Vapaus, July 2, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 2 p;nä—Tues., July 2 No. 154 ~ 1929
VAPAUS
8. C. KtlU
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA (.»«.liU*M>. . E. TENHUNEN. M. fOHJANS-rUt, A. PAIVIÖ-
K«K!«l«nd at tkt Tett OUicm X>eputmevt, Crxtn. «» tecoaJ cU«t gumr.
VAPAUS (libcly) ^ ^
^ n « Mlr « p a of FiaalA V o r t e » ia Ou»ä*. PabJUk*! dulr «t Sodterr. Oat«r'^.
Canada-imperialistisen
UMOTnSHIKSAT VAPAUDESSA: . _ «,
rbJ«»»au>n»oenk»et HJOO k « u . »2JOO Jttk» k e r t M . — ArieUittsoo » « « « U f ooi>«»tm»««k»er 5«c ,
ftotTiimii. — KuB«»tto»ttoaa«uk*rt 50e k « T t . . tlÄ) S k«r*«. — SrBtr»iJf>«*«J^
«ZJ» 3 kmu. - A« » t o e T o i W a k « t I2Ä> k « u . $3Ä> U i * k « u . . - iairo.itootuii^ | l J » k « » *^
— KaolcaanUsatBkMC «JXO k e n » . Me liutsukn ki!i«U»»«eJu i»; tnlumlnjli*. — H»lBt«««u«dei J»
l » n i r r i f m o t . k w l 50e l « t . , »JÄ) ko!<M ken—. — T a»pWa«.tuji«i J« Um«.«««eatUBn»« o».
M B M L , UhMtUvi OcxxiubiiiU ctsUucs.
TILADSHCfVAT:
1 »k. USC • kk. «JJO, 8 kk. »1.7S j . 1 kk. ll-ÖO. — Tk<ly»»iUoifcia J«
• f t U M U t * : I ik. tCXA. 6 kk. S3.SC, 3 kk. tS-OO J* 1 kk. flM.
Saomees «ekS Bculla
Uibtecs « o t t o j e a UmoiMte» pitJI elU koon.ri*» kello 4 ip. Ilrnrrtyjnifpliiio «lelliMffll «rkJpiiVioi.
U» t u »moto U k * » « l u *uus>u VniJBimen k J r J e « « « » » « . k i r J o t u kM »»delieen l u k k « « i k ^ t t j«
—«•«niifni oi»«:ii^ J. v. KA.%«ASTO, jiikk«*nJi4,iuj«.
Amerikan ja Britannian etutaistelu Canadan rautateiden ja
vesikulkuväylien kehittämisestä
rtjmadn f«mito. i Hoo«orto M7, K.cker BaiMir«. 4 IhirUm St. PoheUa 5J6W,
\.p.u<J.a konnori! Ubcrty BoiWi«6. ST U . M St. Paieli» 1038. Po«lo«/U: Box « . Sadkarr. Oat,
T<p«adca p t J B O i» utomoj Libertf Balldiof. 87 toraa Sl. PofcaUa ZiKTV. ,
C<M>a) .JreTtititm nif. 7U pct «oi. ioeb. MioimnB tkax». for aloV» tat«Ttl«». TSe. Tba Vapaat
I M btm aa»«Tt)»u.» g>»<J>niD tmoot u»« K<aal< '»opU »a C:«*ada. '
MacDonaldin Washingtonin
matka
J, Ramsay MacDonald, Suurbritannian ns. "työväen pääministeri",
on kääntänyt kasvonsa Washingtoniin eikä Moskovaan politiikassaan.
Hänen hallituksensa tahtoo kehitellä "ystävällisiä" suhteita Wall-kadun
imperiali.«tisen vallaklikin kanssa. MacDonald hylkää Neuvostoliiton
täydellisen aseislariisumisohjfelman, ainoan todellisen maailmanrauhan-ohjelman
nykyään j a tahtoo manöyeeraiHa Washinglonin kanssa, kuten
Baldivin. ennen häntä, voittaakseen suotuisamman aseman varustelukil-pailussa.
Tässä suhteessa MacDonald on tullut Bäldvvinin tilalle, joka a i ­kaisemmin
suunnitteli Washingtonin matkaa Hooveria tapaamaan. Bri­tannian
vaalit vaihtoivat pääministerejä,' mutta eivät ne muuttaneet nii­den
imperialistisen tehtävän luonnetta. Se paljon kehuttu Britannian
imperialismin "jatkuva politiikka" ei tule horjahtamaan tavalliselta la­dultaan
hetkiseksikään siinä valtakunnassa, jonka rajojen sisällä otak­sutaan
auringon laskematta paistavan ikuisesti.
MacDonald lähestyy Hooveria Wall-kadun uuden lähettilään Da-wesin
välityksellä. Tämä herra on kuuluisa lakonsärkemispolitikastaan
ja oli hän äskettäin tämän maan varapresidenttinä. Lontoossa ei ole
Neuvostoliiton lähettilästä, vaikka fascistisessa «Italiassakin sellainen
on, koska tuo tyrannimaa on pakotettu tunnustamaan neuvostohallituksen.
Äärimmäisen taantumuksellinen London Times, Neuvostoliiton ja
yleensä työväenluokan leppymätön ja katkera vihollinen, iloitsee Mac-
Donaldin suunnitellusta Washingtonin matkasta, lausuen sen johdosta,
että "on mahdoton kuvitella mieluisempaa todistusta brittiläisen ulko­politiikan
entisellään jatkumisesta".
Merkittävä on, että Washingtonin maikan esityksen ensimäinen
'alullepanija oli tässä maassa oleva Britannian lähettiläs. Sir Esme Ho-vrard,
jonka, virkaherran, samoin kuin koko imperialistisen koneiston
"ty^bväenhallitus" sai perinnöksi. ^. , v v
« Brittiläisen r diplomatian tehtävänä tulevaisuudessa, kuten meniiei-cyydessäkin
» tulee olemaan ' cnsimäisessä juoksnhautalinjassa olenrainen'
brittiläisen imperialismin etujen puolustamisessa, etumaisena oleminen
varustelukilpäilussa, ensi tilalla oleminen maäiltiiahmarkkinain kilpai-;
lussa, brittiläsen vientikumin ristiriidassa ja muissa samanlaisissa kil-
• .päiluissa, taistelussa: Britannian asenian ylläpitämisen puolesta Romaa­nisen
Amerikan maissa, missä brittiläistä pääomaa on sijoteLtu, .samoin
. Kiinassa ja kaikkialla.^
Päinvastaiseen suuntaan kulkeminen merkitsee brittiläisen imperia­lismin
kukistamista ja vain Britantifan kommunistipuolue sen suunnan
puolesta taistelee. MacDönäldih "työväenhaHitus", kuten jo on oso-tettut
on brittiläisen imperialismin ' paras tuki sen nykyisessä kriisissä.,
Työltiiset kääntävät.vähitellen selkänsä sellaiselle hallitukselle ja kään­tävät
kacvonsa Neuvostoliittoon, eivätkä XVashin^oniin. — Daily Worker.
VallankumottkselUnen liike
• Intian työväenluokka- alkaa entistä enemmän vapautua porvarillis­ten
johtajain vaikutusvallan alaisuudesta ja käydä entistä yhteenliitty-ncimmlq
rivein kokoamaan voimiaan taisteluun omaa. porvaristoa ja ui-kon^
ialaisia. imperialisteja vastaan.
Paraillaän käydään Intian suuressa _ teollisuuskeskuksessa Bombayssa
sitkeää-lftitohiateMlis<iiistaistelua,jÖs^^ on lakossa oli 100,000 työläistä.
Nykyinen lakiko'^rityi^^^p^^^^ päättymisen jälkeen ja vaa­tivat
työläiset otettavaksi takflisin töihin 6,000 erotettua työläistä. Eng­lannin
imperialistit mobilisoivat kaikki käytettävänään olevat voimat
työläisten luokkataistelun tukahduttamiseksi. Englantilaiset teollisuus-herrat
panivat sotaherransa keskittämään Bombayhin ja muihin teolli­suuskeskuksiin
suuria maa-, meri- ja ilmavoimia. ; Samalla Intian kan­sallinen
porvaristo on valmis tekemään työläisten kustannuksella sovin­non
Englannin imperialistien kanssa, säilyttääkseen riistoräuhansa Eng­lannin
verivaltiaiden pistinten turvin.
• Näin Intian'vallankumouksella on vastassaan suuria vaikeuksia.
Satamiljoonaiset talonpoikaisjoukot ovat suureksi osaksi vielä niin taka­pajuisella
kelritysasieeHaj" eliä niistä ei vielä tällä hetkellä ole,paljoa­kaan
avun toivoa vallähkumoustaisteluissa. Intian porvariston Ja eng­lantilaisten
imperialistien ' iskun ^kärki -kohdistuukin tällä hetkellä pää­asiassa
Intian, proletan^^ •
Voidaicseen. hM^ vallanjlyjLropukse^^^ liikettä
Englannin ponarigto koettaa tehdä kiiikkensa vihamielisyyksien ylläpi-lämiseksi
muham«tiläisten'jä intialaisten välillä.
Kirjoituksessa '-Dominion päivä" —
Canadan porvariston riippumattoman
kapitalistisen rosvoamisen ja riiston
perustuslain juhla", käsiteltiin lyhkäl-sesti
Canadan kapitalismin kehityksen
historiaa, sekä johtavia tekijöitä brlt-tiläl-
ten Ja amerlkalaisten Imperialis­tisten
voimien keskeisten ristiriitojen
temmellyskenttänä, mikä on tämän
päivän polttavin kysjrmys. Tässä yh­teydessä,
eikä oikeastaan missään yh­teydessä
ole tullut kiinnitettyä huo­miota
Canadan Faytatie-linjain kehi-tykEen
tutkimiseen, millä huomat­tava
merkitys tulevaisuuden kannalta.
Grand Trunk rautatie, lukuunotta­matta
Amerikan rajalta Samiasta
länteen päin tehtyä myöhäisempää
jatkorataa Yhdysvaltain kesklvaltiol-den
johtavaan kaupunkiin Chicagoon,
rakenrnettiin viime vuosisadan puoli­välissä
tarkoituksella johtaa Mlssisslp-pi-
joen laakson rikkaudet ja tuotteet
keskukseen, missä yhdistyivät New
Yorkista ja PhUadelphiasta tulevat
radat Montrealissa, matkalla Liverpoo­liin.
Samalta näkökannalta lähtee tämän
päivän vesiUen kehittäminen valta-merilalvain
kuljettamista varten St.
Lawrence-joen alasuusta Port . Wll-
Uamln. Duluthin ja Chicagon sata­miin.
Suunnitelma, jota voidaan Mont­realista
päin katsoa epäilyttävänipänä
kuin luonnollista sähkövolmatrustlen
kinastelua, sillä tämän kautta sivuu­tettaisiin
Montrealilta ne tuhaimet lii­kenteen
vaikutuksesta lisääntyvät tu­lolähteet,
jotka siirtyisivät nolhb
maailman vlljasatamlin.
Montreali on uusiintuvasti joutunut
olemaan Hudson B^y komppanian
kautta sijoituksensa lalljistuttanelden
New Yorkin ja Bostonin rahamiesten
huomion kohteena, samoin kuin lon­toolaisten
finansEilähentymisen suu­rennuslasina,
jonka takaa ovat loista­neet
Canadan ja ^ Yhdysvaltain keski­lännen
rikkaudet.
Myersln kuvaukset taistelusta Do­minion
hallitukselta konsessionin saa­miseksi
mantereen läpi kulkevan rau­tatien
rakentamiseen osoittavat ää­rimmilleen
kehittyneen lahjomisen ja
keinottelun, joka kesti toistakymmen­tä
vuotta ennen kuin Canadan Paci­fic
rautatien rakentamisen alkaminen
kävi mahdolliseksi. Vuosiksi aina suun­nitelma
haudattiin vastakkaisten voi­mien
taholta, Montrealin ja Yhdys­valtain
rahamiesten taholta yhdeltä
puolen ja toiselta puolen Zjontoon ra­hamiesten,
joiden edustajat esittivät
lausuntojaan Wlnnipegistä, kunnes
vihdoin venäläls-sodan hetkellä v .
1878 Englannin hallituksen taholta tuli
voimakkaana p3?rkimys rautatien ra­kentamiseen,
jota myöten. Jos tan'e
vaatii, voidaan sotajoukkoja kuljettaa
Intiaan, ellei se käy mahdolliseksi Vä-
Umeren ja Suezin kanaalin läpi.
Canadian PacUic rautatie alkuperäl-sestl
katkaisi kallio-vuoriston Crows
Nest Passin kohdalta. Se oli helpoin
läpäistä, ei tarvittu kierteisiä tunnelei­ta,
kuten Jouduttiin katkaisemaan
Kicklng Horse Passin, Golden ja Gla-sierin
kautta kulkevassa radassa.
Mutta pahaksi onneksi rata men^
lilan lähelle Yhdysvaltain rajaa. Se
koski melkein Yhdysvaltain rajaan. Se
rikkoutui vesistöjen takia. Näiden
selkkaln takia täytyi kehittää 'crows
Passin pohjoispuolelta kulkeva stra-teeglsesti
taattu rata, vaikkapa se tu­likin
maksamaan. Vielä sittenkin jäi
C.P.R. liian. lähelle Amerikan rajaa.
Kun tällä vuosisadalla osoittautui Im­perialistiset
ristiriidat kehittyvän so­daksi
Saksan kanssa la Yhdvsvaltain
hyvännahkainen puolueettomuus osK-tautul
kyseenalaiseksi, rakennettiin
pohjoinen rata Wlnnipegistä Prince
Ruperttiln, ja asumattomien Ontarion
pohjoisten salojen halki Winnipegistä
itään suoraan Quebecin satamaan as-tL
Tämä rata oli juuri valmistunut,
kun maailman suursota syttyi.
Sittemmin rakennettiin Canadan
Nationalin sivurata Saskatchewanin
maakunnan koillisesta kulmasta Hud-sen
Bay'hin. Juuri tällä hetkellä ollaan
kiihkeässä - kamppailussa brittiläisten
ja amerikalalsten rahamiesryhmien
taholta Flin-Plonin satumaisten mine­raali-
rikkauksien riistämiseen Ja Nel­son
Kiverin vesivoimien (voimakkaam­pi
kuin liiagara) kehittämiseen näh­den.
Epäilyttävästi on tätä pohjoista
Hudson Bay'n rataa Ja Hudson vesi­väylää
katseltu, niiden taholta, jotka
kiinnittivät huomion vain viljan kul­jetusmahdollisuuksiin.
Ei voida arvi-oidakaan
sen merkitystä kriitillisenä
hetkenä strateegisena joukkojen kul-jeti^
iväylänä, Joka yhdistyy Winnipe-gistä
ja Chicagosta tulevaan tiehen.
Halvin tie on se myöskin tuhansien
työttömäin kaivosmiesten kuljettami­selle
Peace Rlverin radan varrelle.
Kaikkia näitä rautateiden ja kulku­väylien
kehittämistä tarkastellessa tu­lee
väkisinkin näkemään, kuinka vuo­si
toisensa jälkeen, kuukausi kuu­kauden
Jälkeen, Canada muodostuu
yhä elävämmäksi kuvaksi siitä epävar­muuden
tilasta, mihin Yhdysvaltain
Ja Britannian finanssivoimlen kamp­pailu
ajautuu, mikä kärjistyy kansain­välisellä
areenalla samassa suhteessa
kiertämättömäksi imperialistiseksi so­daksi.
Keskus.
siksi. Että paremmin käsittäisi­vät
lukijani terhakka-sanan, mai-
=1 I
virastolta lupaa
jallisuusrenkaan
siirtää . S.
kirjat
J . klr-
North
nitsen selvitykseksi että meillä tää!- Branchin nimelle ja sen omaisuu-lä
pn sellainen "seula" joka sen- deksi Lainakirjaston perustaminen
loo kaikki vieraat ainekset — eli!takaisi kirjain lainausoikeuden niil-akanat—
osastostamme pois, ja sejle joilla on halu lukea, ja tärkein
on I.W.W rläinen kannatusrengas, i on se että nuoriso voisi sen yhtey-yksi
voimakkaimpia Canadassa. Sen j teen järjestää nnorisokirjaston.
kanssahan tässä on saanut nahista j Meillä on saatavissa hyvää kirjal-yhtä
mittaa. Yritimme m.m. toi-; lisuutta-joka kehittää nuoria jin-kuttaa,-
että "nain pienellä peni-! märtämään luokka-asioita sekä o-kalla
ei tarvita kahta haalia, eten­kin
kun kumpikin ryhmä on edns-tavineen
työläisiä ja työläisten a-siaa,
mutta tulokset olivat laihat.
Näyttää siltä, että luutuneen LW.
W.-Iäisen päähän ei sovi työläisten
yhteistoiminta periaate, etenkään
luokkataisteluperiaate, se on heille Ij^
kauhistus. Ja kuinka se muuten
voisi ollakin, joka muodostuu suu­relta
osalta metsärunnareista ja en­tisistä
Suomen valkasijoista.. Mut­ta
on joukossa aivan rehellisiä työ­läisiä
ja pikkuviljelijöitäkin ja hei­dät
olisi saatava käsittämään että
he ovat joutuneet väärälle linjalle
suorastaan taistelemaan omia sekä
tovereidensa etuja vastaan ja sii­nä
sitä olisi työtä. Vaan eihän luok-kataistelijoilla
ole oikeutta valittaa,
siis työhön käsiksi ja tarmokkaasti.
Nyt on heille hiljan valmistunut
uusi haali ja taisteluinto on kor­kealla,-
mutta ketä vastaan tämä
"työväen" ryhmä taistelee? Jaa,
kommunisteja vastaan ja ainoastaan
kommunisteja —- —- — —
maa osaansa luokkataistelussa; sa­malla
antaisi heille joukkotoimintaä.
kirjaston hoidossa ja järjestelyssä
KecS Juhlat
Port Artbirin ootisia
Haviretkelle Ja Utamlln.
— Nyt on taas . suven suloi-ren
aika, Ihanin aika vuodes­ta,
joka pitäisi ottaa kaikkien
huon^oon ja lähteä maalle raittiseen
Ilmaan saamaan virkistystä sekä nau­tintoa
luonosta. Nyt, kim Port Arthu­rin
Naisosaston naiset Järjestävät hu-vlretken
North Branchiin 6 p. heinä­kuuta,
niin silloin on kaikilla tilai­suus
lähteä huvittelemaan ja nauttl-miaan
kesän ihanuudesta. Naiset oi­kein
kehottaa kaikkia sinne lähte­mään,
nihi Arthurista kuin Willlam-
Ista ja ympäristön farmlkontrellta,
sillä sitä relsua el tule kukaan katu­maan
Jälestä päin.
tlähkääs Port Arthurin naiset pa­nevat
silloin tolnjeen hauskat iltamat
North Branchin haoilla. Ohjelmaakih
tulee olemaan kaikenlaista, hyvää Ja
hauskaa. Näytöskappale, kaksiosainen
hauska huvinäytehnä "Kesäleskia",
sekä Joufckolaulua, tervehdyspuhe, ru­noja,
kupletteja, yjn. Lopuksi tanssia
hyvällä soitolla. Iltamat alkavat kello
9. Sisäänpääsy maksu 30 senttiaä.
O. A.
Montrealin Outisia
hyvä, samoin kuin soittokin,
taisin hanuri ja orkesteri.
Lauan-
Osaston pnolivnosi kokons
Osaston puolivuosikokous tullaan pi­tämään
vasta 26 p. heinäk. Kaik­kien
tillvelvoUisten tulee laittaa siksi
tilinsä kuntan ja tarkastetuksi
Myöskin osaston jäseneksi aikovien
tulisi Ilmoittaa ja jättää hakemus-kprttlnsa
sisälle ennen tätä päivää,
sillä sUloln tullaan hyväksymään uu­det
jäsenet osastoon, ^en el ole vielä
ennen pättänyt yÖiiya osastoon, päät­täköön
nyt, ottakoon Jäsenhakemus-kortin
ja Jättäköön sen täytettynä
osaston virkailijoille. Jäsenmalfsu tu­lee
olemaan osastoon heinäkuun ^n-simäisen
päivän -jälkeen 20 " senttiä
kuukausi. Maksukin on niin pieni
ettei sen pitäisi estää yhtymästä. — J .
Eri laikkakunnilta
namaan nimensä kuittiin, jonka hän
oli itse tehnyt, tuumien että ei hän
sillä mitään pahaa tarkoita, sanoi
vaan tarvitsevansa sitä kuittia, että
saa näyttää pirullisille ihmisille. Jos
ne puhuu että el hän ole maksanut
poortiaan. Kun sai Kankarin ja myös
kahden todistajan nimen, niin lähti
pois Ja lähtiessään ovella sanoi,: Jaa,
nyt minulla on kuitti, että olen poor-tini
maksanut ja nj^t minä olen saa­pa
teiltä kohnen kuun työpalkan". Tä
män sanottuaan läksi pois. Kuitenkin
oli Kankarilla se onni oimettomuudes-sa
että oikeus sattui sillä kertaa huo­maamaan
totuuden todeksi Ja vää­ryyden
vääryydeksi, ja Mannelta meni
vähän huonosti kun menetti "hyvän,
potin", Joksi hän sen itse nimitti. Ja
miksei se hyvä potti olisi ollutkin, kun
$2.75 päivältä Ja 72 päivää, kuten hän
oli antanut ylös loijarille. No, totuu­den
mukaisesti se meni niinkuin sen
piti mennäkin. Opiksi olkoon. —^ Eräs
naapuri.
Edellistä ajatusta en voinut jat­kaa
pitemmälle, sillä en löydä sano­ja
joilla tiilkita ajatuksiani.
Metsätöistä
muutama sana. Täällä on koko
joukon paperipuun tekoa. Niitä
tehdään ja kuoritaan kuusista, pal­samista
ja haavoista. Palkat ovat
union taksan mukaiset, useimmat
metsämiehet kuuluen jäseninä L.tV.
LU. on Canadaan.
Jaa, tästä • muistui mieleeni, että
Llimber Workerin pojat panevat
lystit pystyyn suom. järjestön Con-meen
haalilla lauantaina, heinäk. 6
p. Kuuluu olevan hyvä ohjelma, m.
m. sihteeri A." Hautamäki tulee pu­humaan,
hiin että muistetaanpa sil­loin
kokoontua sinne kaikki kunnon
proletaarit, niin ainakin minä.
Saku.
North Branchin ja Tarmolan o-sastojen
yhteiset kesäjuhlat on 13
14 p. heinäkuuta. Lauantai­na
13 p. iltana kappale, sekä hy­vää
ohjelmaa ja tanssia. Sunnun­taina
kello 10 aamulla urheilua,
ohjelmaa, hulinaa y.m. joka nuoria
sekä vanhoja hävittää, illalla on sit­ten
hyvä ohjelma ja lopuksi tans^
sia aamuun saakka.
Port Arthurin naiset
Meille on tntuudestaan jo tiet­tyä
että Port Arthurin naiset tuo
hyvän ohjelman, nyt 6 p. hei­näkuuta
heillä on kaksinäytöksinen
kappale, hauska ja hyvä sisältöinen
sekä paljon muuta hyvää ohjelmaa.
Lopuksi tanssia hyvällä soitolla.
Saapukaa 6 p. heinäkuuta North
Branchin. haalille.
Naisten toiminnasta
Englannin agentit
Kenttäjuhlat
Osasten kentällä tulee osaston huvi-toimikunta
järjestämään kesän ensi-mäisen
kenttäjuhlan. Ohjelman on
järjestäneet osaston alakomiteat. Kaik­ki
ovat kiireessä touhussa saadakseen
tehtävänsä valmiiksi. Voimistelu- Ja
urheilu seura tulee huolehtimaan -or-hellupuolesta
Ja kuulema se onkin
Järjestänyt tähän ensimaiseen Mont­realin
urheilukilpailuun ainoastaan
kolmiottelun miehille ja naisille. Mie­hillä
tulee olemaan kuulantyönti, 100
metrin Juoksu ja korkeushyppy, nai­silla
kuulantyönti. pituushyppy ja 60
metrin juoksu. Sitten ön vielä Jouk­ko
urheiluja. Kaikkien urheiluun
osaaottavien pitää olla Canadan työ-läisurheiluliiton
jäseniä. Joten nekin,
jotka eivät vielä ole ottaneet Jäsen-korrtia,
muistavat tämän.
Henkisessä ohjelmassa tulee ole­maan
puheita, runoja, lauluja 5-nnä
yhtä ja toista Lopuksi näytellään
kappale Papukaijat, puhtaassa luon­non
helmassa. Kappale on mitä haus­kin
naurukappale. kun naiset kesyt-televät
"papukaijoja". Ravlntolatoi-mikunta
on taasen myöskin pitännyt
i huolen hyvästä ravintolasta, että näl-
RosegTove, Ont.
Tien toivoessa
clemme täällä nyt, kun FC tuli pakolli­seksi.
26 p. keeäk. alettiin tlenkorja-ustöihin.
Asukkaat alkoivat pakkotyö-pälviään
suorittamaan. Kyllä sitä tien-puutetta
täällä on saatu kärsiäkin jo
kauan, kun noin 16 vuotta ovat ensi-mäiset
asukkaat olleet. Ei se tie siis
meille liian pian ole tullut.
Sc eriparaisunden purkaus.
Veriset jhteentörmäykset ja työläisjoukkojeii pieksännät ovatkin
jokapäiväisiä ilmiöitä niin Intian teollisuuskeskuksissa kuin monin pai-j käisenäö ei tarvitse"^ keheTkäärT oUa.
koin maaseutuakin. Samalla oh työläisten ja talonpoikain aiheellinen | Juhlissa on kaikkea muuta huvipuolta
'' tarpeeksi, kenenkään ei tarvitse ikä­vissään
Olia. Juhlat aletaan kello
11 aamulla, ensin urheilulla, ja sitten
henkinen ohjelma kello 2 iltapäivällä.
Kaikki juhlimaan osaston ensimäistä
tämän kesän, kentiajuhlaa!
asema mitä kurjin, srllä kapitalistiset riistäjät pitävät huolen siitä, että
luon njaailnian rikkaimman maan. työtätekevien joukkojen on asuttava
mitä kurjimmissa hökkeleissä ja usein nälkäkuoleman partaalla.
Mutta tämän riiston ja sorron keskeltä nostaa Intian tvöväestö
entistä uhkaavampana päätään. Jä laajojen kansanjoukkojen alkaessa
herätä kansalliseen vapaustaisteluunsa tulee Intian proletariaatti kulk,-
rnaan sen ensi riveissä, joukkoja johtaen ja järjestäen. Vain tvöväen-|
luokka voikin vapauttaa o20-miljoonaisen Intian kansan Englannin im-! .
periaiismin orjuudesta. Vain 'se voi viedä mukanaan Intian taloi-Qoi-j ^^^^ ^^i^^^^^^
kaisjoukot luisteluun maan ja. vapauden puolesta.
Tanssia
Osaston talolla tulee olemaan tavol-joka
torstai- ja lauantai-ilta.
Muistakaapas tanssihaluiset nyt
I käydä hyppelemässä, sillä lattia on
josta "Kynä ja käsi" Jo mainitsi Va­paudessa
pääsi niin valloilleen ettei
sitä voinut pidättää muut kuin por­varillinen
oikeus. Kesäk. 25 p, oli oi­keudessa
Svastikassa itse se eripurai­suuden
kylväjä Manne Poutiainen.
Hän näet rupesi oikeuden kautta ha­kemaan
"työpaikkojaan" Valter Kan-karilta.
Asian kulku on seuraava:
Manna Poutiainen tuli Kankarille vii­me
tammik. lopussa ja pyysi saada ol­la
poortissa. Hänelle annettiin lupa
Hän oli sUloin • niin kohteli­as
että toisinaan teki pieniä
hälppäystöitä, kun misis oU. ki­peänä,
ja ehkä joskus muulloin­kin
väliajoilla, kun ei haluttanut aina
suutarolda eikä fonografia soittaa.
(Hän teki suutarintyötä naapureille
Kankarilla oloajallaan). Puheli silloin
naapureille, että el hän sentähden mi-sistä
häippää että siitä maksua, vaa­tisi,
vaan hän auttaa sentähden kun
tulee häntä sääli, kun on niin vanha
ja saa ama olla Uikkeellä. Vaan kun
joku viikko oli kulunut, niin säälm
tunne muuttuikin eripuraisuuden pur­kaukseksi
ja kehittyi niin pitkälle kuin
edellä on kerrottu. Puheet heillä oli
ollut, keskenään, että sitten keväällä,
kun lumi lähtee, että voi "kliinata"
maata. Manne on Kankarilla joitain
päiviä siinä työssä sen hälppäyksen
päälle mitä talvella teki. kun kolme
ja puoli kuuta sai olla talossa. Vaan
kun se aika tuli. että olisi pitän\-t ru­veta
klUnaaraaan niin lähti pois ja S 3
sovittu työ jäi tekemättä. Laskut teh­tiin,
silloin kun M. pois lähti, ja so­pimus,
että Mzmne maksaa $10 rahas­sa
kolmen ja puolen kuun pocrtista
'Sen lisäksi mitä oli aputöitä tehnyt.
Seuraavana päivänä, kun laskut oli i
Connaught Sta., Qnt.
Osaston asioita
Joukkomme on mennyt - niin pienek­si
ettei ole kuin rippeet jälellä. Ikävä
kyllä kun näin oh käynyt. Osaston y-limääräinen
kokous oli meillä äsken
ja siinä hyvin ikävä keskustelun ai­he
jäsenten kesken. Nähkääs Harma
Norrgort on puhunut Lytl ja Kalle
Lehosta hyvin loukkaavia sanoja, että
he muka olisivat ottaneet ominlupin-sa
jotakin osaston poppia Kokoukses­sa
tultiin selville siten, että erotettiin
Hanna, kolmeksi kuukaudeksi pois suo­malaisesta
järjestöstä puoluekurina
pjahoui puhelustaan. Lehdon Väki on
tunnettu jo vuosikymmeniä aina re­helliseksi
ja kunnon kansalaisiksi.
Naisilla
oli täällä kesäk. 19 p. iltamat, oli mieli
avustaa nuorisokurssilaisia, vaan saa­tiin
hyvin pieni tulos. Mlnkäpä voim­me,
onhan kuitenkin jaritetty. Minä
puolestani lausim parhaimmat kiitok­set
niille naisille jotka lahjottiyat nii­hin
iltamiin kahvileivät, muuten olisi
jääty "hooliin",
Kuolema
vieraili pienessä kylässämme vieden
Hj. Helinin mukanansa pitkän sairas­tuksen
jälkeen. Niin tämä meidän
joukkomme harvenee aina vähän ker­rallaan,
tuon kuolemankin tähden;
niiehet vain menevät parhaassa ijäs-sä,
mainarin keuhkotauti on useim­massa.
Niin, kyllä pitäisi tehdä paljon
kehitystyötä, tässäkin kohdassa olisi
paljon korjaamista, että tuleva suku­polvi
ei olisi niin kurjassa asemassa
kuin olemme me. A. L.
Wabos, Ont.
Toveritar Martha Holm
joljtui kaulakuvun vaivaamana me­nemään
Torontoon leikkaukselle.
Hän tulee olemaan General sai­raalassa.
Toronton tovereita ke-hoftän
^käymään^häntä siellä katso­massa,
sillä se antaa paljon vaih­telua/,
sairaalan ikävään elämään.
Toveritar Mandi Hill voi siellä an­taa
tarkempia tietoja, 'että millä" b-sastolla
toveritar Holm on hoidet­tavana.
Tietyöt
eivät ole vielä Wabosin ja Search-montin
välillä alkaneet, mutta nyt
niiden pitäisi alkaa maanantaina,
1 p. heinäk.
j ; Metsätyöt \, ' ' •
Algbmalla ovat vielä alkamatta,
mutta on niidenkin kerrottu alka­vaksi
vähän varhaisemmin kuin vii­me
vuodella. Työläiset, järjesty­kää
ja vaatikaa parempaa korvaus­ta
kuin mitä maksettiin viime vuon­na.
Pois yksilöllinen' kilpailu työn­saannissa.
Joukkona toimien me
voimme saada suuria aikaan. Joka
miehelle Lumber Work(?rin jäsen­kortti
taskuun ja olkaamme val­miina
taisteluun.
—m —m.
Päätettiin ottaa virallisesti osaa
naisten piirijuhliin elokuun ajalla.
Ohjelmaa valmistetaan useampi nu­mero,
päivällä kentälle' sekä ilta­ohjelmaa
Sihteeristölle päätöksestä
tiedottaa organiseeraaja. Virkoja
naisten osastossa muutettiin ja l i ­sättiin,
kun pienestä joukostamme
meni yksi pois. Useita tärkeitä
päätöksiä tehtiin jotka koskivat nuo-risokursseja
y.m. valistustyötä.
Pioneerien päiitöksiä
Piirin pioneerijuhliin otetaan vi­rallisesti
osaa, valmistetaan ohjel­maa,
päivä ja iltajuhliin. Kirjal­lisuutta
päätettiin ostaa ja 2 dolla­ria
luovutettiin järjestymättömien
järjestämisrahastoon.
North Bränch, Ont.
Kokousasioita
Suomen luokkasodan
muistoja Pohjois-
Karjalasta
PunaJfcaartfen maodostnminen ja tuho
Helmikuun vallankumouksen jälkeen
oli pohJois-KarJalassa samanlaisia i l ­miöitä
kuin muuallakhi Suomessa.
Palkkatyöläiset vaativat palkankoro­tusta,
8-tunnhi työpäivään surtymistä
jne., jolta vaatimuksia pahiostettlin la­koilla.
Sos.-dem. puolueeseen Uitty-minen
lisääntyi. Kesällä 1917 oli Joen.
suun kaupungissa vohnellakat. Sil-lohi
takavarikoitiin kulasseUta suureni^
pl määrä voita sekä jaettiin osuus­kauppa
"Oman avun" huoneustossa.
Tämä sai porvariston raivoihinsa. Tä­hän
voidaan vielä lisätä, että venäläi­nen
sotaväki oli työväen puolella.
Kun saatiin tieto, että porvaristo
vahnistautuu taisteluun ja että poUit-tisesti
vähenunän kehittyneitä koetel­laan
houkuteUa lahtarlkaarteihin. lä­hetettiin
kiertokirje kaikille Kuopion
itäisen vaallpihrhi sosialidemokraatti­sille
kurmalliatoimlkunnllle ja työväen-yhdlstyksiUe.
jossa varotettiin liitty­mästä
suojeluskuntiin sekä kehotettiin
perustamaan punakaartin osastoja.
Näiden osastojen ohjaajaksi tarjou­tui
plhislhteerin sijainen Aug. Ves-ley.
Osastoja tuli perustetuksi kalk­kiin
nUhhi paikkakuntiin, joissa oli
tehdastyöväkeä. Kuinka paljon mie­hiä
liittyi punakaartiin, ei allekirjot-tanut
tarkkaan tiedä. Joulukuun lo­pulla
vuonna 1927 Aug. Wesley ilmot-ti,
että osastojen asestukseen tarvi­taan
300 kivääriä. Sitä ennen oU jo
Jaettu yksi laatikollinen ikiväärejä
Joensuun ja Värtsilän osastoiUe.
Tammikuun lopuUa vuonna 1918 al­koi
Joensuun kaupunkiin saapua lah-tarelta
Karjalan eri pitäjistä. Kaikki
Yksi uusi jäsen hyväksyttiin osas­toon.
Uudelle jäsenelle selostet­tiin,
että jäsenyys luokkataistelu-järjestöissä
ei ole ystävyysliitto,| lahtarit oli varustettu "^vääreiUä jä
eika se ole tykkäämisen perus- j ammuksilla. Ensttöikseen
teessä, vaan on jäsenyys käsitet­tävä
luokkataistelukäsitteenä. Jä-
Conmee, Ont.
Allekirjoittanut tapasi takavuosi­na
vähän kirjoittaa Vapauteenkin,
mutta väsyi ja jätti "jopin" toisiin
käsiin. Eipä sieltä ole näkynyt
paljon heruvan. Nyt taas sain päi­väkäskyn
tarttua ^ynään. Mikäs
siinä auttaa, kuin tottele pois; oli­si
väärinkin tenätä vastaan jöukkor
tahdolle.
i—.^lUMiua. ÄTisuoiKseen vallottivat
ne sos.-dem. pUrikanslian. vangitsivat
^mttisten kurssien ohjaajan Aurasen.
Hallikaisen ja Pekka Turusen, ryös­täen
samalla rahat sekä vaatteet.
Heti kun suurempi lahtarijoukko
oli kerääntynyt Joensuuhun vahnis-tautuivat
lahtarit Uikehtimään ete­läänpäin.
Veturhikuljettajat A. p. Hä­mäläinen
ja Juho Tarkkanen kieltäy­tyivät
kuljettamasta lahtarien junaa,
molemmat kuljettajat vangittiin' ja
Hämäläinen ammuttiin Savonlinnassa
Tarkianen sai oUa pitkäaikaisessa
vankeudessa. . -
Lahtarien onnistui kuitenkin saada
juna UlkkeeUe. Heti junan - lähdet­tyä
nensi muutamia rautatieläisiä s.-
d. piiritohnistoon, josta puhelimella
ilmottivat .Värtsilään lahtarien tulon.
sen joka käsittää jäsenyytensä luok-kataistelukysymyksenä,
ei tee po-liitillista
itsemurhaa eikä kompastu
pieniin persoonakysymyksiin, vaan
pysyy jäsenenä, pysyy sinä vanki­lain
ovienkin edessä, taistelee jä­senyytensä
oikeuden puolesta jos
sitä uhataan, oppii tuntemaan puo­lueen
säännöt ' ja alistuu puolue-kurun
ja kehittyy todelliseksi jäse­neksi
taistelevassa järjestössä, jon­ka
taistelun päämäärä on vapauttaa
työtätekevä luokka.
lähettää $5 puolustus­liitolle
sekä otettiin m>-ytäväksi ku-ponkikirjat
järjestymättömien jär­jestämisrahaston
kartuttamiseksi.
Metsätyöläisten järjestöa.ioita
Luettiin union sihteeriltä tullut
kirje ja velvoitettiin Sanna Kannas-to
sen johdosta kirjoittamaan sih­teerille,
va ittiin asiamies Metsätyö-aiselle
joka ottaa v-uositilauksia,
u-tonaisnumeroiden mvvntiä ei kan
natettii r)oi;i-a;*«- , ' "'^ iu^uxiouisesu K O -
Värtsilän känsäkourat antoivat lah-tareille
kuuman vastaanoton. Naiset
taisteUvat yhtä urhoollisesti kuin mie­hetkin.
Mutta suuren yUvoimansa
avulla lahtarit kuitenkin saavuttivat
voiton sen jälkeen, kun värtsiläläiset
oavat kuluttaneet kaikki ammuksensa
loppuun.
Suojeluskunnat oli luonnollisesti ko-kvliiii"
1 ""-'"•^ tällä' ° " ^ at
Kyialla ole enaa metsiäkään niin '"""a
lahtarihengen kyllästyttämiä.
suurin osa väestöä psrsytteli
Näin ollen
Oosastomme on
tehty. M. tuli ja pyysi Kankaria pa-'terhakka tarraamaan
heikko pääluvultaan, mutta
asioihin
silti
kä-t
a f c i H - r •"^'^'""•'»«in nim ei ^uuim osa vaest
^T^^.f'Vf-- ainoas- P^^i^fa lahtarien riveistä, uxxcx.
S k a k ? n n £ ' " sihteerille ^^^^^n pakko turvautua mobilisoi-paiKKakunnan
työsuhteilta
koskee puutavarateollisuutta.
t
Kirjaston jirjestäminea
Päätettiin pyytää S.
joka i ^.^^^ niitäkin, jotka mielipiteiltään
i Olivat sosiaUdemokraatteja, taikka hor-pmvat
puolelle tai toiselle. Paljon oli
• myös seUaisia,^ jotka eivät suostuneet
J kesk„=. lahtariarmeljaan. Mutta
J . keskus-^ toiselta puolen eivät lahtaritkaan an. -