Vapaus, June 13, 1930

              Sivu 2 Periantaitia. kesäk. 13 p:nä — Fri, June 13
V xv A XV U o tiKrriM. Oat, UifcUu. i*iu» « s a s t a i * J« «äixiöji»»
VAfAVS aa«rtr)
Cmtnl •dr.rtUJJKI taU*. 75« per erf, toei. Möu. . „ ^
Kaivosteollisuudessa, aivan sa­moin
kuin muillakin teolfeuuden
aloilla, menee ratsionalisointi^ hui-miila
askelilla eteenpäin. Ja kapi-
A^u, ^ laliitit niittävät vuosittain yhä
«tuta*, fcMtMt. Ui}*J»>m i * («U* ukfM Kim StiMtllU,
Smtna, Hat U». Swn>vr. OM.
H o M * : OHie« (job « « k . «4berti««a»«im. «tc.) I03»-Eaitof S36W^Bo<»faUi> « H T .
! suurempia voittoja. Useakaan tyo-
1 Iäinen ei käsitä, ei ole useimmas-
; s a tapauksessa käsittämiseen suur-
• takaan halua, mitä oikeastaan täl-
1 lainen tuotannon nopeistuttamipen
työläiiiille itselleen merkits^.
S^-uraavassa pieni esimerkki siltä
varaha, että jollakin kaivostyöläi­sellä
olisi halua oppia tuntemaan
kapitalistisen järjestelmän työn
nopei.sluttamisen- seur^ksia. Esi-
«a, » M i t o t i — . fikttmitt UxDOtaibiBM cttiUtaca.
O C O M , BMbtar* «Mi ftiai^kopi V»fm BniUimg, O» Sut*. •
411 — U «• lm (tMnm»4$ Vitmu. KO. Bu* M. Sa^aiT. Ot.
l U l O T U S i n N N A T VATAUOESSAi ^
XmmlkualMMmktt mM kmu. tZ.00 fc«fc«i fccrua. — Atio]/ln<wa M S M U U MMStoifoMkMt
fim y t m f i M . — HiMu«>«tl«Uaatali«ct S4M k « t * . « l i » » k«rt««- - 8r«r»«W«»<>«»k»«
M a . ISM S i e r t M . — AMtHMtoilnoiuk.^ » 2 ^ ketu, 134» k«i«J k « r t « - — lCii«o.ai»<4.k*««
karta. — Kaofaaualliaotaluct |2A> k«rt«. Sa Ijrta»»km kiito«I*o»e«tt« uJ aaUtoranirlti. — t i i . . .
'••loiaaa ti«l«t Ja aaouttatulukact SOe fceita. «iXiO koliaa fcuUa. — X^«t.Hiil»«tt«Jiaa Ja Oatots^. m e r k k i o n O t e t tU KOlmelta Vlimei-i
s c l t ä vuodelta Illinoisista, Yhdys-
' v a l l o i s t a , j a kuvaa se osaltaan rat-
> : i o n a l i ä o i m i . s e n kehitystä ja samal­l
a a n t a a ymmärtää, mistä Yhdys­valtojen
kahdeksaan miljoonaan
n o u s e v a työttömyys huomattavat­t
a osaltaan johtuu. Seuraavat nu­merot
kuvaavat .Illinoisten kaivok­s
i s s a työn nopeistuttamisen kehi­tystä:
TILAUSHINNAT:
S fk44J0. » Uc »M. a kk. (I.7S ja i kk- $IM. — TkdrtraliaiUa Ja Saa
e aOuBatUai 2 fk. tOM, 6 kk. $SM Ja I kk. $iJ0O.
f a» aMa - MiUoia fakaoaa aaa vaatioMa tntituilttm, kirjeeaaciu
i«Ca|{«» ranooaalliatUa aiaatlSi / . W. Aklqriat, llikkaaahoiuja.
a, fciijotukaa aa^aUaaa lUkkaaa-
Kommunistiseen väalitaistelmh puutavara-trustin
rustoa vastaan
Kommunistinen puolue taaskin
asettaa ehdokkaansa kaksoiskau-ptingeissa,
tällä kertaa F^ort Willi-amissa.
Tov, A. E. Smith, joka, on
ollut kaksoiskaupunkien työläisten
rintamaa johtamassa Port Arthu­rin
vaalipiirissä kolme kertaa, on
-flyt nimitetty ehdokkaaksi Port
Williamissa. Mutta joka tapauk­sessa,
keskittyy kummankin kau­pungin
ja ympäristön työläisten
ja farmarien toiminta yhtenäisesti
tov. Smithin ehdokkuuden tukemi­sen
kautta kommunistipuolueen
vaalikamppailun eteenpäin viemi-
' seksi tässä vaalipiirisiä.
Fort Williamin * työläiset ovat
näihin saakka sallineet itseään
narrattavan. He ovat juosseet
puutavaraparoonien asianajajien
lupauksien perässä jo riittävän
kauan. Osalta väsyivät siihen ont­touteen,
mikä lupauksissa ilmeni.
IPällöin nousi pikkuporvarillisen
sosialireformiamin edustajat ja
amniattiunioliikkeen taantumuksel­linen
johto työläisten pettymyksi­en
tuudittajaksi, reformistisilla
vaatimuksilla, itsenäisen työväen­puolueen
nimellä. Fort Wil|iamin
itsenäinen "työväenpuolue" ei ole
missään suhteessa eronnut muualla
samalla nimellä toimivista sosiali-teformismin
edustajista. Tämä
seikka tuli yhä elävämmin selviök­si;
viimdslen kuhhällisyaalien ,yh-feydessu
viime tammikuussa, jol­loin
^itsenäinen "työväenpuolue" oli
vastakkain kommunistisen ehdok­kaan
kanssa ensimmäisessä vaali­piirissä.
"Työväenpuolueen" eh^
dokkailla ei ollut minkäänlaista
ohjelmaa, mutta vain samankal-luisia
lupauksia kuin porvareilla­kin.
H^i vaalitaistelun päätyttyä
osoittautui kuitenkin selvästi ettei
lupauksilla ollut mitään merkitys­tä,
sillä esim. työttömyyskysymyk­sessä
hylkäsi itsenäinen "työväen-
Opuolue" taistelun esittämällä ilvei­lyn
kaupungin valtuustossa, missä
heillä oli suurempi edustus kuin
kummallakin porvaripuolueella,
konservatiiveilla tai liberaaleilla.
Kun työttömät olivat pakoiteltuja
järjestäytymään ja kommunisti­puolueen
johdolla esittämään
vaatimuksensa, »iin olivat "työ­väen"
edustajat porvarien kanssa
heitä vastassa
Kun Fort Williamin "työväen-
- puolue" nyt asettaa ohjelmaan­sa
työttömyysvakuutus-vaatimuk­sen,
niin tapahtuu se vain siksi et­tä
työttömäin työläisten mielen­osoituksiin
maaliskuun 6 p. ko­koontui
5,000 kaduille kommunis­tisen
puolueen johdolla. Mutta
heidän ohjelmastaan vieläkin puut­tuu
konkreettiset vaatimukset täs­säkin
suhteessa. Kommunistinen
puolue sitävastoin seisoo uskolli­sena
asettamilleen vaatimuksille
työttömyysvakuutuksen järjestämi­sestä,
-työttömäin neuvostojen, työ­läisten
toiininnankomiteain ja työ-pajakomiteain,
sekä yleensä työvä­enjärjestöjen
hallinnon takaama­na
ja valvonnan alaisena, määritel­len
vakuutuksen suuruuden per­heellisille
miehille 825.00 viikossa
ja yksinäisille miehille ja naisille
$15.00, mitä merkitsee työtä tai
pal/chaa-vaäiimuä,
Fort Willianiin "Times Journa­lin"
tehtävänä on luonnollisesti
jatkaa irvist«;lyään, sekä siihen yh­tyvät
"työväen"-puoluelaiset sillä
perusteella, ettei ympäristön met­sissä,
myllyissä ja rautatieraken­nuksilla
työskentelevät työläiset
saa keskimääräisesti edellämainit­tua
kahdenkymmenenviiden dolla­rin
palkkaa viikkoa kohti.^ Mutta
sehän vain toteaa avoimesti ettei­vät
he edusta työväenluokan elä­mäntason
kohottamista, mutta ovat
valmiit antamaan millaisen hinnar.
Vuosi
1027
1928
1929
Tuotettu
tonnimäärä
44,926,433
54,284,1,84
58,836,835
Työ-
74,117
61,154
51,256
Kai-:
voksia
241
206
176
Siinä ovat siis llulokset työn np-peistuttamisesta
yhdeltä ainoalta
alueelta. Siitä käy selville, että
työläisten lukumäärä on näiden
kolmen vuoden aja|la vithentynyt
22,861 :llä, samaan aikaan, kim tuo­tanto
on noussut 13,910,402:119
tonnilla. Saman ajan kulujessa on
kaivosten luku supistunut 651Iä
Ne ovat paljonpuhuvia numeroita.
ltaashtaaninsias ekksaip. itaKliusnm itny önpaunltaasjtaal uopke--j Niiden pitäisi saada jokaisen työ-ka,
metsä- ja myllyparoonit ovat
onnistuneet lyömään työläisten
palkkatason alhaiseksi, niin elä­män
hyvinvointia vastaavan pal­kan
vaatimus on sosialireformisti-en
mielestä rikollista. Niinhän sitä
tiilkitsee kapitalistiset puolueetkin.
Kummankin tehtävänä on toimia
järjestelmän säilyttämiseksi ja So-sialireformistien
erikoinen tehtävä
on työläisten narraaminen työvoi-manostajaluokan
hyväksi. Tällai­nen
yhteinen rintama tähtää kapf-talismin
kriisin aiheuttaman taa­kan
vierittämiseen työläisten ja
köyhien farmarien harteille.
Kommunistipuolueen tehtävänä
on koota työläiä^t vaatimuksiensa
puolesta taisteluun, jonka päämää­ränä
tulee olla sellaisen järjestel­män
hävittäminen, mikä on kyke­nemätön
takaamaan elämänmäh-dollisuuksia
työväen suurille jou­koille,
ja mikä on ajautunut jat­kuvasti
kärjistyvään pulaan, joka
voi synnyttää yhä suurempaa kur­juutta.
Kommunistipuolue osoittaa,
että tämä johtuu kapitalistisen
järjestelmän yleisistä ristiriidoista,
jotka nykyisessä tilanteessa saa­vuttavat
kärjistyneen luonteen jo­kaisessa
maassa ja kansainvälises­ti.
Tällaisena tulee ratkaistavaksi
kahden olemasaolevan järjestel­män
väliltä, kapitalismin ^ja sosia­lismin.
Viimemainittu kehittyy
harppausaskelin ja jatkuvasti pa­rantaa
työläisten olosuhteita, joka
osoittaa kapitalismin alaisten olo­jen
puristuksessa oleville työläis­joukoille
tien.
Kommunistipuolue, astuessaan
vaalitaisteluun ja asettaessaan vä­lillisten
vaatimuksiensa ohjelman,
voi sen kautta paljastaa kapitalis­min
ja sen puolueiden onttouden,
sekä osoittaa näiden vaatimuksien
saavuttamisen tien työläisten ja
köyhien farmarien vallankumouk­sellisen
hallituksen kautta. Saman­aikaisesti
osoittaen, että sen saa­vuttaminen
ci ole mahdollista par­lamentaarista
lietä, sillä porvaril­linen
parlamentti on vain osa ka­pitalistisesta
valtiokoneistosta, jon­ka
tarkoituksena on'suojella riis-tojärjestelmää.
Kommunistinen
ohjelma kokonaisuudessaan onkin
pohjana todelliselle työtätekevien
pohjakerroksien yhteiselle rinta­malle
kapitalistisen riiston ja sitä
suojelevien laitoksien hävittämisek­si
ja työtätekevien valtaan nousul­le
— Keskus.
Iäisen ajattelemaan tarkemmio
mihiD lupitalistuien Jlrjestd^ia
tulee loppnjen.Iopuksi.jolktamaan.
Caoj^an ^,jkaiTOstyol|u]»iät ovat
huonosti j^j^yneitä. J|fi^ tulee
varsinkin Ontarion kaivosalueisiin,
niin järjestäytjrmisestä ei oikeas­taan
voida lainkaan pnhua. Jokii-
Tien. «mio.tosin on siellä täällä,
mutta niissä on suhteellisesti ta­vattoman
väjianjäsötiä.^ J^ kuiten­kaan
Ontarionlbiaaui. k^vostyöläiset
eivät ole säästyneet, enempää lyöt-tömyydfltä
kuin ttiotännon no-peisfuttamiseltakaan.
^ Juuri par-iMJllaänhan
on käynnissä m. m.
Keski-Ontarion nikkeli- ja kupari­kaivoksilla
työläisten vähentämi-ja
sohdle
Tahnintaolijeet vaaUtaistelnn Jär­jestämiselle
Hyvät toverit!
Tulevaa lilttoparlamfntin vaali­kamppailua
käsittelee puolue tär-
- - - 1 '• ' ... ' Ikeimpänä poliittisena taisteluna,
nen seurauksena 8nta..öta »u^ta^^i^^olue käyttää työläisten vä-menetelmiä
on oiettti käytäntöön, nuisiä vaatimuksia j a yhdistää ne
jotka vähentävät ihmistyövoimaa. I taisteluun puolueemme vallankumo-
3'u9tantoa . ^ijo^an edelleenkin '• uksellisen ohjelman puolesta,
lisätä ja samalla myöskin voittoja. 1 Tulevissa vaaleissa puolueemme
Siis sama inenetermä Ikaynnissä tulee läheisemmin^ pitää mielessääii
i ' - III' - . 1 . i n jäsenten värväys j a muut ryntayk-
Jc^in lUinoisinkm alueella, j o s t a ^ppi^ antamaan järjestöllisen
edfllaolevat numerot ovat otettu, ilmaisun työläisjoukkojen keskuu-
: . ;Kaikkien seikkojen yhteenlas- jdessa. saavuttamalleen poliittiselle
kettuna suipmana pitäisi olla, että]vaikutukselle. Meidän on- voitettava
työläisten halu järjestäytymiseen 1^^ eroavaisuus mikä ilmenee puolu-lkra
» «s.v, »aoa , «""»»a ls^elula^iis,e.^st*aJ e'"r' o 1e e^e^m^m^e^ poliittisen vaikutuksen ja
näkynyt minkäänlaista merlckia i^taistelun tuloksena on meidän
aipakaan Ontarion . kaivostyöläis- myöskin vedettävä uusia proletaari-ten
keskuudessa. Ei ylräikään sia aineksia Ja pidettävä yllä Jatku-äähi
ole noussut vaatimaan, että vaa jäsenten värväystä,
ratsionalisoimisen hyödystä pitäisi poliittinen komitea on
' % f , . päättänyt asettaa puolueen ehdok-myöskin
työläisten ^s|ada ainakm kymmenessä teollisuus ja
osan lyhennetyn työpäivän ja ko- maanväljelys-äänestyspiirissä. P i h i -
toimikuntien tulee heti alkaa valmis­telut.
1. Jokaisella piirillä tulee olla p i i -
rivaalitaistelukomitea, kuuluen siij
. . . . . . .. .. ihen viisi jäsentä: (1) organisatsio-laiset
^tavat sen mennä Iisan ^ijaoston sihteeri. (2) agitprop.-jaos-kanssa
kapitalisteille. Kuinka käu-iiryntäyskramtealle
fraksiainsa t o l -
mhmasta piiriä ja paikallista toi­mintaa
käsittävänä.
5. Jokaisen . piirikomitean tulee
kutsua kaiUä puoliKien sanomaleh­t
i en edustajat ja fraksiatoimikunUen
sihteerit piireissään kaikkiin piirin
tp. komitean kokouksiin m J s s ä vaa­litaistelun
käsittely erikoisesti tapah­tuu.
6. K a i k k i i n puolueen toimitsijain
kokouksiin, missä vaalikamppailua
käsitellään tulee kutsua joukkojär-jestöissä
työskentelevien kielifrak-asian
sihteeri- Tulee pyrkiä saamaan
veljesjärjeston kansalilskomitea ja
jäsenistö missä puoluejäsenemme toi­mivat
ja mitkä ovat kontrollimme a -
laisena. hyväksymään virallisesti
kommunistiset ehdokkaat.
7. Tulee vedota kieli- ja veljes-järjestöihin
vaalikamppailun ai-
' neellisen avustuksen saamiseksi, lah­joituksien
kautta, j a pyytäen jär­jestämään
haalinsa tai toimintakes­kuksensa
yhdeksi puolueen vaali­kamppailun
keskukseksi.
rotettujen palkkojen muodossa.
Yenäjaii työläiset 8aava't teollisuu­tensa
.kehittainisestä kokonaan hyö­dyn,
its^llepn, niiitta Canadan työ-ah
aikovat kaivostyöläiset orjuut-taniistaan
sallia? Eikö Venäjän
työläisten, esimerkki heihin vaikuta
vähääkään?
Englannin n. s. työväenpuoluee­seen
kuuluu, kuten tunnettua* , jos
minkälaista väkeä, mutta kaikkein
vähimmin kuitenkin varsinaisia
työläisiä. Siihen kuuluu sotaher­roista
lähtien provokaattoreibin
asti siltä "linjalta" ja kaupante­kijäisiksi
sitten kreivejä, kreivittär
riä, varakreivejä, parooneja y.m«
saman kaliberin lajia, l^iiinpä j>]io-lueeseen
kuuluu muiden aatelisten
mukana myöskin WaTwickin k^ei*
\itär. Tämän kreivittären "tun­teet"
ovat alkaneet iiyt valUl^van
vaikean työttömyyden johdo^ he­rätä
— koiria kohtaan. Englanti»
laiset pitävät nim. paljon koirisf
ta ja siksi niitä on työläisperheis­säkin.
Vallitseva kauhea työttö­myys
on kuitenkin vaikuttanut
sen, että useimmissa työläisper­heissä
on pitänyt luopua koirien
elättämisestä kun varoja ei, ole
riittänyt kunnolleen ihmistehkääii
elintarpeisiin. Nyt on vkiiitenkiii
tämä yllämainittu "työväenpuolu­een"
kreivitär keksinyt erinomai­sen
keinon, että koiraparat eiv^j
menettäisi ainoataan, taikka eivät
joutuisi koditonna harhaireinaan
kaduilla. Hän on Englannin tyotr
toinille työläisille anUnut Julis:
tuksen, jossa kehoittaa joKtiif^
viikossa erikoiseen "koirarahas-toon"
säästöön! Vuoden perästä
olisi sitten Kassassa niin paljo»
yaroj'a,_ että sillä voisi maksaa ai­nakin
koiraveron.
^ Eikös olekin "loistayia" pää­hänpistoja!
.^Kukapa muut tuollai­sia
koiraj.ulistuksia voisi nälkäkuo­leman
kanssa kamppaileville'tj^^
läisiHe^ antaäkaan. ki^in hienosti si­vistyneet
daäinit, jotka ovat liitty-fi<
8et j"tyovaenpuolu£y^^ paran-
UÄamt-t^. koirieua asemaa. Vaikka
eilpä;'^|l^ etla-^.WäJPwickin kreiyi-iair
biwi- jiah^eräpi toisia "työväen-puoliiie
«»i!*:'4DMonapojä. Ei suin­kaan
jviattomimpia hän on, sillä
il^e .piiölueen. pääjehu, Mac-
Dotiaid baliitustovereineen on
mennyt,, pidetbmälie: hän ammut­taa
siirtomaissa, työläisiä ja talon­poikia,
antamat^ ,enn£^ edes
initä^ koiräjulistuksiakaan. Sa-xiioin
antaa poliisiensa pieksää lak-kolausia.,,"
hyvän" Englannin sydä­messä
seinvuoksi, että nämä vaati­vat
työstään kunnollista palkkaa.
Tämä juttu vain kokonaisuudes­saan
kUvää minkälaista se "työvä­enpuolueen"
. johloherrojen poli­tiikka
on. Toiset antavat koira-jiilistuksia
ja toiset ammuttavat
ton ohjaaja, (3) ammattiuniotyön
jaoston ohjaaja ja kaksi paikallista
toveria.
2. Jokaisella piirillä tulee olla
vaalitaistelun Johtaja. Hän on sa­malla
myöskin vaalitaistelukomitean
puheenjohtaja. Piirivaalitaistelukomi-tea
on suoranaisesti vastuunalainen
Työläisten yhtenäisyyslliton ja am-mättitmio-
fraksia&i mobilisoiminen
Workers tJnity League ja siihen
lUttyneiden unioiden tulee viralUses-t
i hyväksyä kommunistipuolueen e h ­dokkaat
ja ohjelmamme. Puolueen
fraksiain reformistisissa ammattiu-nioissa
tulee myös p^kiä kommunis­tisen
ehdokkaan hyväksymiseen ja
samalla valmistaa puolueen ehdok­kaille
puhetUaisuus järjestöissään.
väalikamppalion yleinen valmistelu
1. Piirien tulee heti hankkia eh-dokkkaitten
asettamista koskevat
säädökset ja alettava varojen kerää­minen
ehdokkaan takausrahan aset­tamista
j a vaalitaistelun suorittamis­ta
varten.
2. Piirien tule kutsua laajoja yh-teisrintamakonferensseja,
joihin on
saatava työväenjärjestöt osallistu­maan,
ja joissa kommunistisen eh­dokkaan
tai ehdokkaiden hyväksy­minen
ja vaallkampFöilun rahasta­minen
y.m. ky^mykset käsitellään.
3. Meidän on järjestettävä työmai-porvarillisten
ehdokkaiden lausun­not,
puiieet. ohjelmat j a mielipitei­den
ilmaisut, sekä eri kapitalististen
järjestöjen taholta ehdokkaiden hy­väksymiset,
toimituskirjoitukset. työ­väen
järjestöjen lausunnot yjoa.
7. Piiritoimikunnan tulee jukais-t
a tiedonantoja Itaikista j ä t ö k s i s tä
j a ohjeista vaalikamppailua koske­vana
kaikille piirin yksiköille.
8. Säännöllinen kirjeenvaihto ja
uutisten lähettäminen on järjestet­tävä
"Workerille" j a kaikille puolu­eemme
lehdille. Nämä eivät saa o l ­la
ainoastaan ilmoituksia, mutta po­liittisia
uutisia paikallisesta tilan­teesta.
Vaalikamppallukomiteain tu­lee
lähettää säännölliset raportit
kansallisille departementeille vaali­taistelun
menestyksestä ja kehitty­misestä
piirissään.
9. Kommunistisen nuorisoliiton ja
nuorten pioneerien tulee valmistaa
t3?ösuunnitelma ja ohjelma tulevia
vaaleja varten sopusoinnussa poliit­tisen
komitean^ j a kansallisten ja­ostojen
päätöksien kan.ssa.
K p . keskus-organisatsionijaosto
A. T. H i l l , sihteeri.
piiritohnikunnalle ja valitsee sen den työläisten tolminnankomiteoita
piiritoimikunta perinpohjaisesti kes-i tukemaan j a työisfcentelemään kom-työläistä
panemaan kaksi pfennr^; työläjbiä.^^3^^
(Suomalaisen työläisen kirje Italiasta)
Ajattelevatko kaivostyöläiset lainkaan
järjestäytymistä?
Kaikissa kapitalistisissa maissa
käydään kuumeista tuotannon rat-sionalisoimista.
Sen seurauksena
joka päivä yhä useampia ja use­ampia
tuhansia työläisiä joutuu
lähtemään työpaikoistaan lisää­mään
työttömien armeijaa. Tulok­set
tuotannossa, ja sitä mukaa
myöskin voitot, kasvavat yhä suu­remmiksi.
Mitä paremmin tuo­tantokoneisto
toimii ja mitä vä­hemmän
siinä tar\Haan työläisiä.
sitä enennnän se tietää kurjuutta
työläisille, multa suurempia voit­toja
kapilalisleille.
Neuvostoliitossa myöskin teol­lisuutta
samoin kuin maanviljelys­täkin
ratsionalisoidaan, mutta
kaikki siitä johtuva hyöty tulee
siellä työläisten itsensä nautitta­vaksi
korkeimpien työpalkkojen
ja lyhennetyn työpäivän muodos­sa.
Siis aivan päinvastaiset tulok­set
kuin kapitalistimaissa.
Lyhyet sanomalehtJtiedot ovat C a -
nadankin työtätÄevHle Jo. ^ertonee^
täällä Italian maaseudulla vUme
marraskuun alkupuolella sattiu^eSsta
valtavista maatyöläis- ja t^onpoi-kaisjoukkojen
vaUahkumoukselllsls-ta
liikehtimisistä. Näiden liikehtimis­ten
aihe, laajuus Ja luonne ovat mle;-
lestäni siksi mielenkiintoiset. etjÄ
nyt sattumalta saatuani kirjeen 1&-
hettämiseen mahdoUIsuudm ^ t ä a
niistä Canadan tySIäisille j a köyhäl­le
talonpoikaiskansalle ieräitä piirtei­tä.
..«Alas fasclsmi!"..
"Alas fascisml!" N a l l i i n kahtefitt
sanaan sisältyy se yhtei^jatus. m i n ­kä
Italian teollisuustyöväen t>hälla'
siTkrfn i)etet^yaiÄ Ja naivin hyväus-myöskln
laajat maat^öUUs- j a t a ­lonpoikaisjoukot
tällä hetkellä omakr
suyat. J a 3e ei enää oikeastaan. ole
pelkkä ajatus. Julkisena, fascyini]^
piinaamia joukkoja sytyttävänä se
tunnus jo kautta masdcyllenkin k a i ­kaa.
Niinpä itse MussoUn , äskettäin
omilleen pitämässään puheessa va­rotti
heitä synnyttämästä haäudni-via
"tj-ötätekeväin kajmätuksesta**.
Verinen diktaattori huomautti, että
vaikka tapahtuisikin se ihme. etÖ
voitaisiin tyydyttää tyäQUekeyShi
vaatimukset, niin sitä IlinaetÖ j B i
koskaan tapandu. että. i ^ v l e ^ n
suuret joi&ot fssclsteja kaTinättaJsI.
Hän voimakkaasti korosti sdtä tch*
siasiaa, että Italian tyOvSenlooklcaa
ei voida saada fascismln kannatta- xneniioin tuhansia taakkoja.
JiksL E l myflskäfin enää työtätekevää
tsdoiujohtÖsiboa. päinvastoin he p i ­tävät,
f asdsteja pahimpina vlhamie-hlnään.
Tämä muuten jo >pUkin aikaa on
(dlut liähtäyissä. J a että tämä kan-zt
»tu]csen.,puutQ^ muuttuu . avoimeksi
vAsixff^aics^^.ee nähtiin selväsU vU-zne
iiottnra^iniulla I t a l i an maatyöiäis-j
a j t a l o i ^ ^ liikehtimi-sissä.
, •. • ;
Srikoisesti merkille pantavaa on
se. että n ä i s ^ fascismln vastaisissa
vlEQlankumöidcselUsissa li^htimisist-sä
useissa maakunnissa olivat pai­koin^
Ibaaebirivissä ne samat talon-poiksis^
o^föt./>JÖJ^/10 vuotta sit­ten
läscisUja|pi^^ provosoimi­na
j a yl^rttääiinä kiivailivat fascis-mi^;
;ipu(>ie»tau Samat Joukot. Jotka
kusteltuaan vaalilcamppailua kes­kuksen
ohjeiden pohjalla, jotka t u ­lee
konkreettisesti sovittaa paikalli­siin
oloihin.
3. Jokaisen paikallisen tp. komi­tean
tulee valita vaalikamppailun
johtaja.
4. Paikkakunnilla, missä on vain
yksi puolueen yksikkö eli solu, on
solun toimikuiman toimittava vaa­likamppailussa
alueellaan, vastuuna­laisena
pilritoimikuimaUe.
5. Tulee Järjestää erikoisia piirin
komiteain kokouksia, Joissa keskuk­sen
ohjeitten pohjalla keskustellaan
jjaikällista vaalikamppailua j a konk­reettinen
toimintasuimnitelma teh­dään.
6. On pidettävä erikoinen Jäsenis­tön
kokous, missä nykyisen vaali­kamppailun
poliittiset kysymykset
keskustellaan ja puolueen tehtäväin
lähempi käsittely suoritetaan.
Kieli- ja yeljesjärjestöjen mobili­soiminen
1. Jokaisen kielitoimikunnan tulee
toimia vaaliryntäyksen alakomitea­na.
2. Puolueen fraksiain paikallisissa
veljes-Joukko järjestöissä tulee toimia
läheisessä yhteistoiminnassa puo-luesoluhsa
kanssa vaalitaistelussa.
3. E r i kieliset -komiteat vastaavien
kansallisten p i i r i - ja paikallisten
ivaalikomiteain alaisena, ovat vas­tuunalaisia
vaalikirjallisuuden ulos-antamisesta
kielijärjestöissään ja y-leensä
vastuunalaisia vaalitaisteluun
käytännöllisesti osallistumisesta jär­jestöissään.
. 4. Kiellfraksiain sihteerit ovat vel­voitetut
raporteeraamaan p i i r i n vaa-ftlanaskmm
Jiikehtiinlsien laaijuus
Ja Inonne
inhana kuuntelivat fascistiseikkaili-j
ä n hJtaiaiutttt^,. knnmunisteista.
jie . samat _ talönjkiiliftt. Jotka silloin
uskfdvat ttsdstien leveisiin lupauk­s
i i n . ^ liiUTaävat kavalan fascisti-däEfaatto^.
1aimiiäk.si, kcäcoontui-
VB^ ^V^Uia^Ö^^ fascismln veri-
JMTori^ hltolimatta valtaviin
jrtifcfcnlitfcfeh^ihtslin Ja yhtyivät sy­vää
teUfiälutttta, iettytnystä Ja v i ­l
l i ä uhl^vaäii ^v^infllöt-äseen yh-
: äl£ faseisiml. Eleitä el
e t i lS jalolta jeommnhismi, Icun ovat
^joutune^ vuodasta iäiseen "koke-maan
hirmuja Ja mussolinilaisen ip-
Fsföcismlvdstaisia lii^ehtimisilmiöi-t
ä Italian maakylillä on viime vuo­sien
aikana ollut useinkin havaitta­vissa,
vaikka ei niistä muualla maa­ilmassa
fascistisen sensuurin vuoksi
ole paljoa kuultu. Mutta nämä viime
marraskuun viisi päivää kestäneet
joukkoliikehtimiset voittivat laajuu­dessa
Icaikki edelliset. Useissa Ete­lä-
Italian maakunnissa (Apuliassa,
Kalabriassa, Abruzziassa yjn.) lähti­vät
kymmentuhantiset maalalsrah-yaan
joukot liikkeelle. Kirkonkelloja
soittamalla hälyjrtettiln fascismivas-taisia
Joukkoja kasaan. Eräissä maa­kunnissa,
marssivat monituhantiset
maatyöläis- Ja talonpoikaisjoukot
läheisiin kaupunkeihin. Kaupunkien
proletariaatti yhtyi maalaisraatajien
liikehtiviin joukkoihin. Niinpä noin
130 km. Roomasta olevaan suureh­koon
Sulmonan kalQJunkiin saapui
ympäristömaakuntain maalaisrah-vaan
kapinalliset joukot jättUäis-kulkueina.
Sulmonan työväestö kes­keytti
työt j a lähti kadulle yhdessä
mäalaisraatajien kanssa. Koko maan
tjrötätekevien myötätunto on täydel­lisesti
oUut liikehtivien joukkojen
puolella. Riscistimiliisi ei voinut n i i ­t
ä estää.
Liikehtimisten eräs luonne ja
p i i r r e selviää jo tästä edellämaini-tusta
tosiasiasta. Tarkoitan työläis­ten
Ja talonpollcain liittoutumista
taistelun pohjalla. Italian teollisuus-j
» maatyöläiset ja köyhä talonpoi-kaisto
nousivat yhteisrintamaan k a ­pitalistisia
nylkyieitä ja fascistisia
^ r t a j i a vastaan. Tämä työtätekevien
J
munistlsten ehdoklcaiden puolesta.
Työpajoissa, missä toiminnankomi-teat
ovat Jp olemassa, tulee saada
nämä komiteat hyväksymään kom­munistiset
ehdokkaat.
4. Yhteisen rintaman hyväksjrmis-kcnferensseja
ei järjestetä ainoastaan
suurissa kaupungeissa, mutta piirien
pienimmissäkin kauppaloissa Ja kes­kuksissa
missä ikinä on puolueen y k ­sikkö
tai missä meillä on työläisyh-teykslä.
vedoten työläisten ja far­marien
järjestöihin kuin myös työ­läisiin
järjestymättömissä työpajoissa
edustajain lähettämiseksi näihin
Kcnferehsseihin. • "
5. Piirien tulee suorittaa alueensa
poliittisen tilanteen huolellinen tut­kiminen.
Piiritoimikuntien tulee it­se
tutustua Ja tehdä jäsenistölle tun­netuksi
paikalliset poliittiset kysy­mykset.
Heidän tulee tietää kapita­lististen
puolueiden eri ryhmien e-roavalsuudet
voidakseen paljastaa
j a käyttää niitä hyväkseen. Heillä
täytyy olla tieto kalkkia poliisiterro-rln
ilmauksia koskevana, Injunksio-neja
ammattiunJobbyrokraattien ja
*ty<^väenr'Jpiuiq(lueeni ltiitl|autumisia
poliisien Ja porvarien kanssa. P i i ­reillä
tulee olla kaikki tiedot kapi­talististen
puolueitten j a niiden h a l ­linnan
mädännäisyyttä Ja petoksia
koskevana, konkrettlsestL Helliä täy­tyy
olla yksityiskohtaiset tiedot pal­kan
alennuksista, työläisten erotte­lemisista
heidän osanotostaan työ­väen
poliittiseen j a taloudeUiseen
toimintaan.^
6. Piiritoimlkunan tulee valita yk­si
toveri seuraamaan kapitalistisia
sanomalehti Ja s^iIyttämään kaksi
le'ikkausta kaikista asioista m i t k ä
koskevnt vaalikamppailua, . i u t e n
yfateisliitto. Joka täten syntyi j a l i ­emeni
avoimfösa taistelussa fascismia
vastaan, oa erikoisen huomionarvoi­nen
piin»; Se osoittaa työtätekevil-le
vapautumisen Ja voiton tietä. Se
on enteenä Ja takeena siitä, että
fasclstinen hhrmuvaltakaan Italiassa
enempää kuin muuallakaan ei voi
pelastaa kapitalismin tuhoa, ei voi
estää työn maailman voittoa. Prole­tariaatti
liitossa talonpolkalston
kanssa kukistaa Italiassakin kapita­lismin
Ja toteuttaa työläisten Ja ta-lonpoikan
vallan.
Edellämainittujen liikehthnisten
luonnepiirre on käytännöllisesti jä
periaatteellisesta tärkeä Ja huomioi­tava
piirre. Välittömän poliittisen y-leiskuvan
liikelrtlmisistä antavat seu­raavat
päätunnukset:
1). Työtä Ja leipää. 2) Työpalkat
koroitettava. 3) Verohuojennuksia.
4). Fascistisia vlrkanyrkkejä (potes-tolta)
vastaan.
Näistä edellämainituista vaatimukr
sista oli populäärisin viimeksimainit­tu
tunnus: potestoita vastaan. Se
oli selvä fascisteja vastaan kohdis­tettu
poliittinen vaatimus. "Potes-tat"
ovat fascismln iääedustajat I-talian
maalaiskunnissa. Ne ovat e-räänlaisia
fascistivallan vallesman­neja,
paikalliskomissaare ja, jotka o-vat
paikkakunnilla joutuneet toteut­tamaan
fascistista sorto- Ja hirmu-komentoa.
Liikehtivien joukkojen
fäscistivihjm kohteeksi välittömästi
joutuivat Juuri nuo paikalliset fas-cistiset
virkanyrkit, potestat. Kan­san
viha niitä kohtaan on rajaton.
Monissa kunnissa poltettitn näiden
fasdsmin paikalliskomissarien talot
j a eräitä pirullisempia heistä mur­hattiin.
Monet fascistit pelastuivat
v a i n pakensmällas M m . Apulian
maakuntaan liikehtimisten aikana
sovittelijaksi lähetetty hallituksen e-dustaja.
muuan aatelissuurtilallinen,
onnistui pakenemalla pelastamaan
lienkensä.
Ca^äään kbmmunisti-puoliieen
pjdliitti-selle
komitealle
Kunnon toverit!
Kuten muistetaan, valituin alle-lurjoittanut
viime syyskuun alus.<>a
pidetyssä viidennen p i i r i n konvent-sionissa
piirin toimeenpanevaan ko­miteaan,
mikä taasen vuorostaan v a ­litsi
minut ammatilliseksi järjestä­jäksi
piirin toimistoon.
Tämän minun valintani johdosta
ryhtyivät useat oikeistolaisia pyrki­myksiä
hellinneet toverit heti kon-ventisloonin
jälkeen horjuttamaan
sitä arvovaltaa ja luottamusta mikä
p i i r in johdolla tulee olla, varsinkin
kun valittu pilrlkomitea j a sen toi­misto
oli parhain, mitä puolueella
on koskaan tässä piirissä ollut. Esit­tämällä
minua vastaan joko kerras-jSaan
valheellisia t a i sitten jo aika­naan
tutkittuja j a hutkittuja sjTytök-slä,
pyrkivät nämä toverit minun
personaani välikappaleena käyttäen
kaikin mahdollisin likaisin keinoin
hyökkäämään plirikomitieaa ja etu­päässä
sen toimistoa vastaan, saatta­en
siten aikaan .vaikeuksia puolueen
toiminnassa tässä piirissä. Kaikkeen
tähän oli syynä se tosiasia, että pii­rin
toimisto osottautui olevan Kom­internin
ja puolueemme uuden suun­nan
vilpitön kannattaja Ja pyrki s i ­tä
toteuttamaan käytännössä. Näi­den
puolueen Ja piirin johdon vas­tustajien
taholta on esitetty yhtenä
syynä heidän kieltäytymiseensä ja
pidättäytymlsensä toiminnasta alle-fclrjjolttaneen
jäsenyys . p i i r i n tolmLs-s
a i ' Vaikkakaan minua ' S3^ttäneet
Ja vastustaneet toverit eivät ole r y h ­tyneet
siiheri toimenpiteeseen, mihin
p i i r in konventsioni heidät velvoitti
syytöksien Johdosta minua vastaan,
nimittäin syytöskh-Jelmän laatimi­seen,
mikä seikka Jo sellaisenaan o-sottaa
heidän syytöksiensä laadiin ja
valkka^ian toimiin valituilla kom­munisteilla
ei pitäisi olla oikeutta
luopua kesken toimikautta tehtävis­tään,
koskei heidän toimensa ole hei­dän
persoonallisia toimiaan, vaan
puolueen, n i i n kaikesta tästä huoli­matta
olen vakavan harkiiman jäl­keen
.päättänyt. pysrtää teiltä, toverit
että te puolueen nimessä vapauttai­sitte
minut viidennen p i i r in toimis­ton
jäsenyydestä.
Kohta on kulunut kaksi kuukaut­ta
siitä kim erinäisten sudburylais-ten
toverien asiat olivat Komintern­i
n erikoiskomissionln käsiteltävänä,
minkä seurauksena sanomalehdis­tössämme
julkaistiin heidän selityk­sensä.
Niiden perusteella o l i syytä o-dottaa
heidän ryhtyvän jälleen puo­lueen
toimintaan, mutta kaikesta
huolimatta ei heidän taholtaan ole
Oikeastaan kaikki edellämainitut
vaatimustunnukset muodostuvat Ita­l
i an nykyisissä oloissa poliittisiksi.
Taistelu, sai sUs poliittisen luonteen.
Vaatimukset: työtä ja leipää, sekä
työpalkat korotettava ovat ensikä­dessä
maatyöläisten maakapitaflis-tellle
esittämiä vaatimuksia. Mutta
nuo maakapitalistit ovat maaseudul­la
fascisml:!}. päänapoja. Fascistisen
hirmuvallan turvissa ne harjoittavat
E n o t o n t a riisto- Ja sortokomento-insa.
Näin ollen nämäkin maatyö-
"äisväatimukset muodostuivat poliit­tisiksi,
selvästi fasclstikomennon vas­taisiksi
vaatimuksiksi.
Vielä selvemmin .pjoliittinen on
raatlmus verohuojennuksista, fascis-tien
tunnottoman verorilston lopet­tamisesta.
Veroilla nylkeminen ja
koronkiskonta ovat ne rosvousmuo-iot.
joista Italian köyhä talonpoi-kalsto
tällä hetkellä enimmta kärsii.
Vaatimus veffbelpotuksista on lä­hinnä.
talonpoikaisvaatimus. J a sen
vaatimuksen esittämiseUe on olemas­sa
moniökertjdnen aihe. Jos missä,
n i in juuri fascistisessa Italiassa to­teutuu
hirvittävällä tavalla "Inter-oationalen"
sanat: "verot köyhälis­tön
verta j u o . . . ."
Fascisml ja talonpojai
I t ^ i a n köyhän talonpoikaiston
suhde fascismiin o n todella järkyttä­vän
traagHlinen. Tätä. puolta asiassa
sietää siis lähemmm valaista. Fas­clsmi
nousi 10 vuotta sitten valtaan
ennenkaikkea talonpoikaiston J^
muun maalaisväestön avulla. Mutta
juuri näille samoille väestökerroksil­le
se on muodostunut hirvittäväksi
taakaksi j a t a i t a v a k s i ikeeksL Niitä
kohtaan se on mitä verisintä sorto­valtaa.
Sellaista on käytännössä fas-
No. 139
ö ^ e n mennessä tap^ömat,
myksiään tässä s o h - . ^
eivat ole edes k a - ^ ^ ^ f *
dekseen hankkia itsUeea
tämän vuoden jäseQkorttiT
tuhsi olla al>eeni5impana^
na heidän lausuntojeaca j- .
tensa vi]pittöinvTde_nä.
baiset edesottamisensa ( ^ T »'
net kaikessa suh-.£essa ha. -
ja passiivisuutta. Sama S *
kansa heidän kannatta^ L
den, joitakin han-oja p o i S L '
kuunottamatta. ^'««tai;
Kun tiedän heidän tahaht»,
heidän kannattajiensa VesV
edeUeenkin märehdittäTäa
purin toimiston jäsenyyttai
ta. niin haluaisin teidän su
seilanne poistaa tämän —
tekosyyn — mirtä saattaisi
dän- väitteenään puolu„„
passiivisuutensa johdosta.",
män eronpy>-nnin tietojs^
käytännöllisessä loiminna^T'
lueen ohjeiden toteuttamisesa-daan
parhaiten paljastaa
laisuuden harhasuunnat ja ,
sekä niinollen tai-~:ella niitä „
Lopuksi haluan todeta, että"
pyyntöni esittäminen ei n
että olisin tyytymätön siihen i
sijun, mihin viime syksynä ^
sa CSJ ja puolueen johdoiT
sä taistelussa on päästy. Päi
vakava käsitykseni on. että
nut ristiriitojen likvidoiminenraii
lut- ainoa mahdollinen, mhä a
ta kohdaltani pjTin parhaaifl;
kaan noudattamaan. Tähän
tööni suostuminen ei myosiäiai
kitse passiivisuuteen heittäjä
sillä tulen edelleenkin parhäanli
kaan ottamaan osaa puolueen"*
mintaan, koska passiivisuus <m]
ken vallankumouksellisen . . . ^
tappavinta tautia ja sellaisenaai
kava virhe ja selvä ilmiö olkeisk
suudesta. Toimettomuudella oni
sin helppo salata kaikki virh
ja harhasuuntansa. Joka el
tee, ei saata tehdä edes ereh
kään!
Toivon poliittisen komiteani
edellä esitetyn johdosta
tähän bolsheviikeille perin
seen pyyntööni
Sudbury. Ont. toukokuun 16
vänä 1930.
Hannes 6iii|
Viidennen piirin toimiston
toveri Hannes Sulan PoUittisdBl
komitealle olettaman «in-pyyntiirjelmän
johdos!» ,|
Toveri Hannes Sula on
viidennen piirin toimistolle
poliittiselle komitealle osotetun 1
jelmän, missä hän pyytää
ta piirimme toimiston jäsenj;
ja ammattilisen järjestäjän
vistä. Toimiston kokous totea» 1
lan kirjelmässä esitetyt vältteö!
kin puolin paikkansa pitäviksi jit*]
tuudenmukaisiksi. Sen jälkeen.'
toveri Sula on kirjelmänsä
nut on tosin ollut havaittavissaj
jaista elpymistä ja pyrkimystii
lueeseen sen entisten jäsenten t
ta. Mutta tätä ei ole missään!
uksessa merkittävä toveri Satoi
ronpyynnin seuraukseksi, siBäJj
nen kirjelmäänsä ei ole
tulla tekemään julkiseksi
siihen saadaan poliittisen
suostumus.
Piirin toimisto toteaa toveri I
olleen yhden aktiivisimmisU
eemme jäsenistä tässä P""^;^
on työskennellyt vaikeissakin oir^
teissä, eikä hänen toimintaiBM
vaikuttanut se parjaustulra, f
hänen kauttaan on kohdistettff
luetta, piirikomiteaa ja sen
toa vastaan.
Samalla kun piirin toimistoj
toveri Sulan kirjelmäsä
mielipiteisiin ja kannatta»
Sulan vapauttamista to"^|^
nyydestä, niin samalla
toveri Sulan lupauksensa:
cistinen vapaus. Talonpoitoö^
tumista ja helpotuksiafiaanii»
ta fascismista on käytä_
dostunut työväen ja köyhanji
poikaiston verinen orjuutus-M
kemlsjärjestelmä. Määrätto^.
sekä fascistisen,rosvouston»^
hirmuvallan kauhujäljet
kaikkialla Italian maakyliim|i
hedelmällinen, Europan 1»
noin 4 milj. ha. ^öinitartoAj
väestön uutterin. ahkenn_flO_^
Utuisen nälän ja lisääntyvän»
den kourissa. Kas siinä
"siunaus".
Veroilla rosvoaminen oo
vä. Aina ovat Italian ko^J
poikaiston verotaakat ffj^
Zrn, fa^cismin valtai^>^
vat moninkertaistuneet. ^ |
vuosituloistaan ja
maksavat köyhät talonpO^
minä veroina. Lisäksi
ja muut väliUiset verot
Koronkiskonnasta ra
että "isänmaaUisjlle 1«
le ja yksityisille f a s j ^^
lisuutta tunnustavia « * |
vampjnrreille orat
riolot tarjonneet inah^^|^:
roilla «svo3mL=een
sin ehäoin saavat
laitoksilta - L . -^^^fgrfj
nyljetään ja - ^ ° ^ r j a i »^
1-PoJat o v a t i a ^ ^ a
sen olemassaolon t*!
suorittamaan '^^'f^sd
korkoa 500^:. O r a ^ ^ d
vuotiskautena stior^ag^
lainaamansa eran JO
takaisin. Ja ^""^^Sf^J Sotinen ^^^^^^^
lainat ovat yba
UtYiilkekea nsoän^ /l u^o^kIliöt ai »»—»|j