Vapaus, July 22, 1929

              Sivu 2 Maanantaina, heinäk. 22 prnä—Mon., Jnly 22 No. 171 ^ im
VAPAUS Taistehnm 'Immisorjaiitta'' vastaan ja
C « p a u z « d M t t » P o M Crffic» O c ^ n s c s t . Otan, MM «eeocd ci»«« « a » o c
UV
%. C. KEIL,
T O I M I T T A J A T :
A . VAAEA ( « = t U . « > . B. T t S H L N E N. M. f-OHJA.N5AiO. A . PAIVIO-1
n L A C S H n f S A T : f kea jälleen tiedon onnettomuadesta
I - k - « J O , 6 U c S2^. s ik. n.TS j . 1 k k . » i J « . - TWy.T,itoai» J« s « « « « « k : iincon Froodin kaivannossa. Kaivos-iu.:
1 r k . . 6 « . 6 k k . J k k . J. 1 k i . nj».^ _ ^1 työläisten k e H k u u d e s s a kerrotaan.
Perjantain Vapaudesta Eaimrae In- ten tavallisella päiväpalkalla työs­kenneltäessä
työläiset protesteerasi-vat
kun "paisi'' kehotti työnty­mään
sakeaan savuun, eikä käskyä
noudatettu. Mutta myöhenimin kun
1
iLMcmrsHirfNAT ^'^•'^^^^^^J^ o«L««<;-rot«k«» ! että loukkaantunut työläinen olisi
,J^:^'-fl^J^^^::::Lf^^J'^ » - ^jmyöhemniin heittänet henkensä saa-1 "bonus" oli k ä j t ä n n ö s s ä , niin_ s a - ^^.^n^-t^^^^J^^^J^ "^ZJS^-Sl^^tl^^en.. van:n.oien Johdosta. Voim-j :mat työläiset olivat alttiita ja kuu-
MouiicotiijkKt soe ko«. t i V i k^ i » * k«t*4- — r a . » i i ^ : « c « j > a i . i i » > t » « « 5 s t t B O T i « « « » . ^t*dit- j _,3„^g kaikella varmuudella merkitä liaisia noudattamaan työnantajan
iMM*. SbeuttiTi i i c x » ! ^ ; » » » etakitce». / " Itämän onnettomuuden "bonusorjui^ toivomuksia ja työntj-maän milfei
C n c n l »4»«rTJ«ie« « « « « . 75e per « I . M i = i « u a £t* T j e for « s j ^ 5si»oti(ni. TSe
T i e V n x o*
l a m i M i r i i i " ! BJiOeaS: J. V . KA-V%A5TO. I L k k ^ e s i t ^ u J *^
T « « « J e , t « » i t « : Hooorcrto » 7 , JJ* ^ i * r E f l n * t * . • 0 " ^ ^ » t . Pohelia S J 6 V.
y « » B t o I>«=»o i » ^»--«fo: Ubrrty B.iM:«e. 37 Lcra»_St: P=ke?=a_»7W. . . „ . .
Sodanvaara ja punaisen päivän metto
Kaikkien maiden kommunistipuolueiden toimesta tulban ^ yiettä-
^ään elokuun ensimäinen piivä P U N A I S E N A M I E L E N O S O T L S P A I V A.
NX, jolloin joukkomielenosotusfen kautta mobilisoidaan maailman pro­letariaatti
taisteluun imperialistista sodanvaaraa vastaan.
Kuinka oikein Kommunistinen Internationale on arvioinut tilanteen
sodamaarasta, ilmenee Kiinan ja Neuvostoliiton suhteiden äärimmäisestä
kärjistymisestä juuri tällä hetkellä. Ei milloinkaan jälkeen viimeisen
maailmansodan sytt>Tnisen, lilanne ole ollut niin vakava kuin nyt. Maa-ilman
imperialistiset vallat käyttävät Kiinan militaristeja aseenaan, aiot.
taakseen niiden provokaaUoristen toimenpiteiden kautta yleisen hyök-käyksen
proletariaatin tasavaltaa vastaan.
Samanaikaisesti kuin Kiinan militaristit rikkoen mitä räikeimmin
kansainväliset sopimukset, ovat vallanneet Itä-Kiinan rautatien ja mo­bilisoivat
palkka-armeijoitaan .Mantshuriassa hyökkäämään Neuvostoliit­toa
vastaan, fascistinen Puola on hampaisiin saakka aseistautunut. Val­ko-
Suomi ja Ruraania niinikään valmistautuvat suorittamaan osansa im-perialistimaiden
yllyttaminä ja käskyläisinä. Ja itse impe^ialistL«^et maat
ovat valmiit, kuten kapitalistisen lehdistön kirjotuksissa julkilausu-taan
"murskaamaan sovietismin ja bolshevismin".
Näin olle^ sodanvaara ei ole enään olennainen, vaan tosiasia, jota
me joudumme katselemaan kasvoista kasvoihin. Ja vallankumoukselli­sen
proletariaatin tehtävä tässä tilanteessa on selvä — sen pn riennet­tävä
viivyttelemättä puolustamaan Neuvostoliittloa — kansainvälisen
proletariaatin todellista isänmaata.
Siksi on kaikkialla ryhdyttävä mitä pikaisempiin toimenpiteisiin
Kansainvälisen Punaisen Päivän mielenosolusten järjestämiseksi. Puo­luejäsenillä
on tässä suhteessa suuresti velvottava tehtävä. Niiden on
otettava kaikkialla alote. Niiden on mobilisoitava työläisjoukot liik­keelle
protesteeraamaan imperialistien järjestämää hyökkäystä vastaan
ja puolustamaan proletaarista työväen tasavaltaa. — SKT.
KapHaUstien salaliiton ahreja puolustamaan
T.k. 29 p. alkaa "oikeudenkäynti" 15:sta Gastonian lakkolaista ja
imion organiseeeraajaa vastaan. Heitä syytetään poliisipäällikkö Ader-holtin
murhasta. Kuten muistetaan, sai mainittu polibipäällikkö sur­mansa
hyökätessään aseistetun poliisi- ja hulikaanijoukon kanssa lak­kolaisten
telttakolonnaa vastaan kesäk. 7 p, iltana. Lakkolaiset olivat
pakoitettuja itsepuolustukseen. Mutta kun siitä oli seurauksena polibi-päällikön
kuolettavasti haavoittuminen ja kolmen muun poliisin lievem­min
loukkaantuminen, panivat viranomaiset toimeen lakkolaisten joukko-vangitsemisen.
Vangittiin noin 60 aktiivisinta lakkolaista vähääkään kat­somatta
siihen, ovatko he kyseenalaisiin tapahtumiin syyllisiä taikka ei­vät.
Mutta siihenhän kutomoparoonien salajuoni tähtäsikin: saada
kaikki toimivimmat lakkolaiset vangituiksi ja asetetuiksi syytteeseen ri­koksista,
joista heidät voidaan luonjjita eliniäksi vankilaan taikka par­haimmassa
tapauksessa teloittaa sähkötuolissa.
Alustavissa kuulusteluissa ja International Labor Defensen syj-tet-tyjen
apuuntulon kautta vapautettiin suurin osa vangituista. Lopullisesti
syytteeseen murhasta asetettiin 15 lakon organiseeraajaa ja lakkolaista.
Heidät aiotaan tämän salaliiton uhreina teloittaa sähkötuolissa.
Saako se tapahtua, se riippuu Amerikan työväenluokasta. Jos se
rauhallisesti katsoo päältä tämän salaliiton kehitystä, ei ryhdy päät­täväisiin
toimenpiteisiin syytettyjen puolustukseksi, syytetyt tulevat tuo­mituiksi.
Amerikan työväenliikkeen historia todistaa meille monien ka­pitalistien
salajuonien onnistumisesta. Muistakaamme vain Haymarketin
juttua, Centralian juttua, Mboneyn ja Billingsin juttua, Sacco-Vanzetti-juttua
sekä monia muita juttuja, joissa työväestöltj^on vaadittu uhreja
kapitalistien salaliiltoulumisten avulla. Haymarketin jutun syytettyjä
hirtettiin, Mooney ja Billings ja Centralian uhrit kituvat vielä vanki­loissa
ja Saccon* ja Vanzettin sähkötuolissa teloitus on vielä tuoreessa
muistissa. Salliiko Amerikan työväenluokka Gastonian lakkolaisista olet­tavan
kapitalistien salaliittoutumisen uhreja? Siihen olisi nyt vastatta­va.
Nyt olisi aika kaikkien niiden työläisten, jotka eivät hyväksy tätä
kapitalistien komentoa, ryhtyä toimintaan Gastonian uhrien pelastami­seksi.
Heidän oikeuspuolustustäan varten olisi kerättävä mahdollisim­man
runsaasti varoja ja lähetettävä ne International Labor Defensen pää­majaan,
josta syytettyjen puolustusta johdetaan ja rahastetaan. ^
Toimintaan siis työläiset kapitalistien salaliiton uhrien puolustami­seksi!
Kertyneet varat voidaan Canadassa lähettää osoitteella: Canadian
Labor Defense League, 105 Bloor St., West, Toronto, Ont., tai tilittää
Canadan työväen puolustusliiton paikallisosastoille,, joita on joka puo­lella
maata.
kirjonaki» «widi««a t i k k « « k ^ t . } « a i sena työnantajan taholta käjtän-j rottu
i töön saatetusta työn kiihdyttärais- kottaa
•järjestelmästä ja yleisestä "järki-peräisyjdestä"
(ratsionalisoinnista).
Kun utitisessa, missä asiasta ker-
"bonus"-järje5tel.niä. Se se-tavalliaen
yksinkertaisen työ­läisen
pään ja ajatukset.
Ja niin on asianlaita myöskin In-con
Froodissa työskenteleviin työ-rottiin,
sanottiin m.tn. syynä onnet-j Iäisiin nähden. He ovat meaettä-tomauteen
olleen sen seikan "että neet aikamoisen annoksen itsenäi­syyttään
ja harkintakykyään, kos-jalla
niiden ollessa taisteluissa-
Puolue ei ole riittävästi paljasta­nut
uuden kongressin johtajia- Mon-dismin
ja teollisnasranhan ohje:-
man hyväksyminen johtajien ta­holta
olisi pitänyt olla riittävä pois-seen
kuuIuTiin ammattiunio-osastoi-hin
nähden. Näin tehden luovutet­taisiin
toiminta-ala'' reformisti fntle
byrokraateille. Esim. Albertassa,
mikä on reformistien käsipsä, kom­munistien
tulee pitää yllä perään-distvsmielisellä
osalla. Harhaanjoh- kehittäen yhtf
tavaa arviota uudesta kongressista | taa konkreettisten kysymyksien poh-i
on seurannut vaaralUnsn heikkene-jjaUa, siten paljastaen reformistien!
minen puolueen toiminnassa Ameri-iosan, murtaen heidän vaikutuksen-1
ka n Työväenliiton unioissa, mitkä|sa ja voittaen paikalliset järjestöt;
vieläkin ovat avain asemissa u- ^
seissa teollisuuksissa ja sisältävät \
komm-anistipuolueen johdolle.
21. Slaakunnissa*^ missä reformis-työläiset
pakoiteaan nykyisen 'bo-riUs'-
järjestelmän kiihottamina työs­kentelemään
paikoissa, joista dyna-miittikaasu
ei ole ehtinyt haihtua
ammunnan jäleltä", niin lienee syy­tä
tarkistaa asiaa 'hiukan yksityis­kohtaisemmin.
Lainatusta laiisunnosta saattaisi
saada ehkä sen käsityksen, että työ-iäiset
olisivat yleensä vastenhakoi-sia
menemään omasta alotteestaan
tuollaiseen kaasuiseen paikkaan,
vaan, että heidät "pakoitetaan" me­nemään
henkensä uhallakin. Lie­nee
perää siinäkin, että "paasit
ka heidän päähänsä on tullut mui­den
ajatusten tilalle ajatukset
"vanhanmaan tinojen" ansaitsemi­sesta;
haaveillusta rikastumisesta;
auton ostamisesta; talon hankkimi­sesta;
akan ottamisesta; tai ehkä
'pääoman hankkimisesta pientä it­senäistä
'bisnestä' varten". En
luonnollisestikaan tahdo sanoa, että
jokaisen työläisen päässä olisivat
nämä haaveet, sillä Froodissa on
työläisiä, jotka eivät ole "bonuk­sella".
Ja on selvää, että "bo­nuksella"
työskentelevistäkin on o-pakottavat
ja yllyttävät työläisiä sa kaikesta huolimatta selväpäisiä,
menemään tuollaisiin paikkoihin. Mutta ovatko kaikki työläiset selvä-
31 utta tärkeimpänä vaikuttimena on päisiä? Jos olisivat, niin olisivat
tämän kirjottajan mielestä se tosi- i he myöskin jäseninä Canadan kal­asia,
että työläiset ovat suurelta o- j vostyöläisten liiton täkäläisessä o-aalta
yleensä "bonus"-kiihkon val-i sastossa-lassa
ja orjina. Sen sokaisemina, Tämän kirjottaja esittää jä vaa-eivät
he kykene kyllin selvästi pun-j tii, että kaivostyöläisen järjestö ot-nitsemaan
tilanteita ja asioita. Pa- taisi ohjelmaansa taistelun "bonus"-
nemalla käytäntöön tuon työläisille järjestelmän poistamiseksi Ja sa-kaikin
puolin vahingollisen ja työn- massa yhteydessä olisi jäsenistön
antajalle taasen kaikin puolin hyö- taisteltava luonnollisesti myöskin
dyllisen järjestelmän, on työnanta-'
ja oivaltanut järjestää asiat mai­niosti.
Tällä järjestelmällä korvaa
työnantaja kaikki erinäiset turvalli­suutta
koskevat epäkohdat. Sillä
korvataan; myöskin pjuuttuvat ilman-puhdistamislaitokset
ja menetelmät.
Niihin ei tarvitse uhrata pääomia,
eikä kustannuksia niiden kunnossa­pitoon,
hoitamiseen ja käyttämv
seen. Ja ikäänkuin taikaiskun ta­voin
saattaa tämä järjestelmä työ­läiset
tuottamaian oman terveyten­sä
j a henkensä uhalla enemmän rik­kauksia,
työnantajalle.
"bonusorjuuden" poisravistanriseksi
työläisistä. Sillä mainitusta järjes­telmästä
ei ole työläisille muuta
kuin vahinkoa ja työnantajalle —
Incolle — hyötyä. Ei Inco ole
saattanut tuota järjestelmää käy^
täntöön senvuoksi, että siitä olisi
hyötyä työläisille. Ja työläisillä pi­täisi
olla selvänä käsitys siitä, että
mikä on edullista työnantajalle, on
vahingollista työläisille.
Kun "bönus"-järjestelmää ei saa­da
poistetuksi muuten kuin työ­läisten
^ järjestäytymisen ja siitä ai­heutuvan
toiminnan k ^ t t a , niin pn
Tämän kirjottaja tietää omasta kaikilla työläisillä velvollisuutena
kokemuksestaan, miten työläiset liittyä järjestöön — Canadan kai-tuon
"bonuksen" sokaisemina ovat vostyöläisten liiton Sudburyn osas-valmiit
milfei mihin tahansa. Olen toon. Siis kaikki jäseneksi!
ollut tilaisuudessa toteamaan, mi-i ' "Union mies
Kominternin kirje Canadan kommunistipuo^
lueen toimeenpanevalle kk:lle
(Jatkoa edelliseen numeroon)
maa1k1s.i kehCitatnyamdiasenn pkohajpailtlaal isttäisyetkysyi itsenäisyyden puolesta, mutta tulee
puolueemme painostavasti osoittaa
se oleellistuttaa taisteluun Canadan
pon'ariston tai sen osien vetämis-
Canadan porvaristo Canadan prole- tä vastaan kumman tahansa impe-tariaatin
pääasiallisimpana viholli- rialistisen suurvallan puolelle tule-sena,
Canadan ja brittiläisen valta- vassa sodassa. Ainoastaan työläis-kunnan
väliset siteet eivät ole pa- ten ja köyhien talonpoikain halU-koUiset,
mutta yhteisen riiston suh- tuksen kautta voi Canadan proleta-
Proletaaripuolue ja pikkuporvaripuolue
Jo ennen Yhdysvaltain viime vaaleja kävi selväksi, että Yhdysval­tain
sosialistipuolueesta oli tullut keskiluokkalaisten puolue, kirjottaa
Daily Worker. Kommunistipuolue selvästi osotti, että sösialistipuolue
oli kokonaan heittänyt yli laidan kaikki proletaariset piirteet.
Tänä vuonna Norman Thomas, joka esiintyy reformistien teoreetti­sena
johtajana, on alkanut liikkeen "marxilaisuuden nykyaikaistuttami-seksi".
Lähempi tutustuminen hänen ja opetuslastensa artikkeleihin
osottaa, että tällä esitetyllä korjailulla ja uusimisella ei ole mitään teke­mistä
marxilaisuuden kanssa. Heidän juttunsa dielektiikasta ja mate-jrialismista
on naurettavaa. Se osottaa, etteivät he ole koskaan mitään
ymmärtäneet marxilaisesta teoriasta. Mutta heidän esityksensä ösottavat,
että he kirjottavat ohjelmaa keskiluokalle, minkä sösialistipuolue on käy­tännössä
jo omaksunut. Se tulee olemaan viirinä tulevissa vaalitaisteluis­sa.
Ikäänkuin painostaakseen tätä valitsevat he ehdokkaikseen laki-miehiä
ja pappeja. Niiden joukossa ei ole ainoatakaan henkilöä, joka
voisi sanoa milloinkaan olleensa työläinen.
Tämä jättää kommunistipuolueen entistä selvemmin ainoaksi työ­väenluokan
puolueeksi Yhdys\-alloissa.
Kansainvälinen punainen apu-järjestön konttoriin Hampurissa Sak­sassa
oli äskettäin tuotu räjähdysainelaatikko, joka kuitenkin huomattiin,
ennenkun se ehti räjähtämään ja tuhoamaan konttorin.
teille perustuvat siteet. "Porvaris­to
mikä on tullut metropoliittisesta
(valtakunnan) keskuksesta asialli­sesti
edustaa . . . ei muuta kuin
metropolin porvariston siirtomaiden
ulottamista. (Siirtomaa teesit KI
6 kongressista). Ca'nadan proleta­riaatti
ei siis voi antaa Canadan
porvaristolle imperiäiismi-vastaisen
luokan tehtävää ,joka taisteleisi kan­sallisen
vapauden ja porvarillisen
kansanvaltaisen tasavallan puolesta.
Canadan porvaristo on johtava ja
toimelijain imperialismin edustaja
hyökkäyksessä Canadan työväenluok­kaa
vastaan. Canadan porvaristo
käyttää hyödykseen brittiläisen ja
amerikalaisen imperialismin välistä
kiistaa Canadan vaikutusvallan ko­hottamiseksi
ja brittiläisen valtakun­nan
voimain heikentämiseksi, taa­takseen
jatkuvasti kasvavassa mää­rässä
hallinnollista itsenäisjryttä.
Sotilaallisessa suhteessa on sillä vie­läkin
läheiset suhteet brittiläisen
valtakupnan kanssa ja ottaa se ak­tiivisesti
osaa sotavarusteluun So­sialistista
Neuvostotasavaltain liit­toa
vastaan. Tässä tilanteessa ei
tunnus "Canadan itsenäisyydestä
työläisten ja talonpoikain hallituk­sen
alaisena" nykyisessä ajankoh­dassa
ole todellinen tunnus proleta­riaatin
mobiliseeraamiseksi vallanka-moukselliseen
poliittiseen taiste­luun.
"Canadan itsenäisyyden"
tunnus tällä haavaa voi vain sekoit­taa
"työläisten ja talonpoikain hal­lituksen"
tunnuksen ja johtaa työ­läisjoukot
uskomaan että heitä riis­tää
brittiläinen imperialismi enem­män
kuin canadalainen porvaristo.
Samanaikaisesti Canada, kuten mi­kä
tahansa brittiläisen valtakunnan
osa, on oikeutettu eristäytymiseen
ja itsenäisyyteen. Taistelu vapaan
ja täydellisen itsenäisyyden puoles­ta
Canadassa, takeet täydelliseen
itsehallintoon (ranskalainen Cana­da),
voidaan saavuttaa ainoastaan
vallankumouksellisen toiminnan
kautta. Meidän tulee painostaa si­tä
tosiasiaa, että pääasiallisin tais­telu
tässä yhteydessä ei saa tällä
hetkellä olla oletuksellista taistelua
riaatti saavuttaa todellisen itsenäi-s
y y d e U i
12. Puolueen ammattiuniotyö on
osoittanut vakavaa heikkoutta kulu­neessa
ajanjaksossa. Puolue on
menettänyt johtavia asemiaan, mi­tä
sillä oli monilla uniotoiminnan
aloilla, kuten Nova Scotiassa ja
Albertassa, ja on riittämättömästi
painostanut järjestymättömäin jär-jestämistyötä.
Puolueemme jäse­net
ammattiuhioissa toimivat liian
paljon yksilöinä, eikä määritellyil­lä
ohjelmilla tai järjestelmällisinä
fraksioina. Myöskään ei ole jär­jestettävä
vähemmistöliikettä, joka
voisi yhdistää työskentelymme, ole­vissa
ammattiliittokeskuksissä työs­kentelyyn
uusissa unioissa ja jär­jestymättömäin
järjestämiseen. Uu­det
uniot mitä on muodostettu, o-vat
vaarallisen heikossa asemassa
ja tulee voimaperäisemmin työntää
niitä eteenpäin ja rakentaa lujem^
mille perusteille. On myöskin ai­van
riittämättömästi käsitetty al­keelliset
muodot, kuten työpaja- ja
mylly-komiteain muodostaminen, jär­jestymättömäin
järjestämisen ja
uusien unioiden rakentamisen poh-jistamiseksi.
13. Puolueellisen taloudellisen
toiminnan ohjelma ei, ole ollut lä­heskään
selvä. Meidän mielestäm­me
kuitenkin teesit ammattiunio-työstä
huomattavasti , auttaa puo­lueen
tärkeiden tehtävien selventä­mistä
ja painostamista ammattiunio-työssä.
Puoluen ammattinnio-ohjel-man
muuttuessa canadalaisten uni­oiden
irroittamiseksi Amerikan Työ-väenliitosta
ja yhtenäisen canada-laisen
ammattiunioliikkeen luomi­seksi,
on tehty vakavia oikeistovir-heitä
mitkä heikentävät puolueen
vaikutusta joukoissa. Puolueen ar­vio
yleis-canadalaisesta Työväenlii-tosta
ja "kahden ammattikongres-sin
yhdistämisen "—^tunnuksen säi­lyttäminen
viimeaikoihin saakka,
osoittaa puolueen nojanneen liiaksi
yhtenäisyyteen ylhäältä sensijaan
«ttä olisi kehitetty yhtenäisjrys al­haalta
konkreettisten kysymyksien
pohjalla tai työläisten etujen poh-järjestyneiden
tvöläisten enemmis-j tien hajoituspolitiikka on aiheutta-tön.
' inut sellaisen tilanteen, että "Työ-
14. Puolue on tehnj-t h\-vää työ-! väenpuolue" käsittää ainoastaan
tä järjestymättömien järjestämisen | kommunisteja, muutamien pienien •,
suuntaan automobiilityöläisiin näh-i ainmattiunioiden tukemana, puolu-j
den ja muodostaessaan aeulomatyö-j een tulee, ei vain esittää oman oh-|
Iäisten teollisuusunion. Työssään | jolmansa avoimesti työläisille, mut-järjestj-
mättömien työläisten kes-j ta valmistautua asettaakseen fbdok-kuudessa,
tulee puolueen kiinnittää kaansa paikallisissa vaaleissa j a liit-suurempaa
huomiota niihin uusiin
teollisuuksiin, mitkä nopeasti ko­hoavat
ja ovat sutn-esti lisänneet
tuotantoaan ja tysökentelevien työ-
Iäisten lukumäärää. Tämän työn
tovaaleissa v. 1930.
22. Kommunistipuolue on viel*^!
kln hyvin heikko ja on sen vielä i
kehityttävä joukkopuolueeksi. Tä-;
män se voi tehdä ainoastaan tnri-j
kehittäminen ei saa kuitenkaan ta- keutumalla syvemmälle työväenluo-pahtua
vanhoissa teollisuuksissa
työskentelymme kustannuksella, mi­hin
sisältyy raskaat teollisuudet ja
mitkä ovat monessa suhteessa la­maannuksissa,
joka synnj-ttää voi­makkaita
vasemmisto-liikehtimisiä
työläisten keskuudessa. Tässä yh­teydessä
tulee puolueen kiinnittää
huomiota pikaiselle ryntäykselle k i ­vihiili-
ja kutomateollisUuksissa.
15. Puolue on aktiivisesti osaa
ottanut, useihin viimeaikaisiin tais­teluihin.
Vaikkakin aktiivisesti o-saa
ottaen näihin lakkoihin ja edis­tänyt
järjestymättömien järjestä­misen
tunnuksia, puolue ei kuiten­kaan
ole riittävän tehoisasti työn­tynyt
esille puolueena, eikä ole
voimaperäisesti värvännyt jäseniä
puolueeseen lakkolaisten keskuudes­ta.
16. Canadan Kp. on taskin teh­nyt
initään ranskalais-canadalaisten
työläisten järjestämiseksi Quebecin
maakunnassa, jotka muodostivat
riistetjrimmän osan Canadan työ­väenluokasta
j a ovat osoittaneet i l ­meistä
radikalisöintumista. Nämä
työläiset ovat halvemmin palkattu­ja
kuin työläiset samoissa töissä
muissa osissa maata. Heidän eri­koismerkityksensä
johtuu teollisuu­den
siirtymisestä Quebeciin, mikä
ön pikaisesti kehittymässä Canadan
teollisuusalueeksi. Ainoat näiden
työläisten keskuudessa olevat jär­jestöt
ovat katooliset uniot. Kas­vavan
radikaalisointumisen painos­tamana
nämä uniot ovat olleet
pakoitettuja muodostamaan lakko-rahastoja
j a vieläpä johtamaan lak­kojakin,
vaikkapa vain työläisten
pettämis-tarkoituksessa. Koska meil­lä
on tuskin minkäänlaisia yhteyk­siä
ranskalais-canadalaisten työläis­ten
kanssa, on välttämätöintä ' työs­kennellä
näissä katoolisissa unioissa
samanaikaisesti kun me pyrimme
muodostamaan suoranaisia luokka-unioita
ja muita toiminnan muoto­ja
ranskalais-canadalaisten järjesty­mättömien
järjestämiseksi. Profin-temin
kirje helmikuun 12 päiväl-Ä
, 1929, joka sovelluttaa kuuden­nen
kongressin päätöksiä PTK:ssa,
tulisi olla perustana ammattiunio-työn
linjan kehittämisessä ja paran­tamisessa.
C A N A D A N T Y Ö V Ä E N P U O L UE
( C . L . P . )
17. Teesiluonnokset oikein aset­taa
hajaannuksen vastuunalaisuuden
reformisteille Canadan Työväenpuo­lueessa.
Reformistit ovat omitui-
'sella tavalla rikkoneet "yhteisen
rintaman", useimmassa tapauksessa
eroten Työväenpuolueesta ja jät­täen
kommunistit muutamien edis­tysmielisten
" unio-osastojen kanssa,
joiden liittoutumiset olemme yoi-neet
säilyttää. Tämä on vastoin
reformistien yleistä kantaa mikä
ilmenee kommunistien eroittelemise-na
eli heidän yhtymisensä kieltämi­senä,
ja voidaan suurelta osalta
selittää sillä totuudella ettei Cana­dan
työväenpuolue ole koskaan ol­lut
joukkopuolue.
18. Samalla ottaen huomioon
sen tosiasian että kommunistit o-vat
vieläkin kyenneet säilyttämään
muutamia ammattiunio-osastoja; ja
sen tosiasian, että reformistit yrit­tävät
järjestää federaattista työväen
puoluetta ammattiunioiden pohjalla,
ja että reformistit avoimesti siirty­vät
mondismiin ja luokkapetoksen
tielle, asettaa vakavana velvollisuu­tena
kommunistipuolueelle entistä
tehokkaamman taistelun reformisti­sia
johtajia vastaan.
19. Ominaiset olot missä Cana­dan
kommunistipuolue on täytynjrt
työskennellä Canadan työväenpuolu­eessa,
olot, mitkä ovat erilaisia eri
maakunnissa, on johtanut useihin
virheisiin puoluesuunnan toteutta­misessa,
esim. pitäen Työväenpuolu­etta
verhona kommunisteille uskoen,
että kp. voi kehittyä joukkopuolu­eeksi
vain Työväenpuolueen väli­tyksellä
(Alberta). Kommunistipuo­lue
ei-voi koskaan perääntyä itse­näisessä
taistelussaan työväenjouk-
^Eojen johtoasemasta, oikeuksissaan
arvosteluun ammattiunioissa j a työ­väen
järjestöissä. Eritoten nykyi­sessä
jaksossa sen täytyy terästää;
toimintaansa työpajoissa, kaivan­noissa,
rautateillä, maatalouden työ-
Iäisten keskuudessa, järjestäen työ­läisten
komiteoita aktiiviseen luok­kataisteluun
kommunistisen puolu­een
kannan pohjalla.
20. Missään tapauksessa ei puo­lue
saa vapaaehtoisesti luopua si­teistään
Canadan Työyäenpuoluee-kan
laajoihin joukkoihin, yhä
enemmän ja enemmän painostaen
pyolueen itsenäistä osaa, verhoamat­ta
Työväenpuolueen lipun taa, eikä
seuraamalla työväenjoukoista eriift-täjiyvän
lahkolaisuuden linjaa. Ny­kyisessä
jaksossa puolueen läheinen
tehtävä ei ole Työväenpuolueen ra­kentaminen.
Kommimistien päätein
tävä on rakentaa voimakas kommu­nistinen
puolue. Jos edellä viitoi­tetut
toimenpiteet voimaperäisesti
toteutetaan, niin silloin ei jää kan­salliselle
Työväenpuolueelle pohjaa
tulevaisuudessa.
23. Taistelua trotskilaisuutta vas­taan,
mikä ilmaisi itsensä canada-laisessa
puolueessa, ei voida eroit-taa
niiden oikeistovirtaulcsien kor­jaamisen
kokdnaisprobleemista mit­kä
edustavat suurempaa vaaraa täl­lä
hetkellä kommunistipuolueessa ja
puolueen aatteellisen tason kohotta­misessa.
Kp. kykenee onnistuneesti
lannistamaan trotskilaisen Spectorin
ja hänen opportunististen seuralais­tensa
(Jewish Labor League) yhtei­sen
hyökkäyksen ainoastaan syste­maattisesti
karkoittamalla kaikki
sosdem. oikeistötendenssit, mitkä
ovat voimakkaana puolueessamme.
Että tunnettu puolueen johtaja ja
KI toimeenpanevan komitean jäson
voi vuosia inajoittaa trotskilaisuu­teen
kallistumisensa, kuten toimeen­paneva
keskuskomitea myöntää, ky­symyksen
tulematta jyrkkänä* puo­lueen
eteen, ilmaisee heikkoutta
puolueen johdossa. Tällainen mieli­piteiden
vapaus, mitkä ovat sietä­mättömiä
kommunistipuolueessa, on
voitettu osittaisesti Spectorin ripe­ällä
eroittamisella jä sitä seuraa­villa
toisten aktiivisten trotskilais­ten
puolueesta eroittamisella. Puo­lueen
tulee varoa proletaaris­ten
ainesten mekaanista eroitta-mista,
ainesten, jotka trotskilaiset
ovat sekoittaneet, koskapa tämä
olisi erikoisen vaarallista puolueen
aatteellisen tason alhaisuuden takia.
Koko jäsenistö on mobiliseerattava
taisteluun trotskilaisuutta vastaan
laajakantoisen aatteellisen ryntäyk­sen
avulla, minkä ' kautta selvenne­tään
sen suoi-ittama vastavallanku­mouksellinen
osa, samanaikaisesti
kuin osoitetaan "vasemmisto"-fraa-sit
mihin se yrittää pukea opportu-nismisyytensä.
Tämä on välttämä­töntä
voidaksempie paremmin pal­jastaa
trotskilaisuuden tosisosdemok-raattisen
luonteen.
24. Puolueen on tulevaisuudessa
annettava enemmän huomiota kom­munistisen
nuorisoliiton kehittämi­seksi
joukkoliikkeeksi Canadassa.
Nopea nuorison teollisuuksiin ja
työväen taisteluihin vetäminen an­taa
suotuisan mahdollisuuden puo-
,lueen toiminnan lujittamiselle nuo­rison
keskuudessa. Menneisyydessä
ei puolue ole aina omaksunut riit­tävän
poliittista suhtautumista liit­toon
nähden, josta on seurannut
ajoittaista kahnausta liiton ja puo­lueen
välillä. Järjestöllisen itsenäi­syyden
periaatetta on noudatettava
huolellisemmin tulevaisuudessa. Puo­lueen
tulee kohdella liittoa enem­män
vastuunalaisena järjestönä ja
käsittää että nuorten työläisten ase­ma
canadalais-syntyisten ja ulko-lais-
syntyisten työläisten yhdistäjä­nä
tekee kom. nuorisoliiton kyke­neväksi
tarjoamaan arvokkaita ai­neksia
puolueelle ja sen johtoon
Canadan työväenluokan pohjimmai­sista
kerroksista.
25. Me haluamme muistuttaa vii­meisessä
kirjeessämme tehtyä esi­tystä,
että tulevassa konventsiönis-sanne
varaatte tilaisuuden perin­pohjaiselle
keskustelulle puolueen
työstä naisten keskuudessa. Tämä
on välttämättömämpää, katsoen nii­hin
ehdottomasti porvarillista pasi­fismia
edustaviin käsitteihin mitä
johtavilla naistovereilla on (Women
Worker, helmikuu 1929).
26., Nykyinen tilanne Canadassa
tarjoaa yhä suotuisampia mahdolli­suuksia
Canadan kommunistisen
puolueen rakentamiselle ja Vaiku­tuksensa
lujittamiselle Canadan työ­läisten
pohjimmaisten kerroksien
keskuudessa. Tässä yhteydessä on
meidän painostettava ettei puolue
ole missään suhteessa valmis edes­sään
oleville suurille tehtäville ja
mahdollisuuksille. Se ön yhäkin
suureksi osaksi siirtolaisten puolue
ja vain hyvin' heikosti sidottuna
Canadan työväenluokan pohjimmai­siin
kerroksiin. Vaikkakin ratkai­seva
väestön enemmistö on canada-laisia
ja ranskalais-canadalaisia työ­läisiä.
H i i n 95 prosenttia puolueen
Vnkofl bpbtmBbta
Pariisissa tanssitaan
nyt äoripaskca
ja valkoryssäi haaieiletai
bolsun kuolemaa.
Kun kaikfd katseet kääntyvät
jo Mantshuriaan päin,
tuo Semenojfi lahtareita
sinne kiirehtäin.
Sai Venäjä jo kutsun myös
nyt tulla Lontooseen;
jos pistäis' hatun kainaloon,
ja päänsä kallelleen,
pokkuroiden lordeja,
niin siinä nil:si ois;
pian tunnustuksen donaldit
jo siitä antaa vois.
Herra Haarla Tampereelta
nytpä määräilee:
— Ken ei liity lahtikaartiin^
pois työstä kävelee!—
Vaan Lievestuoren tehtaalla
työmiehet lähti pois;
vaik' isännistön ehdotus
myös leivänlisän tois.
Kai Suomessakin rikkurit
saa kylmän kohtelun.
luin tarvitsevat turvaksensa
herrain hoivailun.
On hallituksen määräys:
ei halveksia saa,
kun rikkurit ja lahtarit
työmailla luikertaa.
Se pahinta, kun vasemmisto
vaalivoiton sai;
näin sitä kerrat ruikuttaa
ja samoin nosket kai.
Niin käy, kun "apuharvennus"
ei tuota tulostaan,
saa loiset sekä kätyrit
pian lähdön vallastaan.
Tuo tärkeintä, se muistakaa,
on lakkotaistelu,
miss' neljäntoista työläisen
käy kuolonkamppailu.
Se paikka Gastoniassa^
mi avun tarvitsee,
siis jokainen pian roponsa
nyt sinne antanee.
MAGNUS RAEUS.
ryhmään (suomalaiset, ukrainalaiset
j a juutalaiset). Tällainen kansalli­nen
kokoonpano on vakavana estee­nä
puolueen ja joukkojen välillä,
mikä on voitettava ennen kuin se
voi todella nimittää itseään kommu-
'nistiseksi puolueeksi, johtaen ja
tulkiten Canadan työläisten,.pyrki­myksiä.
27. Tämä kansallinen kokoonpano
ei ole ainoastaan vakavana vaikeut-tajana
canadalaiselle puolueelle sen
jatkuvaii kasvun tiellä, mutta mones­sa
suhteessa se ei vielä toimikaan
kuten keskitetty kommunistinen p u o ­lue,
mutta kuten järjestöllisesti eri­näisten
puolueiden runko. Suuri pro­sentti
puolueen jäsenistä yhäkin ra­joittaa
toimintansa omiin kieli järjes­töihinsä
ja kielijärjestörakenne on
vieläkin ikuistutettuna itsessään p u o ­lueessa-
Tämä nähdään kaupunkiko-miteain
federaattisessa kokoonpanossa,
määräävänä eri kieliset puolueyksiköt
ja puuttuen työmaasoluja. Tosiasiat
kuten ranskalai-ten jäsenten olematto­muus
puolueessa (vaikkapa ranskalais-canadalaiset
muodostavat kolmannen
osan väestöstä ja ovat enimmän riis­tettyjä
työväenluokan kerroksia ( ja
alhainen anglo-sak^ilaisten jäsenten
prosenttimäärä, osoittavat selvästi
heikkouden ja erist3meisyyden.
28. KI toimeenpaneva komitea o n
sitä mieltä, että nämä vakavat heik­koudet
on voitettavissa ainoastaan
ratkaisevilla toimenpiteillä konventsio-n
i s 5 a n n e 5. 2. '27 organisatoorisen
kirjeen pohjalla ja mukana seuraa­van
organisatoorisen kirjeen avusta­mana,
mikä määrittelee joukon esi­tyksiä
puolueen uudelleen järjestämi­seksi
todellisille komjnunistisille p e ­rusteille.
29. Edellä eritetyn pohjalla tulee
puolueen kuudennen konventsionin
säännöstellä suimtaviivat seuraavien
tehtävien toteuttamiseksi:
1) Täydentää K I toimeenpanevan
komitean kirjeissä, säännöstellyt o r -
ganisatooriset toimenpiteet, poistaen
federatiiviset ja sosdem. traditsionit
ja muodot, ja kehittäen proletaarisen
keskitetyn johdon.
2) Lisääntyvä työskentely vär4 aämi-seksi
ja anglo-saksilaisen työläisjäsen-määrän
lisäämiseksi; toiminnallistutet-tava
värväystyötä ja kommunistisen
vaikutuksen pohjistaniista ranskalais-canadalaisten
keskuudessa: samanai­kainen
työskentely siirtolaisvainoja
vastaan ja värväystyö Suurbritannias-ta
tulvaavien siirtolaisten keskuudes-sa-
3) Suurempaa aktiivisuutta työpa­joissa
ja tehtaissa työpäjasolujen Ja
työmaakomiteain muodostamiseksi Te­hostettava
-ammattiuniotyötä järjesty­neiden
keskuudessa ja ryntäys järjes­tymättömien
järjestämiseksi, mikä on
tämän jakson tärkein kommunistisen
toiminnan ala. T?nfTn''"«" aktiivista
työskentelyä työttömäln keskuudes-^a
ja yhteistoiminnan kehittämisekä
työttömäin ja 'työssä olevien väliDä
(kesken).
4. Taistelu reformistien hajoittavaa
toimintaa ja idrstomistaktiikkaa vas­taan
Työväenpucdueessa työväen by­rokraattien
paljastamiseksi, ja kom­munistisen
puolaeen itsenäisen td-mizman
tefaittämiseksL
jäsenistöstä rajoittuu kolmeen kieli-j 5. Enenumin huomiota työlle nais-