1948-05-22-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vai (l'Orin kaivostyöläiset ovat kaikkia liajoittajia vastaan v i i dOr, Quc. - Koska T o r o n t on .-Vassf. sanassa oh tk. 6 p: n a kuva naiUa:-:unnalta ja selostus k u - "^a!"a- äuomalaisiakin o l i s i o s a l - ' j^.munismivastaisiin j u h l i - : „S.i Vai d*Orissa j a koska "^jTr/rpahon suomalaisia m u u t t a - S ' r . u J ; e paikkakunnille j a he ovat liidon^^esti m huomanneet StaW-Sanasta tämän l i k a i s e n . v a l - n r n Sanomme ensiksi, e t t e i k u - ^ / n C j o m a l a i n e n täältä ole voinut •täaää 5Pl3aista Vapaalle Sanalle, ^ra" koko j u t u n suomalaisten j u h l i in rrii.5:u!r..se££a täytyy olla lehden t o l - ^n-a.an omasta paasta keksitty v a i - }je Ei vhtäkään suomalaista e i k a h e i - (.-3 laps.aan osallistunut minkäänlaiseen kulkueeseen enempää k u i n r u - vou^^aIko:sMnkaan. Meillä tosin oli cj-n osaMÖn h a a l i l l a l a u a n t a i n a v a p - Tj-ianssi' ja sunnuntaina S J : n ' osaston kokou^. mutta kummassakaan t i - ]ai=uuric"=sa ei voida sanoa v a l l i n n e en mitään kommunistivastaista, henkeä./ on totta. pttä:joku; torontolamen E . Sälin on lähetellyt, tänne V a p a a n S a - -an lukijoille Jäsenhakemuksia kommunistivastaiseen kansanvallan, l i i t toon MuUV tämänkin kampanjan t u l i t a \oimme pitaa kuolleena, sillä mitaan nakyvaa ci siita ole t u l l u t: Mutta paljon näkyvämpää or^ se. että 'muutaman kuukauden a i k a n a on, k a t - ' kennut joitain V a p a a n S a n a n t i l a u k -: EJa. Totta on-myöskin se. c t t a V a p aa Sana tulee vieläkin craallc henkilölle, jo\-a ei enää viime helmikuussa u u d i s tanut tilaustaan. Lehti t u l l a v o l l o t t e - Ic-e vain ja sille yleensä nauretaan. Että kun kerf-an on nimensä: antanut hiin sitä on vaikea saada pois V a paan Sanan kirjoista., v a i k k a ci ..Ich-, teään maksai.sikaan., • Totta on. että katoliset p a p i t j a piis.- pat olivat täällä j ä r j e s t ä n e et k u l k u een jä rukoUstalkoot. jpta. v a r t e n V a i dOr Starin mukaan oh tuotu noin, 2 000 henkeä Amoksesta. R o u y n i s t a ja lähiympäristön, farmiseuduilta. m u t t a fitten kun muodostettiin k u l k u e , ei s i ir hcn osalli.nunut k u i n tuhannen h e n kilön vaiheille marssijoita. L i e t t u a -; laiset'ja •puolalaiset pakolaiset, . j o i ta tänne on tuotu Euroopasta v i i m e k u u kausien aikana, esittivät pääosaa. Oman paikkakunnan, väestöstä- otti kulkueeseen ja rukouksiin osaa vain hyvin vahan, sillä paikkakuntamme astikkaät ölivaf valtavalta cnemmis-.- töitään koko tilaisuuksia, vastaan, p i täen koko homman olevan tähdätyn suurinta ranijkalaisen väestön, osaa vastaan, mikä - lukeutuu p o l i i t t i s i l ta mielipiteiltään, Social , C r e d i t i n . k a n - . naitajiin;./.. . -'J'.:: ' Seur.aavaksi sunnuntaiksi k u t s u t - tiinkin Social-,ereditin toimesta kokous, jassa tuomittiin kommunismia vastaL^^en naamarin verhossa t o i m i v at papit. - Puhujat, selostivat,, c t t ä . r a n s - -; kalainen vaesto on syvästi uskonnolr lista, mutta k i r k o n j a papiston asiana ei saa olla sekaantua p o l i t i i k k a a n , s i l la ranskaläin-en väestö voi kääntyä, ei .uskontoa;- mutta papistoa vastaan ja silta VOI olla hallitsevalle l u o k a l l e . v a a - raliisia seurauksia. Tasta v a a l i p i i r i si ta on valittu Quebecin l a i n l a a t i j a k u n - taan ainoa C G F : n edustaja koko Que-: becis!;a, nimittäin David- Cote j a , v i i me liittoparlamentin täytevaaleissa v a l i t tiin Ottajaan Social G r e d i t i n edustar ja ja - joku - kuukausi sitten v a l i t t i in kaupungin porme.stariksi ' nimikään 5C n edustaja , Tama osoittaa .ctta .Vai: d'or on c-nemman käymistilassa k u i n muu v a a - l.pjiri QuebecLSsa j a vanhat konservar! ti.vit ja liberaalit eivät-enää saa j u u n nimek.^lkaan kannatusta.. S i k s i , myös papisto on taalla peloissaan j a on k i r - soKS .syyttänyt Social G r e d i t - p u o l u - 5tta kommiinisti.seksi s a m a l l a t a v a l la kuin CCF;n ja muita puolueita. P a pit ovat sanoneet; etteivät ran-skalai- M,t saisraancstaa muita k u i n konscr-,: yatiueja j a litDeraaleja. m u t t a . s e on nyt JO myohai-stä.papit ci.vat v o i enää' kontrolloida, poliittisesti- r a n s k a l a i s ta yaestoa, -he sanovatkin, että'...he o>^at/jo kauhuissaan vetäytyneet, s i - ,'>iJuii,.politiikästa.^\•/^^•S:- '-^'^ ' .Vapaan Sanan kommunistikauhulla ei taalla,ole enempää menestystä min-• Uan, kaasa.ih.suuden keskuudessa, l u kuunottamatta j h t a tai kahta suo-, malaista. jos ,lienee yhtäkään. K a l - •'Ostjolantcnunion kokouksussa. joi&sa äilekirjoif tanut km on ollut läsnä, on .tupmittu kommunismivastaiset punä- '«uiiun lietsojat .•-amoin k u i n T i m - >^:avn unioi^ hajottajat yhtiön käty-i^^ iks! Timmiasm kaivostyoläi.set t u - j°>at v,ela huomaamaan,- k e n e n a s i a l - Punakauhun lietsojat ovat j a t u l e mat -.lemaan eniLsta v o i m a k k a a m p i n a '3=ä'.imu-:.-f.ri.sa lapi. ^ Kaiv-jsmip-tcn union kokoukset '•at ualla oi]npt crikoir>en yhtenäisiä. T ä ä l l ä ei ole löytynyt ainoatakaan henkilöä,^ joka. o l i s i koskaan noussut kenenkään toisen p o l i i t t i s i a m i e l i p i t e i t ä vastaan, v a i k k a uniomme jäsenistössä on k a i k k i i n v i r t a u k s i i n , uskont o i h i n j a p o l i i t t i s i i n puolueisiin kuul u v i a i h m i s i a. L o p u k s i kehoitan k a i k k i a paikkak u n n a n ja ympäristön suomalaisia saapumaan S J : n os»ston h a a l i l l e tk. 30. p : n Iltana, j o l l o i n on: n u o r t e n t a i t e i l i j ä i m m e Niemen, j a Baston kons e r t t i . Ohjelma, kestää 2Vi t u n t i a ja lopuksi tanssitaan. — V a i d ' O r i n k a i vosmies.: 4 . L—L— an, jokd hdlusi peRjstdd. utopldn CiUUi. Mitkä ovat syyt latinalaisameril(l»lais-ten maiden l(ansojen tyytymättömyyteen Kirj. Peter South KirJ. L E I F EDBERG MATTI LAINEEN M U I S T O L L E Kuoli kesäkuun 1 6 p : n ä 1927 nukkuma kaksikymmentä •olioita n_kym,r!r,ir„ kuukautta, 'kaioidrtt sinua aina muistan, ^o:kaa7i jää unholaan. Lepää rauhassa ainiaan ' armaani! Vaimosr Amia Laine South Porcupine, Ont. Geraidtonin osuus- Ittkkm myynnit ovat {(olionneet G c r a l d t o n , .. O n t . -— I n t e r n a t i o n a l - osuusliikkeen G e r a i d t o n i n myymälän jäsenkunnan vuosikokouksessa viime s u n n u n t a i n a esitetyistä selostuksista i l m e n i , c t t a l i i k e v o i t t o on viime vuoden toisen puoliskon a i k a n a kohonnut huomattava.sti. Liikevaihdon . k o h o a m i n e n on ollut erikoisen huomattava j u u r i meidän p a i k a l l i s e s s a myymälässämme. Siihen o n luonnollisesti v a i k u t t a n u t sekin, e t t ä saimme viime kes ä n ä : k u n t o o n uuden ..ajanmukaisen myymälähuoncistommc,jos.sa on ollut mahdoUusuus palvella suurempaakin o s t a j a p i i r i a . Kokouksessa keskusteltiin myö.skin ostovoiton jakamisesta ja hyväksytt i i n yksimielisesti pääliikkeen johtok u n n a n ehdotus, e t t a o s t o v o i t t o a mstk-setaan yksi prosentti j a loput voitot s i i r r e t ä än vararahastoon. Samoin h y väksyttiin pääliikkeen johtokunnan ehdotus k i i n n i t y s l a i n a n ottamisesta pienempien, lyhytaikaisten lainojen s u o r i t t a m i s t a varten.. J ä s e n i l l e j a e t t n n kokouksessa myösk i n T h u n d e r B a y - a l u e e n osuustoiminn a l l i s e n s a i r a a 1 a v a k u u t u s y r i t y k s en saannot. Se on a i v a n uusi osuustoim i n n a l l i n e n yritys, j o k a toivottavasti tulee saamaan laajan kannatuksen osuustoimintaväen keskuudessa. Osuusliikkeemme valistustyö on o l l u t h e i k k o a . S i i t a luultavasti j o h t u u k i n , että osuuskunnan jäsenet eivät osalfistu suurempilykuisina kokouks i i n — ainoastaan muutamat suoma-lai. set ovat käsittäneet velvollisuudek-seen osallistua k o k o u k s i i n . Sntä s y y s. t ä , o n pakko a i n a v a l i t a ainoastaan suomalaisia johtokuntaan, v a i k k a toivoisimme saavamme myöskin toiskielisiä j ä s e n i ä m u k a a n l i i k k e e m m e j o h toon. • • N y t k u n uusr j o h t o k u n t a r y h t y y t e h täviinsä, olisi toivottavaa, e t t ä se k i i n nittäisi huomiota tähänkin helkkou teen j a e t t ä samalla k u n me kohotam-me osuusliikkeemme tämän vuoden' m y y n n i t , ennatystason, meillä olisi myöskin ennätysmäärä jäseniä saap u v i l l a seuraavassa'vuosikokouksessa. — r - Raportteri. \ Leo Niemen ja Niilo Baston Itonsertti So. Porcupinessa So. Porcupine. O n l . — Niiden Sud-b u r y n seudun nuorten h a n u r l t a i t e i l i - j a i n konsertti pidetään haalillammc t.k; 26 pna, alkaen k l o .8.30 i l l a l l a. . N a m a t a i t e i l i j a t ovat nuoria C a n a - dan:-:SUomalai.sia,.jotka ovat lähteneet ensikerran kiertueelle. Annettar koon heille rehti kannatus, joka innostaa heita a l k a m a l l a a n u r a l l a . Nämä nuoret t a i t e i l i j a t fLeo N i e m i - j a, N i i l o Basto) ovat lähettäneet meille k u v i l l a a n - . v a r u s t e t t u j a : pai k a l i i s i Imoi-t u k s i a ; jotka olemme uskollisesti l e vittäneet kaiken kansan, nähtäviksi. K o m e i t a p o i k i a näyttävät olevan m u t ta komeata lienee heidän soitton.sa-k i n . Mennäänpä . j o u k o l l a katsomaan j a kuulemaan. .George Helmer; josta mainitsin jo v i i m e viikolla. : löydettiin sanotusta M u n r o e Lakesta s u n n u n t a i n a tk. 16 pnä ja hautaus t o i m i t e t t i i n : t.k. 19 pnä. Se näytti olleen .suurin suruj u h l a , m i t a . kyla.ssamme on koskaan ollut sillä hautaus.saattueeseen osallKs-tui 64 autoa ja jotkut . v ä i t t i v ä t - n i i tä olleen vieläkin enemmän.. Se totesi v a i n a j a l l a olleen l a a j a n ystävä- Ja t u t t a v a p i i r i n . Han on asunut South Porcupincs.sa: 33 . v u o t t a Ja v a l i t t i in k a u p p a l a n valtuustoon 20.-en kertaa. — H . Ruotsalaissyntyiset juhlivat* Yhdysvalloissa ensi kuussa New York. — Y h d y s v a l t a i n ruotsa-lai55V'ntyiset asukkaat viettävät kesäkuun a i k a n a ensimmäisten ruotsalaiSr ten siirtolal-sten Yhdysvaltainv keskilännelle, tulon l O O - v u o t i s j u h l a a . - : 1.2 keski-länneh valtiota .osallistuu j u h l a ohjelman e.sittamiseen ja juhlan, ko.- hokohdaksi muodastuu Ghicagcssa k e säkuun 4; 5 j a 6 p:na-pidettävä; j u h l a t i l a i s u u s , jossa- m m . presidentti T r u - man puhuu. Huomattavimmat- j u h I akeskukset ovat: lisäksi: Detroit.:. -Minneapobs, O m a h a . D e s Moines. L i n c o l n . St...Paul j ä - P h i l a d e l p h i a . -Juhlat kestävät: k o ko kuukauden ja päätujäislksi on j ä r j e s t e t t y , t i l a i s u u s Waldorf A s t o r i a - h o t e l U i n Neu- Y o r k i s s a kesäkuun 30 p:nä. M a a i l m a n k u u l u e n g l a n t i l a i n e n k i r j a i l i j a H . G . W e l l s ^ k u o l i v. 1946. Hänessä meni m a n a n m a j o i l l e y k s i " E d - y a r d m a i k a k a u d e n " kolmesta suuresta, j o i hm l u e t t i i n G . B . Shaw, H . G . Well§ ja G . K . Chesterton. 79 elinvuotensa a i k a n a s u o r i t t i tämä r i k k a a n m i e l i k u vituksen omaava j a r a d i k a a l i n e n k i r j a i l i j a elämäntyön, mikä laajuudesr saah on. v a i l l a vertaa, kun katseleie taaksepäin W e l l s i n l a a j a a n ja r i k k a a seen tuotantoon ja tutkii lähemmin hänen kehitystään; muodostuu kuva h a r v i n a i s e n monipuolisesta persoonal-iKsuudesta, „;Joka oh samanaikaisesti k a u k o n a k i j a . utopisti, r a d i k a a l i , p o l i - t i i k k o ja "Englannin kirjallisuuden m i e l i k u v i t u k s e l l i n e n hahmo. Hänen y h t e i s k u n t a k r i t u k k i n s a oh täysin v a i l l a pclontunteiden- Sanelmia s i v u n a k o - kohtia. J a s k i n hänen yrityksensä j o h taa .suurten valtiomiesten p o l i t i i k k aa omien ajatustensa mukaan, on tehnyt hänet monien silmussa hieman omalaatuiseksi, n i i n ci voida kieltää, etta h ä n e n a j a t u k s i l l a a n on o l l u t merkitystä. G . H . Wells syntyi V. 1866 pienes.sa B r o m l e y n kaupungissa Kentissä. Perhe oh koyha ja h a n oli n u o r i n kolmest a veljeksestä. • Lsa o l i epäonnistunut: i h m i n e n v a i l l a pienintäkään k u n n i a n himoa. Han h a n k k i perheelle niukan toimeentulon m i l l o i n eri suurtilojen p u u t a r h u r i n a j a m i l l o i n a m m a t t i m a i sena kriketinpelaajana. Äiti, pieni, a r k a . , syvästi uskonnollinen nainen, joka a i k a i s e m m i n oh palvellut kama-r i n e i t i n a , y r i t t i parhaansa mukaan kohentaa perheen vaatimatonta taloutta tekemällä, ompelutyötä. Wells a l o i t t i koulunkäyntinsä seitsemänvuot i a a n a , m u t t a se muodostui k u i t e n k in katkonaiseksi, s i l l a hänen oli kerta toisensa jälkeen, aivan samoin k um v e l j e n s a k i n keskeytettävä koulun-kä. 3;ntisä ja työskenneltävä h a r j o i t t e lu j a n a vaatetuskauppa-alalla. K o u l u n käynti paattyi hänen ollessaan 13- vuotias ja sita .seurasi s a r j a epäonnistuneita yrityksiä .selviytyä omin neuvoin^ Hänen koulusivKstyksensa o li monissa suhtei.s.<;a p u u t t e e l l i n e n j a hän ja nosi t i e t o j a , m u t t a o l i pakotettu itse ansaitsemaan toimeentulon.sa. Y r i t e t tyään vuoden olla omana herranaan j a löytämättä minkäänlaista kiinteätä toimeentuloa k i r j o i t t a u t u i W e l l s K e n - singtons Normal School of Scienceen-korkeakouluun. mista myöhemmin muodostui Lontoon y l i o p i s t o . Korkeaa koulussa tyoskentch n u h i n aikoihin s u u n T. H ; H u x l e y — D a r w i n i n tai.ste-l u t o v e r i — , j o k a opetti biologiaa ja hänen opetuksensa, muodostui ratkai.se-vaksi Wcll5in a i n u t l a a t u i s e l l e elämäntyölle. . P ä ä t e t t y ä ä n kolmen vuoden määrätietoisen opiskelun jälkeen koulunkäyntinsä oli W e l l s i l l a jälleen edessä välttämättömyys a n s a i t a itse toimeentulonsa. Han päätyikin erääseen yhr distettyyn kirjeopistoon j a y l i o p p i l a s r' leipomoon ja. ansaitsi n i i n hyvin, ctta VOI solmia a v i o l i i t o n nuoruudenrakas-tettunsa, eraan lontoolaisen s e r k k u n - .sa kah.s<;a. A v i o l i i t t o muodostui k u i t e n k i n , l y h y t a i k a i s e k s i , koska nuori vaimo ei ymmärtänyt l a i n k a a n p u o l l - •son.sa a a t t e i t a ja alkavaa k i r j a i l i j a u raa. Avioeron jälkeen; Wells a l k o i k in todenteolla k i r j o i t t a a . Aikaisemmat stilisti.set yrityk.set o l i v a t mu.sertavasti epaonni-stunecl, mutta nyt, loysi han itseusa ja. t u u l i n , j o k a p a r h a i t e n soveltui hänelle. H a n . a n t o i m i e l i k u v i t u k selleen vapaat ohjakset, ja p i a n s i i m at avautuivat huomaamaan erikoislaatuisen k i r j a i l i j a n . . T a r j o u k s i a ja t i lauksia alkoi saapua sanoma- j a a i k a kauslehtien toimituk.silta j a kun mcr nestys oh k e r r a n saavutettu, se: .seu-: rasi hanta koko e l i n a j a n : .. Muuan englantilainen k r i t i i k k o jakoi k e r r a n W e l l s i n k i r j a i l i j a u r a n k a h teen kauteen. Ensimmäinen n i i s t a a l koi V. 189.5 ja paattyi V. 1907. Toinen kausi, j o k a paattyi hänen kuolemaan-; •sa. alkoi v. 1907.. Aikaisempi tuotanto, loUoin h a n antoi leimuavan t e k n i l l i s - biologhsen - . m i e l i k u v i t u k s e n s a - v i r r a ta Ui OS J u les V e r n c t y y 1 isi.s.sa teoksi .ssa, loi perustan hänen kuulULSuudelleen.;Kun han myöhemmin ryhtyi juurrutta-' maan .sosiaiistis-radikaali.sia aatteitaan romaaneihiasa kummastutti se monia l u k i j o i t a , j o t k a olivat: tottuneet löytämään Wellsin, teoksista jielkkaa m i e l i k u v i t u s t a . . M u u a n W e l l s i n a i k a i . s e m p i a teoksia, -'The T i m e M a c h i n e " k u v a a p i k a m a t kaa halki vuosisatojen ama vuoteen 80.270. K i r j a - s s a V T h e S t a r " a n t a a hän maan tuhoutua sen; ohf kulkevasta meteoorista. Muissa- teoksissa hän asuttaa M a r s i n : ja- K u u n : m i t a merkillisimmillä olennoilla. K u n Wells vuosisadan vaihteen jal^ keen Siirtyi n o r m a a l i i n nykyajan ro-: m a a n i i n ; oli hänen vaikea j ä t t a a kokonaan ensimmäistä vaihettaan. H a n : käytti. t a i t a v a s t i vaikutusvaltaansa ja mahdollisuuksiaan mielikuvitukselliseT na k i r j a i l i j a n a käsitellen fantastisissa muodoissa i n h i m i l l i s e n tahdon ja h a l l i n t a t a v a n probleemia. Samoin k u i n Pope han - katsoi helpommaksi käsitellä - sosiologisia probleemoja sat u j en muodossa; Muuan riaista ; s a - duistSj VThe: food of Gods"; ilmestyi k i r j a n muodossa v . i a ^ i Se a l k a a Ir-.: vokkaalla miielikuvitustärinalla tiedemiesten aikaansaamista suuruusmuu-toksista j a päättyy a i n u t l a a t u i s e n u u den j a kuohuvan v a n h a n väliseen s a n k a r i l l i s e e n taisteluun. L u k i j a t o l i v at h u v i t t u n e i t a , m u t t e k u i t e n k i n s a m a l la j ä r k y t t y n e i t ä sadun jättiläismäisistä vuohista j a r o t i s t a. Monet W e l l s i n näkemyksellisistä e n nustuksista ovat s i t t e m m i n m u u t t u neet aineelliseksi todellisuudeksi. Jo t a m a n vuosisadan alussa ei h ä n v a in ennustanut ensimmäistä m a a i l m a n s o taa, v a a n myöskin ne aseet, j o i t a siinä t u l l a a n käyttämään. V. 1908 hän k u vasi miten Ilmasota muuttaa sodankäynnin k o l m l u l o t t u v a i s e k s i j a poistaa eron siviiliväestön j a sotivien j o u k k o j en väliltä. V. 1914 alkupuolella hän j u l k a i s i f u t u r i s t i s e n kertomuksen, m i s sä kuvataan yhteiskuntajärjestyksen l u h i s t u m i s t a .seurauksena atomipommien . kaytäntoönottamlsesta ;5ota-aselna. W e l l s i n " H i s t o r i a n ääriviivat" todi.staa, ettei h a n ole v a i n totuuden läpitunkema tulevaisuuden ennustaja, vaan kykenee myö.skin:yllättävän pe-rchtyneestl kuvaamaan menneitä a i koja j a a j a t t e l u t a p o j a. Ensimmäisen maailmansodan Jälkeen W e l l s y r i t t i toteuttaa aatteitaan käytänno,ssä. K u n F r a n k l i n Roosevelt alkoi luoda s u u n n i t e l m a t a l o u t t a U S - A:Esa. uskoi W e l l s s en merkiUsevan h ä nen a a t t c l t t c n s a toteuttamista: Hän t u n t i myöskin suurta m i e l e n k i i n t oa L e n i n i n oppeja k o h t a a n j a seura.sl h ä nen toimintaansa suurella myötätunnolla.- K u i t e n k i n yritykset yhdistää a m e r i k k a l a i s e t j a venäläiset kokeet ja yhdensuuntaista ne W e l l s l n a a t t e i d en kanssa epäonnistuivat H . G . W e l l s oli s u u r i s u u n t a i n e n y h - teiskuntafllösomi, jonka koko elämä oli m a a i l m a n p a r a n t a j a n kärsimättömän u u d i s t u s h a l u n läpitunkema. Hänelle merkitsivät aatteet k a i k k e a . Hänen tunnuksensa o l i : " R a k e n t a k a a m me uusi j ä r j e s t e l m ä— ennen k a i k k ea rakentakaamme". . Kulttuurin kehitys Jugoslaviassa Puhuessaan äskettäin Jugoslavian kansalliskokouksessa, totesi s a l k u t on m i n i s t e r i . M i l o v a n DJllas, etta h u o l i matta tarvikkeiden puutteesta ja m u i s t a vastuksista on havaittavissa s e l l a i n en k u l t t u u r i s e n elämän kehitys, etteivät Jugoslavialaiset olo koskaan a i k a i s e m m i n tunteneet. Tämä kultt u u r i n e n kehitys • p e r u s t u u s i i h e n periaatteeseen, että V k u l t t u u r i n täytyy muodostija. työtätekevien Joukkojen, kansan omaisuudeksi j a k a l k k i kult-tuurisaavutukset täytyy muodostua k a l k k i e n J u g o s l a v i a n kansojen omaisuudeksi". Tämän periaatteen ensimmäinen k o h t a merkitsee sitä, etta Vkaikki k u l t t u u r i n e n kehitys perustuu- s i i h e n periaatteeseen, että " k u l t t u u r i n täytyy muodostua- työtätekevien joukkojen, kan-san omaisuudeksi ja: kaikki kulttuuri.saavutuk.set täytyy muodostua kaikkien Jugoslavian kansojen omaisuudeksi". Tämän periaatteen en.simmainen kohta merkitsee sita, etta : " k a i k k i kulttuurhsaavutukset Ja työ k u l t t u u r i - ta,son kohottamisek.si ^ k o u l u t , t i c d c l a i - tok.set, sanomalehdistö, filmitcoULsuus, radio jne.) tulee saada k a n s a n j o u k k o i h i n m e n e v i k s i " j a toinen; k o h t a tark o i t t a a sitä, e t t ä k a i k i l l a k a n s a l l i s u u k s i l l a täytyy o l l a oikeus j a tilaisuus keh i t t ä ä k a n s a l l i s t a k u l t t u u r i a a n. K u i n k a kulttuurielämä on k e h i t t y nyt kolmen vuoden k u l u t t u a maan vapauttamisen jälkeen. Ilmenee parh a i t e n , k u n v e r t a a s i t ä v a n h a a n Jugos l a v i a a n . V. 1939 Jugoslaviassa oli v a i n 8556 a l k c i s - j a : k a n s a k o u l u a . Joissa o l i 782,- 789 o p p i l a s t a . Vv. 1947-48 lukuvuonna maassa on 15,165 .seilalsta koulua ja n i i s s a 1,669.578 o p p i l a s t a . ; E n n e n maassa o l i 205 keskikoulua ja SantiaKo. C h i l e . — (ALNV — Santiagossa. C h i l e n pääkaupungissa tun^, t u u aivan k u i n siellä o l i s i sota. Joka yo puoli kaupunkia on pimennetty. Vappuna, työläisten juhlapäivänä sotilaat . j a pohisit vartioivat Jokaista katukorttchn ja tarkeaa rakennusta konekiväärein. Konekiväärit ovat asa presidentti Gonzales V i d e l a n ja Y h d y s v a l t a i n tu-^ kemasta "sodasta kommunismia vastaan". Pimennykset, johtuv.1t sähkövoiman puutteesta, osa sutä taloudellisesta krnsista, joka kuri.staa maata, pakottaen teolllsuuslaitok.sct työskentelemään osa-ajalla. The Santiago PoNver.Go. jonka omistaa y h d y s v a l t a lainen General Electric, Cl lisännyt tuotantoaan, v a i k k a vaesto ja tcoUl- Buus ovat lisääntyneet. Hallitus ci uskalla suututtaa y h d y s v a l t a l a i s i a i n - trcs^ieja ryhtymällä .sellaisiin toimcn-piteisnn. jotka k i l p a i l i s i v a t General E l e c t r i c i n kaiiivsa. Ja sitäpaitsi sen aika menee taistelussa työväen kans- .sa. Mutta k u i n k a kovastr t a h a u s a .se haluaa miellyttää Y h d y s v a l t o j a . M a r - s h n l lm avun- tyyppistä l a i n a a . c i vain saada Yhdysvalloista. T a o l a i s i l l a on kokonaan kielletty taistelu parempien olasuhtciden puolesta, enkoisc-Stikin yhdy.svaltalaistcn omistamissa laitoksi.s.sa. . . T y o v a c n j o h - tajia lähetetään v a n k i l o i h i n , kun he vaativat p a l k a n k o r o t u s t a Scvvellin k u - pnrikaivokscssa tyoskenlelcvllle työläisille. Tama kaivas kuuluu mnail-tnari s i u i r l i n p i c n joukkoon j a sen omistaa Anaconda Coppcr Co. K u n n i t r a a t in k a i v a j a t Tarapnca.ssa ja Anto-fagaStas. sa vaativat enemmän ruokaa ja suojaa; lähetti presidentti sotaväkeä ja lentokoneita " t u k a h d u t t a m a an koinmuni.sti.sta k a p i n a a " . Presidentin selityk.sena on, että työläisten pitäisi olla tyytyvai.sia s i i h e n mitä heillä on, silla "chilelai.set .syövät j a juovat n y kyään l i i a n k i n p a l j o n "! Hienoja taman vuoden m a l l i s i a amc-rikkalaLsia autoja näkee Santiagon, Valparai.son, V i n a d e l M a r i n ja C o n - cepcionin k a d u i l l a ja mahtavat yöklu-bit ovat. taynna v o i t t o i l i j o l t a Ja v i ranomaisia. Presidentti on uhrannut satoja m i l j o o n i a r a h a a a n t a r k t i i k k a an tehtyyn huviretkeeii. M u l t a m a r k k i noilla, j o i h i n tyolai.stcn o n turvauduttava, ei ole tarpeeksi sokerin, tecta, kahvia enempää k u i n mitään p c r u s r a - vintolajcjakaan; Pe r h e e n c m a n t l en Jonoja näkee k a d u i l l a , usein k o l m e n k i n m a i l i n p i t u i s i n a aamuisin. Leivän, Uhan. p e r u n a i n j a k e l t t o d l j y n h i n n at ovat kolminkertaistuneet kuluneen vuoden aikana. Ainoastaan r i k k a at henkilöt voivat ostaa puvun n y k y a i kana. T a m a alkoi sen jälkeen k u i n G o n zales Vldelä v a l i t t i i n presidentiksi syyskuun 4 p : n ä , 1946. Hänen v a a l i ohjelmansa oli työväelle myötämielinen. Kommunistien äänet r a t k a i s i vat kysymyksen Ja nostivat Vldclan presidentin Istuimelle. M u u t a m i a v i i k. koja sen jälkeen presidentti ott 1 vastaan kaksi herrasmiestä W a l l S t r c c t l l - ta. Nämä herrasmiehet o l i v a t K e n n e - cott Copper; C o : n presidentti. B a d en Copper C o r p : n . j a J . P. M o r g a n Coiri •Johtokuntien j ä s e n E. Tappan S l a n - n a r d . sekä A n a c o n d a Coppcr C o : n seka C h i l e Coppcr C o : n ( M o r g a n i n a l a - y h l i o l t a ) presidentti Jnmes T; Hob-blns. Nama miehet k e h o l t t l v a t prcsl-r d e n t i n ryhtymään vainoamaan kom-^ munisteja. lopettamaan lakot Ja a l e n tamaan k a n s a l l i s t a k u p a r i v c r o a . mikä oli huomattava tekijä h a l l i t u k s e n t u loissa. . • •••• Presidentti Varcla : Hmoittl tarnnh Jälkeen kausallc, e t t ä m a a l i m a n k r i i s i t i l a n n e lähestyy, että Y h d y s v a l l at r y h t y y pian sotaan Neuvostoliittoa vastaan Ja etta C h i l e n täytyy tehdä valintansa. Satoja unlojohtajia Ja multa edistysmielisiä pidätettiin Ja läh e t e t t i in k e s k i t y s l e i r e i h i n ; P a l k a t p i d e t t i i n alhaisina. Hinnat kohosivat. Työttömyys lisääntyi Ja k a d u i l l a kerjääminen tuli a i v a n t a v a l l i s e k s i . H n l - l l l u k s e n sanomalehdistö j a radio c i v it maininneet l a s t a sanaakaan. Molemmissa " p a l j a s t e t t i i n " uusia " p u n a i s t e n " s a l a l i i t t o j a Joka päivä. Chilestä on t u l l u t p o l i i s i v a l t i o , mutta kansaa el s i l t i ole saatu pclotetuk.sl. Työväkeä on petetty, mutta se valmistuu vastaiskuun. Äskettäin muodostettiin kokoomus y h d i s t y n e i t t e n sosialistien, k o m m u n i s t i en Joittenkin r a d i k a a l i e n (Videlan oma puolue) j a , JtsenäKsten. demok r a a t t i e n välillä. Sita sanotaan K a n - salliseksi demokraattiseksi r i n t a m a k s i . S i i t ä saadaan- p i a n k u u l l a p a l j o n . U u tiset t ä m ä n kokoomuksen t o i m i n n a s ta tulevat olemaan hyviä työväestölle ja A m e r i k a n mantereen edistykselle, mutta huonoja Anaconda C o p p c r - sek a J . P. M o r g a n Co:11c. PAKINAA JÄRVIENPÄÄSTÄ S u n n u n t a i n a toukokuun 9 p:nä o li iskulai.silla cnsimmäLset talkoot P u naisen puiston urheilukentällä. K e n t t ä ä puhdi.stcttiin j a juoksurada.sta J a i - t e t t i i n sadan metrin suora ensiluokkaiseen kuntoon. Se on siis valmis käytettäväksi. Samoin k u n n o s t e t t i in h y p p y p a i k a n vauhdinotlopaikka, seka kuulantyönnön ja kiekonheiton renkaat. Paljon tuli hyvaa työtä tehdyks i , m u t t a paljon vKHa jäi tekemättä. Seuraavat talkoot .suunniteltiin p i d e t täväksi toukok. 23 p : n a mutta ko.ska samana pyhana on . I n t e r n a t i o n a l - o.suuslilkkccn vuosikokous; täytyi talkoot s i i r t ä ä toukokuun 30 päivään: S; l - l o l n mennään taas Joukolla j a t k a m a an a l o i t e t t u a tyota. T a l k o o t olivat kustannuk.sicn puolesta halvat, maksoivat vain kasvit talkooväelle.' Kyvtiku.stannuksct suor i t t i v a t pojat puoliksi it.so ja toi.sen puolen lahjoitti Onni Ikosen taxL H a l u a n lausua Lskun puolesta reilun kiltok.sen.Iko.se.llc j a p o j i l l e . . T u l c v a i - .suudessa kun i.skulai.sfjt . tarvitsevat kyytiä sopii pitaa muistissa kuka kyyd i n a n t a j a on s u o s i n l l i n e n t o i m i n n a l^ lemme. • - ' N U O R T E N K O N S K R T TI T o u k o k u u n 17 - p. iltana antoivfit nuoret hanurin.sniltajat Leo Niemi Ja N i i l o B a . < i l o k o n . s e r l i n : S J :n Port A r t h u r i n asä.ston talolla Paula, Wof>dlcyn avustamana. Paula toimii kiertueen j o h t a j a n a . Nuoresta ja:.staan huolimatta ovat pojat kehittyneet aika pitkälle hanur-r l n käsittelyssä. Ohjelma oli mielestäni hyvin valikoitu .: j a .sopi. hyvin h a n u r i l l a esitettäväksi . V a i h t e l u a o h j e l m a a n antoivat P a u l a n lauluesitykset Ja ohjelman e n numeroiden reipas 70,775 oppilasta. Nyt n i i t ä on 888 ja j e s i t t e ly yleis,öllc:v;.-;;Kai o p p i l a i t a 281,693: ö j j p l l a s t a . ' : . i n i i n yksityiset k u i n duetotkin, . s u j u l - V 1939 Jugoslaviassa oli 29 yliopih- i vat moitecttomasti, jotkut kohoten i o a Ja kollegiota. Joissa oli opiskeHjoi- ! k o r k a a l l e l t i n la.s'>lle ta 17.318. Nyt' n ä i t ä oppilaitoksia, on Näin' m a a l i i k on 49 j a missä .46,423.opiskelijaa.; • V a h s t u s l a i t o k s i a o l i maassa v. 1939 on vaikea, sanoa kumpi pojista, oli parempi "tekijä"- Molemmat: käsittelivät vr>ittovahncita k a i k k i a a n 9,491 ja n y t niitä on 17.318 j y h t ä v a r m a l l a tavalla, . . p ; f c i l y . s t c n a r - O p p i l a i t a näissä v a l i s t u s l a i t o k s i s s a on i voa Iisasi . v i e l a -se etta taiteilijamme nykyään 2.130,734; i ovat omia kasvattejamm.e, omaa Jouk- V a k i t u i s t e n teatterien lukumäärä j koamme. P a l k a l l a ollut konserttiylei- JugosläviBÄsa vj 1939 oli 24 Ja nyt [so oli varmasti f^ytyvälncniltaanha. 47. Elokuvateattereita oli 413, v i i m c | : -..' '• .. •. ••• .- vuonna 652. ; 6,235.101 d i n a a r i a taide-, m u s i i k k i - ja V. 1939 p a i n e t t i i n maassa kirjoj a 1 n ä y t t e l i j ä in koulujen avustamiseen, yhteensä-1,057 nimikettä, m u t t a viime -mutt-a viime vuonna, käytettiin sa-vuonn^ 2376 riimlkettä, j o i d e n yhtci-lmaan tarkoitukseen 35,398,682, d i n a a - nen painos o l i 21,602330 k a p p a l e t t a j n a . V. 1946 a i k a n a oppi 429,032 henkilöä | V a l t i o n apu teattereita varten v, l u k e m a a n Ja. k i r j o i t t a m a a n , k u n : sen 11947 oli 185.140.051 d i n a a r i a ja y.-1939 s i j a a n v. 1939 lukemaan j a ' k i r j o i t t a - I v a i n 19.821374 d i n a a n a, maan.oppmeiden lukumäärä.oli 6,504:f Museoiden-ja t a i d e g a l l t r i o i d e n - m a a - V. 1939 v a l t i o k ä y t t i 150,000 d i n a a n a raraha oli v. 1939 k a i k k i a a n 7,908.955 t a i d e n a y t t e l y i h i n ; taideteosten o s t a m i - d i n a a r i a J a V: 1947 se o l i , 29,246.852 d i - seen. t a i d e - j a k i r j a l l i s u u s p a l k i n t o i h i n . J n a a r l a , k i r j a i l i j a i n Ja t a l t e l h j a i n avustariil- ; Määräraha kirjastoja- j a arkistoja seen. Samaan, t a r k o i t u k s e e n käytettiin varten v. 1939 oli 2310,073 d i n a a r i a ja y; 1946 k a i k k i a a n 9,950,000 d i n a a r i a . : viime vuonna 13.160,011 d o n a a r i a ; - , V i i m e vuonna -Jaettiin k i r j a i l i j o i l l e , I DJilas sanoi myöskin,, etta cnsim- Nuoret soittoniekkamme antavat k o n s e r t t e j a vielä useilla p a i k k a k u n n i l l a. Minä puolestani toivon, että kaikk i a l l a mi.s.sä kiertue esiintyy tuvat täyttyisivät yleisöstä paremmin kuin Port A r t h u r i s s a . Sen esitykset varm a s t i ansaitsevat. Samalla se olisi pojillcf kannustimena pyrkiä yhä korkeammalle ., a l o t t a m a l l a a n uralla. Päästäkseen n i i n korkealle, e t t ä pystyvät k i l p a i l e m a a n v a i k k a minkälaisten ulkomailta tulleiden: s o l t t o k u n i n - k a i d e n kanssa. Toisena toivomuksena n a l u a l s i n sanoa, että Eolttokoneennc e d e l l e e n k in t u l k i t s i s i tunteitaan,: Itkisi surusta, i l o i t s i s i voiUMsta Ja InnoittaLsl alas poljettua työkansaa uusiin v o i t o k k a i s i i n t a i s t e l u i h i n . Nykypäivänä taide ci voi olla taiteen vuoksi vaan sen täytyy olla joko edistää sorrettujen asiaa tai olla sortajien palvclukses-sa. Nykyisenä scka-sorron . a i k a n a : ovat. useat vakaantuneetkin edistysmieliset työläiset v a l m i i t välttämään,• e t t ä t a i de on muka puolueetonta. Saadakseen siitä n a u t t i a o n p a i k a l l a a n hakea Sita siellä m i s t a sita löytää. , O l k o on n i i n k i n , mutta p i l a i s i .samalla muistaa, c t t a kun sitä nautintoa tulevat tarr joamaan, omasta keskuudestamme nousseet kyvyt, el pltäisi näitä t l l a i - Buuksia a l a a r v i o l t a . v a a n on n i i l l e a n nettava arvonsa j a riennettävä kuulemaan ja tukemaan, vaikka tllisuudet o n k i n j ä r j e s t e t t y o m i i n h u o n c u s l o l h l n . H y v i n u.setn kuulee Joukkojen keskuudessa puhetta, e t t ä siellä ja siellä oli hyvää ohjelmaa, kaunista soittoa^ jne. ja että sinne sitä pltäa mennä k u n ei. taallaTjmlssä" nurkissa>.aada mitään aikaan. Monesti kay n i i n k i n, e t t ä Jos:sattuu kotfjna ja kylässä olemaan juhlatilaisuus samaan aikaan,, n i i n omat juhlat kokoovat kour a l l i s e n i h m i s i a ympärilleen, .sillä, p i t ä ä Välttämättä rientää vastarannan kiiskien kekkereihin. — Losojatka. Lauantaina, £oukok. 22 p. — Sai,']4ay^:22;V;'m t a i d e m a a l a r e i l l e : J t u v a n v e l s t ä j l l i e , r u n o i l i j o i l l e , näyttelijöille ymi 3,855,000 d i n a a r i a ylimääräisinä p a l k i n t o i n a; m a i s e n • viisivuotis.suunnitelman a i k a na f I l m i - j ä radiöteolhsuus kehittyy siinä m ä ä r ä s s ä , . e t u ,se mahdollisesti V, 1939 käytti Jugoslavian valtio ? t ä y t t ä ä kan-san perusvaat!muk.set. Sadan dollarin viikko-palkka canadalaisillc jääkiekkopel ureille l-Toronto.—Mlkfc Rodden.esitti K i n ^ - t o n i n WhigTStandard-nlmiscssä^lch-dcw; a Joku päivä, s i t t en väitteen, ctlä Canadan jääkiekkojoukkue,-joka voitti jäakiekkopelin talviolymplalaistsKa. el odottanut montaa päivää k u n se h e i t t i tiehensä l u m i p u h t a a n amatoö-riutcnsa, M r . Rodden sanoi C a n a d i a n A m a - tcur Hockey A s s o c i a t i o n i n Euroopa.ssa toimineen edustajan, B u n n y A h c a r n e n todenneen, e t t ä C a n a d a n olympialais-joukkueen Jäsenille maksettiin $100 viikossa,^ ynnä kulut ollessaan näytc-pellkiertueella Euroopan maissa; Mr, Ahearne oli C A H A : n puolesta kieriUr een johdossa. Ja että sen ^'päätyttyä oli hänellä Jälellä vielä «2300 jonka häri l a h j o i t t i j o u k k u e e l l e heidän n o u s tessaan Ganadaan lähtevään l a i v a a n ." Shaw ja eurooppalainen käytännön sosialismi Lontoo. George B e r n a r d Shaw sanoi Daily Heraldissa Julkaistussa k i r j o i t u k s e s s a a n vastustavansa B r i t a n n i a n hallituksen kommunismin vastaista u l k o p o l i t i i k k a a Ja y l i s t i S t a. Unia eurooppalaisen s o s i a l i s m i n " J ä r kevänä Ja käytännöllisenä edustajan a " . " K o m m u n i s t i n a h a n uskoo ~ Ja n i i n minäkin — etta kommunismi v a l t a a Ja käännyttää koko maailm a n " , k i r j o i t u Shaw. " M u t U . hän tietää, e t t ä Jos m a a i l m a y r i t e t ä än p a - k o t t a a siihen, tuholsi se Venäjän Ja h ä n e t k i n . " Kolme öljytäiikkiä syttyi, tuleen . Cypres* Biver, Maa. Ti syttyi tääUä kolnie isoa öl tankkia tuleen. Oljjrvarasto en JUU||^%| palan laidassa Ja tuuli puhalsi kiv^>:i palasta ulospäin. Joten betUcohtiii^^'''t vaaraa tulen levenemisekä asutus^. keskukseen ei ollut. /il-,''^ Palokuntalaiset eivät voineet jteh<^^, dä Juuri mitään tulen sanunuttaaU>E M; seksi. Yksi henkilö loukkaantui "IdAtf';^' hän yritti sammuttaa tUIta silloiä^^t' kun se alkoi. Cjrpress Kiverin kauppalan on •130';:' -if^; mailin päässä lounaaseen Wlnnipe«V^;' - glstä. • V " K U O L L U T Surulla ilmotUn, eitä hyvä mieheni Ja Aaton hjrvlfc isä EMMANUEL MYLLYOJA syntynyt SieviiMä Suomensa, kuoli sydänhalvaakseen kotonaan POIBI Edwardis.%a. Ont., toukokuun 9 p : n ä 1948. ollen SSikJiTnodellaan; : Vainaja haudattiin 12 päivä toukokuuU Sarnlan haataoimaahaa suuren ystäväjoukon saattamana. : Suremaan Jäi vaimonsa Laina Ja poikansa Aatto t U l l i Mkft S' poikaa Ja 4 t y t ä r t ä perheineen Suomessa. Voi, nyt harja majastani murtui. Valmoii Laina. /sd, miksi läksit luotani niin varhain? - Sinä olit mulic turva parhain, vaan Herran tahtoon tyydyn minä aina. Ei isää enää maiset huolet paina. Poikaal Aalto V . it KIITOS . Pyydän lau.sua vilpittömät k i i t o k s e n i k u k k a l a i t t c l s t a j a seppeleistä. J o i l l a k o r i s t i t t e mieheni tiautakummun- K i i t o k s e t mrs. K . Laineelle Ja mrs. A. HAmplsellc kaikesta mitä J ä r j e s t i t t e hautBjalstllalsuutcch; K i i t o s k a l k i l l e yotftvUle, Jotka otitte osaa suureen suruumme. Laina Ja Aaito Myllyoja 1. ViC- j Surulla ilmoitan, etläralcas vaimoni ELLEN HAKOLA (o.s. Sirola) kuoli kotonaan Cöbaltissa huhtikuun 17p:nä 1948 pitkällisen sydäntaudin murtamana. Vainaja oli .syntynyt Torontossa tammikuun 29 p:nä 1916. Suremaan jäin minä, hänen miehensä ja yksi poika, isä ja äiti ja 3 veljeä sekä laaja tuttavapiiri. Dennis Ja ToiTO Hakola Hilma Ja Malii Sirola Veljet John ja Wlljam Tauno Sirola perheineen il I ii' %l V:?'-|: ^ ii -J Kurulla Ja murhrella ilmoitanune, «Itä veljenunc PETER KATAINEN nukkui rauhalliseHti kuolon uneen halvauksen seuniaksenaAlco aal-raalassa Web»ter's Cornrrsiäwa, B.C., huhtlkijun 30 p:nit HiMi; oli syntynyt Suomessa Lapinlahdella helmikuun 1 p : n ä 1878, oli knei^ lehhaan 70 vuoden Ja 3 kuukauden ikäinen. Lähinnä häntä kaipaukxeUa, muistelee poikansa Arro NeiiTOBto-; liitosKa, yk»i Kixko Ja yk«i veli täällä perheineen, kaluti siskoa Ja yksi veli perheineen SuomeiKia sekä laaja toveri- Ja t«tt«TapUri Caaa-dnH- i» Ja Suomessa. Kaunista on kuulla kutsua kuolon, kun rlofton kylliksi jo väsynyt on. Pysyvän kodin sä saanut oot siellä, missä huolet ja murheet ei niieltäsi paina. , SISKOSI ARMI. n tl jaa kärsit tuskat, vaivat, hiljn sydän raukesi. Muutit sinne miss' on rauha, missä loppui tuskasi. vkLjEbi VILHO. lildmä jc Sullc oli, tuskaa, työtä ja huolta. Rauhan levon löysit vasta haudan tuolla puolla. MUSDA. Jfyvästi setä, hyväUi jää! Sukkuos unta rauhaisaa. Muiston kauniin jätit, }ä meille. VEtJESI LAl-SET. KUTpS Haluamme kiittää t c i U ystävät kukista j a kaikesta avusta häuUJaistllaisUudcssa: K i i t o s ohjelman e s i t t ä j i l l e . K i i t o s k a i k i l l e osanotosta suruumme.' ARMI JA VILHO Wel>ster'8 Comers British GohunUa. Mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 22, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-05-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480522 |
Description
Title | 1948-05-22-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Vai (l'Orin kaivostyöläiset ovat kaikkia liajoittajia vastaan v i i dOr, Quc. - Koska T o r o n t on .-Vassf. sanassa oh tk. 6 p: n a kuva naiUa:-:unnalta ja selostus k u - "^a!"a- äuomalaisiakin o l i s i o s a l - ' j^.munismivastaisiin j u h l i - : „S.i Vai d*Orissa j a koska "^jTr/rpahon suomalaisia m u u t t a - S ' r . u J ; e paikkakunnille j a he ovat liidon^^esti m huomanneet StaW-Sanasta tämän l i k a i s e n . v a l - n r n Sanomme ensiksi, e t t e i k u - ^ / n C j o m a l a i n e n täältä ole voinut •täaää 5Pl3aista Vapaalle Sanalle, ^ra" koko j u t u n suomalaisten j u h l i in rrii.5:u!r..se££a täytyy olla lehden t o l - ^n-a.an omasta paasta keksitty v a i - }je Ei vhtäkään suomalaista e i k a h e i - (.-3 laps.aan osallistunut minkäänlaiseen kulkueeseen enempää k u i n r u - vou^^aIko:sMnkaan. Meillä tosin oli cj-n osaMÖn h a a l i l l a l a u a n t a i n a v a p - Tj-ianssi' ja sunnuntaina S J : n ' osaston kokou^. mutta kummassakaan t i - ]ai=uuric"=sa ei voida sanoa v a l l i n n e en mitään kommunistivastaista, henkeä./ on totta. pttä:joku; torontolamen E . Sälin on lähetellyt, tänne V a p a a n S a - -an lukijoille Jäsenhakemuksia kommunistivastaiseen kansanvallan, l i i t toon MuUV tämänkin kampanjan t u l i t a \oimme pitaa kuolleena, sillä mitaan nakyvaa ci siita ole t u l l u t: Mutta paljon näkyvämpää or^ se. että 'muutaman kuukauden a i k a n a on, k a t - ' kennut joitain V a p a a n S a n a n t i l a u k -: EJa. Totta on-myöskin se. c t t a V a p aa Sana tulee vieläkin craallc henkilölle, jo\-a ei enää viime helmikuussa u u d i s tanut tilaustaan. Lehti t u l l a v o l l o t t e - Ic-e vain ja sille yleensä nauretaan. Että kun kerf-an on nimensä: antanut hiin sitä on vaikea saada pois V a paan Sanan kirjoista., v a i k k a ci ..Ich-, teään maksai.sikaan., • Totta on. että katoliset p a p i t j a piis.- pat olivat täällä j ä r j e s t ä n e et k u l k u een jä rukoUstalkoot. jpta. v a r t e n V a i dOr Starin mukaan oh tuotu noin, 2 000 henkeä Amoksesta. R o u y n i s t a ja lähiympäristön, farmiseuduilta. m u t t a fitten kun muodostettiin k u l k u e , ei s i ir hcn osalli.nunut k u i n tuhannen h e n kilön vaiheille marssijoita. L i e t t u a -; laiset'ja •puolalaiset pakolaiset, . j o i ta tänne on tuotu Euroopasta v i i m e k u u kausien aikana, esittivät pääosaa. Oman paikkakunnan, väestöstä- otti kulkueeseen ja rukouksiin osaa vain hyvin vahan, sillä paikkakuntamme astikkaät ölivaf valtavalta cnemmis-.- töitään koko tilaisuuksia, vastaan, p i täen koko homman olevan tähdätyn suurinta ranijkalaisen väestön, osaa vastaan, mikä - lukeutuu p o l i i t t i s i l ta mielipiteiltään, Social , C r e d i t i n . k a n - . naitajiin;./.. . -'J'.:: ' Seur.aavaksi sunnuntaiksi k u t s u t - tiinkin Social-,ereditin toimesta kokous, jassa tuomittiin kommunismia vastaL^^en naamarin verhossa t o i m i v at papit. - Puhujat, selostivat,, c t t ä . r a n s - -; kalainen vaesto on syvästi uskonnolr lista, mutta k i r k o n j a papiston asiana ei saa olla sekaantua p o l i t i i k k a a n , s i l la ranskaläin-en väestö voi kääntyä, ei .uskontoa;- mutta papistoa vastaan ja silta VOI olla hallitsevalle l u o k a l l e . v a a - raliisia seurauksia. Tasta v a a l i p i i r i si ta on valittu Quebecin l a i n l a a t i j a k u n - taan ainoa C G F : n edustaja koko Que-: becis!;a, nimittäin David- Cote j a , v i i me liittoparlamentin täytevaaleissa v a l i t tiin Ottajaan Social G r e d i t i n edustar ja ja - joku - kuukausi sitten v a l i t t i in kaupungin porme.stariksi ' nimikään 5C n edustaja , Tama osoittaa .ctta .Vai: d'or on c-nemman käymistilassa k u i n muu v a a - l.pjiri QuebecLSsa j a vanhat konservar! ti.vit ja liberaalit eivät-enää saa j u u n nimek.^lkaan kannatusta.. S i k s i , myös papisto on taalla peloissaan j a on k i r - soKS .syyttänyt Social G r e d i t - p u o l u - 5tta kommiinisti.seksi s a m a l l a t a v a l la kuin CCF;n ja muita puolueita. P a pit ovat sanoneet; etteivät ran-skalai- M,t saisraancstaa muita k u i n konscr-,: yatiueja j a litDeraaleja. m u t t a . s e on nyt JO myohai-stä.papit ci.vat v o i enää' kontrolloida, poliittisesti- r a n s k a l a i s ta yaestoa, -he sanovatkin, että'...he o>^at/jo kauhuissaan vetäytyneet, s i - ,'>iJuii,.politiikästa.^\•/^^•S:- '-^'^ ' .Vapaan Sanan kommunistikauhulla ei taalla,ole enempää menestystä min-• Uan, kaasa.ih.suuden keskuudessa, l u kuunottamatta j h t a tai kahta suo-, malaista. jos ,lienee yhtäkään. K a l - •'Ostjolantcnunion kokouksussa. joi&sa äilekirjoif tanut km on ollut läsnä, on .tupmittu kommunismivastaiset punä- '«uiiun lietsojat .•-amoin k u i n T i m - >^:avn unioi^ hajottajat yhtiön käty-i^^ iks! Timmiasm kaivostyoläi.set t u - j°>at v,ela huomaamaan,- k e n e n a s i a l - Punakauhun lietsojat ovat j a t u l e mat -.lemaan eniLsta v o i m a k k a a m p i n a '3=ä'.imu-:.-f.ri.sa lapi. ^ Kaiv-jsmip-tcn union kokoukset '•at ualla oi]npt crikoir>en yhtenäisiä. T ä ä l l ä ei ole löytynyt ainoatakaan henkilöä,^ joka. o l i s i koskaan noussut kenenkään toisen p o l i i t t i s i a m i e l i p i t e i t ä vastaan, v a i k k a uniomme jäsenistössä on k a i k k i i n v i r t a u k s i i n , uskont o i h i n j a p o l i i t t i s i i n puolueisiin kuul u v i a i h m i s i a. L o p u k s i kehoitan k a i k k i a paikkak u n n a n ja ympäristön suomalaisia saapumaan S J : n os»ston h a a l i l l e tk. 30. p : n Iltana, j o l l o i n on: n u o r t e n t a i t e i l i j ä i m m e Niemen, j a Baston kons e r t t i . Ohjelma, kestää 2Vi t u n t i a ja lopuksi tanssitaan. — V a i d ' O r i n k a i vosmies.: 4 . L—L— an, jokd hdlusi peRjstdd. utopldn CiUUi. Mitkä ovat syyt latinalaisameril(l»lais-ten maiden l(ansojen tyytymättömyyteen Kirj. Peter South KirJ. L E I F EDBERG MATTI LAINEEN M U I S T O L L E Kuoli kesäkuun 1 6 p : n ä 1927 nukkuma kaksikymmentä •olioita n_kym,r!r,ir„ kuukautta, 'kaioidrtt sinua aina muistan, ^o:kaa7i jää unholaan. Lepää rauhassa ainiaan ' armaani! Vaimosr Amia Laine South Porcupine, Ont. Geraidtonin osuus- Ittkkm myynnit ovat {(olionneet G c r a l d t o n , .. O n t . -— I n t e r n a t i o n a l - osuusliikkeen G e r a i d t o n i n myymälän jäsenkunnan vuosikokouksessa viime s u n n u n t a i n a esitetyistä selostuksista i l m e n i , c t t a l i i k e v o i t t o on viime vuoden toisen puoliskon a i k a n a kohonnut huomattava.sti. Liikevaihdon . k o h o a m i n e n on ollut erikoisen huomattava j u u r i meidän p a i k a l l i s e s s a myymälässämme. Siihen o n luonnollisesti v a i k u t t a n u t sekin, e t t ä saimme viime kes ä n ä : k u n t o o n uuden ..ajanmukaisen myymälähuoncistommc,jos.sa on ollut mahdoUusuus palvella suurempaakin o s t a j a p i i r i a . Kokouksessa keskusteltiin myö.skin ostovoiton jakamisesta ja hyväksytt i i n yksimielisesti pääliikkeen johtok u n n a n ehdotus, e t t a o s t o v o i t t o a mstk-setaan yksi prosentti j a loput voitot s i i r r e t ä än vararahastoon. Samoin h y väksyttiin pääliikkeen johtokunnan ehdotus k i i n n i t y s l a i n a n ottamisesta pienempien, lyhytaikaisten lainojen s u o r i t t a m i s t a varten.. J ä s e n i l l e j a e t t n n kokouksessa myösk i n T h u n d e r B a y - a l u e e n osuustoiminn a l l i s e n s a i r a a 1 a v a k u u t u s y r i t y k s en saannot. Se on a i v a n uusi osuustoim i n n a l l i n e n yritys, j o k a toivottavasti tulee saamaan laajan kannatuksen osuustoimintaväen keskuudessa. Osuusliikkeemme valistustyö on o l l u t h e i k k o a . S i i t a luultavasti j o h t u u k i n , että osuuskunnan jäsenet eivät osalfistu suurempilykuisina kokouks i i n — ainoastaan muutamat suoma-lai. set ovat käsittäneet velvollisuudek-seen osallistua k o k o u k s i i n . Sntä s y y s. t ä , o n pakko a i n a v a l i t a ainoastaan suomalaisia johtokuntaan, v a i k k a toivoisimme saavamme myöskin toiskielisiä j ä s e n i ä m u k a a n l i i k k e e m m e j o h toon. • • N y t k u n uusr j o h t o k u n t a r y h t y y t e h täviinsä, olisi toivottavaa, e t t ä se k i i n nittäisi huomiota tähänkin helkkou teen j a e t t ä samalla k u n me kohotam-me osuusliikkeemme tämän vuoden' m y y n n i t , ennatystason, meillä olisi myöskin ennätysmäärä jäseniä saap u v i l l a seuraavassa'vuosikokouksessa. — r - Raportteri. \ Leo Niemen ja Niilo Baston Itonsertti So. Porcupinessa So. Porcupine. O n l . — Niiden Sud-b u r y n seudun nuorten h a n u r l t a i t e i l i - j a i n konsertti pidetään haalillammc t.k; 26 pna, alkaen k l o .8.30 i l l a l l a. . N a m a t a i t e i l i j a t ovat nuoria C a n a - dan:-:SUomalai.sia,.jotka ovat lähteneet ensikerran kiertueelle. Annettar koon heille rehti kannatus, joka innostaa heita a l k a m a l l a a n u r a l l a . Nämä nuoret t a i t e i l i j a t fLeo N i e m i - j a, N i i l o Basto) ovat lähettäneet meille k u v i l l a a n - . v a r u s t e t t u j a : pai k a l i i s i Imoi-t u k s i a ; jotka olemme uskollisesti l e vittäneet kaiken kansan, nähtäviksi. K o m e i t a p o i k i a näyttävät olevan m u t ta komeata lienee heidän soitton.sa-k i n . Mennäänpä . j o u k o l l a katsomaan j a kuulemaan. .George Helmer; josta mainitsin jo v i i m e viikolla. : löydettiin sanotusta M u n r o e Lakesta s u n n u n t a i n a tk. 16 pnä ja hautaus t o i m i t e t t i i n : t.k. 19 pnä. Se näytti olleen .suurin suruj u h l a , m i t a . kyla.ssamme on koskaan ollut sillä hautaus.saattueeseen osallKs-tui 64 autoa ja jotkut . v ä i t t i v ä t - n i i tä olleen vieläkin enemmän.. Se totesi v a i n a j a l l a olleen l a a j a n ystävä- Ja t u t t a v a p i i r i n . Han on asunut South Porcupincs.sa: 33 . v u o t t a Ja v a l i t t i in k a u p p a l a n valtuustoon 20.-en kertaa. — H . Ruotsalaissyntyiset juhlivat* Yhdysvalloissa ensi kuussa New York. — Y h d y s v a l t a i n ruotsa-lai55V'ntyiset asukkaat viettävät kesäkuun a i k a n a ensimmäisten ruotsalaiSr ten siirtolal-sten Yhdysvaltainv keskilännelle, tulon l O O - v u o t i s j u h l a a . - : 1.2 keski-länneh valtiota .osallistuu j u h l a ohjelman e.sittamiseen ja juhlan, ko.- hokohdaksi muodastuu Ghicagcssa k e säkuun 4; 5 j a 6 p:na-pidettävä; j u h l a t i l a i s u u s , jossa- m m . presidentti T r u - man puhuu. Huomattavimmat- j u h I akeskukset ovat: lisäksi: Detroit.:. -Minneapobs, O m a h a . D e s Moines. L i n c o l n . St...Paul j ä - P h i l a d e l p h i a . -Juhlat kestävät: k o ko kuukauden ja päätujäislksi on j ä r j e s t e t t y , t i l a i s u u s Waldorf A s t o r i a - h o t e l U i n Neu- Y o r k i s s a kesäkuun 30 p:nä. M a a i l m a n k u u l u e n g l a n t i l a i n e n k i r j a i l i j a H . G . W e l l s ^ k u o l i v. 1946. Hänessä meni m a n a n m a j o i l l e y k s i " E d - y a r d m a i k a k a u d e n " kolmesta suuresta, j o i hm l u e t t i i n G . B . Shaw, H . G . Well§ ja G . K . Chesterton. 79 elinvuotensa a i k a n a s u o r i t t i tämä r i k k a a n m i e l i k u vituksen omaava j a r a d i k a a l i n e n k i r j a i l i j a elämäntyön, mikä laajuudesr saah on. v a i l l a vertaa, kun katseleie taaksepäin W e l l s i n l a a j a a n ja r i k k a a seen tuotantoon ja tutkii lähemmin hänen kehitystään; muodostuu kuva h a r v i n a i s e n monipuolisesta persoonal-iKsuudesta, „;Joka oh samanaikaisesti k a u k o n a k i j a . utopisti, r a d i k a a l i , p o l i - t i i k k o ja "Englannin kirjallisuuden m i e l i k u v i t u k s e l l i n e n hahmo. Hänen y h t e i s k u n t a k r i t u k k i n s a oh täysin v a i l l a pclontunteiden- Sanelmia s i v u n a k o - kohtia. J a s k i n hänen yrityksensä j o h taa .suurten valtiomiesten p o l i t i i k k aa omien ajatustensa mukaan, on tehnyt hänet monien silmussa hieman omalaatuiseksi, n i i n ci voida kieltää, etta h ä n e n a j a t u k s i l l a a n on o l l u t merkitystä. G . H . Wells syntyi V. 1866 pienes.sa B r o m l e y n kaupungissa Kentissä. Perhe oh koyha ja h a n oli n u o r i n kolmest a veljeksestä. • Lsa o l i epäonnistunut: i h m i n e n v a i l l a pienintäkään k u n n i a n himoa. Han h a n k k i perheelle niukan toimeentulon m i l l o i n eri suurtilojen p u u t a r h u r i n a j a m i l l o i n a m m a t t i m a i sena kriketinpelaajana. Äiti, pieni, a r k a . , syvästi uskonnollinen nainen, joka a i k a i s e m m i n oh palvellut kama-r i n e i t i n a , y r i t t i parhaansa mukaan kohentaa perheen vaatimatonta taloutta tekemällä, ompelutyötä. Wells a l o i t t i koulunkäyntinsä seitsemänvuot i a a n a , m u t t a se muodostui k u i t e n k in katkonaiseksi, s i l l a hänen oli kerta toisensa jälkeen, aivan samoin k um v e l j e n s a k i n keskeytettävä koulun-kä. 3;ntisä ja työskenneltävä h a r j o i t t e lu j a n a vaatetuskauppa-alalla. K o u l u n käynti paattyi hänen ollessaan 13- vuotias ja sita .seurasi s a r j a epäonnistuneita yrityksiä .selviytyä omin neuvoin^ Hänen koulusivKstyksensa o li monissa suhtei.s.<;a p u u t t e e l l i n e n j a hän ja nosi t i e t o j a , m u t t a o l i pakotettu itse ansaitsemaan toimeentulon.sa. Y r i t e t tyään vuoden olla omana herranaan j a löytämättä minkäänlaista kiinteätä toimeentuloa k i r j o i t t a u t u i W e l l s K e n - singtons Normal School of Scienceen-korkeakouluun. mista myöhemmin muodostui Lontoon y l i o p i s t o . Korkeaa koulussa tyoskentch n u h i n aikoihin s u u n T. H ; H u x l e y — D a r w i n i n tai.ste-l u t o v e r i — , j o k a opetti biologiaa ja hänen opetuksensa, muodostui ratkai.se-vaksi Wcll5in a i n u t l a a t u i s e l l e elämäntyölle. . P ä ä t e t t y ä ä n kolmen vuoden määrätietoisen opiskelun jälkeen koulunkäyntinsä oli W e l l s i l l a jälleen edessä välttämättömyys a n s a i t a itse toimeentulonsa. Han päätyikin erääseen yhr distettyyn kirjeopistoon j a y l i o p p i l a s r' leipomoon ja. ansaitsi n i i n hyvin, ctta VOI solmia a v i o l i i t o n nuoruudenrakas-tettunsa, eraan lontoolaisen s e r k k u n - .sa kah.s<;a. A v i o l i i t t o muodostui k u i t e n k i n , l y h y t a i k a i s e k s i , koska nuori vaimo ei ymmärtänyt l a i n k a a n p u o l l - •son.sa a a t t e i t a ja alkavaa k i r j a i l i j a u raa. Avioeron jälkeen; Wells a l k o i k in todenteolla k i r j o i t t a a . Aikaisemmat stilisti.set yrityk.set o l i v a t mu.sertavasti epaonni-stunecl, mutta nyt, loysi han itseusa ja. t u u l i n , j o k a p a r h a i t e n soveltui hänelle. H a n . a n t o i m i e l i k u v i t u k selleen vapaat ohjakset, ja p i a n s i i m at avautuivat huomaamaan erikoislaatuisen k i r j a i l i j a n . . T a r j o u k s i a ja t i lauksia alkoi saapua sanoma- j a a i k a kauslehtien toimituk.silta j a kun mcr nestys oh k e r r a n saavutettu, se: .seu-: rasi hanta koko e l i n a j a n : .. Muuan englantilainen k r i t i i k k o jakoi k e r r a n W e l l s i n k i r j a i l i j a u r a n k a h teen kauteen. Ensimmäinen n i i s t a a l koi V. 189.5 ja paattyi V. 1907. Toinen kausi, j o k a paattyi hänen kuolemaan-; •sa. alkoi v. 1907.. Aikaisempi tuotanto, loUoin h a n antoi leimuavan t e k n i l l i s - biologhsen - . m i e l i k u v i t u k s e n s a - v i r r a ta Ui OS J u les V e r n c t y y 1 isi.s.sa teoksi .ssa, loi perustan hänen kuulULSuudelleen.;Kun han myöhemmin ryhtyi juurrutta-' maan .sosiaiistis-radikaali.sia aatteitaan romaaneihiasa kummastutti se monia l u k i j o i t a , j o t k a olivat: tottuneet löytämään Wellsin, teoksista jielkkaa m i e l i k u v i t u s t a . . M u u a n W e l l s i n a i k a i . s e m p i a teoksia, -'The T i m e M a c h i n e " k u v a a p i k a m a t kaa halki vuosisatojen ama vuoteen 80.270. K i r j a - s s a V T h e S t a r " a n t a a hän maan tuhoutua sen; ohf kulkevasta meteoorista. Muissa- teoksissa hän asuttaa M a r s i n : ja- K u u n : m i t a merkillisimmillä olennoilla. K u n Wells vuosisadan vaihteen jal^ keen Siirtyi n o r m a a l i i n nykyajan ro-: m a a n i i n ; oli hänen vaikea j ä t t a a kokonaan ensimmäistä vaihettaan. H a n : käytti. t a i t a v a s t i vaikutusvaltaansa ja mahdollisuuksiaan mielikuvitukselliseT na k i r j a i l i j a n a käsitellen fantastisissa muodoissa i n h i m i l l i s e n tahdon ja h a l l i n t a t a v a n probleemia. Samoin k u i n Pope han - katsoi helpommaksi käsitellä - sosiologisia probleemoja sat u j en muodossa; Muuan riaista ; s a - duistSj VThe: food of Gods"; ilmestyi k i r j a n muodossa v . i a ^ i Se a l k a a Ir-.: vokkaalla miielikuvitustärinalla tiedemiesten aikaansaamista suuruusmuu-toksista j a päättyy a i n u t l a a t u i s e n u u den j a kuohuvan v a n h a n väliseen s a n k a r i l l i s e e n taisteluun. L u k i j a t o l i v at h u v i t t u n e i t a , m u t t e k u i t e n k i n s a m a l la j ä r k y t t y n e i t ä sadun jättiläismäisistä vuohista j a r o t i s t a. Monet W e l l s i n näkemyksellisistä e n nustuksista ovat s i t t e m m i n m u u t t u neet aineelliseksi todellisuudeksi. Jo t a m a n vuosisadan alussa ei h ä n v a in ennustanut ensimmäistä m a a i l m a n s o taa, v a a n myöskin ne aseet, j o i t a siinä t u l l a a n käyttämään. V. 1908 hän k u vasi miten Ilmasota muuttaa sodankäynnin k o l m l u l o t t u v a i s e k s i j a poistaa eron siviiliväestön j a sotivien j o u k k o j en väliltä. V. 1914 alkupuolella hän j u l k a i s i f u t u r i s t i s e n kertomuksen, m i s sä kuvataan yhteiskuntajärjestyksen l u h i s t u m i s t a .seurauksena atomipommien . kaytäntoönottamlsesta ;5ota-aselna. W e l l s i n " H i s t o r i a n ääriviivat" todi.staa, ettei h a n ole v a i n totuuden läpitunkema tulevaisuuden ennustaja, vaan kykenee myö.skin:yllättävän pe-rchtyneestl kuvaamaan menneitä a i koja j a a j a t t e l u t a p o j a. Ensimmäisen maailmansodan Jälkeen W e l l s y r i t t i toteuttaa aatteitaan käytänno,ssä. K u n F r a n k l i n Roosevelt alkoi luoda s u u n n i t e l m a t a l o u t t a U S - A:Esa. uskoi W e l l s s en merkiUsevan h ä nen a a t t c l t t c n s a toteuttamista: Hän t u n t i myöskin suurta m i e l e n k i i n t oa L e n i n i n oppeja k o h t a a n j a seura.sl h ä nen toimintaansa suurella myötätunnolla.- K u i t e n k i n yritykset yhdistää a m e r i k k a l a i s e t j a venäläiset kokeet ja yhdensuuntaista ne W e l l s l n a a t t e i d en kanssa epäonnistuivat H . G . W e l l s oli s u u r i s u u n t a i n e n y h - teiskuntafllösomi, jonka koko elämä oli m a a i l m a n p a r a n t a j a n kärsimättömän u u d i s t u s h a l u n läpitunkema. Hänelle merkitsivät aatteet k a i k k e a . Hänen tunnuksensa o l i : " R a k e n t a k a a m me uusi j ä r j e s t e l m ä— ennen k a i k k ea rakentakaamme". . Kulttuurin kehitys Jugoslaviassa Puhuessaan äskettäin Jugoslavian kansalliskokouksessa, totesi s a l k u t on m i n i s t e r i . M i l o v a n DJllas, etta h u o l i matta tarvikkeiden puutteesta ja m u i s t a vastuksista on havaittavissa s e l l a i n en k u l t t u u r i s e n elämän kehitys, etteivät Jugoslavialaiset olo koskaan a i k a i s e m m i n tunteneet. Tämä kultt u u r i n e n kehitys • p e r u s t u u s i i h e n periaatteeseen, että V k u l t t u u r i n täytyy muodostija. työtätekevien Joukkojen, kansan omaisuudeksi j a k a l k k i kult-tuurisaavutukset täytyy muodostua k a l k k i e n J u g o s l a v i a n kansojen omaisuudeksi". Tämän periaatteen ensimmäinen k o h t a merkitsee sitä, etta Vkaikki k u l t t u u r i n e n kehitys perustuu- s i i h e n periaatteeseen, että " k u l t t u u r i n täytyy muodostua- työtätekevien joukkojen, kan-san omaisuudeksi ja: kaikki kulttuuri.saavutuk.set täytyy muodostua kaikkien Jugoslavian kansojen omaisuudeksi". Tämän periaatteen en.simmainen kohta merkitsee sita, etta : " k a i k k i kulttuurhsaavutukset Ja työ k u l t t u u r i - ta,son kohottamisek.si ^ k o u l u t , t i c d c l a i - tok.set, sanomalehdistö, filmitcoULsuus, radio jne.) tulee saada k a n s a n j o u k k o i h i n m e n e v i k s i " j a toinen; k o h t a tark o i t t a a sitä, e t t ä k a i k i l l a k a n s a l l i s u u k s i l l a täytyy o l l a oikeus j a tilaisuus keh i t t ä ä k a n s a l l i s t a k u l t t u u r i a a n. K u i n k a kulttuurielämä on k e h i t t y nyt kolmen vuoden k u l u t t u a maan vapauttamisen jälkeen. Ilmenee parh a i t e n , k u n v e r t a a s i t ä v a n h a a n Jugos l a v i a a n . V. 1939 Jugoslaviassa oli v a i n 8556 a l k c i s - j a : k a n s a k o u l u a . Joissa o l i 782,- 789 o p p i l a s t a . Vv. 1947-48 lukuvuonna maassa on 15,165 .seilalsta koulua ja n i i s s a 1,669.578 o p p i l a s t a . ; E n n e n maassa o l i 205 keskikoulua ja SantiaKo. C h i l e . — (ALNV — Santiagossa. C h i l e n pääkaupungissa tun^, t u u aivan k u i n siellä o l i s i sota. Joka yo puoli kaupunkia on pimennetty. Vappuna, työläisten juhlapäivänä sotilaat . j a pohisit vartioivat Jokaista katukorttchn ja tarkeaa rakennusta konekiväärein. Konekiväärit ovat asa presidentti Gonzales V i d e l a n ja Y h d y s v a l t a i n tu-^ kemasta "sodasta kommunismia vastaan". Pimennykset, johtuv.1t sähkövoiman puutteesta, osa sutä taloudellisesta krnsista, joka kuri.staa maata, pakottaen teolllsuuslaitok.sct työskentelemään osa-ajalla. The Santiago PoNver.Go. jonka omistaa y h d y s v a l t a lainen General Electric, Cl lisännyt tuotantoaan, v a i k k a vaesto ja tcoUl- Buus ovat lisääntyneet. Hallitus ci uskalla suututtaa y h d y s v a l t a l a i s i a i n - trcs^ieja ryhtymällä .sellaisiin toimcn-piteisnn. jotka k i l p a i l i s i v a t General E l e c t r i c i n kaiiivsa. Ja sitäpaitsi sen aika menee taistelussa työväen kans- .sa. Mutta k u i n k a kovastr t a h a u s a .se haluaa miellyttää Y h d y s v a l t o j a . M a r - s h n l lm avun- tyyppistä l a i n a a . c i vain saada Yhdysvalloista. T a o l a i s i l l a on kokonaan kielletty taistelu parempien olasuhtciden puolesta, enkoisc-Stikin yhdy.svaltalaistcn omistamissa laitoksi.s.sa. . . T y o v a c n j o h - tajia lähetetään v a n k i l o i h i n , kun he vaativat p a l k a n k o r o t u s t a Scvvellin k u - pnrikaivokscssa tyoskenlelcvllle työläisille. Tama kaivas kuuluu mnail-tnari s i u i r l i n p i c n joukkoon j a sen omistaa Anaconda Coppcr Co. K u n n i t r a a t in k a i v a j a t Tarapnca.ssa ja Anto-fagaStas. sa vaativat enemmän ruokaa ja suojaa; lähetti presidentti sotaväkeä ja lentokoneita " t u k a h d u t t a m a an koinmuni.sti.sta k a p i n a a " . Presidentin selityk.sena on, että työläisten pitäisi olla tyytyvai.sia s i i h e n mitä heillä on, silla "chilelai.set .syövät j a juovat n y kyään l i i a n k i n p a l j o n "! Hienoja taman vuoden m a l l i s i a amc-rikkalaLsia autoja näkee Santiagon, Valparai.son, V i n a d e l M a r i n ja C o n - cepcionin k a d u i l l a ja mahtavat yöklu-bit ovat. taynna v o i t t o i l i j o l t a Ja v i ranomaisia. Presidentti on uhrannut satoja m i l j o o n i a r a h a a a n t a r k t i i k k a an tehtyyn huviretkeeii. M u l t a m a r k k i noilla, j o i h i n tyolai.stcn o n turvauduttava, ei ole tarpeeksi sokerin, tecta, kahvia enempää k u i n mitään p c r u s r a - vintolajcjakaan; Pe r h e e n c m a n t l en Jonoja näkee k a d u i l l a , usein k o l m e n k i n m a i l i n p i t u i s i n a aamuisin. Leivän, Uhan. p e r u n a i n j a k e l t t o d l j y n h i n n at ovat kolminkertaistuneet kuluneen vuoden aikana. Ainoastaan r i k k a at henkilöt voivat ostaa puvun n y k y a i kana. T a m a alkoi sen jälkeen k u i n G o n zales Vldelä v a l i t t i i n presidentiksi syyskuun 4 p : n ä , 1946. Hänen v a a l i ohjelmansa oli työväelle myötämielinen. Kommunistien äänet r a t k a i s i vat kysymyksen Ja nostivat Vldclan presidentin Istuimelle. M u u t a m i a v i i k. koja sen jälkeen presidentti ott 1 vastaan kaksi herrasmiestä W a l l S t r c c t l l - ta. Nämä herrasmiehet o l i v a t K e n n e - cott Copper; C o : n presidentti. B a d en Copper C o r p : n . j a J . P. M o r g a n Coiri •Johtokuntien j ä s e n E. Tappan S l a n - n a r d . sekä A n a c o n d a Coppcr C o : n seka C h i l e Coppcr C o : n ( M o r g a n i n a l a - y h l i o l t a ) presidentti Jnmes T; Hob-blns. Nama miehet k e h o l t t l v a t prcsl-r d e n t i n ryhtymään vainoamaan kom-^ munisteja. lopettamaan lakot Ja a l e n tamaan k a n s a l l i s t a k u p a r i v c r o a . mikä oli huomattava tekijä h a l l i t u k s e n t u loissa. . • •••• Presidentti Varcla : Hmoittl tarnnh Jälkeen kausallc, e t t ä m a a l i m a n k r i i s i t i l a n n e lähestyy, että Y h d y s v a l l at r y h t y y pian sotaan Neuvostoliittoa vastaan Ja etta C h i l e n täytyy tehdä valintansa. Satoja unlojohtajia Ja multa edistysmielisiä pidätettiin Ja läh e t e t t i in k e s k i t y s l e i r e i h i n ; P a l k a t p i d e t t i i n alhaisina. Hinnat kohosivat. Työttömyys lisääntyi Ja k a d u i l l a kerjääminen tuli a i v a n t a v a l l i s e k s i . H n l - l l l u k s e n sanomalehdistö j a radio c i v it maininneet l a s t a sanaakaan. Molemmissa " p a l j a s t e t t i i n " uusia " p u n a i s t e n " s a l a l i i t t o j a Joka päivä. Chilestä on t u l l u t p o l i i s i v a l t i o , mutta kansaa el s i l t i ole saatu pclotetuk.sl. Työväkeä on petetty, mutta se valmistuu vastaiskuun. Äskettäin muodostettiin kokoomus y h d i s t y n e i t t e n sosialistien, k o m m u n i s t i en Joittenkin r a d i k a a l i e n (Videlan oma puolue) j a , JtsenäKsten. demok r a a t t i e n välillä. Sita sanotaan K a n - salliseksi demokraattiseksi r i n t a m a k s i . S i i t ä saadaan- p i a n k u u l l a p a l j o n . U u tiset t ä m ä n kokoomuksen t o i m i n n a s ta tulevat olemaan hyviä työväestölle ja A m e r i k a n mantereen edistykselle, mutta huonoja Anaconda C o p p c r - sek a J . P. M o r g a n Co:11c. PAKINAA JÄRVIENPÄÄSTÄ S u n n u n t a i n a toukokuun 9 p:nä o li iskulai.silla cnsimmäLset talkoot P u naisen puiston urheilukentällä. K e n t t ä ä puhdi.stcttiin j a juoksurada.sta J a i - t e t t i i n sadan metrin suora ensiluokkaiseen kuntoon. Se on siis valmis käytettäväksi. Samoin k u n n o s t e t t i in h y p p y p a i k a n vauhdinotlopaikka, seka kuulantyönnön ja kiekonheiton renkaat. Paljon tuli hyvaa työtä tehdyks i , m u t t a paljon vKHa jäi tekemättä. Seuraavat talkoot .suunniteltiin p i d e t täväksi toukok. 23 p : n a mutta ko.ska samana pyhana on . I n t e r n a t i o n a l - o.suuslilkkccn vuosikokous; täytyi talkoot s i i r t ä ä toukokuun 30 päivään: S; l - l o l n mennään taas Joukolla j a t k a m a an a l o i t e t t u a tyota. T a l k o o t olivat kustannuk.sicn puolesta halvat, maksoivat vain kasvit talkooväelle.' Kyvtiku.stannuksct suor i t t i v a t pojat puoliksi it.so ja toi.sen puolen lahjoitti Onni Ikosen taxL H a l u a n lausua Lskun puolesta reilun kiltok.sen.Iko.se.llc j a p o j i l l e . . T u l c v a i - .suudessa kun i.skulai.sfjt . tarvitsevat kyytiä sopii pitaa muistissa kuka kyyd i n a n t a j a on s u o s i n l l i n e n t o i m i n n a l^ lemme. • - ' N U O R T E N K O N S K R T TI T o u k o k u u n 17 - p. iltana antoivfit nuoret hanurin.sniltajat Leo Niemi Ja N i i l o B a . < i l o k o n . s e r l i n : S J :n Port A r t h u r i n asä.ston talolla Paula, Wof>dlcyn avustamana. Paula toimii kiertueen j o h t a j a n a . Nuoresta ja:.staan huolimatta ovat pojat kehittyneet aika pitkälle hanur-r l n käsittelyssä. Ohjelma oli mielestäni hyvin valikoitu .: j a .sopi. hyvin h a n u r i l l a esitettäväksi . V a i h t e l u a o h j e l m a a n antoivat P a u l a n lauluesitykset Ja ohjelman e n numeroiden reipas 70,775 oppilasta. Nyt n i i t ä on 888 ja j e s i t t e ly yleis,öllc:v;.-;;Kai o p p i l a i t a 281,693: ö j j p l l a s t a . ' : . i n i i n yksityiset k u i n duetotkin, . s u j u l - V 1939 Jugoslaviassa oli 29 yliopih- i vat moitecttomasti, jotkut kohoten i o a Ja kollegiota. Joissa oli opiskeHjoi- ! k o r k a a l l e l t i n la.s'>lle ta 17.318. Nyt' n ä i t ä oppilaitoksia, on Näin' m a a l i i k on 49 j a missä .46,423.opiskelijaa.; • V a h s t u s l a i t o k s i a o l i maassa v. 1939 on vaikea, sanoa kumpi pojista, oli parempi "tekijä"- Molemmat: käsittelivät vr>ittovahncita k a i k k i a a n 9,491 ja n y t niitä on 17.318 j y h t ä v a r m a l l a tavalla, . . p ; f c i l y . s t c n a r - O p p i l a i t a näissä v a l i s t u s l a i t o k s i s s a on i voa Iisasi . v i e l a -se etta taiteilijamme nykyään 2.130,734; i ovat omia kasvattejamm.e, omaa Jouk- V a k i t u i s t e n teatterien lukumäärä j koamme. P a l k a l l a ollut konserttiylei- JugosläviBÄsa vj 1939 oli 24 Ja nyt [so oli varmasti f^ytyvälncniltaanha. 47. Elokuvateattereita oli 413, v i i m c | : -..' '• .. •. ••• .- vuonna 652. ; 6,235.101 d i n a a r i a taide-, m u s i i k k i - ja V. 1939 p a i n e t t i i n maassa kirjoj a 1 n ä y t t e l i j ä in koulujen avustamiseen, yhteensä-1,057 nimikettä, m u t t a viime -mutt-a viime vuonna, käytettiin sa-vuonn^ 2376 riimlkettä, j o i d e n yhtci-lmaan tarkoitukseen 35,398,682, d i n a a - nen painos o l i 21,602330 k a p p a l e t t a j n a . V. 1946 a i k a n a oppi 429,032 henkilöä | V a l t i o n apu teattereita varten v, l u k e m a a n Ja. k i r j o i t t a m a a n , k u n : sen 11947 oli 185.140.051 d i n a a r i a ja y.-1939 s i j a a n v. 1939 lukemaan j a ' k i r j o i t t a - I v a i n 19.821374 d i n a a n a, maan.oppmeiden lukumäärä.oli 6,504:f Museoiden-ja t a i d e g a l l t r i o i d e n - m a a - V. 1939 v a l t i o k ä y t t i 150,000 d i n a a n a raraha oli v. 1939 k a i k k i a a n 7,908.955 t a i d e n a y t t e l y i h i n ; taideteosten o s t a m i - d i n a a r i a J a V: 1947 se o l i , 29,246.852 d i - seen. t a i d e - j a k i r j a l l i s u u s p a l k i n t o i h i n . J n a a r l a , k i r j a i l i j a i n Ja t a l t e l h j a i n avustariil- ; Määräraha kirjastoja- j a arkistoja seen. Samaan, t a r k o i t u k s e e n käytettiin varten v. 1939 oli 2310,073 d i n a a r i a ja y; 1946 k a i k k i a a n 9,950,000 d i n a a r i a . : viime vuonna 13.160,011 d o n a a r i a ; - , V i i m e vuonna -Jaettiin k i r j a i l i j o i l l e , I DJilas sanoi myöskin,, etta cnsim- Nuoret soittoniekkamme antavat k o n s e r t t e j a vielä useilla p a i k k a k u n n i l l a. Minä puolestani toivon, että kaikk i a l l a mi.s.sä kiertue esiintyy tuvat täyttyisivät yleisöstä paremmin kuin Port A r t h u r i s s a . Sen esitykset varm a s t i ansaitsevat. Samalla se olisi pojillcf kannustimena pyrkiä yhä korkeammalle ., a l o t t a m a l l a a n uralla. Päästäkseen n i i n korkealle, e t t ä pystyvät k i l p a i l e m a a n v a i k k a minkälaisten ulkomailta tulleiden: s o l t t o k u n i n - k a i d e n kanssa. Toisena toivomuksena n a l u a l s i n sanoa, että Eolttokoneennc e d e l l e e n k in t u l k i t s i s i tunteitaan,: Itkisi surusta, i l o i t s i s i voiUMsta Ja InnoittaLsl alas poljettua työkansaa uusiin v o i t o k k a i s i i n t a i s t e l u i h i n . Nykypäivänä taide ci voi olla taiteen vuoksi vaan sen täytyy olla joko edistää sorrettujen asiaa tai olla sortajien palvclukses-sa. Nykyisenä scka-sorron . a i k a n a : ovat. useat vakaantuneetkin edistysmieliset työläiset v a l m i i t välttämään,• e t t ä t a i de on muka puolueetonta. Saadakseen siitä n a u t t i a o n p a i k a l l a a n hakea Sita siellä m i s t a sita löytää. , O l k o on n i i n k i n , mutta p i l a i s i .samalla muistaa, c t t a kun sitä nautintoa tulevat tarr joamaan, omasta keskuudestamme nousseet kyvyt, el pltäisi näitä t l l a i - Buuksia a l a a r v i o l t a . v a a n on n i i l l e a n nettava arvonsa j a riennettävä kuulemaan ja tukemaan, vaikka tllisuudet o n k i n j ä r j e s t e t t y o m i i n h u o n c u s l o l h l n . H y v i n u.setn kuulee Joukkojen keskuudessa puhetta, e t t ä siellä ja siellä oli hyvää ohjelmaa, kaunista soittoa^ jne. ja että sinne sitä pltäa mennä k u n ei. taallaTjmlssä" nurkissa>.aada mitään aikaan. Monesti kay n i i n k i n, e t t ä Jos:sattuu kotfjna ja kylässä olemaan juhlatilaisuus samaan aikaan,, n i i n omat juhlat kokoovat kour a l l i s e n i h m i s i a ympärilleen, .sillä, p i t ä ä Välttämättä rientää vastarannan kiiskien kekkereihin. — Losojatka. Lauantaina, £oukok. 22 p. — Sai,']4ay^:22;V;'m t a i d e m a a l a r e i l l e : J t u v a n v e l s t ä j l l i e , r u n o i l i j o i l l e , näyttelijöille ymi 3,855,000 d i n a a r i a ylimääräisinä p a l k i n t o i n a; m a i s e n • viisivuotis.suunnitelman a i k a na f I l m i - j ä radiöteolhsuus kehittyy siinä m ä ä r ä s s ä , . e t u ,se mahdollisesti V, 1939 käytti Jugoslavian valtio ? t ä y t t ä ä kan-san perusvaat!muk.set. Sadan dollarin viikko-palkka canadalaisillc jääkiekkopel ureille l-Toronto.—Mlkfc Rodden.esitti K i n ^ - t o n i n WhigTStandard-nlmiscssä^lch-dcw; a Joku päivä, s i t t en väitteen, ctlä Canadan jääkiekkojoukkue,-joka voitti jäakiekkopelin talviolymplalaistsKa. el odottanut montaa päivää k u n se h e i t t i tiehensä l u m i p u h t a a n amatoö-riutcnsa, M r . Rodden sanoi C a n a d i a n A m a - tcur Hockey A s s o c i a t i o n i n Euroopa.ssa toimineen edustajan, B u n n y A h c a r n e n todenneen, e t t ä C a n a d a n olympialais-joukkueen Jäsenille maksettiin $100 viikossa,^ ynnä kulut ollessaan näytc-pellkiertueella Euroopan maissa; Mr, Ahearne oli C A H A : n puolesta kieriUr een johdossa. Ja että sen ^'päätyttyä oli hänellä Jälellä vielä «2300 jonka häri l a h j o i t t i j o u k k u e e l l e heidän n o u s tessaan Ganadaan lähtevään l a i v a a n ." Shaw ja eurooppalainen käytännön sosialismi Lontoo. George B e r n a r d Shaw sanoi Daily Heraldissa Julkaistussa k i r j o i t u k s e s s a a n vastustavansa B r i t a n n i a n hallituksen kommunismin vastaista u l k o p o l i t i i k k a a Ja y l i s t i S t a. Unia eurooppalaisen s o s i a l i s m i n " J ä r kevänä Ja käytännöllisenä edustajan a " . " K o m m u n i s t i n a h a n uskoo ~ Ja n i i n minäkin — etta kommunismi v a l t a a Ja käännyttää koko maailm a n " , k i r j o i t u Shaw. " M u t U . hän tietää, e t t ä Jos m a a i l m a y r i t e t ä än p a - k o t t a a siihen, tuholsi se Venäjän Ja h ä n e t k i n . " Kolme öljytäiikkiä syttyi, tuleen . Cypres* Biver, Maa. Ti syttyi tääUä kolnie isoa öl tankkia tuleen. Oljjrvarasto en JUU||^%| palan laidassa Ja tuuli puhalsi kiv^>:i palasta ulospäin. Joten betUcohtiii^^'''t vaaraa tulen levenemisekä asutus^. keskukseen ei ollut. /il-,''^ Palokuntalaiset eivät voineet jteh<^^, dä Juuri mitään tulen sanunuttaaU>E M; seksi. Yksi henkilö loukkaantui "IdAtf';^' hän yritti sammuttaa tUIta silloiä^^t' kun se alkoi. Cjrpress Kiverin kauppalan on •130';:' -if^; mailin päässä lounaaseen Wlnnipe«V^;' - glstä. • V " K U O L L U T Surulla ilmotUn, eitä hyvä mieheni Ja Aaton hjrvlfc isä EMMANUEL MYLLYOJA syntynyt SieviiMä Suomensa, kuoli sydänhalvaakseen kotonaan POIBI Edwardis.%a. Ont., toukokuun 9 p : n ä 1948. ollen SSikJiTnodellaan; : Vainaja haudattiin 12 päivä toukokuuU Sarnlan haataoimaahaa suuren ystäväjoukon saattamana. : Suremaan Jäi vaimonsa Laina Ja poikansa Aatto t U l l i Mkft S' poikaa Ja 4 t y t ä r t ä perheineen Suomessa. Voi, nyt harja majastani murtui. Valmoii Laina. /sd, miksi läksit luotani niin varhain? - Sinä olit mulic turva parhain, vaan Herran tahtoon tyydyn minä aina. Ei isää enää maiset huolet paina. Poikaal Aalto V . it KIITOS . Pyydän lau.sua vilpittömät k i i t o k s e n i k u k k a l a i t t c l s t a j a seppeleistä. J o i l l a k o r i s t i t t e mieheni tiautakummun- K i i t o k s e t mrs. K . Laineelle Ja mrs. A. HAmplsellc kaikesta mitä J ä r j e s t i t t e hautBjalstllalsuutcch; K i i t o s k a l k i l l e yotftvUle, Jotka otitte osaa suureen suruumme. Laina Ja Aaito Myllyoja 1. ViC- j Surulla ilmoitan, etläralcas vaimoni ELLEN HAKOLA (o.s. Sirola) kuoli kotonaan Cöbaltissa huhtikuun 17p:nä 1948 pitkällisen sydäntaudin murtamana. Vainaja oli .syntynyt Torontossa tammikuun 29 p:nä 1916. Suremaan jäin minä, hänen miehensä ja yksi poika, isä ja äiti ja 3 veljeä sekä laaja tuttavapiiri. Dennis Ja ToiTO Hakola Hilma Ja Malii Sirola Veljet John ja Wlljam Tauno Sirola perheineen il I ii' %l V:?'-|: ^ ii -J Kurulla Ja murhrella ilmoitanune, «Itä veljenunc PETER KATAINEN nukkui rauhalliseHti kuolon uneen halvauksen seuniaksenaAlco aal-raalassa Web»ter's Cornrrsiäwa, B.C., huhtlkijun 30 p:nit HiMi; oli syntynyt Suomessa Lapinlahdella helmikuun 1 p : n ä 1878, oli knei^ lehhaan 70 vuoden Ja 3 kuukauden ikäinen. Lähinnä häntä kaipaukxeUa, muistelee poikansa Arro NeiiTOBto-; liitosKa, yk»i Kixko Ja yk«i veli täällä perheineen, kaluti siskoa Ja yksi veli perheineen SuomeiKia sekä laaja toveri- Ja t«tt«TapUri Caaa-dnH- i» Ja Suomessa. Kaunista on kuulla kutsua kuolon, kun rlofton kylliksi jo väsynyt on. Pysyvän kodin sä saanut oot siellä, missä huolet ja murheet ei niieltäsi paina. , SISKOSI ARMI. n tl jaa kärsit tuskat, vaivat, hiljn sydän raukesi. Muutit sinne miss' on rauha, missä loppui tuskasi. vkLjEbi VILHO. lildmä jc Sullc oli, tuskaa, työtä ja huolta. Rauhan levon löysit vasta haudan tuolla puolla. MUSDA. Jfyvästi setä, hyväUi jää! Sukkuos unta rauhaisaa. Muiston kauniin jätit, }ä meille. VEtJESI LAl-SET. KUTpS Haluamme kiittää t c i U ystävät kukista j a kaikesta avusta häuUJaistllaisUudcssa: K i i t o s ohjelman e s i t t ä j i l l e . K i i t o s k a i k i l l e osanotosta suruumme.' ARMI JA VILHO Wel>ster'8 Comers British GohunUa. Mm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-22-03