Vapaus, July 22, 1929

              1929 No. 171 — 1929 Maanantaina, heinäk. 22 p;nä—Mon., July 22 Sivo a
lyväi
nro s
iloon.
dit
Ua
alla
irit
\ensa
s:
it
mmisto
!taa
'.'ennus'
istakaa.
Iäisen
onsa
RAEUS.
ikrainalaiset
n kansalli-irana
estee-en
välillä,
in kuin se
lan kommti-johtaen
ja
istea;.pyrki-bokoonpano
ma vaikeut-olueelle
sen
utta mones-toimikaan
tinen puo-öllisesU
eri­suun
pro-yhäkin
ra-kielijärjes-rakenne
on
essään puo-kaupunkiko-koonpancfssa,
molueyksiköt
Tosiasiat
I olematto-ranskalais-kolmannen
limmän riis-
:rroksia( Ja
n jäsenten
it selvästi
den.
konutea on
ikavat heik-ainoastaan
konventsio-misatoorisen
ana seuraa-een
avusta-joukon
esi-järjestämi-listisille
pe-hjalla
tulee
onventsionin
seuraavien
Qeenpanevan
lösteilyt or-poistaen
traditsionit
proletaarisen
y vär\'äänii-työläisjä5en-nnallistutet-mmunistisen
ranskalais-
: samanai-tolaisvainoja
irbritannias-keskuudes-lutta
työpa-jasoiujen
Ja
imisaksL Te­itä
järjesty-itäys
järjes-
5i, mikä on
nununistisen
n aktiivista
keskuudessa
.hittämiselcsi
"Vien väliDä
hajoittavaa
tilkkaa vas-työväen
W-i
ja kom-aaäisen
td-työlle
nais-
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
Eri paiklcakimnilta
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 saki
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sähkösanomaläbetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.50 ^lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Eurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y . Ont.
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa piletliasioita.
Vapaudelle oti-avat rahaväjitykffia
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
JOHN WIRTA,
957 Broadview Ave.. Toronto, Ont.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
eri
DAVID HELIN,
paikkakunnilla Pohj.-Ontariosss
ten keskuudessa naissihteeristön kir­jelmän
pohjalla. Konventsionin tulisi
valita työtä naisten keskuudessa kä­sittelevä
komissioni (naisista ja mie­histä
keskuskomitean jäsenen kanssa);
valita myöskin naisedustajia muihin
tulevan konventsionin komissioneihin.
6. Voimistuttaen puolueen lehdistöä,
läheisempi eri kielisten lehtien ja jouk-kojärjestöjen
kontrollissa olevien leh­tien
valvominen, ja järjestelmällinen
ryntäys ranskalais-canadalaisten kes­kuudessa
erikoisen sillä kielellä jul­kaistavan
lehdistön ja kirjallisuuden
»avulla (ranskan kieltä ei saa käsittää
yhdeksi ulkolais-kieleksi, mutta maan
varsinaiseksi kieleksi).
7. Tärkein puolueen tehtävä on
imperialistisen sodan ya;tus;tamiseksi
anti-mUitaristisen propagandah kehit­täminen.
Sotavarustelun kustannuk­sien
lisääntyminen . kuninkaallisen
laivaston rakentaininen, ilmalaivaston
kehittäminen, kemiallisen teollisuuden
laajeneminen, Canadan legionan yllä­pitäminen
ja vastavallankumouksellis­ten
ulkolais-ainesten suojaaminen, tar­joavat
laajan työmaan anti-militaris­tiselle
työlle. Tämä tärkeä ja välttä­mätön
työ on tuskin alkanut. K I kuu-
Elspeth, Alta.
Koska meillä oli onni
saada talollemme ensimäisen A l -
bertau naisjaostojen konventsionin,
joka pidettiin heinäk. 12 ja 13
p:nä, niin haluan lausua sen joh­dosta
vain muutaman sanan. (Asi­anomaiset
tekee tarkemman selos­tuksen).
Kokouksen menoa seu­ratessa
jokainen läsnäolija antoi
kiitoksensa edustajille, sihteerille
ja yleensä kaikille konventsionin
osanottajille siitä horjumattomasta
kannasta ja työläisnaisten suhtaan-tumisesta
työväenliikkeen eri vai­heisiin.
Konventsionissa käsitel­tiin
asiat erittäin vapaasti ja ai­noastaan
kylmiä totuuksia, jotka te­ki
kaikkiin hyvin mieltä ' ylentävän
vaikutuksen ja samalla pääsi ym­märtämään
syvällisemmin naisten
toimintaa luokkaliikkeessä.
Kesäjuhlien suhteen
en halua mennä pitkiin juttuihin,
sanon vaan että niinkuin ennenkin
oli ilmoitettu, alueemme kesäjuh­lat
olivat heinäkuun 10 ja II p.
Ensinnä 10 p. oli erittäin kylmä
j a hiukan satoikin, joka esti yliei-söä
feaapumasta juhliin. Illaksi
kuitenkin ilma tasaantui ja yleisöä
saapui Elspethin haali aivan ää­riään
myöten täyteen. Kylmä hait­tasi
vielä 11 päivänäkin, vaan sil­tikin
ylesiö täytti Eckvillen Liberty-haalin
aiyan viimeistä tilaa myö­ten.
Puheita pitivät toveri Ak-selson,
Lepistö ja Kicsep. Elspehtin
orkesteri soitti useita numeroita,
011 laulua y.rxi. ohjelmaa. Taasen
12 p. illalla naisjaosto ja Hesberon
osasto esittivät näytöskappaleen
kumpainenkin. Jokaisena iltana
tanssittiin. Lopuksi Tröchun orkes­terin
hyvän soiton tahdin mukaan.
Juhlavieraita oli saapunut jokai­selta
seudulta Albertästa ,mikä o-saltaän
todistaa ' että työläisten
luokkatietoisuus on hereillä^ kun
monien satojen mailien päästä mat­kustetaan
tällaiselle syrjäseudulle.
Tämän kirjoittaja pyytää lausua
Elsbethin osaston puolesta kiitok­set
kaikille juhliin osaaottaneille
siitä yhteisymmärryksestä mitä jo­kaisesta
uhkui. Juopoillekin täyt3ry
antaa tunnustus siitä että hekin
osaltaan tekivät parhaansa rauhan
ja hyvän sovun ylläpitoon.
M. J . H .
KIRJALLISUUTTA
Kommunistinen solu
Yhdysvaltain Kommunistipuolueen
Suomalaisen Toimiston kustannuksella
on juuri ilmestsmyt Työmiehen kirja­painosta
"KommunisUnen Sola''-nimi-nen
64 sivua käsittävä kirjEinen, missä
selostetaan kansantajuisella tavalla
kcmmunistipuolueen rakennetta, työs­kentelyä
ja toimintaa. Kirjanen muo­dostuu
mainioksi käsikirjaseksi puo­lueen
toimitsijoiUe ja jäsenille. Sen
on kirjoittanut Kommunistisen Inter-natsionalen
organisatsioni-osaston toi­mitsija,
tov. Jekns, joka on työsken­nellyt
järjestötyössä Kominternin eri
Yhdysval-
"ffltoin kulakMi ystävät
— Tiähä on yhtä s.... nan pel-lii
ko mene millö tahans tuon Mat-vei
Ivanovitshln luo krestkomist rah-hoi
lainnftirs pyytäm... nii ain vua saat
tulla tyhjin toimin takas.... Sannoo
ain. et ei nyt satu rahhaa olemaa,
vast veivät.... tule huomeen, mut ko
meet toiseen päivään, ni sama temp­pu
Onks tlä sit mikä talonpoikiln
apukomitea! pthyi. en mie muuta voi
sannoo!.... Ei se oo mikkää köyhiin,
vua rikkain komitea. sU kyl sil Pjotr
Lavrovitshil ja muil rikkail pomoloil.
kulakeil sielt rahhaa annetaa, mut
meippäs s i e . . . . nii postoi! Viime maa-nantaikii,
millo mie käin rahhoi pyy-maiden
puolueissa, nun. tämäs hiä oi saant 70 ruplaa, mut siul
loissa. Tov. Jelois on spesialisti tällä jsanottii. et el ole grossaakaa Tän-alalla
ja siksi kirjanen sisältääkin nää taas en s a a n t— Kyl tiä on yhtä
puolueen organisatsioni- ja työsken- g naa! Marin-Mikko hypähti
telyalaan täysin perehtyneen toverin raivoissaan penkillä, jolla oh istunt ja
kokemukselliset ohjeet.
Kirjanen käsittelee pääasiallisesti
puolueen perusyksikön, solun, toimin­taa.
Siinä selvitetään ensmnäkin ly-alkol
kävellä kiihtyneenä pitkin mök­kinsä
lattiaa.
— Siul vaik kuolisit lapset nälkää,
nii ei vua appuu kassast t i p u . . . . Kyl
hyesti, mitä on poUittlnen puolue, jon- sitä siel on. mut ei anneta kalklL.v
RösegTove, Ont.
Naisten kokous
oli Korhosen farmilla t.k. 11 "p. Y h ­teislaululla
aloimme. Kirjeenvaihtoa
olikin paljon ja 'se teki keskustelun
vilkkaaksi.
Timminsistä oli tullut kirje, kehoitus
toimia osuusliikkeen eteenpäin vie­miseksi,
toimia iltamat akiteerauspoh-jalla
t.k. 1 p., vaan se oli myöhästä,
koska se päivä oli jo mennjrt. Otimme
asian keskustelun alaiseksi siinä toi­vossa,
että perustettaisiin osuuskaup-pärengas
ja tehtäisiin ostokset Kirk­land
Laken osuuskaupasta. Ehdotus
des kongressi asetti kaikkien jaosto- j päätettiin viedä järjestön kokoukselle,
jen velvollisuudeksi anti-militaristisen jossa tehdään jonkinlainen päätös.
toiminnan suoranaisena osana t ^ t e -
lussa sodan vaaraa vastaan. Puolueen
konventsionin tulee vakavasti käsitellä
tätä kysymystä ja asettaa se ensimäi-seksi
tehtäväksi uudelle keskuskomi­tealle.
•8. Anti-imperialistisen liiton muo­dostaminen,
imperialismivastaisen pro-,
pagandan yhdistämiseksi Canadässa
latinalaisten maiden taisteluun Ame­rikan
ja Britannian sortoa vastaan,
ja maailman sorrettujen siirtomaakan-sojen
vallanlnunoukselllsiin liikkeisiin.
9. Läheisemmät suhteet puolueen
ja K I toimeenpanevan komitean vä­lillä
ja paremman kansainvälisen ta­junnan
elv3rttäminen jäsenistön kes­kuudessa.
30: Canadalaisella puolueellamme
on joukko vaikeita probleemeja voi­tettavana.
Nykyinen "hyvinvoinnin"
aalto synnyttää harhakäsitteitä työ­läisten
keskuudessa Canadan kapita­lismin
vakiintumisen suhteen. Kom­munistien
tulee varoittaa työläisiä
tällaisia harhakäsityksiä vastaan huo­lellisella
ja väsymättömällä työllä sel­ventäen
nykyistä maailman tilannetta
Ja Canadan asemaa kapitalistisen
maailman taloudessa, painostaen so­dan
vaaraa, ja eritoten varusteluja
imperialistiseen sotaan Neuvostoliiton
proletaarisia tasavaltoja vastaan.
31. Nopea teknillinen edistys ja
teollisuuden rationalisoiminen Cana-dassa
ja sitä seuraavana tapahtuva
radikalisoituminen työväen laajojen
joukkojen keskuudessa, tarjoaa kom­munistipuolueelle
mahdollisuuksia vai­kutuksensa
ulottamiseen ja lujittami­seen
uusien proletaaristen kerroksien
keskuudessa. Puolueemme voi ansiok­kaasti
menestyä, jos se' astuu luot­tamuksella
esiin, painostaen itsenäistä
toimintaansa kommunistipuolueena ja
pelottomasti ottaa osaa edessä ole­viin
uusiin luokkakamppailuihin. Ak­tiivisella
osanotolla kaupunkien teol-lisuustyöläisten,
maatalouden työläis­ten
ja köyhien farmarien kalkkiin
Pioneerien
kämppäyskustannukset päätettiin
maksaa naisosastojen jäsenluvun mu­kaan.
Juhlat
jotka pidettiin t.k. 14 p., onnistui­vat
koko h3^in. Ylätuvan ukkokin oli
vetänyt "välvifc kiinni", niin oli kuiva
ilma. Yhteen kokoontuminen onkin
meille suuresta merkityksestä; se kas­vattaa
meissä luokka- j a toverihenkeä
ja silloin jää se itse minä pois.
Seuraava kokcns
on Salon farmilla hj^än ilman sat­tuessa;
vaan jos on' sateinen niin sit­ten
Hiltusen farmilla. Uudet jäsenet
on tervetulleita. — E. S.
T I E D O I T U S ALEJf R A N N AN
K Y S E L Y Y N PORT
A R T H U R I S S A
Jokapäiväisiin taisteluihin, taataan tu­levaisuus
toivorikkaaksi kommunisti­sen^
JoidckopuolueCT ja voimakkaan
Kcmimimlsiisen Intemationalen Jaos­ton
rakentamiselle Canadassa.
Kommunistisella tervehdyksellä.
r<iliitti9en sOtteorbtSn puolesta.
Sotns. KESKUS.
Tässä lehdessä olleen ilmoituksen
perusteella on Port Arthiuissa asuvia
Elin ja Alex Rantoja vastaan nostettu
huhuja, että he täällä Kirkland L a ­kella
oloajallaan olisivat myyneet vii­naa,
t.s. runnanneet niinsanottua koi-ratorppaa.
Heidän pyyntöönsä, saada osastomme
lausimto näiden ilkeämielisten parja-ly^
ten poistamiseksi, voimme paikaHi-ka
seikan ymmärtäminen on jokai­selle
kommunistipuolueen jäsenelle a l ­keellinen
välttämättömyys. Sitten se­lostetaan
miten solu on puolueen pe­rusyksikkö.
Selostetaan yksityiskohtai­sesti
mitenkä solu järjestetään (pe­rustetaan),
miten sen työohjelma jär­jestetään.
Selostetaan solun johta­vien
elimien tehtävät, toimeenpane­van
komitean ja muiden alakomitealn
ja virkailijahi tehtävät, miten työn­jako
ja vastuullisuus niiden kesken
järjestetään j.n.e. Sen jälkeen se­lostetaan
millä tavoin solun työ saa­daan
järjestelmälliseksi ja tuloksia
tuottavaksL Yksityiskohtaisesti neu­votaan
edelleen miten solun kokous
kutsutaan koolle ja miten sen ko­kousta
johdetaan. Solun yleisen jä­senistön
työjärjestys (jako) seloste­taan
yksityiskohtaisesti. OMistetaan
miten solun Jäseniä kasvat«|hn ky­keneviksi
suorittamaan erinäisiä teh­täviä
ja miten he tulevat kykeniksi
levittämään puolueen vaikutusta työ­väen
joukkojen keskuuteen. Edelleen
kirjanen selostaa miten solun työ on
suimniteltava. Jotta työ onnistuisi, jot­ta
se voitaisi toteuttaa eikä Jäisi vain
paperille jjelkäksi suuimltelmaksl. So­lun
jäsenistön ja sen toimeenpanevan
komitean keskinäisten kiinteiden suh­teiden
muodot määritellään, jotta
iokapäiväinen yhteys tuUsi taatuksi
solun .johdon ja sen jäsenistön kes­ken.
^Edelleen kirjanen opastaa ml
ten puoluejäsenten tulee raporteerata
suullisesti ja kh-jallisesti puolueen pai­kalliselle
toimeenpanevalle komitealle;
seksuunakomitealle. Miten seksuuna-komitean
sihteerin tulee vuorostaan
lähettää raportit yhteenkoottuina puo­lueen
piirivlrastolle.
Puoluekiullle on omistettu erikoi­nen
kappale, jossa m.m. siteerataa*
toveri Leninin lause: "Varmastikin
on nyt kaikille ilmeistä, että ilman
heidän todella rautaista ja mitä an­karinta
kuria puolueessaan, bolshevi­kit
eivät olisi kyenneet pitämään
valtaa käsissään edes kahta ja puolta
kuukautta, puhumattakaan kahdesta
Ja puolesta vuodesta" ja edelleen s i ­taatti
Leninin lauseesta: "Se joka yä-himmälläkään
tavalla heikentää pröie-tarihatin
puolueen rautai^a kuria
(erittähikin diktatuurin aikakaudella)
auttaa todenteolla porvaristoa pro­letariaattia
vastaan."
Myöskin omistetaan kirjasessa eri­koinen
opastava kjippale siitä, miten
solu järjestää oman sanomalehtensä
(työmaalehden) julkaisemisen, miten
lehden levittämlstekniikka on järjes­tettävä
j.n.e. Työskentelyä työläis­naisten
keskuudessa selostetaan niin­ikään,
samoin opastetaan työssä nee-kereitten
keskuudessa, mikä meille
Amerikassa on erikoisen tärkeä, koska
täällä asustaa noin 14,000,000 neeke­riä,
joista valtava osa on proletariaat­tia.
Nuorisotyö samaten kuin työsken­tely
puolueen ulkopuolella olevien
joukkojen keskuudiessa selostetaan
myöskin. ~
Toveri Jenks antaa myöskin ohjeet
fraktioiden muodostamisesta ja nii­den
työstä työläisten joukkojärjestöis-sä.
Tätä puolta kirjasessa täydentää
erikoinen liite, jonka fraktioiden työs­tä
on kh-joittanut toveri K. E. Heikki­nen.
Erikoisesti fraktioiden rakentami­nen
ja niiden työtavan ja velvolUsuuk-sien
tunteminen sekä fraktioiden oi­kea
suhde puolueen perusyksikköihin,
samaten kuin ylempiin orgaaneihin
nähden on tavattoman tärkeä varsin­kin
meille'suomalaisille puoulejäsenil-
Mut sen m-ie sanon, et ei se Matvei
Ivanovltsh kauan sielä viäryyttä tee:
el hittovie teekkää .... Emäntä Mari,
joka siinnä uunin luona honunalli päi­vällistä,
kääntyi kiihtyneeseen mie­heensä.
— Ooha vähä hiljempaa, et saap
Antti nukkuu. .. älä herätä poikaa...
Mlkko tempasi hattunsa naulasta
ja läksi naapuriin.
politiikan toteuttamisesta kyseessä o-levassa
joukkojärjestössä. Mutta ylei­siä
eri kielisten puoluejäsenten kansal­lisia
konferensseja ei enään pidetä.
— Pitiä täs lähtee miunku kretittli
ottamaa... pitäis suahha rahhoi hir­siin
ostoo, sil pitäis alkaa rakennuttaa
EdeUä selostettu kirjanen on ta- ^
vallaan "Kommunisthien katkismus" Annllkli sanoo Matvei Ivanovltsh v l i -
uutta läävää, yaik sais asia alulkii, nii
sekkii olls Jo hyvä....
— Hjrrvil päivii! Terve talloo!. .
Mikko se siintä Törri-Jaakon ovesta
sisään astui ja "hjnrviil päiviil" talon­väkeä,
joka juuri oli päivällisellä, ter­vehti.
— Sammaa s i u l ! . . . Annhha Jaak­ko
Mikal sUnt t u o l i . . . Et sie nyt ällyy.
siin takanais on t u o l i ! . ..
Poika-Jaakko, pieni 7-vuotias Törri-
Jaakon 8:s perillinen vei Mikolle tuo-
Ihi.
— Mii asjoi sie nyt kulet nua-p
u u r . . . Paljo sie sait sielt avustus-komi
tcast rahhoi lataaaks? Mar sano
sie läksit pyytämää, satuttu täs taano
juttusil tuol kaivool...
Isä-Jaakko katsahti kysyvästi Mik­koon.
— Hittol mie s a h l . . . en grossaa­k
a a ! . . . Matvei Ivanovltsh sano. jot
ei oo rahhaa....ei muka hiä voi r a -
haks muuttuu ko el ole...
— Ei oo rahhoi... älä lörpöttele!
Vast senkö tul seppä sielt ja toi 100
ruplaa. .. Sentähe se miekli aattelen
sinne mennä!...
Seppä vast t o i ! . . . joha mie täi
kotonaa kiroshi. et se Matvei. Ivano­vltsh
on niihe rikkain kelkasi... Sep-päkil.
mikä hiä on muu ko rikas! Viis
hyvvää lehmää lääväs, kaks raken-nust.
oma paja... käyttää vierast
työvohnaa... Ja tälläsel annetaa, mut
el siul ja muil köyhiil!... Jos mitä
annetaakil, nii annetaa köyhäl kakoi
ni puit 30 ruplaa, mut rikkail 100. 200,
250 ruplaa... Mitä Uä o n ? ! . . . Eiks
tiä oo köyhän sortamist!... Petroovan
organisaattorislssa kysymyksissä ja
puolueen tehtävien ymn-ikrtämisessä
puolueen jäsenille ja alempien yksik­köjen
toimitsijoille. Se on käsikirja,
jonka Jokaisen puoluejäsenen tulee It­selleen
hankkia. Ja nyt kun kirjanen
on Julkaistu suomenkielisenä, kehoi-tpjnme
jokaista puolueen suomalaista
jäsentä sen hankkimaan itselleen.
Myöskin työläiset jotka ovat innostu­neet
tutustumaan puolueemme toi­mintaan,
saavat siitä selvän käsityk­sen
miten se toimii.
Kirjanen maksaa 20 senttiä. Saa t i ­lata
kaikkien puoiuelehtiemme kirja­kaupoista
Ja asiamiehiltä, tai osot­teella
Fiimish Federation, 35—43 East
125th St., New York City.
Rientäkää siis viipymättä tilaamaan
tämä tärkeä kirjanen. — SKT.
Imperialismi
sen Suom. järj.os. kokouksen päätök­sen
mukaisesti ilmottaa seuraavaa:
\jseat kokouksessa läsnäolevista hen­kilöistä
todistivat tuiitevänsa Rannat
koko heidän täällä oloaikansa. He ei­vät
ole runnanneet koiratorppaa ei­vätkä
tehneet muutakaan psastomme
toimintaa ehkäisevää. Päinvastoin o-vat
he kuultmeet jäsenenä paikalliseen
osastoon ja ottaneet aktiivisesti osaa
sen toimintaan. .
T T i r f r i p n r i Laken Su<»n. JärJ. osaston
kokouksen puolesta
wnjo Mäki, slht
le. jotka joudumme työskentelemään
monenlaisissa omankielislssä joukko-järjestöissä,
sen lisäksi että toiminune
ja olemme velvoitetut entistä suurem­massa
mittakaavassa toimimaan var­sinaisissa,
amerikalaisissa työväenjärr
jestöissä ja erikoisesti unioisa. On tär-krllä
tulla käsittämään, että frakti-aln
tulee kaikissa ta'Päuksissa toimia
vaxjtaavien ylempien poolnekomiteain
johdolla. Ja puolueen keskuskomitean
kansallisten kielitoimistojen Johdolla,
Jotka toimivat puolueen keskuskomi­tean
edustavina laitoksina kielityössä.
Kiellfraktloiden toiminnan selostuk­sessa
sivulla 55 mainitussa kirjasessa
toisessa lauseessa sanotaan: "Milloin
T P K : n elin kutsuu kansallisen frak-tiakonferenssin,.
tapahtuu se yksino­maan
T P K : n luvalla." Täljän nähden
cn huomautettava, että sen Jälkeen
kun kirjaseen on, tämä liite kirjoitet­tu,
on puolue uusituissa säännöissään
säätänjrt. ettei eri kielisten puoluejä­senten
kansallisia fraktiokmferensseja
enään ole sallittava pitää. Ainoastaan
sikäli kuin on kjrsymyksessä Jonkun
kansallisen Joukkojärjestön kansallines
bokoas. puoluejäsenet Jotka tulevat e«
dustajiksi sellaiseen kokotikseen. ko­koontuvat
neuvottelemaan puolueen
merkitsee käatteitä, jota ei voida
suomenkielellä "yhdellä sanalla tul­kita,
Lyhinkin selitys kaipaa seu­raavan
rimpsun sanoja: pyrkimys
maailmanvaltaan, vallata valtiolle
siirtomaita sekä kehityksessä taka­pajulla-
olevia maita, tarkoituksella
saada niistä raaka-aineita sekä
markkinapaikkoja tavaroille.
Edelläoleva jo selittää sen, mik­si
lehdessämme ja • kirjallisuudes­samme
niin usein käytetään tuota
sanaa, huolimatta siitä, että se on
vieraskielinen sana. Imperialismia
edustavat maailman suuret pank­kilaitokset,
teollisuusparoonijt ja nii­den
renkeinä toimivat hallitukset.
Imperialismi on niiden toimintaoh­jelma.
Kun imperialismi pyrkii valloitta­maan
maailman vallan käsiinsä ja
orjuuttamaan maat ja kansat val­tansa
alle, niin siinä taistelussa
kohtaa se luokkataistelun kannalla
olevain maailman työläisten ja työ-tätelteväin
maanviljelijäin taholta
ankarimman vastarinnan. Sillä val­veutuneet
työläiset ja työtäteke­vät
maanviljelijät myös taistele­vat
maailman herruudesta, vaikka
kokonaan toisessa mielessä. M-e
pyrimme vapauttamaan siirtomaat
ja kansakunnat imperialististen
suurvaltain ikeen- ja ryöstönalai-suudesta.
On siis kaksi mahtia lin­jalla
vastakkain. Siitäpä johtuu­kin,
että me niin runsaasti käy­tämme
sanaa imperialismi, koska
se työläisten taisteluissa aina i l ­menee
meidän vastakkaisella lin­jalla.
On puhuttava vihollisesta,
joka ilmenee toimintaansa vastaa­valla
nimellä.
Aivan äskettäin oh kustanusliik-keittemme
toimesta ilmestynyt L e -
ninin kirjoittama kirja nimeltä Im-l
perialismi, joka lyhyesti ja selvästi
valaisee lukijalle, mitä imperialis­mi
tarkoittaa. Sen luettuaan tulee
tietämään imperialismin ominaisuu­det,
pyrkimykset,' toiminnan, ko­koonpanon,
liittolaiset ja sen si­säiset
sekä ulkonaiset ristiriidat.
Kuten tiedämme, ovat Leninin
teokset selvätajuisia lauserakenteel­taan
ja asiain esitykseen nähden
joustavia. Kirja Imperialismi on
yksi niitä. Tuon kirjan luettuam-r
me meidän on monta vertaa helpom­pi
tajuta myös sanomalehtikirjoituk-set
ja uutiset, mitä päivittäin leh-dissämme
julkaistaan imperialismin
valtaus ja hyökkäysjrrityksistä.
Jokaisen työläisen ja työtäteke­vän
maanviljelijän tulisi lukea Le­ninin
kirja Imperialismi, niin tär­keä
se on. Erikoisesti nyt, kun
taas imperialistit lietsovat uutta
maailman sotaa erikoisella kiihkol­la,
on meidän välttämätöntä tuntea
j a tietää kuka sotaa lietsoo j a ke­nen
käskystä poikamme komenne­taan
sotimaan?
Kirjan hinta on ainoastaan 45
senttiä, saatavana Vapauden kirja­kaupasta
ja asiamiehiltä. — Tov.
me syksyyn, et ei myö voia siul 150
lehmän ostoo vart antaa, sil mii. sie
voit sen takas maksaa... lapslllals
stoli. viel nauro Ja työns 60 ruplaa
näppli... Siis annetaa rlkkauen muk-kaa
kreitlttii, mitä se se on? ! Iha
päivastaista ko pitäis olla, tös tapauk-sees
köyhät, Jotka ovat avun tarpees
saavat katsoo näppiins vällst, ko rik­kaat
rahhoi taskuu pannoot... Se on
ihä väärä kanta... el se oo lain
mukkaa oikee, mut sitä vaa tehhää...
Ei miun nlm oo Mikko Jos se Matvei
Ivanovltsh toverelnee slel viel ens
vaaliin jälkee istuu... Mie tuun ko-koukses
kaik sanomaa... K a l k ! . ..
Mikon otsalla helmelllvät olkeUi
suuret hikikarpalot.
Jaakko, joka Jo oli tällä alkaa
noussut pöydästä, tarjosi Mikolle tu-pakkapusslaan.
— Paaha täst!... Kylhä se nllkil
on, mut mitä sie nill herroU teet...
— Herroll teetl... Jos jokkalne
käyvvöö aattelemmaa nii ko sie, nii
eihä täst elämäst mittää t u u . . . Mitä
hiton herroi hyö on! Pois mokomat
herrat meln yhteisesi komlteast!...
— Mut Mikko lähetäähä miun kans
uuellee pyytämää, most nyt antaa...
— No lähetää pois... Kyl mie sil
lurjuksel viel näytän!...
Kun; olivat kumpikin tehneet "sät­kät"
ottivat he hattunsa ja läksivät
Matvei Ivanovitshln "pellil", niinkuin
kyläläiset lainaa ottamaan lähtiessä
sanoivat. '
• * • • • .
— Kuka h tti siel taas on? !...
Matvei Ivanovltsh, Kontulan avus­tuskomitean
puheenjohtaja, pieni, pak-cumahainen,
hyvin puettu mies. hy­pähti
kiireesti tuoliltaan ja yhdessä
Pjotr Latvovltshin kanssa korjasivat
pullon ja lasit pöydältä — olivat vä­hän
"ottaneet" "työn lomassa" siinä
"Matvei Ivanovitshln kanslian pöy­dällä,
jonka jälkeen hän kiirehti
ovelle kysyen:
— Kuka siel on?...
— Myö ollaa Mikon kans!...
. Matvei Ivanovltshllla teki niin mieli
huutaa "menkää hiiteen sielt", mutta
varovaisena ja viisaana miehenä jätti
hän sen tekemättä j a avasi tuttavil­lemme
oven.
— Käykäähä istumaa, sllhe. pen­kin...
Hän otti "Safo"-arkun tarjoten mie­hille.
"
— No mitä oLs asjaa?
— Rahhoiha mie olisin tult ky-
.symääl...
— Turhaa tulit... turhaa Jaakkel
Ivanovltsh, el nyt oo,,. Eiks Mikko
."jlul sanont et ei oo...
— Sanoin kyl, mut rahhoi pittää
ollaa!...
Mikko ei enää Jaksanut hillitä yhä
nousevaa kiukkuaan.
— Sen mie sanon, et jos nyt ei
lyyvvä mell kummalkll r£^hol pöjrtää,
mitä seurauksia voisi ystävänsä sa­noista
olla, koitteli tyynnyttää Matrei
Ivanovitshia.
— A'mites se seppä sai rahhaa tä­mä
aam...
— Tuki siekii suus ruoja!... T a i ! . ..
Matvei Ivanovltsh kääntjl nyrkke­jään
heristellen Jaakkoon pähi.
— Eiks tuu rahhaa?!...
— E i ! Vaik kulkku leikattals. men­kää
hiitee... taik! Matvei Ivano-vlst
hapuili asetta ympäriltään.
— No ladno, lähetää Jaakko!...
Mikko oli jo saanut takaisin mle-lenmalttinsa.
— Öisittä, menneet jo ennempää...
S i a t ! . . .
Niin että ruudut vaan ikkunoissa
helisivät löi Mikko oven perässään
kihinl.
— Ei tiä tähän tule jäämää... el
hitto vie tulekkaa!...
— Nii. korjaus on saatava...
Näin ne miehet keskustelivat, kun
kotiaan kohden astelivat.
"Ole Mlkko nihi ystävälline ja tule
tänä iltana meU, sil ols tärkeää asjaa
5lun kans keskusteltavaa."
Matvei Ivanovltsh Rännäli.
Tällaisen kh-Jeen toi vielä samana
Utana Karvas Tanelin poika, Matvei
Ivanovitshln lähettämä Marin-Mi­kolle.
— Ahaa, senkii vanha repo... pe­lästy
Ja alkaa nyt laulaa miul tolslel
nuotlU... selittää myötäkarvaa...
Luulet sie lurjus.' et minnuu voltkaa
huuleest vettää... Miust el tulekkaa
siun ja Pjotr Lavrovltshin pelinap­pulaa,
nilko monest muust on slun
käsissäis tult... Volpha tuonne nyt
mennä, mut älä luulekkaa. et min­nuu
viinapullot Ja rahat tulkoot har­haa
vetämää...
Mikko tapasi Matvei Ivanovitshln
Juuri illaUls-"tshaJulla".
— Tuuha pöytää istumaa... EIhä
se kuppi kuumaa siulkaa pahhaa
talja tehhäl... Tuoha Mar vieraalkll
kuppi...
— Ei kiitos!... Vaat senkö kotont
lähtils join!...
— Ei mittää, el mittää vastustele-mlst...
Ja väkisin talutti Matvei
Ivanovltsh Mikon Jos Jonkinlaisella
ruualla varustettuun pöytään. "Sus
yrittää nyt lampaan nahas". hymäh-tell
Mikko itsekseen.
Kun oli "tshaju" Juotu vei Matvei
Ivanovltsh.Mikon vieraskathariin "tär-kelst
asjolst" keskustelemaan.
— Kylhä sie nyt vissli Itseki ym­märrät,
et ihmlne välliT nii kiusaan­tuu
Ja tulloo sanottuu sellalst mitä
el pitäis... MInnuuki ko yks ja töi­ne
tänä aamuna kiusas. nii viimein
suutuin sil mlst mie annoin rahhaa,
kc el olt...
— A sepäl mlst sie annoit?...
—^ Sattu olemaa ommli... Annoin
25, ruplaa!...
Matvei Ivanovltsh koitti tekeytyä
vlattomimmaksi ihmiseksi maanpääl­lä.
— Älä valehtele, hlähä toi 100 rup­l
a a ! . . . Ei mlul oo aikaa täs jaari­tella,
sano mitä siul on asjaa... Mik­ko
tunsi taas kiukkunsa nousevan.
— Mie tuota... tuota nol,. Jos
siul nyt on tarvis rahhaa, nll voln-ha
mie siul antaa yelaks... tai n i i -
kll toverin ninies...
—- Jos ei oo muuia asjaa, ko lah-jomine,
nll poka...
—• MIhl siul nyt sIt on kiire...
enhä mie nyt lahjoo meinaant,-.
Mitä turhli! —
— Hyvästi —
Ennenkuin Matvei Ivanovltsh oli
kerennyt huomatakäan oli Mlkko jo
ottanut hattunsa ja poistunut.
— Tuo mies tulloo mlul vaaralli-semmaks
ko ensin osasin aavlstaä-k
a a . . , Täs on hyvät neuvot tarpee!...
Tulloo lähtee Pjort Lavrovltshin ja
Fedor Fedorovltshln luo äslolst kes­kustelemaa.
—
, Noin puolen tunnin kuluttua istu­vatkin
Matvei Ivanovltsh Pjotr Lav-rovltsh
Ja Fedor Fedorovitsh Pjotr
Lavrovltshin peräkamarissa asioista
keskustelemassa ja laseja kallista­massa.
Suomen
Pääkonsulivirasio i
koko Canadaa varten suorittu» kaik­kia
maan viralliselle edostskidla
kuuluvia tehtäviä, antaa pamejm
matkustusta varten kotimaaloDi tai
muualle, vahvistaa asiakirjoja. kSbi-nöksiä
y.m., selvittää periotB. ja
muita Suomen kansalaisiin kolriBs.
tuvia asioita.
Osoite: >
Coasulate General of FIKIBMI.
Eoom 918
1410 Stanley Street, MontraoL
(Corner St. Catharine and Staa!«y)
A K S E L I RAUANHEIUG^
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella cdostiaiina
Canadassa: Konsuli Erick 1. Sbrta,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay St., Torcnto, OiA. —
H. P. Albert Hermanson, 479 TBmn
St.. Winnipeg. Man. — Tfanmas
Franssi, Box L., Copper GliO^. Ont.
Charles E. Magnusson 64 Dodc St«
Saint John, N. B.
Huomatkaa!
Kahta eri kokoa isoja, nasia ve­denpitäviä
tammisia tyhnöre^
tavana dollarilla kappale.
NORTHERN BA
COMPANY
SUDBURY. ONT.
Ilmailun kehitys
Canadassa
Vuosineljänneksen aikana Joka pm.t-tyi
vlimekuun 30 päivä, orc n^jstexfiUy
113 uutta lentokonetta^. KomenA pe­rustuvat
kansallisen: puolustuksen U-mailuviraston
sivlinosaston Qedonan-tolhin.
Mainitun ajan kuluessa xcs^s-teröltiln
lentokoneita seoraasasU:
Huhtikuulla 18, toukokuulla 55. ja kc-
£äkuulla 40; nostaen kauppa ja yksi­tyisten
llmalaivain luvun 33FIsä.
Neljänneksen kuluessa ottivat lupa­kirjan
.40 yksityistä ohjaajaa,, 13 lii­kenne
ilmalaivan ohjaajaa ja 3B i l ­mailu
Insinöörlmekanikkoa. Scäbsendl-letolsta
ilmailuagemalle mjiSskin
myönnettiin lupakirja. Tähän mennes­sä
on Canadassa 221 yksItylsQL dhjaa-jaa,
278 liikennekoneiden ohJaaSaa. 253
ilmailu inshiööriä j ^ 53, lugakitjalls
toimivaa ilmalluasemoff. . '<
Ilmailuonnettomuukslen luku on nd*
jänneksen kuluessa feltsemän.
kuusi ohjaajaa Ja neljä matknsta!aa
salvat surmansa, sekä yks& ohjaaja
vaarallisesti loukkaantuf. umoa » a -
merolhln el sisälly tapaturmat halli­tuksen
llmailuosastolte-
Tapaturmlsta sattui neljä HmaRa-klupellla.
kaksi lUke firmoissa j ^ yks!
tehtalUJaln hommissa. MerkUfe pan­tavaa
on se, että el yhtään t^iatur-maa
sattunut matkustaja- tai postl-
Iflkenteessä. Tapaturmoit sattuivat ly­hykäisissä
koelennoissa, taS Staudlo-opetuksen
yhteydessä. MaUensAaJat
Joutuivat onnettomuuden uhriksi lyh-kälsten
huyllentojen yhteydessä- Koko
viime vuoden aikana 10 kuoli fento-on-nettomuuden
uhreina ja 8 vaaralUsesti
loukkaantui.
— Tiähä on nyt yhtä h—ttil, ko-kaik
asjat mennööt nurinpäl... Eile
käl revlisikomtssla ja totes, et 500
ruplaa on vallllnkl... En uskot vaik
mlul vihjastii. et koht saat revil-san
nlskalms, Ja vua nauro&i, sil
koko miun alkanaa ei kukkaa oo
käynt papereitan ja kassaa penko-mas;
mut eik yhfäkkll tupshatkii p l i -
rist tarkastaja joka etsi nlä meinkl!
slihe virkaa valitut. Jotka kylkll mie
oon aisois pitänt ja alotti tarkastuk­sen...
Hullu ku en heti sellaLslst hom-nli
el sitmuu hjrvä peri... menen mlzt kuultua ment Pjotr Lavrovitehllt
I vaik Moskovan prokurooran luo ja
siilo siun nahkals taitaa joutuu pa­hempaa
kohtaa ko helvetin kattilaa!...
Ei kukaan vielä koskaan ollut us­kaltanut
"kalkklvaltlan" Matvei Iva­novitshln
edessä hänelle tällaista lau­sua.
— Mitä sie köyhä raato siin ärjyt,
jos siul sanottu kerra aamul, et el
rahhaa oo, nii tliä, et. ei sitä myös-kää
siUo oo... Työhä ootte vast by-rokraattei
— ei yminärtänsrt Matvei
Ivanovltsh lausumansa sanan merki­tystä
— tuutte hähitsemmää min­nuu
vlrkatehtävlssäln!..,
Matvei Ivanovitshln punainen paksu
niska tuli vieläkin punaisemmaksi ja
silmät heittivät vihan liekkejä.
— Sano Juomaasi...
Mikolla teki niin mieli ottaa kou­riinsa
tuo mies, joka väärin käytti
hänelle annettua tehtävää.
— Jos et oo hiljaa, .nii heitän siut
ko. rukkasen pihal...
— Älä, älä Matvei Ivanovltsh, älä
kehtaa...
Pjot Lavrovitsh, joka oli vähemmin
lasinsa pohjaan katsonut ja ymmärsi
rahhoi lalnaaks saamaa... Josmle oll-siinkii
sen tehnt, nii olisin olt puhais
mies tuon keltanokka tarkastajan s l l -
miis, mut nyt... Matvei Ivanovltsh
käveli hetken kädet housujen taskus­sa
ajatuksissaan.
— Ja huomenna on kokous.. Daa!
No, selostuksen mie kyl toimlnnast
pian, mut etteepäl en tliä mitä tulloo
kui vaalels käjrvöö... no nitsha-vo...
Mut kyllähä mie sen vaa sanon,
et viel se Marin-Mikkokli, Joka sen
reviisankii honunas Ja kalkelviisii
muust miul kuoppaa kaivaa, tulloo.
lioetoain tuntemaa... tulloo!...
• • , • •
Oikein oli Matvei Ivanovitshln si­su
monasti kuohahtanut yli äyräl-tensä
kun hän toimintaselostuksen
pidettyään oli siihen etupenkille is­tunut
ja kyläläiset olivat alkaneet
arvostella avustuskomitean toimintaa,
kaikki, muutamia harvoja lukuunot­tamatta
olivat tuimeet esille vain sjry-töksiä,
syytöksiä... syytöksiä...
Matvei Ivanovltsh ei muuta ko.ku­lakkiin
kans juopottel ja avustusko­mitean
rahhoi btdckas.., Kulakeil
anto rahhaa. nii paljo ko IiyS otOit
vaa, mut köyhlll näytettil nä«nn vä­llst
Ja sanottiin, nlettu... Ne, jotka a l -
kolt tällalst menettellyy vastostaa,
koht ostettil vUnaputeleil Ja setelni-puU...
mlnnuuki y r i t t i ! . , . Mit sano-kll,
et hitoil kulakkiin ystävät, «imen
kalkke pittä kaloshin kiiva antaa Mat­vei
Ivanovltshll ja slt m u l i r . . .
Paljon muutakin oH MarinrSCkko
puhunut sellaista, mikä sai Uatvel
Ivanovltshhi posket Ja niskan kiidms-ta.
punaiseksi karahtamaan-
Tarkastuskomitean tuloksia luet­taessa:
500 ruplaa vailinkla. mrbemt-johtajä
pitänyt kulakkien kanssa y h ­teyttä,
juopotellut... j.n.e., oU bänen
myöskin mahdoton kiukkuaan pidät­tää
ja vieressä istujat iamUvat ^Hn-n
tuontuostakln kiroilevan ftss&seen.
Kun erä.s hänen ystävistään oli
Matvei Ivanovitshia myöskin vaalei­hin
käytäessä ehdottanut oU ktiko s a ­li
räjähtänyt nauramaan.
— El toimita!.., Hlälia on 509 rup­iaa
merkitty mies!...
— Ei sinne oo tarvis kansan txsl-kljöl
Ja trastraattlkoi!..;
— Olkee!,.. EI oo tarvis!^.
— Hitoil kulakkUn ystävätr...
Puhisten kun höyrykone Jätti BSat-vei
Ivanovltsh salin, i^dän oli « o k -
kuun lentämässä niinkuin lopatoa-sulla.
— K y l mie viel., . K y l mie vid tai!
. opetan!
— Nyt myö saatil oike^ oikja mie
sinne avustuskomitean pretsetaatte-
Ulks.,. -
— Nii, ei sinne rehellisempää ja de-lavalmpaa
miestä oo tarviskaa» SD
Marin Mlkko on...
— Puhlstettll koko roikka. aX nar-niallalne
ko Matvei Ivanovttät ae dl
se Juntunenkii...
Näin keskusteltiin kokouksen
tua ja oltihi tyytyväisiä väaleiläBr
— Kyl nyt alkaa saahhaa ybenkU
lehxnän omistaja rahhaa ^q^as^
nitoko ennen, et kel oi maata ja ,
jaa, hyvä talous se sai, mut nmäft~
vat pyssyy loltommal...
— Alkaa...
Totesi vanha hEurmaaparta
raakka-Pekkokin.
Leningradin "Vapaudessa" Oskaatl.