Vapaus, May 22, 1948

              Vai (l'Orin kaivostyöläiset ovat
kaikkia liajoittajia vastaan
v i i dOr, Quc. - Koska T o r o n t on
.-Vassf. sanassa oh tk. 6 p: n a kuva
naiUa:-:unnalta ja selostus k u -
"^a!"a- äuomalaisiakin o l i s i o s a l -
' j^.munismivastaisiin j u h l i - :
„S.i Vai d*Orissa j a koska
"^jTr/rpahon suomalaisia m u u t t a -
S ' r . u J ; e paikkakunnille j a he ovat
liidon^^esti m huomanneet
StaW-Sanasta tämän l i k a i s e n . v a l -
n r n Sanomme ensiksi, e t t e i k u -
^ / n C j o m a l a i n e n täältä ole voinut
•täaää
5Pl3aista Vapaalle Sanalle,
^ra" koko j u t u n suomalaisten j u h l i in
rrii.5:u!r..se££a täytyy olla lehden t o l -
^n-a.an omasta paasta keksitty v a i -
}je Ei vhtäkään suomalaista e i k a h e i -
(.-3 laps.aan osallistunut minkään­laiseen
kulkueeseen enempää k u i n r u -
vou^^aIko:sMnkaan. Meillä tosin oli
cj-n osaMÖn h a a l i l l a l a u a n t a i n a v a p -
Tj-ianssi' ja sunnuntaina S J : n ' osas­ton
kokou^. mutta kummassakaan t i -
]ai=uuric"=sa ei voida sanoa v a l l i n n e en
mitään kommunistivastaista, henkeä./
on totta. pttä:joku; torontolamen E .
Sälin on lähetellyt, tänne V a p a a n S a -
-an lukijoille Jäsenhakemuksia kom­munistivastaiseen
kansanvallan, l i i t ­toon
MuUV tämänkin kampanjan t u ­l
i t a \oimme pitaa kuolleena, sillä
mitaan nakyvaa ci siita ole t u l l u t:
Mutta paljon näkyvämpää or^ se. että
'muutaman kuukauden a i k a n a on, k a t - '
kennut joitain V a p a a n S a n a n t i l a u k -:
EJa. Totta on-myöskin se. c t t a V a p aa
Sana tulee vieläkin craallc henkilölle,
jo\-a ei enää viime helmikuussa u u d i s ­tanut
tilaustaan. Lehti t u l l a v o l l o t t e -
Ic-e vain ja sille yleensä nauretaan.
Että kun kerf-an on nimensä: antanut
hiin sitä on vaikea saada pois V a ­paan
Sanan kirjoista., v a i k k a ci ..Ich-,
teään maksai.sikaan., •
Totta on. että katoliset p a p i t j a piis.-
pat olivat täällä j ä r j e s t ä n e et k u l k u ­een
jä rukoUstalkoot. jpta. v a r t e n V a i
dOr Starin mukaan oh tuotu noin,
2 000 henkeä Amoksesta. R o u y n i s t a ja
lähiympäristön, farmiseuduilta. m u t t a
fitten kun muodostettiin k u l k u e , ei s i ir
hcn osalli.nunut k u i n tuhannen h e n ­kilön
vaiheille marssijoita. L i e t t u a -;
laiset'ja •puolalaiset pakolaiset, . j o i ta
tänne on tuotu Euroopasta v i i m e k u u ­kausien
aikana, esittivät pääosaa.
Oman paikkakunnan, väestöstä- otti
kulkueeseen ja rukouksiin osaa vain
hyvin vahan, sillä paikkakuntamme
astikkaät ölivaf valtavalta cnemmis-.-
töitään koko tilaisuuksia, vastaan, p i ­täen
koko homman olevan tähdätyn
suurinta ranijkalaisen väestön, osaa
vastaan, mikä - lukeutuu p o l i i t t i s i l ta
mielipiteiltään, Social , C r e d i t i n . k a n - .
naitajiin;./.. . -'J'.:: '
Seur.aavaksi sunnuntaiksi k u t s u t -
tiinkin Social-,ereditin toimesta ko­kous,
jassa tuomittiin kommunismia
vastaL^^en naamarin verhossa t o i m i v at
papit. - Puhujat, selostivat,, c t t ä . r a n s - -;
kalainen vaesto on syvästi uskonnolr
lista, mutta k i r k o n j a papiston asiana
ei saa olla sekaantua p o l i t i i k k a a n , s i l ­la
ranskaläin-en väestö voi kääntyä, ei
.uskontoa;- mutta papistoa vastaan ja
silta VOI olla hallitsevalle l u o k a l l e . v a a -
raliisia seurauksia. Tasta v a a l i p i i r i si
ta on valittu Quebecin l a i n l a a t i j a k u n -
taan ainoa C G F : n edustaja koko Que-:
becis!;a, nimittäin David- Cote j a , v i i me
liittoparlamentin täytevaaleissa v a l i t ­tiin
Ottajaan Social G r e d i t i n edustar
ja ja - joku - kuukausi sitten v a l i t t i in
kaupungin porme.stariksi ' nimikään
5C n edustaja
, Tama osoittaa .ctta .Vai: d'or on c-nemman
käymistilassa k u i n muu v a a -
l.pjiri QuebecLSsa j a vanhat konservar!
ti.vit ja liberaalit eivät-enää saa j u u n
nimek.^lkaan kannatusta.. S i k s i , myös
papisto on taalla peloissaan j a on k i r -
soKS .syyttänyt Social G r e d i t - p u o l u -
5tta kommiinisti.seksi s a m a l l a t a v a l la
kuin CCF;n ja muita puolueita. P a ­pit
ovat sanoneet; etteivät ran-skalai-
M,t saisraancstaa muita k u i n konscr-,:
yatiueja j a litDeraaleja. m u t t a . s e on
nyt JO myohai-stä.papit ci.vat v o i enää'
kontrolloida, poliittisesti- r a n s k a l a i s ta
yaestoa, -he sanovatkin, että'...he
o>^at/jo kauhuissaan vetäytyneet, s i -
,'>iJuii,.politiikästa.^\•/^^•S:- '-^'^ '
.Vapaan Sanan kommunistikauhulla
ei taalla,ole enempää menestystä min-•
Uan, kaasa.ih.suuden keskuudessa, l u ­kuunottamatta
j h t a tai kahta suo-,
malaista. jos ,lienee yhtäkään. K a l -
•'Ostjolantcnunion kokouksussa. joi&sa
äilekirjoif tanut km on ollut läsnä, on
.tupmittu kommunismivastaiset punä-
'«uiiun lietsojat .•-amoin k u i n T i m -
>^:avn unioi^ hajottajat yhtiön käty-i^^
iks! Timmiasm kaivostyoläi.set t u -
j°>at v,ela huomaamaan,- k e n e n a s i a l -
Punakauhun lietsojat ovat j a t u l e ­mat
-.lemaan eniLsta v o i m a k k a a m p i n a
'3=ä'.imu-:.-f.ri.sa lapi.
^ Kaiv-jsmip-tcn union kokoukset
'•at ualla oi]npt crikoir>en yhtenäisiä.
T ä ä l l ä ei ole löytynyt ainoatakaan
henkilöä,^ joka. o l i s i koskaan noussut
kenenkään toisen p o l i i t t i s i a m i e l i p i t e i ­t
ä vastaan, v a i k k a uniomme jäsenis­tössä
on k a i k k i i n v i r t a u k s i i n , uskon­t
o i h i n j a p o l i i t t i s i i n puolueisiin kuu­l
u v i a i h m i s i a.
L o p u k s i kehoitan k a i k k i a paikka­k
u n n a n ja ympäristön suomalaisia
saapumaan S J : n os»ston h a a l i l l e tk.
30. p : n Iltana, j o l l o i n on: n u o r t e n t a i ­t
e i l i j ä i m m e Niemen, j a Baston kon­s
e r t t i . Ohjelma, kestää 2Vi t u n t i a ja
lopuksi tanssitaan. — V a i d ' O r i n k a i ­vosmies.:
4 . L—L—
an, jokd hdlusi
peRjstdd. utopldn
CiUUi.
Mitkä ovat syyt latinalaisameril(l»lais-ten
maiden l(ansojen tyytymättömyyteen
Kirj. Peter South
KirJ. L E I F EDBERG
MATTI LAINEEN
M U I S T O L L E
Kuoli kesäkuun 1 6 p : n ä 1927
nukkuma kaksikymmentä
•olioita
n_kym,r!r,ir„ kuukautta,
'kaioidrtt sinua aina
muistan,
^o:kaa7i jää unholaan.
Lepää rauhassa ainiaan '
armaani!
Vaimosr Amia Laine
South Porcupine, Ont.
Geraidtonin osuus-
Ittkkm myynnit
ovat {(olionneet
G c r a l d t o n , .. O n t . -— I n t e r n a t i o n a l -
osuusliikkeen G e r a i d t o n i n myymälän
jäsenkunnan vuosikokouksessa viime
s u n n u n t a i n a esitetyistä selostuksista
i l m e n i , c t t a l i i k e v o i t t o on viime vuo­den
toisen puoliskon a i k a n a kohonnut
huomattava.sti. Liikevaihdon . k o h o a ­m
i n e n on ollut erikoisen huomattava
j u u r i meidän p a i k a l l i s e s s a myymäläs­sämme.
Siihen o n luonnollisesti v a i ­k
u t t a n u t sekin, e t t ä saimme viime ke­s
ä n ä : k u n t o o n uuden ..ajanmukaisen
myymälähuoncistommc,jos.sa on ollut
mahdoUusuus palvella suurempaakin
o s t a j a p i i r i a .
Kokouksessa keskusteltiin myö.skin
ostovoiton jakamisesta ja hyväksyt­t
i i n yksimielisesti pääliikkeen johto­k
u n n a n ehdotus, e t t a o s t o v o i t t o a mstk-setaan
yksi prosentti j a loput voitot
s i i r r e t ä än vararahastoon. Samoin h y ­väksyttiin
pääliikkeen johtokunnan
ehdotus k i i n n i t y s l a i n a n ottamisesta
pienempien, lyhytaikaisten lainojen
s u o r i t t a m i s t a varten..
J ä s e n i l l e j a e t t n n kokouksessa myös­k
i n T h u n d e r B a y - a l u e e n osuustoimin­n
a l l i s e n s a i r a a 1 a v a k u u t u s y r i t y k s en
saannot. Se on a i v a n uusi osuustoi­m
i n n a l l i n e n yritys, j o k a toivottavasti
tulee saamaan laajan kannatuksen
osuustoimintaväen keskuudessa.
Osuusliikkeemme valistustyö on o l ­l
u t h e i k k o a . S i i t a luultavasti j o h t u u ­k
i n , että osuuskunnan jäsenet eivät
osalfistu suurempilykuisina kokouk­s
i i n — ainoastaan muutamat suoma-lai.
set ovat käsittäneet velvollisuudek-seen
osallistua k o k o u k s i i n . Sntä s y y s.
t ä , o n pakko a i n a v a l i t a ainoastaan
suomalaisia johtokuntaan, v a i k k a toi­voisimme
saavamme myöskin toiskie­lisiä
j ä s e n i ä m u k a a n l i i k k e e m m e j o h ­toon.
• •
N y t k u n uusr j o h t o k u n t a r y h t y y t e h ­täviinsä,
olisi toivottavaa, e t t ä se k i i n ­nittäisi
huomiota tähänkin helkkou
teen j a e t t ä samalla k u n me kohotam-me
osuusliikkeemme tämän vuoden'
m y y n n i t , ennatystason, meillä olisi
myöskin ennätysmäärä jäseniä saa­p
u v i l l a seuraavassa'vuosikokouksessa.
— r - Raportteri. \
Leo Niemen ja Niilo
Baston Itonsertti
So. Porcupinessa
So. Porcupine. O n l . — Niiden Sud-b
u r y n seudun nuorten h a n u r l t a i t e i l i -
j a i n konsertti pidetään haalillammc
t.k; 26 pna, alkaen k l o .8.30 i l l a l l a.
. N a m a t a i t e i l i j a t ovat nuoria C a n a -
dan:-:SUomalai.sia,.jotka ovat lähte­neet
ensikerran kiertueelle. Annettar
koon heille rehti kannatus, joka in­nostaa
heita a l k a m a l l a a n u r a l l a . Nä­mä
nuoret t a i t e i l i j a t fLeo N i e m i - j a,
N i i l o Basto) ovat lähettäneet meille
k u v i l l a a n - . v a r u s t e t t u j a : pai k a l i i s i Imoi-t
u k s i a ; jotka olemme uskollisesti l e ­vittäneet
kaiken kansan, nähtäviksi.
K o m e i t a p o i k i a näyttävät olevan m u t ­ta
komeata lienee heidän soitton.sa-k
i n . Mennäänpä . j o u k o l l a katsomaan
j a kuulemaan.
.George Helmer; josta mainitsin jo
v i i m e viikolla. : löydettiin sanotusta
M u n r o e Lakesta s u n n u n t a i n a tk. 16
pnä ja hautaus t o i m i t e t t i i n : t.k. 19
pnä. Se näytti olleen .suurin suru­j
u h l a , m i t a . kyla.ssamme on koskaan
ollut sillä hautaus.saattueeseen osallKs-tui
64 autoa ja jotkut . v ä i t t i v ä t - n i i tä
olleen vieläkin enemmän.. Se totesi
v a i n a j a l l a olleen l a a j a n ystävä- Ja
t u t t a v a p i i r i n . Han on asunut South
Porcupincs.sa: 33 . v u o t t a Ja v a l i t t i in
k a u p p a l a n valtuustoon 20.-en kertaa.
— H .
Ruotsalaissyntyiset
juhlivat* Yhdysval­loissa
ensi kuussa
New York. — Y h d y s v a l t a i n ruotsa-lai55V'ntyiset
asukkaat viettävät kesä­kuun
a i k a n a ensimmäisten ruotsalaiSr
ten siirtolal-sten Yhdysvaltainv keski­lännelle,
tulon l O O - v u o t i s j u h l a a . - : 1.2
keski-länneh valtiota .osallistuu j u h l a ­ohjelman
e.sittamiseen ja juhlan, ko.-
hokohdaksi muodastuu Ghicagcssa k e ­säkuun
4; 5 j a 6 p:na-pidettävä; j u h ­l
a t i l a i s u u s , jossa- m m . presidentti T r u -
man puhuu.
Huomattavimmat- j u h I akeskukset
ovat: lisäksi: Detroit.:. -Minneapobs,
O m a h a . D e s Moines. L i n c o l n . St...Paul
j ä - P h i l a d e l p h i a . -Juhlat kestävät: k o ­ko
kuukauden ja päätujäislksi on
j ä r j e s t e t t y , t i l a i s u u s Waldorf A s t o r i a -
h o t e l U i n Neu- Y o r k i s s a kesäkuun 30
p:nä.
M a a i l m a n k u u l u e n g l a n t i l a i n e n k i r ­j
a i l i j a H . G . W e l l s ^ k u o l i v. 1946. Hä­nessä
meni m a n a n m a j o i l l e y k s i " E d -
y a r d m a i k a k a u d e n " kolmesta suuresta,
j o i hm l u e t t i i n G . B . Shaw, H . G . Well§
ja G . K . Chesterton. 79 elinvuotensa
a i k a n a s u o r i t t i tämä r i k k a a n m i e l i k u ­vituksen
omaava j a r a d i k a a l i n e n k i r ­j
a i l i j a elämäntyön, mikä laajuudesr
saah on. v a i l l a vertaa, kun katseleie
taaksepäin W e l l s i n l a a j a a n ja r i k k a a ­seen
tuotantoon ja tutkii lähemmin
hänen kehitystään; muodostuu kuva
h a r v i n a i s e n monipuolisesta persoonal-iKsuudesta,
„;Joka oh samanaikaisesti
k a u k o n a k i j a . utopisti, r a d i k a a l i , p o l i -
t i i k k o ja "Englannin kirjallisuuden
m i e l i k u v i t u k s e l l i n e n hahmo. Hänen
y h t e i s k u n t a k r i t u k k i n s a oh täysin v a i l ­l
a pclontunteiden- Sanelmia s i v u n a k o -
kohtia. J a s k i n hänen yrityksensä j o h ­taa
.suurten valtiomiesten p o l i t i i k k aa
omien ajatustensa mukaan, on teh­nyt
hänet monien silmussa hieman
omalaatuiseksi, n i i n ci voida kieltää,
etta h ä n e n a j a t u k s i l l a a n on o l l u t mer­kitystä.
G . H . Wells syntyi V. 1866 pienes.sa
B r o m l e y n kaupungissa Kentissä. Per­he
oh koyha ja h a n oli n u o r i n kolmes­t
a veljeksestä. • Lsa o l i epäonnistunut:
i h m i n e n v a i l l a pienintäkään k u n n i a n ­himoa.
Han h a n k k i perheelle niukan
toimeentulon m i l l o i n eri suurtilojen
p u u t a r h u r i n a j a m i l l o i n a m m a t t i m a i ­sena
kriketinpelaajana. Äiti, pieni,
a r k a . , syvästi uskonnollinen nainen,
joka a i k a i s e m m i n oh palvellut kama-r
i n e i t i n a , y r i t t i parhaansa mukaan
kohentaa perheen vaatimatonta ta­loutta
tekemällä, ompelutyötä. Wells
a l o i t t i koulunkäyntinsä seitsemänvuo­t
i a a n a , m u t t a se muodostui k u i t e n k in
katkonaiseksi, s i l l a hänen oli kerta
toisensa jälkeen, aivan samoin k um
v e l j e n s a k i n keskeytettävä koulun-kä.
3;ntisä ja työskenneltävä h a r j o i t t e lu
j a n a vaatetuskauppa-alalla. K o u l u n ­käynti
paattyi hänen ollessaan 13-
vuotias ja sita .seurasi s a r j a epäonnis­tuneita
yrityksiä .selviytyä omin neu­voin^
Hänen koulusivKstyksensa o li
monissa suhtei.s.<;a p u u t t e e l l i n e n j a hän
ja nosi t i e t o j a , m u t t a o l i pakotettu itse
ansaitsemaan toimeentulon.sa. Y r i t e t ­tyään
vuoden olla omana herranaan
j a löytämättä minkäänlaista kiinteätä
toimeentuloa k i r j o i t t a u t u i W e l l s K e n -
singtons Normal School of Scienceen-korkeakouluun.
mista myöhemmin
muodostui Lontoon y l i o p i s t o . Korkeaa
koulussa tyoskentch n u h i n aikoihin
s u u n T. H ; H u x l e y — D a r w i n i n tai.ste-l
u t o v e r i — , j o k a opetti biologiaa ja hä­nen
opetuksensa, muodostui ratkai.se-vaksi
Wcll5in a i n u t l a a t u i s e l l e elämän­työlle.
. P ä ä t e t t y ä ä n kolmen vuoden määrä­tietoisen
opiskelun jälkeen koulun­käyntinsä
oli W e l l s i l l a jälleen edessä
välttämättömyys a n s a i t a itse toimeen­tulonsa.
Han päätyikin erääseen yhr
distettyyn kirjeopistoon j a y l i o p p i l a s r'
leipomoon ja. ansaitsi n i i n hyvin, ctta
VOI solmia a v i o l i i t o n nuoruudenrakas-tettunsa,
eraan lontoolaisen s e r k k u n -
.sa kah.s<;a. A v i o l i i t t o muodostui k u i ­t
e n k i n , l y h y t a i k a i s e k s i , koska nuori
vaimo ei ymmärtänyt l a i n k a a n p u o l l -
•son.sa a a t t e i t a ja alkavaa k i r j a i l i j a u ­raa.
Avioeron jälkeen; Wells a l k o i k in
todenteolla k i r j o i t t a a . Aikaisemmat
stilisti.set yrityk.set o l i v a t mu.sertavasti
epaonni-stunecl, mutta nyt, loysi han
itseusa ja. t u u l i n , j o k a p a r h a i t e n sovel­tui
hänelle. H a n . a n t o i m i e l i k u v i t u k ­selleen
vapaat ohjakset, ja p i a n s i i m at
avautuivat huomaamaan erikoislaa­tuisen
k i r j a i l i j a n . . T a r j o u k s i a ja t i ­lauksia
alkoi saapua sanoma- j a a i k a ­kauslehtien
toimituk.silta j a kun mcr
nestys oh k e r r a n saavutettu, se: .seu-:
rasi hanta koko e l i n a j a n : ..
Muuan englantilainen k r i t i i k k o ja­koi
k e r r a n W e l l s i n k i r j a i l i j a u r a n k a h ­teen
kauteen. Ensimmäinen n i i s t a a l ­koi
V. 189.5 ja paattyi V. 1907. Toinen
kausi, j o k a paattyi hänen kuolemaan-;
•sa. alkoi v. 1907.. Aikaisempi tuotanto,
loUoin h a n antoi leimuavan t e k n i l l i s -
biologhsen - . m i e l i k u v i t u k s e n s a - v i r r a ta
Ui OS J u les V e r n c t y y 1 isi.s.sa teoksi .ssa, loi
perustan hänen kuulULSuudelleen.;Kun
han myöhemmin ryhtyi juurrutta-'
maan .sosiaiistis-radikaali.sia aattei­taan
romaaneihiasa kummastutti se
monia l u k i j o i t a , j o t k a olivat: tottuneet
löytämään Wellsin, teoksista jielkkaa
m i e l i k u v i t u s t a .
. M u u a n W e l l s i n a i k a i . s e m p i a teoksia,
-'The T i m e M a c h i n e " k u v a a p i k a m a t ­kaa
halki vuosisatojen ama vuoteen
80.270. K i r j a - s s a V T h e S t a r " a n t a a hän
maan tuhoutua sen; ohf kulkevasta
meteoorista. Muissa- teoksissa hän
asuttaa M a r s i n : ja- K u u n : m i t a mer­killisimmillä
olennoilla.
K u n Wells vuosisadan vaihteen jal^
keen Siirtyi n o r m a a l i i n nykyajan ro-:
m a a n i i n ; oli hänen vaikea j ä t t a a ko­konaan
ensimmäistä vaihettaan. H a n :
käytti. t a i t a v a s t i vaikutusvaltaansa ja
mahdollisuuksiaan mielikuvitukselliseT
na k i r j a i l i j a n a käsitellen fantastisis­sa
muodoissa i n h i m i l l i s e n tahdon ja
h a l l i n t a t a v a n probleemia. Samoin
k u i n Pope han - katsoi helpommaksi
käsitellä - sosiologisia probleemoja sa­t
u j en muodossa; Muuan riaista ; s a -
duistSj VThe: food of Gods"; ilmestyi
k i r j a n muodossa v . i a ^ i Se a l k a a Ir-.:
vokkaalla miielikuvitustärinalla tiede­miesten
aikaansaamista suuruusmuu-toksista
j a päättyy a i n u t l a a t u i s e n u u ­den
j a kuohuvan v a n h a n väliseen s a n ­k
a r i l l i s e e n taisteluun. L u k i j a t o l i v at
h u v i t t u n e i t a , m u t t e k u i t e n k i n s a m a l la
j ä r k y t t y n e i t ä sadun jättiläismäisistä
vuohista j a r o t i s t a.
Monet W e l l s i n näkemyksellisistä e n ­nustuksista
ovat s i t t e m m i n m u u t t u ­neet
aineelliseksi todellisuudeksi. Jo
t a m a n vuosisadan alussa ei h ä n v a in
ennustanut ensimmäistä m a a i l m a n s o ­taa,
v a a n myöskin ne aseet, j o i t a siinä
t u l l a a n käyttämään. V. 1908 hän k u ­vasi
miten Ilmasota muuttaa sodan­käynnin
k o l m l u l o t t u v a i s e k s i j a poistaa
eron siviiliväestön j a sotivien j o u k k o ­j
en väliltä. V. 1914 alkupuolella hän
j u l k a i s i f u t u r i s t i s e n kertomuksen, m i s ­sä
kuvataan yhteiskuntajärjestyksen
l u h i s t u m i s t a .seurauksena atomipom­mien
. kaytäntoönottamlsesta ;5ota-aselna.
W e l l s i n " H i s t o r i a n ääriviivat"
todi.staa, ettei h a n ole v a i n totuuden
läpitunkema tulevaisuuden ennustaja,
vaan kykenee myö.skin:yllättävän pe-rchtyneestl
kuvaamaan menneitä a i ­koja
j a a j a t t e l u t a p o j a.
Ensimmäisen maailmansodan Jäl­keen
W e l l s y r i t t i toteuttaa aatteitaan
käytänno,ssä. K u n F r a n k l i n Roosevelt
alkoi luoda s u u n n i t e l m a t a l o u t t a U S -
A:Esa. uskoi W e l l s s en merkiUsevan h ä ­nen
a a t t c l t t c n s a toteuttamista: Hän
t u n t i myöskin suurta m i e l e n k i i n t oa
L e n i n i n oppeja k o h t a a n j a seura.sl h ä ­nen
toimintaansa suurella myötätun­nolla.-
K u i t e n k i n yritykset yhdistää
a m e r i k k a l a i s e t j a venäläiset kokeet ja
yhdensuuntaista ne W e l l s l n a a t t e i d en
kanssa epäonnistuivat
H . G . W e l l s oli s u u r i s u u n t a i n e n y h -
teiskuntafllösomi, jonka koko elämä
oli m a a i l m a n p a r a n t a j a n kärsimättö­män
u u d i s t u s h a l u n läpitunkema. Hä­nelle
merkitsivät aatteet k a i k k e a . Hä­nen
tunnuksensa o l i : " R a k e n t a k a a m ­me
uusi j ä r j e s t e l m ä— ennen k a i k k ea
rakentakaamme". .
Kulttuurin kehitys
Jugoslaviassa
Puhuessaan äskettäin Jugoslavian
kansalliskokouksessa, totesi s a l k u t on
m i n i s t e r i . M i l o v a n DJllas, etta h u o l i ­matta
tarvikkeiden puutteesta ja
m u i s t a vastuksista on havaittavissa
s e l l a i n en k u l t t u u r i s e n elämän kehitys,
etteivät Jugoslavialaiset olo koskaan
a i k a i s e m m i n tunteneet. Tämä kult­t
u u r i n e n kehitys • p e r u s t u u s i i h e n pe­riaatteeseen,
että V k u l t t u u r i n täytyy
muodostija. työtätekevien Joukkojen,
kansan omaisuudeksi j a k a l k k i kult-tuurisaavutukset
täytyy muodostua
k a l k k i e n J u g o s l a v i a n kansojen omai­suudeksi".
Tämän periaatteen ensimmäinen
k o h t a merkitsee sitä, etta Vkaikki
k u l t t u u r i n e n kehitys perustuu- s i i h e n
periaatteeseen, että " k u l t t u u r i n täy­tyy
muodostua- työtätekevien joukko­jen,
kan-san omaisuudeksi ja: kaikki
kulttuuri.saavutuk.set täytyy muodos­tua
kaikkien Jugoslavian kansojen
omaisuudeksi".
Tämän periaatteen en.simmainen
kohta merkitsee sita, etta : " k a i k k i
kulttuurhsaavutukset Ja työ k u l t t u u r i -
ta,son kohottamisek.si ^ k o u l u t , t i c d c l a i -
tok.set, sanomalehdistö, filmitcoULsuus,
radio jne.) tulee saada k a n s a n j o u k k o i ­h
i n m e n e v i k s i " j a toinen; k o h t a tar­k
o i t t a a sitä, e t t ä k a i k i l l a k a n s a l l i s u u k ­s
i l l a täytyy o l l a oikeus j a tilaisuus ke­h
i t t ä ä k a n s a l l i s t a k u l t t u u r i a a n.
K u i n k a kulttuurielämä on k e h i t t y ­nyt
kolmen vuoden k u l u t t u a maan
vapauttamisen jälkeen. Ilmenee par­h
a i t e n , k u n v e r t a a s i t ä v a n h a a n Jugo­s
l a v i a a n .
V. 1939 Jugoslaviassa oli v a i n 8556
a l k c i s - j a : k a n s a k o u l u a . Joissa o l i 782,-
789 o p p i l a s t a . Vv. 1947-48 lukuvuonna
maassa on 15,165 .seilalsta koulua ja
n i i s s a 1,669.578 o p p i l a s t a . ;
E n n e n maassa o l i 205 keskikoulua ja
SantiaKo. C h i l e . — (ALNV — San­tiagossa.
C h i l e n pääkaupungissa tun^,
t u u aivan k u i n siellä o l i s i sota. Joka
yo puoli kaupunkia on pimennetty.
Vappuna, työläisten juhlapäivänä so­tilaat
. j a pohisit vartioivat Jokaista
katukorttchn ja tarkeaa rakennusta
konekiväärein.
Konekiväärit ovat asa presidentti
Gonzales V i d e l a n ja Y h d y s v a l t a i n tu-^
kemasta "sodasta kommunismia vas­taan".
Pimennykset, johtuv.1t sähkö­voiman
puutteesta, osa sutä taloudel­lisesta
krnsista, joka kuri.staa maata,
pakottaen teolllsuuslaitok.sct työsken­telemään
osa-ajalla. The Santiago
PoNver.Go. jonka omistaa y h d y s v a l t a ­lainen
General Electric, Cl lisännyt
tuotantoaan, v a i k k a vaesto ja tcoUl-
Buus ovat lisääntyneet. Hallitus ci
uskalla suututtaa y h d y s v a l t a l a i s i a i n -
trcs^ieja ryhtymällä .sellaisiin toimcn-piteisnn.
jotka k i l p a i l i s i v a t General
E l e c t r i c i n kaiiivsa. Ja sitäpaitsi sen
aika menee taistelussa työväen kans-
.sa. Mutta k u i n k a kovastr t a h a u s a .se
haluaa miellyttää Y h d y s v a l t o j a . M a r -
s h n l lm avun- tyyppistä l a i n a a . c i vain
saada Yhdysvalloista.
T a o l a i s i l l a on kokonaan kielletty
taistelu parempien olasuhtciden puo­lesta,
enkoisc-Stikin yhdy.svaltalaistcn
omistamissa laitoksi.s.sa. . . T y o v a c n j o h -
tajia lähetetään v a n k i l o i h i n , kun he
vaativat p a l k a n k o r o t u s t a Scvvellin k u -
pnrikaivokscssa tyoskenlelcvllle työ­läisille.
Tama kaivas kuuluu mnail-tnari
s i u i r l i n p i c n joukkoon j a sen omis­taa
Anaconda Coppcr Co. K u n n i t ­r
a a t in k a i v a j a t Tarapnca.ssa ja Anto-fagaStas.
sa vaativat enemmän ruokaa
ja suojaa; lähetti presidentti sotavä­keä
ja lentokoneita " t u k a h d u t t a m a an
koinmuni.sti.sta k a p i n a a " . Presidentin
selityk.sena on, että työläisten pitäisi
olla tyytyvai.sia s i i h e n mitä heillä on,
silla "chilelai.set .syövät j a juovat n y ­kyään
l i i a n k i n p a l j o n "!
Hienoja taman vuoden m a l l i s i a amc-rikkalaLsia
autoja näkee Santiagon,
Valparai.son, V i n a d e l M a r i n ja C o n -
cepcionin k a d u i l l a ja mahtavat yöklu-bit
ovat. taynna v o i t t o i l i j o l t a Ja v i ­ranomaisia.
Presidentti on uhrannut
satoja m i l j o o n i a r a h a a a n t a r k t i i k k a an
tehtyyn huviretkeeii. M u l t a m a r k k i ­noilla,
j o i h i n tyolai.stcn o n turvaudut­tava,
ei ole tarpeeksi sokerin, tecta,
kahvia enempää k u i n mitään p c r u s r a -
vintolajcjakaan; Pe r h e e n c m a n t l en
Jonoja näkee k a d u i l l a , usein k o l m e n ­k
i n m a i l i n p i t u i s i n a aamuisin. Leivän,
Uhan. p e r u n a i n j a k e l t t o d l j y n h i n n at
ovat kolminkertaistuneet kuluneen
vuoden aikana. Ainoastaan r i k k a at
henkilöt voivat ostaa puvun n y k y a i ­kana.
T a m a alkoi sen jälkeen k u i n G o n ­zales
Vldelä v a l i t t i i n presidentiksi
syyskuun 4 p : n ä , 1946. Hänen v a a l i ­ohjelmansa
oli työväelle myötämieli­nen.
Kommunistien äänet r a t k a i s i ­vat
kysymyksen Ja nostivat Vldclan
presidentin Istuimelle. M u u t a m i a v i i k.
koja sen jälkeen presidentti ott 1 vas­taan
kaksi herrasmiestä W a l l S t r c c t l l -
ta. Nämä herrasmiehet o l i v a t K e n n e -
cott Copper; C o : n presidentti. B a d en
Copper C o r p : n . j a J . P. M o r g a n Coiri
•Johtokuntien j ä s e n E. Tappan S l a n -
n a r d . sekä A n a c o n d a Coppcr C o : n se­ka
C h i l e Coppcr C o : n ( M o r g a n i n a l a -
y h l i o l t a ) presidentti Jnmes T; Hob-blns.
Nama miehet k e h o l t t l v a t prcsl-r
d e n t i n ryhtymään vainoamaan kom-^
munisteja. lopettamaan lakot Ja a l e n ­tamaan
k a n s a l l i s t a k u p a r i v c r o a . mikä
oli huomattava tekijä h a l l i t u k s e n t u ­loissa.
. • ••••
Presidentti Varcla : Hmoittl tarnnh
Jälkeen kausallc, e t t ä m a a l i m a n k r i i ­s
i t i l a n n e lähestyy, että Y h d y s v a l l at
r y h t y y pian sotaan Neuvostoliittoa
vastaan Ja etta C h i l e n täytyy tehdä
valintansa. Satoja unlojohtajia Ja
multa edistysmielisiä pidätettiin Ja lä­h
e t e t t i in k e s k i t y s l e i r e i h i n ; P a l k a t p i ­d
e t t i i n alhaisina. Hinnat kohosivat.
Työttömyys lisääntyi Ja k a d u i l l a ker­jääminen
tuli a i v a n t a v a l l i s e k s i . H n l -
l l l u k s e n sanomalehdistö j a radio c i v it
maininneet l a s t a sanaakaan. Molem­missa
" p a l j a s t e t t i i n " uusia " p u n a i s ­t
e n " s a l a l i i t t o j a Joka päivä.
Chilestä on t u l l u t p o l i i s i v a l t i o , mut­ta
kansaa el s i l t i ole saatu pclotetuk.sl.
Työväkeä on petetty, mutta se valmis­tuu
vastaiskuun.
Äskettäin muodostettiin kokoomus
y h d i s t y n e i t t e n sosialistien, k o m m u n i s ­t
i en Joittenkin r a d i k a a l i e n (Videlan
oma puolue) j a , JtsenäKsten. demo­k
r a a t t i e n välillä. Sita sanotaan K a n -
salliseksi demokraattiseksi r i n t a m a k s i .
S i i t ä saadaan- p i a n k u u l l a p a l j o n . U u ­tiset
t ä m ä n kokoomuksen t o i m i n n a s ta
tulevat olemaan hyviä työväestölle ja
A m e r i k a n mantereen edistykselle,
mutta huonoja Anaconda C o p p c r - se­k
a J . P. M o r g a n Co:11c.
PAKINAA JÄRVIENPÄÄSTÄ
S u n n u n t a i n a toukokuun 9 p:nä o li
iskulai.silla cnsimmäLset talkoot P u ­naisen
puiston urheilukentällä. K e n t ­t
ä ä puhdi.stcttiin j a juoksurada.sta J a i -
t e t t i i n sadan metrin suora ensiluok­kaiseen
kuntoon. Se on siis valmis
käytettäväksi. Samoin k u n n o s t e t t i in
h y p p y p a i k a n vauhdinotlopaikka, seka
kuulantyönnön ja kiekonheiton ren­kaat.
Paljon tuli hyvaa työtä tehdyk­s
i , m u t t a paljon vKHa jäi tekemättä.
Seuraavat talkoot .suunniteltiin p i d e t ­täväksi
toukok. 23 p : n a mutta ko.ska
samana pyhana on . I n t e r n a t i o n a l -
o.suuslilkkccn vuosikokous; täytyi tal­koot
s i i r t ä ä toukokuun 30 päivään: S; l -
l o l n mennään taas Joukolla j a t k a m a an
a l o i t e t t u a tyota.
T a l k o o t olivat kustannuk.sicn puo­lesta
halvat, maksoivat vain kasvit
talkooväelle.' Kyvtiku.stannuksct suo­r
i t t i v a t pojat puoliksi it.so ja toi.sen
puolen lahjoitti Onni Ikosen taxL
H a l u a n lausua Lskun puolesta reilun
kiltok.sen.Iko.se.llc j a p o j i l l e . . T u l c v a i -
.suudessa kun i.skulai.sfjt . tarvitsevat
kyytiä sopii pitaa muistissa kuka kyy­d
i n a n t a j a on s u o s i n l l i n e n t o i m i n n a l^
lemme. • - '
N U O R T E N K O N S K R T TI
T o u k o k u u n 17 - p. iltana antoivfit
nuoret hanurin.sniltajat Leo Niemi Ja
N i i l o B a . < i l o k o n . s e r l i n : S J :n Port A r t ­h
u r i n asä.ston talolla Paula, Wof>dlcyn
avustamana. Paula toimii kiertueen
j o h t a j a n a .
Nuoresta ja:.staan huolimatta ovat
pojat kehittyneet aika pitkälle hanur-r
l n käsittelyssä. Ohjelma oli mieles­täni
hyvin valikoitu .: j a .sopi. hyvin
h a n u r i l l a esitettäväksi . V a i h t e l u a o h ­j
e l m a a n antoivat P a u l a n lauluesityk­set
Ja ohjelman e n numeroiden reipas
70,775 oppilasta. Nyt n i i t ä on 888 ja j e s i t t e ly yleis,öllc:v;.-;;Kai
o p p i l a i t a 281,693: ö j j p l l a s t a . ' : . i n i i n yksityiset k u i n duetotkin, . s u j u l -
V 1939 Jugoslaviassa oli 29 yliopih- i vat moitecttomasti, jotkut kohoten
i o a Ja kollegiota. Joissa oli opiskeHjoi- ! k o r k a a l l e l t i n la.s'>lle
ta 17.318. Nyt' n ä i t ä oppilaitoksia, on Näin' m a a l i i k on
49 j a missä .46,423.opiskelijaa.;
• V a h s t u s l a i t o k s i a o l i maassa v. 1939
on vaikea, sanoa
kumpi pojista, oli parempi "tekijä"-
Molemmat: käsittelivät vr>ittovahncita
k a i k k i a a n 9,491 ja n y t niitä on 17.318 j y h t ä v a r m a l l a tavalla, . . p ; f c i l y . s t c n a r -
O p p i l a i t a näissä v a l i s t u s l a i t o k s i s s a on i voa Iisasi . v i e l a -se etta taiteilijamme
nykyään 2.130,734; i ovat omia kasvattejamm.e, omaa Jouk-
V a k i t u i s t e n teatterien lukumäärä j koamme. P a l k a l l a ollut konserttiylei-
JugosläviBÄsa vj 1939 oli 24 Ja nyt [so oli varmasti f^ytyvälncniltaanha.
47. Elokuvateattereita oli 413, v i i m c | : -..' '• .. •. ••• .-
vuonna 652. ; 6,235.101 d i n a a r i a taide-, m u s i i k k i - ja
V. 1939 p a i n e t t i i n maassa kirjoj a 1 n ä y t t e l i j ä in koulujen avustamiseen,
yhteensä-1,057 nimikettä, m u t t a viime -mutt-a viime vuonna, käytettiin sa-vuonn^
2376 riimlkettä, j o i d e n yhtci-lmaan tarkoitukseen 35,398,682, d i n a a -
nen painos o l i 21,602330 k a p p a l e t t a j n a .
V. 1946 a i k a n a oppi 429,032 henkilöä | V a l t i o n apu teattereita varten v,
l u k e m a a n Ja. k i r j o i t t a m a a n , k u n : sen 11947 oli 185.140.051 d i n a a r i a ja y.-1939
s i j a a n v. 1939 lukemaan j a ' k i r j o i t t a - I v a i n 19.821374 d i n a a n a,
maan.oppmeiden lukumäärä.oli 6,504:f Museoiden-ja t a i d e g a l l t r i o i d e n - m a a -
V. 1939 v a l t i o k ä y t t i 150,000 d i n a a n a raraha oli v. 1939 k a i k k i a a n 7,908.955
t a i d e n a y t t e l y i h i n ; taideteosten o s t a m i - d i n a a r i a J a V: 1947 se o l i , 29,246.852 d i -
seen. t a i d e - j a k i r j a l l i s u u s p a l k i n t o i h i n . J n a a r l a ,
k i r j a i l i j a i n Ja t a l t e l h j a i n avustariil- ; Määräraha kirjastoja- j a arkistoja
seen. Samaan, t a r k o i t u k s e e n käytettiin varten v. 1939 oli 2310,073 d i n a a r i a ja
y; 1946 k a i k k i a a n 9,950,000 d i n a a r i a . : viime vuonna 13.160,011 d o n a a r i a ; - ,
V i i m e vuonna -Jaettiin k i r j a i l i j o i l l e , I DJilas sanoi myöskin,, etta cnsim-
Nuoret soittoniekkamme antavat k o n ­s
e r t t e j a vielä useilla p a i k k a k u n n i l l a.
Minä puolestani toivon, että kaik­k
i a l l a mi.s.sä kiertue esiintyy tuvat
täyttyisivät yleisöstä paremmin kuin
Port A r t h u r i s s a . Sen esitykset var­m
a s t i ansaitsevat. Samalla se olisi
pojillcf kannustimena pyrkiä yhä kor­keammalle
., a l o t t a m a l l a a n uralla.
Päästäkseen n i i n korkealle, e t t ä pys­tyvät
k i l p a i l e m a a n v a i k k a minkälais­ten
ulkomailta tulleiden: s o l t t o k u n i n -
k a i d e n kanssa.
Toisena toivomuksena n a l u a l s i n sa­noa,
että Eolttokoneennc e d e l l e e n k in
t u l k i t s i s i tunteitaan,: Itkisi surusta,
i l o i t s i s i voiUMsta Ja InnoittaLsl alas
poljettua työkansaa uusiin v o i t o k k a i ­s
i i n t a i s t e l u i h i n . Nykypäivänä taide
ci voi olla taiteen vuoksi vaan sen
täytyy olla joko edistää sorrettujen
asiaa tai olla sortajien palvclukses-sa.
Nykyisenä scka-sorron . a i k a n a : ovat.
useat vakaantuneetkin edistysmieliset
työläiset v a l m i i t välttämään,• e t t ä t a i ­de
on muka puolueetonta. Saadak­seen
siitä n a u t t i a o n p a i k a l l a a n hakea
Sita siellä m i s t a sita löytää. , O l k o on
n i i n k i n , mutta p i l a i s i .samalla muistaa,
c t t a kun sitä nautintoa tulevat tarr
joamaan, omasta keskuudestamme
nousseet kyvyt, el pltäisi näitä t l l a i -
Buuksia a l a a r v i o l t a . v a a n on n i i l l e a n ­nettava
arvonsa j a riennettävä kuule­maan
ja tukemaan, vaikka tllisuudet
o n k i n j ä r j e s t e t t y o m i i n h u o n c u s l o l h l n .
H y v i n u.setn kuulee Joukkojen kes­kuudessa
puhetta, e t t ä siellä ja siellä
oli hyvää ohjelmaa, kaunista soittoa^
jne. ja että sinne sitä pltäa mennä
k u n ei. taallaTjmlssä" nurkissa>.aada
mitään aikaan. Monesti kay n i i n k i n,
e t t ä Jos:sattuu kotfjna ja kylässä ole­maan
juhlatilaisuus samaan aikaan,,
n i i n omat juhlat kokoovat kou­r
a l l i s e n i h m i s i a ympärilleen, .sillä, p i ­t
ä ä Välttämättä rientää vastarannan
kiiskien kekkereihin. — Losojatka.
Lauantaina, £oukok. 22 p. — Sai,']4ay^:22;V;'m
t a i d e m a a l a r e i l l e : J t u v a n v e l s t ä j l l i e , r u ­n
o i l i j o i l l e , näyttelijöille ymi 3,855,000
d i n a a r i a ylimääräisinä p a l k i n t o i n a;
m a i s e n • viisivuotis.suunnitelman a i k a ­na
f I l m i - j ä radiöteolhsuus kehittyy
siinä m ä ä r ä s s ä , . e t u ,se mahdollisesti
V, 1939 käytti Jugoslavian valtio ? t ä y t t ä ä kan-san perusvaat!muk.set.
Sadan dollarin viikko-palkka
canadalaisillc
jääkiekkopel ureille
l-Toronto.—Mlkfc Rodden.esitti K i n ^ -
t o n i n WhigTStandard-nlmiscssä^lch-dcw;
a Joku päivä, s i t t en väitteen, ctlä
Canadan jääkiekkojoukkue,-joka voit­ti
jäakiekkopelin talviolymplalaistsKa.
el odottanut montaa päivää k u n se
h e i t t i tiehensä l u m i p u h t a a n amatoö-riutcnsa,
M r . Rodden sanoi C a n a d i a n A m a -
tcur Hockey A s s o c i a t i o n i n Euroopa.ssa
toimineen edustajan, B u n n y A h c a r n e n
todenneen, e t t ä C a n a d a n olympialais-joukkueen
Jäsenille maksettiin $100
viikossa,^ ynnä kulut ollessaan näytc-pellkiertueella
Euroopan maissa; Mr,
Ahearne oli C A H A : n puolesta kieriUr
een johdossa. Ja että sen ^'päätyttyä
oli hänellä Jälellä vielä «2300 jonka
häri l a h j o i t t i j o u k k u e e l l e heidän n o u s ­tessaan
Ganadaan lähtevään l a i v a a n ."
Shaw ja eurooppalainen
käytännön sosialismi
Lontoo. George B e r n a r d Shaw
sanoi Daily Heraldissa Julkaistussa
k i r j o i t u k s e s s a a n vastustavansa B r i ­t
a n n i a n hallituksen kommunismin
vastaista u l k o p o l i t i i k k a a Ja y l i s t i S t a.
Unia eurooppalaisen s o s i a l i s m i n " J ä r ­kevänä
Ja käytännöllisenä edustaja­n
a " .
" K o m m u n i s t i n a h a n uskoo ~ Ja
n i i n minäkin — etta kommunismi
v a l t a a Ja käännyttää koko maail­m
a n " , k i r j o i t u Shaw. " M u t U . hän
tietää, e t t ä Jos m a a i l m a y r i t e t ä än p a -
k o t t a a siihen, tuholsi se Venäjän Ja
h ä n e t k i n . "
Kolme öljytäiikkiä
syttyi, tuleen .
Cypres* Biver, Maa. Ti
syttyi tääUä kolnie isoa öl
tankkia tuleen. Oljjrvarasto en JUU||^%|
palan laidassa Ja tuuli puhalsi kiv^>:i
palasta ulospäin. Joten betUcohtiii^^'''t
vaaraa tulen levenemisekä asutus^.
keskukseen ei ollut. /il-,''^
Palokuntalaiset eivät voineet jteh<^^,
dä Juuri mitään tulen sanunuttaaU>E M;
seksi. Yksi henkilö loukkaantui "IdAtf';^'
hän yritti sammuttaa tUIta silloiä^^t'
kun se alkoi.
Cjrpress Kiverin kauppalan on •130';:' -if^;
mailin päässä lounaaseen Wlnnipe«V^;' -
glstä. • V "
K U O L L U T
Surulla ilmotUn, eitä hyvä mieheni Ja Aaton hjrvlfc isä
EMMANUEL MYLLYOJA
syntynyt SieviiMä Suomensa, kuoli sydänhalvaakseen kotonaan POIBI
Edwardis.%a. Ont., toukokuun 9 p : n ä 1948. ollen SSikJiTnodellaan; :
Vainaja haudattiin 12 päivä toukokuuU Sarnlan haataoimaahaa
suuren ystäväjoukon saattamana.
: Suremaan Jäi vaimonsa Laina Ja poikansa Aatto t U l l i Mkft S'
poikaa Ja 4 t y t ä r t ä perheineen Suomessa.
Voi, nyt harja majastani murtui.
Valmoii Laina.
/sd, miksi läksit luotani niin varhain? -
Sinä olit mulic turva parhain,
vaan Herran tahtoon tyydyn minä aina.
Ei isää enää maiset huolet paina.
Poikaal Aalto
V . it
KIITOS .
Pyydän lau.sua vilpittömät k i i t o k s e n i k u k k a l a i t t c l s t a j a sep­peleistä.
J o i l l a k o r i s t i t t e mieheni tiautakummun-
K i i t o k s e t mrs. K . Laineelle Ja mrs. A. HAmplsellc kaikesta
mitä J ä r j e s t i t t e hautBjalstllalsuutcch; K i i t o s k a l k i l l e yotftvUle,
Jotka otitte osaa suureen suruumme.
Laina Ja Aaito Myllyoja
1. ViC- j
Surulla ilmoitan, etläralcas vaimoni
ELLEN HAKOLA
(o.s. Sirola)
kuoli kotonaan Cöbaltissa huhtikuun 17p:nä 1948
pitkällisen sydäntaudin murtamana.
Vainaja oli .syntynyt Torontossa tammikuun 29
p:nä 1916.
Suremaan jäin minä, hänen miehensä ja yksi
poika, isä ja äiti ja 3 veljeä sekä laaja tuttavapiiri.
Dennis Ja ToiTO Hakola
Hilma Ja Malii Sirola
Veljet John ja Wlljam
Tauno Sirola perheineen
il I
ii' %l V:?'-|: ^
ii -J
Kurulla Ja murhrella ilmoitanune, «Itä veljenunc
PETER KATAINEN
nukkui rauhalliseHti kuolon uneen halvauksen seuniaksenaAlco aal-raalassa
Web»ter's Cornrrsiäwa, B.C., huhtlkijun 30 p:nit HiMi;
oli syntynyt Suomessa Lapinlahdella helmikuun 1 p : n ä 1878, oli knei^
lehhaan 70 vuoden Ja 3 kuukauden ikäinen.
Lähinnä häntä kaipaukxeUa, muistelee poikansa Arro NeiiTOBto-;
liitosKa, yk»i Kixko Ja yk«i veli täällä perheineen, kaluti siskoa Ja yksi
veli perheineen SuomeiKia sekä laaja toveri- Ja t«tt«TapUri Caaa-dnH-
i» Ja Suomessa.
Kaunista on kuulla kutsua kuolon,
kun rlofton kylliksi jo väsynyt on.
Pysyvän kodin sä saanut oot siellä,
missä huolet ja murheet ei niieltäsi paina.
, SISKOSI ARMI.
n tl jaa kärsit tuskat, vaivat,
hiljn sydän raukesi.
Muutit sinne miss' on rauha,
missä loppui tuskasi.
vkLjEbi VILHO.
lildmä jc Sullc oli,
tuskaa, työtä ja huolta.
Rauhan levon löysit vasta
haudan tuolla puolla.
MUSDA.
Jfyvästi setä, hyväUi jää!
Sukkuos unta rauhaisaa.
Muiston kauniin jätit, }ä meille.
VEtJESI LAl-SET.
KUTpS
Haluamme kiittää t c i U ystävät kukista j a kaikesta avusta
häuUJaistllaisUudcssa: K i i t o s ohjelman e s i t t ä j i l l e . K i i t o s k a i ­k
i l l e osanotosta suruumme.'
ARMI JA VILHO
Wel>ster'8 Comers British GohunUa.
Mm