Vapaus, March 8, 1929

              Perjantaina, maalisk. 8 p;na—JTL, jnarcn 5
VAPAUS
S. C. KEa.
T O I M I T T A i A T ;
B. A . TENHUXES.' »- FEHKO.YEJf. M. P O H J A X S A L O.
OJIOTOSHIKNAT VAFALDESSA: - „
KölntattalaotalEMt f l M km*. STM Urt«. — Arioliiuooo «eitBeiaf Jf*
X k o t o , — A*utaen>aaKX«k«t t2jM k o u . t3jW k«k« iattM. — XuM<iUn<*m\utt
— I^IeBusilBotdLKt $2«0 km». 5»e UtiaUua kii«P«U.«rfi« tti «»iM4»»5»yia. — H.I»«»»ti«Art j»-
•MteOmocakKt 50e k«t», «14» k<,line kert*». — TiUpiir:laotaiic» >« ifaot«««pattm«i«o oo, ««<Ut
läfcctettiTi UaMCarftiBU etakSteea.
TILAtJSaiKSAT:
1 «k- MiO, 6 kk- «liO, 3 kk. 11.73 >« 1 kk. %IM. — Vhijfiixo^m i* Suo»
«SUaanje: 1 >k. W«0. 6 kk. » 3 ^ . 3 kk. $2M {« 1 kk. fl.se.
V A P A U S (Ufc«rfy) ^ ^ .
Tke valr mtMH «f nnauh «'o»k«r» Jn Ctm.!!. PB1>1U>>«] <!*ilr «« S*ebmrr. Oour».
lobteeo «I«ot iI»o««k«t pitäj o:U konttorini ItUo 4 ip. ilae*rtaS»pii»in *irkip«i»gi.
\'«pMie« t«mh«.: Huctmjrto 207, M«k«r Baildios. 4 Darf.»» St. P»l>ello 536V.
V ^ d « . ko»jtori: Ubertr BaiJai»fc-37 Lorre St. Pok<lia lOM. Po«Sx«oter Box 69. SaflmTT. 0»i
Tapadea p»i8« i« Ulcmo: tibatr BoiUiog. 37 LofM St. PuteJi» 3»g7W.
Ces m l »aTm«ir« «t*» 7Sc. P<T eol. iseb. Hininm» rjurfe fo» »ojU uuertioa 7Se.
i« &« be»t «dterti«inf metliBm smoise tie Fiosi*b P««pl« »o Cxcid».
Tie V<^«n»
l o . ette Billola fUu»M « f » . U o r i . ewiiii5i..« kirjr«een»e, kirjotuk** DU<Jelle« liikke^aheiuj.»
—linnriliJgUj atmglU; J . V. KANNASTO. liikk^phoitjja. _
Amerikan kommttnistipuolueen eiustajakokons
Amerikan Workers- (kommunisti) puolueen kuudes edustajdcokous
alkoi muutama päivä sitten New Yorkissa. Eräs yhdj^vallalaisista toveri-lehdistä
kirjottaa sen johdosta, että tuskinpa yksikään aikaisemmista koii
ventsioneista on ollut sellaisen mielenkiinnon alaisena kuin tämä kon-ventsioni.
Kaikkialla puoluejäsenet odottavat tietoja kohventsionista.
Kaikessa tapauksessa tullaan konventsionissa tekemään laajoja suunnitel­mia
ja perusteellista työtä puolueemme yhtenäisyyden rakentamiseksi.
Sillä me elämme kriitillisiä aikaa- Imperialistinen sota uhkaa, joka antaa
puolueellemme raskaita tehtäviä. Järje^ymättomien työläisten järjestä­minen
juuri talla hetkellä on tärkeä kysymys, joka liittyy sodanvaara-kysyraykseen
mitä läheisemmin. Ja monia muita erikoiskysymyksiä, ku­ten
trotskilaisuuden vaara j.n-e. Puolueemme on kuitenkin aina vahvistu­nut
jokaisena vuotena puoluekeskustelujen kautta. Kaikki se mika on ol­lut
leniniläiselle aatteelle vierasta, on voitu torjua ja sen kautta puolue
on kulkenut Kolmannen Kansainvälisen viitoittamaa suuntaa. . Perusjouk­komme
on jo kouluuntunut puotudceskustelujen ja monien laajojen työ-taistetuiden
kiirastulessa, että mitkään harhasuunnat ei voi puoluettamme
horjuttaa. Ja siksi me olemme varmoja siitä, etta puolueemme kuudes
kohventisioni tekee rakentavaa työtä.
Neuvostoliiton ratthanpoUHikan uusi saauutus
Kieuvostohallituksen ehdottama vahyistuspöytäkirja on vjimeijokin
allekirjotettu, lausuu eräs neuvostoliittolainen lehti, jatkaen, että Puolan
ja Ruraanian harjottama sabotaashi cn kärsinyt tappion. Litvinovin esit­tämän
vahvistuspöytäkirjan tarkotukset olivat aivan liian selvät ja kiel-iäytfmihen
sen allekirjottamisesta olisi voinut herättää rauhaa haluavissa
kansanjoukoissa kiihtymyksen myrskyn. Tämän lisäksi oli olemassa vielä
>'ksr syy, jolla on kaikesta päättäen ollut suuri osuus siihen, että Puolan
hallitus allekirjotti pöytäkirjan: johtavat amerikalaisel lehdet ja vieläpä
Yhdysvaltain senaattikin ovat' suhtautuneet neuvostohallituksen ehdotuk-
.^een erittäin suopeasti ja joittenkin tietojen mukaan Puolan amerikalaisct
rahastajat ovat sangen päättäväisessä äänensävyssään neuvoneet Puolan
hallitusta järjestämään ystävälliset suhteet suureen itäiseen naapuriinsa.
Samalla kun Litvinovin ehdottamaa vahvistuspöytäjdrjaa yriteUiin
faada hyljätyksi, samalla myöskin py^^ vääristelemään sen suoraa aja­tusta
ja antamaan sille aivan päinvastaisen merkityksen. Ensin puolalai­set
yrittivät muuttaa pöytäkirjan jonkunlaiseksi uudeksi .Locarno-sopimuk-seksi,
jossa Puola esittelisi pääosaa Itämeren maihin nähden. Tästä joh­tuivat
Puolan pyrkimykset siihen suuntaan, että kaikkien asiaa koskevien
maiden olisi pitänyt allekirjottaa sopimus samanaikaisesti ja tästä johtui­vat
sen esiintymiset Latvian ja Viron hallituksien nimessä. Kuten tunnet­tua
» Latvian ulkopolitiikan johtajat ilmottivat hyvin suurella äänellä, ettei
Puolalla ole minkäänlaisia valtuuksia puhua Latviaii nimessä.
Rumania taas yritti vääristellä pöytäkirjaa toisella tavoin. Puolan
EUosioUisella avustuksella, ja kaikesta päättäen Ranskan antamien neuvo­jen
mukaan, on Rumania yrittänyt kaiken aikaa levittää ajatusta, että Lit­vinovin
yahvisluspöytäkirjan allekirjöttaminen muka merkitsee "Bessara-biad
kysymyksen lopullista ratkaisua**, siis sitä, että Neuvostoliitto tun­nustaa
Rumanian**oikeudet"Bessarabiaan nähden. Tässä mielessä on kä­sitettävä
Rumänian ulkoasiainministerin Miroheskun ilmotus lehtien edus­tajille.
Mironesku ei kainostellut lausua suoraa valhetta, että muka Ru­raanian
hallituksen ehdotuksesta vahvistuspöytäkirjaan tullaan liittämään
erikoinen lisäpykälä, jossa sanotaan, että "sopivien maiden välillä vallitsee
rauhallinen tilanne- Asiaa koskevien valtioiden väliset nykyiset rajat tul­laan
vahvistuspöytäkirjassa pitämään lopullisesti määrättyinä". Toisin
sanoen, Mironeskun mielestä vahvistuspöytäki|-jä tuleeolemaan erikoisena
takeena Rumanian ryöstöoikeuksille Be^rabiassa. Tämä ei tietenkään
vastaa todellisuutta. Puheessaan Litvinov lausui selvin sanoin:
''Se seikka, että meidän joukossamme on täällä • myöskin sellaisen
maan edustajia, jonka kanssa Neuvostoliitolla ei ole normaalisia diplo-maattbia
suhteita ja jonka kanssa Neuvostoliitolla on toistaiseksi ratkaise­mattomia
riitoja, joita ei tämä vahvistuspöytäkirjakaan tule vielä ratkai­semaan,
todistaa yhä selvemmin Neuvostoliiton rauhanrakkautta."
Pöytäkirjan tarkotuksena ei ole turvata vailotuksia ja ryöistöjä. Sen
tarkotiiksena on taata rauha Itä-Curöpassa. Mutta "pöytäkirja, samoin
kuin itse Kelloggin sopimuskaan, ci tietenkään voi täysin turvata tätä
ratthacu- Todellinen rauhaätae saataisiin aikaan vasta sitten, kun kaikki
hiaat olisivat hyväksyneet neuvostohallituksen ehdotuksen yleisestä ja täy­dellisestä
aseistariisumisesta. Mutta neuvostohallitus ei kieltäydy tallai­s
i n pienistäkään askelista rauhan turvaamiseksi, olivatpa he miten mi­tättömiä
tahansa. Se tosiasioii että Puolan, Rumanian, Latvian ja Viron
hallitukset olivat pakotetut hyväksymään neuvostohallituksen tällaisenkin
ehdotuksen, merkitsee vissiä voittoa neuvostohallituksen rauhanpolitiikalle.
Valtiollista vainoa^ sotayamstelaja ja kaikenlaista riistäntää vastaan.-
Luokkavangit vapaiksi, äitiysvakuutus voimaan, lasten yhteis-
. kunnallista suojelua kehittämään
Kansainvälistä naistenpäivää viet­tää
työtätekeväin naisten maailman-armeija
tänään, maalisk. 8 päivänä
erityisesti omien ja k<*o työväenluo­kan
yliteisten elinetujen puolesta käy.
tävän taistelun järjestämiseksi ja te­hostamiseksi.
Työtätekevien naisten asema
kaikissa kapitalistisissa maissa on pe­rin
vaikea. I^läoman yhä tehostama
köyhälistön riistäntä teollisuuden "jär.
kiperäistyttämisen" varjolla koskee
juuri työläisnaisia Ja nuorisoa. Näitten
käyttö tuotannossa lisääntyy yhä. Ja
koska naiset ovat heikoimmin Järjes­tyneitä
oikeiiksiaan puoltamaan, on
heidfin asemansa kurjaa. Työpalkkain
alhaisuus, mitä huonoimmat työolot
Jä oikeudettomuus ovat heidän osa­nansa.
Työttdmyyskironksen kourissa
jotetaan ja eturivin taistelijoita hei­tetään
vankltyrmiin.
Tämä on porvaristoni ejpätoivoista
yritystä pelastaa häviöön tuomittua
kapitalistista järjestelmää. Mutta ei
vainoilla eUtä vankiloilla kykene por­varisto
elämänpakon nostamaa työtä­tekevien
oikeutettua taistelua kukista­maan
eikä köyhälistön historiallista
voittoa estämään.
Taistelua tehostamaan
Tällainen on työtätekevien naisten
asema kapitalismin vallitessa. Todetes-samme
tämän on sanottava, mitä on
tehtävä aseman parantamiseksi ja
luokkaetujen puolustamisejcsi.
Ennen kaikkea on; naiset faatava
köyhälistön yhteiseen luokkataistelu-rintanyian.
Naisten Järjestäininen
taisteluun, sille oikean luokkasisällön,
-suunnan ja vaatimusten antaminen
ja päättävän taistelim käyminen ovat
tehtäviämme. Naisten edustajaliiket-saavafc
ankarammin naiset Ja lapset laajennettava. Saatava sen pU-nääntyä.
Monissa kapitalistisissa mais-sa,
kuten esimerkiksi Englaimistakln
tiedot kertovat, ei ole harvinaisia hi­vuttavat
nälkäkuolematkaan. Ja näin
on kai l^alistisen Järjestelmä Ja sitä
tukemaan Ja rakentamaan käyneen
reformististen ammattiliittojen "luva­tussa
maassa". Jossa työväen luokka-voima
Ja taistelutahto lamaannute­taan
luokkasovinnon valhesuohon.
Köyhälistön suurten joukkojen kiur-juus
siellä Ja muualla Johtuu juuri
luokka tahdon ja taistelukjrvyn puut­teesta.
^
Tässäkin maassa.tm työläisnaisten
asema samanlainen kuin muissakin
kapitalistisissa maissa. Voittoa saalis
tava pääoma riistää häikäilemättö­mästi
naisia nälkärajaan saakka.
Työtätekevän talonpoikaiston Ja sen
naisten aseman parantaminen Ja puo-ustäminen
on mahdollista vain oma­kohtaisen
toiminnan kautta Ja taiste-uliitossa
teolllsuustyöväestön kanssa.
Voltlcrilista vainoa vastaan
Kapitalismin harjoittamaa käyhälis-tön
taloudellista riistämistä tehostaa
porvaristo valtiollisella vainolla. Jat­kuvasti
ön kapitalistisissa maissa
käynnissä ajojahti työväen luokkataiT-^
telutoimintaa vastaan. Järjestöjä ha-i nissä.
riin kaikki tuotaimossa työskentelevät.
Ammatillisella Ja muilla aloilla on
naisten toimintaa voimistutettava Ja
järjestyneisyyttä moninkertaistutet-tava.
Eritjrisesti on voimat koottava Ja
työskenneltävä niitä häikäilemättömiä
voimia vastaan. Jotka porvariston e-duksi,
omien itsekkäiden Ja puoluepyy-teittensä
hyväksi tekevät rikollista
työtä työväenliikkeen hajoittamiseksi.
Kaikkia "työrauhan" verukkeilla yri­tettäviä
työväenluokan oikeuksien ra­joituksia
on päättävästi vastustettava.
Sodanvaaraa vastaan
Työtätekevien naisten on kiinnitet­tävä
täysi huomio uhkaavaan sodan^
vaaraan. Kapitalistinen, maailma va­rustautuu
sotaan, mikä taas merkit­see
miljoonien työtät^vien teuras­tusta.
Järkkymätön tosiasia on, että
sotavalmistelut^ ovat käynnissä Ja ne
nielevät yhä. suuremmiksi kasvavat so-tamUjoonat.
Kapitalistisen maailman
sisäiset ristiriidat kärjistyvät, mutta
Porvariston ja niitä kannattavain
Ja Kelloggin sopimukset ovat tekope-liä,
asetettu näyttämölle kansanjouk­kojen
pettämiseksi Ja hämäämiseksi
tyhjillä korupuheilla "rauhasta".
Kapitaiismin vaOiiessa ovat sodat
kfertämättömiä
Vain köyhälistön tinkimätön luokka­taistelu
Ja sosialismin voitto voi lo.
pettaa sodat. Ja sen pucdesta pn työs­kenneltävä
Ja saatava kaikki työtäte­kevät
naiset kaupungeista Ja maaseu­dulta
mukaan tähän taisteluun. Työ­tätekevät
eivät salli sotaa maailman
ensimäistä työläisvaltiota vastaan Ja
sosialismin rakentamisen hävittämistä.
Se oUsi koko maailman köyMlistön
raskain tappio.
Taistelaiommksemxne
NUkäameila Lontoossa
•Englannin työttömäin axmeija on
saapunut maan eri kolkilta marskien
pä^aupunkiin. Tralalgar-torilla pi-dettiin-^
JccdEous, Johon Lontoossa ole­vat
työttömät' työläiset olivat myös­kin
yhtyneet Työväenjohtajat, mm.
tov. Tom Mann, pitivät siellä pu­heita
ja. esitettiin työttömäin työläis­ten
vaatiVrfukset. ' . ^
K^italistilehdet kertovat tästä val­tavasta
li^dWinil^stä^peitell^ ja en-amaXfa.
nkun työläiset alkoivat mars­sia
Lontoota kohti eri osista maata,
liikkeen merkitystä väheksyen ja ivail­len
työläisiä.
Mutta tämä kaikki oli vain asian to­dellisuuden
peittämistä. Todellisuudessa
on työttömien työläisten liikehtiminen
hermostuttanut kapitalisteja ja niiden
lakeijoita. Sillä nämä rappeutuvan ka-i
tänfiftlle työttömälle, ei sellaisille, jotka
ovat olleet yöttöminä jo intenmiän
aikaa. Virallinen tilasto ei siis Hmaiss-työttömäin
todellista määrää. Koko­naan
työttömien lukumäärä on aina­kin
yU 2 miljoonaa. Kaikkialla maas.
sa ottivat työläiset veljellisesti vas­taan
nälkämarssilaiset ja (jakt^yat
heidän kanssaan ' viimeisetMn lelpä-palät.
Toiset taas anixävzt työttö­mille
Lontooseen vaeltajille ainoatkin
kuparikolikkonsa, sillä heidän katso­taan
edustavan kdko Englannin työ­väkeä.
Työttömäin vaatimuksena on
työtä tai toimeentuloon riittävä avus­tus.
Edelleen he vaativat esim. kai­vostyöläisille
6-tunnin työpäivää. mii;Ä
merkitäsi työtä vähintäin 300,000 työt­tömälle
eli melkein kaikille kaivostyö­läisille.
Nälkämarssilaisten kantamat
tunnukset ja vaatimukset ovat he.
rättäneet levottomuutta vallanpitäjis­sä
ja esim. Lontoossa oli ryhdytty
varustamaan sotaväkeäkin kaiken va­ralta.
Porvatilehdet leimaavat mars­sin
kommimistise^. ja vaativat virka­valtaa
pysäyttämään sen. Taantu-pitalismin
uhrit eivät ole esiintyneet
suinkaan lampaina.
Niinpä kerrotaan etuopalaisissa tsrö-väenlehdissä
näistä kaupunkiin marsä-vista
seuraavalla tavalla:
"Me emme näänny vaieten". "Hel­vettiin
teidän hyväntekeväisyytenne".
"Me olemme nääntyvien esitaisteli- mus oli saanut yltyä siitä, kun ams-joita".
'"'Leipää tai vallankumous", terdamilaisen ammattijärjestön johtc
Näitä tiumnl^ia kantoivat työttömäin oli asettuhut vastustajaan marssia,
kulkueet, jotka eri osista Englantia koda se häiritsee sitä teollisuusrau-marssivat
Lontooseen. Kulkueissa oU hapolitiikkaa. jota he kapitalisfcisun
sitäpaitsi erikoiset Uput jokaisen paik- riistäjiin noudattavat ja joka suurel-kakunnan
työttömäin edustajistoilla, ta osalta on Johtanut nykyiseen näl-
Näitä kulkueita nimitetään nälkä- kätilanteeseen. Amsterdamilaisten
Pääoman harjoittama köyhälistön
riisto Ja valtiollinen sorto on kansain­välistä.
Sitä vastaan asetetaan kaikki­en
työtätekevien kansainvälinen rin-j niarssijciksi Niiden tarkoituksena on kielloista ja virkavallan uhkauksista
tama. Työtätekevien naisten vaati- Paicostaa valtapikejä'tehokkaampiin huolimatta työttömät päättivät mars-mukset
ovat kaikissa maissa pääasias-l toimenpiteisiin työttömäin hyväksi, sia Lontooseen, vaikkapa sitten sota.
sa yhteiset. Tämän taistelutilanteen j Joita vh-allisenkin tilaston mukaan joukkoja vastaan. He käsittivät mars-vaatimukset,
joiden puolesta talstelem. on yli puolitoista miljoonaa, vaikka sinsa oikeudeksi siUoin, kun yli 5 milj.
me ovat: tällöin on otettu huomioon vain ne, Kngiannin työväenluokkalaista kärsii
Raskaita verotaakkoja ja tullirils- Jotka saavat työttömyysavustusta. Sitä nälkää, kapitalistien voittojen vain
täntä^ vastaan! | taas ei makseta kellekään 65 v. täyt- lisääntyessä. — Tov.
Samasta työstä sama palkka niin
naisUle knin miehillekin!
Naisten ammatilHsea ja osUostoi-1
minnalllsen Järjestäytymisen pniritesta!
AnunatilUsen liikkeen fcansalHsen ja
kansainvälisen yhtenäisyyden puo-
Toronton mdisia
Iestä!
Potiitiista vainoa vastaan;. työväen]
tolmlntavapankslen poolesta!
Valtiolliset Vaasit vapaiksi!
KANSAINVÄLISTÄ NAISTEN­PÄIVÄÄ
viettää suomalaiset Don-haaliUa sim-
ImPerlaUstista sotaa Ja sotavaruste- Lj^^t^jj^ p niaalisk., alkaen puo-ht^
vahaan! ' H kahdeksan illalla. Oikein joukko-
Nenvostolttton kanssa lujitettava yyj^j^jjys Ja joka nainen liikkeelle!
rauhalUsia ^suhteita ja taloudellista ohjehna on monipuolinen: Naiset suo-kanssaka'ymlsta
ljaajennett.a va!^ , .rittavat puheet, nmot ja laulut yjn.
^ ÄItlysyakuutuksen ja lasten yhteis- Orkesteri soittaa. Tulkaa antamaan
uhkaavana on myöskin valmistelut so­taan
työläisten ja talonpoikain maata
vastaan. Sodat siirtomaissa, niitten
jatkuvasti orjuuttamiseksi, ovat käyn-kunnalllsen
suojelun puolesta! (kannatus naistoiminnalle ja ne jotka
Vanhuus-, työkyvyttömyys- Ja työt- gjyät ,£uum jyöl. naisliittoon,
tomyysvakuutns valtion ja tyonanta- yhtyjfgä nyt, siUoin teette suuren pal­jain
kustannoks^ «^äman vaatimnk- ygiujjsen yhteistyöllemme. Sisäänpääsy
•"^^ff^I^^^L- . vapaa. Kalkki tervetuUeita! — Kir-
TyottomiUe tyota tai nittav» kun- jeen;jftihtaja.
nan ja valtion avustus» kansalaisoike­uksia
ryöstämättä!
Työväen ja talonpoikain käsiin hai-1
litusvalta!
OHJELMALLINEN TANSSI-ILTAMA
I Suomen lakonalaisten satamatyö­läisten
hyväksi pidetään Don-haaliUa
[ tJc 14 p:nä klo fi Illalla.
Ohjelma bn järjestetty kevyeksi Ja
; reippaaksi, että jokainen vanha kuin
Kansainvälinen työläisnaisten päivä
maaliskuun 8 p., muodostuu kansaln-välissssä
laajuudessa työväeiUuokan
naisten mobilisoimiseksi kapitaUstlen
hyökkäystä vastaan. Mielenosoitukselle
tänä kansainvälisenä päivänä sekä si­tä
seuraavana kuukautena harjotta-maan
voimakasta Järjestämis- Jä a-
Pitkälle ntenevää mokottomutttta
Äsken tulleet tiedot kertovat, et­tä
Boforsin sotatarvetehtaalta, joka
sijaitsee Ruotsissa ja toimii enim­mäkseen
pienten valtioiden sotatar-peiden
valmistajana, ön tilattu tyk­kejä
ja panssaritarpeita myöskin
Suomeen.
Lukija varmaan käsittää kuinka
inhoittava teko tuollainen sotalar-peiden
tilaaminen on ajallat jolloin
koko maa kamppailee melkein suo­ranaisen
nälänhädän kourissa. So-tatarpeiden
tilaaminen ja yleensä
sotaan varustautuminen ei koskaan
saa työläisten kannatusta, multa het­kellä,
jolloin jhaän hallituksen pitäi­si
huolditia suorastaan nälkääkärsi- vahojen kansatnyälinen liitto.
vien avustamisesta, herättää moinen
katala teko|, entistä: suurempaa pala­vaa
inhoa ja vihaa Valkoista valta-komentoa
vastaan, joka jo yli kym*
menen vuoden ajan on pitänyt Suo­men
kovia kokenutta kansaa verisen
sortomahtinsa alla.
Toivomme, eitä työläiset kaikissa
maissa, myöskin Suomessa, entistä
suuremmalla tarmolla toimivat sii­hen
suuntaan, ellä tuollaiset veriset
ja kansan hädällä ilveilevät hallituk­set
tulevat heitetyksi historian mu­seoon
ja dialle luoduksi työläisten
itsensä' hallitsema työläisten tasa*
gitatsionityötä Kommunistisen Inter-nationalen
. taistelulipun juiurella.
Kaikkien vallankumouksellisten voimi­en
yhdistämisellä tulee estää, kapita­listien
tekemä hyökkäys työväkeä vas.
taan. Tulee taistella kapitalisteja vas­taan
heidän aikeissaan särkeä työ­väenliike.
Tulee taistella imperialistien
uuden maailmansodan vartistelua vas­taan.
Johtavana tunnuslauseena tämän
vuoden kansinvälisenä naisten levä­nä
tulee olla: kapitalismin hyökkäyk­sen
torjuminen Ja taistelu imperialis­mia
ja sodanvaaraa vastaan. Kaikkien
maiden työläiset Ja erikoisesti työläis­naiset.
Jotka ovat kaikkein heikoim­min
Järjestyneitä, saavat kärsiä kapi­talistien
yhdistettyjen voimien ianta-mista
iskuista. Imperialistien hyökkä.
ys kautta maailman, jokaisessa kapi­talistisessa
maassa vallitseva taantu­mus,
teollisuuden Järkiperäistyttämi.
nen, työläisten elinehtojen'alas polke­minen,
työväen unipiden särkeminen
j a teollisuuden vara-armeijan luomi-,
nen. fascismin kasvu, nämä ovat ny-kyi^
vien oleellisia iUniöltö. Työpalk­kojen
alentamiset, työi^vien pidentä­miset,
työkiihkon lisäämisen ja uuden
konetekniikan avulla kapitalistit pyr­kivät
tuottamaan tuotteita mahdolli.
simman vähillä tuotantokustannuksil­la,
kyetäkseen paremmin käymään
kilpailua markkinoilla.
Viimeisen sodan tuottama taakka o»
nuorikin saattaa nautinnon ja mieli-hyväntimtein
eläytyä siihen. Musiikis-sekä
toiselta vieläkin halpamaisempaa nyttämiä paheita tulee vastustaa Ja 1 ^ k o S S L f a T " alt^^
ja orjamaista työväenliikkeen byro- vaatia äitiyden ja lasten huollon pa-(Sv^if^o^^^f^^^»^,^! ^
kratlaa Amerikan Työväenliiton kaut­rantamista.
ta, kapitalistit harjoittavat suunnitel­mallista
työväen unipiden miusk^-
mlsta. Vasemmistolaisen työväenliik­keen
eteen iasetelaan kaikenlaisia es­t
e i t ä / J a yritetään ehkäistä järjesty­mättömien
ja riistettyjen työläisten
järjestämistä.
Imperialistien tarkotuksena on. et.
tä seuraavan sodan aikana heidän ta­kanaan
olisi täydellisesti orjuutettujen
Ja voimattomien työläisten Joukko.
Tämä on niille erittäin tärkeätä siltä
syystä, että imperialistit summittelevat
sotaa Nehvostoliittoa vastaan, Joka tä­nä
päivänä on 'vallankumouksellisen
työväenliikkeen tukikohta. Imperialis­tisen
sodan aikana ja erikoisesti kun
on kysymys sodasta Neuvostovaltaa
vastaan, tulevat vallankumoukselliset
työläiset johtamaan taistelua imperia­listeja
vastaan.
Näissä maailmanlaajuisissa taiste­luissa
ovat työläisnaiset suuresta mer­kityksestä.
Heitä vedetään entistä e-neinmän
kapitalistisen tuotannon pal­velukseen.
Heille maksetaan samasta
työstä miesten kanssa paljon huonom­paa
pfJkkaa. Lasten^kasvattaminen ja
perheen: huoltamina^ l e i ^ - heidän
harteillaan. Naisten ja lasten elämästä
jauhaa kapitalismi itselleen voitto-osinkoja.
Sodan aikana naiset pakoitetaan
palvelemaan sotahixllujen suunnitel­mia.
Naisia vedetään miljoonittain
tehtaisim miesten tilalle, jotka lähete­tään
sotarintamalle. Naiset joutuvat
tekemään kanuunankuulia, aseita,
lent<*oneitä. räjähdysaineita ja myrk­kykaasuja.
He ovat välttämättömiä o-vckkaimpia,
työn ja vaivan helmassa
_ , K , « i ^ „ , X X , .. _.xx I kohonneita, musiikkikappaleita ohjel-
S t n w ^ n . . , ^^r^^ 5^" n^fc esille loihtii vastustamattomia
4^""*^ "^^f'^^^^'LL^^^^^^^ -^^ varuillanne koko
S ! S u S ^ T > ^ w ? Tyj^äf^- Toronton ja lähiseudun väki ettette S^^l^^ '^^^^^^^^^ sinä iltana nukahda tai muihin toi- Ltam^ise.ks^i itnulpee^ ^r^a"ke"n.^ta^a" ^T'^yö väen L„.*.. iZ^&T.r..m e k.ii nn.i tä, sillä tilaisuu-
• tien kun täytyy kotitöidemme lomassa
j tehdä vielä puoluetyötä.
SUtä vielä pitäisi vähän humnaut-taa^
kun meidän naisliitomme jäsenet
on melkein kaikki koottu ulkopuolisis­ta
henkilöistä. Ei betikään kaikki
puoluejäsenten vaimot kuulu naisliit-ton.
Vaimojen täytyisi jo miestensä
riimalla alkaa toimimaan ja näyttää,
että he ovat tai ainakin pyrkivät ta-sa-
arvoisiksi miesten kanssa. Tul-kaapas
naiset oikein joukolla toimi­maan.
Yhteisymmärrys ja yhteistyö
se on joka meitä vie eteeni)äin.
Ja sitten vielä ukot ja tytöt kuu­luvat
supattelevan keskenänsä jä näyt­tävät
kovin salaperäisUtä, taitavat
hommata yhteisiä juhlia. Me akat
vi^apainoksi haastamme pojat kans­samme
juhlimaan. Xaitammekin sel­laiset
juhlat ettei tämä kansa 6le
ennen nähnyt. Siispä pojat joukolla
j a innolla juhlimaan. Kokousaika i l ­moitetaan
paikallisissa ilmoituksissa.
Siispä haalilla tavataan, — H. S.
Eri paikkakoniulta |
Finland, Ont.
SUOM. JÄRJESTÖN OSASTON
ASIOITA
Suom.. Järj. osaston kokous pidet­tiin
helmikuun 3 pnä, jossa valittiin
myöskin uudet virkailijat. Valituksi
tamiseksi tulee rakentaa Työväen ^^^^ oleminen 'tietää sellaista • seuraavat toverit: puheenjoh-
^ 1 ° ' " ^ . ' n ^ f J r ' " " ' ' YT'Haukkortavammsy^ö s smuu<sikmaaxllaisSeesn5 s^i- i^-»^^^ i^^H^iil^l. ^p öytäHki.r^jBurliokmsi. oRr.-
^f^" ".f:.^* ^«e°Li5t ettei,ge «sinä ilmoisna iki- «^»»««^raajaksi E. Korpi ja sanoma-levittää
vasemmistolaisen liikkeen vai- tuie» t ä ^ t ä sillä orvolla vnrt-kka
lemaan suorittamassa osuutensa kapi-lastattuna
työläisten harteille, sek|l I talistien sotasuunnitelmien toteuttami-tulevan
sodan kustaimukset ja uhrien
menetykset tulisivat olemaan tämän
lisänä.
Amerika on tällä kertaa kaiken
taantumuksen keskus. Wäll-katu on
kapitalismin linnoitus ja imperialisti­nen
hallitus Washingtonissa on maa-
Ilman sodanvaaran polttopiste. Wall-kadun
lakeijat ovat aliekhrjoittaneet
Kelloggin: rauhanjulituksen toisella
kädellään ja toisella uusien risteilijäin
rakentamisohjelmaa. Ktm rauhan-palmua
tarkastellaan lähempää, niin
sessa^
Työläisnaiset ovat niin ollen työ­väenliikkeessä
hutanioon otettava te­kijä
tänä päivänä; Kapitalistit käsittä­vät
tämän seikan varsin hyvin ja sik-sT
he koettavat V pitää työläisnaiset
tietämättöminä jä alistuvaisina. Sa­malla
kun riistämistä lisätään, koete-kutusvaltaa,
^ ^
tusmton johdoUa. Ja ennen kaikkea,] '^^t^ Tnh^^Sn^^Ss^ Ja
työläisnaisten tulee oppia käsittämään L u p i ^ t ö S n ä ^ k o S S T ^ ^
r„ r^?S?v.^fJ^°, ^ f ^vavlto^nk.u -Ulussssaa,a ny Ue l8äm käkn. keehsttäonjeeensssaä kpamupcpaSl-.
mi^ 'l^Periato- Siis tervetuloa kaikki! -mamako-mia
ja sodanvaaraa vastaan. Tätä hnitea
taistelua Johtaa työväen ainoa kan­sainvälinen
Johtaja Kommunistinen
Internationale ja sen Amerikan osasto,
Workers- (Kommunisti) puolue.
Työläisnaiset kaikissa maissa, liit­tykää
yhteen! Kylki kyljessä miesto­verien
kanssa tulee järjestäytyä tais­teluun
kapitalismia ja sodanvaaraa
vastaan, sekä Neuvostovallan [molesta.
joka on ainoa maailman työläisten to­dellinen
isänmaa. Täsaä on työläis-»
RWillianiffl
NAISTEN HOMMISTA .
Fort Williamin naisliiton kcdcouk-nSniäef?
on^ .i r^a ,^, c »';'»'.^. s i"< ^"^-''^i '' ^' ^^^^^I s-Ierssaaav pisätTät^et tiin ja keskuskteulttisiuna saeuk--
dyssanoma! I kojen. ukkojen, poikien ja tyttöjen
Tov^im^tl: .mie. Stuart Po^J^ISS. " y ' ^ ' ^ ' ' ^ ^
I maan sarjailtamlen järjestämisestä.
B^äksyttUh nmi Syrjän laatima
T«-naisten liiton Port
Arthurin piirin
osastoiUe
havaitaankin sen olevan tappeluaseen;
meren yli "ojennetut kädet" rauhan ja
ystävyjrden merkiksi osoittautuivatkin
Amerikan suurvallan rautaisiksi nyr-
^elksL
taan ehkäistä kaikella muotoa naisten
järjestäytyminen. Toisaalta pyritään
työläisnaisille opettamaan pasifismia,
rauhanaatetta, uskontoa, ja niiden a-
\-ulla nukuttaa heidät tietämättömyy­den
uneen, saadakseen rauhassa jat­kaa
varustplujaan. Mutta sellaista
juonittelua vastaan tulee nousta tais­teluun.
Naisten tulee herätä ja jär­jestää
rivinsä kuntoon. Heidän tulee
Samalla kun Amerikan imperialismi 1 o^taa paikkansa työväenlu<&an yhtei-pyrkli
maailman valtiaaksi, summitte- - • •
lee se työväenlUkkeen murskaamista
kotimaassa. Eläyttäen apunaan orja.
maista hallitusta, oikeuslaitoksia, este-tuomioita
ja poliisia toiselta puolen.
toimintakertomus viime vuoden ajalta
joka tulee lähetettäväksi "Toveritta­ren"
aluenumeroon.
Toverittarelle'' aäiamielää lisää va.
Iittiin Alli Pajunen.
V , . - _ , I Käsitöiden myyjäiset pidetään lä- *Jl**t°M ^ ^ ' » « " T ^ e n a on ollut, hitulevaisuudessa maaliskuun lopul-etta
huhtikuulla pidetään laajenne-j la.
tun sihteeristön neuvottelukokous, öiKaniseeraajaksi valittiin 3 kuu-ja
etta suhen mennessä on alustuk- kaudeksi Aino Kauko. Tässä oniin
t= ^ ^ " " ^ . ^esk«f*elun alaiseksi, kaikki asiat tälläkerralla. jolta ei ol-ryhmien
kokoukset pi- lut paljon syystä, kun jäseniä oU sää­detään
ennen tätä edellämainittua punut niin vähän. Ja nekin melkein
kokousta. ^Senjälkeen kuitenkin kun uusia. En tiedä mikä lienee syynä,
naista seUcoista on tiedotettu, on kun kaikki vanhemmat jäsenet jäävät
ytei osasto ilmoittanut että näitä vähitellen pois tänä aikana, jona
ryhmien kokouksia ei voida kaikUIa knikkjpn työläisnaisteii pitäisi olla
maaseuduiDa pitää ennenkuin touko- tietoinen asemastaan ja velvoUIsuudes-tai
kesäkuulla. Tämä siis muuttaa taan tässä kurjassa yhteiskunnassa,
asiaa jonkunverran, ja sihteeristön 1 ^ kevään tullen kun kaikki hom-mielipide
on, että ne osastot joille mat on yhtä-aikaa, tarvittaisiin kaik-se
on mahdollista, pitävät ryhmien- ki voimat, ettei susien henkilöiden
sä kokoukset. Onhan selvää, että niskoille jää kalkki toimet, ettei ra-jos
laajennetun sihteieristön kokonk- {sittuisi liiaksL Meidän perheenemän-set
käsittelevät yleistä järjestämis- ^
työtä koskevia kysjrmyksiä, on näis­tä
ennemmin keskusteltava ja pää. voiteta, kun vaan keskustelevat niis­tettävä
pienemmissä joukoissa. Mut- t ä kysymyksistä joita haluarätneu-ta,
kuten edellämainittiini voi tä-j vottelukokouksess^ tuotaman esille,
hän aikaan vuotfessa kokouksiin pää- j a lähettävät sihtaeristölle alustuk-sy
olla hankalaa joUlekin maaseutu-1 sensa. Ehkä asia^^ on tällä setvS.
Pwin sihteeristö.
sessä rintamassa. Naisten tulee jär­jestäytyä
unioihin ja kommunistipuo.
lueeseen. Taisteltava paremiöen palk­kojen
j a muiden {Mtfannuksien puoles- _ _ _
ta. Kapitalistisen järjestelmän syn- osastoille, joten heitä ei siiheh'vel-|.
lehti, ja kirjällisuusasiamieheksi M.
Banta. , •
Valittiin myöskin huvitoimikunta
j a näytelmäkomitea,' joiden toivo­taan
täyttävän tehtävänsä hyvin.
Työväen puolustusliitolta tulleet
merkit otettiin huomioon ja valittiin
henkilö niitä myymään. .
Suom. Järj. sihteeriehdokkaaksi
valittiin entinen sihteeri A. T. Hill.
Suomen jsatamatyöläisten avusta­miseksi
pidetään iltamat maaliskuun
16 pnä. Olisi toivottavaa, että ylei­sö
muistaisi joukolla tilaisuutta, että
saataisiin j o i k i n dollareita kokoon
näiden kovaosaisten tovereidemme
avustamiseksi.
Koköukäeissa oli paljon muitakin
asioita keskusteltavana ja päätettä­vänä.
• Samana päivänä pidettiin Kpm
kyläkömitean kokous, jossa ^-frkaili-joiksi
valittiin P. Söderholm, A. Tö­rönen,
E. Ranta ja H . Neil sekä
nuorisoliitosta H. Lampi. Piirikon-ventsionin
alustukset ovat olleet ai-kasemmin
keskusteltavana yksiköis­sä.
' Piirikokoukseen edustajaksi va­littiin
A. Törönen.
Täältä ohsi kirjotEtmiista enempi­kin,
vaan en ole kyllin kehittsmyt
asioita selvittämään. Toivon, että
toiset valitut täyttävät tehtävänsä.
Siten saadaan paikkakunta-uutiset
monipuiolisemm — H . N . -
Lohikalastiis^ rajoite-taah
Queh^^
QUEBEC, P. Q., maalisk. 7. ---^ 0^^
becin itigfttnTnnftT^ kalastusaslain mi-nxsteri
J . R Pariault manlnmnan lain-laatijakunnaäsa
idtämäs^än ptihees-sa
lausid. että~maakuntsJialUtus ei tu­le
muuttamaan suhtautumistaan lohi-
Jralastukseen^ vaan tulee edelleenkin
pitämään voimassa ne rajoitukset, jot.
ka ovat osottautuneet välttämättömikr
si Quebetin lohjoti säilyttfimfaefcsi.
Nykiyistea säädösten alai^na ei lo­hien
Icalastus ole luval^ta. kuin eri-koäseOBk
Inpaldzjalla. Tästä järjestel­mästä
saa maakantabaIlitussitä{Kutsi
huom^vat ärutulot. j