi kiiruhtaa heitä siinä määrässä, että «turvalli­suuslaitteet
» käyvät haitallisiksi ja että he itsekin tyofl-nopeuden
ajamina heittävät ne sivuun, s4)uhumättak^n
siitä tosiasiasta, että turvallisuuisiaitteet hyvin usein
puuttuvat kokonaan siihen saakka, kunnes tarkastajan
odotetaan vierailevan tehtaassa tahi työpaikassa. ^
«Ja ketkä tulevat tekemään likaisen työn sosialismin
vallitessa?» Kenenpä sosialistisen katupiihujan vas­tattavaksi
ei tupta-^ «mykistävältä» näyttävää-kys>-mystä
olisi aikanaan heitetty^ huomauttaa Worker- ja lisää,
että vastaus tietenkin koneet. Nyt jo ovat koneet
kehitetyt niin pitkälle, että ihmisolentojen ^i tarvitsisi
tehdä likaisia töitä, elleivät ihmistyövoiman eräät lajit
olisi hiin haapoja. Harvardin yliopiston professori
R. D. Ward sanoo, että «maan kaikista ääristä saapub
melkein päivittäin tietoja uusista työvoimaa säästävistä
koneista».
Uusista työvoimaa säästävistä koneista kertovissa
tiedoissa mainitaan uudesta koksinkäsittelylaitteesta,
koneellisista liilentekijöistä ja radanlaskijoista ja uu­desta
koneellisesta ojankaivajasta, joka voi suorittaa
neljänsadan miehen työn. Siinä on, lausuu mainitse­mamme
l ^ t i , teknologillinen perusta uudelle ja yh­teistoiminnalliselle
yhteiskuntajärJestelmäUe, joka ta­kaa
työläiselle Vapaata aikaa työstä eikä, kuten-kapita­lismi,
, vain työttömyyttä kärsimyksineen. Työtäteke­vän
luokan on vain järjestäydyttävä poliittisesti ja
taloudellisesti, ottaakseen koneet haltuunsa.
Yhdysvaltalaisen «Labor Unity»-lehxien saamien tie­tojen
mukaan kertoo toverilchtemine Eteenpäin, että
L W. W:n jäsenmäärä.oli viime syyskuussa 5^359, jois­ta
758 oli puutavantteollisuodessa:, ja huomaiittaa:
«Niin pieneksi voi vain mennä kaksoisunion kannat­taja,
erittäinkin sentakia, eitä radikaalisena pidetty
unio taistelee työväenluokan poliittista vallankumouk­sellista
liikettä vastaan, kuten mainittu liitto nykyisin
loistelee. — Samaan aikaan komppanian_unionisimi
vär^•ää jäseniä näiltä 1. W. W. liiton tyrehdyttämiltä
aloilta.» ^
TIMMINSIN ILON JÄSENTEN V X -
LISET SIHÄHYPPY- JA
PAINIKILPAILUT
p i d e t t i in 29 p^ viime kuuta. JJiissa
saavutettiin seuraavia tuloksia:
Pituaabyppy
1. E . Bask 2 m. 73% s.
2. M . ' Mäkelä 2 m. 70 s.
3. y . Jermilä 2 m. 54% s.
4. y . Sillanpää 2 m. ,53 s,
•5. V . Valenius 2 m. 50% s. .
6. E . Kuusisto 2 m; 40 , s . ,
KolmiloUdui
1. M . Mäkelä 8 m. '10 s.
2. E . Bask 7 m. 80 s.
^3. V . Jermilä 7 m. 61 s.
4. V . Valenius 7 m. 42 s,
5. E . Kuusisto 6 m, 99i s.
Q. V . Sillanpää 6,n:iSv96 s.
' Korkeushyppy
1. M. ^Mäkelä 1 m. 19 s.
2. V . Sillanpää 1-m. 17 s.
3. V . ,Icrmilä 1 m.' 15 s.
4. V . Valenius l m . 13 s.
5. E . Kuusisto 1 m. 10.5.
6. E . Bask 1 m. 5 s.
Yhdistettynä eri l a j i t j a lasket­tuna
pisteiksi tuli järjestys seuraa-
•va: '.. •;, • ' , '
1 M. Mäkelä 220.78 pist.
2. E. Bask 210.82 pisti
3. V . Jermilä 209.55 ' pist.
4. V . Valenius''205.5 pist.
o. y . Sillanpää 204.42 pist.
6. E. Kuusisto 196.8a pist.
Samana päivänä suoritettiin jä­senten
väliset painikilpailut. Ne o li
ensimäiset mitä täällä on toimeen-:
pantu. K i l p a i l u t suoritettiin kolmes­sa
sarjassa. Osanottajia oli kym:
menen. Otteluja oli kaksitoista,
j o i s t a yksitoista johti selkävoittoon
j a yksi työvoittoon. Palkinnot j a ­kaantuivat
seuraavasti:
S a r j a alle 145 paunaa: 1) K a i ­ho
2 voittoa. 2) V . Hohter 1 voit­t
o I häviö. 3) V . V a l e n i u s 2 hä­viötä,
t
S a r j a ane 170. paunaa- 1) H .
R e i n i k k a 2 voittoa. 2) ' A . Heinonen
1 voitto 1 häviö. 3) 5|. Edvarson
2 häviötä.
S a r j a y l i 170 paunaa:: 1)^ A .
Aho 2 % voittoa. 2) E. Bais* 2
voittoa 1 hä\-iö. 3) O. €ustavson
1 TOitto 1 % häviötä.-
tuokaa ystävä tullessanne. On pit­kä
ailca viimeksi" olleesta osaston
perhejuhlasta, joten tämä tilaisuus
pn laitettu «rikoisen monipuoliseksi
j a arvokkaaksi.
Osastoi: voiarislelu- ja urheiluseu­ra
Yritys tulisella kiireellä valmis­taa
poikiaan vastaan ottamaan vie­r
a i t a , jotka saapuvat kautta Onta­rion
Torontossa toimeenpantaviin
Canadan suomalaisten työläisten
urheiluliiton .-maata käsit^yiin p a i -
nimestaruuskilpailuihin, jotka pide­tään
osaston huoneustolla huhtik,
15—16 päivä, alkaen p e r j a n t a i - i l l a l -
l a j a jatkuen lauantai-iltana. Yri­tyksessä
on poikia, jotka uhkaavat
e r i sarjain mestaruuksista taistella
viimeiseen voiman hipeneen asti. J a
vakuuttavatpa pojat joukossaan ole­van
painijoita, j o t k a saapuvilta vie­r
a i l t a k i n vaativat - paljon kysyviä
ponnistuksia ennenkuin mestaruuk­sia
heille luovutetaan.
K a i k i s t a päättäen tulevista k i l p a i ­l
u i s t a tulee jännittävät kilpailut,
joten nyt j o on paikkakunnan väes­tön
alettava järjestämään asioitaan
siihen kuntoon, että voivat olla läs­nä
kumpanakin kilpailuiltana.
* TöitS alkamassa.. Kaupungin päi-välehdet
ilmottavat C. P. R : n v i i ­kon
kuluessa alkavan miljoonia
maksavan uuden ratapiharakenmik-sien"
teon. Rakennuksia tulee use­ampia,
korjausverstaita j a varasto­huoneita.
Rakennukset tehdään
York- j a Bay-katujen väliin järven
.rantaan. — J .
Montreal!!! iiiifisia
^ 7
Vanhamnaan miehen ensi havain­toja.
Viime kuun 25 päivänä saa­pui
meitä vanhanmaan poikia tähän
kuuluisaan Montrealiin. Kullan,
tuon keltaisen metallin vuoleskele­minen
o l i p o i k i a matkaan kannusta­nut.
Mutta heti ensi silmäyksellä
näyttää/siltä, että sitä vuolee täällä
toinen poika. Tämähä» näjjttää
olevan huippuunsa iöhittynyt kei­nottelun
maa. Täällä varmaan k y ­nitään
luulot,, pois siltäkin, joka
ihailee tätä kapitalistista yhteiskun­taa
sellaisena soluna, joka yksin
voi järjestää olot parhaan mukaan.
Olen tätä lehteä jonain päivänä-seurannut
j a . huomannut, että edes­sä
ovat ajat j a paikat, jotka, eivät
ruusuja kasva» kuten eräs sudbury-lainen
sanoo. - Yhteisiä rientoja
täällä sentään näyttää suomalaisilla
työläisillä olevan useissa paikoissa,
vaikka tässä Montrealissa eivät suo­malaisten
työläisten yhteiset p y r i n ­nöt
ole kehuttavalla j a l a l l a . ' Vaikea
niitä lie täällä järjestääkin, k un
melkein kaikki ovat liikkuvaa k a ­lustoa.
Kapakat kyllä näyttävät pitävän
hyvän huolen siitä, että saavat k a i k ­k
i sentit kynittyä työläisiltä, k u n
nämä palaavat työmailta uutta var­tomaan.
Suomalaiset täällä vielä näyttävät
oikeata Härmän kurssia härmäläisil­lä
aseilla. Tappeluittensa takia hei­tä
on useita vangittu j a eräälle
annettu I^olmen kuukauden V a n k i l a ­tuomio,
jonka suoritettua hänet t u l ­laan
passittamaan vanhaanmaahan.
Tämä karkotettavaksi joutunut san­k
a r i , joka on tänne saapunut vasta
muutama viikko sitten, kuulunee
valkaisijoihin, punikkien veren las­k
i j o i h i n .
Työttömiä arvelevat täällä olevan
useita kymmeniätuhansia, joista k u ­k
i n saa kuluttaa aikaansa miten
parhaiten ymmärtää. Olisin k i i t o l l i ­nen
jos j o k u voisi antaa tietoja
tämän maan villakutomoistöi. Onko
niitä missään j a pääseekö niihin
suomalainen kutoja? Varain puut­teessa
e n voi paremmin tiedustella,
mutta jos j o k u olisi n i i n ystävälji-nen^
että selostaisi minulle noita
kysymyksiä o s o t t ^ I a : ^ . A : K., 243
Sw' Antoine St., M o n t r e a l , " Que.
kin takia toiminta on kovin puut­teellista.
Siksipä edellämaiirits-amani sj'yt
ovst jo niin huutavat ympäristön
työläisille, että jollemme järjesty­neinä
joukkoina nouse yhteistoimin­taan,
niin puolue- kuin taloudellis­tenkin
etujemme puolesta, unhotta­malla
pikkumaiset persoonakahna-uksc-
t, niin totisesti silloin vajoam­me
yhä syi-emmälle taantumuksen
mustaan suohon. Edessämme on
näet ainoastaan kaksi ehtoa, mennä
eteenpäin tahi taantua, josta edel­listä
toivoisin tämänkin kylän työ^
väen seuraavan. Siispä velttous pois,
käy riveihin, unohda yksilöpyyteet,
muista yhteistyön luova voima yk­silöille
j a koktf työväenluokalle.
Elinkustannukset ovat myös hui­kean
korkeissa hinnoissa, johtuen
ensiksikin seudun syrjäisyydestä ja
toiseksi, paikallisesta liikevoiton tä-vottelusta.
• Tässäkin puÄlessa olisi
työläisille ajatuksen aihetta, sillä
eittämätön totuus on näissä seikois­sa
sama kuin puoluetoiminnassakin,
että elleivät kuluttajat aja~" itse etu­jaan,
niin nylkevät heitä yksityiset
liikkeenharjottajat omaksi eduk­seen,
j a niin saavat suuret kulut-tajajoukot
huokailla pikku' y r i t t e -
lijäin ilieen"alaisuudessa ikuisiesti.
Senpä vuoksi toivomukseni olisi,
että tässäkin kylässä otettaisiin jär­jestöjen
kokouksissa harkinnan a l a i ­seksi,
mitkä toimenpiteet, olisivat
nyt aluksi sopivat esim. työläisten
osuusruokalan peruistamiseksi. Jos
mitään niin sitä ensi tilassa
kipeästi tarvittaisiin. Sen pys­tyttämiseksi
en nae suurempia vai­keuksia
täällä kuin muuallakaan y h -
teiskoteja tehdessä. Sillä tyhjästä
k u i n maailman luoja ovat työläiset
muuallakin " osuusruokalat alotta-neet,
perusedellytyksenä ollen vain
toimeenpaneva yhteisvoima. "
Siispä toimeen toyerit kautta
laajan ympäristön, henkinen j a t a ­loudellisen
yhteistoiminnan kohotta
misetjsi. ;•• . ' •
CANMORE. ALTA.
rilli^-tarkotuksessa!- Mutta mieles­täni
,on h a r t a a n j o h t a v i en tietojen
antaminen sopimatonta työläiskir-jeenvaihtajalta.
E d e l l i s e n lisäksi tahdon \ie}ä
huomauttaa työläisiUe, etenkin ra­hattomille,
että ette lähtisi tänne
sen "hyvän" perään, josta maini­tussa
kirjotaksessa toitotetaan, s;],
lä tämä- on sellainen pemkKa, että
k a i k k i on k a l l i s t a , eikä oie minne­kään
päin vientiä, n i i n k u i n monelta
muulta paikkakurjialta. ^
' Yksi työttömistä.
Ajanv ratas se pyörii täälläkin e n ­tistä
vanhaa rataansa. Näyttää et­tä
kivihiiltä ruvetaan kaivamaan
entistä vilkkaammin,'mikä' k a i mei­naa
sitä, että C. P . R. tarvitsee
enempi hiiltä dollareita kasatessa
Tom Mäki iniollnt. Kohtalon sää­litön
käsi ryösti yhden toverin jou­kostamme,
T om Mäen, ollessaan vie­lä
hyvässä miehuusiässä. Häh, sai­r
a s t i usean vuoden "mäinarin"'
k e i A k o t a u t i a . Saatoimme hänet v i i ­meiseen
lepopaikkaansa viime kuun
27 p. .
Hänessä kädotiriime yhden moni­vuotisen
aatteemme eteen toimineen
toverin. Hänkin oli y k s i niitä, j o ­honka
olemassaolon kamppailu o li
luonut vakaamuksen, että työväen­l
u o k a l l a ei ole muuta tietä elämän
oikeuksiin kuin liittyä yhteen ja
liittyä niin, että se kestää anka-rimmankin
koetuksen. — E . S.
B O R D E R CITIES, ONT.
Port Arthurin ukkojen ilmotukset \Tivät Vapauden
tästä numerosta tilan keskiviikon numeroissa tavallises­ti
julkaistuilta «Kommunistinen nuorisoliitto ja jär-
Jestonuoret»-, naisten-^ y.m. osastoilta..Perjantain lehti
tulee kuitenkiu myös ilmestymään kahdeksansivuisena
ja nämä osastot juIkaislaÄn siinä. Joten lukijat eivät
- "Murtaneita" esittää osaston
näjfttämö lauantai-illirfla huhtikuun
9 päivä. Näytelmä o n perhedraamaj
tunnetun suomalaisen, k i r j a i l i j an
Eri inikkakiiiiiulta
RbUYN, Q U E .
Kylämme työoloista ei ole vielä
suurtakaan mainitsemista, joskin
kevään j a keisän suussa on odotetta­vissa
"prospekti"-, rj&ennus- ynnä
m.uita töitä, joiden f - t a k i a onkin
muilta seuduilta jo siirtynyt tänne
joukottain työläisiä toivossa saada-työvoimansa,
kaupaksi. Tämän t a ­k
i a n3rt j o näyttää siltä, että t y ö -
f o r t A r t h u n n ukot nam Ieve<»sti ilmottavat j a «ilmo-1 saomalaisetfe tunnettu, j o t e n sii-^jtääUa tule olemaan, vaikka joskus
tuttavat». tä puhuminen on turhaa. Se o n j n i i n k i n uskotaan.
Vähin vastinetta tämäii lehden
37 n :ossa j u l k a i s t u n B o r d e r C i t i e s n.s.
paikkakuntakirjeen siihen kohtaan^
jonka otsikkona on "Työsuhteet p a ­ranevat".
Mainitussa uutisessa ker­r
o t t i i n työmarkkinoilla tapahtuneen
täydellisen keikauksen, nind. huonos­ta
hyvään. Uutisen kirjottaja ei
nähtävästi kuulu meidän työttdmäin
armeiaan, j o i t a täällä ön tuhansiin
nouseva joukko e r i _ kanBallisuulcsia.
, i & n näyttää kirjottavan samaan
'suuntaan kuin paikkakunnalla i l ­mestyvä
englanninkielinen iKirvari-l
e h t i "Border Cities S t a r " , ikään­kuin
kehottaen työttömiä muilta
paikkakunnilta lisäämään ennes­tään
V suurta työttömäin ' armeiaW.
Hän nim. k i r j o t t a a niin' varmalla
'mielellä isen sillan ".rakentamisesta,
josta on h u h u i l t u - j o iielisfen vuotta.
V o i olla mahdollista, että se t yo
aletaan tänä kevännä, näutta yhtä
mahdollista on,^ että se vieläkin j ää
hämärään tulevaisuuteeh.
Sitten niistä rakennustöistä, j o i ­t
a kirjottaja ilmotti tehtävän yötä-päivää,
voi mainita, että jos j o k u ­sia
rakennuksia onkin tekeillä ja
jokusia miehiä pn^työssä^ n i i n työt­tömiä
on n o n f k o l m e tai neljä ker­taa
niin suuri määrä jmpärillä,
joille vastaukseksi työhön kysyn­tään
sanotaan, että "sitten voi
päästä kun j o k u sattuu kuolemaan."
I Olen itse harhaillut työnhaussa
täällä j o kolmisen kuukautta ilman
tulosta, joten olen päässyt ihan t o i ­seen
käsitykseen l>aikkakunnan työ­oloista.
Vai olisiko Idrjottaja k i r -
jottanut tämän uutisen vain **ap-
Hava^toja Pohjois-
Ontarion metsä-kämpiltä
C o c h r a n ^ t a 50 mailia länteen
päin, Fauquier-nimisessä paikassa
on eräs kauppias apulaisensa kera
hakkauttanut neljän jalan paperi-j
o i t a oyat välittäneet suu­remmille
paperipuuyhtiöille. Viime
talven aikana ovat nämä välikädet
kohdelleet työläisiään lievemmin sa­noen
mielivaltaisesti. Niinpä mie­het,
jotka maaliskuun lopulla lopet­tivat
työnsä, jotituivat loppiitilissä
suorittamaan 40 dollaria ylimää­räistä
ruokatavaralaskustaan.
Mutta sitten kun vaillinainen tili
oli saatu, niin herrat konrahtori:
lupasivat olla vastaisuudessa rehel­lisiä
j a pyysivät miesten muutta­maan
toiselle kämpälle jatkamaan
työtä edelleen. Siellä, sanoivat her­rat,
on paperipuun hakkausta koko .
kerääksi ja "kesäksi. J a Iran mies­ten
asettamiin vaatimuksiin, joihin
kuului 2.75 dollarin maksu koordin
katkaisusta j a että työnantajan ön
laitettava k o k k i - j a mieskämpät, oli
suostuttu, niin lupautuivat miehet
lähtemään. Kämppien sanoi työn­antaja
jo olevan asuntokunnossa.
Suostumuksen mukaan valmistau­d
u t t i i n lähtemään uudelle kämpälle,
johon lähetettiin 200 dollarin ruo­katavarat
j a -yksi mies lähetettiin
noutamaan.- kokkia. Ruokahomma
näin ollen saatiin hsrvälh» jalalle.
Mutta kun päästiin kämpälle, niin
sielläpä o l i v a t k i n j o ajomiehet, asu­en
j u u r i niissä klimpissä, mitkä kat­kaisijoille
l u v a t t i i n . / ' A s i a s t a men­t
i i n luonnollisesti valittamaan työn­antajalle.
Valitukseen vastasi hän,
ettei hän voi antaa Icatkaisijoiden
käytettäväksi lupaamaansa kahta
kämppää, vaan lupasi yhden käm­pän
ajpmiehille j a k a t k a i s i j o i l l e toi­sen.
Hän a r v e l i että samassa käm­pässä
voi sekä asua että laittaa
ruokaa. — Todella mainio tuuma,
kun lisäksi saman katon a l l a —~ to­sin
kyllä. seinän takana, —r o l i he­vostallikin.
• .
K a t k a i s i j a t , eivät .tietenkään voi­neet
hyväksyä moista tulkintaa ei­vätkä
Jäädä kämpälle, v a i k k a heille
vielä samana iltana tiili;keittäjäkin,
tietämättä kuinka surkeasti työläi­siä
oli taasen -vedetty . huulesta,
vaan seuraavana aamuna läksivät
muille markkinoille. \«
Täällä Pohjois-Ontariossa on met-sätypläisillä
yleensä huöiaot asun­not.
J^e ovat suurimmalta osalta
aivaii ihmisasunnoiksi kelpaamatta- ^
mia. Kämppiä koskevat säädökset
näyttävät olevan aivan^ tuntematto­mia.
Niitä- e i ' a i k a an noudateta.
Viime kuun aikana tuKn näke­mään
useita kämppiä Jtyötä etsiessä-n
i . Vain harvoissa paikoissa tapa­sin
tilavia kämppiä. Mutta poik­keuksetta
kaikki olivat n i i n likaisia
j a haisevia. Ne herättivät heti ensi
näkemältä ajatuksen, että miten i h ­miset
voivat lainkaan elää moisissa
sikokarsinoissä. Mutta ehkä niihin
tottuu, ajattelin, kun näin miesten
tyytyväisinä, napisematta olosuh­teistaan,
juttelevan kaskii j a a n ja r
pelaavan k o r t t i a . , ..
Työläistoverit! Kaskujen kerto­minen
j a . kortinpeluu eivät saa olla
etutilalla työläisten keskuudessa.
N y k y a j a n työläiseltä yhteiskunnan
hyvinvoinnin luojana vaaditaan näet
ennen kaikkea tietoisuutta. Siitä
r i i p p u u meidän valtamme yhteis-liyrinnöissämme.
Tietoisesti järjes­tyneenä
joukkona jne voimme vaa­t
i a työnantajilta - puhtaammat käm­pät
j a paremmat olosuhteet.
Muistakaamme että kämppä on
metsätyoläisen kott Sika meidän
tulee kämppäködlt varustaa ihmis-asiintoa
vastaayöcsi. Tilatkaanipe
n i i h i n sanomalehtiä ja-,KrjalliiSim^
t a , joiden avulla voimme itsemme
kehittää tietoisiksi. "Tunnuksemme
olkoon: Enempi aikaai sanofnaleh-tien
ja IdrjalUsuuden lukemiselle
seka olbsnliteicleB tutlcimxseea; va-tempi
korttipeliini
Toverien pyynnöstä
Mukana ollut.
KENRAALIEN POJAT TUTKI­V
A T LENINILÄISYYTTÄ
Moskova. — Kansanarmeian y l i -
läällikön Tshangkaishekin j a •a-s.
: n i s t i t y n k e n r a a l i n F e n g Y u h Sian-
^ n pojat ovat Sibskovassa. Puhues­saan
tääUä, he selittivät tulleensa
tutkimaan . leninismiä, tarkotaksella
oppia sen kautta tehokkaammin
taistelemaan amerikalaista j a eng---
l a n t i l a i s t a imperialismia, vastaan-