Vapaus, February 4, 1927

              IS
Sisu.2 Perjantaina, helmik. 4 p;nä—-Friday, Feb. 4
VAPAUS
saotnali^ii työväestön ainoa S&senkonnattaja,
OzDestyy Sadboryssa, Ont., maasantaina, keskiviikkona
IB. perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
& G, N E I L . ABVO V A A R A.
Begistered at tfae Post Office Department, Ottawa,
M <tecond clags matter,
:VAPAUS (Liberty) .
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-lixhed
in Sadbury, Ont., every Monday, Wedneaday
and Friday. ' '
ILMOTUSHINNAT VAPALTJESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotakset 60c palstatnuma.
Nlmcnmnutosilmotukset 50c kerto, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $?.00 kerta, $50c Usfimaksn
fcUtosIauseelta tai maistov&rsyltä.
Halataantiedot j a osoteilmofokset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa. •
Tilapäisilmottajien ja ilmotnsakenttaurien on, vaa-djttaesga.
lähetettävä ilxnotnshinta^etnkfitcen.
Jos ette milloin tahanso saa vastausta ensimaiseen
kirleeseenne, kirjottakaa uudelleen liiSkerahoitejan per­soonallisella
nimellä. ,
J . V. KAHSASTp,. Liikkeenhoitaja.
Kädet irti Kiinasta
«Varakenraali» Sir PhiKp Chetwoode, joka on y l i -
komentajana Aldershotin sotilaskasarmilla, lausui K i i ­naan
lälkeviä brittiläisiä sotilaita hyväslellessään: cKii-nassa
ei ole sotatilaa, eikä sitä tulekaan olemaan, jos
me voimme sen estiiä. Te menette suojelemaan omai­suutta,
mitä mc pidämme hallussamme sopimuksen pe­rusteella
. . .»
Hyvä varakenraali valehtelee, lausuu tämän johdosta
puolueemme päa-äanenkannattaja ja kysyy, mitä Suur-britonnia
sitten on tekemässä, ellei sotaa Kiinaa vas­taan?-
Sotaa ei tosin ole virallisesti julistettu. Vuo­den
1914 jälkeen on imperialistien tavdcsi tullut käydä
laldcaamaUa sotaa' ilman virallisia julistuksia. Eng­lanti
on asettamassa liikekannalle kahdenky-mmcnen-viiden
tuhannen miehen ann^i^a ja suurta osaa sota'
laivastostaan tarkotuksella sotia kansallisvallankumo-uksellista
armeiaa vastaan, joka armeia etenee; Shang-haita
kohden ottaakseen tuon kaupungin takaisin K i i -
' . nalle.
Huompa, sanoo ^ehti-edelleen, että.kenraali ei vetä­nyt
esiin «sivistystä», «brittiläistä oikeudenmukaisuut'
ta»i ' eikä «pienten kansojen oiketitta». Hän puhui
«omaisuuden • suojelemisesta»,' omaisuuden^ mikä oh
saatu .«sopimuksella» — se on asevoikiilla, opiumi-
; sodilla, kilnalabten kaupunkien pommittamisilla. Ejig-lannin
sotaviraston virkailijat väittävät olevansa tyy-
! tyväisiä sen johdosta, että huolimatta «sosialististen aat­teiden
leviämisestä», suuri määrä työttömiä ja muita
värväytyy vapaaehtoisesti armeiaan palvellakseen K i i -
t^assa..
' Canadan työläisille oni'meillä »mpttaV^^
britdmiian' nykyinen hyök^säys Kiina on^ yKÖi^^^
.peailmen kuin mika tahansa tähän mennessä kapita-^
v . I i s m i n puolesta' käyty sota. Armeiaa, sotalaivastoa,
valtion kaikjcia voimakeinoja käytetään kapitalistisen
yksityisomaisuuden etujen edistämisdlcsi. Minkälainen
osuus on työttömällä tahi kenelläkään työläisellä Kii­nassa
f stiojeltavcssa brittiläisessä • omaisuudessa?
'vNe ovat kuitenkin työläisjoukot, joita tull^
iimään tämän sodan taistelemiseen. Englannin työväen­puolueelle
on häpeäksi se seikka, että «työväehjohtajä»
Ramcay MacDonald ei ole kertaakaan selvästi j a kii­vaasti
vaatinut «käsiä irti Kiinasta». Hän yääntelehtii
j a «katselee huolestuneisuudella», hän «sontaa ja huo­paa
» >— mutta kertaaluian ei hän ole vielä vaatinut,
• etta brittiläiset poistuisivat Kiinasta. Työläisillä on
Vain )'ksi tunnuslause, «kädet irti Kiinasta».
Eräs puoli Engriannin lakon
opetuksista
Englannin unionistisen liikkeen virallisen
-siihen lukien myöskin n.s. vasemmistolaiset ja fyöväen-puolueen
johtajiston, |>etoksdriset menettelyt viime-keväieessä
yleislakossa ja sen lopettamisessa ovat yleen­sä
jo tunnetut. Tiedetään kuinka yleisneuvosto vastusti
lakkoa, jarrutti valmistuksia, löi laimin varustamiset ja
kuinka se salakähmäisellä toimiqnalläan koko lakon
ajan valmisti tietä petokselleen, jonka'seurauksena kai­vostyöläiset
jätettiin oman onnensa nojaan. .
' M u t t a asiassa on eräs toinen puoli, johon ei meillä
ole paljoa huomiota lainattu. Se koskee itse kaivos-t^-
öläisten järjestön virkailijoita. Cook on hyvin sel­västi
arvostellut monia heidän järjestönsä toimitsijoi­den
edesottamisia ja nyttemmin ilmestyneessä «Labqr
Unity»»liedessä käsitellään kysymystä lainaamalla pu­naisen
tai. intematsionalen yleissihte<»rin, tqv. Losovs*
kxni sattuva ja asiallisiin tosiseikkoihin perustuva
teenveto .kaivostyoliiisten johtoa koskevasta arvostelusta.
Hän osottaa virheeksi seuraavaa: ^
vEtteiyät•heti alunperin käsittäneet taistelun poliittista
perusluonnetta.'-
Niiden kieltäytymisen petoksellisten yleisneuvoston
jolilajten arrostelttsta j a sen, että b« muodostivat näi­den
johtajien kanssa y-hteisrintiEanan, eivätkä vedonnieet
työvaenjotdckoihln niiden y l i r - " . ~
Heidän- kieltäyt}imsensa tuomasta yleislakon kysy«
myksia esille unioiden kongressissa Bourneinoiidiissa;
jolla be säästivät niiden nahan, jotka lakkoa pettiyat
heti sen ensimaisesta pän'usta.
Heidän rientämisensa erislttyiymiseen^ BaldHinin esi
tjksien sm^uisesti, jolloin suositeltiin pappien ja inui
den sovitushanldceita ja johdettiin tyotiisten huomio
harhaan pois välittömistä taisteluk)isym)ksistäi'
) He eK*ät €siint)7)eet riittävästi eScä. tarpeelli^lla tar­molla.
..kaivostyöläisten taistelun-:, puolust typ-vä^
puplueen Margaten konferenssissa^ >reivätka. sen
kautta estäneet toisten, a&vztti^ijoidekL
' He kieltäytyivät asettamasta käytäntöön mainärien
konCecensein päätöksiä kaivoksia kunnossapitävien t)'ö-laislen
kutsumiseksi l i k o o n.
Ä- J . Cook, joka ei lainkaan pyri kieltämään osuut­taan
eräistä näistä virheistä, räntiä joka pysyi tinki-mätlömänä
kaivostyöläisten vaatimuksien puolustajana
Ja oli mukana taistelunsa kaiken' aikaa, huomauttaakin
hallituksen tarjoomien ehtojen ja yleben^ aseman suh-,
teen seuraavaa:
«Monet_johtajistamme katselivat hämmästyneinä eitä,
että jäsenistö hylkäsi hallituksen esittämät sovintoeh-dot.
Olen surullinen siitä, etteivät nämä johtajat hy^
väksyncct jäsenistön päätöstä. Kun sitte kaivostyöläis­ten
konferenssi teki päätöksensä paikallisista piirisopi-muksista,
niin minä heidän sihteerinään ja__kurinalai-eena
jäsenenään tottelin sitä ja asetin sita käytäntöön.
«Kaivostyöläisten järjestön tarkotuksena on nyt tehdä
perusteellista uudelleenjärjestämistyöta ja siinä ei jä­tetä
kiveäkään kääntämättä voimien uudestaan kokoa-misftksi
tarkotuksella pobtaa 8 tunnin työpäivä, säi­lyttää'unio
ja saada koko maata käsittävä sopimus ai­kaan.
» — T-o.
Baltian puskurivaltojen aseeUiset
.voimat
Taistellessaan Neuvostoliittoa vastaan on Englannin
hallitus jälleen viime aikoina kiinnittänyt erikoista
huomiota niin kutsuttuihin Baltianmaihin — Viroon,
Latviaan ja Liettuaan, kirjotetaan Punainen Karjala-lehdessä.
Tukikohtien muodostamista Itämeren etelä­rannikolle
taistelua"varten neuvostovaltaa vastaan ovat
Englannin imperiatistit harjottaneet siitä pitäen, kun
nuo «riippumattomat» baltialaiset vallat muodostettiin.
Englannin hallitus on tuhlannut erilläih pdljo yaroja
näiden maiden aseellisten voimien lujittamiseksi ja
järjeetämiseksi. Myös ovat loordit pitäneet huolta sii­tä,
että mainittujen maiden armeiain upseeristoissa olisi
aina mahdollisintman suuri määrä Englannin edusta­jain
ja vehkeilijäin pillin mukaan tanssivia miehiä.
Kun tarkastaa tarkkojen numerotietojen valossa mai­nittujen
maiden asukaslukua ja taloutta seka niiden
armeioja, niin käy eittämättömästi ilmi, että ilman
ulkoapäin tulevaa apua eiv^t ne olisi voineet ylläpitää
nykyisiä armeiojaan.
Virossa
on 1,100,000 asukasta ja se pitää aseissa 20,000 mie­hen
suuruista armeiaa sekä 2,000 miehen vahvuista
rajavartiostoa. Viron sotilasbudjetti tekee 19 pros.
kaikisto tuloista. Viron armeialla on 670 kevyttä ja
380 raskasta kuularuiskua, 30 kevyttä ja 32 raskasta
tykkiä^ 57 lentokonetta ja 16 tankkia. Sodan syttyessä
Viro voi panna liikekannalle 90,000 miehen armeian
mobilisoimalla entisen tsaarin armeian sotilaat.
Oli samoin 20,000 miehen suuruinen vakituin«i ar­meia,
väkiluvun ollessa , 1,900,000 henkeä. Sotilas-ipengt
tekevät 26 pros. mä^an, budjetista. Latviaa ar>.,
melalla on kä3rtettäviinään 500 kevyttä i ja 250 raskasta
kuularuiskua, 98 kevyttä ja 12 raskasta tykkiä (tähän
ei ole otettu mukaan rannikkotykistöä), 25 tankkia ja
30 lentokonetta. Sodan syttyessä voi Latvia mobili­soimalla
reservinsä — entisen tsaarin armeian sotilaat
— saada kokoon 150,000 miehen armeian.
' Liettuan • •
väkiluku On suunnilleen sama kuin Latviaan ja oli sen
armeiaasa V. (1925 22,000 miestä. Ankara taloudellinen
pula pakotti Liettuan viime .vuonna vähentämään ar-
'raeia^nsa yhdellä neljäsosalla. Kuitenkin, haluten kor­vata
tämän supistuksen, on Liettuan hallitus laatinut
^suunnitelman yleisen kansanmiliisin järjestämiseksi.
Liettuan armeian asestukseen kuuluu 600 kevvttä ja
350 raskasta kuularuiskua, 52 kevyttä ja 102 raskasta
tykkiä, 41 lentokonetta ja 32 tankkia. Liettua voi saa­da
kokoon toisten Baltianmäiden tavoin ent; tsaarin
armeian sotilaat mobilisoimalla noin 200,000 miestä
käsittävän'armeian. Kuitenkin Liettuassa olevien sota­varusteiden
lasketaan riittävän vain 100,000 miehelle.
Huolimatta siitä, että mainittujen armeiain ylläpito
Virolle, Liettualle ja Latvialle tulee näiden maiden ta­loudellisiin
voimiin nähden sangen raskaaksi, on näis­sä
maissa järjestetty erinimisiä «vapaaehtoisia sotilaal­lisia
liittoja», jotka nauttivat valtion kannatusta.
Latviana, samoin :kuin Virossa, kuuluu tällaiseen
«itsepuolustusliittoon» 30,000 ioiestä, kun taas Liet­tuan
«ampujain liitossa» *on 12,000 mi^tä.
Kaikki nuo järjestöt ovat äärimäisten oikeistolaisten
hallussa ja ovat ne taantumusporvariston auliita aut­tajia
työväestön vainoamisessa ja teilaamisessa.
Yhdysvaltain suoma­laisten
työväenyhdistys­ten
edustajako­kouksesta
(Jatkoa enshnäiseltä sivulta)
kua ammattiunioittenkaan johtoa.
Sen täyt>'y tapahtua siten, että em­me
loukkaa uskollisia aroinaö;iunio-nisteja
j a tee itsestämme niitten sil­missä
kyseenalaisia aaseja. Ammat-tiunioitten
johdon arvostelun täy­tyy
perustua konkreettisiin, käsin
tunnettfivissa oleviin tosiasioihin.
Siiloin tulee, hyvää.
Kiiskilä osotti kokemuksen perus­teella,
että Labor-puolue-kysymys
oli sellainen, , j ' o l% vanhoillisiakin
unionisteja saattoi menestyksellises­ti
lähe^yä. Mutta kun puolue a i ­koinaan
tuon taistelukysymyksen
heitti y l i laidan, särkyi myöskin sen
pohjalla rakennettu yhteisrintama.
Nyt sillä on taasen alettava. alusta
j a korjattava entiset virheet.
Aika oli luistanut puolis^untiin.
Istunto keskeytettiin j a mentiin syö­mään.
^ ITtapitTiutanto
Puheenjohtaja Mäntylä kutsui ko­kouksen
järjestykseen klo 2 i h a -
päivälla. Toimitettiin nimihuuto.
Sen jälkeen esitti ponsivaliokunta
ponnen
Sohteettemme poKHtiaeea
toimintaaa
Yhdysvaltain suomalaisen työ­väenjärjestön
perustava kokous
käsittää,! että vaikeakin tämä jär­jestö
on luonteeltaan enempi
JculfctuuBi- ja kasvatusjärjestö
kuin i ^ i i t t i n e n .järjestö, tulee
tämu järjestö antamaan kanna­tuksensa
todelliselle työväestön
luokkatioistelulle, työläisten ja
maanviijeHjäin yhteisille vaali­liitoille
ja toimii kaikin tavoin
sellaisten toimenpiteiden avusta­miseksi.
; Kokous käsittää, että
pahimpana esteenä siirtolaistyö-läisten
j a maanviljelijäin yhteen­liittymisen
tiellä ovat tähän men-
' ness^ olleet erinäiset poliittiset
j a uskonnolliset erimielisyydet,
joita' hyväkseen 1 käyttääkseen
• hallitseva luokka, niitä keskuudes­samme
on olättänyfe j a , edelleen­kin
pyrkii elättämään tarkotuk-sella
pitää meidät hajalla. Senpä
vuoksi tulee tämän järjestön kän­nittä^
;^rikoista huomiota tähän
; jT»nni6l|[^^ Umiiö^n j a ikäydä
sitä vasaan voimakasta taistelua
. osottaniallä, että työläisten • j a
' maanviljelijäin • liiokka-äsema s i ­too
. heitä toisiinsa ja velvöttaa.
mieitä yhdistämään , voimamme
yhteen yleisissä poliittisissa tais-teluissa.
_ •
Errtpten kehotetaan tämän jär­j
e t ö n jäsenistöä tukcimaan ja
k a i k i l l a ' käjrtettävissään olevilla
keinoilla yhteisrintaman, merkeis­sä
avustamaan kaikkia sellaisia
poliittisia liittoutumia, ja vaali-r
liittoja, jotjcai muodostuvat luok­kataistelun
merkeissä ~ j a joissa
alotteen tekijöinä esiintyvät työ­läiset
ja farmarit.'. Kaikissa po­liittisissa
otteissa, kuten kunnal­lispolitiikassa
j a kaupunkivaaleis-sa,
tulee tämän järjestön jäsenis­tön
kohottaa poliittisia tunnus-lauseitai
jotka, nojautuvat luok­kataisteluun
ja' joitten kautta
työläisiä j a inaanviljelijöitä suo­jataan
joatuhiasta heille viha-raielistea
poliittisten yhtymäin
johdettaviksi , ^
Tämän jälleen esitti ponsivalio­kunta
ponnen , ^
Yhdistysten ja Idapien lUttEmi-seatä
järjestöön j« jäsen-ryntayksesta
Suomalaisen työväen järjestön
perustava kokous, harkittuaan
parhaita menettelytapoja yhdis­tysten
ja klupien liittämisestä tä­hän
järjestöön, suosittaa, että
järjestön toimeenpaneva komitea
kääntyy' heti kaikkien alueviras-
.tojen puoleen kehottamalla niitä
alkamaan voimaperäisen työsken­telyn
sellaisten yhdistysterj ja
klupien vetämiseksi tämän jär­jestön
'jäsenyyteen, jotka eivät
vielä syystä taikka toisesta ole
ilmottautuneet tämän järjestön
yhteyteen. Helpottaakseen alue-virastojen
työskentelyä uusien
jäsenyhdistysten hankkimisessa
on toimeenpanevan komitean' laa­dittava
j a kirjasen muotoon pai-
• nettava lentolehtinen, jossa yksi­tyiskohtiaan
myöten selostetaan
järjestömme rakenne ja tarko-
' tusperät osottamalla, että tämä
järjestö on rakenteensa ja tar-kotusperiensä
vuoksi se kauan
kaivattu järjestömuoto, joka voi
yhdistää kaikki suomalaiset raa­tajat
yhtenäiseen taisteluun yh­teiskunnallisen
j a taloudellisen
asemansa korjaamiseksL
Paitsi edellämainitun lentokir-jaseit
laadintaa j a painatusta t u ­lisi
toimeenpanevan komitean
huolehtia myöskin siitä, että alue-virastot
lähettävät yhdistyksiin,
klupeihin ja seuroihin sellaisia
puhujia, jotka voivat selostaa jär­jestömme
rakennetta j a tarkotus-periä,
sekä avustaa sellaisten pu-hujakykyisten
henkflSitten saan­tia
niillä paikkakunnilla, joilla
aluevirastot niitä eivät voi hank­kia.
Myöskin tulee toimeenpa-neyan
komitean huolehtia siitä,
että kaikki itälle'järjestölle myö­tämieliset
sanomalehdet j a jul­kaisut
selostavat itämän järjes-
" tön merkitystä työläisille.
J«84^nmaar.än Ucä^mlnen ^ • .
. järjestön toimeenpaneva komi­tea
velvotetaan sellaisiin, pikai­siin
toimenpiteisiin, joitten kaut­ta,
käy mahdolliseksi jo järjes­töön
. Hittynoitten yhdistysten,
klupien ja, seurojen, jäsenmäärän
; lisääminen. Tähän tarkotukseen
sovellutettakoon myöskin se len­tokirjanen,
joka edellisessä koh-
. dassa on toimeenpane-van komi-
• tean laadittavaksi esitetty'' ja
''. mahdollisesti myöskin muita pai­kallisia
ja alueellisia tilanteita
selostavia lentoiehtisiäi. '
Aluevirastot voivat järjestää
yleisiä jäsenryntäyksiä jokaises­sa
yhdistyksessä^ klupissa j a seu­rassa.
Agitatsioni järjestöömme
liittymisen puolesta suoritetaan
iltamatilaisuuksien yhteydessä
puheiden jä lentolehtisten" jaka-
: misen avulla, sekä persoonallisen
agitatsionin kautta. Kukin yh­distys
ja klupi velvotettakoon
keskuudestaan valitsemaan eri­koisen
jäsenryntäyksestä huoleh­tivan
komitean, jonka puheen­johtajaksi
nimitettäköön kunldn
yhdistyksen tai; klupin jäsenkiri,
j u r i . Yhdistys velvotettakoon^ aur"
. tamaaa aluevirastolle raportti jä-
' ^nryntäykser. tuloksista kuuka.u^
sittain.
Ponsikomitea.
Sitten jatkettiin taasen keskuste­lua
suhtautumisesta uniokysymyk-seen.
Jack Steele j a Herfaan K o r -
tesoja puhuivat raudankaivajien jär­jestämisen
puolesta. Sulkanen pu­hui
laajalle edistysmieliselle unio­nistien
siivelle kannatuksen anta­misen
puolesta.
Puro selosteli ammattiuniobsTok-r
^ i a n hyökkäyksen luonnetta. Osot­t
i , että byrokratia liittolaisineen
hyökkää kaikkia, edistysmielisiä vas­taan,
sekä että vaikkakaan T. U . L.
julkisesti ei voi ottaa osaa yksityis­kohtaiseen
toimintaan unioitten si­säisessä
elämässä, niin siitä huoli­matta
se voi johtaa j a useissa t a ­pauksissa
johtaakin useita edistys­mielisten
taisteluita.
Oli tjTrtymStön aluetoimikuntain
saamattomuuden johdosta Ishpe-mingin
tapausten propagandallisesti
hyväksi käyttämisessä. Superiorin
toverit olivat tehneet parhaansa,
mutta fivfit olleet kyenneet kylliksi
nopeasti saamaan liikkeelle aluetoi­mikuntain
hitaita koneistoja.
Hancockin edustaja puhui välttä­mättömyydestä
kiinnittää huomiota
kuparinkaivajien ja raudankaivajien
järjestämisen alulle panemiseen, sil­lä
nämä työläiset, jotka tähän asti
ovat eläneet setsell kourassa val­miina
lähtemään pois, alkavat tun­tea,
että heidän on oltava paikal­laan
j a taisteltava oikeuksiensa puo­lesta,
sekä että mitään ei «tulla työ­läisille
antamaan, elleivät ne itse
järjestetyllä voimallaan sitä pysty
itselleen ottamaan. Kaikkein van-hoillisimpienkin
työläisten mielissä
alkaa tämä ajatus kangrastaa- j a k n -
parialueella on yleisenä ilmiönä se,
että työläiset alkavat ajatella.
(Jatket.)
No> u
A. Vihuri aika 8 ra. 17% eek.
H. Ilvonen aika 8 m. 28 sek.
£3ikä täältä voidaan lähettää
joukkue Timminsin Don järjestä­miin
kilpailuihin 12 p. tJt. — N:o 2.
TYdVÄEN DR
Mitä merkitsee Jäsentä luettelointi
Neuvostoliiton kommunisti­puolueessa
Viime kuun puolivälissä toimitettiin Neuvös^Iiitoh
kommunistipuolueessa jäsenten luettelointi, minkä tar-,
kotusta valaistiin tp. kk:n toimesta ' mjn. ^jseuraavills
tunnuslauseilla: w'
Puolueen jäsenten lu^telointi mittaa kommunististen
kerrostumien suuruuden Neuvostoliiton tehdastyöläisten
yleisessä joi&OEsa ja teollisuuden eri aloilla.
Puolueen jäsenten luettelointi antaa ktJKmaiskovan
puolueestav' •'>:••;..'""-^^ \ - • - ^
Jasenluettelointi selvittelee ne langat, milka yhdistä­vät
puolueen tyoläisdydamen maaseutuun.
Jasenluettelointi t^ee yhteenvedon puoluetyön saa­vutuksista
Neuvojstoliiton autonoomisten tasayahojen
ja autonoomisten alueiden kansallisesi vaeetöa kesr
kuudessa. ^•••\, .^i
' Puolueen jäsenten luettelointi sanoo miten j a mihin
puolue kulkee. \
Puolueen jäsentfen l^uet^ointi^ koramuzufitis^-
ten kerrostumieh^ laajuuden talonpiiMkaiston keskaud^
ea ja najttäa tnll» osa tidonpoika^ ottaa osaa
kommunisUstcn solujen ty^hMx.
Antamalla oikeita ja laikkoja tietoja luetteloijaUo
autat sinä todellisen kuvan saamisfta paolueestäBnne^
, (Jatkoa)
Lokakuun vallankumoukseen asti
j a : sen jälkeinen sotakommuni;smin
vuosien proletaarinen kirjallisuusT
on selvä luökkaluonteeltaan. ' Se er
voihtu: oUä' mitaan muuta kuin luok­kavihan,
taistelutunteitten kylvä­mistä
joukkoihin. Ja-vasta senjäl-keen^
kun päättyy taistelu sotarin­tamilla,
vasta «en jälkeen, kun sin?-
rytään. Neppiin, alkaa kirjallisuus
tulla enemmän kollektiiviseksi orga­nisaattoriksi.
elSman eri eloilla.
On sehrääi että porvarillisen tai­teen
"satakielet^CKuprin, Balmont
y-JB^ hetlN^ÄnkifnioiÄäin t j
käi^kasivat ulkonxsdOIe: Mutto suu»
remnuui ösan^. j o t k a j&ivSt VenS-jäOe,
oli ratkaistava kummalleko
puolelle asettuvat "--kanssanHn© t a i
vastaan, porvsiristonjtM proletariaa­tin
ketjuun^^^^vallankumoussotilaak^
tai ^ t t u t i i c s L Käytiin avonaista
taistelua eläniSn jä kuoleman puo«
Iestä. Oli -pirahdettava. Suuri osa
niistä fiset^ttt^^vaUahtnratouksen jrao*
lelle. Trotski kirjassaan " K i r j a i l i,
auus ja vsUankumoos'* isatiuvaiSti.ni*
mittaa heitt * ^ $ i n l ä ^ W ' * ^ S « ^^
kassakulkijat'*).: VaBä^nknmousta he
kuritteUiat iköin ^ kesldai rbman«
tlikot ja iBno^a«ena ho .iiälvidivat
vallankumousta^ 'koko > aotakotniau*;
nismin ajaa. Mutta hetir-.kon^^iif^
rysmie >ieppiin, fanomaunrae^iäviie'
t i heidän matkaasakulkemisensa^
Sotakommunismin aikana «.voi toinda
sellainen henkilö, joka Qsasi koyan-nollisesti
esittää niitä tapahtumia,
joita hän tuli seuranneeksi. Mutta
nyt, kun siirrytään pitkäaikaiseen
rakennustyöhön, ei riitä pelkkä ta-pidhitumien
kopioiminen, vaan on
kirjailijan käytävä tehtaaseen, l u ­kutupaan,
talpnpoikaispellolle ja «i
puhuttava huonoista oloista, vaan
näytettävä, mitenkä on päästävä
niistä, kohotettava työhtuottayai-suutta,
ohjattava traktoria, lanno^
tettava maata, t.s. tultava elämäm­me
organisaattoriksi. Tämä ^ s y»
mya tulee. nseanmiiUe :'*matkassa-
M d J o i f H e " ^ ylivoimaiöäjSi^-^^n
vuoden alussa traagillisiesti veläJhSn-sä
lopettanut yksi parhaimpiar V «T
nfijän kirjailijakyvyista, .runoilija
Sergei Jesenin, joka alussa eiri^täin
suureUa,-^mielenkiinnolIa antautui
vallankumouksello. on selvin esi-merldd
siitä, mihinkä ovat "matkas*
sakulkijat" joutuneet^ He irtaan­tuivat
Tanhasta, mutta -eivät pääs­seet
; uuteen. Unohtivat talonpojan,
«ivätka tunne proletariaattia. Täsf-tS.
jQn johCrant seUaipe^^^ii^,-,^
k a m m a t • httistk 'äl^a^t • J n r l o t t ^
vanhoista Gogolin aikcusista asiois­t
a ja^tpiset taas luomaan "fitntasti:^
eia midikuvitoksia •^MamiC v a l t i o s i
ta^f, j j L « , • Tietysti: joka §tsis^ löy­tyy
poikkeuksia. Niin myos **aiat-.
kaaaakulkijoiden" keskuudessa : on
kiijaiUjoitat^ j o t k a ovafVäli^ra&sti
ottaneet oeaa kansalaissotaan, «ivSt
liÖPPUEkX KIRKLAPfD LAKEMf
JYMYN JÄRJESTÄMISTÄ JA-SENTEN
VÄLISISTÄ SARJAr
HIIHTOklLiPAILUISTA
suoritettiin 30 p. tammik., matka
ollen iö km. Osanottajia ^oli-Jcol-me.
ICeli oli verrattain huono, t sa­taen
lumensekaista räntöä. . Jäällä
pii vettä nmuodostaen hiihdon ras­kaaksi.
V Mutta siitä huolimatta saa­vutettiin
melko hyvät ajat.
; Aaro Kivinen otti johdbn alusta
alkaen j a piti loppuun asti, siis saa­puen
maaliin ensimäiseksi, ajalla 53:
m. 45 seki Toiseksi tuli Kusti Ran­tala,
aika 56 m. 45 sek. Kolmas
mies heitti kesken.
Sitten seurasi naisten yhden km.
hiihto. Osanottajia oli myöskin kol­me.
Ensin johti H . Ilvonen puolen
matkaa. Sitten otti A . Ranta joh­don^
jota piti loppuun asti. Loppu­puolella
myös A . Vihuri onnistui
"seilaamaan" Ilvosen ohitse. Jär­jestys
määräpaikkaan saapuessa oli
siis seuraava: .
A. Ranta aika 7 m. 51 sek.
'Muutama sana Aino Saaren ja
Jukka Mäkirinteen lton»erti»t«.^
Voimme ilolla todeta, että Aino*
Saari ori taiteilija alallaan. HäneBä
on harvinaisen kaunis laulanääni ja
voi hkllita äänensä^ täydellisesti vai-keimmissakin
kohdissa. KannjiUa
iBuluUlaan j a miellyttävällä esiiuty-mistavallaan
hän heti vahaa kaaH-jan
sydämen; ja todella kuulijat
voivat nauttia vain taiteesta. Sil­loin
unohtaa;kaiken muun mikä on
alhaista j a jokapäiväistä. Tuntua
vaan miten taide kohottaa ja ja­lostaa-
-..
Toivomuksemnje olisi, «ttä meiBä
olisi useammin sellaisia tilaisuuk­sia,
sillä, meille jäi kaurJs muisto
Aino Saaresta taiteilijana- Jutta
Mäkirinne pianistina on samoin ensi­luokkainen
alallaan. Kiitokset kä^rs-nistänne.
' .
Tuleria huveja. Ensi lanant^na,
tvk. 5 päivänä,. on ' OBöston järjes­tämä
illanvietto, jossa tulee ole­maan
mtonipuolista ohjehr.aa: pari
kuvaelmaa, näytöskappale ja tans- -
sia erikoisen orkesterin. sottolla. Si­säänpääsy
25 j a 35 , senttiä.
T.k. 12 päivä esitetään se kuu­luisa
Aleksis Kiven kirj ottama näy­telmä
"Nummisuutarit", joka «a
siksi kuuluisa, että ei se kaipaa eri-koista
puhvausta. Mutta sanomae
vaan, että yleisö tällä i>aikkakun-n
alla tietää mitä silloin on haalilla.
Silloin eivät mitkään pikku esteet
saa tulla kysymykseen, vaan kaikin
riennämme katsomaan tätä arvör^
kasta näytelmää.
Lippujen hinnat: 35 j a 45 senttiä.
Esitys alkaa k l o 8.30.
Naamiotanasit, samoin : erikoiset
alallaan, pidetään 19 p. t-k- Niissä
jaetaan kolme, palkintoa. Erikoinen
naamioitujen marssi alkaa klo 9.30.
Ne, jotka aikovat naamioida, voivat
ottaa tämän huomioon- Orkesteri
soittaa. Sisäänpääsy: noamioidui!-
t a 15 ja naamioimattomilta 30
•senttiä.'• / -v;.
En pai Ita
kfRKLANO LAKE, ÖNT.
seuraamalla,! vaan elämällä mukana.
Nämä osasivat luoda uutta j a to­dellista'
vallankumoukselliseeri kir­jallisuuteen,
ysevolod Ivanovin
"Panssarijuna" , "JParttlsaanikerto-mukset",
Libedinskin ^ " V i i k k o " * ),
"komissarifc-', Setffulinan, TihonO-j
vin, Oreshinin y.m. kirjallisuustuot-teet
ovat kallisarvoisia kirjallisuu­den
rikkauksiai^
^ N i i n meillä esiintyviin f uturisteihih
kuin myö9 "matossakulki joihin^'
on suhtauduttava varovaisesti. Niitä
on käytettävä sen mukaan mitenkä
paljon niistä on hyöjtyä Vallankumo­ukselle
j a sanapin :kuin m^ käytiin-nMiVaniipjä
kenraaleja Pn
assa. Meidän .pn opittava heiltä se,
mikä meille k e l p ^ j a toiselta puo­len
on katsottavs^*:pttäjhe eivät pää­sisi
tekemään vahinkoa prbletaarir
selle vallankumoukselle.- :
Eusimäinen prpletaarinen. runoi­l
i j a , josta^-alussat^H mmni|aksi,
Demjan " B e c l i y i j . vl^kynda^ipuoIeB^
t a on hän ensiniäinen senjäUceen,
kun -ovat poistanieet Flishkitt ja
Nekrasov; Hän^ontalonpöUca, m^
t a . proletariaatti yf^-,. h&ne^ ; puolel-lensa-
ja asetti liän^t laulamaan ta^
lonpoikaisldelella proleti^arisia lau­l
u j a . .• - -fV^^
"Demjanin kautta tJaiteellisessa
mnodoBsa keskusteli.; proletariaatti
talonpoikaiston koissa. •Kcskusteltt
oli kovin vastunnalfun^ ji;^ ;-i»iti: t a ­pahtua
lueno^a^ vkös^^ i^i^tfiojiit
kutratrelivit' kiiiTSSrit:: ffkpu^^iäBU^i.'
Näitten ^koetui^nc j a j l ^ ^
^vmkeuksien:r:lä'f^tee3?i.k()^
Bednyij:::oma|ia; työläisten j a taion-:
poikain edessä
•) "ViittVVrr- on soomekd
kaissat Osuoskqqte. Kixpa.
Aino Saari ja Jukka Mäkirinne
tulevat tänne helmik. 9 päivä anta­maan
konsiertih. ; Muistakaapa kaik­k
i saapua silloin haaline. Tilaisuns
alkaa 8.30 illalla. Pääsyrbaksu tu­lee
olemaan; etuk. 50 c ; ovella C3c.
Lopuksi tanssihan.-
Lasten vanhemmille py3?iää s. j .
Kirkland Laken osasto^ huomauttaa,
että tästä eteenpäin ei lasketa alle
15-vubtiaita lapsia haalille näytöis-.
eikä tanssitilaisuuksiin muuten pait- ^
si vanhempiinsa tai jonkun muun
täysi-ikäisen henkilön seurassa. Ta-hän
toimeenpiteeseen pakottaa las­ten
teatterissa j a tansseissa käyn­tiä
rajottava laki.
Kirkland Laken osasto.
Tuli mielisairaaksi. Charles <5ron-roos
tuli mielisairaaksi ollessaan
logi, vaan yksinkertainen Leninin ja t
nouseyan proletariaatin aatteiden
välittäjä. Mutta hänen kirjailija-kykynsä
antoivat hänelle mahdolli-
«uudertj tuntemattomalla voimalla le^
vittää - leniniläisiä aatteita miljoo­naisiin
' kansanjoukkoihin ja myös
avustaa niitä syventymisessä niihin
aatteihin .—• käydä kuolemaan rJi-deh
aatteiden puolesta." ..
(L. SosnPvskij " N a postu"
^ n:o 1.—- 1923.)
Toinen proletaarinen kirjailija A.
Gaistev on yksi niistä,, j o t ka osasivat
antaa todellisen - proletaarin koko­naisuudessaan
' ' Wn jökapäiväisessS
elämässään^ Gastevilla r«i. ole agi-taattorimaista
ilmiöiden selittän^
ta, kUten^ useilla maiEa.': proletaari-ailla
kirjtOlijöUla: Hfift^jH vakauta
UdrijaÄ' mäStfityp^ vaa
näyttää seiikpkonabunltesflaaa sel-l^
fiena, miidtälaisiena ae on. HäaeB
•kiTjotoksissaan e i ^ p a a yteilöD^
i»i»rtehBj^Man kbko'^Ic »V
dostaa yhden ^^inteÄn kokonaisu* j
den koUektitvista voimaa. Miek»-
kiinnoUat lukevat tyol^ hfinf^
kizjotuksiaan, joista tunaetnimi»B
ovat *>Mc kaavamme - raudasta"
r?iftautavaWmö^ rKiakot?\ '"Sanoj*!
^inulckaaiapi'' y^x^^
r-^kirjailöa A. Seralimovitsh va* j
huadeetaan huö^ on antsBO*
pJrrtMiitiiVHf^T^, ' t P T ^ • k4>*'kfl^'» eaiMA
novellin !^Rautavirta^ Kirilov, C«; |
rarimpv, Sadpyjev. y<nk^^^i
j d ^ i l i j a i ^ ö i ^ j
neet uutta .kixja]OsQu£t^
J »Eri ppoliha l i u i ^ Neu
^nötate toimii iCT
t ^ B u 6 E ^ ^
« O i k ^ W , "Kashitsa"; «Babotabfr
-''Smeaa**. : '-^•'T;- •: , •'
V ; 1924 i a l k n i ^ ^ eri ^
äiSt -alassa yhdistyivät
mii