Vapaus, July 2, 1929

              No. 154 —1Ö29 Tiistaina, heinäk. 2 p:nä—Tues., July 2 Sivu 3
S U O M E E N
KnrssiSaomeBHarlLkaa
Canadan DoUarisla
Lähetysladia:
40e läh^keistä alle $26'JT)0. 60C lä­hetyksistä
?20.00—$49.99, 80c lä-hetyksistä
$50.00—179.99 ja $1.00
lähetyksisti $80.00—$100.00 sekä
BOc jokaiselta seoraavalta, alkavalta
-sadalta dollarilta.
SfUdEosanomafilietylctictä ovat lä-faetysfculut
i53..5«,Jähetykseltfi.
S««inen rahmk ostetaan. Karsti
$2.45 sadasta Smksta.:
T^iikää lähetykset osottecfia:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Out.
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pileuiasioita.
: Vapaud«ll'-ig^ »tavat rafeavälityksiä
^««staan myooma:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthuf, (hrtario
Mitä tapahtua maanviljelijäin viljalle
Aikana, joUoIn maanväjellys ei juuri
'ulottunut, länteen käsin! ulkopuolelle
sen aikaisen ylä-Canadan. tai n y k y i ­sen
Ontarion maakunnan, oli vanhan­aikaiset
jauhinkivxllä varustetut myl­lyt
käytännössä. Maanviljelijät kul­jettivat
itse viljansa myllyihin jau­hettavaksi
Siljoin o l i _ 2 2 y ö s myHy-tulli
rajoitettu. (Muistamme kuinka
Suomessa myiläii- otti tullin.) K i m
ensimäinen ylä-Canadan parlamentti
kokoontui y. 1792, niin se ensityök-seen
fääti i i y U y t u l l i a koskevan lair,
jonka mukaan mylläri sai ottaa tullin
Noin 30 vuotta takaperin .meidän
professorimme j a lääkärimme keksivät,
että meidän terveytenmie käreii sira-resti
siitä, että'syötämme nisun kuoret
sioilla j a lehmillä, sillä valkoiset j a u -
sot-öUvat maksi tärkkelystä sisältäviä
j a eivät sisältäneet kylliksi .ihmisen
ruumiille välttämättömiä ravintöfdnei-ta.
joita väitettiin olevan nisun kuo-resSaJ
Tämän uskonnon saaauaaml-r!
sesta syntyi yleinen kysyntä "graham*
jauhoille. Josta ei kuitenkaan kehit­tynyt,
yleistä tuotetta jauhomarkklnol-ta
varten, siksi, että nämä jjuihot »pi­laantuvat
paljon helpommin kuin v a l -
kluijia-myöleh^ E i ^ t he myönnä että
farmarien talpudäliseen rappioUlaan
Qhsi. syynä se, että elätettäväni" on
suxnilukuinen • l o ^ l ä j i en luokka, joka
imee faimarien työntulokset sitä m u -
nlsubusselin jauhattamisesta 5 paimaa
nisuja. Tämän järjestelmän mukaan j koisÄ nisu jauhot,
sai jauhattaja busselista J nisuja 3S' Sitten ilmasmtuivat kuorlpäällystäi-
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal. Qtie,
A.T. HIUL,
^57 Broadview Ave... Toronto, Ont.
AARO KIVmEN,
K i r k l a n d Lake. Ont.
JOHN VU&Rl.
South Porcupine, O n t
€HARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri naikkakunhilla Pohj.-Ont^TinB<ta
taneet myöten, vaan koettivat uppinis­kaisia
taivuttaa asevoimalla.-Siitä seu-raäU
-öttä lahtarien -sotapalvelukseen
haluttomat osittain pakenivat Venä­jän
puolelle j a etsivät tilaisuuden tais­tella
pimaisten riveissä lahtareitä
TBstaan, osittain pakoili niitä K a r j a ­l
a n metsissä kuukausimääriä. Luon­nollisesti
oU pakoilijoissa seUalsiakin,
jotka eivät halunneet taistella punais­t
e n -eikä valkoisten puöKUa. Sellaisia­k
i n pakolaisia kohtasi -alleklrjottanut
muutamia Muurmannin..alueella., O l i
myös •söllaisla, jotka pakotettaessa
merivät valkoiseen armeijaan syystä,
että Tieidän omaisiaan j a sukulaisiaan
vamettiin. tai olisivat tulleet itse mur.
hatuiksi, luokkasodan "päätyttyä ker­toivat
Tre tarkotuksellisesti välttäneen­sä
ampumasta punaisia.
Xähtai^ien jookkoteoranukset
Maa3iskuun loppuun memiessä oli
lahtareiD» pyydystettynä paljon van­keja.
E r i puolilta pohjors-Karjalaa
oli vangittu k a i k k i venäläiset sotilaat,
joita neuvostohallitus ei ollut' ehti­nyt
siirtää "Venäjälle. Noin 300 v e ­näläistä
sotilasta ja insinöölriä am-muttito
valHhautoihin "Siilafeilla", 2
km. Joensuun kaupunista pohjoiseen
päin. Vangeilla kaivatettiin suuria
joukkohautoja, 5 eri hautaa "SiUai-sille",
j a ammuttiin omiin. kaivamiin­sa
hautoihin. Ketään syrjäistä el
laskettu noita julmia joukkomurhia
katsomaan, jonka vuoksi ei myöskään
v<H määritellä kuinka suuri murhat­tujen
luku on. Murhaajien laukaus­ten
luku o n täytynjrt olla hyvin suu­r
i , koska hautojen lähellä olevia suu­ria
petäjiä ammuttiin poikki.
Lahtarit tappoivat vankejansa myös
nälkään, niiden lukumäärän tietävät
vain lahtarit itse. Ne haudattiin
Joensuun kaupungin hautausmaan u l ­kopuolelle.
K u n luokkasota loppui ja joukko-paunaa
jauhoja, 15 paiinaa sivutuot­teita
ja kaksi; paiinaäHuoimöllisestl
katosi tomxran. :' ; ^ - - - ^
Tätä l a k i a noudatettiin kup^Qs 1882
alettiin kokeitenjäaäi"'uusina'*^
teillä, joka perustui teräÖTiIjä'koneis­toon
j a 1890 :eei;;* menneessä Voöä'joki­kin
kaikki nxylljii; m£^^kui?nasäl muu­tettu
täHe uudelle koneistolle. Niiden
tuotantoteho oli k a k s l r - , jopa kolmiii;-
kertaistunut, j a kehittyi edelleen kiui^
nes myllyt olivat kykenevät jauha­maan
BOrssä päivässä kaiken viljan
mitä maakunnassa kasvatettiin. Seu­rauksena
tästä oli. että vanha tulit-järjestelmä
lakkaudettiin jä asetettil:i
tilaHe vaihtojärjestelmä,' jonka mu­kaan
busselista nisuja änhettiln 34
patmaa jauhoja ja 14 paunaa sivu­tuotteita,
joten jauhatuspalkkioksi jfll
yksi .viidesosa' busselia. eli 12 paunaa;
Viimeksimainittu järjestelmä pysyi
-voimassa 'noin^ tämän •^rnissisadan af-kuun.
jolloin • tutikeenttii;raarkkinoil\e
isaojen myllykomppähläih *käutta aavik-krmaakurtaih
vilja/=:16kä' laatuunsa
•nähden ylitti kalkki: kilpaUumahdol-lisuudet
cntal=iplaiselta i i i i u l t a . Näiden
isojen myllykomppariiain tuotteet volr
•^makka ast) ' tmikeentuivat pikkiunylly-j
en alueelle . j a • ttekottivat he sulke^^
maan ovensa. Tästä oU seurauksena,
että maanviljelijät joutuivat myymään
viljansa tukkukauppähintoihin j a os­tamaan
jauhonsa vähittäismyyntihln-noilia.
jonka mukaan hän sai vielä
1916 busselista nisuja jauhoiksi muut-ti'neena
33 113 paunaa, ilman m i ­ltään
sivutuotteita.'
sistä^nisuista revityistä riPlcaleista v a l ­mistetut
"piskeUt", nisu hiutaleet ja
motj^t muut tuotteet. Jotka oh keksit­ty
pifemään huolta yleisön terveydestä.
Nänia tuotteet nykyjään myydään, n .
sentistä unssi, joten .kuluttaja, näiden
tuod^iden muodossa tulee maksaneeksi
busöflista nisuja noin $9.00.
Sa&ioin k u i n meidät- vierotettiin ko^-
tinurkissa olevan myllärin tuotteista,
tulenime vierotetuksi kotona leivotusta
leiväslä, seuraavalla tuloksella: sadas­ta
p ^ ^ s t a jauhoja tulee 130 päuöai'
T^män mukaan busselista
kaa kun niitä karttuu, jopa useim­missa
tapauksissa eteei^inpäin. Päin.
vastoin yritetään todistella että kyllä
f armauskin kannattaa,: kun yksityis,
kilpailun mukaan asiansa oikein jär­jestää
ja '(täydellä terällä yrittää.
Tulee vain seurata samoja menetelmiä
kuin jotkut suurella pääomalla run­naavat
suurfarmarit, jotka ovat, o n ­nistunut
takavuosina kokoamaan iiuo-mattavia
säästöjä oman yritteliäisyy-t
e ^ V . kautta, taikka sitten keinotte-l
u l l ? k ^ t t a päässeet varottumaan ja
n y Ä j l v a t kilpailun käjistyttyä tulla
t o ^ i ^ , ^eläpä kasata lisää säästö.
jäÖn. Herrat kokonaan imohtavat,
että keskinkertaisella farmarilla ei ole
käytettävänä pääcpiia esim. suuren
koneiston ostooni :-Sitäpaitei sitä el
voida käyttää yhtä' hyödyllisesti pie­nillä
tiluksilla' failn suuremmilla
le:
tulevina jauhoista isoäiti 1860 leipoi
49 p a i ^ a leipää ja. 1890 äiti .valiplsti
44 paulaa. Heille molemmille jäi j a u ­hatuksessa
erotetut sivutuotteet kar­janrehuni.
Perheen emäntä 1916 voi
valmistaa :husselista nisuja 43 paunaa
leipää, mutta hänelle ei jäänyt m i ­tään
sivutuotteita. Nyt lg29 leipuri
tuo meille kotia 18 pauhaa ;-1eip&^^^^^ oä Ifföisällls^na vastuk-nisubu&
selin hintaan; samalla hin­nalla
"me saamaneostaa ft^äiäl^vsi^ti.'-
kauppiaalta pdiJnaa •. kuäripääl-!
lystäi^lä -nisifi!*a Valmistfettuja tuot­teita.
^'
Tämä lyhkäinen historia toteaa mitä
tapalituu maanviljellystuottetne: mb-r-
ie -nmuiden tuotteiden kiertokulku on
.samanlainen ja samoilla tuloksilla.
Se myöskin toteaa kehityksen kulun
sxrannan- Sikäli kuin tuotantoprosessi
moelstuu. lonka alaisena maanviljeli­jät
j a palkkatyöläiset tuottavat yhä
eremmän j a enemmSn.' sitä- pipnem-män
osan he saavat itselleen tuotta­mistaan
hyödykkeistä. — E.- "W:.
"Malji-farmarien" liike Yhdysvalloissa
'Monet ovat ne keinot joiden kaut­ta
hallitseva luokka yrittää estää
maanviljelijäin järjestymästä luokka-tbimintäan.
, Sikäli k u n kapinallisuus,
erikoisesti viime vuosien aikana, on
pvrklnyt krlställoitumaan joko polilt.
tiseksi tai taloudelliseksi joukkoliik.'
keeksi, on hallitsevan luokan propa-teurastukset
oli loppuun suoritettu,
ryhtyivät useat murhattujen omaiset
laittelemaan ja koriiftelemaan näiden
luokkasodan uhrien hautoja. MuttT
lalitarit eivät ole sallineet näiden
hautojen olla rauhassa, vaan ovat
sikäli hävittäneet kalkki, mitä mur­hattujen
omaiset j a Joensuun osuus­kauppa
"Oma apu", ovat haudoille
laittaneet. Nälkään tapettujen,, hauto.
Jiakaan eivät lahtarit tfe Tmholttaneet,"
vaan ovat silloin tällöin näiden hau-dome
kantaneet tlkkulhin pujoteltuja
kuivuneita sillinpäitä. Pohjois-Karja­lassa
joutui moni punakaartilainen
kaatumaan aseettomana. Mieluummin
olisivat he sen tehneet fcuulasateessa,
jolloin oTisivat itsekin olleet tilai­suudessa
katkaisemaan monen lahta-rin
eKmänlangan. Siitä, että luokka­sodan
syttyessä oli liian vähän aseita,
lankeaa suurin siyy entiselle puolue-
.sihteerille M a t t i TurkiaUe. Hän k a i k ­kein
enemmän jarrutti kaikenlaisilla
verukkeilla punakaartta asestamista.
Hän, luokkasodan "yliprokuraattpri",
sai lahtareilta amnestian, eikä suotta,
sillä Turkia on osaltansa — joko tie­toisesti
tai typeryydessään — auttanut
lahtareitä voittoon-
Luokkasota on Karjalassakin uur­tanut
luokkarajan syvemmäksi j a r e ­pinyt
entiset sovinnollisuuskäsiitteet.
H. Jalonen.
HELVETTI
gandaverkkoa. laalemettu. esiintyen
nykyään mitä erilaisimmissa -muodois­sa.'
, . . - • '•• • • •
Ei'ään tällaisen liikkeen muoflqsta-mlspuulia
pantiin alulle v. 1925. Se
tunnetaan "Mälli-farmarien" (Master
Farmers) llikkeeiiä, jota pankkiirien
maanyiljelystuotteilla keinottelevien
vällKäsieh, liikemiesten, maanviljelys-trustien,
maanviljelysvliopistojen pro­fessorien
Ja muun tällaisen aineksen
t o i n r e ^ * on pönkitetty jaloilleen kai­kissa
maanviljelvsvaltioissa. "Viime
vuoima ilmoitettlm tilkkeen olevan
käynriiS^ Oklahomassa. Texasissa:
Alahamassa, Tennesseessä. molemis-sa
Carolinan valtioissa, Montana-ssa,
Illinoisissa, Nebraskassa, Minnesotassa,
molemmissa Pakotan valtlolssäy' M i c ­higanissa.
Ohiossa, mdiahassa. Toyäs-'
sa j a 'Wisc'onsIniJssa. Varsinaisesti se
on vain jatkoa va^IKkaklubeille ja
muiUe tämänlaatuisille: yhdistyksille
joita farmareille on näiden Intressien
taholta perustettJu miltei jokaiisecn
kylään. Valituille "maHifarmareille:
oldetään vuosittain kalaaisseja, "valisr
tetaan" heitä tehtävissään, etupäässä
kunnioittamaan nykyistä yhtelskimta-järjestelmää.
Yleisesti liikkeen tarkoituksena on
suojella nykyistä yaltakomentoa ja
todistella valittujen "mallifarmareiden"
onnistumisella, miten muka heidän
oma syynsä on se, että fannaus el
kannata.
On sanomattakin selvää, että pank.
kiirit, enempää kuin farmarien far.
maajien kirjava joukko ei pyri selit­tämään
todellisia, syitä nykyiseen t i ­lanteeseen,
vaan päinvastoin kaikella
voimallaan tekevät todellisten syiden
peittämiseksi, aina yksityistä vasikka-
Par-kkllainoilla ostettu koneisto; hä­vittää
sen ostajan, sitävastoin' k un
se varakkaalle suurfarmarille ty)ttaa
hyötyä. Mutta vaikka oletettaisiin­k
i n että k a i k i l l a farmareilla on 1.tilai­suus
ostaa koneistoa mielensä' mu-;
kaisesti j a käyttää kaikkia tek^Ukan
vUmeaikalseinpIa - saavutuksia leväk­sensä,
niin slihäkte tapaukses^ k i l .
pailujäirjeistelmän'prosessi aini; hä­vittää
heikommat.»^ p^ k|S>ailu-järjestelmäh
klert^ät§p"^äkf. puhu­mattakaan
nykyl?^t; i j l 6 t o t e^ jo­ka
'^stfdnnattomasti?^;^ . '.tuota
kehitryskplkua. Ng; ^ a p : : . > i Otierrojen
mieleen juolahda^^^ljmltä merkit­sisi
nykäisen aifeflO^jestykseri. aikana
jos kaikilla Y h d y s ^ ^ a i n farmareil.
la m älötekykyS J» Igikerii^utta käyt.
mä^Ji ^ H r k i a . tfetfifefa-Ja tekniikan v i i -
m^gaJ^^impIff^kSÄTutuksla."' Ylituo-sena.
Se el suinkaan silloin vähen­tyisi,
;jya|m"'j^lsääptyisl huimaavasti.
Seurat&set Jokainen ajatteleva ,ihmi-^
i i e n käsittää/
lödkesta tästä huolimatta kirjoit,
taa • Nevadan yliopiston profesori
Robert Stewart "The North Amcri.
can Reviewissä": "Malli-farmien esi-r
merkit Yhdysvalloissa csottavat, että
, maanviljelyksesä on suuria tilaisuuk­sia
kykeneville henkilöille, joilla on
alatekykjiä j a lilkeneroutta ratkaista
probleeminsa. Oikeaa lajia olevalle
nuorelle miehelle oh farmauksessa y h ­tä
sum-et mahdollisuudet, ehkäpä
vielä suuremmatkta kuin millään
muulia alalla." Toisin sanoen 5tewart
tahtoo sanoa että farmarit ovat k y -
keremättömyyttään taloudellisessa a h .
dingossa, vaikka tosiasiat piulmvat o i .
v a n tointa..
Eräs toinen maanviljelysopiston pro-fessö'-
i luennoi äskettäin Minnesotan
" m a l l i - f a r m a r i e n " tilaisuudessa yh-telskuntaprobleemeista,
selostaen m i ­ten
suuria palkkoja nykyisin saavat
työläiset teollisuhksl^isa Jä mitenkä h y -
yässä asemassa kauppiaat ovat. Sa-maT,
sa puheessaan hän hämmästsrttl
kuulijakuntaansa säälimällä pankkii.
rien taloudellista asemaa. Professorin
kertomxiksen mukaan pankkiirit ovat
nriika yhtä huonossa .taloudellisessa
asemassa kuin farmaritkin!
Molemmat näistä mainituista , h e n -
MMHsta <wrat tyypUlislä halUtsevan l u o ­kan
aseita; siinä laajassa jjimit^s^yös-
'Uiiden maailman
löytäminen
Viimeisten kahdenkymmenen vmdBen
ajalla ovat historioitsijat välteHeet k y . ,
symyksestä kuka ensimäiseksi
Amerikan maanosan, kuka tdkopooSi-nen
saapui ensimäisekst gnden mante-reen
rannoille. V
Cölumbus on siitä saanut kaxaäaa
j a hänelle on annettu tunnustus, eUS
hänen Amerikan löytänilsensä johlt
Amerikan mantereen 'asuJ^amisBOO.
Mutta siltä ollaan jo vakuutettuja. ettS
Columbus el ollut ensimäine.iv J^ca
saapui Amerikaan, vaan .öliyai-.iminl
ennen häntä täällä jo käypeest,;
fienee EOBsn gcrmrnffatsen kirjoitus
S&ss-tmslan <tB Q^memättä ton-tgmA
maeaaJfteryiläfni-n Ifoittn Behalm
CX49ff—15067. TEba atflmasa tasns-tuiunitn.
'KsamograSeja. inatematiikko-ja
Ja tayi»T!t|T<|rygtt«. m n matkusteli
SfircicnaSXBt. auitta IsSStU samalla a i -
USn ja xneritieteellir
saa p3!tltfi^i^t^:'min tntki ensin Af-xabBtt
täxqpQ^^ «ievia saaria, purjeh­ti
s t t i e a - S n t ^ ^ asutti
"Fajal ^sa«n=n ,^aäcBL nurat AzoreUun
fcwiifiwsat-aaaxet.
VmdSSxM, etfi Beh^m Jatkoi Azo-xeiUa
lotäiBaaBS^ loanasta kohden ja
eaxjjni tSten. KaaeS-Amerikan rannikol-tiedetään
norjalaisten käyneen AJa^r^.::j3,äii^^ii p^rmrnt-n Hierman Sche-kassa
Leif .Ericsonln Jonotöua .v. WW
Samoin ollaan varmoja, että saksalalr
nen matkailija j a tähtientutklja l i l a r -
tin Behalm kävi Amerikan mantereel^
l a , . mahdolUsestt EteläTAmfirikpsjar
1483.
Viimeisin olettaminen viittaa sifr
hen, että Amerikan mantere on . 1 ^ -
detty useita kertoja ja unho^tettö,
siUä antropologian tutkijat ;ovat'>vaifr-moja
siitä, että Aasian puolelta op.
dslnr kirjoitti v. senzaavaa:
'Hbartin B r h i t i m j a Diego Cano s a a .
IRihrBt JamaiUn o r a l l a mt&aa m a a h an
IMuJeJBfffmB i n m FCf^kipfiivän-Meren,
ajaaOuezi pmssääa n n n i k o l t a Ja k u l -
1 ^ l ^ T f i n t a s a t a J p n h a l k i maailman
t^istBe ystclUSIe. raissä, ios h e k a t s o i ­v
a t ItSänr. Tsufir Istdbesi fatidän o i k e a l ­le
inndesDeeo. BäcQtn liaiTastaksestaan
lösTtji k i ä n x e a n m i s i m a a i l m a n osa.
ijofca sStsBSi ssa^Lfca oli aivan tuhte-tänne
saapunut primitiivisiä. kaiu^!aiB]bin.r-
Behringin salmen kautta, sekaaoCosxau p ^ t ^ a m z fakaSän TTurenbergiin
täällä alkuasukkaisiin. Malidoiaseäti
oli silloin säännöllinen yhteys Siperiato
j a Amerikan välillä, mutta uhlmttai
Amerika, Joten ei Jäänyt mitään nmTftt
muistomerkkejä kuto muinaisten a s c^
tusten jälkiä Ja..merkketä k a n s a n i ^
kaantumlsjBs.t*u|'.rpi^i .-^ »I^* T
I^lf Ericso^iln maijIbB j
Kertonixis Atieif^.Pesoni* matkasSk
perustuu pääasiallisesti n.k. saguaUo.
puollmystiUisiln liistorlamslin .teoksiti^
jotka kirjoitettllh X s l a n d l ^ a K U . v i c p
slsadalla.' Näiden sagojen" j a muiden
lähtelderi • Äiukaan mhtl Leif Eriöön.
länteep, Jolloin hän joutui tuntemattö^
malle rannikolle. Sen mukaan kmh
voidaan arvioda joutui Leif Ericson
Labradorin rannalle taiaka jolTcifhT
eteläisemmälle rannikkoseudulle.
Muutamia vuosia myöhemmin lähti
Thorfinn Karsefne tutklmusretkeHe
honkin muuhun osaan Amerikan masr-tereella.
Eräässä sagassa mainitaan kolme;
viikinklasutusta uudella mantereena •—
- H e l l u l a n d " , "Älarkland" jä fVin-land".
Thorfmn Karlsefne pajltsl k o f -
1 4 9 2 TBTHIHMI liän TfTgi^***nftTj|rHrtnn
joEiBa (di .nMuilOstäk silkiin taimetut
maat. T b a s B B karta.<g» oo suuri Jouk-
Hxr IBitäS^Jiasaaacaja zamiikoHai 16yt7-
xiS: saarim, csofttafn. ett& Behaim ei
«inoaittaBm ttmCenat maapallon mitta.
nssrahlett%« j n a u l ^ tieä löy-
^fS^ JStOamfa '•toiääta.' puöldla.'' ''
MiaCii'iEt^frti?wi '^'eriämStoen pip-
ScbcOJa, ieasa ^ *Mst^^ astrola-lnItmdl^
anQ^, anyljfcaynmman määrää-iTTJiyfrirf
-^^l^igryiit^ ^s^HSr^ mukaan. Ker-luttiaui
elXS; l ^ n ilmoitti Columbuk-sc3Kr
A t l k m ^ toisena puolella Idyty-vSkäi
maasCa j a toimitti hänelle astro-
CCafsiapI OoIbmtiQs
Islahdissa; asuvan ' norjalili^eh ' uiHÖs-aspkkaari;
Eric Purasen poika, IsliTar-laah
t^itklmusretkelle holn( v. 1.00ä _
Myrsky aiol hänen. laivansa kai^Ssf «^Ihmftos IShö laivgineen kuului-spare
mstfcaZTeen elokaan S pi 1492. E -
päiiemSftS ttmsi tTttfumDus Islantilai-set
kcrtoomdcset ^Unimaasta. Etukä­teen
s.waacStUsct tOn pysähtymisen
Amifien sruzTHlaMn, jotka sitä ennea
Oi iMMmtttSBtSn Behaim. Meri-lnst-rmnenCtätnsat
'Jtafkgssa .oli hänellä e-l^
StanSXiz Be^udtaln keksimä astitola-fajmäixtBc.
Utttta hSn oli muodosta­nut
omazr käsi^iteensS tidsella iiuolen
K I I N A L A I N E N HYVÄTUOKSUI-NEN
SANAJALKÄ
IlimeelUnen haonekasvi ^. j a
u on
liiimmlctS .kasaaöte M i *
U millot tl-hän
Lrhdidö om
hyvin hicM i * »Ut*
mainen,
uttti, im I
etli kakM
M t . Knn fitaa m&m «k-u
* bnoaeoM t d ar­ka
»*, niin
Jilelle ib
no haja rmmdtUi tn!
plicmmibi . aJnUL US-Uän
l i i U r t i i i g y i t d
T u i i ei ole tärdrllinen ilmaa tätä
l:uiiVi*aa aanajallua. ' Kiinalainen Hr»a«_
Sanajallca on mitä hrlpoimiatn mesearipvä k a d ;
meneatjry ulkona m^uä raaaperiiaM «ai
tthsnBa, ja ailä rriko'»e»ti noiitcUaaa
»ik»i." Kaavaa nopraati tiemeceatä Ja fiam mmf^
laa 3 Ui 3 jalliaann korkeuden huonefc—iiaa Ja ai»
kana 4 lai viiden. Jokainen ale •katti
20 tai enempi lakattettavaa aanajalkaa.
aellaiala el ole. XlkiH olko haaHriitn aSIU
tuokauavia kaunokaiija.
ERIK0INE.\' TARJOUS
tarkoituksella löytää Leif Ericson ja
hänen joukkonsa. Karsefneliä oH k o l ­me
laivaa j a 160 miestä. J K n e l läsr-tänyt
Leif Ericsonia. mutta saapui j<^- » « a a p ^ » » l^rtyvBOa. maasta, vieden
mpkttuaau luiatnm käsitykset:^. ettA
fiin tia iSsrtSxjyi Itäisimmän osan
A a ^ i c jioilcs oU vSUttemässä yhtey.
(ieissa IMSan lanrssa. SOcsi hän antoi
ia2&D8sakSBfffe nimen intiaanit j a sik­si
nittniaBr l i Sn JBIytindfinsä saaria.
men vuoden kuluttua tafcaisiiT Island'-; C 5 a l " ^ l ^ ainoastaan löytänyt
Atlannitar t a t e £ s t B maata, mutta hän
j^urJe^Si «nmistonaen asutuBsuiinnitel-niai^
josta jtOital mtsl eivistysharras-ms
mitsiär s s a S s ^ joihin espanjalai-jset
nasVäaärat ja joka levisi kautta
Ateenkan jiuoiSeiBen. afatta kiittä-sä
mitä. harjoitetaan kautta .ihaan
Iin ja levitti yli koko Skandinavian
tietoa löydöstään. Sen JolhTosta Uft-meenpantiln
useita muita retkiä Ame­rikaan.
Yksi sellainen on- h i s t o r i a n i -
sesti merkitty j a tapahtuf se v. 1121,
jolloin piispa Gnupson ISIMf etsnnSfin, .
VlnTandia (Viinhnaata). Vllindnei» j " * ^ ! ^ ^ * * " asetcltan syytteeseen
vUttaus Vhilandiin kertoO' lÄiVasta j o - ^P"'^??"? j y ? ? ? ^ ^ cttÄhän
ka palasi Marklandista jfbtaBsmnanj*^ Tgjtfaantta lopettaa tutkl-mukaan
Newfoundland) v. 1347; rilenl'""'*^»^'**"" ^3®» Eqmnjassa y a n -
laivalla 30 miestä. . J Itan» «oräanaa»; n i | ö ^
Vinland-kertomuksessa telMTäh sel-l^'^^''^ »'''^ «ttä
koa maasta, jonka vlildngir näkf^.
Ja asukkaista, joiden kanssff fte jow-tulvat
tekemisiin. Asukkaita katsn4.?S5^^^2?^
tan nimellä "skingllngs^, tarltuiltaga
Ihmisiä, Jotka: pukeutuivat nnlHifiigtitti
Sagan kertomukset sillofsesta Amerl-maanviljehjäln
pitämiseksi orjuuskah-1 kasta ja sen IndlanlasiAkiösta mail-nän
lia'TSäytSnyt miäen suuren ja rlk.
kanr tnganiMfn eft& vain joukon aa-l^
StiiSntm inwmw)«n11e el
' ' " ' " ' ^ ' ^ ^ Siperian
Juka tilaa tnhlori To»»un loinitra
kuulun pilalehden niroeliii PUNIKKI
puulekai. aaa paketin näilS ihneaia
rahatta ja hinnatta vapaasti pottinaakaHtaoo. Ste-nentiUnkaia
ei täytetä ellei Punikin tUaaa
mukana; joa entinen tilauktenne keatää «MQ a i ia
kauan että aitii ei voi uuaia, tilatkaa r a a t kU
lekia tultavallenne ja aiemenel orai t a i f i a . m n l -
k-n tilaunhinnat: tl.7.1 vuoti ja tl.OS paaO vaaita.
Tilatkaa lukulailla aaiamiehiItS tai UbNtäkSi «OaM
eaolteella:
Iluom.! Kaavin labettdmlaetiä kaotdiäi IVaUkUi.
VAPAUS.
Box 69, Sudbury. Oat.
KIPU RINNAN
ALLA
Ja Vatsosso, Pttanpakoins. KTtltcrf» veit*
suussa. SyUttmcn poUio. pakotus s a U s s a j»
fcylkllutden alla, SappltaiitJ, KeltatsuO.
Kova vatsa Ja ylccnstt holklco niuansuUtti» ovat katklci Vataahatarrin tuntomerJiluBjA.
TUmU tauti o n »*y»ln ylrJnon k a i n a B i M * » »•
kaudruui Ja wn oin-vt ovat niin luoai-t J« « I M » -
Icvat, e t t » monikin l o u U - e ItsvEi» T«lTa» » a a «7-
Ma-, k e u h k o - t. to. tKuVa,. »aUUai se JolitMal-n
o a a t a n n belk«»ta. »uunaiMiJhtubiM-Bta. — lÄfcek»»
mlttt tUmB uile» axaa» UilUiluieata:
TrlUa tllnnmani liOfHtrco Ko. •-•50 olen k V t -
Unyt ohJcMin rouknnn Sn f.liii l-a» terra laM*
Kiitoa tctllo hjxn»a J o a k k r i K t a . ^ - „
Taydi-UlKi-en liolto.>n kunliiuRimrl imlto » « » ••
tn. pulverlu ja J.lll.rin »l»"",;»"»"
tctHUn po»tlm«i iiosllkulut auoritrttiMa fSSIk
—I.lfc'n<lllD Apteekki o n «rat»»—
—Suom. Apteekki Y l » i l y B T B U « * W—
P. A. f inMELt. CO.. 8uo»riof. »Tflai
• J L — . - ^ . - i . . ! . '• P^mmmm,, ..a. aiT. ~
"Nykyään saatetaan Jo pltäS vamfflr-na,
että tänne el saapunut min yksi
suuri Joukko siirtolaisia, jätetä sitten
tuli enslmäiset amerikalaiaetr. samd
Hrdllckft. Pätavastoln kulki meren j U
yhtämittaisesti pienempa Joqkko|a
sihrtolalsia ja sllrtolalsmxUa ^Jatkui
Jotensakin myöhäisiin aikoihin aaatfcfc
Siperia on epäystävällinen maa. Jossa
nälkä Ja kylmyys täxA ahdlstaiat.
Tuskin 30 m a l l i n päässä toisella jmo-
Ien salmea näkivät siMsnrfit. fea&sat
Ja ne Jotka pakotettiin imnrttamaah i -
demmäksl, toisen maan, missä lumet
Jo jäätiköt oUVftt vcpaampfa ^a l^SA
toimeentulo ' n S y i t l ' T ^ p ä i M M f n t J M J t »:
Ajopuita saapui tuolta merentaikal>-
seltä rannikolta. Oli saaria, jtdta voi»
t i l n käyttää porrasklvlnä. SldtäpOln
puhalsivat lämphnSmisät ttmietLBka.^
nUIIa sääl^ o]l helppo nahlcaveneeBril
i>ittjehtlft2$;jfJiX;:^^^
.4% J^^ÄftftpuIvat A m e z f l ^
lelssa. Heidän ohjelmanaan on luoda
maanviljelijäin keskuudessa epäluuloi-suötta
teolllsuustyöväkeä ja heidän
järjestymlspyrkimykslään vastaan se­kä
todistella miten muka pankkiirit Ja
monikerroksinen loisien luokka muka
ovat farmarien ystäviä. Farmarit sen­tään
vähitellen Yhdysvalloissakin op-plvat
tuntemaan todelliset ystävänsä
lammasten vaatteissa kulkevista su.
sista. He oppivat timtemaan pank­kiirien
Ja lukemisten vasikkaklubitou-hujen
ja " m a l l i - f a r m a r i " liiltkecn po­liittiset
t a r k o i t u k s e t . — N . K .
K i r j . Yrjö BJörnbom
K a i k k i tämä ei meimyt huomaamat­tomasti-
Kahden kuukauden kuluttua
päätti valkotoen valtakomento lähettää
M a t i n vaarallisena bolshevijkkinä, Jo­ta
vastaan ei ollut "riittävää todistus-ainehistoa"
— tullakseen ammatuksi
— Jokanskin leiriin, jossa tavalli­sesti
i l m a n "monimutkaisia" prosesseja
suoriuduttiin nopeasti hänen kaltai­sistaan.
Jä eräänä Pohjolan kuihtu­van'kesän
viimeisimpmä päivänä astui
Matti laivasta purteen, joka saattoi
häiiet saarelle. Kauhulla o l i sitä K e ­min
leirillä nimitetty "helvetiksi", sillä
kaikkialla oli sen malnef tunnettu.
Aluksi pidetyn-ruunuintarkastuksen
ja monenlaisten kyselyjen jälkeen saat­toivat
vahdit Matiri parakkiin. Siellä
ottivat hänet innolla vastaan haa-munkaltaiseksi
kuihtimeet lavitsoilla
viruvat vangit "maailman" kuulumi­sia
kysellep. Varsinkin Neuvosto-Ve­näjästä
j a Plma-armeijasta he tah­toivat
kuulla. Mattr kertoi mitä tiesi,
mutta laihoilta tuntuivat tiähen tie­tensä.
Harmitti, ettei ollut paremmin
aikaansa käjrttänsrt- Vankien kerto-'
mukset järjestyksestä tääUä "helvetis­sä",
puistattivat Mattia, hänen kuul­lessaan
jutim toisensa jälkeen kama­lista
rääkkäyksistä. Ja jo seuraavana
päivänä sai hän itse tutustua niihin.
kun hänet kutsuttiin komendantin luo.
— Joko kyyhkyläiseni alat täälläkin
Icapihoimaan j a agiteeraamaan :— i v a l ­lisesti
ja makean häijystl hymyillen
lausui komendantti; Häijyhilkinen h y -
imy ilvehti hänen huulillaan. — Minä
I sinut pirun opetan — sähisi hän ham­paittensa
raosta, nyrkkiään pöytään
iskien. — Paaluim hänet, hirtehinen.
— Emme muistaneet varoittaa — j u ­pisivat;
%'angit toiyottqmina, muuta­man
tunnin kuluttua, ohihbippuessaan,
nähdessään alastoman Matin tolppaan
sidottuna vääntelehtivän hirvittävästi,
hänen ruumistaan mustana kerrok­sena
peittäväin - sääskien poltteesta.;
Hän huusi j a tempoi, kunnes lopulta
väsyneenä menetti tajuntansa. Vasta
kylmä yötuuli sai hänet virkoamaan
ja hän häpesi heikkouttaan.
—. Joko sait tarpeeksesi —- irvisteli
komendantti, kun Matti aamulla puu­tunein
jäsenin hänen luokseen paa­lusta
laahattiin.
— . . . . konna — sähähti Matti,
huuliensa raosta raivoissaan sylkäis­ten
pitkän sylyn suoraan komendantin
kasvoille.
— Heittiö . . . — raivosi komendant­ti,
iskien Mattia nyrkillä kasvoihliv
Veri Durskahti hänen suustaan ja
nenästään. Mutta vielä verta vuota­vanakin,
saamansa iskun lattialle k a a ­tamana,
hän hammasta purren ja
leimuavin silmin katseli komendanttia,
joka raivoltaan ei saaniit_sanaa sa­nottua.
Silmät vain irirvittävästi mul­koillen
päässä pyörivät, huulien änkyt­täessä
käsittämättömiä petomaisia
möläyksiä. Viimein Mattia potkaisten
hän karjasi:
• — Kuoppaan hänet! Sinne hänet
kuitenlän viimein toimitan!
Matti raahattiin meren rannalle
kostealle hietikolle. Komendantti seu-^
rasi jälessä. 'Hänen kätensä j a j a l ­kansa
sidottiin. Saattajat kaivoivat
lapiolla kuopati johon hänet asetet­tiin
seisomaan j a haudattiin nim, että
vain pää jäi mullan alta näkyviin.'
Onnettoman silmät pullistuivat kuo­pistaan,
suonet sinistyen kohosivat ot­salle.
Joku näksmiätön tuntui paina­van
hänen rintaansa j a vetävän häntä
vastustamattomasti jaloista alaspäin
maan uumeniin. Mutta siltikin ;hänec
huulensa mutSTTZi kauheita, synkkiä
kirouksia. Kasvoille ranta-aaltojen
pärskyttämä kylinä Ja suolainen me­rivesi
kirveli silmiä, mutta p i t i häntä
samalla tunnoillaan.
Julmalla itsetyydytyksellä katseli k o ­mendantti
hetken "voitettus" vihol­lista.
Sitten hän saapaan kärellä pot­kasi
hiekkaa haudatun silmille ja
poistuL Matti jäi yksin.
— Hän ei muistanut montako jÄl-
Vää oli viettänyt kuopassa. Hän
harvinaisen selviä.
Vaikka kaikki viikinkien jättathS^
asutusjäljet X I vuosisadalta ovat mi^
vinrieet Amerikan mantereen»,
tään varmana, että Islandfin muat-taneet
norjalaiset kävivät Aioeri&as:-
sa j a asuivat täällä omissa sifiiiaiiaffis-saan.
M a r t i n Bchaimhi ittiMaOttsat
laSäitKa tQgSeo^, I b r t l n . Waidsee-maOer,
Jtfar «abd Amerikalle Ame-nte-
iolmen "tpacta IHarinassa" v. 1510,
*oettfvtartiaon feoijata erehdystään
jä(. muirAtaa nimi CSohunfalaksl Wald-seemaSlteitr
' «xitainn»' nimi pysyi Ja
uanuoMiUeD •romfesaftQjen^ aikana tuli
Amnikar «mmefciisf infldssa maissa
faffl^g l»gML TIetfemlehen tle-
*änaii«a«yjs a8en riisti Cohunbuk-
« K B aBEBaa» fcnsnian. että Mytämän.
sä maanosa nj(tei saanut nimekseen
kuitenkaan tajuton Matti el voinut
niellä. Eikä muistanut hän sitäkään,
kun hänet kuopasta kannettiin parak-kUn
ja Nn-kattiin lavitsalle. Eikä hän
tiennyt herätessään maanneensa vii­kottain
kuumehoureissa elämän ja
kuoleman välillä. - - '
Tämän jälkeen ei M a t t i enää pys­tynyt
kunnolla jaloilleen.' Ankaran
malariakuumeen johdosta o l i hän n i in
heikko, ettei voinut lavitsalta pitkiin
aikoin nousta. Tämän lisäksi vaivasi
häntä hirveä reumatismi muistona
Kemin kuraisesta leiristä j a Jokanskin
piinäkuopasta. Kun hän viimeinkin
hoiperteli toveriensa tukemana ulos,
oli jo pimeä Pohjolan talvi: Hän
näki rannalle kaivettuja suuria puo­liksi
lumen ja veden täyttämiä kuop-
Leif Ericsonln ^matkaa koskevas^V
sagakertomufcsessa puhutaan e r ä ä s t ä ' / . , , , ,
Tyrker-nlmlsestä saksalaisesta,, jmirq \ ^"""P**"»'»»» faOtfafa kanta Ameri-
Ericsonin toverina otti osaa retki * «=-•-• —--^
Nesr ^orittsss pfde^rssä Internatio­nal
Caagteas ta Americanists yhdis-tj^
Bsen fadznticsessa seBtU tri Ales
BErtDitaBB. että Amerikan ensfanäl^et
I^Ttäjlt aQaal ne primitiiviset kansat,
jbjtfta KnBcivat jffl Behringin salmen
jäisten vezäen ia aaapoivat Amerikan
Hän pii eksynyt maissa oltaessa Ja kon
liänet löydettiin, oli hän hämmä-styk-slssään:
ja Innostuneena huotanizt
"Weintrauben! Weintrauben Hän o l i
nähnyt viinirypäleitä j a sätä aad asao-tus
nimen Vlneland. Viinimaa.
VUnlmaasta on Europassä kirjoitettu
useita teoksia. Ensimäinen sellainen
pia.
— Mitä ne ovat? kysyi hän i h ­metellen
tovereiltaan. ,
— Ne ovat hautamme, jotka komen­dantti
syksyllä kaivatti. Kukaan meis­tä
ei näe ensi kevättä. Ennenkin vain
harvat ovat täällä kuumeelta, könt-tyriltä
j a muilta taudeilta seiä kidu­tuksilta
talven yli hengissä säilyneet.
Mutta osa vangeista näki kuitenkin
kevään. Jäämeren viskelle.ssä vihaisia
ärjyviä talvimyrskyjen aaltoja autio-rannalle.
Kaarian j a Valkean työiitä-fcssä
uivia, jäätelejään suuriksi röyk­kiöksi
kivikoille, läheni sumuista saar-selstettuja
englantilaispukuisla s o t i l a i ­ta
ja nolcivaatteisia työläisiä. U h ­kaavina
ammottivat pikatykkfen kidat
valmiina saarta kohden. Kapinaan
nousseet j a valkoisen vallan kukfeta-neet
työläiset j a sotilaat toolLvafe vet--
jlään pelastamaan.
Mutta'ennenkuin he kerklsfvät m a i ­hin,
tapahtui siellä jotakin .odottamaa
tonta. Saaren langaton lennätin o l i
ilmasta vastaan ottanut työväen voifc^
toa Muiumanniila kuuluttavat'cähkSi-kipinät.
Kulovalkeana levisi tieto var^
tIosi»n keskuuteen^ saivatpa siltä vies^
tin vangitkin. Hartaana he pelastusta
odottelivat. • / / .
Tieto tuli illalla. Komendantti ahtoi'
ankaran määräyksen,, kieltäen kaikkia
ta jäänmurtajan vanavedessä kaksi
ej 1 laivaa. Ne tulivavat lännestä —
tiennyt, että muut vangit salaa oli-1 Muurmannistä — tuomaan pelastusta
vat hänelle kantaneet ruoiaa, jota i kiusatuille. Laivan kansilla kihisi a -
vankeja parakeista poistumasta, käs­kien
ampua jokaisen, joka ei kieltoa
noudata. Yön hiljaisuudessa valeltiin
cXba jnktoa ... j^fatellcaa . . . vaimot
j a laipset — ptuotusteltvat vartijat.
' — TOxime tee teille mitään Ja puo­lustamme
icätä, kon omHonme luokse
liääsemme. IficCta antakaa meille a-seet.
•
f KjfaDexsSaxaa a^ptäiOsäaoea heräsivät
feiväBTien rpLtfyrägn. Mutta e n n e n k i i ln
he efttröät jmkeotua j a tempaista re-voIvetzBEa,
nzarttri ovi raskaista kl-i^
ärinpeimn itarista. Toistakymmen­tä-^
MvSarin |R]^ipDa tntzntausf häntä
kätodJHCL Vsnsten j » kalpeana tuijotti
iian nuden tszkaa lunjina j«. yihasta
paiavina. liftner> rääöcaämlensä van-parakkien
seinät paloöljyllä. I^omen-dantti
aikoi polttaa kaikki vangit elä^
vältä, astuakseen sitten Vienasta t a ­lossa
olevaan lahtarien laivaan. V
Mutta osa vartijoistakin oli fcyllä-^-j
nyt komendantin julmuuk.siin j a h^tä^
kauhistutti. komendantin ^ikomys. S a ­laa
he ilmoittivat aisiasta vangeine,
joiden keskuudessa nousi sanoin k u ­vaamaton
hämminki ja raivo.
— Miksi ette anna meille aseita.
Suoriudimame kyllä komendantista Ja
hänen miehistään — ahdistivat l i e Jo­ka
puolelta vartijoita. Mutta t ä t ^ J
olette my/5skin samaa Joukkiota! J
— Emme ole. Mutta mptrtat^ Q Q
fcien kasvoja. Hän kädtti attä on tul­lut
«Kntecn tteäcL..^
Kiomendanaa apulainen ja uskolli­sena,
myynyt vartiosto samoin yjlätet-tSn^
Aammx vaietessa saarta lähe­nevät
lazvzt tapasivat vangit rannalla.
£3 kaikkia, ehkä jmin puolitoista sa­taa,
tjtxput eivSt pistameet parakeista
Hikahtanzaan, vaan avuttomina lojui­vat
ZavOsoiHa.
Blaikki vaasjä. siirrettiin laivaan
SeurasTA päivä cli maiHetett menossa,
ennerkmn « ; oB tehty. Komendantti
apninismegp säkä vartiosto olivat nyt
itse joutaneet «nrtioitaviicsi. Ja laivaa
etkaanfuesso. •XoSran^ön xannast*,, pu­nasi
taivaan p&Iavain parakkien loi*
mu. "VOJK/äsr «ySksi toltia ilmoille,
palaen omissa
Poolen päivän aikaan komennettu^
iBomjgajanianage .kasaxxoeistaan..
lelta."
Näin selittää t r i m-dllcka.
Näin saapunet siirtolaiset eivät nfih-tävästi
Jääneet pysyyäisestl yksinomaan
Alaskaan, vaan kaiken todennäkiBiEQnr'
den mukaan jatkoivat:matkaansa pit­k
i n , rannikkoa etelämmäksi, etden
lämpimämpiä seutuja j a mieluisampia
olinpaikkoja. J a n i i n sai uusi maaama
vähitellen uudet asukkaansa.
"Pohjoisin osa Aasiaa tarjo-' -Tiilien
aikaan ainoan mahdollisen r"''-nBca-palkan
siirtolaisille", sanoi t r i - " t t f U c -
ka. "Siitä että intianit J a cslIrTM* o-vat
aasialaista lähtoa,. on viime a i -
koina löydetty paljon todisteita vata-holsta
hautakummuista. Vliine vooalna
toimitetut kaivaukset Ja hautojen tot-kimukset
ovat osoittaneet, että Aarias­ta
tulleet siirtolaiset eivät olleet n i i ­hin
aikoihin verraten alhaisella sivis-tysasteella,
vaan oli heillä Jotensakin,
korkea kulttuuri, Jonka he toivat t i n .
ne mukanaan." — P.L,LS.
— Jokanskista tuotavia vankeja vas­taanottamaan!
K a i k k i a l t a tunkeutuu väkeä satamaa
kohden. Koko kaupunki on mtt%»fTffä
Aseellisia j a aseettomia, nuoria, van­hoja,
miehiä, naisia sekä lapsia. I A I -
turia lähe.styessämme huomaamme; et­tä
koko laituripengermä on kansan-
Joqkkojen peittämä. Kaikenlaisia sai­raiden
kuljetusvälineitä seisoo jonoit-tain
laiturilla. Ihmettelemme.. BSars-slmme
laiturille. Saamme sijan U i n -
nityspaikalla. Väki väistyy taaem­maksi.
Hitaasti lähenee laiva. Varovaisesti
se kiinnittäytyy. P c ^ a t työnnetään
laiturille. Odotamme vankien riemuis­saan
hyökkäävän laivasta. Olivotlnn
he päässeet vapauteen... Petyimme.
Hoippuen a!;tuu laivasta haamuiksi
kuihtuneita ihmisiä. Toisten Ja kaina-losauvain
tukema joukko seuraa heitä.
Heidät lähetetään kaupungille ajoneo-voilla.
Jotka saavat käskyn palata vii­pymättä
takaisin. Väkijoukko hnmta.
tungeskellen vapauteen astonäden
ympärillä ilosta kyyneltyneln:kasvoin.
Riemu on yleinen.
Saanmie komennuksen tarttua paa-r
e l h i n Ja tyhjentää laivan , 1 1 j a H I
luokan salongit. Näky, j o n k a Icolda-slmme,
PI koskaan lähde mielestSxd.
MuisteUn katkelmia Danten " M v e -
tistä", mutta ne eivät lähesk^ln k o ­vaa
helvettiä sellaiseksi, k i m se t i sd
eteemme aukeni salonkiin laskeotaes-samme.
(Jatk.)