1926-05-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Laiiaiitaina,toakok. 22 p;na—Safc, May 2% ^ I l i i l i l i i iM l i ^ ^ ' IIT SadbuiTBsa, Ont, joka tUsta'l . 1t orstai Ja lanantaL a G. NEIL, AEVO VAAEA VAPAUS (Uberty) fOia 911I7 organ of Finnish Worlcer8ln Canada, ]nil>- fiflihedr In SndbnnTr Ont, every Toesday, TIninday and f^^l^^tered at tbe Post Offiee Department, O t t a ^, •s-^seeond class matter. ^ mAUSHXNNAT: \ Canadaan yksi vk. 94.00. pnöu vk. $2.25, jkolme Uki 41.BÖ ia yksi Iflc. 75c. -" ^ Thdysvalfoihin ja Suomeen, yksi -^k. $6.50, puoli vk. «8.00 ja kolme kk. $1.76. r ' Tflaoksia. joita ei neariui r<Uia, ei tttHa labettSmSan • yaltaf arfamiesten iojjla on tafcanTcset. Mli iiiii njfOITUSHINNAT VAPATJDESSA: |7aimailnu>takset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. ^ Avioliittoonmenoilmotakset *50e palstatuoma. > NimenmuntosilmotnksetSOe kerta;. $1.00 8 kertaa. Syntymäilmotnkset. $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. • Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Knolemanilmotakset $2.00 kerta. t60e lisSmaksn 'tUtostanseelta tai mnistovSTssylta. ^ Balataantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta,^ $1;00 fcolmekeriaa. on,'vaadittaessa, lähetettävä flmotasUnta etukäteen. l i / n Tiistain lehteen aijotntHmoitnkset pitää olla kont- ; torlsi^^ lanantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain tBhtcen ton^tpfna kello 8. General advertising rates 7&e per coL Inch. H!- Dlmom eharge ,for single insertion 75e. The Vapaus tft the best adverttsfng * medium' among the'Finnish l ^ p l e in Canada. > m Vnpanden konttori ja tolmitns: Ljlberty Bldg ^ me te. Puhelin 1038. Pogtiosote; Box 6a,.Sudbnry, Ont. Jos etie mir'«in' tahansa saa vastausta ensiihStseen " Mrfeeseenne., fcirloittakaa uudelleen lUkkeenhoitaJa.ir . panoonallisella nlni-elia. J. V. KANiCASTa LlikkeenhpItaJa. Mitä on proletaarinen yhtyminen KylcyiSenä aikana, jolloin < todellisuäs joka^päivä -;:foistaa> tietoiselle :'työI^iselle^^'P \ täriceyttä, on välttämätöntä, että jokainen työläinen ' 'selvittää 'Itselleen mita^ lämä yhtymistunniis mericitsee. , OpjKiitunistit ja yliloikkarit tulkitsevat tunnuJksen siten, - etta' on ryhmityttävä hspsiaUdemoläattan ympärille v,^ ei juuri siksi, ettei sosialidempkratiaa vastaan ' olisi muistiHiteunistafivaan .siksi, että se juuriUämän 'kautta plro^etarisoitaisiin. Kukaan ei toivoisi tällaista prole' laarista yhtymistä hartaammin^ kuin porvarista,' sillä j tällainen ^ yhtymistunnuksen tulkinta on kauttaaltaan vaara. ^ jokaisen työläisen täytyy näet olla selvillä seuraa- \. 'Proletaarinen yhtyminen merkitsee tällä' haavaa ' , työväenluokan ^eää yhtymistä palkanpainamispolitiik-f^^^^ ' f,>kaa vastaan, k^l^ea puhetta vastaan «yhteiskunnan V ' '''^^ eduista* ja «painuksissa olevan teollisuujlea vaikeasta as^masta^. Tällaisen yhty^iäen on' yksinomaan koul- \, - tava.anitä työläinen tarvitsee voidakseen elää ilman Ideltaytyniyksiä ja hätää. Se on rakennettava kansain^ fj * , välisen ammatiUiäen eheyden pohjall&^sellaisena kuin " . , se, ilmenee englantrlais-venäläisen' Icomitean eheystoi-if(^ f.'\ l ,' ^Proletaarinen yhtyminen on tällä; haavaa tiukka ^ \ liittyminen' kaikkia työväenmaan vihollisia vastaan, ] aulijettu rintama porvariston pyrkimyksiä vastaan uu- ^i^i ' <v ^den Venäjän-saarron aikaansaamiseksi. . ProIetas;rinen yhtyniinen on siirtoinaakansain vapa- .uslaisteiun tukemista kaikilla aloilla imperialistista sortoa^,vastaan. Sorretut siirtomädkansat ovat länsi-maisen proletariaatin parhain liittolainen. Proletaarinen y|;ityminen on horjumatonta! yhteen- ,:kfiuluvaisuutta:porvari8terroria vastaan Suomessa, Puo^^ lassa^ :V^rossai Bulgariassa^^ItaH y.nf: inaissa. ^ ^ ^' Kapitalismi voi toistaiseksi pysyä vallassa paih&- ;< maila ^ työläisten ;eHntasoa; -nujertane siirtomaiden Inousut, murskaamalla Neuvostoliiton , taloudellisella i ja ? asee^ terrorillaan nujertamalla omien maidensa vallankumouksellisen proletari^ ^ aatin nousut, t.s. koettamalla onnistua kaikissa näissä yrityksissään. X , Sosialidemokratia on, puolestaan kaikkea taistelua vitaan työläisten elintason kohotttamiseksi. Spsialide* imökraiia-kannaitaa; avoimesti sotaa työväenmaata vastaan. Tästä on loistavana esimerkkinä heidän «suuri» tepreedkkonsk: Kautsfcy: Sosialidemokratia vastustaa ammatillista; eheyttä yhtähyvin kansallisissa kuin i kan^ sainvälisissä puitteissa. »Sosialidemokratia on osavastuussa edellämainituissa maissa harjotetusta' valkois^s-: V ta terrorista;- Sosialidemokratia on kaiken kaikkiaan «porvarien kolmas , puolue»^ Pelld^ä jäsenyyskin siinä siis merkitsee porvarisrintaman lujittamista,* kun 'taas Järjestyminen, luokkataistelun^ pohjalla merki • voiman lisäystä proletariaatin lopullisen voiton; hyväksi. mm i i ii latdcumouksellista toimintaa; mikä saattaa^ siinä, tapa-ulisessa,.^ proletariaatti pystyy:0t^ taa soviettie^ mallisien valtioiden^ muodostamiseen. ' r : Ndjän^ kenut kauimmaksi loistokatitensa 1^ V. 1925 toi tullessaan vississä asteessa kapitalismin vakiintumista;' Tuo vakiintunusprosessinäyttaä^^l^ kin horjahtelevan ja näyttää todenmu^iselta,£ttä^^ onV vain; alkusoittona I porvariston lopulliselle luhistu miselle. -Tämä valdinniittahnnen perustuu koko Euro-pan työväenluokan aseman: kurjistyttamiselle. ' Tämä on perin tärkeätä rsilla ehdoton elintaryetilanne ei ole; se, mikä ymetkitsee vallankumouksellistutumbprosessis-sa,: vaan liikettä ^eteenpäin, ajavat voimat. 'Syyt, mäesi Europan kapitalismi ei kykene parantamaan työväen luokan asemaa ovat: etuoikeutetun aseman menetys Eu ropassa, r siirtomaissa lisäarvovoittojen^: tuottamisessa a-leneminen ja kykenemättömyys päästä turvattuun^ asemaan EuropanVulkopuolella :olevilla .markkinoilla kilpailussa Amerikan kanssa. Amerika on Englannilta ottanut tehtäväkseen synnyttää: työväenaristokratiaa. /Kapitalismi käytt^^ saan'työväestön; hy^ckäyksiä vastaan: valtiokoneistoa pikkuporvaristoa; sosialidemokratiaa. Viimeksimainit; tuavoitanee sanoa porvariston etuvartioin on työnnetty työväenluokan rivien keskuuteen. Tämän vuoksi täytyy meidän 'ennen kaikkea taistella sosiali<ib-; mokraUaa vastaan: '-Kokonaisuus huomioon,ottaen e-dustaa sosialidemokratia, vielä melkoista voimaa ja sillä on huomioonotettava vaikutus 4yöväenluokk Se on erinomaisen joustava • porvariston puolustamisessaan ja kykeneväisyydessääner^ eri tilanteisiin;; Siitä huolimatta tek^ jektiWinen tendenssi ^ mahdollisti V heikentää taistele sosialidemokratiaa vastaan;:' Sillä - Icapitalismi on tällä kertaa tilanteessa; missä^se e! i pysty/työväenluokan elinr tasoa, korottamaan. , ' . Maissa, m'issä kommunistipuolueilla. ei ole mitään mahdollisuutta lailliseen'työskentelyyn, .on^K^ nin ipäätehtävä taistella näitten mahdollisuuksien puolesta -lähestymällä: kysymystä, työs/kentelystäjouk^ keskuudessa/. SivoS • Itttemation^e.^ koettaa v edelleen aaada.-maailman työläiset uskomaan. 1 • 1 m i l m ii ^Nykyisestä maailmantilanteesta^ > Tov.Varga on nykyistä maailmantilannetta kuvannut seuraavasti: Vi.r ole ollut niin rno- ^ \ nimutkafinen kuin mitä se on nyt. Kokonaisuus huoini- •ViÄSii" että meillä on neljä maail-man'Osaa: ' Ensinnäkin Neuvostoliitto, jonka kehitys nopeistuu ' ulkopuolella kapitalistisen'maailman. ^ Toiselöi Amerikan manner, jossa myöskin on ha- , , väittävissä nousevaa kehitystä, . mutta kapitalistisella pohjalla. ~ Koko'-mäailman tilanne osottaa vissiä keskittymistä ' kiäitten kahden navan ympärille. Kaikki vallankumo- . ' ' -ukseltiset" voimat kerääntyvät ]Meuvostoliiton ja kaikki i västavallarfcumoukselliscl voimat Amerikan porvaris- ^^Ii||j|||q5nt:jmpa^ f-^o Kolmanneksi on otettava huomioon Aasia ja Poh- < jois-Afrikon siirtomaa-alue, joissa ilmenee suurta v a i - Materialistihan historiankäsitys ' Ote Marxin kirjotuksesta ^ ^ r: l^teistcunnalHsessa .tuotannossa ^kulkevat ihmiset määrättyjä, välttämättömiä ja tahdostaan .riippumattomia ^olost^eita; kohden, kohti luotantovoimiensa: mää rättyä kehitysastetta.'Näiden t naisuus muodostaa yhteiskunnan-taloudellisen järjeste-yn sen'realistisen: pohjan, jolle jui-iidineii ja- poliittinen rakenne kohoaa ja jok^vastad määrättyjä yhteiskunnat: isiatietoisuusmuotoja. ' , - Aineellisen elämän tuotantomuoto on edellyl^yksenä yhteiskunnalliselle; poliittiselle )rosessiUehylipäänsä.:' :Ei se ole ihnusentietoi^^ määrää hänen olemassaolonsa, vaan päinvastoin hänen olemassaolonsa määrää hänen tietoisuutensa.^: - K^ sensä määrätyllä asteellaijoutuvat yhteiskunnan .aineel-iset. tnotantovoimat.ristiriitaan vallitsevien tuotantosuh-^ tei^en-kanssa, tai mika on vain;asian, j su^' omaisuussuhtei^efi:kanssa^;joiden puitteissa ne tä-län asti ovat liikkuneet, - ' ; Tuotantovoimien kehitysmuodot^ahlditivat nämä suhteet. ..Syntyy yhteiskuraal^^ aikakausi. >' Taloudellisten : 'perusteiden : muuttuessa, m'uuttu^'Mtaammin tai nopeammin -koko suunnaton y-lärakennics. .Tällaista -mullistusta tarkastellessa on aina erotettava toisistaan taloudelirsten tuotantoehtojen ai-- neellinen ja iljuoiinontieteelli^ti tarkasti määr^^^ mullistus sekä juriidiset, poliittiset; nskonnollisetf tai-; teelliset r tai filosofiset; lyhyesti' sanoen^,. kaikki aatteelli; set muodot, joilla ihmiset tulevat tajuamaan tämän selkkauksen ja sen taistellen 'ratkaisemaan. Yhtä vähän kuin:jonkun yksilön-m.äärittelemme.sen mukaan,.mitä hän luulee olemansa; niin yhtä vähän voidaan tällaista ymullistusaikakautta määritellä ^sen omaaman tietoisuuden perusteella;? vaan päinvastoin on tämä tietoisuus ylitettävissä ; aineellisen ^elämän vastatuotantosuhteiden esilläolevien: ristiriitaisuuksien - avulla.. • Vallitseva yhteiskunta ei koskaan häviä, ennenkun kaikki tuotanto-voimat; j*oille yhteiskunta on riittävän laaja, ovat kehittyneet, eivätkä'korkeammat tuotantosiditeet astu kos-> kaan''tilalle, ennenkun niiden hineelliset olemassaolon edellytykset ovat tarpeeksi hautoutuneet vanhan yhteiskunnan helmassa. -Sen tähden - asettaa ihmisktmta itselleen aina vain sellaisia teiitäv^ä, joita se kykenee ratkaisemaan, sillä tarkemmin katsottuna tehtävät itse aina vastaavat Jo käsillä olevia ratkaisunsa aineellisia edellytyksiä tai ainakin oyat käsitettäviä syntymispro-sessissaan. Suurin piirtein katsoen voidhan aasialainen, antiikkinen; Teodalinen ja nykyinen porvarillisen maailman tuotantotapa merkitä, yhteiskunnan taloudellisten muodostumisten edistyskausiksi.- Porvarilliset tuotantosuhteet ovat viimeisenä - yhteiskunnallisen tuotantoprosessin ristiriitaisena muotorfa. -^Samalla, kmi Yhdysvaltain 485 suurkorporatsio-. nia ilmoltaa viimevuotisten «puhtaiden voittojen» nousseen yli kahdentuhannen miljoonan dollarin, mikä on uusi saavutus alallaan, ilmotetaan kuolevaisuuden Yhdysvaltain seilsemässäkymmenessä suurimmassa kaupungissa kohonneen 15:sta 17.7:ään tuhatta kohden. Tämä koskee kahtakymmentäyhdeksää miljoonaa Yhdysvaltain asukasta. Samalla, /kun voittojen nylkeminen lisääntyy, lisääntyy työläiskortteleissa. kurjuus, joka merkitään tilastoihin «kuolevaisuuden lisääntymise-nz » kylmissä, mutta paljo puhuvissa, numeroissa. Tässä tapauksessa numeroiden hirtehinen leikki osottaa, että samalla ajalla, kun; trustipohattain tulot nousivat noin kuudellasadalla niiljoonalla dollarilla, lisääntyi kuolevaisuus 2.7 prosentilla; Toisin sanoen, noitten miljoonien doUarijpn'irtipuristaminen kapitalisteille lunastettiin 78,000:11a työläishengellä viime vuonna! että" kapitalistinen järjestys on lujittamassa - ja 'että tämä merkitsee maailman, pelastusta. So^alidemo^ ^ t i a erittelee {kapitalistien suosiollisella avulla) kansainvälisen ; ti-^ lanteen sminnlil-paan: rx. Taloudellinen kriisi neuvosto-^ maassa. - '2.; Kiinan vallanknmuos Jeen seuraavaan ta-kärsinyt tappion. 3. E i ^mitäänl^kn-monksellista;'; tilannetta Europassa. 4. Amerikan? imperialismi rynnistää eteenpäin;. 5. Se tekee kaävavaDa kapitaaliviennfllään Europan yhä i^nemmän riippuvaiseksi siitä mutt a pelastaa täten- Europan nälänhädästä j a vallankumouksesta. *6; Imperialistiset' vallat harjottava^ yleistä veljeilyä:,,Dawe3,Locarno. • : Täten ' e r i t t e l e e sosialidemokratia, käytännöllistä elämää, vaikka se t u r - vautuukin-edelleen joukkoja huiputa taakseen etäisiin sosialistisesti : h^-^ liseviin. korulauseisiin. Vastaako tämä erittely; sitten todellisuutta? E i ! Sosialidemokratia profeteeraa kapitalismiUe' pitkää ikää vain .jotta saisi itsekin^ elää kauan sen l a k e i j a na. , \ ^ / Sosialidemokratia näkee tilapäisen uudisrakennuspulan tisrövaen-maassa mutta-ei kapitalismin suurta kuolinkriisiä.- Se näkee Kiinan kan-: sanarmeijain-tilapäisen tappion mut^ ta"^..^ei Kiinan tapahtumaii\ isyvää perusta^: maan: jatkuvaa' teollisoitn-mista. E i näe, että juuri- maan; työväenliikkeen lujittuminen on ' a - janut osan Kiinan vallassaolijoista ulkomaistenvJmperialii^tien: puolelle. KuomintänEr-puolne - on viime vuonna ^seitsenkertaistunut, kommunistipuolue kolmekertaistunut. Sosiali-^ demokratia ei l i i o i n näe,' että. sama kuohunta kuin Kiinassa « n iäymäs^ sä kaikissav sorretuissa siirtomaissa; YhdysiMt^':i:nlkomaiset saatavat tekevät 2 1 miljaardia dcSlaxia. Europan kansaiji W raadettava Amerikan imperialisteille 62 vaotta voidakseen paperilaskelmain mukaan r^' snörittaa iapitaKstiensa velat.;; Nylqrinen:Earopa::tulee-:5aa'^ haotumaan:; mamiksi häiden -kahden myllynkiven idän; teoOisoitamisen ja "Yhdysvaltain ylivallan.— välissä. Itä-Aasianssa teollisoitumista, läil*- nessä Amerikan kasvavaa ylivaltaa, on tällä haavaa lujin Europass^". Europa :,eiv ole vielä saavuttanut so^ ddn edellisajan'tadtantotasoa.^^ l i p a l k a t ^ p ^ u v a t ^ . verot kohoavat^ "SlilitariBmi; kasvaa, vastakohta^u--' det e r i valtioiden välillä raaistuvat. Locamoa seurasi Geneve, ts. porva-rillis- sosialidemokraattinen varärik-köselitys.-. Mussolini uhkaa' avoimell a sbdalleL , • V Sosialidemokratian väärän pa-sifismin: vastapainona «sottaa työ-väenluokan; taisteluaines, miten i a - sema maailmassa oh vaarallisempi kuin. koskaan ennen, miten .Europfn kapitalismi on hajaannustilassa, miten- munttapeet' taloudelliset suhr teet ova^.tooneet tullessaan suuria muutoksia työväenluokan asemassa j a ajattelussa: ; Amerikassa työläis^ ten oikeistomista, Europassa Va-semistumista. kun taas* siirtomaissa on syntynyt uusi proletaarinen' l i i ke.' ; E n s i . - k e r r a n suursodan jälkeen koetaan kolmessa Europan /- tärkeimmässä' : kapitalistisessa maassa; Hanskassa. Saksassa ja» Englannissa samanaikaisesti S3rvää. yhteiskdnnal-. Usta j a poliittista'kriisiä j a samalla proletariaatin rajua :^allankuniouk-sellistuinista^ i, Kommunismi suoritt a a ensi: kerran todellisia alotteita j a johtaa suuria työväen joukkoja. Tfhteisrintamataktiikka alkaa Y kan-i taa hedelmiä. ' ^ ?i JJitä .taas.; Neuvosto-Venäjän voimaan- tulee, ansaitsee vain : lainata Tlie Nation-lehden viime'huhtikuun 7 'p:n numeroa: "Venäjän hallitus yhteinen konferenssi, j o k a ; myösldi^ hyväfcyi sounnitelman^ Sc: suoraan :nxaataloaskyQnaayksenpnl-: mallisimman kohdan ytuaeen.-sekä taksia ensi-askeleena-iykankertaisen j a ;selväp toiminnan snunnitelman. .Tämä e i ' kylläkään ' vapauta maän-^ nljeUjää kokonaan. taakasta; cjoka; Minnityslainain. muodossa lepää, hä^ nenhartioillaian,' t ä n ä ä n j a -toleva^^^^ suudessa,: mutta tekee ' koitehkin mahdoUisekä elämisen m a a n ^ j e l i - Jälle. ' ' : V a i k k a p a ' Farmerfr : U n i o n eätti-k i n . tämän suunnitelman- kolmatta vuotta - sitten, niia johtoon p ä ä a^ taantumulcsellinen koneisto on L hau-; dannut: sen. ;: On siis; taistfilevain. militanttien vedettävä se tulevieii JEon-ventsionien yhteydessä' .taisteltavaksi hetken tärkeimpänä kiysy- •myksens j a ryhdyttävä valmistautu-^, maan. Maanviljelijät on saatava y h tenäisenä voimana- näitten :suunni-t^ imien taafise. Fanl^ixriäi ykteiaen voima on vastassa. HaDitaksen y. ritykset tarkoittaa vaut maanvfljeK;^ jäin nenäsS vetänistä pankkihiea' eduksL ; Täantnnraksellisten maaa-viljelijämjäijeEtöjen.: johdot t j y ^ . vät liehakbimisella^sotkemaan pank-k i i r i e n . ednksL vVasenmiistomaaQvil. jelijäin on astuttava jäxjestöjeiuS taistelulmntoi^ekd säattamisdca t o i. mintaan - käytännöllisellä työnä va-emmistoliikkeensä ' BunnmtehnalliseQ lujittamisen kantta^ Heidän on ke- Mtettavä omaa: -vasemniistoään^ kannattajaansa V j a le^tet^vä iat-molla, käyttäen sitä aseena j a laajan vasemmistoliikkeen yhtenäistyttyjä, nä. • Näissä lepaä todellinen faruia.; rien: -vastaus.'jös^ on perustana a-seman todellisuus^ j a -vaatjmuksien pohjana, maanviljelijäin tule vaisuus toi-veineen. —'' elämänmahdolIisDoksi. neen. • ^ Topi "Pojn. Numerot Valkoisen Suomen porvaristo..fja^ maaseudulle, 'talonpoikaisväestöön. san<>malehdistö on herännyt kauhean Miksi? Se tekee' sen siksi,; että ee totuuden «teen, j o t a ne-ovat koet- on kapitalistien hallitus, joka tietänet .'monta> vaotta kiihkeäsi - peit- tenkin koettaa: kaikin mokomin tflä. Tämä totuus on, että. v a l k o i - j säästää, omiaan,'pankkiireita ja tehnen komento tulee aivan liian k a i - t a i l i j o i t a , sekä.'siksi, että työläiset liiksi Suomen pienelle kansalle ja johtaa kieltMoättä' romahdukseen, •joten men oja olisi pienennettävä. K a i k k i a l l a kuulutaan elettävän vär hä leveästi, y l i varojen. Huikea' on menojen lisääntyminen valkoisessa : "isänipaassa" ollutkin, siitä puhuvat seurjsavat numerot: Vuonna 1D14 oliyat valtion menot ,186 miij.* markkaa, mutta vuonna osa pientalonpoikaistoakin on tullut 1925 nousivat ne 3,900 m i l j . m a r k - : maksuk3ryyttömäksi, sillä kun usean kaan. Vuodesta 1920 ovat .valtion ! vuodeij/.ajan on. pitänjjlt myydä leh-menot kasvaneet ' 190 prosentilla,; mä, pari navetasta t a i hevonen täisillä mainittuna -vuonna ne tekivät lista; että on Jotenkin voinut saada i;471 milj.,; markkaa, ^kun-ne': tänä verokarhun pois niskastaan, on ee vuonna tekevät 2,S43 milj.- mark- tietenkin vaikuttanut-talonpojan ta-ovat j o aikoja tyhjiksi kynityt, niin että heiltä e i ole mitään ottamista, siis. ainoa jolta kapitalistinen hallitus vielä jossain määrässä voi ikiskoa ojvat 'talonpojat, suuret - manttaali-pösöt kytlä osaavat pitää puolensa. ' Välittömänä seurauksena tästä valkoisen vallan 1 ylettömästä Terojen kiskomisesta on ollutkin, että suuri Useilta tahoilta on^ kuulunut' suomalaisten maanviljelijäin j a puolue* toverienkin -painostavan, että"- nykyinen' tilanne j a hallituksen toi-mei^ iteet, samoin kuin maanviljeli-r jäin järjestojerr " ^ k t i l k k a antavat aihetta suurille toiveille;' sekä ettei olekaan, kysymystä pyrkimyksestä pitemmälle. Tämän kirjotuksen tarkoitus on siis vain • vetää::, esille oikeassa * va-! ossaan yhden -tärkeän - -kysymyksen ymmärtäminen; :>--r;:kiinnityslainain alla huokailevain ^ talonpoikain - asef mah ratkaiseminen. Canadan liberaali-progressiivinen hallitus lupasi maanviljelijöille' lainoja. Se. lupaa v. lainlaadinnalla . j a nyti-'<!in j o selvää; että siitä todellisesti v a i n pankkiirit hyöt3rvät. H a l - ituksen.-,suunnit€lma perustuu -tohtori Tory-n tutkimuksille j a esityksille. Se sisältää kieron pelin kierouden pankkiirien vedaksi: Toh- : x>ri osoittaa jo selvästi mihin on pyrittä-vä; ensiksi valittaen, että i l - "menee ikäviä esteitä kiinnityslaina-ybtiöitt^ n toiminnan tiellä, j a sitten nämä esteet on poistettava.":. . j a OS mitään pakkokeinoja käytetään, • ätettäköön 'oifcenslaitoksille . t a i v j o i - ekin tarkoitusta varten ^ muodostetulle yleiselle laitokselle. Edelleen ;bs. lainlaadinnalla määrrtellään.> . . arkoitufcsella varata yhtenäiset keinot \velkojen ulosottamiseen laimin-yönnin ilmetessä, niin minä esittäisin, että ^^oneisto olisi [ k a i k k i en ainayhtiöitten käytettävissä." v >y -Sitten maatalous-neuvosto (joka olettaa- edustavansa ja:-'puhuvansa • ärjestyneitten maanviljelijäin n i messä) esittää seuraavat^ suunnitelman: Lainayhtiöt on' muodostettava. Rahaa on: koottava myymällä: bori-deja, ja liitto- j a maakuntahallituksen tulee bondit taata, sekä rahaa lainattakoon maanviljelijöille korolla, joka e i kqhoa yhtä prosenttia korkeammaksi kuin m i tä maksetaan myydyistä: bondeis-t a " . Korko j a pääoma määritellään maksettavaksi k o l m e n l ^ - menen vuoden a j a l l a . . . Näin oletetaan bbndi-tallettajista tulevan ylhäisiä i>elastajia maanviljelijöille. Näin vain muutetaan kiinnityslaiJiayhtiöt ' bondi-talletta-jiksi. Eiköhän nämä tallettajat vaadi ainakin kuuden prosentin korkoa? Tällä tavalla leildtien hallitus etsii todellisesti vain keinoja narun tiukentamiseksi maan-viljelijäin . k u r kun ympärille j a maatalous-neuvosto puolestaan toiinien • maanvUjeli-: juin sokaisemiseksi,«samaan aikaan kun juuri kiinnitys- y.m. lainat muodostavat maanviljelijäin perimmäisen j a pohjimmaiseni elämän kysymyksen. «' ' , KiinnityslainaybtiSt, ^ 1 ^ ja pankkiliikkeet ovat erittäin toimek-kaita. Ne vaativirti < jonstavanapia laillisia ruuveja lainojen perimises-. sä. - H a l l i t u k s e n toimenpiteet takaa-i vat tämän • j a niin: -varustautuvat r a - hamieh-et tulevaan taisteluun. Mikä on tänjä taistelu? Nykyinen 'Tiyi v i h v o i n t i ' ' on, osittaista ja-väliair kaista. Yhdysvaltalaiset <. kaukonä-köisimmät -taloustieteilijät • jo ' v a roittavat romahduksen lähestyväni Siksipä..; vaatiikin lainayhtiöt var-^ muutta, Siis, kun kaikki hallituksen ja maatalousneuvoston esitykset näemme tähtäävän .; pääoman f etujen suojelemiseen: jh puolustamiseen, niin jättää -se maanviljelijöille it-r selleen: vqstataistelun ; välttämättö myyden;: Tämä. t a i ^ e l u täytyy pe-^ rustua ja pohjautua ;::siihen, että maanviljelijöille taataan riittaväji toimeentulon varmnna. 1 • 'Parmers Union of Canada' lähti tältä pohjalta -vuonna 1924. • Se ke-^ hitti. vasemmiston johtamana suunnitelman, joka vieläkin 'pitää: paik4: :kar*3a j a on ainoa^ todellinen ensiaskel tämän - tärkeän kysymyksen ratkaisemisen 'edistämiseksi;Suunnitelman ytimenä .ilmeni seuraa-^ vat kohdat: ^ " E i : oikeus-haasteita, tuomioita tai ryöstöjä saa panna käytäntöön ainoatakaan maan'viljelijää.kohtaan ennen kuin on kysymys esitetty-maanviljelijäin, erikoiselle sovittelu-lautakunnalle." . l a u t a k u n n a n työ velkasuorituk- •sien jaottelussa perustuu sille,. et^ tä maan'viljelijöille: taataan käyttö-^ varat seuraavasti: 1. Vuodentuloista jätettävä maanviljelijälle ' itselleen , käteistä^ ensimmäistä homesteadineljännestä skoh-den $800.00, toista neljännesta kohden $ 40 0.0 O j a jokaiselta seuraavalt a neljännekseltä $200.00.^ ' T ä mä tule§, olla .ehdoton - edellytys, eikä missään muodossa o l e ' v e l k o j a l l a s i tä ennen koskemista. 2. Seuraavana etutilalla velkojiin määritellään; verot, siemenet, eläinrehut j a maahankinta (suoritukset).: 3. Muut lainat laskettava. maksetr tavaksi jaottelemalla' 34 -vuoden a-i jalle, kukin : vfelkoja saaden: 'feud'ri-tukset suhteellisesti.- Knten huomaamme asetetaan • tässä -vuotuiset, -^ehdottomasti kaikesr t a vapaat, määrärahat, maanviljelijäin käytettäväksi, .joDa on pyrkimyksenä, 'taata* maan-viljelijälle elämäntasoa vastaava -palkka vyuotui-sesta; työstään, r. Edelleen,; mahdollista -vuodentuloista: y.m. johtuvaa kyvyttömjryttä auttaa se, että maanviljelijäin : so-vittelulautakuyta käsittelee kysymyksen kokon^sunden; edellyttäen, että edellä esitetjrt seikat tulee.: '• säännöllisesti taattuna -vuosittain. ' - Heti silloisen vFarmers Union kon-ventsionin jälkeen pidettiin Sasik. G r a i n Gro-nrers : . Associationein ja 'Beginan:" j ä r j e s ^ e e p työväestön kaa, lisäys 1,372 m i l j ; markkaa. Tä-: hän- eivät vielä sisälly ylimääräiset menot. Mistä kaikki nämä huikeasti ko^-: honneet menot o n . v o i t u täyttää? Ne on -täytetty osaksi ulkolaisil-l a l a i n o i l l a j a osaksi .verotusta kor: rottamalla. Valtiovelka onkin kasvanut huimasti, kun v. 1914 valtiovelka teki 171 milj. markkaa, eli noin 34- miljoonaa dollaria, tekee se nykyisin 3,651 milj. markkaa, e l i 92 milj; dollaria. Paitsi tätä suoraan valtiolle «otettua velkaa o n v a l tio sitäpaitsi takuussa . erinäisten luottolaitosten, kuntien y.m. velois-ts^ joiden^' summa tekee 950 imilj. m a r k k a a ; : A i k a i s e m m i n ei tällaisia takuita ollut lainkaan. Mutta, niinkuin jo edellä mainitt i i n ; on myöskin verotusta korottamalla ^ j a uusia l^erotuskohteita määräämällä voitu osaksi täyttää valtion. yhä hoikkenevaa pussia. Niinpä ; yksistään maalaiskuntien^ osalle tuleva tulovero on: sitten -vuoden 1920. kohonnut yli sadalla prosentilla.'- ; _ K u n n i m . . m a i n i t u n veron suni-ma V. 1920 maalaiskuntien osalle teki: 175,2 milj. markkaa, niin' se jo vuonna 1923 tekr362,l milj. markkaa j a sen jälkeen bn vero säännöll i s e s t i k o h o n n u t edelleen^ Nämä numerot: osottavat meille sen, että valkoinen hallitus kaikkein raskaimmin kohdistaa , •verotuksensa juuri-: ^louteen lamaannuttavasti. Selvät merkit siitä ovatkin 3 o olemassa. Sadottain joutui '. talonpoikaistiloja -viimeisen 'Vuoden aikanakin myytäväksi veroista ja,_pankkiirien saatavista. ' ^ Työväen sanomalehdistön taholta on tämä jo aikoja, huomattu j a a i ta myöskin huomautettu, sekä oso-tettu mihinkä se ^ lopuksi johtaa, mtlitta aina on porvarillinen sanomalehdistö yhdestä suusta alkanut syytää rkaikenlaista:- hä-vyttömyyttä. Mutta nyt näsrttää silläkin taholla jo herätyn ajattelemaan- asiaa.. Mihinkään ; käytännöllisiin tuloksiin ei se s-tietenkään siltä taholta johda, i sillä Suomen porvaristo ei voi perääntyä tieltä, jolle se on kerran astunut,; Kaikesta huolimatta on sen jatkettava edelleen talonpoikain kjmimistä j a -työläisten entistä kuivempiin imemistä. Sillä: lahtari-kaartit. j a muu.: valkoinen valtakoneisto on sen pakosta pidettävä pys-: tyssä"ja,.nehän ne varat nielevätkin. Pakosta" sen: on myös ; hankittava varat -lukolaisten lainojen korkojen maksuun. Ja' nekin tekevät huikeit a summia. > Työläisten j a talonpoikain riistäminen valkoisessa Suomessa on jatkuva siksi, .kunnes työläiset ja talonpojat sielläkin veljellisessä liitossa, .yhteisvoimin , kukistavat. herra-v a l l a n . — - a . mitealla on paljon työtä; lisäksi monet agit.-prop.-koraitean jäsenet ovat kuormitettu monilla muilla tehtävillä." Valituiksi \tulivat seuraavat toverit: A i "T. H i l l , Lyydia Anderson; Storberg. j a Hau-vinen. • Puolueen : , organiseeraaja, Tim Buck, oli läsnä kokouksessa ja puhui kielellisistä vaikeuksista, ; joita on ilmennyt muutamissa ryhmissä.. Kehotti agit.-pröp.-ko]}uteaa huolehtimaan j a tutustumaan tilanteeseen, että kielivaikeudet .'^ tulevat poistettua mahdollisimman ' vähiin jäsen-siirtojen j a muiden ,löydettävissä ©- levien keinojen kautta, sekä saatettua kalkki puolueen yksiköt toi-mintatarmoiseksi. ; - ^' Näitä tämänlaisia joukkokokouksia tupaan pitämään :kerta kuukaudessa. : J a yhteisen työmme eheydelle on aivan välttämätöntä, että kaikki suomenkieltä puhuvat puolueen : Jäsenet saapuvat : näihin kokouksiin.- Silloin voidaan paljo paremmin tarkistaa:-^ työtämme, j a näissä kokouksissa tuoda esille ne mahdolliset vaikeudet^>-mitä meillä on o l l u t : uudesti järjestämisen jälkeen; keskustella mitä korjauksia, jos mitään, tarvitaan solujen kunnollisessa : toiminnassa; Solujen edustaj a in kautta kaupunkikomitea tuntee kaikki vaikeudet, j a saavutukset. Mutta kaupunkikomitean kokouksissa eivät ' V o i - o l l a läsnä kaik- [ k i jäsenetu Senpä ^'Vuoksi-joukkokokouksille jääkin^ niiden oma tärkeytensä. Joukkokokouksissa teh-r dyt havainnot tnlee saattaa kaupunkikomitean : tietoon ja saada työskentely ; kaikilla aloilla elävöittäväksi 'voimaksi ' n a o r c n puolueemme : kulkiessa 'siihen ..päämäärään, . mihin kommunismin' opit 'viittaavat meille tietä. Kirjeenvaihtaja. ii$%uoIiie POHJOIS-ONTARION OSASTOJEN J A RYHMIEN JÄSENILLE. Workerin asiamiehenä piirissänne kiertelee : toveritar Beckie Bnhay Ensiksi tulee han'toiipiniaan T i m - minsin j a So. Porcupinen ympäristöllä j o i t a k i n -viikkoja j a sitten j a t kaen Kirkland Lakella, New Lisgar-dissa, Silver Centerissä, North Co-baltifesa. y.m. Toveritar Buhaylla on matkassaan valikoima uusinta; englanninkielistä puolueldrjallisuutta, sekä ottaa hän tilauksia: kaikille puolue-^ lehdille. Myöskin voidaan järjestää hänelle puhetilaisuujisia eri paikkakunnilla. . , Tovereita eri -paikkakunnilla pyydetään auttamaan toveritar Buhay'n toimintaa,, ohjaten häntä kiertomatkoillaan y.m. Erikoisesti tulisi huolehtia että: autettaisiin ohjaamalla hänelle missä -on työläis-asujamis-toa j a siten auttaen häntä tutustumaan. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Toimeenpanevan komitean puolesta; A . T . H I L L , sihteeri. /es . Koramnnistlpnolaeen snonialauten jäsenien ioakkokolc<^nksessa tonko-kpun 16 päivä valittiin' lisää jäseniä agit.-prop.-lcomiteaan. koska uudesti järjestämisen jälkeen tällä ko-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 22, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260522 |
Description
Title | 1926-05-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Laiiaiitaina,toakok. 22 p;na—Safc, May 2%
^ I l i i l i l i i iM
l i ^ ^ ' IIT SadbuiTBsa, Ont, joka tUsta'l . 1t orstai Ja lanantaL
a G. NEIL, AEVO VAAEA
VAPAUS (Uberty)
fOia 911I7 organ of Finnish Worlcer8ln Canada, ]nil>-
fiflihedr In SndbnnTr Ont, every Toesday, TIninday and
f^^l^^tered at tbe Post Offiee Department, O t t a ^,
•s-^seeond class matter. ^
mAUSHXNNAT: \
Canadaan yksi vk. 94.00. pnöu vk. $2.25, jkolme Uki
41.BÖ ia yksi Iflc. 75c. -" ^
Thdysvalfoihin ja Suomeen, yksi -^k. $6.50, puoli vk.
«8.00 ja kolme kk. $1.76. r
' Tflaoksia. joita ei neariui r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-22-02