Vapaus, September 12, 1921

              VAPAUS
Ctodan snomalaisea tySvaestpn
iSisenlaDnattaja, .ilmestyy Sudbu-syfös,
Oat, joka tiistai, torstai ja
Jpuantai.
H.PUBO, «[iT^r.^^VP' .
Vastaava toiinittaja. Tojmitussihteen
• rr,—•—— ~ '. '.'""-rFT—'—i^-=
VAPAUS
, (Liberty) '
The only orgari of Finiifsh Work-cn
in Canada. Published;in Sud-bory,
Ont., every Taesd8;r» Tharaday
and Saturday. ' .
""ÄdvertisJng »tes 5ft8;per.eol
fnch. Minjraura cbarge. m Bimte
ihsertion 76c. Discoont oi ptandmg
ftdvertisemdit. The Vapaus la the
besfe advcrtising niediyra among the
Finnish People in Canada<
varten valnslstetoissa isunssa varas* rinta pusts^tta, eSIä niittenkin pai» asemaan ^llisen olevan juuri it^'koko Mekjdkoa tmänsm&t&i. ^iiiniiiiiiiiiiiiimfiim
tohuoneissa, ylituotannon eäilyttämisikat, jotka rnrat v j ^ tehdä edes'työväenluokan. Taon kohdan pitäisi
makasiinelEsa. * lyhennettyä työaikaa on laskettu niin | kiinnHt&ä työläisten mieliin jotain.
UmotOBhlnta 60c palstatunmdta
— Alin hinta kertailmotoksesta 15d
—Kuolemanilhjotukset $2.00 (mnis-tovärsyistä
60c kultakin hsakMJ. -
Kihlaus- ja aviol. ilmot alml hinta
^-«2.00, nimcnmuutosilm. . (mupten
"^tfain avioliittoilmotusten yhteydessä
02.00 kerta — AvioeroUm. $2.00
Serta (2 kertaa 93.00. y" Syntymä-
Sm. 12.00 kerta. - HalutÄan tlelj^
6g^rotwMt e$il2t.a0o0t)o kra-e tK $a1il.r0i0st a kielmrtoat uK(3-
Ssto, joista, €! ole sopimusta, tulee
lahan- seurata mukana.,-
TILAUSHINNAT: "
Canadaan yJfd ,vk.. 14.00^ po'^^
mvt.l 27.62c.6 , kolme "k•k . %lM )&' .yto.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yto
vt $5:60, puoli vk. $3.00 ja kolme
Vk, $1.75.
Tilauksia, joita el eeuräa rata, ei
tnUa lähettömfiän, paltd asiamiesten
. Joilla on takanhaet.
Vapauden konttori Ja «»Mtus^on
Uberty BuUdlng, Lome St., Puhe-pQgtiosote!,
Bo» 69.
Jos ette mUloin tahansa aaa-vas-smsteoäA-
iririee&eenne. kir-
Sudbuty, Ont
-1; VJKANNASIO.Jiikkeenholtalfa.
Eegistered at the VbäOme De-parSent,
Ottowa, a» second clasa
'^Ostakaa! Oktakaa!**
' Otsikkona olevat sanat^ovat.Canä-
' dan kapitalististen lehtien ja kaiken-laisten
«himp-hamppu> yhdistyksiin
kuuluvien mailmanparantajain nyky­aikaisena,
jokapäiväisenä huutona.
Kokonaisia sivuja mitä «idioottimai-simpia
» vetoumuksia laskevat,porva-lipillit,
vieläpä patavanljöiUiauudel-
-'Ijan ' 6aiintyvätii'.«ty'^ä«nlehdetkifl«
; ,Can|8,dan..työläistenliuettavaksi'. Ca^
' nadassa on työttömyyttäfertnen kuu­lumattomassa
' määrässä työttömyyt­tä
jä missä on vika siihen? ' «Cana­dan
kansassa, pääasiallisesti juuri
" työläisissä, jotika ovat'ryhtyneet nfin
' varomattomaan ja Canadan .yhteis­kuntaelämälle
, vaaralliseen ' toimin­taan,
että ovat ryhtynefei «osto-lak-koon
», Juuri näin selittävät porva­rilliset
ja patavanhojlllset työväen-johtajat,
lehdissään.'" <Tyottoit»yy-
^ teen heidän, katsantokaiitansa - mu­kaan
.öri työväestö itse syypää, ja
vain' siitä yksinlkertaise^ta syystä,
^ttä |e ei;o|to'yaiy^mi^
tftVaai}/antäa tjiit^eii mHdlntya gjtä
«Työläiset, herätiaä ylös! Ojta-kaa
ja siten huojentakaa" työttö­myyttä
». Tuollaiset ovat otsikot,
joilla työläisiä koetetaan saada os­tamaan
mutta jotka kaikuvat kuy-roille
korville. Otsikkojen alla on
vetoomus. Suomennamme tähän
eräästä työväen lehden •vetoomuk-sesta
kappaleita, jotka osottavat mi­ten
työttömyys «probleemit ratkais­taan
kapitalistien ja heidän^jnoksu-poHcainsa
vanhoillisten työväenjohta
jäin toimesta.
«Käsittävätkö Canadan kansalai­set
ja työläiset sen kriitillisen tilan­teen;
joka heidän edessään on? Jos
käsittävät, niin mitä he aikovat teh­dä
sen vastustamiseksi? Työttömyy
dcn aiheuttamat kärsimykset ovat aä
rettömän raskaat Halifaxista Van­couveriin.
Ja se on kohoamassa. A-jateikaa
mitä se tarkoittaa Canadal-
Te j$ 'canadalaisille talven tullessa!
Mitä^te aijotte tehdä vähentääksen-ne
työttömyyttä ja' antaaksenne työt
tömUIe, työtä? ^ Jokainen kylläkin
siitä puhuu, mutta paljas puhe;ei täy
tä ma3c8ukoteloita^>
alas, että ei voi ajatella v^ttätaättö-> Sen pitäisi opettaa työläisiä tutki
raienkään tarvikkeiden itselleen ja 1 maan itsekobtaisestikin jotain. 'KBTJ
perheilleen hankkiroiEts, Työväen- työväenluokalle sanotaan, että ee it-luokkakin
osaisi kuluttaa ja se osain
vallan mainiosti «ostfm» jos vaan
siliä olisi mahdollisuutta eellaLseen,
mutta juuri sitä siltä pnuttuukin.
Silta puuttuu kiiltävää metallia,, tuo­ta
kailskivdipaa <manunonaa>4 jota il
man se ei voi saada edes leipäpalaa
suuhunsa, puhumattakaan muista] ten mieliin, että kapitalistinen jär-
.,.j;ikQ tuossa lainaamafssamme kap­paleessa
pululta selvää kieltä, ^ydet
Iistä totuutta sen tilanteen' väkayuu-destar•
j<^> todellakin on uhkaamas­sa
Canadan työläisiä. Pahinimat-kaan
työväenlnoKaif vastustajat ei-väfnäy
voivan kieltää sitä, että suur
ta ösäa työläisistä uhkaa suuri puute^
vilu, nälkä ja kurjuufl ensi talven ai-kana.
Mutta huomata tilanteen va-kavutis
ja tehdä sen estämiseksi jo-täin^'
4j]rvää, on tykkäiiSärt eri asia.
Eivät ole porvarilliset; himp*ha^n.
mestarimme ja kapitajl^en'iballei»at
työväen johtajamme lahtineen v.v^iyau
tbneet #tselemaan sjatä, joiden ,6^1-,
ville saaminen vahingoittai»!, heid&i
rilstoefujaan ja paljjastaisi • heiden
pirullisen velft^g^/työväenluokan
: rhä suurenman ja ettturemman kär-simysmaUan
täyttyessä, Mutta torr
kastftkaammflu vähän pitemmöfle, noi­hin'
vetoomUSsiin ja me näemme Jo­tain
söllaista, jossa.yksikääif cebsUit
nen Juokkfttaistelijft, ei vdi olla sa­maa
'mieltä niitten laatijain kanssa.
Kas näin sanotaan seilraavassa:..
«Tuloksia tuottavin feeino on -hati
alottaa tarvikkeiden i ostaminen; Ca-nadassa
on suuret määrät rahaa,-jolr
la voidaan tarvikkeita ostaa ja tu­hannet
canadalaiset tarvitsevat «Ca-nadassa
\vailmistettuji» tuotteita» mut
taikieJtäytyvAt^Qst^äSftd- niitä-^)dot-taimaHa
» Ainläia;a!eu^u.iiifeta»,. , •;
Edelläolevassa kapphleessa on
sellaista, jota lienee paikallaan vähän
siteerata. Ovatkohan vetoomusten
laatijat todellakin jiiin ykainkertai-sidj.
että luulisivat kenenkään, eipä
yksinkertaisten työläistenkään , ole­van
siinä käsityksessä, että ostami­nen
ei. työttömyyttä ainakin .osittain
helpottaisi. Mutta nyt onkin .kysy­mys
siitä, onko sillä kansalla;: eli oin
keammin työväenluokan osalla, jo­hon
vetoomus pääasialliaimmin on
^kohdistettu mahdollisuus o&tamiseen,
ja niin ollen kuluttamieoen tuottomi'
aan ta"rrtfckeita,; Suuri m Gana-dan
työläisistä kärsii tänään mitä ouQ
(Jatoa N:r6on 88)' -
Vihdoin itse'Patriisissa tapahtuivat
vaalit thiersiJäisen porvarisi., aina
kih sen aktiivisemman aineksen sieltä
lähdön jälkeen ja' kun Thiersin sota
joukot olivat sieltä poistuneet Pa
riisiin jäänyt porvaristo, niin julkea
kuin se olikin, taasen pelkäsi kovin
•kumouksellisia pataljoonej% ja vaalit
tapahtuivat tämän pelon merkeissä,
joka ei ollut mitään muuta kuin esi­makua
vastaisesta välttltmättömästä
punaisesta terrorista. Lohduttautua
sillä, että kansalliskaartin Keskusko­mitea,
jonka ikävä kyllä unisen ja
muodottoman diktatuurin alaisena
vaalit tapahtuivat, fi loukannut ylei^
sen äänioikeuden periaatetta, on to-
^j{^Iakin samaa, kuin pestä luudan
«.-varjolla vaunu» varjou.
: i i Ryhtyessään hedelmättömiin v«rta<
/uksiin Kautsky käyttää hyväkseen lu
; kijainsa tietämfittömyytta tosiasloi-;
: den suhjcen, Pietarissa me lianas-kuussa
1917 valitsimme komiAuuniii
(kaupungin duuman) mitä «kansan-
.f;valtaisimman» äänioikeuden perusteei
la-, minkäänlaisitta rajoituksitta po^
' ' Variston suhteen. Nämä TaaTit, por-värillisten
puolueitten liarjoittaessa
boikottausta, OTitoivat meillfe painos­tavan'
enemmistön'*). * «Eansanval
•) Ei»lieue vailla ' mielenTfiintoa
liuomattaa, ettäParSsih.ktmnallisvaa
leihin ptti v. 1871 osaa .280,i)00 va
3itsijaa, Piötarin kaupungin vaalei­hin
V. lOlT otti osaa,*" huolimatta
' kaikkien muiden piiölueitten vaälibo;
kottauks^ta, paitsi meidän ja vasem
misto sös.-vallankumouksellisten, joil
la viimemainituilla oli tuskin mitään
välttämät&mi^ ja työläisperhee­seenkin
vallan mainiosti sopivista e-rilaisista
tarvikkeista,
Sahaa Canadassakln ' epäilemättä
on, efkä sitä aivan vähän oIekaan,Tmit
ta toistaiseksi, ainakin juuri se osa
kansasta, joka kuluttami^llaan eh­kä
kykerieisi avustamaan varastohuo-neitten
— joihin liiat on kasattu —
tyhjentämistä ei omista tuota mam.
monaa, Rahat Canadassakin, kuten
kaikissa kapitalistisissa inäissU omis­taa
pieni ryhmä, laillbtettuja rosvo­ja,'
suuryarkaita, jotka eivät välitä
siitä käreiikö työväenluokka heidän
toiminnastaan eli ei. Ixnseläjälw^
ostaa silloin kun ea v^ttämättömäk-si
näkee, 'kn? se jotain joko Jokapäi
väiseksi elämäkseen tai yldlisyyäi
mässäys, ja muiksi, ,1iatttinno!kseeh
tarv^täeei Se ei ole koskaan ostola­kossa,
ei ainakaan välttäma/tt^mi^
tarvikkeistaan. ^ Se voi korkeintaön
lakSpntua. ostamasta yielli^yBtava-roita,^'
mutta siinäpä s^ ejtten onkin;
Työväenluokka on , padotettu, öh
pantava merl^ille, että ee öu paheita
Clemaan ostolaikossa. Miten voi­daan
olettaa, että lupkkajoto on pa
katettuna ilman om'äa syytään oje-
;na9i>,.,9stola;koss^ ^rpisi vetoumuksja
Apudattaeu ryh-^ä^psfepiaan ja aiten
.^PJ§S<?ina^n,^yötj$fflyydestä johtu-ya?
tilannetta. Ei "mitenkään.
•..Sitten taas työvfienlehti, joka nyt
kysymyksessä olevan " vetoomuksen
sivun suuruisena julkaisee edelleen
jatkaa näin: .
«Hinnat ovat laskeneet niin alhaal
le kun ne ensi vuonnakaan voivat
J8?!fear.,' Ei ole'«sidottavaa, että-ne
ainakaan paljon enaän alentuisivat.
Miksi siis pidättäydytte ostamasta
pitempään, kun te toimeppiteellänne
edjsitätte työttömyyttä ja siten.kat-kisette
kaikki mahdolliset toimenpi­teet
Canadan naisten ja miesten
mahdollisuuksista oikeaa elämi-geen.
» \
Mitähän tällä oikealla elämisellä
I^^IJ^ltaän oikein taricoittaa, -^-joka
sitäpaJtstiflaavutetaänr sillä, Jiettä os­tetaan
tarvikkeita». Kapitalistisen
järjestelmän alaiseha ei työväenluo-kiila
tule koskaan olemaan oikeaa e-lämää,
sitä, jota työväenluokkakin
tarvitsisi ja joka" sille kuuluisi yhtä
hyvin kun kenelle (tahansa.
Jotain tuossa torontoläisen «Labor
Leaderin» ve/toomuksessa on asiallis­ta,
vaikkakin kokonaan- toisellaisessa
tarkotuksessa kun mitä tuo Canadan
kaikkein, patavanhoillisin, ja Cana­dan
työnantajayhdistyksen rahoilla
perustettu ja .kuatannei&tu «salapolii,
si> toimittajan värfckäämä Ieh« us-kottaa."
Se nimittäin väittää työvä-enluökan
alaspoljettnun ja kurjaan
se on syypää asemaansa olisi eillä
syytä lähteä tutkimaan miten hän
on siihen syypää. 31e emme luonnol
lisesti väitä Arnoin kun tuo lebtipa-hänen,
että työttömyys johtuu siitä,
kun me i^me osta tuotteita. Mutta
me pyydämme vaan kiinnittää työläis
jestelniä riistä^ meitä sentäbden, et;
Slekdkon omistsvd luokka ei o-mists}
«ieännmstaan» kiiin 30 pr>'
senttiä. . , '
Onkos sitten kumma että araerika-is
laisen rahapaaoman esitaistelijat d-B
sänmaalli5i5ta»-s^stä haluavat maam s
me £otavoimilIaa.n kukistavan «Mek­sikon
uppiniskaisen. hallituksen», 5U<
lä maamme kapitalistithan ^itä jo to­dellakin
omistavat- suurimman osaii
N. k. vapaamieliset julkmsut öva
nykyään kovassa touhussa estääkseen
hallituksemme sekaantumista Meksi'
kon • asioihin. Ne toivovat voivansa
taisestij-Valitta-duömÄalistuivapaa^
toiset' Pietarin Nfeuvoston .alaisek^
'afe^tti' köyhälistön oikeuden' koip-,
keammalle'kuin'ylei8«i äänioikeuden
«prinsiipin*, ja hajaantui- jonkun a-jan
kuluttua kokdnaani luovuttaen si­jansa
Pietarin NeuvOTton yhdelle o-sastolle.
Niin muodoin Pietarin Neu
vöstolla — tällä Neuvostovallan alku
peräisellä isällä — on yllään muodolli
rien" «kansanvaltaisuuden siunaus ai­van
yhtä hyrin kuin Pariisin Kom-muunillakin.
•' * "
«Vaaleissa 26 p.maalisik. valittiin
Kommuuniin 90 jabentä. Näistä oli
15 hallitsevan' (Thiersin) puolueen
jSsctitä, ja 6 porvarillista radikaalia,
jotka olivat opposJtsioonissa halHtukr
seen nähden, mutta "eivät hyväksy­neet
(Pariisin työläisften) kapinaa,
«Neuvostovalta — opettaa Kauts­ky
— ei milloinkaan olisi" sallinut,
että moisia vastavallanlkumoukselU-sta
aineksia biisi laskettu edes ehdok­kaiksi,
saatikka että hfrtä olisi valtt-iu.
Kommtmni sitävastoin, kunnioi­tuksesta
kansanvaltaa kohtaan ei pan
nut pomrillisien vastustajiensa va-
IHsemisäle pienintäkään. estettä»
(s. 65^66) > Olemme jo ylempänä
nähneet, että Kautsky tässä kaikissa
ajatuMssaan ^ i e k ^ * ^ ituuita. En
sinnäktaj Venäjän vallankumoB&sen
aualoogisena asteella tapalituivat de
molÖRiattiset kaupungin duuman
vaalit jolloin neuvostovalta ei pan^
niit mitään ^steHä porvarillisille puo­lueille,
ja JOS-kadetit SOS. vallanku
moukselliset ja menshevikit joilla o-li
oma sanomalehdistönsä, mikä avoi­mesti
vaati neuvostovallan kukista­mista,
boikottaMvatvaälejaj niin ta-
000 valitsijaa.*>j^riisissa oli v. 1871
2,000,000 asnkas«Ss|^tarissa mar­raskuussa
V. 1917 ei yli kahden mil­joonan.
Tulee ottaa huomioon, että
meidänvaalijärjestelmamme oli ver­rattoman
paljon kansanvi
tä me amiarame sen sitä tehdä. Työ- «yleisen mielipiteen» voimalla pakot-väenluokan
pitäisi ^vihneinkin kasit- -
tää se tosiasia, että juuri vähävarai-sesta
kansanluokasta itsestään'riip­puu
mitä me annamme riistäjäin
kanssamme tehdä. Me väitämme, et­tä
kapitalistinen järjestelmä olisi
kypsä hävit^väksi ja me väitämme,
että sen hävittäminen olisi helppoa
jos vain työväenlUokSca toimisi yhte-n2isia;
toimintaa' kapitalistisen Järjes
telmSn hävitiSmlsekBl '
Työttömyyttä synnyttää ^pitalis-tmen
järjestelmä, joka perustuu yk­sityiseen
liikevoittoon ja mahdolli­simman
snnreen iSstäntääa. 'Tuos­ta
jphttiu m y ö ^ 60, «ItS.työläisillä
ei - ol^. mahdollistuuäta tuottamien^
tarvikkeiden > kulottandseeu. 'Siiftä
jdfatuu myöskin aika 8Joi«tain ja toi­minaan
hirvittävän laa jsfksS kasvanut
työttomyya,, 'siitä seuraa puute, jp
.kurjuus työväenluokafl kesOcondet^
Me sosialistit emme tySttörayyisky-symystä
käsittele samoin, kuin teke.i
vät kapitalistiset ja patavanhöflliset
työväennaaniaria kantavat lehdet
Me .selpätamme että iyöttömyys-*
probleemi,- samoin Inriu muutkin työ-,
väejiluokan pffiftiflhusvaattmukset-rait
kaistaan siten, että kapitalistinen
jestelmär-joka'd.tä-'synnyttää Thävi-teitään.
Siihen meidän on pyrittivä.
Siinä 'mielessä meidän on .kasva/tetta-v^
joukkomme. J. W."s.
Mejksikolaisten 'Isän­maa
--•usititssr.
Sosialistit ovat v^jtitäneet aina et­tä
'työväenluokalla ei ole isomaata,
että työväenluokan jäsenet eivät o-mistasijf
» maata, missä asuvat ja or­jan
lailla raatavat omistajalleen —
kapitalistiluokalle — aivan samoin
kuin-henkiorjat ennen, raatoivat yk­sityisille
omistajilleen.^ Mutta kan-saiuräliinen,
rahapääoma alkaa, jo rii-della;
omS^uäoikeudeata.^ muutamien
maiden: öiiiisfaMlb :iuoliäil'''fi»n%8ä'
«isänmaan» .on|istamisesta. Tällainen
«isänmaa» on esimerkiksi jlleksiko. '
Meksikon kansallisrikkaudet ov^''
jakautuneet eri omistajiin'' nähden
seuraavasti:
Amerikalaiset omist $1,066,777,000
Englantilaiset o^ist .321,302,800
Ranskalaiset omist. ..... 143,446,000
Meksikolaiset "ömist..' "793,187,242
, Amerikalairien yhtynyt rahapääo-ma
— joka on tätäTnykyä määräävä­nä
voimana koko kapitalistisen maa­ilman
yhtyneesjeen ' rahapaäöinaan
nähden — omistaa siis melkein puplet
pahtui, sft ,yflin siksi, '6tta he "säiaail
aika£»9 itö^vöiväfaseelliselk • tavalla
pian suoriutuvansa meistä." Toiseksi,
mitään täydellistä, kaikki'a puolueita
käsittävää demokratiaa ei saatu ai­kaan
Pariisissakaan. Porvarillisilla
edustajilla ^ vanhoillisilla, vapaa­mielisillä,
gämbettalaisilla-T- ei ollut
siellä sijaa.
«Melkein kaikki nämä henkilöt, —
sanoo LavTovt- poistuivat joko heti
tai hyvin pian'Kommuunin neuvostos
ta; he olisivat vomeet olla Pariism
edustajina, jos tämä olisi'ollut, porva
riston hallinnon 'alainen vapaa kau­punki,
muitta olivat aivaii eopimatto-mia
yhtei^unnan neuvostoon, jolka
tahtoen ^tai tahtomattaan, tietoisa&ti
tai tiedottomasti, %dellisesti tai epä
(täydellisesti, kuitenkin kaiken kaik­kiaan
edusti köyhälistön vallankumo­usta
ja koetti vaikkapa heikosiikin
luoda tätä. vallankumou!^ >^&ätaavia
yhteiskunlainuoloja» (siv. 111—llä)
Joa Pietarin porvaristo ei olisi-boiko-teerannut
kunnallisvaaleja, niin sen
edustajat olisivat joultuneet 1>ietarin
duumaan. He olisivat olleet' siellä
ensimaiseen sos. vallankumouksellis*
kadettHaiseen kapinaan saakka, jon-
Va' JSlkeen lUutskyn luvalla tai
luvatta —olisivat kaiketi tulleet
vani^tuiksi, elleivät jo ajoissa olisi
lähteneet pois duumasta, kuiten fun-netuHa
"hetkellä menettelivät Parii-sinOSonunuunin
porvarilliset jäsenet
Tapausten kulku olisi ollut samanlai-n'en
— ainoastaan jotkut pinnalla o-levat
episoodit olisivat toisin muth
äostuireet
THstäessään Koipmuunin demoloca
tiaa ja samalla kertaa • syyttäessään
sitä liian heikosta päättäväisyydestä
Versaillesin suhteen, ei Kautsky ym­märrä,
että kupnallisvaalit joihin
olivat osaa ottaneet kaksimieliset
«lailliset» määrit ja edustajat, kuvas-tahtoivat
öovintoa, i eiy^tä^- taistelua.
Joukot eivät vielä dljBet .^^Qj?n; yj-li
eläneet' - Väärät va^lanknmojiksef'
liset aUktoriteetUb: eivät vielä ; olleet
ehtineet itseään saattaa* "häpeään.
Kaikkia tätä yhteensä nimitettiin de­mokratiaksi........
' ^
«Meidän tidee hallita vihollisiam­me
siveellisellä voimalla — saarnasi
Vermorel. — Ei saa kajota persooni­en
>vapauiteen/ja elämään!».... Koet­taen
torjua «sisalliäta.>eotaa>; Ver­morel
kutsuu ennen niin anaottomas-ti
leimaamaansa liberaalista porva­ristoa
luomaan «oikeata , hallitusta,
jonka kaikäti Parisin asukkaat tunnus
taisiVat ja jota hö ^tmnioittäiäivat».
«Joutnal Offifel»; joka ilmesityi inter­nationalisti
LoUj^etin jolidön alaise­na,
Icirjoitti: «Surullinen* yfiaririkä-
^itys, joka kesaksiun päivinä (V. 1848
a ^ ä ^kaksi yhteisk^ntäluoldkaa toi-
Uen totetaan vastaan, ei "yol enään
uudistu)a...i Lttokka-antaSonisnii-yas-.
.tustus on lakannut olemasta...:» (30
taa hallituksegime jättämään Meksi
kon^rauhaau.' Mutta tämä toivo on
turhaa. «Yleinen - mielipide» tällai­seen
suuntaan ei meridtse mitään.
Senhän pitäisi oll^ sangen tuoreessa
muistissa,
Wilson valittim uudelleep < presi-denti^
i v. 1916 eenvuoksi, että «yle
nenjnielipide» oli sotaa vastaat). Vaa
lihuutona oli: «Hän piti meidät eril
lään sodasta!», Miftta ^mainen Wil­son
oli se mies,'jokaalleldrjotti sota-julistuksen
muutamia kuukausia myö
hemmin.
Siinä on ]Ben «yleisen mielipiteen»
mahti.
Yksi ainoa'voima on, joka kykenee
ja pystyy "vastustamaani- rahavjillan
nMjräyksiä.'' Ja .aa -on: ffeansainväli-nen
työväenliike.- EiYa^arikon'leh-nyt
ioinett inlemätionalei ei wieni-läineri
«kansainvälinen», ei:: anffitei^
damiJalnBÄ' mittaamaton •-.^hjyja T-vaan
kolmannen-lcansainvälisenL ja pu
nasen ammattiliiton kannalla olevat
työläiset^ . " 'A;
Vallanlkumou^ÄeJHnen '-"mmm-
Unen' työväestö M» se-mahtf, jöka-tu
i^-Ibpettämaän: sodatrj^ kai|(ki muut
'kinkäpitali6ti*t'«elfckailutr.^-To^-
Kaikkien maiden nais-
. työläisOle
Kansainvälisen bömmttnistinaisten -
kongressin julistus
Sisaret! Me 82:naisvdtuutettuB,
tullefena Jft maasta ja jopa Kaukai­sesta
Idästä aäti, olfemme kokoontu­neet
vuoden 1921 kesäkuussa toiseen
kanÄinvälisfeen (kommunisitiinaisten
konferenssiin, mistä lähetämme teil­le
sydämellisen tervehdykserame. Me
räiiäu.' ÖTemme'• nähnSeiät • miltä ?e
näyttää. Olemme tutuetnreet kaik­kiin
sen 'vallankum9uk5ieilisen. tais­telun
vaikeuksiin,^ )ota Neuvosto-yp-häjän-
on täytynyt käydä puoUu-taakseen
vapauttaan ja elämäänsä.
Hedän suorittamansa jättiläisiuäi-nen
rakennUistyön- määrä 'orf lyönyt
meidät sanomattomalla' hämmä>-,tyk-
^llä. Tässä työssä on muun ohella
kimnitetty erikoi^ huomiota äitie:»
ja lasten'hyvinvointiin.- ' / ••
Olemmfe nähneet Moskovaa ympä-röiViffiä
pihissä sdjaitseyat rikkai­den
upeat huvilat muutettuina las-tenseimiksi
» missä työjgislapret tyyty
1 Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut huono vn/«- • ' S" 2 monen omaiset isä ja äiti, veli ja sisko, sekä l^mmSj^^ 5 s viattomat lapset o M puutteessa. He kaikin ojeiSÄf^? £
s puolen meren ja odottavat- pientä apu^i i^^-^&x icatensa täSt |
S Parhain apu on pieni rahalahja. / |
s Sen voi lähettää mefdän kauttamma, ^ |
Canadanti
dollarista!
Kysykää erskoiskursBia suurille summille. :|A
Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. 'I:
Lähes 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajaUa I-Uhetetyn
rahan arvo tähän memiessä t^Uä vuodelU. "
Rahaa yäJltetään myöskin-kaikikiin Suomen pankkeihin.
noin»
i
s
.Ont li |,Box69„. VAPA ».S.
I i^^tt^^^ #Ä'välitjrk8iä , Ä a n A. T. Hill. 177 ^1,
liimiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiHiiiiiiiiiiiiiiriiMiiiiiii^^^^^^ \
iJiMHifiiniiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiinHiiiiiiiiUHiiiiiiitiiiiH
^ • Port Francen. Ont, osaston jäs^niitä^^oöasto
^*^allut'teSr,^fflIkä-Tvaiyaa.kun-iamKWS yhä uudistuviin
\'W^Jeis!httme.'sää'.vastaH5*a^^.^mme.<ile myöskään
\ saaneet «laukaa tai nritään-jnuutakaanusm^
: kauten Port Franpesta^--Olkaapa hyvät ja vastat-
I ka» että tiedämme mistä tässa,K)n kysymys.
I • ; VAPAUDEN; KONTTORI
iiiiiiiiiMiiiiiiiiiniiiimiiiiiiiiiiiiHiiiyiiiiiimiiiiiiiiiiiiniiiiiinuiiiiiiiiiiii^
väimnä ja hyvinköiideltaindi ovat ti­laisuudessa
käyttämään aikansa leik
keihin; ja opi^eluon. Olimme vie-railleet
maksuttom. 6airäalöisäa,äitien
epo- ja toipunwkbdeissa, kasvaWs-kodeissa
jä^-vmuissa? oppilaitoksissa,'
vaikutusvaltaa .pääkaupungissa, 390,-TCansalliskaarfin "keskuskomitea' töi-jtelivat toivoa, että Versaillesin kans-mitti
vaalit keisarikunnan
niukaan.
vaalilain ~sÄ saataisiin aikaan rauhallinen sopi-p.
maaliskuuta). jTaedelle^^^^
poistuu teikki eripillriäi^UUs, Mirt^
den, että kaikki Pvat söjiäaärisia,
sentähden • ette] IkbskÄv^^ iÖut
niin' vähän sosialisitistai vih sosia­listista
antagonismia» (3 p. huhti­kuuta).
Kommutmin kokoul^essä; ^2
p. hlÄtikUuta saattoi Jour^ JE?ys^
%llä kersltailla, «ettei Komtauuni
Viel5 ollut loi&annut omistusbifceut^
ta». - iAmltiin la&tcn TO
porvarien yhtei^nnnsrUinen mielipide
ja löytää tie^vintoon.
«Momien saama, — aivan . oikein
sanoo LavroVj — ei lainkaan ottanut
aseita Iköyhälistön vihollisilta, jotka
hyvin ymmärsivät, mitä Uhkasi heille
köyhälistön voittd'^ vaahriisäd köyhä­listöltä
taistelutiarmon ja sokaisi sen
suotta leppymäi^Ömän vihollisen suh­teen
»! (siVjJL37f. Mutta moinen saar­na
oli eroittamattomasti liittynyt^de-mokratian
harhaan. Luulotellun lail- Kautsky ei ymmärrä sitä vielä tänä-mus.
Tässä on asian ydin. Johtaiat'li5uudenmuotosalliajatella, että asia'kään^päivänä, eikä ole syytä toivoa.
Ä y y taisteluttSl «Mtä' tulee'kan-sa'njA<>^'
fii'^-i kirj^itM'J^»*"-
nin jäseti Alftliui' Ariiould, — fitin^öfe'
j ö s ^ r i ' mäarift <)ikein,.uskdi'v5at V '
leen olemassa a i n ^ s a f ä i i e n sopi­muksen
iballituksen kanssa! «Kuten
aina. johtivat sovinnonhierojat köy­hälistön
harhaan, voimatta silti
suoatattaa porvaristoa. Että demo­kraattinen
parlamentti jo alkaneen,
välttämättömän kansallissodan valli­tessa
ilmaisi vain johtoyain ryhmien
avuttomuuden, sutä on parhaana to­disteena
16.p. hubUk. tapahtunueet
Kommunin täydennys vaalit Tilan­ne
on jo niin "siynildkli,'eÖtei, enää ollut
tatpeeksi alkaa eM kylmSverisyyttä
jotta ääneistys yleensä olisi voinut teh
dä telitävänsa. Kalkin Kommunille
liökofliset ihmiset olivat linnoissa,
'juoksuh{tudoiäSä, . ert»jo!t(k<oi8sa»..v...
Kansa^ei antanut mitään arvoa näil­le
täydennysvaaleille.; Tsalit olivat
itse asiassa'yeI1dl^ > paflam^nttari»-
mia. Suotta oli lasikea ^ äänestäjiä,
kun olisi pitänyt hankkia sotilaita,
suotta tiedustella, "Voltimmekö vai
'hävisimmeko P<ariMn-yleisen mieli­piteen
silmissä, kun oKsi pitänyt puo-
•lustaa 'Pariisia ;yetsailläaiMa . vas­taan
». 'Näi^ sanoiäta 0*1131 KäUt^^
voitiuthuomata. minkstähden ei käy
tännössä ole niin yksink^tai^ ;^n-liastaa
luoktkasotaa, 'luiäskaiävälisen
dempkraltiaU'kanäSi,i'
«Kommuni ei ole Pe«fötäVa Koko­us
Örjditti Milliereä. eraa "Kom­muunin
parhaita taistelijoita, — se
on sotaneuvo^. Sillä tulee olla yk­si
päämäärä; voitto; yksi väline: voi­ma;
yksi laki: yhteiskUbnto pelasta­misen
Iaki.>
«He eivät'voineet lainkaan käsit­tää-^
syyttääLissagärey "johtajia —
Ettei kommuuni ollut hallitus, vaan
barrigaadi »
He alkoivat käsittää sen vasta* lo­pussa,
kun kaikki'jo oli myöhäistä.
rikkaiden porvarien palats-'eihin, por­varien,
jotka nylkivät tyÖläisliC aina
siihen päivään asti, Kun proletaarit
ottivat vallan käsiinsä. • Olemme seu-ranneet
neuvostojen istuntoja, 'mis­sä
naiset ja miehet yhtä sisarella ää­nivallalla
ovat ottaneet osaa maansa
hallintaan. Ja.tässä bi ole kuin
muutahiia niistä saavutuksista, jotika
proleitaarinen vallankumous on tote­uttanut
Venäjän" työläisille^
Työläisnaiset sisaremme! Kapita
listisiss^ mäisea me elämme edeUeenv
Mn'^omristön sorrossa;'- TMeillä ei
ole leipää nälkämme tyydyttäimisek-
- Kbminu&isini oli' mahdollisen de-,
mokratian ilmeistä kieltämistä; ••• sillä
kehityksessään se' merkitsi työläis-
Pariian diktaituuria talonpoikaiseen
maaseutuun nähden. Tämä tosiasia
on asetetkva muiden edelle. Vaik-va
poliittiset koulumestarit itse Kom­muunin
keskuudessa miten tarramtui
vat näennäiseen demokratiseen -lail­lisuuteen,'
niin'" joikainen Kommuunin
teko, joskaan ei riittänyt voiton saa­miseen,.
riitti kyllin paljastamaan
Kommuunin «laittomanv luonteen. ~:
Kommuuni s.o. Parii^n kaupungin
duuma, kumosi yleisvaltakunnallisen
lain sotaväenotosta. Se nimitti omaa
virallista lehteään «Ranskan tasaval­lan
viralliseksi lehdeksi.» Se ^käyt­ti,
vaikkakin arasti, valtion pankki^.
Se julisti .kirkon eroitetulsi valtioB-ta
ja lakkautti kirkoirisen hud jetin'.
Bejasettui yhteyteen ulkomaisten
lähetystöjen kanssa,- jne;, jne. Kai-fesn
tämän se'1)e^ Yallankumoufcpelli-sen
d^ktatutmn" oikeudella, litatta
tätä oikeutta ei silloin vielä vihreä
demokraatti , Clemenceau • tahtonut
.tunnustaa; ihnäasä Höuvottelussa
"Keskuskomitean l ä n ^ sanoi Cle-menceatitjdkapinan
syy. on laiton;...
I^an itulee Komitea naurettava!^ ja
mi deln^eitit "yletikatedtuiksi. Sitä^r
paitsi Pariisilla ei ole oikeutta Icapi-noida
Ransl£^ vastaan^ja sen rm:eh­dottomasti
valistuttava kokouksen
auktoriteetin, alaiseksi.» ;
Kommuuuin teh&\fiin kuului kan­salliskokouksen
hajoittaminen. Ikävä
kyllä, $e ei siiqä onnistmiut l^ykyi-sin
Kautsky etsii lieventäviä asian­haaroja
sen rikolliselle aikeelle.
Hän viittaa siiten, että kommunar
dien vastustajina Kansalliskokoukses
sa oli mqnarkisteja, kun ; taas mei­dän
Vastustajinamme • Perustavassa
kokouljfeessa oli.... sosialisteja, nimit­täin
sos; vallankumouksellisia ga men
si. samaan'aikaan kun meidän työn-antajainme
turpovät meidän työstää!
me.- Meidän palkkojamme alems-taan
jotta heidän riistovoittonsa hä­väisi.
Me elämme sullottuina kur­jiin'
hökkeleihin heidän asuessa tDs-•
vi3sä'^af'I<Jisitävi^:palatseisa. POK I
lisömme ja poikamme pakoteto;
taisfcelemaah vierasmaalaisia veljiia-.
me vastaan jotta kapitalistit ^oisivst.
kahmaista itselleen uutta yliarvoa.
Heidät pakotetaan tarvibtaissa anpa:.
maan jopa^ omia fnaanmiehiiän pau-lustäakseen
kapitalistien kassakir.-
tuja ja omaisuutita. Me elämme ai-,
naisessa työttömyyden uhassa, iniiii.
merkitsee meille ja meidän lapsillen
me nälkäkuolemaa. Ja mistään kär-fflmyksistä
ei ole ,mitään. apua. Tai-;
voanrannallamme ei nly . pienistä-1
kään valonvSlähdystä. Ja lastenme
kolitalona tulee olemaan sama,te
meidänkin. Tätä vastaan ei löydj
" a i
ottaa —
kadetit. Juuri he olivat meidän
venäläisenä Thiersin puolueenamoe,
S.O. omistajien liittona
nimessä, ja professori Milju^v
kaikin voimin matkia tuota pi^»
„„jrmiestä. Jo sangen pian - »-,
an ennen^narraskuunkumousU-^
koiMilukov etsiä omaa Gall.feb^-|
ensin kenraali Komilovissa ja Ai*
sejevissä, sitten Kaledinissä ja
Vissa, ja kun Koltshak oh
nurkkaan kaikki puolueet ja hajo^,
nut perustavan kokouksen, mm
detUen puolue, ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
riHinen puolue, olemutoeita^
peensä monarkistinen, ti vain
kieltämättä häneltä .kanna^
vaan päinvastoin osoitti hänelle en
tä suurempaa ^f^^^^M^'
/Menshevikit ja sos.
^ l l l ^ t eivät Ä n ^ a y t e ^ ^ ,
tään itsenäistä osaa,_yhta vaj^y,!
KatÄskyn puolue Saksii
tapahtumissa. ^^^J^^,
iansa,lie kokonaan ^^.^^
tien kanssa solmiamansa
sen pohjalle ja täten h fr"^
,vuttivat kadeteille maamva»
man,'aivan kokonaan li^P-n^^-l
liittisten voimain ^ « ^ ' ^ c g ^
lanteioukseinsten-ja_'«^^
puolueeit ovat ^^ijT^^
Äyas!zi v akat tuvkoaklloaunkksni^m-l*o uKjs^ejnja^i -,
mien joukkojen luottoa,
sen sitten puolo- j
xttöukseffisen, ''"^^"J^HS I»? j
eön haltuun, välätä^^J^,^,j^
putiflokdste. SOS ,5-
lia-menshevistiäen Mr
vasallimainen nq.?"^.
"jisvähenttiist5ia_ ^ri^
huonosf peitettyä
taisuus-aatteen Pi^^^fTT^ ^ie^''^
paniis^osi^a maaten P ^ ^ . . . ,
kratian» valtd ^ « « ^ . ^
.välttamättömasti J>^
sm