Vapaus, December 23, 1922

              TILIVELAT SUOEÄESL
Pyydämme että kaikki Vapauden kanssa lii'
Iceasioissa olleet, asiamiehet, osastot ja Umotta-jat,
suorittaisivat tilinsä tämän kuukauden ai­kana,
niin että tilif)äätöstä tehdessä vuoden vaih­teessa
saatavien summa olisi mahdollisimman
pieni. Tilinsuorituksenne helpottaa täällä lyötä,
auttaa liikettämme ja tekee aseman selvemmäk­si.
Siis tehkää suorituksenne heti.
Toverillisesti
Vapauden Konttori.
tässä ky^yksessä kapitalistien
poolellfi. He ovat suostuneet yli-työMn
iarvosteoUisuudessa, rauta-teilllL,
maataloudessa ja kotiapu­laisten
sBiteen.
Mntta porvaristo ei kuitenkaan
ole vielä ihan varma asiastaan. Se
yökkää, 'että työläiset yhtyvät pe-toUJsten
johtajffinsa päiden yli.
porvaristo seuraa kauhulla, miten
t\'Ämaaneuvostoliike ammattiyhdis-tysbyrokratian
ja yhdistjTieen so­sialidemokratian
vastarinnasta huo­limatta
laajenee yhä suurempiin pii-leihin.
On itsestään selvää, että
jorvaristo taistelee kynäin hampain
Jiikettä vastaan. >-Mutta- työväehluo
ian häpeä on, että joukko sosiali-
.öemokraattisia ja • ainmattiyhdistys-
.i"ohtajia on tässä, taistelussa työ-maaneuvostoliikettä
vastaan porva-
TJstOD puolella. Sama yleinen. am->
raattiliitto, joka antoi siunauksen
sa Stinnesohjelmalle uhkaa kaikkia
neuvostokongressin osanottajia erot
Itämisellä ammattiyhdistyksestä, ja
osin jo pannut täytäntöönkin uh­kauksensa.
Elokuun tapahtumat 1914 todis­tivat,
että sosialidemokraattisen
puolueen vaikutusvaltaiset johtajat
ovat aina arvelematta valmiit uh­raamaan
työläisten edut porvariston
alttarille. On narri, joka ei näe,
€tta nämä johtajat paraikaa pyrki­vät
lyömään hajalle, ammattiyhdis­tykset
ja hautaamaan 8-tunnin työ­ajan.
Vain ammattiyhdöstysjäsenet
itse ovat kylliksi voimakkaita estä­mään
tämän. Jos he vain tahtovat
ja siinä tarkoituksessa käyttävät
kaiken energiansa, .ei mikään mah­ti
voi poistaa 8-tunnin työaikaa ,a
häiritä ammattiyhdistysten lujuut­ta,
Yksimielisinen puolustukseen.'
«Älkää sietäkö, että'johtajanne jul­ki
tai salassa tekevät sopimaksla
kapitalistien taikka kapitalististen
puolueiden kanssa ja uhoavat tei­dän
etunne! Puhdistakaa järjestön­ne
kaikesta mikä on mätää ja ruos­teista.
Miljoonakertaisena kaikukoo/i
huutonne: Kädet irti 8-tunnin työ­päivästä!
Kädet irti ammattiyhdis­tysten
kiiateydesi;ä! Eläköön luok­kataistelu!^
Eläköön yhdistyneen
työväenluokan voitto!»
Kun Skandinavian piti
nousta Venäjää
vastaan
KöpenhaminalaifiB paljästuiuia.
Köpenhamina, 7-11.. — Lands-mansbankenin
romahduksen ja sen
suunnattoman tappion — 100 mil­joonaa
kruunua! — syitä koskevat
tutkimukset eivät vielä ole suori­tetut
loppuun. On kuitenkin saatu
selville, että pankin pääasiallisimpa-
03 tappion aiheuttajana on olfut
cAtlannintakainen yhtiö» ja sen ali-y^
tiö, cVenäjän kauppakomppania»,
joiden yhtiöiden kanssa Landsman;*.-
laiiken oli ollut suhteissa. Viime
mainittu yhti^ perustettiin 1915 ja
parissa vuodessa oli siitä kasvanut
Venäjän suurin siirtomaatavarain ja
teknillisten esineiden tuontiyhtiö.
Marraskuun vallankumouksessa ei
yhtiö kärsinyt mitään vaan päin­vastoin
tarttui sen jälkeisinä aikoi­na.
Loka;kuun • vallankumouksessa
taas yhtiö sai muutettua vähem­män
kestävät varastonsa säilyväiji-
] piin, katcn nahkoihin yms., saipa
jopa kansa311stutettua suunnattomat,
33 miljoonan krönnun arvoiset va­rastonsa
Tafidtan lukuun, sts. ne
sinetöitffin Tanskan hallituksen si­netillä.
Nämä tavarat olivat kos­kemattomina
vielä J921. Neuvosto­viranomaisten
stiopeiis yhtiöitä koh­taan
johtui, kuten Tanjan cPoliti-ien
» ilmoittaa. Tanskan ulkomaan-politiikan
Venäjää kohtaan harjoit­tamasta
kurssista. Kun muut Skan­dinavian
maat kutsuivat takaisin
lähettiläänsä Venäjältä, jäi Tans­kan
lähettiläs ScaVeriius paikoilleen
Pietariin. Tät^n säilyi eräänlainen
suhde Venäjän ja muun maailman
»älillä, mikä suhde monella tavoin,
»utta varsinkin-sotavankien vaihta-ttlsessa,
oli suureksi^ hyödyksi. Tä-
M hyvä suhde olisi'jatkanut edel­leenkin,
samalla kun cVenäjän
kauppakomppania» olisi saanut pi­tää
varastonsa; ellei Ranska olisi
pakottanut Tanskaa katkaisemaan
lopuksi suhteitaan Venäjään.
Nämä hyvät suhteet jatkuivat
kuitenkin vuoden ajan. Tällöin sa:
kuitenkin sekä yhtiön henkilökun­ta
että Tanskan lähetUläs yhtäkkiä
käskyn lähteä Venäjältä, samalla
kun lähettiläs sai yksityistä tietä
tiedon, että liittoutuneet olivat saa­neet
kolmelta Skandinavian maal­ta
lupauksen aseellisesta sekaantu­misesta
Venäjää vastaan. Pääsyään
Suomen puolelle rajaa, sai lähetti­läs
kuitenkin tietää, että viimeksi­mainittu
ilmoitus oli väärä, mutta
tällöin oli myöhäistä palata takai­sin
valvomaan Tanskan., kauppasuh­teita,
kuten hän ensin oli aikonut.
Mutta joskin Skandinavian usutta-misesta
Venäjää vastaan^ ei sillä
kertaa tiiltUt mitään, nib ponnisr
teltiin ktlitsenkin edelleen korkeapai­neella
sen Sekaaiinuttamfesksi Venä­jää
vastaan käytävään rosvosotaan.
Niinpä saapui ^.Englannin yliko-misaari,
kenraali Goiigh, 1918 Kö-penhaniinaan
cA 11 a n nintakaisen»
kanssa suunnitellaikseen yhdistettyä
siviili-sotilastoimintaa Neuvosto-Ve­näjää
tastaan, jolloin^ ruudinruo-kana
piti käytettämän neuvosto vf-hamieliBiä
venäläisiä sotavankeja
Saksassa. Kenraalin matka onnistui­kin
sikäli, että hän palasi Englan­tiin
mlikanaan akaksi toiminimen ve­näläistä
johtajaa tehdäkseen täällä
lopulliset sopimukset yhteisymmär­ryksessä
Ranskan kanssa. Nämä
juonittelut päättyivät Judenitshin
rosvohyökkäykseen ja sitä seuran­neeseen
valkoisten surkeaan tappi­oon.
AsBÖlIisen sekaantumisen täten
tehdessä haaksirikon ruvettiin ajat­telemaan
kansainvälisen järjestön
perustamista kauppasuhteiden alka­miseksi
Neuvosto-Venäjän kanssa.
Hanke kehittyikin niin pitkälle, et­tä
saatiin aikaan sopimus, minkä
allekirjoittajana oli toiselta puolen
Krasin, itoiselta puolen Tanskan
kauppa- ja teollisuuspiirien eräät
eduBtajat.-"Ja mikä tärkeimpää, so­pimus
oli tehty ei ainoastaan Eng­lannin
hallituksen edustajain vaan
mySs Ranskan hallituksen suostu-raukKeila
ja yhteisymmärryksessä
näiden kanssa. . Salaperäiset voimat
tekivät ikuitenlkin tämänkin hank­keen
tyhjäksi (pahimmaksi vehkeili
jaksi mainitsevat tanskalaiset tove­rit
leskikeisarinnan, joka yhä oles­kelee
'Tanskassa, ja joka luonnol-listöti
lon intohimoinen Neuvosto
Venäjän syöjä). Sopimus raukesi,
Kiasin Ikäänsi Tanskalle selkänsä
ja n-yhtyi .neuvotteluihin Englannin
kanssa, joiden neuvottelujen tulok­sena
sittemmin syntyi englantilais
venäläinen kauppasopimus.
TSten oli TaAska menettänyt suu­ren
tilaisuutensa - - tulla koko Ve­näjän
lilkomaalkaupan välittäjäksi.
TSstä huolimatta jatkoi «Venäjän
kauppakomppania», jolla, kuten sa-notta,
dli edelleen ' suuret varaar
tonsa ioskemattomina Venäjällä.-
kauppasopimusneuvotteluja , neuvos'
tovallan -edustajan kanssa Tukhol.1
massa. Nämäkin neuvottelut sujuJf.
vat sootnisasti, kunnes silloinen
Tanskan ulkoministeri yhtäkkiä lä­hetti
tanskalaisille neuvottelijoille
yksityisen kirjeen, missä kehoitti
näitä heti keskeyttämään neuvotte­lut
mutta sellaisella tavalla, että
näyttäisi siltä, että venäläiset olivat
aiheuttaneet keskeytyksen!
Tällöin ei Neuvosto-Venäjän vi­ranomaisilla
enään .ollut mitään syy­tä
kunnioittaa Tanskan sinettiä,
vaan takavarikoivat he yhtiön nah-kavarastot
ja myivät ne Leipzigin
markkinoilla. Täten oli itse Tanskan
hallitus aiheuttanut «Venäjän kaup­pakomppanian
» ja sen kautta myös
Landsmansbankenin romahduksen.
Mutta tärkeintä mifi juttua seu­lottaessa
on käynyt ilmi, on se
että on saatu valaistusta keinoihin,
joita .entente on käyttänyt punofs-saan
rosvohankkeitaan proletaari-maatta
vasttaan, ja mitkä hankkeet
täten ovat Landsmansbankenin asi­akkaille
maksaneet 100 miljoonaa
kruunua.
. o———
'vän toimenpiteisiin, jotka ovat vält-itämättömiä
t>-öläiEten kurjan ta-
: loudellisen aseman parantamiseksi.
1 Sadattuhannet kuolevat ravinnon
puutteesta, tuhansien lasten on hei­tettävä
henkensä, kun ei heillä ole
mitään suuhunpantavaa. Cunon,
Bts, Stinneksen hallitus on ryhtyv.i
poistamaan 8-tunnin työpäivää ja
proletariaatilta tullaan rosvoamaan
vallankumouksen viimeisimmätkin
saavutukset. Saksan proletariaatiJ-la
on sen vuoksi vain kaksi vaihto­ehtoa:
taistelu taikka perikato. Työ­läisten
on asetuttava taistelun kan­nalle,
elleivät mieli sortua peri­katoon.
Yhdistyneen sosialidemokra-tisen
puolueen ja ammatillisen joh­don
työyhteisyys ja kokoomuspoli-tiikka
on tehnyt surkean haaksiri­kon.
Neuvostokongressin On mur­rettava
tiellä olevain vastarinta.
Vielä ovat tuhannet ulkopuolella
taistelun, mitä työniaaneuvostot pi­tävät
välttämättömänä. Nämä on
voitettava meidän puolellemme.
Kommunistipuolue on alusta alkaen
asettunut työmaaneuvostoliikkeen
taakse ja tulee tämän tekemään
vastedeskin. Taantumuksen rynnis
tykset,. fascistien esiintyminen nos­tattakoon
työväestön yhtenäiseen,
suljettuun taistelurintamaan. Venä­jän'työväestö
on osoittanut Saksan
proletariaatille tien. Saksan työläi­set
tulevat seuraamaan Venäjäji
proletariaatin tietä ja vapauttamaan
itsensä kapitaalin kahleista.,'
nubsia
äänet i^iin lähelle tasan €. E. 'Sii-dallin
ja L. D. Taylorin välillä, et­tä
ei vielä tätä kirjoittaessa olo
varmaa kumpi on tullut valittua.
Ehta porvareita molemmat. •
tlamDsleea bylinst ilnat nyky­ään
vallitsevat näillä seuduin. Ovat
pakoittaneet sulkemaan suurimman
osan tämän rannikon metsäkämpistä
niin että Vanceuveri on nykyään
tulvillaan työttömiä työläisiä. Suu­rin
osa metsämiehiä. Toivon että
ottaisitte ajasta vaarin ettekä vei­si
kaikkia vaivalla ansaittuja pen-nink'ejänne
köiratorppareille, Liitty
kää sen sijaan työväen järjestöihin
sillä järjestössä se on työläisten ai
noa pelastuksen mahdollisuus. Lum
ber Workers Industrial union
Canada on järjestö, jossa on paik­ka
avoinna kaikille puutavaratuo-tannon
alalla työskenteleville työläl
sille, rotuun eli väriin katsomatta
Siis liittykää siihen ja näyttäkää
että pystytte muuhunkin eikä aino­astaan
kilpailemaan siitä että kuka
on etevämpi jypo. — G, S.
Fort fiUianuii uutisia
Worker8 partyn Vancouverin suo­malainen
osasto piti varsinaisen
työkokouksen joulukuun 10 päivä. »^äk^aVat koulun menot,'vartio" avus-
Vattauita Vermillion Riverin, Ont
kirjeenvaihtajalle.
Jussi Penttinen on nyt vasta huo­mannut
«kauhean merkkitapauksen»
joka tapahtui jo niarrask. G p
Ny.tkp .sinä rupeat. minua mustan­mäen,;
kun muutin toiselle paikkar-kunnalle,
kun, et , siellä «nriistunui
samaan aik^istJl enemmistöä .puo­lellesi,
niin rupesit ratsastamaan
keskikasvuisilla lapsilla, hommaten
ne vanhempiaan ja itseänsä vastaan
lakkoon. Siellä kun farmarit itso
Saksan työmaaneuvos-tokongressin
tehtävä
-Saksan työmaaneuvostokongressin
avajaisissa lausui tov. 'J'ieck, kom­munistipuolueen
edustajana:
Saksan proletariaatti seuraa mitä
Uusia jäseniä liittyi osastoon 8, ni­mittäin
M. Lehtinen, J. Hill, L
Willmanni, Armas ja Ida Romppa­nen,
M. Lind, Topi Häyhä ja G.
Sundqvist
Koska paikkakunnalla ei ole suo­malaista
nuorisoa kylliksi erityistä
nuoriso-osastoa varten, eikä olla
tähän asti oikein oltu selvillä millä
ehdoilla he voivat kuulua varsi-naiseen
osastoon, päätti kokous ot­taa
käytäntöön Tpk. päätöksen asi­asta,
joten alle 18 vuotiailta peri­tään
sisäänkirjoitusmaksu, mutta ci
kkuukausimaksuja, eikä heillä ole
äänioikeutta osaston asioissa.
Ehdokkaaksi järjestön sihteerin
toimeen päätettiin kannattaa Toron­ton
osaston asettamaa ehdokasta
nykyistä sihteeriä. Kokouksen kä­siteltävänä
oli monia muita asioi­ta,
joiden luetteleminen tässä tuli
si liika pitkäksi.
Worker« partyh täkäläinen eng-lanninkielinen
o<a«to joku aika sit­ten
julkaisi kutsun kaikille työ
väen järjestöille Vancouverissa ja
ympäristöllä, kehottaen niitä lähet­tämään
kunkin kolme edustajaa yh­teiseen
kokoukseen joka pidetään
jouluk. 18 päivä. Tarkoituksellla
muodostaa yihteinen rintama, var
sinkin kun on odotettavissa täjte
vaalit maakuntaparlamenttiin. fi. C.
pariamentissa on ollut yksi Van­couverin
edustajan tila tyhjänä jo
Vuoden aikaa.
Yllämainittua kutsua noudattaen
olikin parikymmentä eri järjestöä
lähettänyt edustajansa mainittuun
kokoukseen, jossa yksimielisesti
päätettiin muodostaa yhteinen po­liittinen
rintama, käsittäen kaikki
uniot ja puolueet sekä työttömäin
järjestöt Vancouverissa ja ympä­ristöllä.
Asiaa edelleen kehittämään
valittiin 9-henkinen komitea, joka
suunnitelman' laadittuaan kutsuu
koolle seuraavan ^okouksen, jossa
lopullisesti päätetään yhtymän
muodoista, kuten eri järjestöjen
edustuksesta ynnä muista seikoista.
, inthutrialittin numerotsa 280 oli
pitkähkö kyhäys Vancouverista. En
malta olla kajoamatta siihen jolla­kin
sanalla. Sen kirjoittaja ensinnä­kin
uikuttaa kauheasti siit^ että
osasto päätti ei enään tilata In-dustrialistia
lukuhuoneeseen. Mutta
minusta se päätös oli aivan' johdon­mukainen
tulos Industrialistin ny­kyisestä
su^htautumisesta työväen­liikkeeseen
yleensä. Eikä siinä pää­töksessä
ole muuta vikaa kuin että
Se olisi pitänyt tehdä jo ennen.
Mainitussa kirjoituksessa myöskin
hartaasti toivotaan ja ennustetaan
koko Workers puolueen ja varsin
kin suomalaisen järjestön sekä en­nen
kaikkea täkäläisen Finnish So­cietyn
pikaista kuolemaa. Weil, mi­nusta
näyttää, että sen elämisen
mahdollisuudet ovat joskus olleet
huonommatkin kuin nykyään. Eikä
se vielä ole kuollut. Muuten täytyy
ihmetellä että mainitun sepustuksen
kirjoittajalla on ollut naamaa piir­tää
kirjoituksensa loppuun, solidaa­risuudella
. Metsätyöläinen, vaikka
koko kirjoituksen sävy on mitä epä­solidaarisin
ja hajoittavin laadul­taan.
Kaupungin vaalit toimitettiin
täällä 13 päivä jouluk. Suurimman
äänimäärän valtuusmiehistä sai R.
P. Pettipiece, tullen siis valittua
uudelleen valtuustoon. Mainittu
Pettipiece on Federated Labor Par-
Imu ottaa katsoakseen koulupiirin
etuja. Ja minä allekirjoittanut
määrättiin se esittämään lapsille,
jonka teinkin, \'a8n kukaan ei ot­tanut
tointa vastaan, ei millöäi
ehdolla vaikka minä tarjosin että
olkaa sitte entisellään, vaan ei kel­vannut
sekään, niin ollen minur
täytyi kutsua trustiisien kokofs
päättämään asiasta ja trustiini*
päättivät» antaa toimen aikuisille joö
saavat kun lapset eivät sitä kerran
tehneet. Ja silloin sama uutisten
kirjoittaja painosti ankarasti lapsi
työtä vastaan, että se on barbaari­maista
menettelyä teettää lapsill
työtä ja sanoi päättävästi, että sitä
ei anneta lapsille. Ja mc, trustiisit
pyysimme Mrs. Peter Hendriksonia
josko hän tekisi sen viiden dollarin
maksulla kuun, joten koulupiiri pää­sisi
helpommalla kun siihen lisättiin
lattian pesu kahdesti kuussa, joka
ennen täytyi teettää erikseen ja
maksaa dollari kerralta. Ja niin mai­nittu
henkilö saatiin ottamaan toi­mi
vastaan, josta nyt uutisten kir-jottaja
koettaa mustata häntä skää-piksi,
narriksi ja karvajalaksi ia
meneepä vielä niinkin pitkälle, että
koettaa porovoseerata Fort Willia-miin
asti, että eikö siellä ole keittä­jiä
kun täytyy täältä «hairata». Ja
että sillä hän muka yhtyi osastoon
kun näki kokinpaikan lehdessä, vaik­ka
silloin ei vielä ollut ilmotusta
Vapaus-lehdessä kun mainittu hen-kilp
osastooii.Alinun mielestäni, olisi
sopivampi jäsensyytökset tehdä osas­ton
kokouksessa enneh kun ruveta
yalheelljsesti osaston 'kirjeenvMhln-jan
mustaamaan henkilöä, ennenkuin
sen on osasto tutkinut ja huoman­nut
syylliseksi. Vai kuinka toverit?
Sama johtokunnan jäsen joka silloin
vaf?tusti lapsityötä, niin nyt kun
Mrs. Peter Henrikson muutti Fort
Williamiin ja jätti puhdistajan pai­kan
avoimeksi, sanoi taas päättä­västi
että nyt se annetaan lapsil-e.
Nyt Se ei ole enään barbaari­maista.
Mitä te toverit arvelette?
Eikö ole raukkamaista menettelyä
mieheltä joka sanoo kuuluvansa
vallankumouksellisten t y ö 1 ä i sten
, oukkoon,
Thos Henderson
Koulun johtokunnan jäsen.
\
taen ainoastaan pienen summan.
Tämä lakko ei ollut porvareita vas­taan,
vaan siihen koulupiiriin kuu­luvia
työläisiä vastaan. Vaikka si­nähän
oletkin farmari, Sentitön ka­pitalisti.
Mitä tulee minun karv^aj aikaisuu­teeni,
sitä en «llenkaan itse tie­dä.
Koulun, johtokunta itse pyysi ja
hyväksyi palkkani. Eikö näin ole
asian laita? Sitten kuitenkin sinä
virallisena kirjeenvaihtajana ja kou­lun
johtokunnan jäsenenä, joka et
sanonut ensinkään :hyväksyväsi lap
sityötä, se kun on «barbaarimais
ta», ryhdyt jälestäpäin mustaamaan
minua. Minä oolen nyt muka täällä
sinun mielestäsi-rikkuVi, vaikka tu­lin'
valittua ^keittäjäksi todistuksie-oi
pernateella.
Mitä tulee minun osastoon kuulu­miseen,
niin :yhdyin—ensi kerran
esastoon Cbbsdtissa 11913"; kun sit­ten
'olen yhtenään muutellut päik-kaknntaa,
ei ole aina tullut otettua
muuttokortiaa, joten on' tullut yh­dyttyä
uutena jäsenenä. Mutta olen
kiiuhinut Vermillion Riverin osas­toon
ennenkin.
Kehoitan teitä pitämään kokouk­sen
ja päättämään onko minun toi- ^^-^^^ Piiparinen;, huvitoimikun-ininnassani
mitään skääppimäista ^^^^ g^^j^ ,^yy^.^ ^.^^^ j^^^
toivotamme
kaikille liiketultavillerome kuin tnjroa niiksi.^tuloviUa haluamne
julki tuoda vilpittömiit kiitokiemme siitä »uurMla-^-aBotidttaone
ja kannatuksettanne liikettärame kohtaan kuluvan vuoden aikeoa
ja toivomme että olemme tilaisuudessa palvelemaan kansalaisiatnnie
yhä suurempiiukuisena tulevan vuoden aikana.
Myös haluamme ilmoittaa että olemme saanee) jjtsinoikeudea
tukuttain, ja vähiltäinmyynliin AUTON SISÄKUMUEIU.E, ioiisj»
«i tarvita ilmaa. Jokainen ostaja ontaysin tyytyväinen. Hinta-luettelo
lähetetään pyydettäessä kuin myoB suosituhsia tyytvvSli '
siitä ostajilta, jotka ovat jo vuosia käyttäneet naita ihtaocllisia '
«taijereita». '
Meiltä voitte myös tilata koneöljyä tynnyrittäin ja vähftin- "
missä osissa, kaikenlaisia auton tarpeita, y.m.
Liikkeemme on ainoa suomalainen liike alallaan Ontariossa.
Teemme kauppaa ympäri Canadan. Kirjeenvaihtoanne suositellaan.
Tukuttain ja vähittäiiskauppä. .
Victor Salo, presidentti
J. A. Erickson, liikkeenhoitaja.
12 Elgin kadulla, Sudbury, Önt. P.o! Box 718
BURRITT, ONT.
Canadan Workerspuolueen S. S.
osaston kuukausikokous oli joulu­kuun
10 p., jossa valittiin virkaili­jat
seuraavalle vuodelle. Valituksi
on tullut seuraavat henkilöt: pu­heenjohtajaksi
Viktor Mäki, pöy-täkirjuriksi
Lyydia Mäki, organisee-raajaksi
Einari Kangfl'», rahaston-1
kirjuriksi Einari Kangas, rahaston­hoitajaksi
Viktor Rinne, jäsenkir-uriksi
William Kangas, sanomaleh-tiasiamieheksi
Einari Kangas, kir­jeenvaihtajaksi
E. Matson, varapn
heenjohtajaksi Matti Holm, varakir-
, uriksi Einari Kangas, tilintarkas­tajiksi
Matti Holm, Afred Huhta ja
Hanskaa Joulua V. 1922
JA
toivottavat
A. T.Hill
Pirkko, Kaisu, Emmi ja
William Airola
957 Broadview Ave, Toronto, Ont.
osastoa tai koulua kohtaan nykyi­syydessä
tai menneisyydessä. Enkö
ole toiminut aina rehellisesti työ­läisten
enemmistön etujen kannal­ta.
Toivon että julkaisette päätök­senne
Vapaudessa minun -suhteeni,
osaston leimalla varustettuna.
Toverillisesti,
Hilma Hendrickson.
Joulu se tulee täälläkin ja kii­rettä
ja hommaa on jokaisella. Mut­ta
koettakaa joutua haalille joulu­iltana.
Siellä esitetään hyvä kap­pale,
kansanomainen «Erämaan ri­tarit
». Saapukaa 'joukolla. Ja sitten
26 p. tätä kuuta on naisten kokou?,
johon oji jokaisen nai.sen tultava,
sillä on tärkeitä kysymyksiä. Muis­takaahan
naiset että meitäkin tar­vitaan
muuallakin, eikä vain koto­na.
— Kirjeenvaihtaja.
Eli pilMiuiiita
VERMILLION RIVER, ONT.
Täytyy vähän kirjottaa oikaisua
koska uutistenkirjottaja on ruven­nut
vääristelemään tosiasioita Va­paus
lehdessä No. 143 toisen koulu­piirin
asioista. Minä allekirjoittanut
kuulun siihen koulun johtokuntaan
ja sama uutistenkirjoittaja kuuluu
myöskin siihen. Tämä asia näkyy
koskeneen häneen kovasti, koska
oma poika sattui olemaan se ve­denkantaja
koululle, josta tämä ju­pakka
on lähtenyt. Johtokunta kat­soi
että 10 senttiä on liian paljon
siinä suhteessa kun lämmittäjä sai
vain 5 senttiä ja lakasija sai •>
senttiä, joilla oli enempi työtä
kummallakin. Kun sanottu poika
nosti yhden peilin vettä Toesta päi­vässä,
jonka toimen johtokunta an­toi
hänelle siinä mielessä, että hän
hakee sen lähimmän naapurin kai­vosta,
kun koulun johtokunta kat­soi
^tä että jokivesi kesällä on
epäterveellistä, vaan kun vesi ky!-
ny Kangas, Einari Kangap, A. Pii­parinen,
Hilja Vuorio ja Mari Huh­ta.
Osastomme on mennyt eteen­päin
hiljalleen, pikkuvaikeuksicn
kanssa. Haalia ei meillä ole vielä
ja tuskin sitä tullaan saamaankaan
pitempään aikaan. Onhan siitä ol­lut
asia jupakassa jo useamman­kin
kerran, mutta ei ole voitu sitä
auttaa kun se kaikkivaltias raha
tekee kiusaa. Täällä on vielä sel­lainen
niinkuin erinäinen nurkka,
niin täällä on myös vähäinen lii­kunta
rahalla. Onhan .sitä täälläkin
tosin senverran liikkeellä että juu­ri
se tuftnetaan. Tuo kaikkivaltias
raha jota ainoastaan harvinaisem­mat
henkilöt hallitsevat, näkyy et­tä
hyvin se tottelee heidän kontrol-liaan.
SUDBURY, ÖNT.
mttimtti
toivottavat
arvid Niemi ja Väinö Virtanen
meni eikä hän pnään kantanut vet-tyn
josen ja siis tavallaan työläis-|tä kaivosta niin johtokunta päätti
. BUFFALO, N. Y.
Mahdollisesti joku voinee ajatel­la,
että minkähänlaista se lienee
elämä Buffalossa, Amerikassa työ­läisellä.
Minä tietoisena ja täysin
kokeneena olen se joka voin sen
asian ratkaista. Työtä täällä vaan
olisi kunhan olisi vanhoja kassoja
mistä eläisi. Tämähän on kyllin sel­vä
ja myös tuttu kaikille. Lunta­kin
on vähän näytellyt jo parina
päivänä, vaan kun »itä on tullut
niin niukalti, niin epäilin josko tu(
kirottu kiskuriluokka olisi jo tehnyt
jonkunlaisen sopimuksen Jumalan
kanssa, että sitäkin vaan annettai­siin
niin vähän että voi parahiksi
ajella automopiilillä, nimittäin rik­kaat
dollari-Jumalat ja. sitä vas­toin
köyjiät ilman vaatteita viluis­saan
ja nälkäisinä odottaa joulu­aan.
Mikä sitte on köyhän joulun tulo,
ilo joulusta? Tietysti me kaikki ih­miset
odotamme joulun tuloa. On­han
«e meille tuttua jo hamasta
lapsuudesta saakka, Nyt köyhin!}
ollen ensrvalmisteluiksJ emme voi
muuta kuin ajatella että nyt «e
joulu, odotettu talvipäivä, tulee,
tietoisina siitä että silloin saam­me
noin parisen päivää uupuneita
jäKeniämme ja osaksi tahi kokonaan
kärsimyksistämme murtuneita mie-ämme
levähtää, kuitenkin tie*ä<-"
meitä odottaa mitä useampi helppo-jnäivä
meillä on. Sellainen on ran­gaistus
köyhäJle, että pitfci joulua
niin pitkään kuin kaksi päivää,
Sitte joulunautinto ^ on «e mitä
parhainta huvittaa nukkiineessa ti­lassaan,
osaksi tahi kokonaan him­mentyneillä
silmillään katsella. Sel­lainen
se on joulu köyhälle.
Nyt, jos on joulu mennyt, niin
toista tietysti odotamme ja vielä-kääfi
näkemätttä sen verhon lävit­se
minkä riistäjäluokka on meidän
äilmicmme eteen asettanut- Sitä
paremmin pyrkiä katkomaan ne
kahleet joihin olemme kahlehdittu.
Siis saman tekevää köyhälle oli sitä
joulua aina tahi ei milloinkaan,
järjestelmän tällaisenaan ollessa^
kun toiset nauttivat ja toiset kat­selevat.
Osa kuitenkin ymmärtä­mättä
mitä silmillään näkee. N<3
jotka aina nukkuvat, ne eivät jaksa
käsittää, suurin osa nukkuu nöy­rinä
mustaan kaapuun ja uskon­non
pimeään verhoon puettuna, lain
uskollisena noudattajana, osa taas
nukkuen tiedottomina tämän por­varillisen
järkeä tylsistyttäviin an
nosten tulviin, joihin kijuluu etu­päässä
vilu ja nälkä ja raskas ruu­miillinen
työ, sekä väkijuomat, kai­kenlainen
lika ja saasta. Nämä
kaikki ovat tarjolla meille jokapäi­väisiksi
nautinnoiksi, laiksi ja ojer
nukseksi, loihtialuokan hyvin jär­jestäminä,
lain ja uskonnon tuke­mina
ja kaikista näistä vaan saam­me
nauttia täysin siemauksin jou­luna
ja aina muulloinkin. Nyt me,
jotka kuitenkin tietoisina kaikesta
tästä jo olemme, viitatkaamme tie­tä
niillekin jotka vaeltavat tiedot­tomina
kohti «itä seuraavaa jouluaT
fporimmalla mielenkiinnolla tätä
rkongressia, jonka se odottaa r>'hiy-< ten edustaja. Majurin valinnassa on jrhdistää toimen jollekin joka ha-|sen, etttä -sitä raskaampi kuorm-,
että tien mitta tulisi olemaan ly­hempi
ja valoisampi.
Joulurauha kaikille.
Teollisen vapauden puolesta
U, .«a.nti.
—i-i^ft.. " . •'. -•
lUDISTAKÄÄ
TitAlSEl!
Työläispuolueen S. S. JBrjcstön
orBraniiecraajan
A. Hautamäen
MATKAOHJELMA
Joulukuulla:
Rorketon ja Meadow Portage 23^
24, 26 ja 26 p,
New Finland 29, 30 ia 31 p.
Tammikuullat
New Finland l p,
Cateau Hill 3, 4 ja 6 p.
Rock Point 6 ja 7 p.
J>ake Cateau 8, 9 ja 10 p. '
Nummola- 12, 13 ja 14 p.
Minda 16, 17 ja 18 p,
Carmangay ja Barons 20 ja 21 p»
Coleman ja Blairmore 23, 24 M
25 p.
Bowie 26 ja 27 p. |
Salmon Arm 28 ja 29 p,
White Lake ja Cariin 30 ja 31 ^
Ohjelmaa jatketaan myöhemmirf^
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdolliBimman hyvin jm
paikkakunnilla missä ei ole osafir
toa tai jon toiminta lamaannuksis*
sa,« pyydämme tovereita ottamaaii,
ylläesitetyt päivät huomioon järjes­täen
ja ilmoittaen tilaisuudet, BII'
lä siten vain voidaan koota työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tui-lee
antaa tilaisuus keskusteluun pm-heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä,
Organiseeraajan on neuvotelta­va
osastojen agitatsionikomiteaii
ja johtokuntien kanssa toimin^at^
järjestämiseen nähden yleensä. Siel­lä
missä ei ole osastoja tuleie neUw
votella paikkakunnan toimintakykyi-sempien
toverien kanssa koettaen
saada osaston pystyyn, tai ainakin
saada yhtejstoiminnan keskusviras­ton
kanssa ja työskentelyn toimin­nan
laajentamiseksi, '
Organiseeraajalla on myöskin, n . ' -
; kynikaista t y ö v ä e n kirjallisuutta:
I myytä vähä, ja välittää hän lehtit',7.
j tilauksia, joista prosentti lankeaa:
j järjestölle.
Toverillisesti, . . •
A, T. HILL, siht.