Vapaus, August 29, 1930

              --r Sivu 2 Perjantaina, elok. 29 p:nä — FrL, Aug. 29
T A P A U S
VAPAUS (LOxtiy) ^ . .
n*. n«
b«mi>.,«iM«»rp« 1. ffiii» u i ^ g » 5»Mtflx
• - '• : ' I I II - ' I I I • — —
n J . W "
I M •:*« HiUoia tthuM wa T U U U U «ilnaUeas k i d M M t o a a , fcbJattakM
AaMa yarMoaMÖiMlla alaMlUt J . V. AU4* i * t . U I U M B M U } * .
- II I, I I - ssacs
Mgpliprjutttyölmet järjestyvät nälkä-palkkoja
vastaan
JVIet^- j a Maatyöläisten Teolli-
•Auusliiton ryntäys elonkorjaajain
"järjesfämiseksi on täydeasu käyn-
TivsiSä lännen aroilla. Ennen clon-jkorjunn
alkamista julkaistiin Win-nipegissä,
Vancouverissa ja Port
Arthurissa mainitun liiton toimes-
•Ja lentolehtiä, jotka sisälsivät l i i ­ton
asettamat palkka- ja työehto-
^atimuksct ja jaettiin niitä kai-dsissa
huomattavammissa lännen
'keskuksissa, joihin elonkorjaajia
Jkdkoontuu.
Työnvälitystoimistojen, tavara-
. Vaunujen j a pallohuoneiden seiniin
laastaroitiin läraalappuja, joissa
esitetään liiton vaatimukset ja ke-^
hotetaun elonkorjaajia. liittymään
liilon jäseneksi.' Muutamaa päi­vää
ennen yleistä elonkorjuun a l -
Jtamista lähetettiin Uiton Winni-
P^^iii loimistosta useita aktiivisia
jäseniä kiettäviksi jjirjestäjiksi eri-
^äi^tin aroroaaitunlien keskuksiin.
JjUflitkftrahain puutteessa joutuivat
oStnä kiertävät järjestäjät kulke-inaan
kohti päämääräänsä tavara-
Jiiinisaaj varustettuina liiton järjes-vÄii|
i6iUä. ^
laiton osaetöja on äskettäin pe-
(p|iflt€ttu Br^dpmin, Saskatböiiiin
^ ftegiiipan^ • Njimä ;^caupun^it
«fViit elonkorjaajien keskuspaikko­j
a , johts hB**dibUcen ihatJsnstAvnt
^jaiempHh pdikkoi^^ ja niissä
|)ip^ta.utuvat työhön farmareille.
Liiton järjestätnistyo fullqan suo-xittamaan
pienissä arojen kauppa­loissa,
joiss^ liiton järjestäjät pää-
. feyät Jc<)$keli4cseen," elonkörj uuseen
saapyvaki työläistett kanssa^ K u n
useammat farmarit pestaavat vain
yhden tahi .kaksi miestä työhön,
. tuin tämä vaikeuttaa järjestämi^-
. Jyön «uoiittamista farmeiUa, joten
öc on tehtävä kauppaloissa.
'Jokainen länn^^n kauppaloihin
. caapuva tavarajuna on täynnä
- työltömiä työläisiä, jotka etsivät
työpaikkaa ja mahdollisuutta koo­ta
pikku summan rahaa ensi 4alven
varalle. Mutta mahdollisuudet
siihen ovat perin vähäiset. Maa-talouspulan
takia ovat palkat pol­jettu
kovin alas. Kun menneinä
vuosina maksettiin elonkorjaajille
noin neljä dollaria päivältä, niin
nyt sen sijaan maksetaan vain dol
lari viisikymmentä senttiä, jopa
muutamissa tapauksissa vain yksi
dollari päivältä. Jos elonkorjaa­ja
maksaa kyytinsä rautatieyhtiöl­le,
niin moinen palkka ei riitä
edes siihenkään. Edellyttäen että
elonkorjaaja .työskentelee kolme­kymmentä
päivää (ja keakinker-,
täinen työpäiväraäärä työläisiä
kohti on vähempi kuin 30 päivää),
niin elonkorjuun aikana hän ei
kykene "säästämään" senttiäkään.
Maa- ja Metsätyöläisten Liitol­la
on mainiot mahdollisuudet val­mentautua
laajentamaan vaikutus­valtaansa
sekä metsäkämpiköillä
että' myös taistelemaan työtä tdhi
palkkaa työttömille ensi talven
kuluessa. Samalla tulee liiton ryh­tyä
toimenpiteisiin vaatimusten
laatimiseksi ja agitatsionin alot-tamiselfsi
niitten työläisten puo­lesta
ja keskuudeäsa, jotka ensi
talvena joutuvat työskenteleroä^]n
farmeilla, ja — uspimmissa ta­pauksissa
— mahapalkoilla.
Maatalouspula koskee ankarasti
elonkörj uutyoläisiin, samaten myös
pikku farmareiliin, ajaen nämä
yhä syVemmäile vararikon suohon.
Kunnollisesti johdettuna ja entis­tä
suurempaa alotdcykyisyyttä ja
aktiivisuutta käyttäen pitäisi Met­sä-
ja Maatyöläisten Liiton edis­tyä
melko hjvin tänä syksynä.
Objektiiviset olosuhtee\ eivät ole
iaiilloinkaan olleet paremmat tä­män
järjestön edistymiselle.
haillaan koettaa saada provosoi­duksi.
Latinalaisen Amerikan työläisjou'
kot niinikään seurasivat Kominter­nin
kehotusta: tuhansia ja kym­meniätuhansia
demonstreerasi Bue-nos-
Airesin, Ro.«arion, Rio de J a ­neiron,
L a Pazin j a muitten lati­nalaisen
Amerikan kaupunkien ka­duilla.
Siirtomaitten ja puolisiirtoraait-ten
valtava vallankumouksellinen
hyökyaalto, mikä ilmenee Kiinan
punaisen armeijan voitokkaassa
etenemisessä, Intian sorrettujen
joukkojen vallankumousliikkeessä
ja Egyptin kansalaissodassa, ilmai­si
itsensä sillä, että kansainväli­seen
imperialistista sotaa vastus­tavaan
taistelurintamaan liittyivät
siirtomaitten raatajajoukot. Shang-hain
proletariaatin demonstree-raukset,
joita vastaan Tshangkaishek
oli turhaan mobilisoinut tankkin-tä
innoitti tahto ospttaa kapitali=-
lisille sodan valni^telijoille, että
Neuvostoliiton raatajajoukot^ ovat
aina valmiina turvaamaan isän­maataan
kaikkia hyökkä^yksiä vas­taan.
E r i osissa maailmaa piti kan­sainvälinen
proletariaatti mahtavia
mielenosotuksia elokuun l p , im
perialistisla sotaa vastaan j a Neu­vostoliiton
turvaamisen puolesta.
Punaisen päivän onnistumista ei
saata asettaa kyseenalaiseksi edes
työväenkiokart ' löokTcavihoUinen
Emme kuitenkaan saa antaa me-nestvkserame
sokaista' itseämme
NKP (h) ;n Karjalan Aluekomitea, lueen oikea politiikka on taannut
' Petroskoi. Kar-
K a 11 i i t ' t o V e r i t.
Karjalan Autonomisen Sosialis­tisen
Neuvostotasavallan IC-vuoti-sen
olemassaolon johdosta sosia­listisen
rakennustyön rintamalla;
lähetämme kauttanne Karjalan
proletariaatille ja työtätekevälle
sosialismia rakentavalle Karjalan
rahvaalle tulisen vallankumouksel­lisen
tervehdysen.
ja kuularuiskunsa, olivat kaik- l^yetäksemme poistamaan
kein -v altaviramat. näitten vajavaisuuksien syyt. Ja
Entä Neuvostoliitto? Mosko­vassa,
Leningradissa, Harkoussa,
Vladivostokissa, Irkutskissa, sanal­la
sanoen, työläisten ja talonpoi­kain
laajan valtion yhdestä rajasta
toieeen saakka pidettiin valtavia
mielenosotuksia. Ja kaikkialla n i i -
nämä syyt ovat ennen kaikkea Ifiy-dettävissä
virheellisen ideologi?^r'n
käsityksen organisatorisessa vah­vistumisessa.
Vain tätenj heik­kouksiamme
arvostellen, kykenem­me
me kommunistit täyttämään
suoritettavanamme olevat historial­liset
tehtävät. — Z. Kalandra.
Canadan partamenttivaalien poliittinen
merkitys
k^msmnvälinen panmnen päivä
Vaikka kapitalististen maitten
jp$urViiristo ryhtyi mitä laajakan­toisempiin
: tertoritoimenpiteisiin,
ei se kyennyt, ehkäi maail-t|
i9D. piFol^^^riäptUa toimeenpane­masta
j ouäcömieienosptuksia elo­kuun'
1 p. j a iliiiais niiden
kautta vfi|liniiltt«(an taistella impe­rialistista
sot^a vaataan j a Neuvos-
- tomton puolesta,
r Britfimhion imperialisim sosia-lifaiscistilet
lakeijat ovat vdst'-
Syän eqimitieet uuden Irak^op?-
Bittksen, jonl(9 avulla tahdotaan
saada uusi hyökkäysasetna Britan
niaii a r m e i j a l l e— aivan Käuka-aian
öljykenttien läheisyydessä.
Siitä ei ole vielä kovin pitkää a i ­kaa
kun itse MacOönald o l i läsnä
Britannian ilmailiivoimain manöve-rcissä,
joiden piti pommittaa eri­koisesti
sitä varten rakennettua
••kauppalaa", jonka ken h>'vään
(saattoi heti tuntea Bakuksi. Sama
. MgcDonald on myös havaittavissa
fascistinousun takana Suomessa,
josta myös tahdotaan saada maa­ilman
imperialistien armeijoille
hyökkäy^sema proletariaatin dik­tatuurin
maata vastaan. Eulä mi­kä
on englantilaisen proletariaa­tin
vastaus näihin tapahtumiin?
Yhtenä pn Lontoon työläisten jouk-
-komielenpsot^s «odanvastustamis-paivänä,
jolloin porvarienkin tie-
• doiusieh mukaan ainakin 20,000
liOtitoon työläistä demonstreerasi.
T^Iekuiin . 1 « p :n tapahtumista
Hflnskasrsa olivat huomattavimmat
' ^ttHfet "lakot Tardieiin *'yhteiskun-
Haftista v a l u t u s t a ' ' vastaan. Pa-riiaiaBa
x>Ii liallitus mobilisoinut.
|cpic<»>(aisia poliiuanneijoita j a ko-lumaiBiä
divi«bonii\ sotaväkeä eh-käisemään
sodan vastaiset miclen-osotukset.
L'Humäniten päätoi­mittaja
toveri Boute vangittiin mil­tei
samana päivänä, joksi porva­risto
oli järjestänyt mahtavat vuo
aijuhlat kapitalistisen "painova­pauden"
juhlimiseksi. Kaikesta
huolimatta sotavastaiset mielenoso-tukset
totesivat, että entistään suu­remmat
työläisjoukot seuraavat
Ranskan kommunistisen puolueen
taistelulinjaa.
, Tshekkoslovakian sosialifaseisti-nen
hallitus koetti kaikin keinoin
ehkäistä työläisten mielcnosotuk-set
el okuun 1 p. Se " k i e l s i " so-tavastaisen
päivän vieton; elokuun
l p . muutti se Praagin j a kaikki
toiset suuremmat kaupungit sota
leiriksi; useita vangitsemisia toi
meenpantiin jo muutamaa päivää
ennen elokuun I päivää. Näistä
oli kuitenkin ainoastaan se seu­raus,
että esim. Ptaagissa useihin
tuhansiin nouseva joukko tunkeu­tui
kaupungin erinäisiin osiin ja
että maan useissa muissa teolli­suuskeskuksissa
toimeenpantiin
mielenosotuksia.
Huolimatta Schoberin poliisiter-rorisla,
marssi Wienin proletariaat­ti
joukkomielenosotuksiin elokuun
1 p.; ja Styriassa työläiset onnis­tuivat
murskaamaan poliisikiellon
sotavastaisen niielenosotuksen toi­meenpanoon
nähden.
30,000 demonstreerasi Unionin
Squarella Ne,w Yorkissa ja noin
25,000 työläistä kaupungin muissa
osissa, osottacn Yhdysvaltain hal­litukselle,
että sen maan proleta­riaatti
on valmis puolustamaan
Neuvostoliittoa, maata, jossa on
käynnissä voitokas sosialistinen ra­kennustyö,
jota Rockefellerin ja
Fordin kontrolloima - hallitus par-
Konservatiivisen hallituksen val­taan
pääseminen viime kuun 28
päivänä toimitettujen parlamentti­vaalien
kautta, tietää Canadan im­perialistisen
porvariston politiikan
toteuttamista mitä terävimmässä ja
julkisemmassa muodossa. 1926 toi­mitettujen
liittovaalien keskeisim­pänä
kysymyksenä oli "Canadan
autonomia". 1926 vaaleissa suo­riutui
liberaalinen puolue voitta­jana
ja vaati se Canadalle niin
sanottua kansallista asemaa; ja
häviölle joutuneen konservatiivisen
puolueen vaalipropaganda perus­tui
etupäässä Canadan alistami­seen
Valtakunnan eduille. Vast'-
ikään toimitetuissa vaaleissa oli
häviölle joutuneen liberaalisen
puolueen päätunnuksena^ya
nanvälisen kaupan edistäminen ja
erikoisen suotuisen tullitariffin a i ­kaansaaminen
brittiliKsille tavaroil­le;
konservatiivien päätunnuksena
taasen oli "Canada ensin ja kor­keat
tullitariffit kaikkia toisia
maita, myös Britanniaa vaataan".
Uusi konservatiivinen hallitus
tulee ajamaan politiikkaa, jonka
päämääränä on monopolin saami­nen
Canadan teollisuustuotteille
Canadan markkinoilla ja joka tu­lee
kohottamaan ennen kuulemat­toman
korkeat tullimuurit erikoi­sesti
yhdysvaltalaiselle mutta sa-trialla
myös brittiläiselle tuonnil­le.
Liberaalisen talouspolitiikan
ja konservatiivisen talouspolitii­kan
välillä ei ole mitään perus-croavaisuutta.
Siihen nähden ei
ole mitään epäilemisen aihetta.
Kumpikin niisiä pyrkii vahvista­maan
.Canadan asemaa raaailman-märkkinoilla.
Ero on vain siinä,
että liberaalit ottivat politiikkan­sa
perustana huomioon välttämät­tömyyden
säilyttää brittiläiset v i l ­jamarkkinat
Cahadalle, ollen sa­malla
valmiit myöntämään Eng­lannille
erikoisen suotuisen tulli­tariffin
j a toimeenpanemaan koh­tuullisen
tullitariffin Yhdys\'9iltain
tuontia vastaan.
Konservatiivien valtaan pääsyn
kautta tulee Canadan porvariston
imperialistinen ulkomaapolitiikka
terävöitymään, joka tulee olemaan
suuresta merkityksestä Ylidysval-loille
ja Britannialle. Ulkomaa-kaupan
suuruuteen nähden on Ca­nada
-viidennellä tilalla. Se on
kaikkein suurin markkinapaikka
Yhdysvaltain tavaroille. Korkean
tullrni|[iurin kohottaminen Yhdys­valtoja
vastaan ja myös Britan­niaa
vastaan, tietää yhdysvaltalais­ten
tavarain maahan tuonnin, eri­koisesti
raskaan teollisuuden tuot­teiden,
suurta vähentymisiä, sekä
suhteellisen suurta vähentymistä
brittiläisten tavarain tuontiin näh­den.
* Ja tämä seikka on jo saa­nut
aikaan melkoista hämminkiä
niin Ylidysvalloissa kuin Britan­niassakin.
Se tietää Yhdysvaltain
talouspulan edelleen kärjislymistä;
se. on tävdcllinen häviö Ensilan-nin
imperialistisen "työväen'•-hal­lituksen
politiikalle ja VaUakun-nan
väliselle kaupalle, mikäli nii­tä
on pidelty Britannian imperia­lismin
pulan parantajina. Tästä
tulee olemaan väistämättömänä
Neuvosto-Karjala syntyi kansa-niihin
moniin vajavaisuuksiin näh-, i^i^^^dan tulessa, taistelussa suu-den,
joita Punaisen päivän ryn-j imperialistisia rosvoja ja n i i -
läyksen yhteydessä tapahtui. Krij liittolaisia Suomen lahlareita
maitien kommunististen P^olu^it" j vastaan
ten velvollisuutena on paljaslaaj jvöläisten ja talonpoikain san-semmoiset
vajavaisuudet ankaran, }.^^jj,jgi„^ suoriutui
bolshevistisen itsearvostelon, J^j ^'euvostoliiito vihollisistaan j a lu-ankaran
organisatoorisen työn ..jjj lopullisesti Lokakuun saavu­tukset.
Mutta Suomen lahtari ei ole
inyöliemminkään antanut Karja­lan
rauhassa nauttia vapaudestaan.
Rosvoretkillään on se kylväny-t
kuolemaa ja hävitystä Karjalan
kyliin. Joka kerta on se kuiten­kin
verissä päin lyöty ja rakennet­tu
uudelleen mitä vainolainen on,
hävittänyt.
Kun interventiot oli lyöty takai­sin,
alkoi sosialismin rakennustyö
nousta ennen kuulumattomalla voi­malla.
Työskennellä oikein sosia­lismin
rakentamisen ehtojen mu­kaisesti
on taito, joka on osattu;
Karjalassa, kuten koko Neiivostos
liitossa. Kouraantuntuvat tosi­asiat
sosialistisen isänmaan kai­killa
äärillä osottavat sitä, eikä
vähimmän Karjalassa. Teollisuus
nousee nopeasti. Hajanaisten ta-lonpoikaistalouksien
siirtyminen
suurtuotannon raiteille on käytän­nön
vahvistama. On tapahtunut^
maailmanhistoriallinen jättiläis-käänne,
jonka päävaikeudet'jo o v^
takana. Kulakin vastuksista huoli­matta
on toisen työn tulosten riis­to
toisen hyväksi kokonaan häviä­mässä.
Kulakin luokkana likvi­doiminen
tulee Neuvosto-Karjalas­sakin
vietyä lopulliseen päätök­seen
bolshevistisella taidolla ja
lujuudella. Ja viisivuotissuunni­telman
toteuttaminen neljässä vuo­dessa
j a sitä lyhyemmässä ajassa
tulee avaamaan entistä valtavam­mat
näköalat sosialismin raken-j
a tulee v a 9 t ^ ^ takaamaan
j^lon talouä<^lli5Pn j a sivistyksel-
Iken voimistumisen sekä kansalli­sen
kehityksen leninismin linjalla.,
laajojen työtätekevien kansanjouk­kojen
kansainvälisen kasvatuksen!
hengessä.
Suomen .. vallankumouksellinen
proletariaatti iloitsee siitä, että
joukko sen jäseniä on ollut tilai-;
suudessa käsi kädessä Karjalan
työläisten ja työtätekevien talon­poikain
kanssa "dSlittömästi taiste-
Toronton työläiset, tokekaa Caoadai
IHiohstusiiittoa!
seurauksena ankara diplomäatlis-ten
välien kärjistyminen ei ainoas­taan
Canadan ja Yhdysvaltain,
mutta myös Canadan ja Englannin
sekä Yhdysvaltain ja Britannian
välillä. Canadan porvaristo tulee
laajentamaan ulkomaankauppaan­sa
päättäväisemmin kuin milloin­kaan
ennen, ja tulee epäilemättä
onnistumaan ja valtaamaan Jkaup-papaikkoja
Englannilta sekä Val­takunnan
omilla alueilla että nii­den
ulkopuolella. Tämä niuödos-tuu
taasen yhdeksi tekijäksi impe­rialistisen
sodan vaaran kärjistj*-
misessä ja tulee olemaan kannusti­mena
entistä kuumeisempiin sodan
valmisteluihin Neuvostoliittoa vas­taan,
joissa valmisteluissa Canä-
'dan konservatiivinen hallitus, ^^u-lee
entisestään huomatummakäi te­kijäksi
Kansainliiton koneiston
osana. *
Canadan Kommunistinen Puolue
osallistui vast'ikään toimitettuihin
parlamenttivaaleihin. Se oli ehsi-mäinen
kerta puolueellemme. 1925
vaaleissa yrilti Kommunistinen
Puolue rakentaa työväenluokan yh­teistä
rintamaa Canadan Työväen­puolueen
kautta. Viimeiset kaksi
vuolta ovat tehneet välttämättö­mäksi
Canadan Työväenpuolueen
likvideeraaniisen. Ammatillisen
liikkeen byrokraattiset johloherrät
ovat täydelleen myyneet itsensä ja
hyväksyneet sosialifascisniin poli­tiikan,
jonka päämääränä on Kom;;
munislisen Puolueen nopea tuhoa­minen.
Ainoana todellisena työväeiiluo-kan
yhteisen rintaman muotona
äskeisissä vaaleissa oli Kommiinis-tisen
Puolueen yhteisen rinlauäian
konferenssit, joita, järjestettiin
kautta maan . K)Tnmenen kommu­nistista,
ehdokasta asetettiin maan
tärkeimpiin teollisuuskeskuksiin.
Valtavaa vaalitaistelua — ja^ pa­remmin
onnistunutta kuin yksi­kään
muu Canadan työväenluokan
käymä vaalitaistelu — käytiin;
satojatuhansia • lentolehtisiä ja -kir­jasia
jaeltiin; ja suuria joukko­kokouksia
pidettiin., Puolueen
päätunnuksina vaaleissa olivat:
"Murskatkaa työläisien elintasoa
\;astaan tehdyt kapitalistien hyök­käykset",
ja "Turvatkaa Neuvosto­liittoa".
Kommunistien vaikulusvallah
kasvamisen takia, joka selvästi i l ­meni
vaaleissa, tulee uusi konser­vatiivinen
hallitus toimeenpane­maan
mitä armottoniimman työ­väenliikkeen
tukahultamisen. Kon­servatiivien
hyökkäävä impcriaKs-tinen
politiikka tulee kärjistäraään
jo ennestään kärjistynyttä talöiis-ja
agraaripulaa sekä aiheuttamaan
suuria taloudellisia kamppailulta:
Viimeisen yhdeksän vuoden kulues­sa
on liberaalinen hallitus, johon
lemaan Neuvosto-Karjalan ja " so-
.siälismin puolesta. Suomen pro­letariaatti,
joka Lokakuun vallän-knmouksen
merkinantoa seuraten
nousi V. 1 9 l8 riistäjiaän vastaan
ja otti vallan käsiinsä, tuli imperia­listien
pistimien avulla kukiste-
^ tuksi. Mutta suomalaisten punik­kien
taholta ei kansalaissota sil­loin
päättynyt tähän. Työnnettyi­nä
pois omasta maasta, siirtyi heir
tä Neuvostomaan vallankumousar-meijaan
taistellen Virossa, Muur-maimilla.
Karjalassa Neuvostolii­ton
vihollisia "liittolaisjoufckoja"
jtc Suomen lahtareita vastaan.
LahtarirosvQJen katse on kuiten­kin
jatkuvasti suuntautuneena Kav-jalaan.
Sen luonnonrikkaudet ja
varsinkaan metsät eivät anna Suo­men
kapitalisteille mielenrauhaa.
Talouspulansa kouristukäissa lihoo
se nyt^n entistä kiihkeainmin so­taa
Neuvostoliittoa yasfaan impe-1
rialismin liyakkäysketjun yhtenä'
renkaana. Fascistidiktatmirin avul-|
la hyökkää se parasta aikaa oman
maansa työväenluokkaa vaataan,
joka on sen imperialistisen sota-j
politiikan vastustaja j a Neuvosto-;
Karjalan työtätekeväin vakaa liit­tolainen.
Tarkoituksena on painaa
Siiomen proletariaatti ja työtäte-;
kevä talonpoikaislo . vastustusky-vyttömäksi.
Mutta Suomen sunr-porvaristo
ei tule onnistumaan
~edes fascistiteErorillaan tukahutta-maa.
n Suomen työtätekevän kansan
vallankumouksellista taistelua.
Taistelun päättymisestä työväenluo­kan
lopuUi$een voittooji ei ole
epäflyst^ään. Voitto on taattu.,
koska Suomen proletariaatin etu-joiikkö
SKP, seiiräteh Leninin
puolueen . esimerkkejä, taistelee
päättävästi tämän kauden suurinta
Liitto tarvitsee tuhannen dolla­ria
parlamenttivaalien ja Punaisen
päivän aikana vangittujen Toron­ton
työläisten puoIustamiseksL
Erityinen rahainkeräys-ryntäyr
alkaa syyskuun 5 p. ja tulee kes­tämään
syyskuun 20 päivään
saakka.
Canadan työväen piiolustusliitor.
tToTontpn keskuskomitea alottaa
«rikoisen kahden viikon ryntäyk­sen
— 5:nnestä 20 päivään syys­kuuta
— voimistuttaakseen Puo
lustusUiton järjestöä ja kootakseer
t u h a n n e n d o l l a r i a niitter
työläisten puolustamiseksi, jotks
ovat joutuneet Toronton poliisir
vainotoimien kohteeksi ja joiden
jutut tulevat jälleen oikeudess?
esille syyskuun aikana. Canadan
työväen puolustusliitto toivoo, että
kaikki työväenluokan järjestöt ji
jokainen militanttinen työläiner
tulee tekemään kaikkensa tämär
Tyni^yksen edistämiseksi ja siten
saatitamaan Canadan työväen puo
lustusliittoa asemaan, että se vo
suorittaa tärkeätä tehtäväänsä Ca
nadan työväenluokan puolesta en
tistä paremmin.
IjEapitalistiluökan vainotoimet jr
poliisiterrori käy päivä päivältä pa
hemraaksi kaikkialla Ganadassa
Ankara imperialistinen talouspula
horjuttaa nykyisen kapitalistisen
järjestelmän perusteita. Kapitalis-tiluokan
yritykset tämän kuolevan
järjestelmän "pelastamiseksi" il-menevät
ei vain työläisten palkkair.
ja elintason alennuksina, ei vain
entKstaan ankaramaa^,
dissa, epäinhimiUiS^
5=3. työttöffij-j-dessä ?,
misteluissa. «utta ^ -^
ankarammaksi kävvi^]^
misen kanssa. ^
Jokai. c d l e työläbeUe
le tyoväenjärjestöUe p i
selvaa . 0 , että yhtä tä^g
työläisten on järjestän,^
sesti ja taloudellisfc-r t l
seen elintasoaan lapitai;^
hyökkäyksiltä, yhtä 3
työläisille rakentaa, v o i SS
tukea Puolustusjärjesötirl
nadan työläisten p^^:
Toronton työläijeti Td,
turvattava tySvienluok»
lo.ta! Tuhannen dolkri,
rattavä tämän tnkaltt,
»iikon ryntäykien « k ^ ' "
lyökö tehtäväänne Ui^^
kriitillisellä hetkelli! Ou^l
mioon kehotukjemme! O,
kaa aktiivisesU C&n»ita Tt
Puolustusliiton TyaliylaS,!
riltakaa osanne maailajja
ten puolustusliikkeen ca
osaston rakentami»e»«!
takaa avokätiiesli tähia
TUHANNEN D O L U R IN
TOON! Lähettäkää U,i
ne osotteella:
CANADAN TYÖVÄEN
PUOLUSTUSLIino,
Room 308, 331 Btj a
Toronto.
nuslyölle lähimmässä tulevaisuu- sisäistä vaaraa, oikeisto-opportu-dessa
Karj alassa j a koko Neuvos­toliitossa.
- - .
Ilpian jatkuvia ponnistuksia, i l
man suunnitelmien tarkkaa täyt­tämistä,
ilman oikeata bolshevis- sensä bolshevistista itsekritiikkiä
lista politiikkaa ei sosialismin me-^
nestyksellinen rakennustyö' ©le
mahdolliiien. Noudattamalla eh­dottomasti
ja loppuun saakka
-Neuvostoliiton Kommunistisen puo-lueen
bolshievislista johtoa, päät­tävästi
taistellen oikeisto-opportu­nistisia
vinopyrintöjä ja muita
pbikkeamia vastaan, sekä puolueen
päälinjan puolesta, siinä on ollut
avain menestykselle ja eteenpäin
menolle ja on edeskin päin. Puo-työläisten
palkka- j a työehtoja se­kä
lakkoja vastaan ynnä Kommu­nistisen
Puolueen julkisen toimin­nan
lopettamiseksi. Konservatii­vien
politiikan j a heidän erikoisen
sosiaalisen kansanyllyitämisensä
seurauksena tulee olemaan fascis-min
nopea kasvaminen Canadassa,
fascismin, joka jo on juurentunut
pikkuporvaristoon ja intelligens-seihin.
— Stewart Smith' :
nistisia vinopyrintöjä vastaan ja'
myös kaikkia muita poikkeamia
vastaaU: Kominternin leniniläiseltä
linjalta j a tairmoUa puhdistaa it-
Lahjotuslippu
Mukana seuraa" lahjotukseni dollaria EeDttäl
Canadan Työväen Puolustusliiton erikoiseen 1,000.00 dolluil
rahastoon Toronton luokkasotavankien puolustamisebi.
NIMI
OSOTE
Valkoisten työttömäin
kokous Montrealissa
käyttäen, näin valmistaen Suomen
työväenluokkaa ratkaisevaan tais­teluun
j a voittoon.
NeuvoatoJKarjala on 10-vuotis-.
kautenaan kulkenut saavutuksesta
toiseen yhteistyössä Sosialiätisen
Neuvostoliiton kaikkien kansojen
j a maailman vallankumoukseliisen
proletariaatin kanssa- Yhteisrinta­massa
kaikkien työtätekevien kans­sa
liilee maPilnian proletariaatti
sosialistisen vallankumouksen
kautta murskaamaan kapitalistiseni
rosvojärjestelmän maan päältä ja
saavuttamaan lopullisen päämää­ränsä.
Eläköön 10-vuotias Karjalan
Autonominen Sosialistinen Neu­vostotasavalta!
Eläköön Neuvostoliiton Kommu­nistinen
bolshevikkipuolue, sosia­lismin
rakennustyön taitava j a tar­mokas
johtaja! •
Eläköön . kapitalististen maitten
proletaarien voitto imperialistises-
Yllämainltun päivän illaksi oli
kutsuttu täkäläiseen suomalaiseen
Sihrtplaiafcötljn työttömien Suomen
fcansalaisteri kokous. Työläisiä oli­kin
kokoontunut paikalle kokolailla
liikulsa Joukko, mutta ennen koko­uksen
alkua oli miesten mieliala sel-
Ifdnen Josta sai päättää..että moni
oli siellä vaan asiänhairastuksesta
Ja olivat tietoisia sUtä, että mitään
h3^ää ei voi odottaa tällaisesta t i ­laisuudesta,
Jossa porvarit tahtovat
äänensä kuuluville. Kokous aloite c
tiin Ja henkilö. Joka avasi kokouk­sen,
aiifpi' myös alustusesityksen.
Yleisesti on tapana tämänlaisissa
"kansalalskoikouksissa", Joksi tätä­kin
kutsuttiin, että kokouksen osan­ottajat
valitsevat puheenjohtajan
ja kirjurin, mutta tässä tapauksessa
se oli jo valmiiksi järjestetty jolta­kin,
ehkä paikallisten lapualaisten
taholta. Kokoulcsen osanottajissa jo
täinä synnytti hiionoa vaikutelmaa.
Sitten alustus: Se oli huonosti esi­tetty
ja aihe oli vielä huonompi. A -
lostaja totesi sen tosiseikan että
työolot ovat huonot ja väitti että
Buömalaisten taholta ovat siihen
syynä kommimistlt. Lääkkeeksi tä­hän
huonoon aikaan ehdotti alusta­ja
"Suomalaiskansallista uniota",
joka on "puolueeton". Samalla alus­taja
kuitenkin tappoi tämän puolu­eettomuuden
lausumalla että tämän
nyt perustettavan union Jäsen täy­tyy
o^ls vapaa kommunismista ja
väHankumoukselllsuuäeöta. Selitti
myös että alkomulcsenä on tämär.
Eilen tuli tämän kirjoittajan pa­jaan
Jbieman kiukkuisen näköinen
mies, joTsa enslsanoikseen tokasi:
—-'Minulla on neljä I^ta ja
vaimo....".
Mies ei ehtinyt jatkamaan lauset­taan,
kun jotain kohteUaisuuden
tapaista havitellen tokasimme; hä--
nelle vastaan onnittelumme, että oh
jaksanut täliäii murheen laaksoon
vaimoineen niin monta ihmisvesa»
laittaa, yarsinldto^ suu­hunpantavaa
hankkia, sillä mies
vaikutti b^na. 'työmie"hen näköiseltä.
: Kohteliaisuuteemme vastasi mies
kiukkuis^ll^. katseella, ja jatkoi kes­kenjäänyttä
Juttuaan:— Tiedätteko
mitä minulle merkitsee nyt kuosi-kuului
yksi entinen johtava^työ- henkinen perhe, itse mukaan luet-
• - tana?
vaen pomomies, seurannut ove­laa
politiikkaa. Se on lehnvt ^ i -
Tunnustlmme s u o n ^ miehelle,
ettemnie voi mtrata kun tosissaan
Ivksiä Ivöväkeä vastaan laadittu- surkuteHa, kun hänellä, varsinkin
jen lakien poistamiseksi, jotka esi­tykset
senaatti on poikkeuksetta
kumonnut; Konservatiivinen hal­litus
tidee' vahvistamaan työväkeä
vastaan kohdistettuja lakeja: laati­maan
uusia lakeja, jotka liclpot-taval
hyökkäyksen kärjistämistä
tällaisena työttömänä aikana, kai­kenlaisen
puristuksen keskellä sat^
tuu olemaan noin smiri perhe. Ja
meinaslräme alkaa häntä torua, kun
ei ole tullut aikanaan katsottua,
tnntta sitä emme kerinnet, ^uh mies
aitoi puhuntaan uudestaan:
— Kyllä kai sen tietää, ettei tyS-tuleliea
elämä mitään hääppöistä
ole, varsinkin niin sumriperheisen
kufe mmunkih. mutta ei iiyC siitä
ole kysymyis. Minä tiilin k y ^ y m^
neuvoa siinä asiassa, e»ä ÄiiSraM
nyt menetellään, kak ^StiäbmsTt
kaiipungtnhaBitUs m läatintit sd-laisen
sivulain, jonki perusteella ifca-'
dulla votdaan pioliisten t^mesta ha­joittaa
kaikki sellaiset ryhxaSt, joi­hin
kuulua kolme taBdca useimpia
henkilöitä. Olen perfieeni kanssa so­vussa
elävä mies ja u^to kuljiänme
koko joukolla käi^urignia, milloin
käyden ostoksina, minbtii haaSlla
iltamissa, taikka näin kesän aikaan
toisinaan uimarannassa, joten, jos
tässä täjrtyisi ruveta kxnipuhgin s l -
vulakia noudättatnäan, jätätä per-heni
Jakaa kohneen- osaan, t^csi
päätä kuhunkin, ennenkuin voisim­me
laillisesti liiicusk«!!Ba kaupungilla,
ta pjorvaristosta! Kuolema fascis-mille.
Suomen valkoiselle pyöveli-vallalle!
Eläköön Kommunistinen Inter-natsionaale,
m.aiailman proletariaa­tin
voittoisan vallankumouksen
johtaja!
SKP:n Keskuskomitea.
union valmistuttua, toimia l i
dcssä työnantajain kansa j au
ystävyyden avulla saada.{]
"kunnollinen" toimeentulo,
alustaja esitti listan jolion.öi
liittyvät jäsenet saavat kirjolta
mensa, jonka pari miestä i
K u n muita nimiä el
tehtiin yleisön taholta eatj^l^
telusta, johon pubeenjs
muuttunut alustaja antoi te|
kuisat puheenvuorojen käjl
soittivat että on mahdotfdil
märiluontoisen "union"' ayiilia f
da muuta kun rikkurityöii i
elettiin, että on tarpeella';
sia unioita olemassa, sekä i
sia että radikaalisia. Selte3äi|
tiin myös esiin että
yritys on kaukana "puolni
desta"', koska on kiellettj
pääsy todellisilta luoikal
ja niiltä jotka toimivat smsili^J
ka on eduksi työläisille " '
rcien käyttäjät toirat eäDe l
moituksen että kaupimgiaa
kansainvälinen työttömäin ^
ja metsä- ja maat.Töläfelfn ra
kannatettiin kansainväM H
taa. Kokouksen järjestäjäin tflj
käytettiin myös puheenvjOTM
ka tietysti olivat.epätciroiaa
siä kumota työläisten esirti:^
siseikat. He esittivät
SP, verhoksi kaikki
suustoiminnan perusteet ja^^
isänmaallisuuteen, lä*"'"
kauteen. kansalaiskunniamn|
nistivaaraan. Esitcttiiu r
kommunistien puuhia ei
n i i n kaikkien lainkuuliaaa!
laisten täytyy lähteä m a a ^
sanoen, kaikki keinot k o e t^
kouksen osanottajien
tämneksi mutta turbaan-J^
ovat tosiseikkoja Ja sen_3^
tvöIäL^et. L0Pul^i^,lf3
tanut niin alkoivat ben^^J"
ajaa tvölaisiä ulos
sitU-n noudatettiin-ja JO;
sena oli '-kirkko- pian ^ 1
jä. Jai sinne tosin ^
'oimi'.sijat mukaan luettnj*
^ e i L . jotka tahtoivat
munistivastaisen taistelaj
pelkäämättä äaiBnxjn ieaS^ism-valvojien
päälleliyadSystä. mtS mi­tähän
tässä olisi tSitavl, jotta öBsi
edes UuldEasen toivuia liiURiää^
vallisuudesta, eikä joutuisi pbiiisibi-keuteen
lakieh rikkomaista?
Raavi^elitinne pääimartmiBBe ym-miallä.
äUä emra^ t^mäaeoäeMk ^äen-neet
miten täHateessa tap&uksesäa
tuon suuren, perheet /isäa- tiäsi vae^
neteltävä. Lopulta sanoimme niie.
Jielle, että koska emme ole tuota si-vulakia
laatineet, emmekä tunnusta
sitä vastaleivotun kaupunkimme
kannalta katsoen muuksi kun sika-niaiseksi
edesottamiseksi, lieneekin
syntynyt pelkässä typeryydessä kau­pungin
vaareilta, joilta ei voida
täyttä vaatia, kun heille ei järkikul­lan
jadssa ole täyttä annettukaan
joten on siis parasta, että mies
Bttenee^symään neuvoa pöliisipääl-
Bköltä.
Varoitimme lisäksi miestä, ettei
hän poliisin luona käydessään ilmai­sia
itseään kommunistiksi, hakies­saan
kaduilla iiävelemistä varten e-rikoishlpaakofco
perhettä varten, sil­lä
poliisi voisi hänet asettaa syyttee­seen
lirvattomista kommunistikoko-usten
pidosta. TFa&ka virkavalta voi-
^ laskea hänen perheensä sunnun-tai^
iltaiset gramofopnisoittohetket
huviisän r&komiseksi ja tuomita sii­täkin.
Mikään ei him. näytä olevan
enipL mahdotonta tässä "hyvin jär-
Jestetys^ yhteiskunnassa"
M3es iähti ja noitui mennessään,
että kaikkia perhanoita piiden pu-nakauhuisten
ja Iiipnriolta saamaan
^äneiifen päähän pistääkin, nimkuin
iiyt tämä uiisi sivnlakL
Me jäimme myösidn miettimään,
että niikähän^niiden kaiipunkimme
'^iöen'' söjKialva edeso niah-tanee
oHa.
I2laQ4 ätten lälidimine pajastam-ine
koMen kortteeria, jonoin eräälr
lämää pitävä sakki,
kaksi oikein vahvassa n
levaa miestä ja kaSa
^isiä kerääntyi ^ J ^ j
ja niiden mukana.
L m a C a kaupun^
telimme. että poUi-^
unohtaneet, k c g p a - ^'
la neljän hengen
me siis poliisien too^ Pardon m^e^. ^^
. . e b r e a k i n g t n e C t J ^^
for GTCups of tarec
on the srreets a-^
simme. ettei sivula.. ^
i e n katukokouks^g^
pääkucressammej^;^
lamme tuntni kmn
äsimme. mm
jotka sanoivat. e.ta
kin§n roikale t33
toisia emme kjse.
kcskaan-
Vapaudelle otl
|u vaBtaaii myös!
MRS HILJA
Box 183, T i
asti Laihat n-j oi
lliit työttömäin r i i
inen tuntui oivalta
irien" todcHisen
lei ole muuta k un
Roimcenpanema. S i
licuksen" puhee
fiMaamme (Suome:
Viliisi työtä siei
|(fascistiporvarien)
. £3 mikä voidaa
Luultavasti nyt
•ealin työläisillä s
^iin he Icuuluvat ;
eväskin tietävät b
liärjestäytyminen
aisia lahtarinousi
Bäinsa järjestäydy
hsikin järjest.vnci
piet paikallasi s i i :
uulut. Muista etti
Rjöläisestä, jos t
lesl sinun täytyy
poiseksi työläiseksi
Saccon ja Vanz
Ki3tettu ulkoilm:
^ällä 22 päivän
p s a pidettiin
nglannin ja ukrj
janotto kokouksee:
ään,niin valtava
iisen päivän kc
taen huomioon,
naikaisesti oli
Ien maanviljelysns
|«yde3sä olevat e
vähemmän ;
ptävät laitteet, n
|-'oa pitää tyyd3
^^ästi tote.si. ett
alliset tekijät jo
|3 Sacco ja Van
•ikien väliseen
seurauksena sii
Psaolevan luokan
pivät suinkaan ole
m luokkavastaka
liat edelleenkin
|ttä tämä kärjist;
tcttaa yhi .suure!
^ja liikehtimään
^i^sa merkeisöä.
],Kokouk.5e';n myi
P- joitakin liumj
joiden iimeis:
äyttää oi;:en ko
»inen. Juvri jajr
P'*ert. n!i puhun
•öista hulikasneis;
' selkään .;alaa
^ i^motustauhin
•empaa hammir
^3 .'aanut a
tehtyään läh
F^mään. Laiu j,
punassa, i^-.-^i-.
«altaan tokeUa
täytyy, n o i ^ ,
Ip-^^a : o : m ^ a ;
•^ialilat pannaai
.Oiineen työnpä
, ^ satty-j sTvs
^?i:täi:ä. In!
• pn ennertään t
, nah?alka>si
l ? t e a a tulee ]
^ ^ t a . En H
•^^Ktelemaan.
Paiäacpäälie