Vapaus, January 26, 1926

              V A P 4 P S
S?sSSSarWt.rjoka tiirtai. tpnrtai ja lauantai.
< T o l m i t t a i a t :
& Cr. NEIL. H. A. ROUVINEN.
N.
VAPAUS (Liberty) „ ^
. l' wTSt^»t oO%BISF borSgTan. oOf nKtn,n ieavhe iWy oTrakeersBda iyn, TChanuardsdaa. yP oabn-d
/ * ^ * ^ ^ e r c d at the Port Olfice Department, Ottawa,
««•"gpcond claas matten l
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, pooU vk. ?2.26, kolme kk.
^ieiidysTOäain ja Suomeen, ykai -k. f 6.60, puoli vk.
• ' • % i ; Ä o i U ef'.e'u'k, raha. ei tu-la lähettämään.
" ' MJamieflten Joilla on takaukset'
, ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $:.«0 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuama. «
Nunenmuntosamotnkiiet 60c kerta, $1-00 3 kertaa.
Syntymäamotukset $1.00 kerta, «2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol^manUmotukset $2.00 kerta, $60c llBämaksu
liltoalauseelta tai muistovärssyltä.
Oaltitaantiedot ja oBoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäfälniöttajien Ja ilmotusakenttn\jficn on, vaa-altlaessa.
lähetettävä ilmotnahinta etukäteen. ^ ^
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina^ torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vehtegn torstaina kello 3. ' < ^
Jos: ette inilNin tahansa saa vastausta ^ensimaiseen;
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja r
persoonallisena nimellä. ^ . . . ,
' J. V. KANf?4STO/Liikkeenhoitaja.
ioahuttavia uutisia Venäjältä
ovat sostaHdempkraat^lIe ikaHcki sellaiset, joita voidaan
jollalcin tavoin käyttää neuvostojärjestelmää vastaan,
' fcirjottaa muuan ulkomainen työväenlehti.
' Sos.-clem. lehdet ottivat kuolaisolla ilolla vastaan
tiedon nälänhädästä^ satojentuhanten venäläisten mies*
tcn,, naisten ja lasten nälkäkuoltsmasta, samaten kuin
ine ovat 'Ottaneet ;riamuiten vastaan ? tiedon jokaisestai
vaikeudesta, mikä'neuvostovallalla on ollut kgettava-naan,
«Nyt on bolshevikkivallan loputtava,' nyt ei
kommunistihallinta voi enää jatkua»f riemuitsivat ne.^^
Uusi ilonaihe oli niille viimevuotinen Trotski-kiista.
«Nyt se hajoo, nyt: romahtaa Venäj än I^ommunistipuo-;
lue ja koko Komintern», rähisivät sos.-dcm. lehdet kuo-rossaiv'Mutta
ennu^
ja'niin ei ole jäänyt ^|älelle muuta kuin antaa' palkat­tujen'lehtinalkutta
jäin ravita JuU^
l:uvltuksensa tuotteilla. Todellisuuden puutteessa on
tyydytty kuin Japset tarinoihin.
Muttafnytfovat^nämä lehdet jälleen saaneet kerras-
^/saan^ ilahuttavia; uutisia Venäjältä.; Sinovjev ja- hänen
ystävänsä 'Ovat iste
on Icärsinyi: tappion^ kongressissaj mistä tietysti ilman
muuta seuraa Kommunistipuolueen > hajaantuminen ja
Koibintemin tuHo. ^
Kun - kuitenkin tutustutaan: lähemmin' asiaan;- :-niin
havaitaan;' ettei nykypäivinä tarvita paljoa Hoi von elä-
.iiyttamiseksi sos.-dän. latturinlaskijain aivuissa. Si-novjevx
ja ;«hänenV )r^tävänsä»^^^^^^^ puolu*
een keskuskomiteana käsityskannasta j|>oildceavaa:
' tysta, im^lu!ee;jpuoIueeil tulevaan: politiikkaan niin
^yvin teaansisäiseen oVganisatioon kuin maan^ kehi­tyksen
suuntaviivoihini nähden. Kongressi on valtai*
V sellaeneinmistollä hyväks
Icannan, jd Sihovjevin-käsityskantaa on ankarasti ar-vosteltii,
mikä:on ominaista' venäläiselle avom
4el)e* Mutta ^Sinovj^ on jnics ja kommunisti, ja
olemme varm6^^UHia,\etta;-hän^^^^^
lojaalisesti tem-^^^^ j>aaiSksiin (mitä häii itsekin muu­ten
^on valuttanut). ,0n olemassa sellaisiakin maleksi­joita,
^ jotka: luulevat itseään' suurenmiiksi i kuin koko
puolue, ;jodcn kernaasti a
itse kritiikkiä, mutta jotka siitä huolimatta rimpuilevat,
saadakseen jäädä; puolueeseen ja • taistellakseen sen te­kemiä
päätöksiä vastaan puolueen sisäpuolella. 'Sellai-sia^
erroja ei kärsitä Kommunistipuolueessa, vaan saa­vat
he mätkapa^inv sillä: yksikään kommunisti - ei oli
«imrernprpttolttetto, olipa hän sitten' nimeltääri miten
tuMfettu tahansa.
Mutta tämä on tietysti käsittämätöntä sos^dem. kel-
: lokas-Iehdille. Mitä on tapahtunut Venäjän Kommu-
;nistipuoIueen kongressissa, olisi tietysti täysin mahdo­tonta
jonkb maan 80s.-dem. puolueen kongressissa.
Vaikka'joku tunnettu 80s.*dem. pamppu rikkoisi jo­kaista
ohjelman kohtaa, torjuisi hänen csuuruutensa»
kaikki kritiikin nuolet;^ Sosialidemokratialla täytyy
olla jumalansa, ja jumalat ovat yläpuolella arvostelun.
He eivät voi rikkoa, koska ovat lakien. yläpuolella.
Sen Vuoksi ovatkin sos.-dem^ puolueet vaikutusvaltaansa
rehenteleviä kummilukäia savijaloilla^ lauäuu~ lainaa­mamme
lehti.
murtumattoman pohjan kestäväHe jä pysyvälle yhteis­toiminnalle.
Canadalaisen lähelyston puolesta täällä
lapaan minä uskollisuutemme pan-amerikalaisuudelle
sen laajimfiiassa hengessä.» ' .7' 's
Hudd sanoi Canadbn' olevan :vakuutetnn:v3uta, että
«ei ole olemassa mitään 'liian vaikeata pulmaa^ latina^
laisen Amerikan ja Folijois-Amerikan ratkaistavaksi, jos
ne vain ovat yhdessä Amerikan 'mantereen yhdysval­tioina.
» _
Tämän canadalaisten kapitalistien lupauksen ohella
seuraa Canadan hallituksen eroon pyrkiminen Englan­nin
ulkonigapoHtiikasta.' Näitten suunnitelmien takana
on amerikalaisen ^ dollarin työntyminen Canadaan lyli
2,000,000,000 määrässä. Nämä biljoonat, jotka- ovaf
työntyneet' Canadaan-vv. 1915—1925, antoreat ^inbdys-valtain
kapitalisteille sananvaltaa Canadassa niin '.pal­jo,
että: se ylittää englantilaisten sananvallan puolella
biljoonalla dollarilla.
yiimeislmmät numerot osottavat^ Yhdysvaltain ja
Englannin sijotussuiiteita Canadassa seuraavalla tavalla:
Sijotukset Canadassai Yhdysvallat. Englanti-
Hällituks. ja kaupunkeihin $701,000,000 $456,000,000
Teollisuuksiin yleensä . . . . 540,000,000 145,000,000
Rautateihin 370,000,000 745,000,000
Puu- ja pajcriteoll., . . . . ^,000,000 ^,000,000
Kaivoksiin ..^ 235,000,000 100,000,000
Yleisiin laitoksiin 138,000,000 116,000,000
Maahan 50,000,000 100,000,000
Pankkeihin ja vakuut 35,000,000 80,0^0,000
Kiinnityksiin-.,. 25,000,000 ^ 85,000,000
Kalastukseen ' 6,000,000 . ^ 3,000,000
/Minkälaisia tunteita tämä amerikalaisen: pääoman
tunkeutuminen Canadaan on synnyttänyt^ englantilaisissa
kapitalisteissa, käy selvijle New York TimesJlehdenkir-
Yhdysvaltain pääoma Canadassa
; V • Että Yhdysvallat on vetänyt Canadan omaan pii-
/riinsä, muodostaens yhtenäisen finanssivaltakUnnan Iän-ylisen
pallonpuoliskon^^ltyöläist^n riistämiseksi, oli aja­tuksena
siinä puheessa, minkä Frederic Hudd, Canadan
kauppakomissioneri Yhdysvalloissa sdkä erikoisedusta-ja
Pan-amerikalaisessa Kauppakongressissa Nevv Yor-vkissa
piti..Hänen lausuntonsa onkin synnyttänyt kiihty­mystä;
Englannissa, mikä vielä ajattelee Canädaa bril
tilaisen valtakunnan osana.
«Canada on», sanoi Hudd,' «taloudelliseen Ameri­kkaani
kuuluva ; osa. : Canada on suuren kansakuntain
yhteisön' vanhin't)-tär, mutta sen välitön kohtalo riip-
> pUu Fohjois-Amerikan ^ niantereesta. Canadan -isijotuk-
, set Keski- ja Etela-Amerikässa ovat huomattavat ja sen
:^j^lcaupjpa Yhdysvaltain ja näitten maitten kanssa kasvaa
?aSanii5ll{sesti. Kaupalliset, taloudelliset; ja strategiset
pi|foui|;'^j0tfc(i ovat iheille kaikille yhteisiä, tarjoava't
jotjiksessa, jok^ on julkaistu kesäk. 6 p:nä,J924/^^I^
sanoo: «Tämä amcrikalaisten hyökkäysvpänadaan on
nostattanut jonkun verran hälyä^ joittenkin brittiläisten
etujen'taholla. - Ne ovat käyneet levottomiksi .siitä ta-
Vastaj j olla amerikalaiset ovat työntäneet \englantilaiset
sijotukset syrjään: Canadassa; -L^toössa olevalla ca-nadalaiselleAkauppakamarilIe<
pn äskettäin annettu, lau­sunto,
että jos amerlkalainen;pääoma jatkaa^nykyisellä
vauhdillaan' Canadaan virtaamistaan, tulee se . ennen-
-f/itkää kontrolloimaan 75 pros.^. maan luonnonrikkauk­sista
,ja teollisuuksista- V Tällaisen finanssivaltauksen
ohellaj pelätään/' tulee edistymään Canadan epämie­luisa
amerikalaistuttaminen.»
Sillä tavalla amerikalainen f inanssilehti. ^
Mutta Montrealin pankin presidentti' Sir Vincent
Meredith sanoi- äskettäin, että 'hän ei usko, että' «ameri­kalaisen';
pääoman hyväksikäyttäminen todennäköisesti
johtaisi Canadan'amerikalaistiittamiseen.» Hän r sanoo,
että' «me ^ sanomme' Yhdysvalloista virtaavan rahan ter>
vetttlleeksi, koska se auttaa luonnonlähteittennne keiä%'
tänustä, antaa, työtä työläisiUe, ja lisää vientiänmieto^
sin maihin.» / , , ; -
-;flfj;i;ir?{r'y--;"r^^
Pankkiiri juttple^ tavalla, mikS «sottaa, että hänellä
on sangen läheisiä suhteita -—- etuja >— amerikalaisen
pääoman kanssa. Siksi on hänen mielestään sopivaa ja
asianmukaista- koristaa 'asiaa' myöskin työläisten ^eduis­ta
» mainitsemalla. ' * ;
; Kauppaniin
«taloudellisesti ja yhteiskunna;Ilisesti voidaan Canadaa
pitää Yhdysvaltain pohjoiseen ulottuvana alueena ja
kauppaamme Canadan kanssa .monessa'suhteessa eiiiem-;
män , kotimaisena kauppana:: kuin ulkomaakauppana
muitten maitten kanssa. Teollisten ja raaka-aineitten
kulku CanadastaYhdysvaIto|Iiin ja taas erilajsten kdco-j
a i puolivalmisteitten virtaaminen sinne takaisin'ei ole
erilainen kuin samallainen virtaaminen; yhdeltä puolen
lännen ja etelän ja toiselta puolen enemmän industria-lisoituneenjYhdysvaltain'
koilliskolkan välillä.»
Suurbritanhian ja Yhdysvaltain imperialistien' etu­jen
iristiriidaih ketjussa muodostaa tämäkin yhden osan-
ToverL
Hallitus peräytynyt - ;
Seurauksena laajalle levinneestä, työläisten ja maan­viljelijäin
järjestöjen käymästä vastalausetabtelusta, on
hallitus myöntänyt kahdelle ukrainalaiselle työväeuleh-delle
(yksi naisten ja toinen maanviljelijäin lehti) ta­valliset
sanomalehtien . postioikeudet, j otka se niiltä
ensin kielsi.
.Parlamentaariset urotyöt
Tähän mennessä ovat Bourassan (itsenäisen) kaksi
suurta urotyötä parlamentaarisessa «jättiläisten taiste­lussa
» olleet hänen ilmotuksensa:
1. Että parlamentin pääovella toimessa olevat po­liisit
eivät osaa phhua ranskaa.: '
2. Että parlamentin ravintolassa ei ole ranskan
kielellä painettua ruokalistaa. <• '
.: — Sellaisten «yhleiscn johdon» suunnitelmien kan­nattajat,
kuin «B. and O. suunnitelmakin» on, .tekisivät
hyvin, jos lukisivat viimeksi ilmestynyttä «The Finan­cial
Postia.» Otsakkeella «Besco hyötyy tehdasneuvos-tojen
tpiminuasta». kerrotaan «työnantajain edustus-suunnitelman
» -kolmivuotisen Vaikutuksen ' tuloksista
Sydneyn terässulimoilla. Ilmenee, että teräsörjien ko^
mitea tapaa.,liikkeen johdon koqiitean «useampia ker­toja"
kuukaudessa», ja että se on johtanut «lisääntynee-
,seen tehokkuuteen ja laitoksien, tuotannon kohoami­seen,
joka on johtunut-4yöläisten tekemistä «ityksistä.»
> Mutta palkat eivät ole kohonneet — tosiasitissa' esit­tää
Roy Wolvin' saman lehden samassa numerossa vaa­timuksen
prikkojen edelleen: altotamisdcsi. : Kerran
jälleen ovat nuo; «yhteisen johdon» asianajajat; saatu
vaikenemaan tosiasian edessä. , ,
Voio loUievisoiiseii tapaktiia ibas
Uudelleen- järjestäminen, rbolshe-visoiminenri
joiden 'toteuttamiseen suurelta osal­ta
kohdistuu puolueemme tämänvuo­tinen'
toiminta. Minun -käsitykseni
mukaan .ovat ne niin läheisesti toi­nen
toiseensa yhdistetyt, ettei aina­kaan
:, .bolshevisoimisesta voida re-liellisesti
jnihna ilman uudelleen jär­jestämistä.
Miksi siis kysymys:
"Voiko bölshevisoiminen ' tapahtua
ifman uudelleen järjestämistä?"
Kysymyksen esille pttamiseen Ijan-nusti
minua^ ensiksi se ; seikka, että
uudelleen^ .jä^estämiseen. j a bolshe-
-visoimiscen tänä vuonna ryhdytään
kaikissa puolueemme elimissä; toi­seksi
se^ kun lehtemme tämän kuun
14 päivän numerossa puolueemme
toimeenpanevan keslguskomitean
muuan jäsen kirjottaa uudelleen jär­jestämisestä
niin ylimalkaisesti, pei­tetyssä
v muodossa kieltäen "nume-
Tolli^enr^ uudelleen järjestämisen,
antamatta mitään muuta: neuvoa uu­delleen
: järjestämisen ensimäisten
askelten ottamiseen kuin: odottaa.
Näin kir jottaa tov. A l f . Hautamäki:
"Uudelleen järjestäminen ei tar-kota
ainoastaan sitä, että suuret
osastomme hajotettaisiiii ja nekin jä-senetijotk
» kainouden, tottumatto­muuden
tai muiden' sellaisten seik­kojen
tähden eivät ole ottaneet .osaa
osastotoimintaan, «aadaan pienemr
missä ryhmissä täsrttamään, puolue-velvollisuutensa.
Uudelleen järjes­täminen,
e i saa olla ainoastaan nu­merollista:
jäsenistön järjes'tämistä
pieniin ryhmiin, ei edes senkään täh­den,,
että, näissä pikku ryhmissä jä­senistön
enemmistökin on', pakotettu
ja halukkaampi ottamaan osaa puo-lueasioiden
käsittelyyn. Ryhmät ei­vät
ole vain sen tähden ryhmiä, et­tä
niissä on pienempi jäsenmäärä
kuin. varsinaisissa: osastoissa. ' K u ­kaan
ei. kiellä, etteikö näilläkin, sei­koilla
olisi' etuisuutensa,: mutta ne
eivät ole/perussyitä,, joiden tähden
uudelleen ' järjestämistä -vietäisiin
eteenpäin.'Tämän toimenpiteen avul­la
tahdotaan saada jäsenistömme s i ­dottua
siihe^n todelliseen ja, arkipäi­väiseen
elämään, jossa laajat 'työ­läisjoukot
elävät. Viemällä liik­keemme:
koneis^n ja toimintakyvyn
näiden joukkojen > keskuuteen,\ «ikä
pitämään sitä siinä eristetyssä ase­massa,
jossa' tähän J saakka olemme
olleet,. tulemme tekemään puoluees­tamme
/joukkojen puolueen j a sen
pyrkimyksen täytyy olla : pääasiana
uudelleen järjestämistä eteenpäin
vietäessä."
Lainaamani kappaleen kolmess^
ensimäisessä lauseyhdistelmässä: lau­suu
.tev. Hautamäki—^ totta kyllä,
peitetysti ihailunsa vanhaan, vie­lä:
liseimmissk.: paikoissa voimassa
olevaan, jä)uest5hiuoteon, :. samalla
joko tieten tai: tietämättään vahvis­taen
sitä toivottomuuden tunnetta,
jota niin möni: puolueemme jäsene-'
nä oleva epäilevä Tuomas kantaa
uudelleen järjestämistä > - kohtaan.
Ja sitten neljäs lause: ;l"Kukäan ei
kiellä, etteikö näilläkin seikoilla 'olisi
etuisuutensa, mutta ne eivät ole nii­tä
perussyitä, joiden itähdeh uudel­leen
järjestämistä V-viedään ' eteen­päin."
-Kukapa, on iväittänjrt niiden
olevan "perussyitä"! Mutte uudel­leen:
järjestämisen' enslmäisinä as­keleina
on itsekuQkin puolueosaston'
jäsenistön reglsteröiminen,: j a ; jabt-
^telemineh olosuhteiden mukaan asun|
to- ja työpaikkaryhmiin (soluihin).
Ellei tov: Hautaniäki pidä jäsenistön
^registeröimistä : j a ryhmiin ^jaottelua
uudelleen järjestämisen välttämät­tömänä
ensi toimenpiteenä, ellei
puolueemme jäsenistöä- juuri sem?
moisen menettelyn kautta saada
täyttämään puoluevelvollisuuksiaan,
niin millä vippakonstilla tov. Hau­tamäki
aikoo ikulettaa "liikkeemme
koneiston ja toimintakyvyn näiden
vjoukkojen keskuuteen?" Toisin s a ­noen,
uskooko Hautemäki, että böls­hevisoiminen
voidaan toteuttaa; i l ­man
uudelleen järjestämistä? Vielä
joulukuulla 192<^ piti tov. Haute­mäki
silloisen. järjestörakenteen
mnuttemista, puolueen itsemurhana.
Ja ylempänä oleva lainaus on hy­vänä
todistuksena siitä, että tov.
Hautamäki edelleen ajattelee samal­la
tavalla, vaikka ei sitä tuo niin
selvästi julki. Näin kirjotti Hauta­mäki
lehdessämme* joulukuun 13
päivänä 1924: /
On oikeutettua kysyä, että eikö
järjestörakenteemme nykyisilläänkin
ollen kyettäisi korjaamaan niitä
puutteellisuuksia, joita toiminnas­samme
todellakin on olemassa.. E i ­kö
se myös periaatteellisen varmuu-lueemme
pysytettSiain, poliiittisena
puolueena, jonka ^poliittinen voima
lepäisi suurten joukkojen todellisen
elämän ja pyrlämysten polijalla,
puolueen, joka kauaskantoisen luok-kapäämääränsl^
tueksr^hakisi ki^jrtSn-
-noUisen työskentelyn elävöittävää
voimaa. On todellakih ^diahdolUsta;
että tinkimättömissä vafiaukUKräiukr
sellisissa tarkotnsperissä askarrel-les^
amme voimme liusna pois arki­elämän
todellisuudesta, ja kmkki
suuret suunnitelmamme: muuttua
vain helisevikEilauseparsi|»i, joihin
ei edes kaikunakaan vastaa ^suurten
joukkojen parissa elävät ^pyrkimyk­set,
v^: Siitä puolueemme muuttuu
homeiseksi j a kuolleeksi koulukun­naksi.
Tämä kylläkin on mahdollis­ta,
jos irtaannumme joukoista. Ja
joukoissa pysytään kiinni vain käy­tännöllisen
toiminnan a-vulla, joka
ritoo' jdokot meihin siksi, :€ttä me
tämän kautta 'käymme heille' tär-'
keiksi ja välttämättSmiksi, joukko­jen
'antaessa' puolueellemme toimin­nan
voimaa: sekä to.dellisuutte, joi­den
a-vuUa luokkateisteln vain voi ol­l
a mahdollista. On siis vastattava
onko' nykyisillään ollen siihen tilai­suutta,
j a näin ^tärkeässä, asiassa täy­tyy
vastauksella olla tosiolojen kan­tavuus.
_ Ottakaamme Ontarion met-sätyöläisten
järjestäininen., ^ ei
ole onnistonut, ei ainakaan niiden
toiveiden ylitse^ joita toivottiin. Suu-
'ri määrä: jäsenistöämme ei ole när
kynjrt ymmärtävän asian tärkeyttö.
Mutta niin paljon on kuitenkin saa­tu
selville, että tiedetään mihin
puolueemme: pystyy, Jos se vain ym­märtää
velvollisuutensa, että järjes­tömme
nykyisissäkin. puitteissa käj.
mahdolliseksi käsrtännöllinen työs­kentely.
Samaa voidaan sanoa Timr
minsistä,', missä puhtaasti meikäläis­ten
teholta lähdettiizi:järjestämään
kaivostyöläisiä. Että siinä:-vielä tä-^
hän ^mennessä ei "ole onnistuttu, ^ i
johdu siitä, että puoluekoneistomme
olisi liian jäykkä tällaiseen, mutta
vain siitä syystä, että jäsenistömme
ei ole jaksanut-ymmärtää niitä vai;,
keuksia, joita tämänsuuntainen työ
tulee kohtaamaan. Riittäkööt nämä
esimerkit'näyttämään, että järjestö-rakenteemmevei
"tarvitse olla käytän­nöllisen
toiminnan ^esteenäi Oiisiko
sen sijaan jotain sellaista,-josta voi^i
koitua vahinkoa toiminnallemme, jos
järjestömme 'rakenne imuutetteisiin?
Ainakin mikäli suomalaisen järjestön
osa on liysymyksessäj. voidaan vaka­vuudella
sanoa, että jos: nykyinen
osestotoiminta ^ hajotetaan, ei aina­kaan
.Port Arthurissa, Sault Sie.
Mariossa eikä 'Sudburyssa voida pi­tää
pystyssä : mitään kokonaista toi­mintaa,
sillä tySmaasolujen pohjalle
rakennettuna heittäisi se toimintam­me
tuhansien neliömailien alueelle,
teittömien', taipaleitten taakse; ja
samaa'-voitaisiin: sanoa Vancou-y-eris-te.
s Sellaiseen jos ryhdytään, ryh-djrtään
puoluetoimintamme suoranai­seen-
itsemurhaan. —^" : V
Kuinka suloisessa sopusoinnussa
: ovatkaan toinen toiseensa nuo tov.
Hautamäen artUckeleiste' .ottamani
lainaukset!' : J a tuo sopusointu riitä
huolimatta, että' lainaamaini artikke­leiden
kirjottamisen väliä -'ön koko.
naista kolmetoista kuukautta, joiden
kuluessa on uudelleen järjestämisen
suhteen tapahtunut: monta ratkai­sevaa,
käänteentekevää seikkaa. On
pidetty puoluekonventsioni, jossa
määrättiin puolueemme järjestora-kenne
- täydelleen muutettavaksi; on
myös nähtävänämme muutamia ko­kemusperäisiä,;:
ilahdutta-ria tuloksia
uudesta järjestörakenteesta,; bolshe-visoimisen
ensimäisistä askeleista.
Mi)(ta ' puoluekonventsionista on
•vie,rähtänyt jo monta'kuukautta,, joi­den
kuluessa tov. Hautamäki on'nähr
tävästi unhottanut konventftionin
päätökset uudelleen järjestämisestä.
Terästääksemme. - muistiamme, lai­naamme
kappaleen tov. Tim fiuckin
kirjotuksesta "Mihin tähtäävät puo­lueemme
uudet perussäännöt?", jo­ka
julkaistiin -viime -vuonna tämän
lehden 111 numerossa: :
"Uudet perussääntöifime edellyt­tävät
täydellistä muutosta 'puolu­eemme
järjestorakenteess^, j a miltei
kaiken määräysvallan antamisia työ.
paikka- j a asuntoryhmäin' käsiin.
*fNe ryhmät tulevat tästä alkaen
olemaan puolueemme pohjana. Alu­eellisia
ja kielipsastoja ei kylläkään
tulla yhdellä pyyhkäisyllä.,tuhoa­maan,
mutta uudet perussääntömme
ja uudelleen järjestämisen yhteydea:;^
sä hyväksytty täyskäännös edellyt­tävät,.
että muutostoimenpiteitä on
heti ryhdyttävä toteuttamaan.
"Vieläkin enemmän! Antamalla
kaupunkikomiteoille V hallitsevan ja
toimeenpanevan puolue-elimen val^
iuuden, puolueen jokaisella alueel­la,
j a varaamalla työpaikka- j a katu-ryhmille
ratkaisevan vaikutusvallan
kaupunkikomiteoissa, mno/dostetfan
dten pohja, -jolta itsekussakiiii pai­nunen
uudelleen r järjestänusen tote.
uttamisesta. " ' ^
T ; Nuo-viimeisen-puoluekon-^ntsionin
hyväksymät uudet perussääntömme
ovat minun tietääkseni edelleen voi­massa.
Kysymykseni puolueemme
järjestörakenteen täydellisestä :inuut^
tamisesta pitäisi olla ainakin puo-';'
luehallinnon jäsenille täysin selvänä;'
'Kokemusperäiset havainnot perin-^
pohjaisesta Uudelleen järjestämisestä
ovat -vielä melko niukat, 'mutta k y l -
iiksi riittävät todistamaan sen, ettei
siten johdateta puoluetoimintaamme
"suoranaiseen itsemurhaan". - Puo­lueemme:
suomalaisista osastoista lie­nee
Sudburyn osasto -ainoa. Jossa
j o on tykkänään siirrytty vanhasta
järjestömuodosta uuteen, ylimpinä
puolue-eliminä ollen siellä nyt työ-;
paikka- ja asuntoryhmät. Mutta uu.
teen järjestömnotoon ei- Sudburyssa
suinkaan päästy - kädenkäänteellä^
Sikäläisen jäsenistön huomattavan:
osan aivostoon o l i . parin vuosikym­menen
kuluessa verrattain lujaan k i ­teytynyt
vanha, sosialidemokraatti­nen
järjestörakenne osastotoimintoi-neen.
Kokoiiainen vuosi; askarrel­tiin
uudelleen järjestämiskysymyksen
kanssa, puhuttiin, väiteltiin, keskus­teltiin,
hahmoiteltiin- j a kuvailtiin
uutta järjestöMuotoa, • siirrettiin
l^nusen edistyminen itseknssakin
alueellisessa osastossa.' Kaupunkiko-
^teoille ja ryhmille," jotka tanUf^
vat; kaikkein parluuten: aineellisen
osas^jen :nudelleeii järjestämisen
välttämättömyyden,'^ jää pokallisten
asiain hallitusvalta, ja siis vhuolehti-näytteleminen
ja ^ u u , haalitoiminta
jo viime vuoden touko-ja-kesäkuun
jamassa "Suomalaisen järjestön" P'»Walta'-kirjotnkseen.
osaston käsiin, joten heti puoluekon-ventsionin.
jälkeen oltiin kypsiä otta­maan
ensimäisiä askeleita kohti bols-pnolueemme
nndelleen Jäijesläini- '
sestä ei ol^' mitään selliäsb^ jÄi^:
ei olisi tbriblpihän nojailtavaa ps^';
j a a . " Siitä on-siis puhuttava. Mc*,
t a koska hän piti perinpohjais^
uudelleen läijestäinistä - puoluettö-mintamme
^ suoranaisena ' itsemtaha^ -
na, ,ön hän pixhunut j a «ijottafant
sita vastaah/tähän päivään saakfa:
Hän on peräjrtynyt hyvässä jäijes-tyksessä,
inilloin semmoinen on oj.
lut tarpeellista, toisinaan heittäytyJ
nyt tietämättömäksi, kuten egjn^
väittelytilaikmdessa Stfdbuiyssa'^
me vuonna maaUskuuHa. Ja nifajiä
onkin- hän - luÖvimiselläan p ^ ^
asemaan,' jofesa -vastustaminen od
-kaikkein tehoisinta: pääsi enaa Suo.
marisen järjestön väliaikaisekä sib.
teeriksi, sitten puolnehalljmion l o ­malaiseksi
kielenkääntäjäsihteeriisi^
«Semmoiseen asemaan päästyä avan.
tnu älykkäälle miehelle hyvä tHai'
suus todistaa; havainnollisesti, "että
eikö järjestpfakenteemme nykjiaj.
läänkin ollen kyettäisi korjaamaan
nutä puutteellisuuksia, joita toimi»,
nassamme; todellakin on ölemasisa."
HautamäEl vastustaa uudelleen jäi.
jestämistä. • Vastustaa atä syste!
maattisesti, tehoisestL Siinä on syy;
miksi tov. Hautamäki on unhottanul:
puoluekonventsionin päätökset, SJJ.-
nä on myös syy, mikri Sudburyn :
Qsasto joutui odottamaan pnoluehal-linnon
lupaa uudelleen järjestämisen
toteuttamiseksi lähemmä jouloa;
vaikka puoluehallinnon pSytäkirjastii
ilmenee, että myöntymys oli annet-t
u . j o ainakin joulukuun 2 päivänä.-
Puoluehalli»non yelvottamana jou!
tai hän ^atimaan "Vastinetta 'Ääni
Vastinees-:
saan joutuu vhän puolustamaan mi^
delleen jpriestämistäy bolsheviroimis.
ta, kirjottaen: "-^ — meidän on
hevisoimista. Ja jo tnsimäisiä as- -myönnettävä, että kaikkialla pitkin
keleita otteessaan, s. o., kun ovat' I*"oluerintamaa on tehtäyä pikaisia
saaneet "pistää sormensa naulain I perinpohjaisia korjauksia," Mjrt-reikiili",
alkoivat epäUevät/tuomaat- snomalninfin miclr,Ms„^r,',^i
kitt käsittämään, että uusi, järjestö-rakenne
on oikea- Yksi semmoinen: nqita
ta. ettei suomalainen puolueiäsenistö
vain- missään tapauksessa -kilrfttäisi
,;'pikaisia ja perinpohjaisia:
epäilevä Tuomas, Victor Lehti, kir-J ™""to^sia" vanhaa sosialidemolcraat.
-jottaa lehtemme tämän "kuun 7 päi- tista puoluerakennette koskevaksi, '
kassa voidaan pyrkiä täydelliseen
den vaoksi olisi edullista, ettftspuo-Uiudelleen järjestäniiseen
•Yhtenä täydelliseen uudelleen
järjestämiseen tähtäävänä toimen,
piteenä voidaan pitää puolnevero-jen
kantotapaa. Työpail^- ja asun­toryhmät
saavat veromerkkinsä kau-pqnkikomitealta,
j a aineelliset osas­tot
suoraan kansallisvirastosta. Si­ten
tnllaim' kansällisvirastos8a:j;ltarv
kaiteen tietämään hudellete^ järjejs^
vän numefossa "uudelleen järjes­tämisestä"
.. kokdlaillä rohkaisevasti.
Lainaan Mrjotuksestaan yhden kap­paleen:
^
; "Solutoiminnan pohjalle järjeste­tyssä
puolueessa muodostavat puo­lueen
yksikön jbko työtovereista tai
läheisistä naapureista olevat jäsenet
ja oman läheisen / toveripiirin* kes­kuudessa
voi arempikin luonne. otX
taa osaa asioiden käsittelyyn, niin
hyvin solun sisäisissä: ?uin myös ko­ko
puoluetta koske-vissa,: kysymyksis­sä.
• Silloin tujee.'jokaisella- puolue-
Jäsenellä olemaan, eir ainoastaan t i ­laisuus
tjröskentelyyn puolueen, hy­väksi,
j a tietoisuus siitä, että hän­täkin
tarvitaan, ei ainoastaan puo­lueverojen
maksajana, vaan- myös
aktiivisena taistelijana, 'kannustaa
häntä c^teenpäin solunsa ja koko
puolueen voimistuti^l^iseksi j a kas^
•vkttamiseksi."
Ei ole suinkaan vahinEToksi, vaik^
kapa: jonkun puolueyksikon: jäsenis­tön
huomattavan .suurta osaa jou­dutaan
kuIetCSmaan kohti. uudelleen
järjestämistä, kohti bolshe-visoimista,
puolittain'vastahakoisesti. Päin vas7
toin on semmoinen hyvinkin edullis­ta.
Epäilemättä kohtaa uudelleen
järjestäminen' Euureftipaa tai pie­nempää
vastarintaa kaikissa osas­toissa.
Ellei vastustavaa osaa jviedä
mukana toisinaan -•vaikka vastaha-koisestikin,
ei uudelleen järjestämi­seen
koskaan pä.ästär<* Mutta kun
uudelleen järjestäminen "on - toimi­tettu
puolue-elimien, •viitottamaa l a ­tua,:
kun epäilevät tuomaatkin on
sa^tu 'kokemusperäisesti varmuuteen
siitä, 'iettä iifertäkin tarvitaan, ei
ainoastaan puolueverojen maksaja­na,,
vaan myös aktii-visena taistelifa-na,''
vasta • silloin voidaan puolue­koneistomme
siirtää suurten työläis­joukkojen
keskuuteen tekemään he­delmöittävää
työtä niiden jparissa,
olipa sitten . kyseessä, unioissa toi­miminen,
koulu- j a .terveysolojen pa.
rantaminen, y. m. '
Koko ylläoleva polemiikki johtaa
väkisinkin,! kysymyksiin: \ Miksi tov.
Hautamäki suhtautuu niin ylimalkai­sesti,
kielteisesti, uudelleen järjes­tämiseen?:
Miksi hän dn unhottanut
puoluekonventsionin tekepiät pää­tökset?
Miicsi hän ei ota huomioon
jäsenistön . saavuttamia .kokemuksia
uudelleen järjestämisestä? Löytääk­seen
oikean vastauksen noihin kysy­myksiin,
täytyy muistaa sen sei­kan,
että eri maissa uudelleen jär­jestäminen,
bölshevisoiminen. sosia­lidemokraattisen
j^jestörakenteen
muuttaminen kommunistiseksi, on
puolueen lokeneilta puhujilta, luen­noitsijoilta
ja sanomalehtimiehiltä
saanut osakseen joko suoranaista^
peitettyä -vastustusta, riippuen vas­tustaminen
itsekunkin toimitsijan
henkisestä pätevyydet. Siitä on
meillä täällä ^^Canadassakin esimerk­kejä.
Muistammehan', miten • Onni
Saari sai potkut' Vapauden toimi-taksesta
siksi,' kun ryfityi suoranai­sesti
'vastustamaan uudelleen järjes-täinistp,;
siitä ei hänen ajatiiskan-tansa
mokaan olisi saanut edes pu-huakaani.
- Mntta tov. Hautamäki' oli
paljoa ovelampL . ^, jBnsimSisessä nu-aelleen
järjestämistä koskeDiassaiar-^
tikkelissaan -sanoo' hän r ' ~ ^
ehättää tov. Haotamäki laatimaan
toisen kirjotuksen "Uudelleen jär­jestämisestä",
jossa puolustaa van.
haa järjestomuotoa kynsin hampain,
selostaen mitä uudelleen, järjestämi- •
nen ei ole. Sitten antaa M n yleis-peräisen-
«elostuksen siitä, mihin on-'
Öelleen järjestämisen kautta pyri­tään,
muttajfcei halaistua sanaa en»-
simaisista toimenpiteistä semmoisilk
puolue^limille tai osastoille, joissa
•uudelleen järjestämiseen on^ käy^- ;
vä heti käsiksi. • |
Farmareille —-,-joiden - keskuudes­sa
nykyiset, maaseutuosastot pide­tään
ennallaan ainakin siksi, kun ko-kemi^
s toisin näyttää — on hänellä
vanha> yleispätevä lääke: toiminnan
•komiteat. Ne liitetään kasvannaisen
tavoin : vanhaan - sosialidemokraatti­seen
puoluerakenteeseen, ja kokeil­laan,
saadaanko bölshevisoiminen to-;
teutetuksi.; Entäpä jos puoluejäs^ ;
nemme-maaseudulla olisivat haluk­kaammat
muodostamaan: toimintansa
täydellifjen ryhmätoiminnan perns-.x
tqlle, .kuin, laittamaan toimintaansa:
ko'vin monimutkaiseksi j a hankalaksi:
tuon Hautamäen Suositteleman kas-:
•vannaisen kautta!;: Tulisiko iraolne^
hallinto: pakottamaan heidät' ensin:
kokeilemaan toiminnan, komrteafla?
,.Mahdol!isesti!; Se on puoluehallin-;
non asia. Saisihan tov.. HautamSM
•vielä edes maaseutuosastoissa lo­keilla,
eikö sitä vanhan järjestora-kenteen
mukaankin \ päästä holshevi.:
soimiseen; rTeollisuustyöläisten kes::
kuudessa ei yksistään toiminnan io-:
miteain:, liittämisellä •vanhaan jSr-
'jestörakenteeseen, ole -vielä missään -
päästy ':-UUdelIeen ,: jät-jöstSmiseeti,;
tokkopa niiden-kautta vtuHaanpaS-:
semään .maaseudulla sen paremmin.
Jos taasen maaseutuosastot jntetään;
entiselleen, -miksi sitten -käsitellä en­tiselleen
jättämistä "Uudelleen jär­jestämisestä"
nimisen kirjotuksea
yhteydessä?
tKuten tämän kirjotukseni alussa;
jo sanoin, on meillä tänä vuonna
kautta linjan edessämme puolueem­me
uudelleen järjestäminen, bolshe-
.'-tisoiminen.^,, Yks|: osa ^äsenistöstäm-v
me edistää J a kannattaa sitä kaikella
tavalla;Vtoinen osa 'on- joko välinpi­tämätöntä
..ter suorastaan vastustaa
sitä. Uudelleen järjestämisen on.
nistuminen -tai epäonnistaminen suo­malaiseen
puoluejäsenistöön: nähdei*
riippuu siitä/'pitääkö puoluehalHn-;
non suomalainen kielenkääntäjän-teeri
perinpohjaisen uudelleen jär­jestämisen
edelleenkin puoluetoiminr
tamme itsemurhana, vaiko bolshevi-;
soimisen ensimSisenä ehtona! / •;
Puolueen Urallisia
tiedonantoja
KOMH«UNISTIJ»UOLUEEN SUOlt
PUHUJA JA JÄRJESTÄJÄ
tov- A : T , Hai puhua helmaoiiiB»
aenr^vIsMr palleoissa
New .Finland,, Sgglcl 3 jä, 4 päh*.
Quibell, Ont., 5 päivä. " -
Siouat Loökbut, Ont, 6 K ,7
'timmbis. Ont 9 päivä., , -
Timminain ja jmpärfs^&i
ohjefanistoh «aa- - Tol^oia-OnifXff