Vapaus, March 8, 1929

              — 1929 No. 57 — 1^9.
naisille, jotka
io jHteiämän
[ siis Hznaise-ärää.
Koko-itä
on aina-
Ekialla maas-
Bllisestl vas-ja
(jakoivat
letkia leipä-ttvat
työttö-tle
ainoatkin
>idäa k^so-
Jlannin työ-muksena
on
ittävä avus-fc
esim. kai-
»äivää. mikä
300,000 työt-e
kairostyö-a
kantamat
t ovat he.
allanpitäjis-
>li ryhdytty
kaiken va-lavat
mars-tivat
virka-
Taantu-
. kun ams-stön
johtc
n marssia,
ollisuusrau-ipitalistisun
)ka suurel­liseen
näl-lamilaisten
ihkauksista
ivat mars-itten
sota.
ivat mars-yli
5 milj.
sta Icärsii
»jen vain
e lomassa
hu(miaut-le
jäsenet
:opuollsis-n
kaikki
; naisliit-mlestensä
' näj*tää,
kivat ta-a.
Tul­ia^
toimi-yhteistyö
in.
töt kuu-ja
näyt-taitavat
He kk&t
at kans­ikin
sel-nsa
<Ae
joukolla
saika i l -
tuksissa.
L S.
ITON
pidet-ilittiin
lituksi
enjoh-csi
R,
m, or-noma-
3i M.
ikunta
toivo-irin.
ulleet
Iittiin
:aaksi
Hill.
rusta-rkuun
ylei-että
ikoon
mme
takin
että-
ECp-n
caili-
To^
sekä
kon-
; äi-cöis-va-npi-
Tiyt
että
osä.
is et
ue-mi-in-les-tu-
M-
!dn
ot.
ikr
tp-ri-
»1-
tsi
HAIO KIRJA Perjantaina, maalisk. 8 p;nä-~FrL, March 8
Vapsmlea Idriakaapsssa on TieK byrS varjisto mmlniota teosta,
- jonka nimi on
SEMENTTI"
Vaikkakitt nimi ei oikein romaani kirjaa edellytä niin tosiasiallikesU
kysymyksesM on ensUnokkainen romaaniteos. Untnntena on »e, että tämä
rt^iaaBroa-kurjotetta kokonaan uusiMa olosobteissa ja kuvaa toUenlaa-toista
elämää kuin on se johon me olemme tottnneel. Se on kavaus ny­kyisestä
Venäjän maasta ja sen .nadosta kansasta, joka ponmstelee nnden-laatuisissa
olosuhteissa eteenpäin. Vaikkakin teos, joka on suurta kokoa,
kitsittäea kokonaista 4«6 si^ua, on tosioloista temmattu romaani, niin
sutä huolimatta, taikka ehkäpä oikeastaan juuri siksi, se on äärettä-män
viehättävä ja voimakas. Sen rakkaus juoni on todellista ja elähyttä-väa.
Sen sisältö on moraalisesti kirkas ja syvä. Lyhyesti sanottuna on
"Sementtr* parhain viimevuosina ilmestyneistä romaaneUta, oHen samalla
nofirten j a vanhojen, kristittyjen ja uskottomien mielenkiintoa elihyttävä
j a vitiostävä Idrja.
Sivol
cans
"Sementin*^*, hinta on sieviin koviin kansiin sidottuna $1.75 jajpaperi-iin
nidottuna $1.25. Lähettäkää tilauksenne ennenkuin kirja loppuu
varastosta, jonka jälestä ei sitä enää saa.
VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ont
Kuudennen piirin edus­tajakokouksen
ra­portti
on nuorisoliike ollut hyvin hajanais­ta.
Katsottiin välttämättömäksi
ryhtyä järjestelmälliseen työhön «^ise^s «tfs i , « « , « ,„
nuorison «riesUMis.,as,ä. Tuleva ^Jf^JtZjSiJTTZ
perustettu osakeyhtiön tapaiseksi,
sillä silloin kuin se on perustettu,
ei ole ollut sellaista lakia Canadas-sa,
että olisi voinut laillistuttaa o-suusliikkeen.
Nyt on kyllä osuus-toimitttalaki
voimassa. Kokoukses­sa
oli kaikkiaan noin 35 henkilöä,
joista.Suom. Järj. osasto No. 5:tä
oli viisi edustajaa ja G. Teollisuus-unionistinen
Kannatusyhdistys oli
edustettuna 1 edustajalla, loput oi.
Ien osakkeenomistajia yksilöllisesti.
Tämä joukko joka oli läsnä oli eri
periaatteisiin nojautuvia, nimittäin
tuplajuulaisia, kommunistisia, kir.
kollismielisiä ja "puolueettomia".
Pääasiallisin eroavaisuus kummin­kin
oli kommunistien mielipiteiden
omaavien ja taas sitä vastustavien
välillä, tai paremmin sanottuna:
uudemman edistysmielisen osuus­liikkeen
puoltajain ja vanhoillisten
osuuskaupan osakkeenomistajalh vä­lillä.
Viimevuotisen johtokunnan ar­vostelussa
todellisen edistysmielisen
suunnan , vastustajat paheksuivat
johtokunnan menettelyä kun se lä­hetti
edustajan Port Arthurissa pi­dettyyn
osuusliikkeiden neuvottelu­kokoukseen;
jotkut heistä näkivät
tässä taasen "Moskovan käden" ole-la,
että uusi johtokunta ottaa selvää
kysymyksestä ja valmistaa pohjaa
selvemmälle keskustelulle.
Osuustoiminnallinen
Matta mitä minä tein neljää vuoden
aifcatt» Neavost<diitossa?
(^ätk. 6:nnen piirin
raporttiro)
piirikokous-
Toinen kokouspäivä
Sunnuntaina 3 p. maaliskuuta ko­koonnuttiin
kello 10 ap. ukrainalais­ten
juuri valmistuneelle Työn Temp-
.peiille Fort Williamiin. Kokousta
ec: voitu alkaa kun vasta kello 1
päivällä, sillä ponsikomitea ei voi­nut
valmistaa päätöslauselmia en­nemmin..
Päätöslauselmia oli val­mistettavana
useampia ja komitean
työtä hidastutti se, kun ne kaikki
piti tehdä kaksikieliset. Esitetyt
päätöslauselmat kokous hyväksyi
sellaisenaan.
SaaoraalehtivaHokunta esitti myös.
Uin puolpelehtiä koskevan päätöslau^
f^etäan,^ibnka sisältö lyhykäisjrydes-sään
oli, että "Workeria", ollen se
Kpm pää-äänenkannattaja, on jo­kaisen
puoluejäsenen velvollisuus
•tilata. Kokous katsoi, liian suppeak­si^
ponnen sisällön. Vilkkaan kes­kustelun
jälkeen lähetettiin ponsi
uudelleen valiokuntaan.
Työjärjestyksessä puoluelehtikysy-mys
oli jaettu kahteen osaan, leh­tien
sisällön arvosteleminen, lehtien
leyitys ja "Workerin" tukeminen,
mutta keskustelussa sotkeentuivat
piirikomitea velvotettiin ryhtymään
heti k;uulustelemaan kykenevää nuo­rison
organiseeraajaa, tyttöä tai
poikaa, kansallisuuteen katsomatta.
Pääasia on, että järjestäjä pystyy
työnsä tekemään englanninkielellä
ja on syventynyt nuorisoliikkee­seen.
Organiseeraaja on saatava
työhön viimeistään toukokuun alus­sa.
Pysyvälle nuorison kasvatukselle
välttämättömänä pidettiin nuoriso-kurssien
toimeenpanoa ensikesänä.
Piirikomitea velvotettiin tässäkin
tehtävässä ryhtymään tarmolla val­mistelutyöhön,
varojen kokoamiseen,
opettajien kuulustelemiseen j.n.e.
Edustajaksi puoluekonventsioniin
valittiin 4 toveria, yksi englannin­kielinen,
yksi ukrainalainen ja kaksi
suomalaista, joista toinen kielellisesti
on vaan englanninkiel. Edustajien
vaali joko taricotuksella tai virkaili­joiden
hätiköimisen' takia meni läpi
noin niinkuin summassa.
Piirikomiteaan ensi toimintakau­delle
vallein 7 jäsentä. Nämä kes­kuudestaan
valitsevat tarvittavat
vu^kailijat. Laajennettuun piiriko­miteaan
valittiin 5 jäsentä lisää lä­hiympäristön
ryhmistä.
Lisäksi hyväksyttiin useampia pää­töslauselmia,
kuten pioneerikysy-myksestä.
Vaaran jutusta, piirin - a-gitatsioonityön
järjestämisestä, kp:n
jäsenien ryhmätyöskentelystä jouk-kojärjestöissä
ja S. Järj. suhteesta
k.-puolueeseen. "Workerin" aineel­linen
tukeminen edustajien lahjo-nistit
hajottavat osuustoimintaa. Kuiten­kin
johtokunnan menettely siltä
kertaa hyväksyttiin.
Päätettiin jakaa 3 prosenttia
voitto-osinkoa tavaran ostosta joko
tavarassa tai osakkeissa.
valistustyö
sai osakseen myös vastustuksen sa­maisten
ainesten taholta.' Osa vas­tusti
osuuskaupan iltamien ynnä
agitatsioonitilaisuuksien järjestämis­tä
tulevaisuudessa. Nämä tällaiset
tilaisuudet ovat yhteisiä eri suun­tia
omaavien osuuskaupan kannatta-tajien
kesken, siis joukkojen valista­mista
ja kokoamista osuustoiminta-periaatteen
kannattajiksi, samalla
kuin myös tasaantuu ja unohtuu
entiset "ison vihan ajat". Edistys­mieliset
(kommunisteja kannattavat
ja kommunistit) puolsivat näiden ti- '^^enr^S^^^eUj - ^ ^ a
laisuuksien toimeenpanoa osoittaen, e.ua&a
että niistä on paljon hyötyä niin
osuuskaupalle kuin paikkakunnan
suomalaiselle työväelle, osuuskauppa
saaden lisää kannatusta ja sen liike
tulee paremmin ostajain kunnioitet­tavaksi,
sekä että tällaisten yhteis­ten
iltamain kautta lisääntyy yh-teisj-
mmärrys työläisten kesken ja
eri suuntien välillä. Kysymys valis­tustyöstä
kuitenkin hyväks>'ttiin ,lo­pulta
yksimielisesti sekä jätettiin
johtokunnan huol«ksi järjestää täl­laisia
tilaisuuksia.
Ensiksikin tein vals-austyötä "Kxas-naja
Putilövskaja" tehtaalla. Toiseksi
tein mahdollisimman paljon huomioi­ta
työväen elintason jatkuvasta para­nemisesta
ja siihen vaikuttavista te­kijöistä
sekä koetin parhaani mukaan
kartuttaa tietojani eri asioista, kos­ka
siihen oli siellä malidollisuudet
Iraih-Hflllf»
Te oletatte, että olen tuon neljän
vuoden aikana Neuvostoliitossa jo­takin
nähnyt, kokenut ja oppinutkin.
Aivan oikein. Ne näkemykset ja opin­toni
ovat varmentanet sen aikalsem.
man käsitykseni, että työväenluokka
se on
kyennyt Neuvosto-VenäJäUäkin —
luomaan ja järjestämään uuden, työn
arvoonsa nostavan yhteiskunnan. Siis
löysin sieltä sitä. mitä etsinkin.
Mutta miksi palasin takaisin
Suomeen?
Siinä olikin kaikkein tärkeimmät
asiat. Oli siellä useita muitakin.
kysytte. Miksi en olisi palaimut, vas­taani
minä ja korostan juuri mainit­semani
kiintoisan toiveeni täyttyneen.
Tulin siis Suomeen aikomuksella käy­dä
käsiksi entiseen työhöni tehtaas­sa
ja tietysti samalla vaikuttaaksenl
työtovereihinl sikäli, kuin se on työ-läiselämässä
mahdollista. Mutta en
vaan ei ne vieneet paljoa aikaa! f»»""ft ^ielä hankkia edes työpalk­kokouksessa.
Kokous puhuu itse kaa, kun minut jo vangittiin, ja itses-puolestaan
mitä edistysmielisten ai­nesten
tulee tehdä, ja se on voi­makkaampi
agitatsiooni käyntiin, o-
Valittiin 14 johtokunnan ehdokas- suustoimintaperiaatteen levittäminen
ta joista 7 tuli valituksi johtokun­työväestön
keskuuteen, silla Soon
taan henkilö ja ääni äänestystaval-la.
Kaikissa ksrsymyksissä äänestet­tiin
henkilö ja ääni perusteella.
Työjärjestyksen mukaan otettiin
keskusteltavaksi Ontarion osuusliik­keiden
keskusosuuskiinnan perusta­minen
ja siihen liittyminen, josta
seurasi vilkas keskustelu ja taasen
nämä kaksi suuntaa esiintyi vas­takkain.
Jotkut edistysmielisen liik­keen
vastustajat näkivät tässä ky­symyksessä
kaikkea muuta vaan ei
hyvää; toiset taasen olivat odotta­valla
kannalla ja niin päätös tulij
että ollaan odottavalla kannalla kes-kusosuuskuntaan
nähden seuraavaan
puolivuosikokoukseen.
Kysjrmys Soon osuuskaupan.muut­tamisesta
todelliseksi jäsenosuusliik-keeksi
sai ankaran vastustuksen
kaikkien vanhoillismielisten taholta,
vaan asia siirrettiin sovinnolla seu­raavaan
puolivuosikokoukseen ehdol-suomalainenkin
työväestö on siksi
takapajuista vielä useilta osiltaan
ettei se käsitä mitä oikeastaan o-suustoiminta
on. Ja toinen kysy­mys
tuli selville ja se on: paljon
on puhuttu kommunisteja ja niiden
kannattajia vastaan, vaan ainakin
nyt se ajaa uudemman aikaista
edistysmielistä osuustoimintaliikkeen
asiaa, jota ei pystytä sanomaan toi.
sista ryhmistä.
tään selvänä pidettiin, että olen kom-mimisti.
Olenko tai enkö ole kommu­nisti.
jää!^öön luokkataistelutovercl.
den arvosteltavaksi.
Mutta jotakin valkoiselle vallalle vaa­rallista
olen kai täällä aikonut
tehdä, päättelivät ohranat;
jja ko5ka ei sillä taholla ole ollut ai­kaisemminkaan
"todistuksista" puutet--
te, on minustakin yritetty tehdä oikein
"sotllasorganisaattöri". Mainitaan, et­tä
jo se seikka, että en ole ilmoittanut
asuinpaikkaani, todistaa raskautta-vasti.
Minä asetan vain kys}rmyksen
seuraavasti: Tahdonko, että henkilöt,
Soon suomalainen osuuskauppa on joiden liiona olen asunut yhteensä
mennyt eteenpäin viime vuosina noin 10 vuorokautta, joutuisivat syyt-tyydyttävästi.
Kohottakaamme cd el-j tömästi kärsimään? Ja vastaan: sitä
lieenkin sen edistymistä kaupan- en tahdo.
vaihdossa mutta myös sen periaat­teissa
olbi paljon, hyvinkin paljon
Olen nyt omakohtaisesti tullut tim-temaan.
niitä, mitä häikäilemättömäm-p^^
antamista, vaan ainoastaan aika piä keinoja ja. otteita. Joilla tuetaan
j a ' työ saa mitään aikaan, joten valkoista valtakomentoa Suomessa,
käykäämme käsiksi työhön valis- Mutta olen varma, että niillä keinoil-taakseen
paikkakunnan suomalaista la ja otteilla nykyinen vallassaoleva
työväestöä.
Helppari.
n€f yhdeksi kysymykseksi, joista tuksieri ja piirin kassasta luovutetun
ikäänkuin huomaamatta erkaantui­vat
kielilehdet ja pysyteltiin vaari
"VTorkerin" ympärillä. Uudelleen
miiödost,ettu ponsikin oli saman
luontoinen.
Seuraavana kuultiin toisessa huo­neessa
koolla olevan piirin nuori­soliiton
konventsionin raporttL Ra­portissa
ilmeni, että he eivät ole
saanieet päämajasta minkäänlaisia
c ^ i ^ t a 'kokouksen järjestämiseksi,
j a että pitkin. matkaa kirjeenvaihto
jifc muut asioiden selvittelyt on ollut
, hyvin hataraa N.-liiton keskusviras-
' toin taholta. He ilmottivat myöskin
valinneensa edustajan nuorisoliiton
yleiseen konventsioniin. Kokous
suositteli nuorille tovereille, että
hie: läheisessä tulevaisuudessa kut­suisivat
uuden konventsionin koolle
i a pitäisivät tämän vain valmistava-aa
kokouksena. Samoin kokous
päätti avustaa edustajan matkakulu­jen
korvauksessa; jäi lähemmin pii-rjkomitean
hnoIeksL
Seurasi järjestyksessään käsitte-
!yir alaiseksi nuotisokysymys. Aluk-ei
totettiin, että nuorisotyö piirissä
on ollut laimeaa, että lukuunotta­matta
muutamia maaseutuosastoja,,
lahjotuksen kanssa teki yli 70.00
dollaria.
Konventsionin pöytäkirja päätet­tiin
kokonaisuudessaan monistettu­na
jakaa kaikille puolueen ryhmille.
Kokous loppui kello 1 yöllä. Ko­kouksessa
tehtiin paljon selväviivai-sia
suunnitelmia tulevaa toimintaa
varten. Piirin jäsenistön tehtäväk­si
jää niiden toteuttaminen käytän­nössä.
Soon suom» osuuskau­pan
vuosikokouk­sesta
Osuuskaupan vuosikokous, joka
pidettiin kahtena iltana, t.k. 5 ja
« p ä i v ä n ä , oli, yksi tärkeimmistä
kokouksista mita osuuskaujjan his­toriassa
on pitkiin aikoihin ollut,
sillä paljon oli uusia kysymyksiä
esillä. Tämä Soon osuuskauppa on
Neljätoista kommunistia Viipurin hovin
,,. ... edessä • ^
Komoiisliike siirto- ja maissa
Tov. Ö." V. Kuusisen loppulausun to Kominternin - V I kongressissa
(Jatk.) .
'^[^munuxiistisen puolueen tehtävä, kU'
mouksellisen prtdetariaatin etujouk-kbnia,
ön viedä tämä prosessi mah-d<
dlisimnuui lätkälle. Jos kumous nyt
saa voiton niin on sivuutettu enem-mSn
kuin ensi et^>iH. On luotu pro-letäxlaatin
ja talonpoikaiston dikta-:.
tuuri. Jos sitävastoin vastavallanku­mous
voittaa, niin kuva mimttuu: TS-män
kumousaallon i^ttyesä päättyy
vain kumouksen ensi vaihe".
Tässä siis lainkaan sanota, että
kaikissa tapauksissa asiain töytyy kuL
kea niin kuin Kiinassa siirryttäessä
ensi vaiheesta toiseen. Mutta näinä
kaksi vttU&tta^ täytyy mielÄtäni erot­taa,
silla ne ovat todellisuudessa ole­massa.
Emmehän voi vaieta tapr
I ^ n mahdoUIsuudesfta. Meidän pitää
vain korostaa mikä ön häissä' oloissa
kraamuniistien velvollisuus^Pidän^oir^
keana t. Lominadsen lausumaa
tusta. että Kiinan kommiiniistien vel-voUisuutena
siirryttäes^ toisesta .vai­heesta
toiseoi yritJM; viedä kmno^
usprosesda mff*»Hni«rimniftrt i^tksile.
B3inan kOTnmnni'^ja jBJ saa mmttia
tämän vndkä, vaan niiden' todellis­ten
virfaeidenvuc&si. jcrfta he smoin
ta^ että jiiteSäxi:hyt^^a^rysmäa
vaiheen väHIlä. Porvarillisen kansal-lisreformismin
erikoinen - merkitys ja
vaarallisuus on siinä, että sillä <ni
vaikutusta joukkoihin, ja meidän
heikkoutemme on siimi että Intiassa,
Eefyptissä ym. emme vielä ole kyen­ne
tätä kansaHisreformismin vaiku­tusta
murtamaan. - Me emme itse saa
hautoa emmekä levittää mitään har­hoja
kansallisen ixnrariston kumouk-sellisuud^
ta. Mutta riveissämme ja
proletariaatin keskuudessa pltSä mei­dän
levittää sen ymmärtämystä, että
kansallisen porvariston refcurmismi .oh
suurimpana esteenä-tiellä vaikutuksen
yoittamisekä joukkoihin.' Puolueel­lemme,
tai ^ kiuhotdtsemselle 4 liikkeelle
jossain siirt<nnaassa ei olisi mitään
etua siitä, jos reformistinen porvaristc
maaratojen ehtojen vallitessa j<*2d-kin
ajaksi liitäisi kansallisen kumo-utaen
rintp^h^" Se olisi vaaralUsiD
tapaus, ja toveriemme t ä y ^ valmiS'
Taikenksien •j^tsR Sbaaa^
tua, tämänkia vaarallisimman tapauk
sen vazalle. Lenin sanoi että kom
jnunistien erikoisena tehtävänä näissä
siirtor ja puolsiirtomaissa on taisteli*
tnnan kjamsakuntahsa- porvarisior
pmirarillisdemokraattista suuntaa vas­taan'
(eli kuten sanomhae, kansallis-xefozmismia
vastaan).. Kyisymys or
^Mä ithhkÄ - k « » ^ ^ Se
iätääi. etikOäner
tehtävän^: täjrttää. Kuinka pitäz
cisä ponnistellaan hätoi viikÄksien^incidän taistrfla i ^ J ^ ^ ^ ^ ^ '
voittam^ci ja tahdon tästä varot- n ^ vaikutusvaltaa joukkoihin? yastau*
taa pootaeltomnMi siirtomaissa. Sksi ti riitä ^^J^^^^^^f'^.^^
olen korostanut eroa näideh: kähäen^voin sanotafln: «mukfauscsU hyökatt?
Kuten aikaisemmin oh lehdessämme
mainittu, on taasen Suomessa uusi
suurempi kommunistijuttu, jossa syy­tetyltä
on' tälläkertäa "vain" neljä^
toista. Juttua on käsitelty Viipurin ho.
vioikeudessa viimekuun aikana, ollen
"oikeuden" loppuistunto 12 pnä. Kos­ka
juttu on, kuten tavallista, pitkä
ja lehtemme tila ei ole sallinut sen
yksitjTskohtaista selostamista, esitäm­me
seuraavassa jutun loppunäytöksen
osoitukseksi siitä, että Suomen työläi­sissä
sentään vielä kaiken kurjuuden
keskellä elää taistelun hetiM.
Kun kanneviskaall ja syytettyjen a-vustaja
tuomari Salo olivat esittäneet
loppulausuntonsa, jättäen asian pää­tettäväksi,
esittivät vastineensa oikeu­delle
vuoronsa perään syytetyt Art­turi
Rönqvist, Eino Nevalainen, Gun­nar
lÄine. Eino Orava ja Pekka Sor­jonen.
Iiaineen lausunto oli seuraava:
"Viipurin Hovioikeudelle.
Herra kanneviskaalin minua vas­taan
kohdistamien syytö^en johdosta
tuon vastineekä seuraavaa:'
Miksi lähdin Neuvosto-Venäjälle syk­syllä
v. 1924? '
Siksi, että työläisenä oli mielenkiin­toni
vuosi vuodelta kasvanut Neuvos-tolUttoa
kohtaan. Tahdoin vakuut­tautua
siitä, kykeneekö työväenluok-luokka
Jouduttaa vain lopullista tap­piotaan.
Osoittaa t»rretulle työväen,
luokalle, että luokkataistelua on käy­tävä
todellakin kalkilla keinoilla."
Toisten lausuntojen sisältö oli kaut­taaltaan
reipashenkinen Ja luokkatais-telumieltä
uhkuva. Kaikissa lausun­noissa
arvosteltiin hyvin perustellus­ti
Ja ankarasti kapitalistista Järjes­telmää
ja sen luokkaoikeutta sekä
lausuttiin Julki tuomio niille. Bönq-
Aristin lukiessa alkoivat hovioikeuden
herrat punoittaa nähtävästi sisäisen
prosessin — mitä laatua se oli, jää­köön
arvailematta — vaikutuksesta.
Laineen esittäessä lausuntoaan reip­paasti
ja kirjelmään vain silloin täl­löin
vilkaisten teki hovioikeuden pu­heenjohtaja
huomautuksen., että olisi
luettava hiljaisemmalla äänellä Ja
i kirjelmästä seuraten, että esitetty tu-ka
sieUä järjestämään uusia elämän iJsl sen mukainen, johon Laine huo-perustuksien
mahdollisuuksia ja pää- nautti takaavansa, että lausunto tu-seekö
niistä nyt jo osalliseksi Jokai-^ige esitetyksi varmasti oikein. Herro-nen
työtätekevä ihminen. Nuo kysy-j jgn painaessa päätään alas ja kanne-mykset
askarruttivat ajatuksiani Ja viskaalin hyplstellessä hermostuneesti
vä porvaristoa vastaan", taikka Neu-mannhx
tavoin: "Tästä pitää huutaii,
kohununistipuolueiden on pidettävä
tärkelmjMinä- opirinaan; sitä että .kan­sallinen
porvaristo ehdottomasti pet­tää
jo kumouslUkkeen a l u ^ ".
Teesiluonnoksessakin on sanottu
että porvaristo, mikäli se ylimalkaan
kulkee kansallisen lUkkeen mukana,
pettää tämän liikkeen. Mutta siellä
ei ole sanottu että toveriennne pitää
valh hinitaä tästä. Huuto on heikko
kumoustaistelun ase. Meidän pitää
kyäte oikealla tavalla palJaJstamaan
kyetä oikealla tavalla kansalllsrefor.
mistiseh-ix>rvaTistoh todellinen luon­ne,
sutä kuinka tämä on tehtävä, sii­tä
olemme teeseissä antaneet puolueil­lemme
^ t ä viittauksia, jotka, niin
sillä tuloksella, että kuten mainitsin
lähdin matkalle ja saavuin Neuvosto­liittoon,
en ainoastaan käynnille, vaan
useammaksi vuodeksi/ tehdastyöhön.
On tahdottu väittää, että minä mu­ka
poistuin Suomesta salaisesti, siksi
huomautan, että poistuessani esitin
Suomen viranomaisille ulkomaanpas­sini,
ja 6ttä ohrana oli tietoinen läh.
döstäni, päättäen siitä huolellisuudes­ta,
milläs se tohnitti ruumiini- yjn.
tarkastuksen. Mitä sitte" •»•lee Ruot­sissa
Ja Virossa käyttämääni iiimeen
on se käsittääkseni asianomaisten
maitten alainen asia, eikä Suomen.
ollut Minä Itse puolueen perustavas­sa
kokouksessa esitin silloin seuraavan
teesin: "Kumous ei tarvitse Järkeä
vaan kiväärejä". Silloisessa tilantees­sa
se oU mmärrettäyää. mutta ei oi­kein
Järkevää.
käsiään Jatkui sitten vastineiden e-sittäminen.
'
Kirjallisten vastineiden loputtua
tekivät useat syytetyt vielä lisähuo­mautuksia,
Hannes Kokko
sanoi pitäneensä Juttua niin vähäpä­töisenä,
ettei ole tahtonut laatia kir­jallista
vastinetta. Syyte että hän oli­si
kuulunut SKP:n on olettamus. Jo­ta
ei ole todistettu. Katsoi syyttäjän
taholta mainitun Ja todella toimitta,
mansa kissan ampumisen voivan ta­pahtua
ilman Moskovasta saatua mää­räystä
ja ilman yhtejltä SKP:n kans­sa.
Samoin hänen Ja Sorjosen kahvin-
JuontL Ilmoitti kyllä toimineensa jul­kisessa
työväenliikkeessä, mutta el sii­henkään
ole tarvinnut saada käskyä
Mosko\'asta. Syynä tähän toimintaan
on ollut se. että jouduttuaan jo 12-
vuotiaasta työllä elättämään itseään,
oli hän tullut huomaamaan, miten ny­kyisessä
yhteiskunnassa toiset saa\'at
raataa kurjuudessa eläen ja miten
taas toiset saavat ylellisyydessä eläen
olla viikon 6 päivää Jouten Ja seitse­mäntenä
levätä. Minut on — lausui
hän — tuotu tänne siksi, etten ole
ryhtynyt ohranan pyynnöstä, lahjo-misyrityksistä
Ja uhkauksista sekä pa­hoinpitelyistä
huolimatta \'alehteler
maan tovereittenl päälle syyttäjän
mieliksi. Pj-ysi päästä vapaalle Jalalle
Ja kanteen kumoamista.
Alarik Kokkonen
huomautti, ettei August Partasen to-distukse&
Ha ole mikään muu totta kuin
se. mikä on Kokkosen itsensä kerto­man
mukaista. Ilmoitti, ettei hän ole
osallistunut SKP:n toimintaan eikä
tiedä Oravankaan siihen osallistuneen
Eino Kopra
viittasi syytteeseen ja huomautti, et­tei
ole yritettykään niitä todistaa.
Katsoi opiskelun olevan luvallista täs­säkin
maassa. Hän oli kuullut suuren
kommunistljutun yhteydessä viime ke­sänä
Suomen kommunistisesta puo­lueesta
Ja oli hänessä herännyt mie­lenkiinto
puoluetta kohtaan. Hän oli
tahtonut omakohtaisesti ^ottaa selvää
millä pohjalla Ja tavalla puolue ajaa
työväenluokan etuja Ja Johtaa luokka­taistelua.
Tässä tarkoituksessa hän sa­noi
hankkineensa kirjan "Voittamisen
Taito" lehtisen "Nuori KommunlsU".
Joita hänellä oli vain l kpl. kumpais­takin.
Hän selosti lisäksi miten Suo-
Järvellä hänen koppiinsa oli tullut
ohrana Paananen^ Joka lupasi hänen
pääsevän vapaaksi ja kysyi nauttisiko
hän väkijuomia. Kuti sai kieltävän
vastauksen, oli näyttänyt hyvin pet­tyneeltä.
Eino Nevalainen pyysi häneltä ta­kavarikoiduit
matkalaukuni, fanecri-askln.
parikymmentä kirjaa sekä, jos
kerran katsotaan myöskin "nuoret
KoDimunlsUt" häneltä tavatuiksi,
myös ne hänelle takaisin luovutetta­vaksi.
Hän huomautti sUtä, että ny.
kyinen yhteiskunta on ylosltyisomLs-tuksen
puolustaja. Joten se loukkaa o-mistusoikeutta
moisilla takavarikoimi­silla.
Hän huomautti voivansa käyt­tää
"Nuoret Kommunistit" paremmin
kuhi ohrana Ja ainakin niiden takai­sin
luovuttaminen estäisi ohranaa nii­tä
uudelleen "löytämästä" Jonkun työ­läisen
tavaroiden Joukosta, niinkuin
nyt oli vältetty.
Kanneviskaall myönsi vaatimuksen
faneerlasklin Ja matkalaukkuun sekä
eräisiin kirjoihin nähden oikeaksi.
Nevalainen huomautti edelleen, että
kaikissa kotletslnnöissä tapaa ohrana
luvattomasti ottaa valokuvia, kirjoja
y.ni. omaisuutta, koska ohrana katsoc
voivansa omistaa tol.sten tavaroita Il­man
muuta. Olisi siis estettävä talini,
ncn anastus. .
Kokkonen pyysi kirjojaan takaisin,
samoin Kopra Valtiollisten vankien
huoltoyhdistyksen merkkiä, jota el ol­tu
käytetty edes todistuskappaleena
vaikka se oil takavarikoitu..
Laine tiedusteli, onko saapuvilla oh­ranan
edustajia, jotka voisivat sanoa,
lähettikö TalUnan ohrana hänestä tle-tletoja
Suomen ohranalle antaes.
saan mukana myöskin hänen kapsäk-kinsä.
Joka sisälsi pari vaatekertaa
y.m sellaista tavaraa, Jotka häneltä oli
otettu "talteen". Kysymykseen el oh­ranan
edustajien taholta vastattu.
Jonkun alkaa kestäneen harkinnan
Jälkeen Julisti hovioikeus
A
S U O M E E N
USoomenHarkkaa
Canadan Dollarista; 1
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—f49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.9D ja $1.00
lälietyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SähkÖMnomalähetyktitt* ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.^
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS, 1
Box 69, SUDBURY, Ont.
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa pUctliasioita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
Vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
310 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. "T". HILL, ' -
B57 Broaidvievy Ave., Toronto^ Ont.
y. OKSANEN,
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI, \
South Porcupine. Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Tlmmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj .-Ontariossa
luulen, ovat^ käytännässä hyödylli^.
Lähimpänä päätehtävänä on jouk.
kojen vapauttaminen kansallisen por­variston
vaikutusvallasta.
Mitä tulee opposltsioon teesien tätä
IV. Pnoloddenmie tehtävistä siirto­maissa
- Kominternin pitää omistaa Järjes-telmällisem];^
huomiota liikehtimi­selle
Koreassa Ja turvata sille yhte­näinen
Johto. Meidän! täytyy saada
ryhmätalstelu ^siellä loiqTumaan., Jos
tarkastelemme pääoman vienUä. J a ­panista
Koreaan^ jiiin emme taaskaan
näe maan teollistamista; .vaan sen
orjuuttamista. 8ilrt<»naaJc(nnennon seu­rauksena
qn väestön suuri köyhtyrol-tun.
; IB&impuolueemffie! fiutiriinpana
roUcetiteha on se että proletariaatti on
vielä heikko, kehlUyy Mtaastl ja on
vähän lu<dckatiet<dnen. —
Toverit Jotka iäällä' kosketteUvat
osaa vastaan kiinalaisten toverien ceekeriky^ymystä, esittivät myös pal-pu<
delta, niin täytyypä sanoa että jon uutta Ja tärkeää. Ja mySmiän
se on vississä määrin luonnollista., kyllä että tässä suhteessa on teesi-lopa
miellyttävääkin. Jos puolue. Jo-' luonnoksessa aukko, joka meidän pi­ka
kumoustaistelussa cm 'kärkyt tää täyttää. Ajattelen, että meidän
'aiqpion. on jossain määrin "vasem- j täytyy huomauttaa Etelä-Afrikan kom.
iilst<^ainen" pyrkimyicältään. niin se; puolueen Johdon enemmistdlle, että
^i sellaisenaan ole huoho znerkkL Ei sen t ä y ^ muuttaa katsantokant^n-
^ moittia kiinalaisia tovereita,.^tä^. sa Ja luopua vastustamasta oman
?ttä he nyt arvioivat' ptnvai^&ton tasavailan tunnussanaa. Irlantiin näh-
-isan muissa siirtomaissa vähemmän den pitää teesejä tosiaan täydentää.
-)bjektifvlse^ kuin meldäti täytyy
'iebdä Kominternin yleisissä teeselssä>
Muistaa että kun me Suomen vallan-'kysymystä käsiteltäessä? Ensiksikin
aimouksen taiqiion Jälkeen perusUm- Kiinan kokemukset. Teeksi Intian
monta tärkeää huomautusta kumouk-selllsesta
Uikkeestä näissä maissa.
Olemme nyt ensi kerran yrittäneet
ottaa slirtomaakysymyksen koko laa»
Juudessaan. Tämän tehtävän olemme
luonnollisesti täyttäneet vain osittain
Olen vakuutettu siitä että kollektiivi­sesta
työstämme huolimatta estää ajan
vähyys meidät laatimasta hyviä tee­sejä.
Mutta lähiaikoina voimme näi­den
kysymyksien edelleen kehittelyä
auttaa artikkeleilla Ja Kominternin
ohjeilla Ja lähinnä käytännöllisellä
työllä eri siirtomaissa. KUhan ku­mous
on antanut meille ja Kiinan
proletariaatille muutakin kulh uuUa
suurta kumouskokemusta. Se on al­kanut
suurten slirtomaaikumouksien
uuden aikajakson, kumouksien Jossa
siirtomaiden, proletariaatti näyttelee
itsenäistä osaa. Tällä aikajaksolla on
valtava merkitys myös Europan Ja
Amerikan kumouslilkkeelle. Tämä to­siasia
asettaa suuren vastuun Komin­ternille.
Toverit, me olemme vastuus­sa
siitä, että proletaarinen kommu.
nistinen Johto on näissä sUrtomaaku-moiiksissa
historiallisen tehtävänsä ta­solla.
TeesUuonnoksessa olemme erikoise,;ti
korostaneet' kahta käytännöllistä nä­köjään
vaatimatonta, mutta Itse adas-
Ba hyvin tärkeää tehtävää: Puolueen
rakentaminen Ja Itsenäisten ammatil-
Mitä uutta ja merkittävää olemme Usten Järjestöjen organisoinilnen. Kol-nähnieet
täÄälamgresdssa s l l ^ ^ mas pcrustehUlvä on Joukkojen va-ne
Suomen kommunistisen jnioloeen knmogsliifce on tullut meitä lähem-
— tasan kymmenen vuotta sitten* — ml^ astiumt enemmän etualalle. Kot­ipuolueemme
niin ultxävasemmlsto- maimpkrf iftHnftiJBf«F-am(>rifc^afnm Hl-laiseUs
kahnalla että l a u l e ^ ettei ke. Ensi terran on meillä täällä lu- ,
Tksflcään puolue maalhnassa mUIoIh- - ktdsa edustajisto - häistä maista, ja tosta aina U Intematskmalen kel­taan
ole niin tiltravasemmlstolainen näiltä tovereilta olemme kuulleet |z=elhm asti!
pauttamlnen kansalllsreformistisen
porvarlsttm vaikutuksen alta, tämän
porvariston paljastaminen.. Ja sitten —
kiukkuiseen hyökkäykseen imperialis­mia
ja sen kalkklariUttolaisIa vas­taan,
alkaen kans^Usesta porvaris.
välipäätöksen
Jolla se määräsi syytetyt Juhani Oh-von
Ja Otto Kokkosen pt^ltettavaksl
takaisin Lappeenrannan keskusvanki­laan,
toiset syytetyt säUytettäväksi
Viipurin lääninvankilassa paitsi Anna
Paakkunaisen, Jonka hovioikeus mää­räsi
heti laskettavaksi vapaalle Ja­lalle.
Ilmoittaen antavansa Jutussa
päätöksen vastedes lähemmin määrät­tävänä
päivänä. — Tov, Paakkunainen
pääsikin vielä samana päivänä pols-läänlnvankilasta.
VALKOINEN MXDXNN;(IgYYS
Taantumuksellinen "Laatokka"-lehU
ja sen takana olevat pUrit ovat Jat­kuvasti
käyneet kiihkeätä ajojahtia
Salmin piirin nimismiestä Bertel Karl­sonia
vastaan. Tämä lienee Johtunut
siitä, ettei nimismiehen suhtautumi­nen
valkoisiin rikoksellisUn ole tyy­dyttänyt
eräitä fascisUsla periaattei­ta.
Ettei nimismies kuitenkaan ole
työväenliikkeen ystäviä, todistaa hä.
nen vihansa "polsuja" kohtaan erääs­sä
khrjelmässä. Jonka hän on lähettä­nyt
sortavalalaiselle sosdem-lehdelle
Julkaistavaksi. Kirjelmässä sanotaan
mm. seuraavaa:
"Nyt ovat saaneet kaikellaiset ri­kolliset
erinomaisen puolustajan mai­nitusta
lehdestä <Laat<*aBta). Nimis­mies,
se huutaa kovasti, pitää rOuaU-sia
kovassa kuriasa. Aunukselaisia,
Joiden keskuuteen rikollisuus on saa­nut
oikein pesäpaikkansa koettaa se
pestä. Ne toimivat vlinanmyyjlnä,
renttuUevat Juopuneina pitkin tietä
ja salakuljettelevat rajan kummankin
puolen tavaroita Ja viinoja y.m. Am­puvat
Salmin suojeluskunnan heille
antamilla kivääreillä vaimonsa, niin
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittoa kaik­kia
maan viralliHellc edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan _toi
muualle, vahvistaa asiakirjojo, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
muita Suomen kansnlaisiiÄ >,kohdi8.
tuvia asioita.
Osoite: *'
Coniulate General of Finland.
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Gorner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEiMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on SuoijielJa edustajina
Canadnssa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay St,, Toronto, Ont.
H. P, Albett Hermanson, 479 Main
St., Winnipefir, Man. — Thomas
FransBi, Box L., Copper Cliff. Ont.
Charles E. Magnusson 54 Dock S t ,
Saint John. N. B.
sänä ylikonstaapeli A. Toivola vangU
tessaan suojeluekuntakersanttia, Joktf
oU tehnyt ryöstömurhan. Mies hyp>
pää vangitessa veteen joen yli kulje­tettaessa
Ja yrittää kaataa venettä,
eikä Joen rannalla ole mitään venettä,
mUlä olisi voitu tulla avuksL Sitten
sanotaan, että miksei poliisi antanut
roiston hukkua. Juu, mutta tämäpä el
vielä silloin ollut turmustanut rikos­taan.
Ja Jos hän olisi hukkunut, olisi
varmasti sanottu: poliisit ta^Tpolvat
mallikelpoisen suojeluskuntakersantln.
Ja sitten Laatokka nhraa koko pals­tan
sille, ettei eräälle Koveron kylä-läiseUe,
missä kylässä Jo ennestään
oli samana vuonna ryöstömtu-haaja,
Buojeluskuntakersanttl Metsonen elä­nyt
Ja vaikuttanut ja missä heti Her-ralalle(
annetim aseenkantdklellon
jälkeen tapettiin pimeässä poliisi, an­neta
aseen kantolupaa. Ihme Ja kum­ma!
Kylläpä nimismies teki pahan
tempun"
Nimismiehen toiminnasta on sisä­ministeri
määrännyt toimitettavaksi
tutkimuksen- Saa nähdä, sysäävätkö
herrat omansakin syrjään, kun tämä
on uskaltanut yrittää hillitä valkois­ta
terroria^
" ' ' I- I I . >
POSTISÄÄSTÖPANKIN KANNATUS
PIENENEE
Ottawa, maallsk. 7. — Vastaukseksi
parlamentin Jäsenten tekemiin kyse­lyihin,-
lausui Canadan postimioisterl
P. J . Veniot, että yleisön kannatus on
suuressa määrin vähentynyt postilai­toksen
ylläpitämältä säästöpankUta;
Se seikka, että vuonna 1924 oli talle­tuksien
arvo yli 7 miljoonaa dolUula..
kun sitävastoin näiden arvo viime
vuonna'oli ainoastaan vähän yU kol-menmiljoonan,
osottaa huimaavaa las­kua.
Postisäästöpankki el ole : koskaan
maksanut enemj^, kuin' neljä
senttiä korkoa. Tämä alennettUn 1897
kolmeen prosentUln. Tällä kertaa <m
Cahadassa 1,355 postikonttoria, jois^
kuin teki Semen Troflmoff Ja sitten
Korkein Oikeus seUttää tämän olevan
täyttä ymmärrystä vailla. Siis höpe­rön.
Nimismies riisuu suojeluskunta­laiset
aseista. Totta tosiaan. Trofl-moifln
vaimo sUUsi, jos nitnt*mfes oli­si
ymmärtänyt ottaa aseen tältä a i ­kaisemmin.
— — — Poliisit saavat, , . ^
henkensä kaupalla tapella kaikenlais- sa voi tallettaa rahoja tähän säästö-tcn
roistojen kanssa, kuten viime ke-' panick»n