Vapaus, April 4, 1927

              Maanantaina, hnhjtiK. 4 p;na-~Monday, April 4 No. 39 — ift^
VAPAUS
t>nft<f»m enomalaisen tySräestön ainos äänenkannattaja.
Ilmestyy Sadboryssa, OnL, maanantaina, keskiviikkona
«s. perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . - A R V O VAARA.
E e g i ^ r e d at the Post Office Department, Ottawa,
a» eecond class matter.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-liehed
in Sndbnry, Ont., every Monday, Wednesday
•nd Priday. - • • -
TILAUSHINNAT-'
Cgnadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 75c. ^. ,
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
98.00 j a kolme kk. ^1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
|>aitäi asiamiesten jo.»lla_on takaukset.
mahdollisuudet lakkojen organisoimiseksi souremmassa
laajuudessa ja rajottaakseen niiden poliittista toimin­taa?
V- 1906 lain, koskeva työriitabuuksia. joka laki
General advertistng rates 75c per cöl. incb. M i -
nimum charge for single insertion 76c. The Vapaus
b the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Maanactain lehteen aiottujen ilmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päiväUä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
icirjeeseenne, kirjottakaa aadeUeen liikkeenhoitajan per-
•o<maIlit«lla nimellä.
_ ^ J. V . KANNASTO. L i i k k e e n h o i t a j a . ^^
"Parlamentaarinen kansanvalta"
«The Montreal Gazette»-lehli julkaisi äskettäin pit­kän
toimituskirjotuksen, jos^a se tavanmukaiseen taan-tumukscliiseen
tapaansa ruoski piitä, jotka esittävät
Canadan perustuslain, Brittiläisei% Pohjois-Amerikan
lain (British North America Act) muuttamista eli kor­jaamista.
Winnipegiläinen työväenedustaja oli juDri
esittänyt liittoparlamentissa päätösdbdotuksensa muu­toksien
tekemisestä Brittiläisen Pohjois-Amerikan la­kiin,
mikä riippuu myllynkivxmä niissä yrityksissä, joi­ta
tehdään työväenlainsäädännon läpiajamiseksi. Montr
real Gazelte kirjotti:
«'Sietämätöntä on', herra Woodsworthin mielestä,
'että edesvastuuton läitoB voi kumota valittujen kansan­edustajien
laatiriiat lait.' Olisi vieläkin vähemmän sie­dettävää,
jos parlamentaariseen järjestelmään ei si­sältyisi
mitään keinoa sellaisen, lainsäädännön kumoa­miseksi
kuin mikä tällä Winnipegistä olevalla edusta­jalla
on mielessä, lainsäädännön, mitä mikään velvol­lisuutensa
kantaa kohtaan vakavalta kannalta ottava
edustajahuone ei milloinknan hyväksyisi. Senaatti pe­rustettiin-
Brittiläisen Pohjois-Amerikan lain mukaisesti
tumaan m.m. sitä, mistä herra Woodsworth valittaa,
seisomaan kansan ja sen 'valitsemien edustajien' ereh­dyksien
välissä, j a niin'kauan, kun ylähuone noudat­taa
perustuslakia tässä suhteessa, tulee se säilyttämään
kansan luottamuksen j a kunnioituksen, vaikkdcin sen
muutamat jäsenet ovat tehneet sen anteeksiantamatto­man
synnin, dtä ovat ryhtyneet yhtiöitten johtdcun-lien
jäseniksi.»
lassä nKfillä bh johtavalta kapitalistilehdeltä selvä
laosiihto siitä, että senaatti ja Brittiläisen Pohjois*Ame­rikan
laki ovat tarkotettit varustuksiksi «nopeata kan­san
suosimien» lokien säätämistä vastaan, «seisomaan
kansan ja sen. valitsemien edustajien erehdyksien vä­lissä
».-- •
Tähän johtaa «parlamentaarisen kansanyaltabuu-den
» järje^lma. Äänioikeutta on laajennettu, mutta
aina oyatvaUas^ olevat, toinen toisiinsa läheisesti yh­distetyt
johtokunnat, suurliikkeet ja: pankkiirit, voineet
nauraa yksinkertabilla liberaalisilla «demokraateilla»;
Riistäjäluokka tietää, että vallan «kansanvaltaisella»
jakamisella kapitalistisessa valtiossa, lainlaadinnalli-seeh,
juridiseen j a toimeenpanevaan, voidaan «äkkipi­kainen
» tainlbadinta estää. Sitten on vielä ^ina ole­massa
rahenvoima, jolla voidaan hallita «yleisen mie­lipiteen
» muokkaamista, sanomalehdistön, kirkon, va­listuksen
y.m. kautta.
Nykyinen valtio on kapitalistiluokän elin. Ei ole
vielä nähty yhtään tapausta, missä parlamentti olisi
toiminut pääomaa vastaan ja työväestön puolesta. Ja
on toivottavaa, ettei kukaan viittaisi MacDonaldin
edesmenneeseen j a surkeankuuluisaan työväenhallituk­seen
Suurbritanniassa, osottaakseen, että parlamentti
saa.daan^^ vapauttamaan työväestö.
Työväestö tulee perustamaan oman hallitusjärjestel­mänsä,
työläisten ja maanviljelijäin neuvostojen jär­jestelmän,
josisa pääomalle ei tulla varaamaan tilaa.
Muutama päivä sitten Hittoparlainentissa tapahtunut
työväenedustajan esityksen tal^allinen «ulospuhumi-nen
» konsenatiivisten ja liberaalisten parlamentin-jäsenten
toimesta on yksi todistus lisää siitä, että työ­väestö
voi käyitää parlamenttia vain taistelukenttänä,
puhujala\'ana, eikä suinkaan ainoana paikkana vapau­tensa
saavuttamiseksi. — Worker.
vapautti amnrattiyhdist)-kset vastaamasta lakkojen työn­antajille
tuoUamista vahingoista ja joka antoi niille
oikeuden lakkojen ja sulkujen sattuessa asettaa lakko-vahdit
ilman, että tarvittiin peljätä vainotoimia polii­sien
taholta. Toinen laki, josta kamppailu n)-kyisin
käy ja jonka konservatiivit kernaasti poistäishrat, on
vuoden 1913 laki, minkä mukaan ammattiyhdistyksillä
on eräissä olosuhteissa oikeus käyttää varojaan poliit­tisiin
tarkotuksiin.
Toiselta puolen esitetään kaikkia mahdollisia syitä
ammattiyhdistysten lakkovahtien asettamisoikeuden ra-jottamiseksi,
samoin vaaditaan suljettua äänestystä en­nen
Idckojulistusta ja pakollista välitysoikeutta. Kaik­ki
tämä on jo valmiiksi muokattu, ja hallitus tulee kai­ken
todennäköisyyden mukaan asettumaan tälle linjalle.
Suunnitellessaan ammattiyhdistysten kuristuslcdteja
vetoaa hallitus työväenjohtajiin, jotka puhuvat niin
paljo vihastaan lakkoja kohtaan, jotka korostavat rau­han
välttämättömyyttä työmarkkinoilla, jotka pitävät
lakkoja raakalaismaisina aseina j.n.e. Työväenpuolu­een
j(Atajat käyttävät tietysti tilaisuutta poliittisten
tarkotustensa hyväksi. Ammatilliset oikeistojohtajat
kirkuvat eniten, mutta he ovat erittäin vaikeassa ase­massa,
koska he suurimossa ja sen jälkeen kavalsivat
työläisten edut. Todellinen liike hallituksen hankkeita
vastaan lähtee itsestään joukobta, ja nämä tulevat pa­remmin
kuin milloinkaan ennen älyämään, että halli­tuksen
hyöldcäykset ovat suunnatut juuri sitä vastaan.
Viedäkseen hankkeensa perille, on hallituksen toteu­tettava
uhkauksensa ja riistettävä työttömäinkin jou­koilta
oikeutensa. Täten alkaa vanhoillinen hallitus
uuden pahansuovan politiikkansa häikäilemättömän to­teuttamiskauden,
samaan aikaan, kun heräävät työtä­tekevät
joukot, jotka protesteeraavat näitä hyökkäyksiä
vastaan, lausuvat solidaarisuutensa Kiinan vallanku­moukselle
ja ovat vakaasti päättäneet pysyä ystävälli­sissä
suhteissa Neuvostoliittoon. Kuluva vuosi on al­kanut
täten luokkataistelun syventymisellä ja laajentu­misella,
samalla kun enteet viittaavat yhtä suureen ta-pahtumarikkauteen
kuin .vuonna 1926, joka oli Eng­lannin
porvaristolie niin musta, mutta luokkatietoisuu­den
kasvulle työtätekeväin joukkojen kesiuudessa niin
otollinen vuosi.
ITYOV^ URHEILU
HUQMIO C. S. T. URHEILULII-T
O N PAINIMESTARUUS-KILPAILUIHIN
Kuristuslakeja punotaan Eng­lannissa
Yleislakosta lähtien on Englannin vallassa oleva
luokka mielinyt kytkeä ammattiylidistysliikkeen kahlei­siin
lain avulla, joka tekisi mainitunlaiset lakot mah­dottomiksi.
Suurten jouldkojen kasvava jyrkentyminen
on eräistä taantumulaellisista kuitenkin ollut riittävä
syy hyökkäyksen lykkäämiseksi, vaikka konservatiivi­nen
puolue viime kongressissaan hyväksyi päätöslau­selman,
missä vaaditaan l^eja ammattiyhdistyksiä vas­taan.'
: ^"
Englannin hallitusta ei tässä kysymyksessa voida kui­tenkaan
moittia kainoudesta, lausuu tunnettu vasemmis­tolainen
Murphy. Sen huimuus t on läheistä sirkua rai­volle,
sen rohkeus palauttaa mieleeii epätoivon. Halli­tus
syöksyy luokkavihollistensa kimppuun välittäinättä
vähääkään politiikkansa seurauksista. Ja kuitenkin sen
pitäisi tietää, että lakien säätäminen ammattiyhdistyk­siä
vastaan on paras joukkojen luokkatietoisuuden sy-ventämiskeino
j a voimakkaan liikkeen edistämistapa.
Mitkä lait nykyinen konservatiivinen hallitus mielii
sitten muuttaa, riistääkseen ammattiyhdistyksiltä^ kaikki
Huomioita ja huomautuksia
Yksi kommunistipuolueen Winnipegin järjestön
kunnallisohjelman pääkohdista vaatii sen säännön pois­tamista,
mikS rajottaa äänioikeuden kunriallisissa asi­oissa
vain niihin, jotka omistavat tahi vuokraavat omai­suutta,
ja äänioikeuden myöntämistä kaikille kaksi
kymmentäviisi vuotta täyttäneille kansalaisille. Nyky­ään
ovat tuhannet työläiset ilman äänioikeutta kuimal-lisbsa
asioissa siksi, että he eivät omista tai suoranai­sesti
ynoki'aa kiinteätä omaisuutta. Vuokrahuoneissa
asuvati.ja äänestysiassä...olevat henkilöt, j o ^ asuvat
vanhempiensa luona, joutuvat täten äänioikeudettomik'
si; tämä tietenkin merkiten sitä, että suurin osa heistä
on proletaareja. «Kansanvaltaisen» Canadan työläisten
on vielä käytävä äänioikeustaisteluakin.
Winnipegin, itsenäisen työväenpuolueen vaalilistalla
valittu valtuusmies Simpson' teki kaupunginvaltuuston
äskeisessä kokouksessa ehdotuksen, että henkilöitten,
jotka omistavat kiinteätä omaisuutta jossakin muussa
kuin siinä vaalipiirissä, missä he asuvat, sallinajsiin
käyttää vain yhtä ääntä kunnaUisissa äänestyksissä.
Porvarilliset valtuusmiehet, joitä on kymmenen, kuiten­kin
äänestivät esityksen. nurin yhden kommunistisen ja
itsenäiseur työväenpuolueen viiden valtuusmiehen ääniä
vastaan, ^ai^assa kokouksessa oli tov. Kolisn^-k esittä>
nyt, että pormestari' Webbin uudeksi automob^iiliksi-os­tettaisiin
Ford-auto, mutta lopuksi oli hänelle kuiten»
kin päätetty ostaa 'loistava Nash.
* « *
Canadan ammattijärjestön virallisen kuukausijulkai­sun
mukaan 3,34^ British Columbian työläisistä työs­kentelee
väheinmän kuin 44 tuntia viikossa, 25,115
työskentelee 44 tuhtia viikossa, 56,079 tdcee työtä 'iS
tuntia viikossa, 15,988 :4S:sia 60 :een tuntiin ja loput,
tuntia viikossa, 15,988 48:sta 60:een tuntiin ja loput.
Enemmän kuin viidesosa maakunnan työläisistä työs­kentelee
siis vielä pitempää kuin Jcahdeksan tunnin työ­päivää.
Kuten tunnettua, on t ä n ä vuonna
suoritettavat yllämainitut kilpailut
annettu Toronton Yrityksen järjes-te-;^
väksi. Nuo kilpailut ovat tule­va^
kuun 15 j a 16 p:nä, siis viik­koa
ennen n.s. Lehdon vyökilpailuja
j a liittokokousta, jotka molemmat
tilaisuudet ovat Sudburyssa. Aika
onkin mestaruuskilpailujen suhteen
mitä parhain, pitkäperjantain ja
I>ääsiäislauantain illat, jolloin esim.
yleisöllä on fiyvä tilaisuus saapua
seuraamaan noita kilpailuja, joissa
nuori, nouseva Canadan suomalais­ten
työläisten urheiluliitto kruunaa
mestarit itsekuhunkin sarjaan.
Kilpailut järjestävä seura tekee
parhaansa noiden kisojen onnistu­miseen
nähden j a onkin se Toron­ton
Yrityksen tähänastisen elämän
suurin j a kunniakkain tehtävä.
Kuinka valtavan suuriksi nuo t u ­levat,
riippuu siitä miten paljon
saapuu osanottajia eri seuduilta.
Joka tapauksessa on odotettavissa
runsas osanotto siitä päättäen, että
liittomme seurat ovat olleet kaikki
viimeaikoina erittäin vilkkaassa toi­minnassa.
Ja milloin on toimintaa
urheiluseurassa vaikkapa vain har-jotuksien
muodossa, puhkee tuo toi­minta
ilmiliekkiin halusta kilpailla.
Milloin taasen on kilpailuhalu kieh­tonut
mukaansa, silloin ei löydy mi­tään
estettä joka olisi kyllin luja
estääkseen toteutumasta tuota voi­makasta,
merkillisesti kijehtovaa ha­lua
mitellä voimia toisten saman­laisten
kilpailuissa olevien kanssa.
Yksi asia, joka voisi ehkä vähän
asettaa esteitä jollekin seuralle
esiip. nyt osanotosta Torontossa p i ­dettiin
painikilpailuihin, on raha.
Tiedämme että .melkein kaikki ur­heiluseuramme
ovat taloudellisesti
huonoipa tilassa ja kilpailijan lä-h€
ttämih'€li kysyy rahaa, jota ei
monellakaan seuralla ole sanotta­vasti.
Mutta on otettava huomioon
se, kuinka urheiluväki ^ n aina ja
kaikkialla voittanut esteen^ ja se
voi nytkin jos tahtoo luoda kilpai­luhalun
rahaksi ja saada miehet
matkalle, kohti mestaruuskilpailuja.
Meidän ei saa suhtautua välinpitä­mättömästi
noitai nuoren liiton suur­kilpailuja
kohtaan, muistakaa kuin­ka
Suomessa köyhyydestä ja vai­noista
huolimatta reipas työläisur-hellijajoukko
loi mahtavan T. U .
Lm. ifltristamme kuinka silloin
sille yrityicselle hullut nauroivat ja
jotkut sukkelat hymähtivät "no se
lapsi ei j ä ä eloon ainakaan." Mut­ta
nyt myöntää jokainen, että T.
U. L. bn voimakkain urheilujärjes­tö
Suomessa j a se tekee tehtävään­sä,"
se kirjottaa Suomen työväen
historiaan kauneimmat lehdet.
1
suomalaisten,kehitystä punnittaissa ,
Canadassa otetaan huomioon, ja t ä ­hän
päämäärään käy tie osaltaan
mestaruuskilpailujen kautta 15—16
prnä ensi huhtik. Silloin varmaan
Torontoon suuntaa kulkunsa suurin
joukko känsäkourain terveintä ai­nesta
kaildlta kulmitta Canadaa,
missä vain C. s. t. u. on pesänsä
löytänyt. Siitä ei saa estää näen­näinen
köyhyyskään, vaan kaikki
mukaan katsomaan kuka kukin on.
—-a.
Vähän veriafluja puolustuskyvyttömien kznsa^s
tämistä ia Teriin näänay^ t^
vastaan, mitä kapitalisbit i i ^ ? ^
rialistit niin tunnottomasti ~hS^
tavat, eikä korostaa sitä, e t ^ ^ S^
r e ä t tykit kyllä kykenevät"
veriin hukuttamaan
Annettu palttua edis­tysmielisille
ehdo­tuksille
CaoAdan kansallUen rantatiejärjes
kaan voi täällä luoda-sellaista suur­ta
järjestöä kuin on T. U . L . , mut­ta
me voimme tehdä meidän liitos­tamme
sellaisen vbirnatekijän, joka
teiman Uornepayne.divistonas ra­dankorjaajien
unio-o»asto hyl­jännyt
e<li«tyamielis«t paätoc-laa
»elma«hdotaluet.
B a d a n k o r jaajien veljesliiton
Homepayne-divisiönan osaston vuo­tuinen
kokous pidettiin Long Lakel­la,
maalisk. 20 pmä. Kokouksessa
oli Vähän osanottajia. "Seksuuna"-
isännät olivat kohtalaisen hjrvin e-dustettuina,
mutta varsinaiset työ­miehet
surkuteltavan heikosti. Joh­tuuko
tällainen välinpitämättömyys
siitä, että niin vähän on varsinaisia
radankorjaajia yhtynyt unioon, vai
siitäkö että unio-osastossa on pata-vanhoillista
ainesta?
Varsinaisten vuotuisten asioitten
yhteydessä tuotiin esille päätöslau­selmaehdotus
olosuhteista ja pal­koista,
jäsenverojen suuruudesta ja
union rivien tiivistämisestä, jäsen­määrän
-kohottamisesta ja pääveron
maksusta Detroitiin, Yhdysvaltoihin
sekä tutkimuksesta 1922 toimitetun
läkkoäänestyksen suhteen. Tässä
on lyhyesti mainittuna ne kohdat,
jotka B. C m edistysmieliset radap-korja^*
ien unio-osastot n:o 167, 168
j a 31 ovat koko radankorjaajien
union veljesliitolle esittäneet. Täs­sä
esitetyt päätöslauselman kohdat
on julkaistu Vapauden maaliskuun
4' päivän numerossa. (Kehotan jo-
Icaista tutustumaan lähemmin mai­nittuihin
päätöslauselmiin.)
Emmekö me ole samaa verta
täällä kuin toverimme Suomessa?j, , .. „
Olemme, jos kohta emme kai kos.^f"^^'"?.?^?'^^^ radikaalmen osa ohsi
Mainitun divisionan unio-osaston
vanhoillinen johto, j a osa vanhoilli-si'jla
mielipiteillä varustettua jäse­nistöä,
antoi palttua tälle edistysr
mieliselle ehdotukselle. Nämä p ^ -
töslauselma-ehdotukset eivät ole mi­tään
äärettömän radikaalisia, että
ne haiskahtaisivat edes kommunisti­selta,
mutta ne olivat jo siinä mää­r
in .edistysmielisiä, että nekin jo
kammoksuttavat täkäläistä vanhoil­lista
jjohtoa.
Radankorjaajien piisi vastattava
tähän yksimielisesti sillä, että yh­tyisivät
kaikin uniöonsa ja puhdis­taisivat
unionsa virkailijakunnan,
ottamalla itse johdon käsiinsä. Täs­säkin
kokouksessa niin huutavasti
tämä puoli paljasti itsensä. Jos r a -
Järki hoi! Äly älä j ä t ä ! Nam
tekisi mieli huudahtaa, kun sattui
käteeni Port Arthurin suomalainen
tuote n:b 12 maalisk. 24 päivän
lehtL Silmäilin Kiinan tapahtumien
tulkitsemista Shanghain joutuessa
kumoukseUisen armeian haltuun.
Lehti älähtää: "Kaupunki nyt k u -
nalaisten" bolshevikkien käsissä. —
Moskovassa iloitaan suurestL" Edel­leen:
"Jos ulkomaalaisten turvalli­suus
kaupungin entisten isäntien
aikana oli vaarassa, on tilanne nyt
entistä kriitilli&empi. Shanghain
kiinalainen väestö on yhtenä ^kie­huvana,
rähisevänä massana, aivan
kaaosmaisessa tilassa. Tunnelma on M ^ J " «n vaan paisunut, niin he <«a
samanlainen kuin bolsheriMvaUan- unhottaneet edeltäjänsä paljon p-,
kumouksen alkuaikoina Venäjällä. 1 h"vat sanat. T^«.<Ä
Tunnettua onkin, että Venäjän bols- , . ^ ..^
hevikit tekivät kaikkensa k a n t o n i - h u k u t t a a sen hän lyö soka.
laisten voiton edistämiseksi. Pu-!deUa. Kapitalistit ovat
naiset agitaattorit aiheuttivat kiiho­tuksellaan
Shanghaissa sisäisiä ret- -
teloita j a lakkoja." Lopuksi koros- taa se ^näyttää-heräävän, ^näyttäo
tetaan sitä, että ulkovaltojen tar- hampaitaan. _ Pelon puistatus fe,
kotus on pitää roskajoukot kufissa,Mapi suunen j a pienien vitsanheiht.
»että ulkovaltojen sotaväen lisäksi | tajien. He pelkäävät on Shanghain edustalla sotalaivoja,
joiden järeät tykit kyllä pitävät
suurenkin kiinalaisen armeian ku­rissa
ja brittiläisten on täytynyt
ampua joitakin pahimpia
Sitten kun katselee samaa tuo­tetta
viidennelle sivulle, niin siellä
näemme puhuttavan Amerikan in­tiaaneista
j a heidän kärsimyksistään
ikäänkuin syyttäen seuraavaan ta­paan:
"Nämä kaksi tapausta pa­lauttavat
mieleen sen suuren draa­man,
suurimman ehkä kuin ihmis­kunnan
historia tietää, valtavan
kansanrodun. kukistamisen, joka va­paana
liikkui Amerikan mantereen
aavikoilla j a metsissä jo kauan en­nen
Ja--
suuret ja
net maapallolla tunnetut,
tut ja riistetyt kansat.
Mitä sitte tulee nykyiseen ^
nan kysymykseen, niin palacj^.
kaamme mieliimme sen Ealitees'
mahtavan Napoleonin sanat/k^
kuuluvat tähän tapaan: "^gj
idän suuren karhun olia r a aW
Voi sitä, joka menee idän jättiläis,
karhua herättelemään karjavitsaL
l a . " Mutta kun kapitalistien riisU^
,6anat. Tässä myöskin soim
käyttää sanoja: "Jonka herra t £
sobo.
- . ^ . , '^yaeet
vume vuosisadan jatkuvasti vJä,
karhua herättelemässä. Tällä k».
saavan^
p5a,
niittää ' sitä- mitä ovat vuosisatoja
kylväneet. — Bolsu.
Toronton uutisia
"Murtaneita". Lauantaina, hai.
tik. ,9 p:nä esittää näj-ttämoaot
tuon kauniin murhenäytelmän Mnr-
I tuneita 4:ssä näytöksessä. Kapi
on kyllä vanha, mutta sellainen, et.
tei se koskaan menetä arvoaa
Teatteritkin sen esittävät joka TO».
si uudelleen. Toivomme sillä taa-sen
tyydyttävämme yleisöänunt
kun valkoiset miehet saapui-j Moni on kysellyt pitkin talvea, kos-ollut
järjestynyt unioon, niin au­loin
olisi tullut hyväksytyksi myös
edistysmielisiä päätöslauselmia^
Rautatietyöläihen.
aisumme «vaDDr
«Usein tapahtuu, kun puhevapautta ryhd>iään ra-jottamaan,
että yksi henkilö pakotetaan vaikenemaan
ja kymmenentuhatta saadaan puhumaan», huomauttaa
liberaalinen Toronto Daily Star-lehti, kirjottaessaan
Sterryn jumalanpilkkajutusta, jossa langetetusta kuu­denkymmenen
' päivän vankilatuomiosta, mihin liittyi
suositus tuomitun maastakaikottamiseksi, vedottanee.
• • »
Sydnej-sta, Uudesta Etelä-Wale9istä, saapunut tieto
kertoo, että Australian lättohjdlitus on kieltäytyiiyt
myöntämästä pasäeja australialaisten kommunistien lä­hetystön
jäsenille, jotka ovat pyytäneet lupaa matkus­taa
Kantoniin, Kiinassa, ottaakseen osaa siellä touko­kuun
ensimäisenä päivänä alkavaan pimaisten ammat­tiliittojen
edustajakokoukseen. -
PALJON KUVIA - SISÄLTÖ RIKKAITA KIRJOTUKSIA
KAUNIS ULKOASU
Saksan ja Hollannin puolueettomien ammattiliittojen
edustajien ihuotetaan pitäneen yhteisen kokouksen Ut-rechtissa
viime vuoden lopulla. Kokouksessa oli pää­tetty
kokoontua tämän vuoden loppupuoliskolla toiseen
kokoukseen, missä aiotaan lopullisesti perustaa «Puo­lueeton
ammatillinen kansainvälinen».
Australian Hittoparlanientti on 2.59 äänellä 134 vas­taan
liyijännyi työväeneduslajien esityksen kuoleman­rangaistuksen
poistamiseksi armeiassa sattuvissa «pel-kuruuss>-
tapauksissa. joihin ei kuitenkaan olisi luettu
«petollisuulta» eikä «vihollisen puolelle karkaamista».
Juuri painokoneesta lähteneen
Vappu-julkaisun sivuja käännellessä
kiinnittää erikoisesti huomiota,,'ku­vien
runsaus, sillä kuvia tässä 64-
sivuisessa julkaisussa on lähes 70.
Julkaisua lukiessa huomaa myös, et­t
ä kuvia ei ole käytetty palstan-täytteinä,
vaan liittyvät ne lähei­sesti
julkaisun sisältöön — paljon
vaj\'aa on nähty näiden kuvien va­likoimisessa
j a suiiri joukko niistä
on tätä julkaisua varten piirretty.
Seuraavassa seloistus julkaisun s i ­sällöstä:
Kan«ikvT« —- värillinen kuten en­nenkin,
on aiheeltaan entisistä eroa­va,
kuvaten symbolistisesti työväes­tön
vaiv^älöis^ vaellusta pimeydestä
kohti valoa^ Nousu on, hidasta ja
monelle syntyy matkalla epäilyksiä
j a yksi j a toinen myös tiepuoleen
väsähtää. Piirtänyt K . A. Suvanto.
Nimilehti koko sivun kuva,
joka esittää erään amerikalaisen ku-
TOUveistäjän luomaa terästy öläis-patsasta.
Stalin -—koko sivun laajuinen
valokuva, alla lauselma, jonka oir
valtaminen avaa silmät näkemään,
mikä perus-eroaväisuns oh kansalli­siin
puitteisiin puristautuneella so-sialidemokratiaUa
j a kansainvälisel­lä
kommunistisella liikkeellä. .
Eteenpäin! —r xTmo, kirj.M^^ Ru­tanen,
alku- ja loppuvignetti.
Kevät koita!—- runo, k i r j . Kössi
Kaatra, somistettu alku-" ja loppu-vignetillä.
. ".
Uuden Jonkkbjärjestömme tehtä­vistä
ja medfkityksestä —- kirjotus,
jossa Yhdysvjdtain Suomalaisen
Työväenjärjestön sihteeri Hehry
Puro tekee selkoa kirjotuksen ot­sikkona
olevasta kysymyksestä. Kir­jotuksen
yhteydessä julaistaan kak­si
kuvaa Yhdysvaltain Suomalaisen
Työväenjärjestön perustavan koko­uksen
osanottajista, toinen kuva on
"masiinalla otettu", toinen "kourin"
tehty. Viimemainittu on kahden si­vun
laajuinen kynäpiirros edusta­jista
itse kokoushuoneessa j a näkyy
siinä suurin osa edustajista sekä
joukko lehteriyleisöä. Piirtänyt K .
A. Suvanto.
Amerikan vallankumoussota —
kirj. E. Sulkanen. Kirjotukseen liit­tyy
6 kuvaa: otsiUcokuva, jossa tyk­kiä
kuljetetaan härkätiimillä: Bos­tonin
joukkomurha v. 1770; englan­tilaisten
sodan aikana tekemä iva-kuva
CSeorge WäsEingtonistä; kuva,
jossa amerikalaiset rääkkäävät "lail­liselle
esivallalle" uskollisia; toinen
vallankumouksellisten terrbrimenet-telyjä
esittävä kuva; sekä kuva va­paustaistelijoiden
lipuista vapaus­sodan
alku-ajoilta.
Äiti — kaunis veistokuvajäljen-hös
äidistä lapsensa kanssa.
rUileidan kevät — runo kirj. M .
•Bntanen.,
Joutilaita miljoonia — kirj. F—5,
aihe amerikalainen Gompersin us­konlahkoon
kuuluva unio-pomo. A l ­kukuva,
esittävä pomoa j a hänen
,oppi-isiään.
Miksi itket — runo, kirj. Ritolan
E l j a i .
Kun Viaporin punalippu ommel­tiin
— kirj. Astrid Rancken-John-son"
»ruotsiksi. Vapulle' suomentanut
J . B . L : Kirjotukseen liittyy 5 ku-,
vaa r Punalippu Viaporin valleilla;
vat Amerikaan valtaamaan tätä
maata omakseen. Historia toteaa,
e t t ä valkoisten osottama huono
kohtelu oli sjrynä intiaanien isota-jalalle
nousuun, j a intiaanien jouk­komurhat
ja vangittuina orjina
maasta karkottamiset Espanjaan.
Muuan intiaanipäällikön lause on
kuvaava kun hän sanoo: 'Jos teillä
valkoisilla olisi maa, joka on hyvä
j a arvokas j a johonkin toiseen kan­saan
kuuluvat miehet tulisivat sitä
teiltä anastainan, mitä silloin teki­sitte?
Taistelisitteko maanne puo­lesta?'"
Tämä huomataan tällä kertaa vää­räksi,
sentähden, e t t ä siitä on kulu­nut
paljon aikaa. Mutta nyt tapah­tuvat
samanarvoiset väärjrydct ha-lutaap
pitää oikeutettuna.
E i '-tahdota nähdä,' että saman­lainen
pohjaton kapitalistinen riis­to
ja murhaaminen jatkuu yhä
eteenpäin monin verroin tehostet­tuna.
^ Tämän tosiasian löytämisen
luulisi olevan . helppoa jokaiselle,
cen vaati haluaa . seurata v i l p i ' ^ -]
mästi. nykyisiä . j a viime vuosina ta­pahtuneita
tosiasioita Kiinassa, N i ­caraguassa,
Marokossa, Syyriassa
y.m. ^I^yllä olisi aika tällä vuosi­sadalla
jo sanoa edes yksi sana'hei-i
kompien kansojen riistoa ja veriin!
näännyttämistä vastaan nyt, eika |
vuosisatoja jälkeen. Mielestäni vel-|
vollisuiitemme olisi koota ihmisyjrs- j
käsitteet vastaan. sitä tunnotonta
ka esitetään Murtuneita. Nyt ©
siis tilaisuus. Täyttäkäämme haji
taasen täyteen. Olemme varanneet
tanssillekin aikaa puolitoista tnatii
Katsokaa henkilöluetteloa tmxsr
ta lehdestä. Kappale ei ole mikääj
pitkäveteinen.
"Punainen laukku" esitettiin td»-
sa lauantaina täydelle faooneelk
Vaan'koska ihmiset pelkäsivät, et­tei
kaikki mahtuisi sisään, niin «s
näyttämömme päättänyt esittää IV
naisen laukun toisen kerran pitlöiiS.
perjantaina iltapäivänäytänt^ii
Esitys aletaan klo 2.301~ Ja l o j ^
klo 5.15. Yleinen tanssi alkaa Jdg
5.30 j a kestää klo 7.30:een. Jast-ten
on varattu syötävää, jokaiaci
saa illallisen pienellä maksulla. 1
Iälliset)' perästä alkavat ne maata
käsittävät painikilpailut. On BB
j ä r j e s t e t ty yiera^aikkaiBille oihat
juhlat. PitäJcääpä nimä'' mielesöi-ne.
— H j . H . . . r i .
Port Arthurin DDt^
kolme kuvaa Viaporin kapinon joh­tohenkilöistä;
sekä kuva, jossa nä­kyy
pala Viaporia Kaivopuiston
rannasta katsoen.
Korven raatajille — John Doy-le'n
säveltämä M. Rutasen runo.
Huhtikuun ll:sta päivän tulia
kaisen pitää. mielessään, sillä sillm
pidetään osaston talolla näytös-tanssi-
iltamat. Ohjelmassa maini-
•tuna iltana tulee olemaan S-näytS-sinen
kappale "Munapuuroa" sdi
kupletteja; joita laulelevat met*
pojat; lopuksi tanssitaan. IltaniJt
masta, missä imperialistiset rosvnr
vallat ovat Kiinaa pitäneet. Kiian
kysymys on nykyisen maailmantil»?<
feen tärkein kysymys, jonka jnni»
rille kaikki rnuut' kansainväliset'
symykset, kiertyvät. Siksi kirjotst
sella juuri : nyt on erikoinen arrt
Kirjotukseen liittyy 12 kuvaa: öi-sikkokuva
esittäen vallankuraoasp»-,
hujia eräässä kokouksessa; .E«b'
kuvaa Shanghaista; Purjektiniist»
maalla; Purjehtimista vesillä; M*
sätyöläisteii" kämppä Kiinassa;
nalainen talonjpoika (valokuvan ma­kaan
tehty hiilipiirros, piirtäoi^
Into Suvanto); Kiinan -v-apaustaite-luti
johtohenkilöitä; ImperialistJJ?
sotalaivoja' Shanghain satar
Vallahkumouksellinen lakkoval»!»;
Sävel"on kaunis j a on tämä nuotti-sivu
soittajain j a laulajain mielestä
varmaankin julkaisun parhaimpia.
Raatajia—- lähes sivun kokoinen
veistokuva-jäljennös, joka esittää
kahta jäntevää maanmuokkaajaa.
Pariisin kommuunin opetuksia —
arvokas tutkielma Pariisin kommuu­nin
historiallisesta merkityksestä,
osottaa miten noskelaiset väärentä­vät
Marxin ajatuksia. Kirjotukseen
liittyy 4 kuvaa, nimittäin: Pariisin
proletaarinaiset puolustamassa ka-
^ s u l k u a ; Kommuuni julistetaan;! K^koUsV^^ Sunjatsesö
^ ^ J f J^™^*'.^^ kostaa. k „ - ^ . , « K i r j o t u s seinällä"; fiekS lol^
J*^'^.»-*»»»» — intebna pe- puvignetti esittävä kiinalaista m»*:
lastusarmeijan kapteenista, kirj. laismajaa
Amanda LahtL Alkuvignetti. _ * ., , -
I Suomen luoldcasodan arta«W
Vapaiden talonpoikien perintö- kirj. Aarne Halonen. Kirjotokse»
inaata — kertomus talonpoikien liittyy valokuva, joka esittää "a^^
muinaisista kamppailuista riistäjiä tonurickaa? j a osottaa kuinka^^
vastaan, kirj. Kössi Kaatra. Kirjo- jon tavaraa jo on kertynyt '
tnkseen liittyy 5 kriväa taistelu- Suomen luokkasotaa koskevaan ty»^
alueilta. Vaikka kysymyksessä ovat laisten yhteiseen tietovaraatM»-,
tapaukset 14 :ltä vuosisadalta, niin Kuoleva gladiaattori, jälje»»*
tempaa kuvaus mukaansa nykyaikai-1 Velasquezin maalauksesta,
sen pellonperkkaajtin, jota riistäjä- Henkinon kasvaminen
luokka yhä koettaa pitää orjan; ase-^} tus seuranayttämöidemme meri^
massa. Vertailun aihetta lukijalle jsesta ja" mahdollisuuksista,
antaa maanviljelijäin nykyinen suh-|tokseen liittyy^ eräs näyttäffiökut».
tautuminen riistäjiinsä ja se tapa. Kun työväki urheilee — ^
joDa kirjotuksessa kuvatut karskit | Väinö Viitala- Kuva New Yoj»»
j a rajun-rohkeat talonpojat herroi-j voimistelukursseUta, sekä toioö
hin suhtautuivat. kuva Jiabor Spcrts Union per?-*
Rahan voima — pikku pala, k i r j , j van kokouksen suomalaisista ^
V: - R . • ••;
Luvattu maa — kirjotus ameri­kalaisen
uudisfarmarin asemasta.
kirj. Aino Kreuz.:
Kiinan kumonsliikkeen maailman­historiallinen
merkitys — kirj. K .
Aine. Kirjotus .auttaa lukijaa saa­maan
yleiskäsityksen Kiinasta, sen
historiasta j a oloista sekä siitä ase-van
kokouksen
ottajista.
SAuren johtajan muistolle
no. i i r j . V- P .
LaÄfityo Amerikassa
l y La^ti. . . - ^
Naiset ja lapset h i U i k * ' «^
V.. 174(>i-lM0 — kirj- .
kirjotuksen
5 kuvea. Kuvat
•yhteydessä Jala^;
ovat jäljen=5^