Vapaus, March 19, 1930

              li
11.
K-
6
I
li \ :
VAPAUS VAPAUS ( L i U r t rr
8«KiiUted u tke Po«t Otfit» D«i>*rtJBoit. Ocu>'i. aa mcMid ci*» latxia
/csntto». koaturi, «urj«l«o;f* i< p»»© «XOMM l«lr— i J a Su»etUii.
Keskiviikkona, maalisk. 19 p.—Wed., March 19
• t OfCc» Oob » « k . »dierujeoeou, «te.) ICCS—Eaitor S36W^BookK<>t« g87W.
OUitt. Boobuire Prisuhop: V«t^M Boildicc E t a Stre««.
A l i «Biil ta be »daieMtd: V.ptt», VjCi. Box C9, S-a<il.cTT; Oot.
ptria!i-livaitaa «j.iit -amassa asemassa kuin ennen oeuvptteluja.
Raiiika ]d. DriUnnia lielcukin syyttävät U. S- Arla neuvottel^ijeu epä-onjjjituxfiiie^
ta. .Malidolliseili yleisön silmien peitlämi^lcsi Up^ieiaän
kuitenkJQ kuvata asiat siiliä valossa, että muka ;»?isi pa^y ylcsijiueli-
' s>7tefn perusteista "tulevaisuudessa" pidettäville uusille "aaastariisu-!
^ jnisncuvotteluiJle". - "l* f
I Totuus on kuitenkin, että imperialistivaltain ristiriidat ovat teh- Kisail Ja^eHteilVailSCl'
uect sopimuksen aikaansaamisen mahdottomaksi. Suurvallat tulevat! pailllkilpBilut
jalkairiaan -otavaJrni^teluja. Yhdysvallat ei ainoastaan tule toIeuUa-'
maan lorota risteilijän rakennusohjelmansa, vaan lisäksi tulee rakfn-! vnme
tamaan tonnia r i - l e i i i j ö i t ä , oO/XK) tomiia h ä v i t t ä j i ä j a 30,000 ;^^iaft"'^jä^iten^i^lLet iwtoikisat
v d e n a l a i - i i . TUJIUSHINNAT: Jirilarinia tulee rakentamaan laivastoaan "tarpeitaan"iKilnailtavana oli K . V . Nurmen lah-
•\ ^ISO. 6 kk. «2JO, 3 k k . »1.TS i* 1 k k . 11.«I. — Vkäfttixmhia J» SM.;
<L cUoeuiUa: 1 r k . (6.00, 6 k k . 1^.50 j * 1 k k . S1.00.
ole täysin "oorait''. Kämpät ovat
pienet ja niissä useia on paljop
enemmän miehiä kuin tavallinen
"full hand" edellyttää. Quebecis­sä
on kämppä myös hevosvaljaiden
säilytyspaikka-, pesuhuone vaat-
;eiden kuivaushuone. "Vuodevaat-
;cita ei ole muuta kuin viltti, joka
m likainen, risainen, sekä taval-isesti
hyvin kansoitettu — täillä.
sunnuntai-ilta- ^iiuoka on myöskin huonoa, se .on
7-haaiilla lois- sanomatta selvä. Kaikki on vä-tarpeitaan"
iKilpailtavana lah-vastaava-
v-i niäärä-rä. Japani lisää r i s t e i l i j ö i t ä ä n ja vedenalaisia. JöHtama kiertopalkinto ukko- ja
•£i«U-a.K«T «"Jk. > — % ' .-™Hd««JJ., ioka eddtyna ris- r S f r U a ^ S !^
tiijitnihu,nmot,^ tiM Un*. t2.oo ktrtx,. - fuusu^VjmuaTän kohollannsen /2d,000:teen vuoteen 1936 Ijynj^osta painittiin ja osallistui ot- ^ pkbutsasu. - Nunnanua:ioil«otBk«t SOe l«rU, tlXK) 3 k e n * . . - STO«ria*il»«tt.k*et « .«
«na. » J O J k e m . . — A. « c t o e f o . l m a i o k M l I24X» k e i t » . *2M k»kö kerta*. — Kiit<>«l»oittk«5
IJOO k m * . — Ko&:eauaUn.otuk«et 12.«I kert», 50 humtkn kiit<«i»B»e«lu t«J iBai«o»«r.rU*. — j
tlat««B tJelol ia o»ote;iiootuk»«t i3e kerta. IlJ&O k o l a a kertaa- TUapiiailioetuJieo ja Uxaoio» .,
'cattBBrieB OJi, ru/iittaeua, lähetettiT* ilmotuthiDU eiokäleeo.
Ccseta] »4»erti»io» rate». 75< per e o l . inch. SJiaimum charta for dssla «aaartioB.
f^tna la th» be»« ad»erti«!oj cedioia atoou» tba FiDOJ»b peopU fo Canada^^
m<iinf--a. Italia seuraa kilpailunsa mukana vointinsa mukaan. teluun 3 ukkomiestä ja 5 poikaa
.^ofl;iM lifika siten käv lähei.scmmäksi päivä p ä i v ä l t ä . Huikeat va- siis yiiteensä 13 niskanvääntäjaä.
„ - : r...felur,l,jeln.al vierJään läpi miljoonien työläisten kärsiessä tVÖttö-V ^ ^ ^ ^ ^ ^ """^ 140 paunaa isäimö:
If* „.. . , ...... , |. , ' . .., , - j , . . ^/"H" V. Hyvärinen, voittaen panssa mi
; ' " » " a j a lyolaihlen elintason kurjistuessa kaikissa maissa- Ainoa teho- nuUtissa vastustajansa, joita sarjas-
« t a oiUoin tahanai M * raatauau eo.iaäi«en k i r j « « « i n . . kirjottakaa «tideiiaea uttk*«.. kas va-lavoiMia voi muodo^tua kansaiiiväliseslä proletariaatista, jokajsa olikin vain kaksi. Ottelu Hyväri­s
t ä ; » per^oca/iiaeiia nit^eiii: J. w Ahi,riai, Uikke«boiuj.. ; j ä r j e h l v v tai^t-luuii Imperiali-tista sotaa vastaan, j a varustautuu muut- nen-Lmdberg olikin katsojien kuir
myöskin painin kannalta katsoen
illan herkukkaampia. Heitto seura­si
toistaan tulisessa tahdissa, päät­tyen
kyniniE^tä paunaa kevyemmän
L : n häviöön parin minuutm kulut,
tua. Vanhana mattokettuna je
Siirtolaisten huipattaminen
; lamaan imperialistinen sota luokkasodaksi. Lontoon neuvottelu on
i f»pettanut lyöväeslöä näkemään, ettei Kelloggin, Locarnon, fcänsaiu-
I liiton y.ni. sopimuksilla ole mitään merkitystä. Sen on Ranska osoit-
Eräs viime vuonna aivan vleisesti kävtettyjä syöttejä siirtolaisten tanut esiin!ymisellään tä^sä konferenssissa.
v ä r v ä ä m i s e s s ä Canadaan on ollut -^-^^^^fj^^^^ . . ^ . . . . t^loullisesti ylivoimaisena voitti
mahdollisuuksista, mitä tarjoutuu uusille tulokkaille etenkin maan-. VaaTlSteiyja Lindberg fyysiUlsesti paljon voi-viljelyksen
alalla. Moni siirtolainen lähteekin tähän maahan toivoen ' jmakkaamman vastustajansa. Ojan.
löytävänsä hMpaa viljelysmaata, josta elatuksensa saisi irti hiukan ; . y,^^,. Times"-lehti kirjoittaa erään tutkimuksen johdosta, 1^^^^^^^ puolessa minuutissa.
' ' ' 1 Alle 155 paiman sarjassa oli vus;
osancttajjia. Otteluista" mamitta-koon:
Hiironen-Forcier ottelu päät­tyi
kahdejj ja puolen minuutin ra-vaian
pamin jälkeen, jossa Hiiro­nen
oli kaiken aikaa hyökkäävämpl,
H:n voittoon. Lammin ja Sundelin
. ... vaikka lehti myonlääkin, että työttömyystilannetta koko maassa paini päättyi 12.58 kuluttua L a m -
ja. Tällaisia varoja on lainattu maakunnaUa n. .$1,812,968 viimeisten ,.j ^.^jjy j , ; , ^ - suhteellisena Buffalossa vallitsevaan tilanteeseen sekä min selkähäviöön. ollen S. koko ot-kuuden
vuoden aikana, josta summasta SI,082,000 oli viime jr.ulii koodut tilastot ovat liian^alhäisfet etenkin viime aikoihin verrat-i^^'"" hieman hyökkäävämpl.
tuna tullaan erinäisiin harhaanjohtaviin tuloksiin itse tyoUomyydcn ja f^^"" | Ä f S n ^ ^ SS
tyolilanlccn laatuun nähden,. arvioiden työttömyyden koko niaas.sa kuluttua. Sankalan ja Hiirosen yksi
distys: Donatvillc Co-operative Credit Society, johon kuului 2;j oloja erinäisiin harhaanjohtaviin tuloksiin itse työttömyyden ja jiöan kovunpia otteluita päättyi j ä l -
tunteihatonia siirtolaista, S15,000. Osa lainasta eli SI 1,000 ^^y-1 uo\ibt:\dn vain n. neljään miljoonaa. Todellhien tvöttömien luku «n i^™^'^" työvoittoon. SundeUnin ja
lettiin maksamaan farmimaila, joiden hinnaksi oli sovittu $7r,,000. k ' maS^ksf ^ SaS'"HUrSe^^
Eräältä cdmontoiiilaihcltakalu.stoagcntilta o l i sitten ostettu inaanvil- Buffalon kaupungin työltöinyy^lilaslosta ilmenee että työtlö- sundcnnin.* Hiironen harjolttele-jelyskalusloa
S14,000:ii liiniia-sta, Lainajäännös käytettiin kalustoon, niiä on useampia perhettä kohti. Mainitut 15,000 työtöntä lukeu- mattomanä ja juuri mentyään läpi
karjaan j.n.c. Toimeenpannussa tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, tulvat n. 'J.OOO nerheeseen. mikä merkii^f^ «h;; r.i»;i i « r . l i : < . . . „ , w „ „ i : luian ottelun Sankalan kanssa,
että ensinnäkin maan arvo
unkarilaiset olivat maksaneet
hcipommalla kuin kotimaan karusta kamarasta. (joka koski työt-öniyyltä Buffalon kaupungissa. Numerot oli koottu
' Tätä maanälkää 6n aivan yleisesti käytetty oloista tietämättonnen yliopislojeu ^^ekä New Yorkin valtion työvira.ston toimesta
ihmisien petkuttamiseksi. Muutamia tyypillisiä tapauksia on ^^ket- j päivältä, käsittäen ne koko Buffalon kaupungin aluetta,
täin paljastunut lännellä. Albertassa on olemassa jonkinlainen osuus- ,„„tta ..,i„oastaan n. 15,000 työtöntä, vaikka kaupungissa vuoden 1920
toiminnallisten luottoyhdistysten laki, jonka nojalla keskenään yh- väonlaskun mukaan oli 200,000 työssä olevjia henkilöä,
teistoiminnassa olevat uutisasukkaat voivat saada maakunnalta laino­maisen
ja toimivan Metsä- ja seka­työläisten
union osaston perosta-miaen.
Siis kaikiUa keinoilla ja
kaikella tarmolla tähän päämää­rään.
P a i k a l l i c e n S. J.o*. h a a l i l l e kun
menee minä iltana tahansa, niin
huomaa että on sitä touhua jär­jestyneillä
työläisillä Montrealis­sa.
Minään iltana ei ole haali tyh­jä.
Torstaisin ja lauantaisin * on
sanomatta selvä. Kaikki on vä- "main foorilla" tanssi täydessä
hemniänkin vaaUvan mielestä "no {käynnissä ja alakerrassa oikeat
kut".
A s i a n l a i t a on s e l l a i o e n että se
ei parane jos metsämiehet ei ala
itse siihen ryhtyä. Miehet kun-ovat
työmailla, niin kiroavat ja manaa­vat
kaiken alimpaan faelvettiii» ja
5uuri osa on sillä kannalla että
parannuksia pitäisi saada^ Sitten
^n tullaan kaupunkiin, niin ol-
2ian iloisia että on päästy "ih­misten
ilmoille", otetaan vähän
'kontrin kaljaa" ja monet jatka-y....
läkkpmteil....olc ETAO S CM
/at tätä siksi kunnes ei ole nik­keliäkään
tai on vipattava jos saa
ja oltava kuin koira, kunnes taas
iähtee kämpälle. Metsästä tulevien
ja valmistauduttava taisteluun näi-miestcn
on unohdettava kapakka
tä epäkohtia vastaan. Toisin sa­noen:
metsämiesten, samoin seka­työläisten,
on järjestäydyttävä, sil­lä
se on ainoa keino jolla korja-
No. 66 1
Toveri Martin
rickson
P a h a u P « » ' j a n l a i n a S t » » -
l a a a n t a i ^ a Montrealu^""
. a a n a n t a i n a Toroaua^
kahvinjuontitalkoot. Lisäksi vielä
on kahdella muulla la'ttialla jotain
touhua; miHoin mikäkin komittea tai
toimikunta siellä järkeilee ja pohtii
asioita jotka koskevat järjestöjen
ja osastojen menestysiä ja toimin­taa.
Sunnuntaina' aamupäivällä,
keskiviikko- ja perjantai-iltoina se
vasta on eri meininkt Silloin voi­mistellaan,
nyrkkeillään ja paini­taan.
"Top floorilla" ovat niskan
vääntäjät ähkymässä, tanssisalfssa pnä ja
voimistellaan ja nyrkeillään, ja oi­kein
täydellä todella. Näyttämöllä
samoina iltoina on näytelmähän
joitukset ja sanoa voi, että. tosi
sielläkin on mielessä. Siinä an­netaan
ja saadaan neuvoja, yleeri-
Canadan Suomalaisen
matkapuhuja, toveri Martjr
nckson joka on viimeiste- •
kuukauden aikana kiertänvMr'
matkoilla Keski-, PohjoK':^
Ontariossa, joutuen esiin
syystä kesker-tämä-ida n
Port Arthurin ynipäriltö5^
• itaan palatessaan puhuffllTn
mainituissa paikoissa:
S u d b u r y s s a Liberty haaliU,
jantama, t.k. 21 pnä, alkaen
M o n t r c a l i » » a lauantaina, t,L
T o r o n l o J i a suniiunlair.a i i
pnä.
Mainittujen paikkakuntien
r e i t a kehoitelaan parhaalla
dollisella tavalla järjestämään
sä koetetaan onko ihmisessä muita mä tilaisuudet, joihin
ominaisuuksia kniin "minä itt". mahdollisimman runsasta
Tiistai-iJtana haälilla taais on ak­kaväki
vallassa. Älku-illasta ön voi­mistelua
ja sen jälkeen kokous, siis
, lyödään kaksi, kärpästä yhdellä is-taan
olevia oloja. Quebecin Kam-1 . Toinen ilta milloin naiset
piköillä työskentelee satoja uoma- ovat huomattavammin toimessa ön
toa. 0S5
pannussa tutkimuksessa kavi kuitenkin ilnii, tulvat n. 9,000 perheeseen, mikä merkitsee sitä, että teollisuudessa y l i - o t t e l u n San
rvo oli tuskin puoletkaan siitä, mitä köyhät malkaan esiintyy se ilmiö, että useammat saman perheen j ä s e n e t ovat " ' ^ l * ottelussa,
inect ja ostetun kaluston arvo o l i iiinoaslaan ansiotöissä. • — a„«HffaT^^oh
r m e i l l a . CanadalaiHlen rautatieymioiocn asutusjarjesiojen mujuiv»«- :;,usca mpicn i i c u k i l o i d c n k a y i n u i e n ansiotyössä samasta p e r h e e s tä
a tiiaän| s u l i i s l 9 i ^ l | a ;t^.rjoi»i • Ä t ä ^ ' ' ^ i m e r k k i ä samaan suuutadrB't^|,stoin kapi(alfatilehderf väittfciläi^cf ole ^ n i k ä ä n e d u l l i s c r i lilanlceJ ' r - " '. . i V.:"^'-^-^-- -' f ••••^ • - .v.-!^4-J>y*'inv«nm<i}»^^^^ että t y ö v ä e n l u o k a n elin-
"""l^ti: mV^^Mif^l^^ft. Ktttl». Ä??IWa;';. ^lasdTon niin alentunut, palkat nii«^huono^tuha; että .perheen
• r . V; V d . ' r I m o l l a j a l l e ou^Uflyn^i moliap^osmalöi e l ä t t ä ä p c r h c l i ä ä n öinalla
p a l k a l l a , vann pojat, tyttäret ja äidit ovat pakoitctut p a l k k a t y ö h ö n.
Sima esiintyy muuan niistä t e k i j ö i s t ä , jotka pirstovat perheen j a kodin
kapitalistisessa yhteiskunnassa. .
' Edelleen 'yrifiää^rJBTpuo^^^ nojalla valheellista v ä i -
t c t t a , / c t t c i teollisuus erikoisesti hyljeksii y l i 40-vuotiaita työläisiä
Jokainen kuitenkin tietää ja lukemattomat tapaukset" vahvistavat sen
Pöytäkirja
Canadan Suom. Järjestön toi,
niecnpanevan komitean koko­uksesta.
O pjiivii maaliskuuta
1930.
Saapuvilla oli J. W. Ahlqvist, J.
Latva, J. K i v i . ' E. Pu-ttmen, K.
Salmuicn, J. Kahila. "Vapauden
vastaava toimittaja B. Tenhunen ja
psitlaineii laloudcllinen krii»i*cmikä on levinnyt yli Ciuiaduu,
on',luni,unMt inyöskin lännen hiilikaivosten oloissa. Alhcrtan kaivok-
Rii^B Jm!ai mo^cj^ pllcel yain aika jij^^ käynnissä. Drumliellerissä
ei vielä ole kuiiiiolleeh 'päästy' työn ' alkuunVaan täiiia Icäiilena ja
Lethbridgessä on kaivoksia pantu äskettäin Beisöniäaii. Miltei koko
Crovvs Ncsl Passin alue kamppailee kurjuuden kanssa Feiniestä Hill-crcsliin
s i l k k a . ' / - / • • ' ^ v -M:..:.-.; ..
Albeiian ^kaivosalueilla-' "töihYii" sekä anicfik|ralaine]j^ hmnpyymti^-^
unio e t i ä i ^ e a l l e j n joiilama eanadd 'l^mvosmleliet vielä'
joku vuoöi sitten loivoivat viimeksimainiTusta jotakiii hyväii. Silä pi­dettiin
jonakin militanttisena kaivosmiesten iiirjestönä. Tähän näh­den
ovat* työläiset pettyneet, Unio ci ole kyennyt suojelemaan työ­läisten
elinehtoja. Paikallisista sppimuksista huolimalta ovat työn­antajat
käyttäneel tilaisuutta polkeakseen palkkoja alas. Monin pai­koin
maksetaan alle sopimuksien mukaisia palkkoja, '3—^1 dollaria
pärvällä, kuten esim. Bellevucssa, union palkan ollessa S5.40 päi^
vältä. Mine Workers tlniön of Canada on kadottanut taistelevan
Icirhansa nykyisen byrokralisen johdon alaisena.
jossakin määrin oli työläisiä aikaiseramin elähdyttänyt ajatus
yhdistää molemmat nniol. Vieläkin löylijä tämä ajatus» kannatusta
työläisten keskuudessa. Työläisten ammatillisten voimien yhdLstämi-neh
nykyisessä tilanteessa olisikin suotava. Mutta sitä ei voida saa­vuttaa
ylhääUäpäin. Ylitykset taivuttaa unioiden johtajat ci johdit
tuloksiin. Molempien unioiden johto on näet suunnilleen saman­laista.'
Ainoastaan itso työläisten taholta voidaan saada aikaan voi- sihteeri J. WU-ta. Kokousta johti
• L j * •• I., I varsinainen puheenjohtaja J. W.
nue» yhdistäminen työnantajia vastaan.
Yrityksiä tähän suuntaan on jo alulla. Calgaryssa on vasemmis­tolaisten
ainesten toimesta perustettu Työläiken yhtenuisyyslihto
(Workers Unity Leaguc). Sen pohjalla yritetään aikaansaada lyöläislrn
yhteisi in taniiu Huhtikuun lopussa päättyvät eri kaivantoalueiden pai­kalliset
sopimukset, ^lainittu yhtcnäisyysliit#> on laatinut taistelu-ohjelman,
johon sisäUyy minimipalkkavaatimus, työnantajain jn hal-^
lituksen ylläpitäihäh lyöllömyysvakuutiiksen aikaansaaminen y.m. Va­semmistolaisten
työläisten taholla painostelaan, että jos Canadan kai­vosmiesten
unio mielii esiintyä lyöläisten etujen puoltajana, on sen
puhdistettava reformisiiset ahiekset poi^ johdosta ja organisoitava työ­läiset
joukkotoimintaan, koko pHriä käsittäväin vaatimusten läpiajami­seksi
sekä konippaniaunion karkoiltamiseksi Alherlasta.
• Tilanne Albertan kaivoksilla on todella kurja. Työttömyys puris­taa
kaikkialla. Työttömät kaivosmiehet, eiyät nykyään saa työtä muu­alta
kuten ennen tilapäiseii työttömyyden aikoina, sillä n y k y ä ä n on sama
työllömyys kaikkialla. Nekin, jotka ovat saaneet olla työssä, ovat ti4i-ncet
lyhennettyjä .työviikkoja. Jos kaivoksia avataankin. menee työ­läisten
työntuloksct ruokavclkojen maksuun. Elintaso on yleisesti alen­tunut.
Työläisten asema paikallisten sopimusten päättyessä ei ole v;i-loisa.
Arnoa toivo olisi saada työnantajat pakoitetuksi koko puna ka- ^:. „f,idän kontrolloimicnsa
siliäviin sopimuksiin, länui on mahdollinen vain työläisten" voimien Ijfiiticn taholta, ja palauttaa nor-yhdistäinisellä
taistelusJni. Pystyvätkö työläiset keräänlyniäiin yhleniii-Imaall-^cl suhteet, entisien soplmus-
&ecn rinlanuumV Se nähdään lähi tulevaisuude.-^sa. jlf^» perusteella. Vaikka ei liike-jiuhtcet
"Vapauden" ja Yhdysvaltain
lehtien välillä ole käytännössä ol-
Ahlqvkt.
1> J. Latva antoi kokoukscsEa
raporttuisa. jossa käsiteltiin crimie-
ILsyyk;>isi;'i puolueen jia (järjestön-johdon
välillä. Raportin kuultuaan
toimeenpaneva hyväksyi töydelli-scstl
edustajan toiminnan ja mat-kascloi^
tuksen.
2» Latva piiiitcttiln pitää jär­jestön
virastossa sihteerin apuna,
siihen asti kuin voidaan järjestää
hänet matkalle antamaan a?astollle menplteitä.
selostuksen matkastaan.
Vei voiteli iui Latva ja sihteeri laa- |
limaan kiertokirje järjestön osas­toille
Latvan matkan ja asiain ny­kyisen
tilanteen johdosta ja an­nettiin
heille lyhyet ohjeet kh-jecn
Msällön .suhteen.
4> Luelllin Yhd.vsvaltÄin vel-
.tcsjärjestön T. P. komitean sih­teerin
kirje. jos.sa hiin ilmoittaa,
ettii he ovat peruuttaneet julista-maii.
sa boikotin "Vapauden" liikct-
> maan, joka hyväksyttiin, tehtiin
pieniä muutoksia, mutta käytäntöön
panemhien lykättiin siksi kumies
muita teollisuuksia koskevat järjes-tämlshankkect
on julkisesti selos­tettu.
7) Järjestön puhujan ja jär-j
ä r j e s t ä j ä n ä olleen tov. Lyyli Toi­vosen
lasku $100.00 päätettiin suo-ritettavalfsl
ensi tilassa.
8) Pyne Townshlpin uudelta
osastolta oli tullut haalin rakennus­luvan
pj-ynto. Koska oli tiedossa,
e t t ä mainitun osaston toverit aiko­vat
saada haalinsa rakennettua i l ­man
järjestön yleistä apua ja koska
asutus paikkakunnalla on todennä­köisesti
seisova, päätettim sellai­nen
lupa myöntää. Pyne Townshl-pln
tovereille päätetthn kuitenkin
huomauttaa, että on hankittava
laillinen omistusoikeus rakennetta­van
haalin tonttimaahan, jotta cl
omislusollCeus joudu myöhemmin
vaaraan. Sihteeri määrättiin kir­joittamaan
heille asiasta.
9) Käsiteltiin tov. Albin Hohn-bergln
kirje, koskeva Soon osaston
häneen kohdistamia kurmpitotol-"
P ä ä t e t t i i n pyytää
Mitä tapahtui Lontoossa?
Porvarilelidetkin jo myöntävät että Lontoon konferen?.-i on mrn
Soon osastolta lausuntoa asiasta.
10) Heartista tulleen kh-jecn
johdosta, jossa valitetaan järjestö­toiminnan
rappeutumista palkka-kunnalla,
velvoitettiin sihteeri vie­lä
lähemmin kirjeellä tiedustele­maan
asiaa, jonka vastauksen s£ia-vuttua
otetaan asia uudelleen kä­siteltäväksi.
11) Nuorisohitto oli lähettänyt
rahallisen avustuksen pyyntökir.
jeen. mutta järjestön raha-asioiden
ollessa nykyään ahtaalla, ei katsot­tu
voitavan mitään luovutusta tällä
kertaa tehdä.
Kokouksen puolesta—John Wirta-sarjassa
oli kol­me
osanottajaa. Lehtosen ja Haa­pasen
ottelu oU kova, joka tuo­mittiin
ratkaisemattomaksi. Lehto­nen
on vielä alokas, mutta omaa
hyvät edellytykset-hyväksi painijak­si.
Enemmän vain harkintaa, ja
yritteUäisyyttä! Forsell ja Haapanen
painivat yritteliäästi, päättyen otte-'
l u 1.30 kuluttua jälkim. häviööm
Lehtpsen ja. - Forsellin ottelu p ä ä t t yi
jälkimäisen työvoittoon.
Y l i 170 paunan sarjassa,.oli vain
kaksi osanottajaa, Lind ja Bask,
jotka painivat hyvin varovaisen ot­telun,
päättyen se pyöreään.
Tulokset seuraavat: - . j . , .
Alle 140 paiman sarja: V) V . Iftr-värUien
2~v.; 2) A. Lindberg 1 v.
1 h. j a 3) J . Oja 2 h..
Alle 155 paunan sarja: 1) E. H i i ­ronen
2 1J2 V. 1 r.; 2) Y . Sundelin
2; V. 2 r.; 3) E. Sankala 2 v. 1
r. 112 h.; 4) E. Forcler 1 V; 3 h.
Alle 170 paunan sarja: 1) P,
Forsell 1 112 V.; 2) L . Lehtonen,,!
r.' 112 h. ja. 3) Y, Haapanen, 1 r.
t h. • \.r .•
Y l i 170 paunan sarja; 1) E. Bask
I 'r.; 21»''0. Lind 1 r. Paino ratkaisi
sijoituksen.
K. V. Nurmen lahjoittaman kier-topalkmnon
voitti toistaiseksi hal­tuunsa
ukkomlehet 16 pisteellä poi­kamiesten
7 pistettä vastaan.
Tbrontolaisen kelloseppä Sund­holmin
lahjoittaman sievän tasku­kellon
kilpailujen oterikkalmmalle,
rehdimmäUe ja miellyttävimmäUe
painijalle sai yleisön äänestyksen
perusteella E. Sankala, seuraavina
SundeUn ja Hyvärinen.
, Kiitämme lahjoittajia. Samalla
myöskin kehoitanmie paikkakunnan
nuorisoa liittymään seuraamme ja
qsalUstumaan niihin ruumUn-harjoltukslm.
joita .seurassamme
harrastetaan.
Yleisöä oli tilaisuudessa yli v i i ­densadan,
joka lienee ennätys
inyöskin. j a seurasi se suurella mic-lenkiinnoll
» näitä harvhiaiscn "rai­lakkaita"
kilpailuja.
Nurkka-ukko.
laisia, ei ole mikään harvinaisuus
tavata samalla kämpällä 20—
suomalaista. On varmaa, että tä­män
suomalais joukon tultua jär­jestetyksi
olot jo kokolailla korjaan
tuvat. Ja nämä suomalaiset voivat
yhtenäisellä johdolla tehdä asiaa
tunnetuksi muidenkin kansalaisuuk­sien
keskuudessa. Siis ijuebecin
suomalaiset, alkaka.apa toimeen, al­kakaa
sitkeä ja säälimätön taiste­lu
elinehtojenne puolesta, sillä jo
on aika. Jokainen tietää että vuo­si
vuodelta olot ovat tulleet vaan
kurjemmaksi, ja se merkitsee sitä,
että työläisjoukot vapaaehtoisesti
ovat autaneet nostaa omaa leipä-varastaan.
Liittykää järjestöihin
jotka todella ajavat teidän etujan­ne,
järjestöihin jotka eivät ole mi­tään
työläisten pimittämisjärjestö-jä,
vaan todellisia iaistelujärjestö-jä.
Tätä järjestöntymättömien jär­jestämistä
voitaisiin vähän tar­kastelle
toiseltakin puolelta. Var­sin
vähän on tehty esim. mctöä-ja
. sckatyöfäisten järjest'ämiäeksi
ja kuitenkin ne ovat, ämmätitflo-mat
työlliset, jotka muodostavat
suuren: enemmistön työläisten kes­kuudessa.
Lumber Workers'in
.taholta asia on nähtävästi jäämäs­sä
kokonaan pois kartalta. Tiede-torstai-
ilta. Torstai on nim.
kapäivä" ja ttästä johtuen Pai
velijataryhdistys pitää kokouksen­sa
mainittuna iltana. Lisäksi on
torstaina kielikoulu, jossa tytöt
opettelevat engiaivtia. Jokaisena
pyhäiltana on haalillc järjestetty
jotakin henkistä ohjelmaa työläis­joukkojen
nautittavaksi; milloin on
koko-illän näytelmä (tai ohjelma-iltama.
Täytyy sanoa että- toimin­taa
on, mutta i vilä siinä mitassa
kuin paikallinen suomalainen vä­estä
edellyttää. Paljon vielä sopii
järjestöjen riveihin toimintatar­moista
työläisjoukkoa. Joukko ei
ole ennen täysi kuin kaikki re­helliset
työläiset kuuluu sen ri­veihin.
N ä y t e l m ä , mikä esitetään tk. 23
p:nä, on "Järjestäjä No. 14".
Näytelmä on hyvä, erikoisen hyvä,
aiheeltaan ja on varmaa että se
saa yleisön mukaansa. Näyttämöl-leasetus
on parhain mahdollinen,
tahtoo sanoa, että kuhisit on uudet.
Pääsy lipiit oO senttiä. Haali on
tietysti' sinä iltana täynnä, joten
olifei jokaisen varattava pääsylippu
etukäteen^ koska myydään ainoas­taan
rajoitettu määrä. --
Y l e i s ö n t o i v o m a k s e s t a esitetään
näytcimä'^ "Savon sydämessä" toisen
kerran huhtikuun 6 p:nä. Viime e-tään
kyllä että asialla on omat," sityksessä oli haalilla "fulLJiand"
melkein voittamattomat vaikeuten- ja jokainen melkein ovat luvah-taa
kun vaan koko osummw
vafci ^liin haluaa. OsuuJ^"
on joukkotoimintaa ja siksi
p „ . tuspuoleen tarvitaan suu
joukon voima. Jokainen ^ meistä
maa jotain hyvää ja kun sen P
taa yhteisen voiman paivehi,"^
n i i n silloin on .sillä raerkitj-stä
osuustouninnan kannattajien,
on antaa neuvoja valistuspu'
tuUsi antaa niistä hucmaite'
valistuskomitealle.
Monet suomalaisetkaan ci
ole osuuskaupan kannattajia
kulkevat yksityisten kauppojen
kana, jotka ilmoittaa suuresti
Osaavat ovela.sli vetää
ostajia päivittäisten
kautta,
mukaan
MoDtrealin uutisia
sa, joten ci laiminlyönti voi olla
kysymyksessä, mutta vaikea on sa­noa
mistä se johtuu. Toivottavasti
Lumber Workers Union ensi kuus*
sa kokoontuva edustajakokous ot­taa
'harkittavakseen' Quebec'in ti­lanteen
ja ehkä löytää keinon jo­ka
poistaa nykyisen lämaannustilan.'
Sillä epäilemättä'voi sanoa, että
metsä- ja sekatyöläisten jäljestä­minen
Quebecissä tuottaa tulok­sia,
kun vaan päästään kunnollises­ti
alkuun.
Quebec*in piirin puoluejohto on
kyllä kiinnittänyt huomionsa met­sä-
ja sekatyöläisten järjestämiseen
mutta sekin on yksipuolista. Suo­menkieltä"
puhuvat puolueryhmät'
on niin määräitty käymään asiaan
käsiksiksi. Oh lö^llä erittäin hyvä
näinkin, mutta kansainvälisesti oli­si
parempi, siUä metsä- ja seka-työläiscncmmistön
muodostavat
ranskalaiset ja näihin se on käy­tävä
käsiksi jos mielii saada ai­kaan
jotakin kouraantuntuvaa. Kui­tenkin
ovat suomalaiset siksi suu­rena
osana että niidenkin järjestä-iniseen
on, varsinkin suomalaisten,
kiinnitettävä huomio. Puolueryh­mien
taholta on jo alusitävasti ru­vettu
toimeenpiteisiin asian eteen­päin
viemiseksi. lähin päämäärä,
mihin tulisi pyrkiä, on clinvoi-neet
saapua uudelleen, joten olisi
parasta tällöinkin varata pääsylip­pu
etukäteen.
S e u r a a v a ua*i n ä y t e l m ä on "Se
hienous". .Näytelmä on niitä maa­ilman-
hauskimpia, sitä todistaa se­kin
että Jussi P., joka näki sen
"vanhassa.: rriaassa" 4 vuotta sit­ten,
nauraa oikein syräniestään ai­na
kun sen muistaa. Siis pitäkää
varanne että saisitte tietoonne csi-tysajan.
— Nick Alden.
.Osuuskaupan suomalaiiicii valis-taskomitea
^kokouksessaan suunnlt-teU,
miten voi tehdä osuustoimin­nallista
vaUstustyötä kuluttajain
kesken. Kyseessä olevalla alalla to­dettiin
olevan heikkouksia ja nht-ten
poistamiseen myös vaikeuksia.
Osuustoiminta ön täällä vielä nuor­ta
ja ^ k e h i t t ä m ä t ö n t ä , joten se el
ole voinut saada tohneUaita jäseniä
niihin töhniin kum oUsl ollut tar­peen.
Kasratuspuoli on yksi t ä r -
kehnpiä osuustoiminnassa ja siinä
on heikkoutta meillä olemassa. E h -
fcä voidaan näitä heikkouksia pois-jleetkaan
katkenneuia. päätti T.P.K.
kuitenkin niielihy\-ällä ten-ehtiä t ä ­t
ä veljesjärjestön johdon muodol-
, .„ _ , .. , , . i lista toimenpidettä ja toivoo en.
nyt k a r i l l e , lama ei ihmetytä tyolaisia. Lontoon konferenssi vain tu- itiscn hyvän yliteisj-mmärräyksen
distaa Kommunistisen Kansainvälisen arvioiden paikkansapitävyyden, jyleensä palautuvan naiden järjestö-cllS
asebtariisuminen kapitalismin vallitessa on inahdolon. että sod.il jjon välille.
liitlyAät nvkvisen r i i s l o j ä r j c s l e l n i ä n olemukseen. | 5> "Vapauden" Iiifc\-eenhoitaja
1 1 - -. •• . - - .. 1 r . ,lov. Ahlqvist raporttcerasi "Vapau-
KapitahstilchdK^sii selitetään, efta konferenssin rpao„,„,>t,„u.i.en f,,,,,- liikeasioista
on aihcutunul siitä, että \ h d y s v a l k i t on kieltäytynyt liyväksyniä>lä iRaportti hyväksyttiin.
Ranskan vaatimusta erikoisen uuden s u u n a l l a i n InrvaUisuustakaii!^-1 6> Sihteeri esitti suunnitelman
sopimuksen allekirjoittamisesta. Hanska on hunuiaultaiuH. ctt.i täh-jn I i^^npstymättornien ja erittäinkin
^^X .opimulse. e h * kylliksi t=kaa turv.lIUuuUa. ciko Ka„.k. ^oi^^^SS^^^^r^SPm.xJi
supistaa varustuksiaan, jolleivät vallan suostu sopimukseen, jossa | ajatuksen, etta järjestömme koko-määriteltäisiin
perusleel yhteisestä menetclmäslä hyökkäävään valtioon! aisi $t.OOO."X» rahaston, jolla kus.
suhtautumisessa. ' i tannettaisiin teollisuusjarjestäjä 6
Yhdysvallat >-.oros,aa„ c„ _ eUei se halua sitoa it«„sä T^:t^'^f:^T'S:S^t
toiLsuo v a l t i o u im ulkopolitukkaan nähden. Tasla johtuu, e t t ä v i i s i im- työläisten keskuudessa. Suunnitel-
T I Ö M A A L A H E A I F A N A K LV
Kauppias Säkkisen tytär on saa­nut
halun ryhtyä lähetysissaamaa-jfiksi,
mutta perheen muut jäsenet
eivät sitä sallisi. Saadakseen tytön
perääntymään lukee äiti raamatus­ta:
''Ympärinäsi sinulla on paka­noita
kyllä "
Kun pitäjään tuh uusi pastori,
pistäytyi Loviisa, joka on koko pi­täjän
herrojen tultu, pappiiantäh
uuteen herrasväkeen tutustumsEsa,
j o l l bm pastori esitteli hänelle mj^ös
monip&iseh lai^iparvetisa' Loviisan
ihmetellessä: —
— Voi voo*o!, kun on paljon ja
p i e n i ä . . . Jaa jaa, sen se tekee,
kenellä on v i i l f o s ^ kuusi lepopcU-vää.
Kevääu-^ t u l l e e n l i s ä ä n t y y lyöl-t
ö m y y » entistä enemmän, sillä mie­hiä
saapuu metsistä y.m. satalu­kuisena
päivittäin. Monet miehis­tä
jotka ovat olleet työssä kaiken
talven ja osan syksyäkin, ovat saa­neet
jättää työmaan melkein ra­hattomina.
Mutta on ymmärret­tävää,
että mies, joka kuukausi­määriä
työskentelee, saa aikaan jo­takin
tuloksia, mutta, ei ole sekään
vaikeasti käsitettävää kuka saa
sen työn tulokset; ne saa työnan­taja.
Ja hyvin monessa tapaukses­sa
hän saa ne melkein suoralla
ryöstöllä tai ainakin silmin nähtä­vällä
pettämisellä. Esim^ metsä­työssä,
hiellä on "jappari", joka
Quebecissä on tavallisesti ranska­lainen,
erittäin etevä tekemään
"ajan" poislähtevälle miehelle.
"I^ömies tietää että "skeilipilli" va­lehtelee
ja "stooriottopilli" valeh­telee
ja usein lankee samaan jouk­koon
vielä: "poortipilhkin". mutta
jappari antaa numeroiden "puhua"
ja kohottaa olkapäitään jos niistä
huomauttaa. Lisäksi on suurena
haittana eitä metsämies ja ura­koitsija
eivät "pärjää" puheessa
kellekään, sillä U3ein ei kumpi­kaan
osaa englantia ja harvoin se
Iskon näkökulmasta
Se on sitten .yksi kumma paikka, i Yhdysvalloissa ihnestyvä Raivaaja
etta toisille ei ole apua vaikka kuin. joka vanhoilta ajoilta • jo tunnetaan
puhe ä n t t a a vaikka sen englannin
osaakin.
T ä m ä n avonaisen j a U a i l l i s e n va­rastamisen
lisäksi näiUä työmailla
-pn vielä paljon sellas ta joka ei
ka tukistaisi.
Muutama päivä sitten osoitimme
lukijoille, että sellaiset painotuot­teet
kuin Raivaaja ja Industrialisti
ovat nun suuria paksun puhujia,
e t t ä rehellisten ihmisten tekemät
painokoneetkin kakistelevat niitä
ulbstyöntäessään.
Äskettäin ensinmainittu näistä
heppuleista taasen laski Upokasta
j a tapansa mukaan niitä paksmnta.
Se nim. kertoi lukijoilleen täytenä
totena, e t t ä Arvo Vaara on matkus­tanut
Moskovaan ja "kaapeloinut"
matkaltaan kaikenlaisia tietoja, jot­ka^
Vapaus on sitten servecrannUt
lukäjoilleen. Kertoopa vielä, että
Vaara on tehnyt Moskovassa sopi-muksenkm,
jolla kaikki asiat puo-lueessa
asetetaan taas juUflleen.
Lehti kehoittaa canadalaisia kom-hjunistcja
laulamaani että: "Hynt-t
ä n t y y ja purjctuuU..."
Luettuamme ylläolevat "tiedot"
Raivaajasta, olimme ensin ällisty-neJtä
ja ensimiisekst ajatukseksi
tuli. että ovatkcSian ne mleUvlkal-set
siellä valkoisen Suomen' Nluvan-niemella
alkaneet j u & a M a ihan p-maa
päivälehteä koto&illa toimitus-voimilla,
mutta käSmieltySimne het­ken
mainittua 'Misaoden sairea",
tulinnne lopuke kuitenkin vakuu-tetaksf.
että kyllä se on sama
suurvalehtelijana.
Asia on. nähkääs, sillä tavalla,
e t t ä Arvo Vaara pn kaiken aikaa,
sitten kun h ä n lä.ksi Vapaudesta,
pollotellut Torontossa, eikä allekir-joittaneen
tietojen mukaan ole
unissaankaan tehnyt mitään mat­kaa
Moskovaan, puhumattakaan
tutustumisesta Berlmta noskelaisen
poliisipäällikön patukkaniekkoihln.
Kun- tässä viimeaikoina on pu­huttu
paljon "linjoista" ja niiltä
poikkeamisista, niin tahtoisunmc
Jatkaa vielä juttua. Ylläkerrotun
perusteella katsomme. etlS liaivaa-j
a on loikaunufc hlrviän kauas s i l ­t
ä lmjaita~ mitä kutsutaan järke­vyydeksi
ja olisimme sitä mieltä,
e t t ä Yhdysvaltain lääkintävirano­maisilla
olisi korkea aika ryhtyä
tutkimaan mainitun lehden tohnit-t-
ajapoloisten i»änuppcja j a m ä ä r ä ­t
ä heidän ajatiiksen juoksulleen
rallisesU uuSi Imja.
Emme mitenkään voi hyväksyä
ppKittiseksi avsfesta^jakslkaan mi­t
ä ä n löysapaisiä pölväofeUjöitä.
jotka ovat menettäneet yhden t ä r -
keuninlsfä aistststaan, nim. kyvyn
puo
alen ^
Osuuskaupan periaa
ei ostajia koleta
millään tekopelillä, tai ovel
vaan puhtaasti o.suustoiniinna
menettelyllä, joka ' on. palvcUa
lUttajia niin hyvin kuin on
lisuus. Tehdä tunnetuksi
minta ja se hyöty mikä sen ka
tulee kuluttajaväestöllc on
t e h t ä v ä . Jokaisen pitää liittyä
suuskaupan yhteyteen ja siten
mia sen hyväksi. Liittyä TOI
paan ostojen kautta, joita
vuosittain voitto-osinkoina ja
voi haluava saada itsensä
kaupan jäseneksi maksamalla
suusmaksu. Siis esteenä., jä:r
teen yhtymiseen ei ok lalouds'
este, kun siihen voi päästä
nossa varallisuudessa oleva
nenkin ostojeijsa kautta,
minta. aina voi palvella kulut
paremmin kuin muut kaupat,
osuuskaupat ovat joukkojen
tavissa. Ne rajoittaa yksi';
kiskontoa tavaranjaon alalla,
on esimerkkinä ne monet yk;
jotka .Oli joutunut väistymään
osuuskaupan tieltä.
Agitatsioniin päätti suoma
vallstuskomitea kaiken kirj;
den ja lehdet tilata vaMusk
an kautta, mitkä jaetaan suon"'
sille kuluttajille. Siitä, mitä
t e t ä ä n sivu valLstuskomitean, ti
'komitea vastuus-sa. Valistu
käytettäväksi sai komitea
kouksessa määrärahan. Men
tulee • käytettyä, riippuu ko"
toiminnästa.
Komitea suunnitteli työnsä
kUökohtaisen ja joukkot^
pohjalle. Molemmilla on tar'
sama. Viralliset valistus
päätökset, jotka .saatetaan san
lehtiin, päätcttun liy^äksyä i
tean kokouksessa.
Kii-JecnvaihUj»
^Sähkösanoma •
Akka- poika kolmipäiväiset
mat suuresti onnistuneet. Ps .
tamme haastamme ukot ja tyt«
heiUe iesket avuksi j-rittämään .
yhden illan ohjelman. - Alta.
pojat. _^
tuntea v a l h Ä n j a toden «ähnen e-roitus.
O l i s i muuten suotavaa, e t t ä R a i ­vaaja
ä i r t s i s i vapaaehttäsesti joHe-k
i n toisene alalle, äJS. intäisihän
.sen jo nyt, monen monta
kokeUtuaan poliittisella Ic
kentällä, nähdä, että järkib^*
kestä politiikan ^'''''"'^"P .
vaan aina lopsahtaa kasi IctV-naan.
Niitä on paljon sellaisia teV
p i a asioita, joilla Raivaaja^^
nee poistlehensä. melkein ta>.
ja joilla päänuppia ei tarn.»
vin suuresti vaivata, enempaa
niitä käsitellessä tarvitsee eäes
koisia syvällisiä tietojakaan.
VaUtettavasti emme voi nii^
heiden käsittelyssä lähimai»^
auttaa, mutta varmasti
suurella njyötä tunnolla ä
ahertelua jonkun »ppita"*.
suoUkysymyksen k ^ P " ^ ' ,
olemme seuranneet PumönJ?
maUisia ponnistuksia sama*,
loilla. Tähän aiheeseen sm_-
ei viuneksunamittTi na.v « -
itselleen copyright-oikeuksa^
kuulunme Amecn Kallen s.
tyrkyttäneen.
Tosin viuneksimainitalls
raastamme mielenkiirjiosta
äsken "palkittiin" silla- e.»
iijn kauluksesta hantfM--
SaikeU tarkratuksciia.
saa ukko ktjn ukko l ^ T f
käsiään pyyhkimäK-a 'Tal33
ka olemme saaneet.
sa kiikkua lekotella P
naulan iatkaisemi^kä
sen tietää mlUota
puu liepeisiimme kannyjs»-
Uistelemaan.
Näkemiin!